Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[mannym]

En ymmärrä tuota ajatusmaailmaa. Mies on kuluttanut(päästä heitettynä) 1000kertaa vähemmän kun keskiverto länsimaalainen ihminen, niin arvostellaan siitä kun ei ole tappanut itseään?

En minä Linkolaa ole vaatinut itseään tappamaan. Mutta Linkolan ajattelussa väen annetaan kuolla sairauksiin, mutta itse hän nauttii 1 tyypin diabeteksensa lääkityksestä täysin rinnoin, täten sysäten sen ajattelun jonkun toisen harteille. Mielialalääkitys vielä päälle niin avot.

[Kremppamestari]

Linkolan sisukkuus on kyllä ollut upeaa ja se, ettei puhu korulauseita, vaan sanoo suoraan, että suurin osa ihmisistä pitäisi listiä.

Ehdottomasti paras vihreä. Oikeastaan ainoa oikea.

[Radio]

Vihreys on kansallinen itsemurha. Itsemurha on syntiä. Linkola on seonnut filosofiaansa. Ihminen kadotkoon maapallolta. Miksi? Linkola varmasti painaisi ydinasenappia jokaisessa ohjusvaltiossa. Ylioppilas Outolempi, kuinka oppikaan rakastamaan pommia. Minun jälkeeni vedenpaisumus, sanoo vittumainen seonnut filosooffi.

[Lasse]

Minun jälkeeni vedenpaisumus, sanoo vittumainen seonnut filosooffi.

Mannerlaatat liikkuvat hitaasti. Mutta ne liikkuvat.

Kontemploikaa graafia.

[Roope]

Mistä päästäänkin siihen, eikö aiemmin mainitsemiesi "ilmastoposeeraajien" vaatimusten edistäminen (vaikka väkivalloin) olisi yhtä lailla "objektiivisesti maapallon elinvoimaisuuden kannalta hyvä asia"? Toivotko poseeraajilta askeettisuutta vai väkivaltaan yllyttämistä?

Onko Linkola mielestäsi edistänyt/aktiivisesti ajanut näitä mainitsemiasi asioita?

Vastaus tuohon edelliseen, niin on, mutta pidän niitä lillukanvarsina. Mielestäni näät koko ns Linkolalaisen filosofian melko mustavalkoisesti jos onnistut ainoastaan poimimaan nuo sieltä.

En oikein tiedä, mihin kysymykseen tuo "niin on" on vastaus.

Jos kerran ilmastonmuutoksella perusteltu väkivalta on mielestäsi hyväksyttävää, kuten annoit ymmärtää, on mielestäni herttaisen yhdentekevää, mitä Linkola on siitä mieltä tai mikä hänen filosofiansa täsmällinen sisältö on. En kannata tuota ajattelua.

Mutta mitä Linkolaan tulee, hänet tunnetaan yhtenä maailman johtavista ekofasisteista. Saat mennä melkoisille mutkille todistellessasi, että Linkolan murha- ja joukkotuhofantasiat eivät muka ole olennainen ja erottamaton osa hänen ns. filosofiaansa.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Eiköhänn se järjenääni numero yksi ole Mika Anttonen eikä mikään Linkola. Porukka nyt vaan ei halu asua luolasa ja järsiä pelkästään kuivakalaa.

Tarkennan vielä, en itsekkään, ja luulisin ettei linkolakaan koskaan kuvitellut että ihmiset palaa takaisin maakuoppaan. Naivia on silti väittää, että ihmisten turhamaisuus/kulutuskeskeisyys on kestävä linja. Se kestää ehkä vielä länsimaalaisten kulutuksen, mutta kun koko pallo on päässyt "hyvään" elintasoon, niin sitä ei saavuteta ihan ilmaiseksi.

Itseasiassa kulutusta voitaisiin lisätä vielä reippaasti jos se tehtäisiin järjen kanssa. Aineen häviämättömyyden lain kumoaminen on vaikeata.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aineen_h%C3%A4vi%C3%A4m%C3%A4tt%C3%B6myyden_laki

[Roope]

Tuossa linkatussa BBC:n artikkelissa kyllä puhutaan suoraan yhteiskunnan toimintojen sabotointiin yllyttävästä Extinction Rebellionista tämän "3,5 prosenttia"-ilmiön kanssa, mutta Yle siis häivyttänyt yhteyden viitaten vain hämärästi "maailmanlaajuisten ilmastolakkojen muutosvoimaan". ER:n perustajat ovat kertoneet saaneensa suoraan vaikutteita kyseisestä tutkimuksesta.

Myös Hesarissa käsitellään samaa 3,5 prosentin teoriaa ja myös Hesarissa jätetään tietoisesti mainitsematta sen suora yhteys yhteiskunnan lamauttamisella uhkailevaan Extinction Rebellion -ryhmään eli Suomessa Elokapinaan.

Historian väkipyörä on jo kääntynyt ilmastopolitiikassa. Se ei johdu niinkään Trumpista tai Thunbergista, vaan globaalin pääoman liikkeistä, Tommi Nieminen kirjoittaa kolumnissaan.

Helsingin Sanomat: Ilmastonsuojelija, seuraa rahaa! 6.10.2019

Paljonko on 3,5 prosenttia suomalaisista?

Se on 193 300 eli saman verran kuin on turkulaisia.

Pankaa luku mieleenne. Se saattaa olla vielä yhteis­kunta­poliittisesti ratkaiseva luku Suomessa. Tuon verran suomalaisia tarvit­taisiin nimittäin poliittisen­ protestin taakse – aktiivisiksi osallistujiksi –, jotta jokin merkittävä poliittinen murros tai jopa vallankeikaus tapahtuisi todennäköisesti.

Harvardin yliopiston politiikan professori Erica Chenoweth ja tohtori Maria J. Stephan julkaisivat vuonna 2011 niin kutsutun 3,5 prosentin teo­rian. He tutkivat kuin täikammalla yhteensä 323 väkivaltaista ja väkivallatonta protestia vuosilta 1900–2006. Tulos oli selkeä: väkivallattomat mielenosoitukset olivat johtaneet yli puolessa tapauksista (53 %) merkittävään poliittiseen käänteeseen, jos aktiivisia mielenosoittajia oli vähintään 3,5 prosenttia kyseisen maan väestöstä.

Tuo 3,5 prosenttia on siis päätynyt tutkimuksesta Extinction Rebellionin tavoitteeksi aktivistiensa määrälle, mutta toimittaja ei tätä ilmeistä yhteyttä mainitse.

Tuota maagista lukua – 3,5 prosentin kriittistä massaa – on syynäilty viime aikoina tarkkaan.

Syy on selkeä: ilmastonmuutoksen vastaiset liikkeet keräävät joukkovoimaa, poliitikkojen paine kasvaa kuin 1800-luvun höyrykoneessa. Monessa maassa aktivistien määrä hipoo tuota runsasta kolmea prosenttia.

He ovat kriittinen massa kiukkuista väkeä, kuluttajia ja yhtei­söjensä mielipidevaikuttajia.

Tuollaiselle on vanhastaan nimikin: painostusryhmä. Painostusryhmillä on paikkansa demokratiassa, mutta hälytyskellojen pitäisi soida etenkin toimittajilla, kun ER:n nimenomaisena tavoitteena on demokratian ohittaminen yhteiskuntaa laittomalla toiminnalla painostamalla.

Mutta ei. Elokapina tuntuu uutisoinnista päätellen olevan suomalaisten toimittajien uusi lempilapsi, josta ei sanota pahaa sanaa.

Jos haluaa ymmärtää, mitä ilmastokamppailussa juuri nyt oikeasti tapahtuu,­ ei kannata tuijottaa Greta Thunbergia eikä edes Donald Trumpia. He ovat vain ohuen ohuita sivujuonia tässä suuressa kuviossa. Kaikki oleellinen tapahtuu aivan toisaalla.

Kun sormi osoittaa kuuta, hölmö tuijottaa sormea, kiinalaiset sanovat.

Viisas seuraa nyt kuuta eli ison rahan­ liikkeitä: globaaleja pääomia liikuttavat piirit yrittävät ennakoida, mihin suuntaan maailma väistämättä kulkee. Juuri nyt pää­omat kääntyvät vähähiiliseen kiertotalouteen.

Miksi toimittajat ovat sitten niin intohimoisesti sitoutuneet Gretaan ja Trumpiin, kuin mitään muuta ei olisikaan? Mitä oleellista meille jää kertomatta?

Globaalit superyhtiöt eivät tee linjanmuutoksia höveliyttään, vaan liiketaloudellisin periaattein. Analyysi on se, että hiilineutraaliuteen tähtäävällä bisneksellä tehdään jo lähitulevaisuudessa suuret setelit.

Aivan, ja mistähän ne suuret setelit aiotaan kaivaa?

Historian väkipyörä pyörii – ja jokaisen on reagoitava. Yksi vaihtoehto on takertua menneeseen ja koettaa pysäyttää historian liike. Näin toimi vaikkapa Neuvostoliiton kommunistipuolueen vanhoillisin siipi vielä elokuussa 1991, kun se tempaisi pystyyn vodkanhuuruisen vallankaappausyrityksen.

Hyvä vertaus, mutta toisella tavalla kuin toimittaja luulee.

1991 oli nimittäin Neuvostoliitossa lähtölaukaus ennennäkemättömälle varallisuuden uusjaolle, jossa eliitti kusetti kansalaisia moneen kertaan. Yritykset ja oligarkit rynnivät saaliinajolle, kun omaisuuksia siirrettiin historian väkipyörän pyörähtäessä valtiolta yksityisille. Yrityksiä toki houkuttelivat apajille "liiketaloudelliset perusteet" eli tarjolle tullut irtonainen raha ja omaisuus.

Myös nykyinen ilmastohysteria antaa mainiot puitteet globaalille varallisuuden uusjaolle, kun maailmanloppuun rinnastetulla ilmastonmuutoksella perustellaan energian, liikenteen ja monen muun sektorin perinpohjaista uudistamista lyhyessä ajassa.

Kuka lopulta maksaa esimerkiksi Suomen maailman radikaaleimmasta mutta ilmastonmuutoksen etenemisen kannalta käytännössä tehottomasta ilmastopolitiikasta koituvat ylimääräiset kustannukset? Ne kymmenet miljardit eurot eivät ilmesty tyhjästä.

Vastaavaa on taas ilmassa. HS:n syyskuussa teettämässä gallupissa peräti 45 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia liioitellaan. Sama osuus suomalaisista ei ollut valmis tinkimään elintasostaan ilmastonmuutoksen takia.

Tuo tarkoittaa noin 2,5:tä miljoonaa suomalaista. Mutta mitä tuo kirjava porukka tarkalleen ottaen miettii, kun se miettii ilmastonmuutosta?

Gretaa ja Donaldia sekä identiteettitaisteluita? Vai ilmastotutkijoiden laajaa konsensusta siitä, että hiilidioksidipäästöt täytyy nollata vuoteen 2050 mennessä?

Katsovatko he kuuhun?

Vai sittenkin sormeen?

45 prosenttia suomalaisista on todistetusti oikeassa, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia liioitellaan. Voivatpa ihmetellä sitäkin, miksi Suomi on sitoutunut hiilineutraalisuuteen vuonna 2035, kun muut maat jättävät tavoitteen saavuttamisen vuoteen 2050 tai vieläkin myöhemmäksi. Ilmastonmuutos ei siitä hidastu kuin ehkä muutaman tunnin verran, mutta yritykset ja eturyhmät saavat jo pelkästään Suomesta ylimääräisen kymmenien miljardien eurojen potin jaettavaksi.

Kun tämän rahan keräämisen ja jakamisen skaalaa koko maailmaan, ei ole ihme, että globaaleissa superyhtiöissä nähdään historiallinen pelin paikka, jota ei kannata pilata levittämällä vähemmän hälyttäviä faktoja tai peräänkuuluttamalla suhteellisuudentajua.

[Ajatolloh]

Itseasiassa tuo metanolin teko vaatii vain hiilidioksidia, vettä ja lämpöä. Reaktio tapahtuu kupari-palladium-katalyytin läsnäollessa.

Enpä väitä vastaan mutta pyydän lähdettä tuolle tiedolle.

Erikoinen pyyntö. Sen varmaan ymmärrät ilman lähdeviitettä, että metanolin palaminen eli hapettuminen on eksoterminen reaktio? Siis ylläoleva reaktio käänteisenä on lämpöä luovuttava reaktio.

Joten: jos metanolin reaktio pannaan takaperin eli syntetisoidaan metanolia palamisreaktion aineista, niin jostainhan se energia sinne "yhtälöön" on sisään tunkaistava, jotta on sitten mitä ottaa kun metanoli palaa? Ei kait tämä pitäisi mitään lähteitä tarvita, yksinkertaista perusjärkeilyä peruskoulun fysiikka-kemian oppien tasolla.

Mutta oheisesta lähteestä näet kyllä lämpötilat, joissa reaktio tapahtuu. Kukaan ei kyllä rautalangasta väännä tuota asiaa, että lämpöä tarvitaan koska sitä pitää tutkijat niin itsestäänselvyytenä että vähän kuin alkaisi hapen merkitystä hapettumisreaktioissa selostamaan... https://pubs.acs.org/doi/10.1021/acscatal.7b04150

[Nikolas]

Erikoinen pyyntö.

Ei ollut. Sanoit että metanolia valmistettaisiin kätevästi hiilidioksidista ja vedestä. Nähdäkseni tarjoamasi tutkimusraportti käsitteli metanolin tuottamista hiilidioksidista ja vedystä. Eli lähdettä kaivataan yhä.

[ämpee]

Paljonko on 3,5 prosenttia suomalaisista?

Se on 193 300 eli saman verran kuin on turkulaisia.

Pankaa luku mieleenne. Se saattaa olla vielä yhteis­kunta­poliittisesti ratkaiseva luku Suomessa. Tuon verran suomalaisia tarvit­taisiin nimittäin poliittisen­ protestin taakse – aktiivisiksi osallistujiksi –, jotta jokin merkittävä poliittinen murros tai jopa vallankeikaus tapahtuisi todennäköisesti.

Joku toinen sanoi, "kaksi miljardia on se luku joka tulee muistaa".

Jos kerran 193 300 on jotenkin merkittävä luku, niin oletettavasti 5 x 193 300 on 5 kertaa merkittävämpi ?
Kutakuinkin Perussuomalaisia viime eduskuntavaaleissa äänestäneiden määrä !!

Olisikohan mitenkään mahdollista, että tähän 3,5%-tutkimukseen on lipsahtanut jäätelönsyönnin ja hukkumisten kaltainen näennäisyhteys ?
Siltä nimittäin tuo vaikuttaisi.

[ämpee]

WUWT, eli Watts is Up With That, sivustolla on mainio esitys siitä miten lämpötila nousee missä vaan nopeammin kuin missä vaan.

https://wattsupwiththat.com/2019/10/07/alarmism-exposed-the-entire-world-is-warming-faster-than-the-entire-planet/

Ei mikään ihme, että alarmisteilla alkaa olla kiire myymisessä.

[vihapuhegeneraattori]

Harvardin yliopiston politiikan professori Erica Chenoweth ja tohtori Maria J. Stephan julkaisivat vuonna 2011 niin kutsutun 3,5 prosentin teo­rian. He tutkivat kuin täikammalla yhteensä 323 väkivaltaista ja väkivallatonta protestia vuosilta 1900–2006. Tulos oli selkeä: väkivallattomat mielenosoitukset olivat johtaneet yli puolessa tapauksista (53 %) merkittävään poliittiseen käänteeseen, jos aktiivisia mielenosoittajia oli vähintään 3,5 prosenttia kyseisen maan väestöstä.

Ympäristövouhottajien leirissä on anarkot, vasurit ja muut vastaavat. Kuka luulee että mikään mielenosoitus pysyisi väkivallattomana? Eihän sinne tarvis mennä ku marssireitille kyltin "Maybe the you're overreacting?" kanssa ja turpakäräjät kokoontuis. Yksi vastamielenosoittaja vs 200-300 rohkeaa vasemmistolaista ilmasto-oikeuden soturia.

[Kimmo Pirkkala]

Perussuomalaiset ovat pitkään tukeneet pienydinvoiman kehittämistä – Purra: Hienoa, jos vihreätkin ovat viimein ymmärtäneet ydinvoiman merkityksen

Ydinvoima on ainoa energiantuotantomuoto, jolla oikeasti voidaan vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen torjuntaan, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Riikka Purra.

Atte Harjanne (vihr.) ja Heikki Vestman (kok.) ovat jättäneet eduskunnalle toimenpidealoitteen pienten ydinreaktoreiden hyödyntämisen edistämisestä. He ehdottavat, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ydinenergialainsäädännön uudistamiseksi, jotta maassamme olisi mahdollista kehittää ja kaupallisesti hyödyntää sarjatuotettuja, modulaarisesti valmistettuja pieniä ydinreaktoreita.

Perussuomalaisten varapuheenjohtajan Riikka Purran mukaan aloite on erittäin kannatettava. Hän muistuttaa, että pienydinvoima on esiintynyt perussuomalaisten ohjelmissa jo pitkään.

– Olen positiivisesti yllättynyt erityisesti vihreän ehdokkaan aloitteellisuudesta ydinvoiman suhteen, sillä aivan viime aikoinakin puolueesta on kuulunut ydinvoimakielteisiä viestejä, ja historiallinen painolasti on suuri. Hienoa, mikäli vihreät ovat nyt ymmärtäneet, että ydinvoima on käytännössä ainoa mahdollisuus saavuttaa kunnianhimoisia päästötavoitteita, Purra huomauttaa.

Turvallisin energiantuotantomuoto

Kirkkonummen valtuustossa jätettiin jo joulukuussa 2017 aloite, jonka mukaan kunnan tulisi selvittää pienreaktorin rakentamisen mahdollisuuksia kaukolämmöntuotannossa. Aloitteen alkuunpanijana oli perussuomalaisten valtuustoryhmä, jossa erityisesti valtuutettu Piia Aallonharja on ollut pienydinvoiman suhteen aktiivinen.

– Kirkkonummi on sitoutunut erittäin kunnianhimoiseen ja vaativaan päästövähennystavoitteeseen, kuten useimmat Suomen kunnat. On vaikea nähdä, miten tähän voitaisiin päästä ilman avointa suhtautumista ydinvoiman tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Ydinvoima on myös kaikkein turvallisin energiantuotantomuoto, Purra toteaa.

Myös muutamissa muissa kunnissa perussuomalaiset ovat vieneet asiaa eteenpäin. Muutoksia kaivataan kuitenkin valtiotasolta ja lainsäädännöstä.

Ydinvoima on ympäristöystävällistä

Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittisen ohjelman mukaan Suomen sähköntuotannon selkärankana tulee olla ydinvoima.

Se on ilmastoneutraali ja muutenkin päästötön tuotantotapa. Se on kallis rakentaa, mutta halpa käyttää ja tuottaa sähköä tasaisesti vuoden ympäri. Ydinvoiman avulla on mahdollista varmistaa, että teollisuudelle riittää sähköä tulevaisuudessakin kilpailukykyiseen hintaan, ohjelmassa todetaan.

– Tulevaisuudessa pienydinvoimalaitosten yhdisteleminen osaksi muuta perinteisempää lämmöntuotantoa voisi alentaa päästöjä huomattavasti ja niiden käyttöönottamiseksi on kehitettävä sääntelyä, perussuomalaiset toteavat.

– Ydinvoima on ainoa energiantuotantomuoto, jolla oikeasti voidaan vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Paitsi että ydinvoima on tärkeä isossa mittakaavassa, tarjoavat pienydinvoimalat tulevaisuudessa mahdollisuuksia pienimuotoisempaan energiantuotantoon, esimerkiksi kunta- ja kaupunkitasolla. Kannatan lämpimästi alaan panostamista ja kehitystyötä, jotta Suomi voisi olla edelläkävijä muutenkin kuin vain kunnianhimonsa julistamisessa, Purra toteaa.

https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-pitkaan-tukeneet-pienydinvoiman-kehittamista-purra-hienoa-vihreatkin-viimein-ymmartaneet-ydinvoiman-merkityksen/

[Maastamuuttaja]

Ei tässä enää kauan mene kunnes maailman köyhät huomaavat, että maailman rikkaudet kuuluvatkin heille. Miksi raahata vettä 10 km:n takaa, kun pohjolan riistäjäkansat vääntävät vain hanaa? Tässä tilannearviossa ei paina yhtään mitään se, että hanavesi on tietyn kehityksen tuote. Tasa-arvo edellyttää, että kaikkien on päästävä hanalle.

[Ajatolloh]

Erikoinen pyyntö.

Ei ollut. Sanoit että metanolia valmistettaisiin kätevästi hiilidioksidista ja vedestä. Nähdäkseni tarjoamasi tutkimusraportti käsitteli metanolin tuottamista hiilidioksidista ja vedystä. Eli lähdettä kaivataan yhä.

Eikun sinä siirtelet maalitolppia. Aiemmin boldasit kohdan "lämpöä" ja pyysit lähteitä. Minä annoin.

Vety on uusi kysymys. Vedestä se vety noihin prosesseihin otetaan. Vetyä saat vedestä esim. elektrolyysillä tai kun on riittävän kuumat olosuhteet.

[Nikolas]

Aiemmin boldasit kohdan "lämpöä"

Katso nyt hieman tarkemmin. Sinä boldasit sen sanan. Minä en boldannut mitään.

Jos jostain saa hiilidioksidia ja vetyä edullisesti, niistä voi katalyyttisellä prosessilla valmistaa edullista metanolia. Hiilidioksidin ja varsinkin vedyn edulliseen tuotantoon tarvitaan ennen kaikkea edullista primäärienergiaa. Mielellään jopa ylivertaisen edullista.

Itseasiassa tuo metanolin teko vaatii vain hiilidioksidia, vettä ja lämpöä. Reaktio tapahtuu kupari-palladium-katalyytin läsnäollessa.

Reaktio on tismalleen käänteinen metanolin palamisreaktiolle eli siis:

2CO2 + 4H2O  → 2CH3OH + 3O2

Reaktio on energiaa sitova eli se otetaan tuosta prosessin lämmöstä. Jostain siis pitää saada ylijäämälämpöä. Joissakin laitoksissa on sekä laitoshöyryä että hiilidioksidia mukavasti tarjolla, joten niihin tuo käy varmaan hyvin kuin nenä päähän ja ne tulevat olemaan tuon teknologian pilottilaitoksina varmaan.

Mutta siis: Lähdettä minä tässä vain pyytelen, ei sen enempää.

Tarkemmin ajatellen, en pyytele enää. Asia tuli jo riittävän selväksi.

[Nikolas]

Vety on uusi kysymys. Vedestä se vety noihin prosesseihin otetaan. Vetyä saat vedestä esim. elektrolyysillä tai kun on riittävän kuumat olosuhteet.

Ok, nythän olemme samalla kartalla. Mitä ilmeisimmin ei tunneta sellaista katalyyttistä reaktiota, jossa nykyisin käytettävissä olevalla prosessilämmöllä voitaisiin tuottaa suoraan hiilidioksidista ja vedestä metanolia.

Kaksoisfluidireaktorin (DFR) normaali toimintalämpötila olisi noin +1000 °C ja korkean lämpötilan ansiosta saataisiin sähkön tuoton terminen hyötysuhde hyväksi, ja lisäksi myös korkean lämpötilan elektrolyysin hyötysuhde saataisiin hyväksi. Ikään kuin näissä ei olisi kylliksi etuja, DFR on myös nopea hyötöreaktori, joka kykenee hyödyntämään energiantuotannossa köyhää uraania ²³⁸U ja hävittämään korkea-aktiivista ydinjätettä.

[Ajatolloh]

Ok, nythän olemme samalla kartalla. Mitä ilmeisimmin ei tunneta sellaista katalyyttistä reaktiota, jossa nykyisin käytettävissä olevalla prosessilämmöllä voitaisiin tuottaa suoraan hiilidioksidista ja vedestä metanolia.

No ihan suoraa reittiä ei ole, mutta ilmeisesti on olemassa varsin tehokas reitti muuntamalla CO2 ensin häkäkaasuksi ja pilkkomalla vesi katalyytin avulla vesikaasuksi.

Sen jälkeen onkin käytössä tunnettu vesikaasu-reaktio-reitti metanolin valmistamiseksi.

Labra-asteella tuo ainakin näyttää onnistuneen. Suuren skaalan tuotanto antaa odottaa itseään vielä. https://phys.org/news/2017-08-bar-water-splitting-co2-splitting-techniques.html

[Herbert]

Koneen säätiön rahoittamaa 7.10.2019 julkistettua Bios-tutkimusyksikön "Ekologista jälleenrakennusta":

BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan ja kehittää kansalaisten ja päättäjien ennakointikykyä. Tutkimusyksikkö on myös osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa WISE-konsortiota, joka kehittää asiantuntijatietoon perustuvaa päätöksentekoa viheliäisten murrosten aikakaudella.

Elämme fossiilitalouden raunioissa. On rakennettava uudelleen asumisen, liikkumisen, ruoan ja energiantuotannon infrastruktuuri ja käytännöt, jotta pääsemme eroon fossiilisten polttoaineiden massiivisesta käytöstä. Tarvittava yhteiskunnan muutos on verrattavissa toisen maailmansodan jälkeiseen jälleenrakennukseen, jossa rakennettiin paitsi uusi fyysinen infrastruktuuri myös hyvinvointivaltion instituutiot. Julkisvallalla on keskeinen rooli kollektiivisen vision luojana sekä toiminnan koordinoijana ja rahoittajana.

Ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristökriisien hallittu kohtaaminen vaatii yhteiskunnilta nopeita ja mittavia toimenpiteitä. On käsillä historiallinen murros: lähimenneisyyteen perustuvat oletukset yhteiskuntien kehityksestä ja muutostekijöistä eivät sellaisenaan päde.

BIOS-tutkimusyksikön näkemys on, että yhteiskuntien tulee seuraavien vuosien aikana – alkaen nyt ja vuoteen 2050 mennessä – toteuttaa ekologinen jälleenrakennus. Tällä sivustolla kerromme, mitä se tarkoittaa etenkin Suomen osalta.

Ensimmäisessä osiossa kuvaamme ongelman – tarvittavan yhteiskunnallisen muutoksen lähtökohdat. Jäsennämme, minkälaiseen luonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen muutos perustuu. Kuvaamme myös tällä hetkellä vallitsevan ratkaisuhorisontin: minkälaisin tiedollisin ja taidollisin edellytyksin suomalainen yhteiskunta on kohtaamassa ympäristökriisit.

Jälkimmäisessä osiossa tarjoamme ratkaisun – tarkennamme, mitä tarkoitamme ekologisella jälleenrakennuksella. Tarkoituksena on luoda yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon paremmat edellytykset ympäristökriisien hallitulle kohtaamiselle. Halutessasi voit myös siirtyä suoraan jälkimmäiseen osioon.
...
Ilmastonmuutos, muut ympäristökriisit ja luonnonvarojen ylikulutus uhkaavat yhteiskuntien perustuksia. Pitkään jatkuneesta nopeasta teknologisesta kehityksestä huolimatta olemme riippuvaisia ympäristöstämme. Yksilöiden ja yhteiskuntien hyvinvointi pohjautuu hyvinvoiviin luonnonjärjestelmiin. Reagoiminen yksittäisiin oireisiin ei riitä, vaan tarvitaan kokonaisnäkemys aikamme ongelmien syistä ja keinoista vastata niihin.
...
Yhteiskunnan koko aineenvaihdunta on uudistettava, jotta päästöt ja luonnonvarojen käyttö saadaan laskettua kestävälle tasolle. Tämä on valtava urakka, joka on saatava käyntiin aivan lähivuosien aikana. Tarvitaan mittavia investointeja infrastruktuurin uudistamiseksi, runsaasti työtä, tottumusten muutosta ja ennen kaikkea monien eri alojen ponnistusten suuntaamista niin, että kokonaisvaikutuksena päästöt ja luonnonvarojen käyttö todella laskevat.

Historiallisesti mittakaavaltaan vastaavia muutoksia on toteutettu lähinnä yhteiskunnan vakavissa poikkeustiloissa kuten sota-aikoina. Ilmastotoimia käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa ja laajemmassa julkisuudessa onkin esitetty siirtymistä sotatalouteen tai vastaavankaltaiseen talouden resurssien mobilisaatioon, jotta ilmastonmuutoksen haasteeseen voidaan vastata. Sotamobilisaatio on kuitenkin hankala vertauskohta, koska siihen liittyy myös poikkeusolojen komentotalous ja demokraattisen päätöksenteon ainakin osittainen ja väliaikainen ohittaminen.

Koko bumaska:

https://eko.bios.fi

[Nikolas]

No ihan suoraa reittiä ei ole, mutta ilmeisesti on olemassa varsin tehokas reitti muuntamalla CO2 ensin häkäkaasuksi ja pilkkomalla vesi katalyytin avulla vesikaasuksi.

Sen jälkeen onkin käytössä tunnettu vesikaasu-reaktio-reitti metanolin valmistamiseksi.

Labra-asteella tuo ainakin näyttää onnistuneen. Suuren skaalan tuotanto antaa odottaa itseään vielä. https://phys.org/news/2017-08-bar-water-splitting-co2-splitting-techniques.html

Josko ymmärsin raportista oikein, että prosessiin syötetään myös metaania, joka sieppaa hiilidioksidin hajotuksessa vapautuvan hapen, jotta happi ei aiheuttaisi harmeja. Jos metaani on tuossa pakollinen lisä, se on hieman häiritsevä tekijä, kun fossiilisista yritetään päästä eroon. Muuten prosessin lämpötila olisi varsin sopiva kaksoisfluidireaktorille.

We report iron-containing mixed-oxide nanocomposites as highly effective redox materials for thermochemical CO₂ splitting and methane partial oxidation in a cyclic redox scheme, where methane was introduced as an oxygen "sink" to promote the reduction of the redox materials followed by reoxidation through CO₂ splitting. Up to 96% syngas selectivity in the methane partial oxidation step and close to complete conversion of CO₂ to CO in the CO₂ -splitting step were achieved at 900° to 980°C with good redox stability. The productivity and production rate of CO in the CO₂ -splitting step were about seven times higher than those in state-of-the-art solar-thermal CO₂ -splitting processes, which are carried out at significantly higher temperatures. The proposed approach can potentially be applied for acetic acid synthesis with up to 84% reduction in CO₂ emission when compared to state-of-the-art processes.

• http://advances.sciencemag.org/content/3/8/e1701184

[Nikolas]

Tuossa latauspisteasiassa kannattaa opposition olla valppaana. Hallitus aikoo aiheuttaa kohtuuttomia lisäkustannuksia tavallisille kerrostaloasujille. Varakkaat sähköautoilijat ovat tästä varmaankin hyvillään.

Tuosta vähän juttua:

Sähköautoilua koskevan lakiluonnoksen mukaan kaikkiin uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli 4 pysäköintipaikkaa, täytyy tehdä jokaiselle paikalle sähköautojen latausvalmius vuodesta 2021 lähtien. Vaatimus koskisi myös asuinrakennusten pysäköintitaloja.

Rakennuksen omistajan tulisi järjestää asukkaalle mahdollisuus latauspisteeseen, mikäli asukas hankkii käyttöönsä sähköauton.

Ei-asuinkäytössä oleviin, uusiin tai laajasti korjattaviin rakennuksiin pitäisi asentaa latausvalmius vähintään puoleen pysäköintipaikoista, jos pysäköintipaikkoja on yli 10. Jos pysäköintipaikkoja on yli 20, tulisi latausvalmius asentaa vähintään puoleen pysäköintipaikoista ja latauspiste vähintään 10 prosenttiin paikoista.

Vuoteen 2025 mennessä kaikkiin muussa kuin asuinkäytössä oleviin rakennuksiin, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, täytyisi asentaa sähköautojen latauspiste vähintään 10 prosenttiin pysäköintipaikoista.

Kaikkien latauspisteiden tulisi olla joko normaali- tai suuritehoisia.

Ympäristöministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön lakiluonnos on lausuntokierroksella.

• Laatikainen, Tuula: Pakottava lakiluonnos: Sähköautojen latauspiste järjestettävä tarvitsijalle - tuloksena 170 000 latauspistettä vuonna 2030. Tekniikka & Talous, 2019-10-07.

Pienituloiset kerrostaloasunnoissa asuvat työmatkapyöräilijät ja bussimatkustajat varmaankin asuntojensa vuokria maksaessaan muistavat hallitusta tästä mahdollisuudesta tukea varakkaita sähköautoilijoita.

Mietin tuota hallituksen latauspistehullutusta vähän pitemmälle. Sen lisäksi että kaikkia kohtuuttomuuksia tulee jatkossakin pontevasti vastustaa, latauksen järjestelyjä voisi tarkastella vähän tekniseltä kannaltakin.

Latauspisteiden rakentaminen ei kosketa pelkästään talojen pysäköintipaikoille vedettäviä uusia kaapeleita ja sulaketauluja, vaan myös talojen sähköverkkoliittymiä voidaan joutua uudistamaan. Eikä siinä vielä kaikki, vaan sähköautojen lukumäärän kasvaessa koko sähköverkkoa ja sähköntuotannon kapasiteettia täytyy lisätä. Sähköautojen lataaminen aiheuttaa uusia verkkosähkön kulutushuippuja, kun sähköautoilijat joutuvat joissain tapauksissa pikalataamaan  autojaan.

Ehkä on olemassa sähköverkon ja voimaloiden kannalta lempeämpikin vaihtoehto. Taloihin voitaisiin laittaa sähkövarastot, jotka kuormittavat verkkoa hyvin tasaisesti ja antavat sähköautoille lataussähköä tarvittaessa hyvinkin suurella teholla. Nämä paikallaan seisovat akut eivät olisi mitään litiumakkuja vaan huomattavasti halvempia nikkeli-rauta-akkuja. Näiden kapasiteetti olisi mitoitettu niin suureksi että yleensä ne ladattaisiin vain puolilleen, koska silloin niiden hyötysuhde on hyvä. Suurten akkupakettien latauslaitteet voisivat myös aktiivisesti parantaa verkkosähkön laatua korjaamalla tehokerrointa ja säätämällä latausta verkon jännitteenvaihtelujen mukaan. Latauspisteessä olisi akkuja ehkä noin kymmenen tonnia yhtä sähköautoa kohti.

[ämpee]

Latauspisteiden rakentaminen ei kosketa pelkästään talojen pysäköintipaikoille vedettäviä uusia kaapeleita ja sulaketauluja, vaan myös talojen sähköverkkoliittymiä voidaan joutua uudistamaan. Eikä siinä vielä kaikki, vaan sähköautojen lukumäärän kasvaessa koko sähköverkkoa ja sähköntuotannon kapasiteettia täytyy lisätä. Sähköautojen lataaminen aiheuttaa uusia verkkosähkön kulutushuippuja, kun sähköautoilijat joutuvat joissain tapauksissa pikalataamaan  autojaan.

Pelkät latauspisteet jo maksavat paljon, ja jos niitä todellakin aiotaan vielä käyttää niin sehän vasta sitten maksaakin.
Mikäli autoilun energiankäytöstä aiotaan merkittävä osa siirtää sähköverkosta otettavaksi energiaksi, tarkoittaa se todellakin sitä, että koko sähköverkko tuotannosta lähtien on rakennettava vastaamaan sitä energiantarpeen lisäystä joka autoilusta johtuu.
Käytännössä tuo tarkoittaisi uutta sähköverkkoa entisen rinnalle, alkaen muutamasta ydinvoimalasta.

Ehkä on olemassa sähköverkon ja voimaloiden kannalta lempeämpikin vaihtoehto. Taloihin voitaisiin laittaa sähkövarastot, jotka kuormittavat verkkoa hyvin tasaisesti ja antavat sähköautoille lataussähköä tarvittaessa hyvinkin suurella teholla. Nämä paikallaan seisovat akut eivät olisi mitään litiumakkuja vaan huomattavasti halvempia nikkeli-rauta-akkuja. Näiden kapasiteetti olisi mitoitettu niin suureksi että yleensä ne ladattaisiin vain puolilleen, koska silloin niiden hyötysuhde on hyvä. Suurten akkupakettien latauslaitteet voisivat myös aktiivisesti parantaa verkkosähkön laatua korjaamalla tehokerrointa ja säätämällä latausta verkon jännitteenvaihtelujen mukaan. Latauspisteessä olisi akkuja ehkä noin kymmenen tonnia yhtä sähköautoa kohti.

Huumorillako heitit ??
"Akkuja ehkä noin kymmenen tonnia yhtä sähköautoa kohti" on pelkästään fyysisesti melkoinen säilytysongelma.
Taloyhtiö jossa olisi 10 sähköautoa varastoisi tuon mukaan 100 tonnia akkuja.
Paljon muutakin mielenkiintoista sisältyy noihin akkupaketteihin, häviöitä, kulumista, ja muuta mukavaa.

Metaanin tekeminen hiilidioksidista varmasti on mukavaa puuhaa, mutta millään mittarilla se ei ole taloudellisesti kannattavaa sillä puuhastellessa kuluu huomattavasti enemmän kuin mitä edes onnistutaan tallettamaan, ja kun kulutus itsessään on aika huonoa hyötysuhteeltaan niin menestystarinaa ei ole luvassa.
Fossiilisten energianlähteiden alkaessa käymään kalliimmiksi on eräs tuntemamme elämäntapa tulossa kriisiin, ja kriisi olisi sitä helpompi mitä vähemmän olisi ihmisiä.
Ylenpalttinen lisääntyminen pitäisi aivan ensimmäisenä saada jotenkin hallintaan, ja siinä sitä olisi ilmastonmuutoksen torjunnan tilalle tehtävä jossa ihmisen pitäisi kesyttää vain oma luontonsa, ja taitaa sekin olla ylivoimaista.

[Ajatolloh]

No ihan suoraa reittiä ei ole, mutta ilmeisesti on olemassa varsin tehokas reitti muuntamalla CO2 ensin häkäkaasuksi ja pilkkomalla vesi katalyytin avulla vesikaasuksi.

Sen jälkeen onkin käytössä tunnettu vesikaasu-reaktio-reitti metanolin valmistamiseksi.

Labra-asteella tuo ainakin näyttää onnistuneen. Suuren skaalan tuotanto antaa odottaa itseään vielä. https://phys.org/news/2017-08-bar-water-splitting-co2-splitting-techniques.html

Josko ymmärsin raportista oikein, että prosessiin syötetään myös metaania, joka sieppaa hiilidioksidin hajotuksessa vapautuvan hapen, jotta happi ei aiheuttaisi harmeja. Jos metaani on tuossa pakollinen lisä, se on hieman häiritsevä tekijä, kun fossiilisista yritetään päästä eroon. Muuten prosessin lämpötila olisi varsin sopiva kaksoisfluidireaktorille.

We report iron-containing mixed-oxide nanocomposites as highly effective redox materials for thermochemical CO₂ splitting and methane partial oxidation in a cyclic redox scheme, where methane was introduced as an oxygen "sink" to promote the reduction of the redox materials followed by reoxidation through CO₂ splitting. Up to 96% syngas selectivity in the methane partial oxidation step and close to complete conversion of CO₂ to CO in the CO₂ -splitting step were achieved at 900° to 980°C with good redox stability. The productivity and production rate of CO in the CO₂ -splitting step were about seven times higher than those in state-of-the-art solar-thermal CO₂ -splitting processes, which are carried out at significantly higher temperatures. The proposed approach can potentially be applied for acetic acid synthesis with up to 84% reduction in CO₂ emission when compared to state-of-the-art processes.

• http://advances.sciencemag.org/content/3/8/e1701184

Missä on sanottu, että se metaani on fossiiliperäistä?

[Faidros.]

Maakaasu on lähes kokonaan metaania, mutta kyllähän sitä syntyy myös piereskelemällä.

Tänään voiskin syödä hernerokkaa...

[Uuno Nuivanen]

Maakaasu on lähes kokonaan metaania, mutta kyllähän sitä syntyy myös piereskelemällä.

Tänään voiskin syödä hernerokkaa...

Joo, mutta pitoisuus voipi olla vähäinen.

Koostumus ja aiheuttajat

Tutkimusten mukaan ihminen vapauttaa keskimäärin 0,5–2 litraa kaasua vuorokaudessa lynkkysuolensa välityksellä[1]. Keskimääräinen kertapäästö vaihtelee 35–90 millilitran välillä. Koostumus vaihtelee suuresti, mutta 99 % kaasusta koostuu hiilidioksidista (5,1–29 %), vedystä (0,06–47 %), typestä (23–80 %), hapesta (0,1–2,3 %) ja metaanista (0–26 %)[2]. Nämä yleiset kaasut ovat myös suhteellisen hajuttomia. Kaasua niellään syödessä tai juodessa, minkä lisäksi niitä vapautuu ruuansulatusprosessissa[1].

Suolikaasuun hajun tuova aines muodostaa noin prosentin pierun yhteydessä vapautuvan kaasun kokonaistilavuudesta. Haju muodostuu ihmisen sisällä olevan bakteeritoiminnan tuloksena. Kyseisiä bakteereja ovat muun muassa E. coli, Klebsiella- sekä Clostridium-sukuiset bakteerit. Bakteerit majailevat enimmäkseen varsinaisessa paksusuolessa, jossa ne alkavat kuluttaa sulamatonta ruokaa ja tuottavat siten omia päästöaineitaan, kaasua. Nämä kaasut koostuvat tyypillisesti rikkiä sisältävistä molekyyleistä kuten dimetyylisulfidista ja metyylimerkaptaanista.[1]

Vetykaasu, metaani ja hiilidioksidi syntyvät pieruihin pääasiassa myös paksusuolen bakteeritoiminan tuloksena. Noin kolmanneksella aikuisväestöstä bakteerikanta tuottaa metaania, kahdella kolmanneksella ei. Syytä tähän ei tiedetä. Hiilidioksidia syntyy kahdella tavalla: suurin osa syntyy, kun vetykarbonaatti neutralisoi ruuansulatuskaasuja, mutta pieniä määriä syntyy myös anaerobisessa käymisprosessissa suolistossa. Typpi joutuu suolikaasuihin luultavimmin sekä niellyn ilman välityksellä että verenkierrosta. Hapen määrä peräsuoleen ehtivässä kaasussa jää pieneksi, koska paksusuolen bakteeritoiminta kuluttaa siitä valtaosan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieru

[Ajattelija2008]

Selvitin netistä sitä, palaako ihmisen suolikaasu sytytettynä vai onko se urbaanilegenda. Palavia kaasuja ovat vety ja metaani. Metaania on vain osalla ihmisistä. Lisäksi on pieni määrä rikkivetyä ja monenlaisia orgaanisia molekyylejä.

Haju tulee pääasiassa rikkivedystä.

Nettihaku paljasti, että kyllä kaasu palaa. Koska palavaa kaasua voi hyvin olla desilitra, niin se vastaa jopa tupakansytyttimen liekkiä, joten pakaroihin saattaa tulla palovammoja. Älkää siis kokeilko tätä kotona.

Happea kaasussa on vain vähän, joten palovammat tuskin pääsevät suolen sisälle.

[Nikolas]

Missä on sanottu, että se metaani on fossiiliperäistä?

Ei sitä ehkä kukaan erikseen sanonut juuri tässä yhteydessä, mutta lähes kaikki maailman metaani on maakaasusta peräisin.

Jos ei-fossiilista metaania olisi jostain saatavilla runsaasti ja halvalla, sehän ratkaisisi hiilineutraalin metanolin valmistuksen pulman kertaheitolla. Nimittäin lähes kaikki maailman metanoli tuotetaan nykyään maakaasusta, siis metaanista.

[newspeak]

Missä on sanottu, että se metaani on fossiiliperäistä?

Olisikohan Antti Rinteen kaasutoimintaiseksi modattu peltoauto innoittanut hiljattain kansalaiskeskustelua metaanista?

[RP]

Ok, nythän olemme samalla kartalla. Mitä ilmeisimmin ei tunneta sellaista katalyyttistä reaktiota, jossa nykyisin käytettävissä olevalla prosessilämmöllä voitaisiin tuottaa suoraan hiilidioksidista ja vedestä metanolia.

Siis hiilidoksidista ja vedestä metanolia ja happea, niin kuin tuossa yhdesä viestissä aiemmin kirjoitettiin? Turha alkaa miettimään katalyyttejä, reaktion tasapaino (johon katalyytit eivät vaikuta) on niin radikaalisti siellä lähtöaineiden puolella, oli lämpötila mikä tahansa, ettei se etene minnekään.

Sen verran epämääräistä nettikirjoittelu tapaa aina olla, että on hankala olla varma mitä ihmiset ovat tarkalleen tarkoittaneet, mutta jos joku kuvittelee lämpöä vaativan reaktion tarkoittavan sitä, että olisi mahdollista kehittää prosessi, joka imee jostakin lämpöä ja muuttaa suoraan tämän lämpöenergian kemialliseen muotoon käytökelpoiseksi polttoaineeksi, niin ei onnistu (termodynamiikan 2. pääsääntö). Kuuman ja kylmän välisellä lämpövirralla voidaan sitten tehdä kaikenlaista, niin kuin on pyöritetty höyrykoneita ja vastaavia muutama sata vuotta.

[Emo]

Selvitin netistä sitä, palaako ihmisen suolikaasu sytytettynä vai onko se urbaanilegenda. Palavia kaasuja ovat vety ja metaani. Metaania on vain osalla ihmisistä. Lisäksi on pieni määrä rikkivetyä ja monenlaisia orgaanisia molekyylejä.

Haju tulee pääasiassa rikkivedystä.

Nettihaku paljasti, että kyllä kaasu palaa. Koska palavaa kaasua voi hyvin olla desilitra, niin se vastaa jopa tupakansytyttimen liekkiä, joten pakaroihin saattaa tulla palovammoja. Älkää siis kokeilko tätä kotona.

Happea kaasussa on vain vähän, joten palovammat tuskin pääsevät suolen sisälle.

Me selvitimme tämän kokeellisesti jo alta kymmenvuotiaina 1970-luvulla, paloi silloinkin.