Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Ajattelija2008]

GISTempiä on tuunattu niin, että se korreloisi CO2:n kanssa mahdollisimman paljon. On parempi verrata HadCRUT4:ään:

https://crudata.uea.ac.uk/cru/data/temperature/HadCRUT4.png

Tasanko vuosina 1940 - 1980 poikkeaa kovasti CO2:n kehityksestä.

Kannattaa odottaa vuoteen 2040 ja katsoa korrelaatiota sitten taas. Trendi 1900 - 2019 on nousua 0.08 C per vuosikymmen.

[vastarannan kiiski]

https://crudata.uea.ac.uk/cru/data/temperature/HadCRUT4.png

Tasanko vuosina 1940 - 1980 poikkeaa kovasti CO2:n kehityksestä.
Kannattaa odottaa vuoteen 2040 ja katsoa korrelaatiota sitten taas. Trendi 1900 - 2019 on nousua 0.08 C per vuosikymmen.

Onko tämä nyt sitten se käppyrä jonka myös mannym hyväksyy parhaaksi?
Minun silmään, kokonaisuutena 1900-2019, on kyllä aika selvä trendi, ja voi olla että viime vuosikymmenet olisi keskimäärin jyrkempää nousua kuin aikaisemmin.

Mitä lyhyempiä pätkiä ottaa, sen enemmän löytyy sellaisia pätkiä joissa korralaatiota ei ole. Esimerkiksi 1940-1980 on sellainen.

Vuoteen 2040 saakka meillä onkin se kymppitonnin veto mannym:n kanssa, Pohjoisen Jäämeren jääpeitteestä 
jossa ei myöskään "viime vuosisadan aikana" ollut vielä oikeastaan mitään trendiä nähtävissä, vasta vuoden 2000 jälkeen on alkanut tapahtua enemmän.

[Alarik]

...
Ilmakehässä, merien ja maaperän pintakerroksissa on valtavasti massaa jonka lämpiäminen kestää pitkän aikaa, ainakin kymmeniä vuosia.
Lämpiäminen loppuu vasta kun on saavutettu uusi tasapainotila...

...kattila...

Melkeinpä niin. Kattila on vaan niin paljon helpompi mallintaa.

Mutta me voidaan lisäksi huomioida että yöllä lämpötila reagoi nopeasti muutokseen (se osa kattilasta, jota ei lämmitetä vakiolämmöllä jäähtyy nopeasti yön ajaksi).
+ huomioidaan talvi (eli se osa kattilaa jota lämmitetään vähemmän, jäähtyy nopeasti ja paljon talven ajaksi).

Ehkä sitä voisi testata kattilalla niin, että kun lämmitys pysäytetään: puolta kattilasta jäähdytetään yön ajan ja samalla koko testin ajan puoleen kattilasta heitetään jääpaloja - sitten mitataan lämmönnousun nopeus ja kesto.

[mannym]

6. Siten yksinkertaisesti seuraavan kerran kun kerrotaan että pallo on näin ja näin lämmin, muistakaamme että käytännössä koko viime vuosisadan lämpeneminen mahtuu virhemarginaalin sisään.

No joo, olen nähnyt myös sellaisia mielipiteitä että käytännössä se EI mahdu enää virhemarginaalin sisään (siis normaalisti käytetty 95% luotettavuusväli), ainakaan kun ottaa mukaan 2000-2018 myös, eikä lopeteta maailman historiaa vuoteen 2000.

Jotkut noista muista virhemarginaalin laskijoista ihan oikeasti tietävät, kuinka virhemarginaalit lasketaan.
Tiedätkö sinä?

100,00% luotettavuutta ei tietenkään voida saavuttaa ikinä eikä missään tilastollisessa tarkastelussa.

Niin jos sinulla on asemia joiden virhemarginaali on ±0,5°C, sanotaan pari sataa, sitten asemia joiden virhemarginaali on ±1°C pari sataa.
Asemia joiden virhemarginaali on ±2°C pari sataa ja asemia joiden virhemarginaali on ±4°C pari sataa. Niin miten saat luotettavasti näiden asemien luvuista keskilämpötilan x virhemarginaalilla ±0,1°C?

Vastaus on et mitenkään. Paitsi rankasti keskoarvoistamalla mutta lopputuloksesi on vain kidutettua dataa. Ei muuta.

[vastarannan kiiski]

...
Ilmakehässä, merien ja maaperän pintakerroksissa on valtavasti massaa jonka lämpiäminen kestää pitkän aikaa, ainakin kymmeniä vuosia.
Lämpiäminen loppuu vasta kun on saavutettu uusi tasapainotila...

...kattila...

Melkeinpä niin. Kattila on vaan niin paljon helpompi mallintaa.

Mutta me voidaan lisäksi huomioida että yöllä lämpötila reagoi nopeasti muutokseen (se osa kattilasta, jota ei lämmitetä vakiolämmöllä jäähtyy nopeasti yön ajaksi).
+ huomioidaan talvi (eli se osa kattilaa jota lämmitetään vähemmän, jäähtyy nopeasti ja paljon talven ajaksi).

Ehkä sitä voisi testata kattilalla niin, että kun lämmitys pysäytetään: puolta kattilasta jäähdytetään yön ajan ja samalla koko testin ajan puoleen kattilasta heitetään jääpaloja - sitten mitataan lämmönnousun nopeus ja kesto.

Maapallolla on koko ajan toisella puolella yö ja toisella puolella päivä, samaten koko ajan on jossain kesä+talvi tai kevät+syksy.

Myöskin jos 100 vuotta todellista aikaa on minuutti kattilalla, silloin yksi talvi (neljäosa vuotta) on 1/400 = 0.0025 minuuttia eli 0.15 sekuntia kattilalla.
Siis talven ja kesän vaihtelut kattilalla vastaisivat sitä että noin 7 kertaa sekunnissa tiukattaisiin jääpuikko kattilaan ja otettaisiin pois. Eli talven ja kesän "värähtelyt" eivät tässä mittakaavassa paljon vaikuta, kuten eivät myöskään todellisessa ilmastonmuutoksessa jos ajatellaan 100 vuoden tai pitemmällä tähtäimellä.

[Larva]

Ette te nyt ihan tosissanne voi mallintaa maapallon ilmastoa kattilalla. Senkin hassut. 

[vastarannan kiiski]

6. Siten yksinkertaisesti seuraavan kerran kun kerrotaan että pallo on näin ja näin lämmin, muistakaamme että käytännössä koko viime vuosisadan lämpeneminen mahtuu virhemarginaalin sisään.

No joo, olen nähnyt myös sellaisia mielipiteitä että käytännössä se EI mahdu enää virhemarginaalin sisään (siis normaalisti käytetty 95% luotettavuusväli), ainakaan kun ottaa mukaan 2000-2018 myös, eikä lopeteta maailman historiaa vuoteen 2000.

Jotkut noista muista virhemarginaalin laskijoista ihan oikeasti tietävät, kuinka virhemarginaalit lasketaan.
Tiedätkö sinä?

100,00% luotettavuutta ei tietenkään voida saavuttaa ikinä eikä missään tilastollisessa tarkastelussa.

Niin jos sinulla on asemia joiden virhemarginaali on ±0,5°C, sanotaan pari sataa, sitten asemia joiden virhemarginaali on ±1°C pari sataa.
Asemia joiden virhemarginaali on ±2°C pari sataa ja asemia joiden virhemarginaali on ±4°C pari sataa. Niin miten saat luotettavasti näiden asemien luvuista keskilämpötilan x virhemarginaalilla ±0,1°C?

Vastaus on et mitenkään. Paitsi rankasti keskoarvoistamalla mutta lopputuloksesi on vain kidutettua dataa. Ei muuta.

Kyllä se nyt vaan on niin. Se on tilastomatematiikkaa. Kun eri mittarit näyttävät todennäköisesti eri suuntiin vääriin (jos virheet ovat satunnaisia), osa virheistä tavallaan kumoaa toisensa, kun jotkut näyttävät liikaa, ja toiset liian vähän.

Yleisesti, mitä enemmän mittaustuloksia on, sitä pienemmäksi keskiarvon virhemarginaalit menee ja sitä paremmaksi mittatarkkuus muodostuu.

Tietysti sitten jos virheet eivät ole satunnaisia vaan kaikissa mittareissa on esimerkiksi valmistusvirhe niin että ne kaikki näyttävät samaan suuntaan väärin, silloin ei auta vaikka niitä olisi kuinka paljon.

Esimerkiksi,

Mittaan kotona puolirikkinäisellä mittarillani että tänään klo 15 on lämpötila +18 astetta. Tiedän että virhearvio on +- 2 astetta.
Voin ehkä sanoa että naapuruston lämpötila on 16-20 astetta.

TAI,
kaikki naapurini mittaavat samanlaisilla puolirikkinäisillä mittareillaan (jokainen +- 2 astetta tarkkuus) lämpötilan tänään klo 15.
Naapureita on kymmenen. Kun lasketaan niistä keskiarvo, sen virhearvio on todennäköisesti pienempi kuin +-2 astetta.
Sen voi laskea ihan oikeasti matemaattisesti, paljonko se keskiarvon virhearvio on.

Jos ne on olleet vaikkapa 18 (minä), 18, 18, 18, 18, 20, 20, 20, 20, 20 = keskiarvo 19.0, tämän virhearvio on pienempi kuin yhden mittarin +- 2.

Tilastotieteessä jos rupeaa arvailemaan, monesti menee pieleen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Virhe_(kokeellinen_tiede)

EDIT:
tuolla olevilla kaavoilla voidaan laskea noiden 10 lämpötilamittauksen virhearvio, jos ei tiedetä yhdenkään mittarin virheestä mitään etukäteen.
Oletetaan kuitenkin että todellinen lämpötila on ollut joka paikassa sama (siis meidän naapurustossa).

(toivottavasti menee oikein, saa tarkistaa)

Otoskeskiarvo = 19.0
Otoshajonta = sqrt (10 x (1/9)) = sqrt (10/9) = 1.11
Keskiarvon keskivirhe (68% luottamusväli) = 1.11 / sqrt(10) = 0.35

Siis tässä tapauksessa vaikka jokainen mittaus oli 1.0 asteen päässä keskiarvosta ja ne vaihtelivat välillä 18-20, voidaan sanoa että 68% todennäköisyydellä todellinen lämpötila oli 19.0 +- 0.35 astetta. Tämä siitä huolimatta että jokaisen yksittäisen mittarin virhe keskiarvosta oli 1.0 astetta.

95% todennäköisyydellä on laajempi vaihteluväli kuin 0.35, en nyt yhtäkkiä muista kuinka se lasketaan.

[mannym]

Kyllä se nyt vaan on niin. Se on tilastomatematiikkaa. Kun eri mittarit näyttävät todennäköisesti eri suuntiin vääriin (jos virheet ovat satunnaisia), osa virheistä tavallaan kumoaa toisensa, kun jotkut näyttävät liikaa, ja toiset liian vähän.

Yleisesti, mitä enemmän mittaustuloksia on, sitä pienemmäksi keskiarvon virhemarginaalit menee ja sitä paremmaksi mittatarkkuus muodostuu.

Tietysti sitten jos virheet eivät ole satunnaisia vaan kaikissa mittareissa on esimerkiksi valmistusvirhe niin että ne kaikki näyttävät samaan suuntaan väärin, silloin ei auta vaikka niitä olisi kuinka paljon.

Esimerkiksi,

Mittaan kotona puolirikkinäisellä mittarillani että tänään klo 15 on lämpötila +18 astetta. Tiedän että virhearvio on +- 2 astetta.
Voin ehkä sanoa että naapuruston lämpötila on 16-20 astetta.

TAI,
kaikki naapurini mittaavat samanlaisilla puolirikkinäisillä mittareillaan (jokainen +- 2 astetta tarkkuus) lämpötilan tänään klo 15.
Naapureita on kymmenen. Kun lasketaan niistä keskiarvo, sen virhearvio on todennäköisesti pienempi kuin +-2 astetta.
Sen voi laskea ihan oikeasti matemaattisesti, paljonko se keskiarvon virhearvio on.

Jos ne on olleet vaikkapa 18 (minä), 18, 18, 18, 18, 20, 20, 20, 20, 20 = keskiarvo 19.0, tämän virhearvio on pienempi kuin yhden mittarin +- 2.

Tilastotieteessä jos rupeaa arvailemaan, monesti menee pieleen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Virhe_(kokeellinen_tiede)

Se on katsos niin että jos sinä et tiedä että mittarisi on virheellinen, mistä voit tietää tuloksesi virheen suunnan? Yhdysvalloissa tehtiin seuraavanlainen tarkastus, se julkaistiinkin. https://wattsupwiththat.com/2009/05/10/a-report-on-the-surfacestations-project-with-70-of-the-ushcn-surveyed/

70% asemista Yhdysvalloissa tarkastettuna, lopputulos oli
CRN 1 ja 2 kategoria, alle 1°C virhe, asemia yhteensä 11%, CRN 3 virhe suurempi kuin 1°C, asemia 20%. CRN 4 virhe suurempi kuin 2°C asemia 58%. CRN 5, virhe suurempi kuin 5°C, asemia 11%.

Tuosta kun katselee niin yli 5°C virheellä olevia asemia oli yhtä paljon tarkastelussa kuin alle 1°C virheellä olevia. NOAA on vasta viime vuosina huomioinut asian.

Minulla itsellä on kaksi digitaalista mittaria mittaamassa lämpötiloja, yksi talossa kiinni (johto roikkuu ikkunasta) ja toinen marjapensaan vieressä. Kumpikaan ei täytä tieteellisen mittausaseman määritelmiä, ja niiden valmistajakin ilmoittaa niille virhemarginaaliksi asteen puolikkaita. Ne ovat siten vain omaksi ilokseni.

Ongelma tiedemiehillä nyt kuitenkin on että menneisyydessä he ilmoittavat virhemarginaalit suureksi ja nykyisyydessä virhemarginaalit pieniksi. Vaikka nykyisin havaintoasemia on vähemmän kuin 50 ja 70 lukujen välissä oli, ja nykyisistä havaintoasemistakin suuri osa ei oikeasti havaitse mitään vaan se on arvio. Niin ainakaan tarkemmaksi ei havainnointi voi mennä.

Palatkaamme hetkeksi Heinäkuuhun ja NOAA:n ilmoittamaan ennätyslämpimään. Katselkaamme mitä julkaistiin lämpötilaksi globaalisti ja sitten maanpäälliset.

Kun noita karttoja katselee niin Afrikassa on ennätyslämmintä, alueilla mistä puuttuu dataa, Venäjän, Aasian ja Yhdysvaltojen mitatut kylmät alueet (siniset) myöskin pienenivät tai katosivat. Muutenkin alueilla missä dataa on se väri on muuttunut melkoisesti kuumempaan suuntaan.

Miten tämä tilastomatematiikka oikein toimii näissä kartoissa? Joissa mitatut lämpötilat muuttuvat yks kaks?

[Alarik]

...
Voin ehkä sanoa että naapuruston lämpötila on 16-20 astetta.
TAI,
kaikki naapurini mittaavat samanlaisilla puolirikkinäisillä mittareillaan
...
Jos ne on olleet vaikkapa 18 (minä), 18, 18, 18, 18, 20, 20, 20, 20, 20 = keskiarvo 19.0, tämän virhearvio on pienempi kuin yhden mittarin +- 2...

Jos olisi tasainen ominaisuus. Lämpötila vaihtelee paljon jo pihallakin saati naapurustossa.

Koko ajan tulee satunnaista jos aurinko sattuu paistamaan lähelle tai pieni pilvi peittää naapurin pihan. Ja systemaattista jos kolmen naapurin pihalle tai edes lähelle vedetään kuumentava asvaltti, tai lähipuut kasvaa/hakataan.

Voit saada itselle kahdella mittarilla pihalta 18 ja 22 (aurinkoisuusero tekee isompiakin eroja). Ja naapurit ilmoittaa 10, 10, 10, 12, 15, 15, 16, 18, 19, 20, 22, 24, 25, 26. Yhtään ei voi pitää virheenä eikä poikkeavana, vaan kyseiselle mittauspaikalle ominaisena.

Viralliset pyrkii yhtenäisyyteen, mutta systemaattisia muutoksia esim rakentamista tai kasvien kasvua ympäristössä on mahdoton estää.

[ämpee]

Yleisesti, mitä enemmän mittaustuloksia on, sitä pienemmäksi keskiarvon virhemarginaalit menee ja sitä paremmaksi mittatarkkuus muodostuu.

Mittaustarkkuutta ei pysty parantamaan lisäämällä mittausten/mittareiden määrää.
Mielikuva siitä, että virheet keskiarvoistuisivat ovat mielikuvia, sillä mitään pakottavaa sääntöä tälläiselle keskiarvoistumiselle ei ole.
Mittavirhe kun voi olla mitä tahansa virherajojen puitteissa, määristä riippumatta.

Voit toki olettaa mutta et voi väittää tietäväsi.

Mittavirhettä kylläkin voidaan huonontaa ottamalla huonommalla tarkkuudella suoritettu mittaus mukaan paremman tarkkuuden tuloksiin.

[vastarannan kiiski]

Ei tämä nyt oikein onnistu kun jotkut eivät ymmärrä tilastotiedettä, ja lisäksi arvelevat että kaikki mittaajat ja tutkijat valehtelevat työkseen.
Ei mee perille kun ei vaan mee, aamen.

EDIT:
Tämän yksinkertaisemmin en osaa asiaa esittää:

Meidän naapuruston lämpötilamittaukset vaikkapa 18 (minä), 18, 18, 18, 18, 20, 20, 20, 20, 20 = keskiarvo 19.0.
Oletetaan että kaikki ovat yrittäneet mitata oikein (esim. mittarit eivät ole auringossa, eivätkä muutenkaan hölmössä paikassa) vaan että erot johtuvat siitä että lämpötiloissa oikeasti on pientä vaihtelua, ja toisaalta siitä että mittarit mittaavat epätarkasti.

Otoskeskiarvo = 19.0, siis tämä on mitattu arvio naapurustomme keskilämpötilasta.

mikä sen 19.0 arvioitu luottamusväli on?

Otoshajonta = sqrt (10 x (1/9)) = sqrt (10/9) = 1.05 (sori aikaisemmassa oli virhe, unohdin ottaa neliöjuuren)
Otoskeskiarvon keskivirhe (68% luottamusväli) = 1.05 / sqrt(10) = 0.33

Siis tässä tapauksessa vaikka jokainen mittaus oli 1.0 asteen päässä keskiarvosta ja ne vaihtelivat välillä 18-20, voidaan sanoa että 68% todennäköisyydellä todellinen naapuruston keskilämpötila oli 19.0 +- 0.33 astetta.

Tämä siitä huolimatta että jokaisen yksittäisen mittarin virhe keskiarvosta oli 1.0 astetta.

95% todennäköisyydellä olisi laajempi vaihteluväli kuin 0.33, en nyt yhtäkkiä muista kuinka se lasketaan, netistä ihan varmasti löytyy.

***
Jos arvelee että suurempi määrä mittauksia jotenkin huonontaisi arviota sen sijaan että parantaisi sitä, suosittelen ottamaan yhteyttä lähimpään matematiikan opettajaan.

[RiP]

Ei tämä nyt oikein onnistu kun jotkut eivät ymmärrä tilastotiedettä, ja lisäksi arvelevat että kaikki mittaajat ja tutkijat valehtelevat työkseen.
Ei mee perille kun ei vaan mee, aamen.

Ok.
Päästään itse asiaan.

Osaatko sanoa mitä nämä ovat ja mikä niitä yhdistää?

China (Coal)
Saudi Arabian Oil Company (Aramco)
Gazprom OAO
National Iranian Oil Co
ExxonMobil Corp
Coal India
Petroleos Mexicanos (Pemex)
Russia (Coal)
Royal Dutch Shell PLC
China National Petroleum Corp (CNPC)
BP PLC
Chevron Corp
Petroleos de Venezuela SA (PDVSA)
Abu Dhabi National Oil Co
Poland Coal
Peabody Energy Corp
Sonatrach SPA
Kuwait Petroleum Corp
Total SA
BHP Billiton Ltd
ConocoPhillips
Petroleo Brasileiro SA (Petrobras)
Lukoil OAO
Rio Tinto
Nigerian National Petroleum Corp
Petroliam Nasional Berhad (Petronas)
Rosneft OAO
Arch Coal Inc
Iraq National Oil Co
Eni SPA
Anglo American
Surgutneftegas OAO
Alpha Natural Resources Inc
Qatar Petroleum Corp
PT Pertamina
Kazakhstan Coal
Statoil ASA
National Oil Corporation of Libya
Consol Energy Inc
Ukraine Coal
RWE AG
Oil & Natural Gas Corp Ltd
Glencore PLC
TurkmenGaz
Sasol Ltd
Repsol SA
Anadarko Petroleum Corp
Egyptian General Petroleum Corp
Petroleum Development Oman LLC
Czech Republic Coal
Saudi Arabian Oil Company (Aramco)
Gazprom OAO
National Iranian Oil Co
Coal India
Shenhua Group Corp Ltd
Rosneft OAO
China National Petroleum Corp (CNPC)
Abu Dhabi National Oil Co
ExxonMobil Corp
Petroleos Mexicanos (Pemex)
Royal Dutch Shell PLC
Sonatrach SPA
Kuwait Petroleum Corp
BP PLC
Qatar Petroleum Corp
Petroleos de Venezuela SA (PDVSA)
Peabody Energy Corp
Iraq National Oil Co
Petroleo Brasileiro SA (Petrobras)
Chevron Corp
Datong Coal Mine Group Co Ltd
China National Coal Group Co Ltd
Petroliam Nasional Berhad (Petronas)
Nigerian National Petroleum Corp
Lukoil OAO
Glencore PLC
BHP Billiton Ltd
Shanxi Coking Coal Group Co Ltd
Shandong Energy Group Co Ltd
Total SA
Shaanxi Coal Chemical Industry Group Co Ltd
Poland Coal
Yankuang Group Co Ltd
Arch Coal Inc
0.5
Eni SPA
Statoil ASA
TurkmenGaz
ConocoPhillips
Kazakhstan Coal
SUEK Ltd
Henan Coal Chemical Industry Group Co Ltd
Anglo American
Jizhong Energy Group Co Ltd
Surgutneftegas OAO
Shanxi Jincheng Anthracite Coal Mining Group Co Ltd
Bumi Resources
China Petrochemical Corp (Sinopec)
Kailuan Group Co Ltd
China National Offshore Oil Corp Ltd (CNOOC)
Shanxi Lu'an Mining Group Co Ltd

[vastarannan kiiski]

Ei tämä nyt oikein onnistu kun jotkut eivät ymmärrä tilastotiedettä, ja lisäksi arvelevat että kaikki mittaajat ja tutkijat valehtelevat työkseen.
Ei mee perille kun ei vaan mee, aamen.

Ok.
Päästään itse asiaan.

Osaatko sanoa mitä nämä ovat ja mikä niitä yhdistää?

China (Coal)
...
Shanxi Lu'an Mining Group Co Ltd

Öljy- ja kaasufirmoja. Ja?

[ämpee]

Mittaustarkkuus ja todennäköisyys kuuluvat toki matematiikan laajaan sukukuntaan mutta ovat kotoisin Aivan Eri Perheistä !!1!

[Alarik]

...että kaikki mittaajat ja tutkijat valehtelevat työkseen...

Siitä ei ole kyse, vaan systemaattisesta virheestä, joka aiheutuu tieteellisen kritiikin väheksymisestä/mitätöinnistä.

Yleensä tiede kestää kritiikin ja uudet ideat/kritiikki on tervetullutta ja kertoo kriittisen tieteilijän hyvästä osaamisesta ja luovuudesta - sekä innostaa muut tieteilijät miettimään asiaa uudestaan.

Vain ilmastonmuutosasiassa luovat ideoijat tyrmätään "yhden totuuden" vastaisina ja tyhminä.

Entäs jos ilmastonmuutos on kuvitelma auringon pyörimisestä maapallon ympäri jonka totuutta kaikki todisteet (tilastomatikkakin) tuki kauan? Eikä siinä, sehän näytti silmämääräisesti tarkastellen täsmäävän ja olikin lähes totuus.

[RiP]

Ei tämä nyt oikein onnistu kun jotkut eivät ymmärrä tilastotiedettä, ja lisäksi arvelevat että kaikki mittaajat ja tutkijat valehtelevat työkseen.
Ei mee perille kun ei vaan mee, aamen.

Ok.
Päästään itse asiaan.

Osaatko sanoa mitä nämä ovat ja mikä niitä yhdistää?

China (Coal)
...
Shanxi Lu'an Mining Group Co Ltd

Öljy- ja kaasufirmoja. Ja?

Vuodesta 1988 lähtien nämä 100 yritystä ovat olleet vastuussa 71% koko maailman kasvihuonepäästöistä.

Tuollainen sadaosista ja käppyröistä jankkaaminen, jopa maaninen, ei johda yhtään mihinkään. Vaikka se tilastomatemaatikolle voi hauskaa ollakin.

100 yritystä vs suomalainen veronmaksaja?

100 yritystä vs Antti Rinteen hallitus?

[Alarik]

...
Olen aivan täysin samaa mieltä!

Asiassa pitäisi keskittyä siihen miten päästöt saataisiin vähenemään.
...
Suomessa ja EU:ssa hiilidioksidipäästöt ovat jo olennaisesti laskeneet 2000-luvulla, ja suunta on edelleen alaspäin. Huippuvuosi oli 2003.
Eikä silti ole tarvinnut meidän muuttaa maakuoppiin asumaan...

Toki. Minustakin on jo hyvin yleisesti siirrytty tieteellisestä pohdinnasta pelkkään politiikkaan. Eikä siinä, sellaista se politiikka on, keppihevostelua - eli siirrytään vain.

Polttoaineen veron yleisnosto on väärä toimi, kun pitäisi tukea uusiutuvia + sähköä. Ja lisäksi kehittää joitain uusia juttuja käyttöön asti.

Samoin autoverosta voisi luopua että kanta uusiutuisi nopeammin. Toisaalta jotkut uusiutuvat käy jo nykyisiin eli...

Ulkomaisen ruuan tuontia voisi rajoittaa tai kieltää, ainakin riisin, ulkomainen liha ja jotkin muut kuormittavat. Ellei sitten liha ole vain poliittisista syistä kohteena ja jätetä kaikki ruoka koskematta.

[mannym]

Ei tämä nyt oikein onnistu kun jotkut eivät ymmärrä tilastotiedettä, ja lisäksi arvelevat että kaikki mittaajat ja tutkijat valehtelevat työkseen.
Ei mee perille kun ei vaan mee, aamen.

EDIT:
Tämän yksinkertaisemmin en osaa asiaa esittää:

Meidän naapuruston lämpötilamittaukset vaikkapa 18 (minä), 18, 18, 18, 18, 20, 20, 20, 20, 20 = keskiarvo 19.0.
Oletetaan että kaikki ovat yrittäneet mitata oikein (esim. mittarit eivät ole auringossa, eivätkä muutenkaan hölmössä paikassa) vaan että erot johtuvat siitä että lämpötiloissa oikeasti on pientä vaihtelua, ja toisaalta siitä että mittarit mittaavat epätarkasti.

Otoskeskiarvo = 19.0, siis tämä on mitattu arvio naapurustomme keskilämpötilasta.

mikä sen 19.0 arvioitu luottamusväli on?

Otoshajonta = sqrt (10 x (1/9)) = sqrt (10/9) = 1.05 (sori aikaisemmassa oli virhe, unohdin ottaa neliöjuuren)
Otoskeskiarvon keskivirhe (68% luottamusväli) = 1.05 / sqrt(10) = 0.33

Siis tässä tapauksessa vaikka jokainen mittaus oli 1.0 asteen päässä keskiarvosta ja ne vaihtelivat välillä 18-20, voidaan sanoa että 68% todennäköisyydellä todellinen naapuruston keskilämpötila oli 19.0 +- 0.33 astetta.

Tämä siitä huolimatta että jokaisen yksittäisen mittarin virhe keskiarvosta oli 1.0 astetta.

95% todennäköisyydellä olisi laajempi vaihteluväli kuin 0.33, en nyt yhtäkkiä muista kuinka se lasketaan, netistä ihan varmasti löytyy.

***
Jos arvelee että suurempi määrä mittauksia jotenkin huonontaisi arviota sen sijaan että parantaisi sitä, suosittelen ottamaan yhteyttä lähimpään matematiikan opettajaan.

Noniin, laskeppas huviksesi sitten seuraava.

WMO kertoo meille että maailmassa on nyt 10 000 havaintoasemaa, niistä kaikki eivät mittaa lämpötilaa, vaan niitä lämpötilaa mittaavia vain muutama tuhat.

Oletetaan että USA:n virhemarginaali pätee näissä. Globaalissa verkossa on sitten muutama tuhat asemaa, jotka mittaavat kahta asiaa, korkeinta ja matalinta lämpötilaa. 2 lukemaa per päivä. Toisin kuin sinun esimerkissäsi, jossa mittasit vain yhtä tulosta, etkä siten saa kuin ilmeisesti max lämpötilan keskiarvon. Sekin ilmoitettuna +19°C±1°C.

Joten nyt meillä on sanotaan 4 000 asemaa, 8 000 lukemaa per päivä, 2 920 000 lukemaa per vuosi ja näistä sitten laskettu ensin asemakohtainen keskiarvo kaikille päiville, viikoille ja kuukausille, sitten alueelliset keskiarvot ja sitten globaalit keskiarvot. Sen voi esittää myös seuraavasti. Jos alin mitattu lämpötila pallolla on noin -40°C ja korkein +40°C, niin näiden kahden välillä laskien keskilämpötila on 0°C ±40°C. Nyt pallon keskiarvoksi kerrotaan 57,2F, tai +14°C. Mutta se voi olla 55,5F tai 58,4F Eli 13,05°C tai 14,6°C.

Tosin virhe on suurempi sillä aiemmin 1997 vai 1998 absoluuttiseksi lämpötilaksi ilmoitettiin +62,45°F joka on +16,91°C. Tai +0,42°C yli 1961 - 1990 keskiarvon.
2016 joka on nykyinen ennätysvuosi tosin on +0,83°C yli 1961-1990 keskiarvon +14°C. Jolloin Samaan dataan nojaten, 2016 oli +14,83°C ja 1997 +16,91°C.

Kertoo meille sen että 1997 globaali keskilämpötila 1961-1990 välillä oli +16,59°C ja 2016 saman aikavälin lämpötila on +14°C. Muutos on vain 2,59°C

Nämä on hauskoja juttuja ja kun niihin perehtyy voi nähdä että myöskään tilastotieteilijät vaikka tilastomatematiikkaa ovatkin kauheasti opiskelleet, eivät tiedä mikä pallon lämpötila milloinkin on.
https://wattsupwiththat.com/2016/01/21/failed-math-in-1997-noaa-claimed-that-the-earth-was-5-63-degrees-warmer-than-today/ 1997 lämpötila
https://public.wmo.int/en/media/press-release/wmo-confirms-2016-hottest-year-record-about-11°c-above-pre-industrial-era 2016 lämpötila.

Molemmissa nähtävissä se referenssiaikaväli ja sen keskilämpötila.

[vastarannan kiiski]

mannym:lle vastaan RiP:n sanoin:

Tuollainen sadaosista ja käppyröistä jankkaaminen, jopa maaninen, ei johda yhtään mihinkään.

[vastarannan kiiski]

Toisaalta jotkut uusiutuvat käy jo nykyisiin eli...

... itse ajelen Neste My:yllä, on 10 c/litra kalliimpaa mutta laskennalliset hiilidioksidipäästöt minimaaliset, maksan mielelläni siitä sen 100-200 euroa vuodessa mikä lisäkustannukseni on.

[Lucce]

En omista enää autoa (yli kahteenkymmeneen vuoteen).Kuljen julkisilla tai pyörällä ,jos on oikein kiire niin juoksen tukka putkella. Sisu ei anna periksi maksaa kiskurihintoja eikä olla katsastusliikkeiden/autokorjaamoiden vedätettävänä  joten tein liikkumisesta urheilua ,pysyy linjat kurissa ja säästyy rahaa.  Win-Win

[RiP]

Toisaalta jotkut uusiutuvat käy jo nykyisiin eli...

... itse ajelen Neste My:yllä, on 10 c/litra kalliimpaa mutta laskennalliset hiilidioksidipäästöt minimaaliset, maksan mielelläni siitä sen 100-200 euroa vuodessa mikä lisäkustannukseni on.

Tuolla asenteella olet oikea neuvonantaja äskeisen listan ykkösenä komeilevalle kommunistisen Kiinan valtion omistamalle kivihiiliteollisuudelle.

Top 15 Kiinan hiiliteollisuusyhtiöt (50%),
Yakuang
Jizhong Energy
Henan Coal Chem.
Kailuan
Shanxi Lu'an
Yangquan Coal
Shanxi Jincheng
Huainan Mining
Jinneng
Shaanxi Coal Chem.
Shandong Energy
China National Coal
Datong Coal Mine
Senhua Group
Shanxi Coking

Nämä suomalaisten vihreiden (lue: kommarit, demarit, taistolaiset, keput) kuvitelmat johonkin vaikuttamiseen, ovat samalla tasolla kuin antamasi esimerkkisi.   

[vastarannan kiiski]

En pysty vaikuttamaan kiinalaisten kivihiiliteollisuuteen.

Pystyn vaikuttamaan siihen mitä tankkaan autooni.

"Select your fights"

[Ajattelija2008]

Jos lämpenemisestä oikeasti on jotain haittaa vuonna 2100 ja jos Kiinan rautainen hallinto on silloin pystyssä, niin Kiina kykenee toimimaan nopeasti. On siis hyvä, että yksi diktatuurimaa on ylivoimaisesti suurin hiilidioksidin tuottaja.

[mannym]

mannym:lle vastaan RiP:n sanoin:

Tuollainen sadaosista ja käppyröistä jankkaaminen, jopa maaninen, ei johda yhtään mihinkään.

Ei se oikeastaan johdakaan, mutta mitä laajemmin niitä käppyröitä pohditaan, sitä laajemmin ilmastotiedettä käsitellään, sitä laajemmin sen heikkoudet tulevat esille ja sitä varmemmin sen luotettavuus murenee tasolle jolle se kuuluu. Jos globaali lämpötila putoaa pari astetta ilman uusia mittauksia vain datan uudelleen käsittelyllä, se kertoo sen että sitä dataa käsittelemällä saadaan aikaan se mitä halutaan. Eli käppyrät jotka näyttävät sitä mitä halutaan, eikä sitä mitä mittaukset tai data sanoo.

Se on vähän kun 1997 jälkeen näkyi pitkä paussi lämpenemisessä, niin NOAA julkaisi paperin jonka kertoi olevan pause buster, eli dataa kidutettiin niin että paussi katosi. Tästä pari vuotta takaperin eräs pilliinpuhaltaja kertoi. https://wattsupwiththat.com/2017/02/04/bombshell-noaa-whistleblower-says-karl-et-al-pausebuster-paper-was-hyped-broke-procedures/

The report claimed that the 'pause' or 'slowdown' in global warming in the period since 1998 – revealed by UN scientists in 2013 – never existed, and that world temperatures had been rising faster than scientists expected. Launched by NOAA with a public relations fanfare, it was splashed across the world's media, and cited repeatedly by politicians and policy makers.

But the whistleblower, Dr John Bates, a top NOAA scientist with an impeccable reputation, has shown The Mail on Sunday irrefutable evidence that the paper was based on misleading, 'unverified' data.

It was never subjected to NOAA's rigorous internal evaluation process – which Dr Bates devised.

His vehement objections to the publication of the faulty data were overridden by his NOAA superiors in what he describes as a 'blatant attempt to intensify the impact' of what became known as the Pausebuster paper.

Että sillälailla voidaan sanoa ihan rehellisesti

Ei tämä nyt oikein onnistu kun jotkut eivät ymmärrä tilastotiedettä, ja lisäksi arvelevat että kaikki mittaajat ja tutkijat valehtelevat työkseen.

Että 97% ilmastotutkijoista valehtelee työkseen.

[vastarannan kiiski]

Jos lämpenemisestä oikeasti on jotain haittaa vuonna 2100 ja jos Kiinan rautainen hallinto on silloin pystyssä, niin Kiina kykenee toimimaan nopeasti. On siis hyvä, että yksi diktatuurimaa on ylivoimaisesti suurin hiilidioksidin tuottaja.

Näin on.

Ja itse veikkaan että Kiina alkaa toimia jo paljon ennen sitä, ehkäpä jo seuraavan 10-20 vuoden aikana.

[Ajattara]

Vihreän Langan päätoimittajan mielestä "kaikenlaisen turhan paskan valmistus ja markkinointi pitäisi kieltää heti" ilmastovaikutusten vuoksi.

ohh the irony...

[tweet]1163839174325211136[/tweet]

[Larva]

^ Olen kyllä tuossa Suomisen kanssa samaa mieltä. Tosin saatamme olla eri mieltä siitä, mitä se kaikki turha paska lopulta olisi.

Kaikenlainen muovikrääsä ja heti rikkoutuvat halvat sähkölaitteet kuormittavat ympäristöämme ihan helvetisti enemmän kuin lehmien pierut.

[Roope]

Vihreän Langan päätoimittajan mielestä "kaikenlaisen turhan paskan valmistus ja markkinointi pitäisi kieltää heti" ilmastovaikutusten vuoksi.

Tuo siis siteeraus Suvi Auvisen viestintätoimisto Ellun Kanojen sivuillaan julkaisemasta kirjoituksesta.

Ilmastonmuutoksen maailmassa ehdotan työlle uusia kriteerejä. Merkityksellistä ei pitäisi olla se, kuinka kauan työntekoon käytetään aikaa, vaan mitkä sen ilmastovaikutukset ovat. Kaikenlaisen turhan paskan valmistus ja markkinointi pitäisi kieltää heti. Meidän täytyy ensitöiksemme hankkiutua eroon kaikesta työstä, joka tuhoaa ilmastoa kannustamalla ylenpalttiseen ja turhaan kulutukseen. Samoin kuin työmarkkinoilla ei pitäisi olla varaa polttaa loppuun työntekijöitä, ei yritysten pitäisi olla valmiita polttamaan loppuun planeettaa. Maapallon burnout ei hoidu puolen vuoden sairaslomalla. Kuolleella planeetalla ei ole töitä, ei edes sitä kuutta tuntia päivässä.

On sulaa hulluutta tehdä työtä, joka tuhoaa planeetan. Meidän pitää sovittaa arvomme uuteen maailmanjärjestykseen, eikä siihen enää sovi työnteko työnteon itsensä vuoksi. Eri töiden hiilijalanjäljet mittaamalla voitaisiin ajaa alas ilmastolle tuhoisimmat alat ja panostaa jäljelle jäävä työaika ilmastonmuutoksen torjuntaan. Jos kaikki ihmisten työvoima valjastettaisiin ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön, kuinka nopeasti suurilta tuntuvat ongelmat olisikaan ratkaistu! Se kuitenkin merkitsisi myös enemmän aikaa istuskella joutilaisuudessa.

Filosofi Senecan mukaan elämän pituus on riittävä, jos elämä on eletty viisaasti. Samoin työpäivän pituus on tuntimäärästä riippumatta riittävä, jos työ on tehty viisaasti ja suurempi tavoite mielessä pitäen. Kahdeksan tuntia ilmastoa tuhoavaa työtä on huomattavasti huonompi asia kuin tunti työtä kestävän maailman puolesta.

Elämä kuten sen nyt tunnemme on väistämättömän ja totaalisen muutoksen edessä. Työ ei ole siitä erillinen linnake. Vaatimus lyhyemmästä työajasta ei ole utopistinen, vaan ainoa mahdollisuus, jos emme halua suistua dystopiaan.

Kaiken kulutuksen määrän täytyy romahtaa, ja meidän täytyy tehdä vähemmän ja mielekkäämpää työtä. Jos sitä pysähtyy ajattelemaan hetkeksi, se ei kuulosta lopulta ollenkaan huonolta tulevaisuudelta. Elämään kannattaa alkaa haalia sisältöä työn ja kuluttamisen ulkopuolelta nyt heti, jos ajatus lyhyemmästä työajasta tuntuu ahdistavalta.

Viime vuonna Pakolaisneuvonnan kanssa yhteistyötä tehnyt kokkarifirma on näköjään palkannut riveihinsä "ammattiaktivisti" Suvi Auvisen.

Ellun Kanat rekrytoi ammattiaktivisti Suvi Auvisen sparraajaksi

Aikamme muutoksista kenties puhutuin ja laaja-alaisin on ilmastonmuutos, jonka jäljiltä mikään toimiala ei jää entiselleen. Ellun Kanat sparraa ilmasto- ja vastuullisuusnäkemystään palkkaamalla riveihinsä riuskaotteisen Suvi Auvisen.

[...]

– Mikä tahansa yritys, joka ei kamppaile ilmastonmuutosta vastaan, on ilman tulevaisuutta, Auvinen jatkaa.

Ajatus herättää vahvaa vastakaikua Ellun Kanoissa.

– Ihmiskunnan kohtalonkysymykset ovat mittakaavaltaan sellaisia, että monialaiset ja ennakkoluulottomat lähestymistavat ovat elinehto. Nämä ovat juuri niitä lähestymistapoja, joilla Suvi Auvinen vahvistaa Ellun Kanojen näkemystä, kommentoi toimitusjohtaja Taru Tujunen.

Ellun Kanat 28.5.2019

[RiP]

Jos lämpenemisestä oikeasti on jotain haittaa vuonna 2100 ja jos Kiinan rautainen hallinto on silloin pystyssä, niin Kiina kykenee toimimaan nopeasti. On siis hyvä, että yksi diktatuurimaa on ylivoimaisesti suurin hiilidioksidin tuottaja.

Näin on.

Ja itse veikkaan että Kiina alkaa toimia jo paljon ennen sitä, ehkäpä jo seuraavan 10-20 vuoden aikana.

Mutta, mutta kun Kiina ei ole sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjään ennen vuotta 2030, vaan sillä on lupa rajattomasti kasvattaa niitä. Vain itsetuhoiset eivät ota tätä huomioon. Kiina kasvattaa myös pästöjään vuoteen 2030, sen jälkeen heidän päästönsä alkaa laskemaan luonnollista tietä, väestö alkaa vähenemään. Kiina on toiminut oma etu ensisijaisena, eikä toimintaansa tule koskaan muuttamaan. On tietenkin riskinsä, jos Hong Kongin ja Taiwanin eripuraisuus johtaa massamurhiin.