Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[mannym]

Pari päivää pitänyt laittaa ketjuun 1 graafi, jolla ilmastopaniikin voi lopettaa. Graafi on koostettu kansainvälisen katastrofi tilastokeskuksen, tai no international disaster database, käännä nyt itse se, tiedoista. https://www.emdat.be/#pager

Siinä on melkoisesti kahlaamista ja itsellä on mennyt tovi aikaa graafissa esitettyjen lukujen etsimiseen ja tarkasteluun, kaikkea en löytänyt ihan parissa päivässä mutta tarpeeksi kuitenkin.

Sivuston esittely kertoo melkolailla oleellisen.

The main objective of the database is to serve the purposes of humanitarian action at national and international levels. The initiative aims to rationalise decision making for disaster preparedness, as well as provide an objective base for vulnerability assessment and priority setting.

EM-DAT contains essential core data on the occurrence and effects of over 22,000 mass disasters in the world from 1900 to the present day. The database is compiled from various sources, including UN agencies, non-governmental organisations, insurance companies, research institutes and press agencies.

Graafissa, ilmastoon kytkeytyviä kuolemia 1920 noin 480 000kpl, keskiarvoistettuna vuosikymmeneen. tai Deaths per year, average per decade.
Ilmastoon kytkeytyvät kuolemat ovat, tulvat, kuivuudet, myrskyt, maastopalot ja äärimmäiset lämpötilat.
2017 vastaava luku on noin 25 000. 1920 - 2017 välisenä aikana kuolleisuus sääilmiöiden osalta väheni siten melkoisesti. 480 000 per vuosi - 25 000 per vuosi. Samaan aikaan kuitenkin, 1920 maailman väkiluvun arvioidaan olleen 1,7 - 1,9 miljardia henkeä. 2017, 7,6 miljardia henkeä.

Samaan aikaan väestömäärän nelinkertaistuessa, sääilmiöihin kuolleiden määrä on vähentynyt noin 95%, kahvi kesken matematiikka kehnoa.

Lisään toisen graafin viestin loppuun, eli populaation kasvun. Siinä on hyvä vertailla sitten keskenään vuosittain sääilmiöihin kuolleiden määrää vs populaation kasvu. Minkä pitäisi oikeastaan lisätä sitä sääilmiöihin kuolleiden määrää, onhan enemmän väkeä kokemassa niitä sääilmiöitä. Vaan näin ei ole tapahtunut.

Kun tuosta sitten lähtee arpomaan asioita seuraaviksi vuosikymmeniksi eteenpäin, niin vaikka väkimäärä kasvaa, niin historiallinen kehitys sääilmiöihin kuolleiden määrässä, oikeastaan osoittaa erään Alex Epsteinin lausuman oikeaksi. Humans did not get safe climate and made it dangerous. Humans got dangerous climate and adapted to it making it safer.

[Nikolas]

Tästä on toki poikkeuksen poikkeuksen poikkeuksia, koska kulutushan on aina suhteessa kierroslukuun, vauhtiin, moottorin kokoon ja tehoon, auton painoon ja perän välityksiin. Ja ilmanvastuskin pitää ottaa huomioon; toisissa autoissa on pienempi ilmanvastus kuin toisissa.

Maantieajossa teho kuluu pääasiassa ilmanvastukseen, vierintävastukseen, voimansiirron häviöihin, moottorin omiin mekaanisiin kitkahäviöihin, apulaitteiden energiankulutukseen, ja sitten on vielä kaiken huippuna moottorin polttoaineen paloprosessin matala hyötysuhde, josta aiheutuu valtava häviö heti alkuun. Yli puolet kulutetusta polttoaineesta hukkaantuu heti paloprosessin onnettoman hyötysuhteen vuoksi myös dieselmoottoreissa. Ottomoottoreissa hyötysuhde on vielä huonompi.

Moottorin ja voimansiirron jälkeen vetoakseleille saatava teho kuluu tasaisessa ajossa ilmanvastukseen ja vierintävastukseen. Vierintävastus on lähes lineaarisesti riippuvainen ajonopeudesta. Ilmanvastus taas on melko tarkkaan suhteessa ajonopeuden neliöön. Kulutuksen jyrkkä kasvu ajonopeuden kasvaessa 60 → 120 km/h ei siis ole mitenkään mystillistä, vaan johtuu pääasiassa ilmanvastuksen kasvusta. Ottomoottorin hyötysuhde paranee kun kaasuläppä avautuu enemmän, mutta ei sekään riitä kumoamaan ilmanvastuksen kasvun vaatimaa lisätehoa.

Taannoin Volkswagen rakensi kokeellisen kaksipaikkaisen auton, joka kulutti litran dieselöljyä satasella. Kyseinen ajoneuvo osoittaa hyvin, minkälaisia uhrauksia on tehtävä, jotta polttoaineen kulutus saadaan niin alas.

• Volkswagen 1-Litre Car Concept. NetCarShow.com, 2006-07-28.

[Archaeopteryx]

Ei ole varmaankaan jäänyt epäselväksi että minua tässä sopassa eniten kiinnostaa öljyriippuvuudesta vapautuminen, ja sen tavoittelussa tästä ilmastohössötyksestä on hyötyä.

Ensimmäiseksi tietysti pitäisi energiantuotannossa päästä öljyn ja miksei samalla muidenkin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Tässähän Suomi onkin ollut jo pitkään oikealla tiellä. Olkiluoto kolmonenkin saataneen tämän vuoden puolella lopultakin käyttöön.

Seuraava kohde lienee terästeollisuuden hiilipäästöjen vähentäminen. Muistaakseni jotain kehitystä siinä on jo tapahtunut, samoin betonin valmistuksessa.

Voidaan ajatella että maaliikenteestä saadaan entistä suurempi osa raiteille. Tässäkin asiassa Suomi on edennyt hyvää vauhtia, ja tärkeimmät junaradat on jo sähköistetty. Samoin raitiovaunut ja metrojunat kulkevat sähköllä.

Varsinaiset haasteet tulevat muun pintaliikenteen ja lentoliikenteen muuttamisessa hiilineutraaliksi. Tarkastellaan polttoaineita ensiksi niiden hiilipäästöjen mukaan:
...
Jos polttoaineen sisältämä hiili onnistutaan ottamaan biomassasta, merivedestä tai ilmasta, siitä tulee hiilineutraalia, mutta onko sellainen polttoaineen synteesi taloudellisesti kilpailukykyistä, on toistaiseksi ratkaisematta. Primäärienergian tuotannossa voidaan päästä uusilla ydinreaktoreilla parempaan energiantuotannon kilpailukykyyn kuin millään muulla, mutta oleellista onkin polttoainesynteesissä tarvittavan hiilen hankkiminen, ja siinä fossiiliset raaka-aineet näyttävät lyömättömiltä. Hydratsiinia ja ammoniakkia pidetään arveluttavina polttoaineina niiden myrkyllisyyden vuoksi, mutta eivätpä nykyisetkään polttoaineet mitään suorastaan terveellisiä ole.

Lentoliikenteelle eivät kelpaa mitkä tahansa polttoaineet, vaan energiatiheys on tärkeä:
...
Paineastiaan pakattavat polttoaineet eivät ole kilpailukykyisiä, koska raskaan paineastian kuljettaminen lentokoneessa vähentää kuorman kuljetukseen jäävää kapasiteettia.

Käyttämäni lähteet:
• Combustion of Fuels - Carbon Dioxide Emission. Engineering ToolBox, 2009. [Katsottu 2019-03-18]
• Energy density. Wikipedia. [Katsottu 2019-03-18]

Kahdella eri Clostridium-suvun bakteerilla voidaan tuottaa biomassojen sokereista voihapon kautta 1-butanolia, joka käy sellaisenaan esimerkiksi bensiinimoottoriin. Lämpöarvo (36MJ/kg) isompi kuin etanolilla. Taloudellisuus ilmeisesti tällä hetkellä siinä rajoilla, saanto prosessia ollut n. 42%. 1-butanolia on testattu myös polttokennoissa (direct alcohol fuel cell), käytännön sovellutuksia en tiedä. Etuna tietysti maaliikennekäytössä nestemäisen polttoaineen energiatiheys on suuri, säilytys ja pumppaus helppoa sekä tankkaus nopeaa verrattuna esim. ladattaviin sähköautoihin. Polttokennossa ei syntyisi edes hiukkaspäästöjä kuten polttomoottoreissa.

Jos lähdeaineina voidaan käyttää mitä tahansa biomassaa ja vaikkapa jätevettä, hyöty ilmastollisesti ja vesistöllisesti on korkea. Puhumattakaan riippumattomuutta öljystä.

[Nikolas]

On ilmeistä että tällä hetkellä polttoaineeseen tarvittavan hiilen hankkiminen käy edullisimmin fossiilisista lähteistä, ja sen jälkeen tulee biomassa. Voidaan olettaa että joskus tulevaisuudessa asetelma näiden kahden välillä kääntyy toisinpäin. Merivesi ja ilma hiilen lähteinä nykyisessä tilanteessa ja ja nykyisellä teknologian kehityksen tasolla tulevat kaukana perässä.

Biomassa hiilen lähteenä arveluttaa yhdestä syystä: Riittääkö se?

Ehkäpä pintaliikenne saadaan hoidettua tulevaisuudessa kokonaan hiilettömästi. Rahtilaivojen polttoaineeksi ammoniakkia, henkilöautoihin polttokennot ja vetypullot tai tulevaisuuden superakut, joita ehkä jossain jo kehitellään. Entäs raskas maantieliikenne, kelpaisiko ammoniakki polttoaineeksi myös siihen?

Kuvitellaan että biomassasta hankittu hiili ja siitä valmistettu polttoaine varattaisiin yksinomaan lentoliikenteen tarpeisiin. Riittäisikö biomassasta saatu hiili sitten?

[Uuno Nuivanen]

Kaikkien autoilua tai liikkumista ylipäätään hankaloittavien toimenpiteiden vaikutus tulee olemaan suoraan pois nykyisestä elintasostamme.
Paluu alhaisempiin nopeuksiin ja paluu pienempään kuljetuskapasiteettiin on paluuta taaksepäin historiassa.

Tällä uhrauksella emme lisäksi saa aikaan yhtään mitään, edes esimerkkinä se ei tule toimimaan muuten kuin varoituksena kaikille toisille.

Puheet siirtymisestä laajamittaisesti sähköautoiluun ovat täysin päättömiä.
Pelkästään tästä syntyvä sähkön tarve ja puuttuva jakeluverkosto pitää huolta siitä, että mielikuvitukselliset haaveet tulevat pysymään haaveina.
Eikä tähän vielä edes tarvittu autoteollisuuden rajoitteita, akkuteollisuuden rajoitteista puhumattakaan, saati sitten kansalaisten varallisuuden rajoitteita.

Pitää muistaa, että mm. Kokoomuksen ja Kepun valtaisa into maailman pelastamiseen yksin tulee lähinnä tarpeesta kiristää verotusta entisestään - jotenkinhan mamutus olisi maksettava. Ankeuttaminen menee läpi helpoiten, kun on olevinaan ylevä päämäärä.

[parpoltos]

Taannoin Volkswagen rakensi kokeellisen kaksipaikkaisen auton, joka kulutti litran dieselöljyä satasella. Kyseinen ajoneuvo osoittaa hyvin, minkälaisia uhrauksia on tehtävä, jotta polttoaineen kulutus saadaan niin alas.

Tuon kaltainen auto oli mielessäni kun edellä esitin, että kyllä polttomoottorittomiin (henkilö)autoihin siirtyminen olisi teknistaloudellisessa mielessä mahdollista, vaikka toki monista asioista joutuisi tinkimään lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä. Vaihtoehtoinen suunta sähköllä liikkumisen kehittämiseen olisi eristää sähköliikenne muusta liikenteestä, esimerkiksi ilmaan kohoradalle (tuota termiä suomenkielinen wikipedia-artikkeli käyttää), jolloin selvitään keveämmällä kalustolla eikä kulkupeleissä tarvita painavia akkuja. Kun nostetaan radat tarpeeksi korkealle, vapautuu/säilyy alla oleva maa esimerkiksi hiilen sidontaan, pelloiksi, asumiseen jne. Mikäli kohorata olisi fiksusti suunniteltu, tarvittava huolto olisi minimaalista eikä siihen kuuluisi lumien auraamista, suolaamista yms. Luonnollisesti liikenteen tulisi olla radalla automaattista. Lyhyet matkat pysäkiltä voisivat taittua esim. 30 km/h nopeudella määränpäähän. Radat ja radan kannattimet voisi valmistaa puukomposiitista, jalustat ekobetonista ja kiskot kestävästä metallista. Ehkäpä magneettilevitaatiotekniikka on jo niin pitkällä, että sitäkin voisi ajatella sovellettavaksi tähän.

[rätkä]

Tämä aloite tuntuu olevan jotenkin erityisesti sanoma-konsernin suojassa ja siihen nä
hden aika noloa ettei enempää ole kerännyt kannatusta huolimatta todella massiivisesta mainonnasta radiossa ja televisiossakin.
Sinälläänhän olsi varman kiva opettaa tätäkin jo koulussa mutta pahasti pelkään että objektiivisuus asiaan olisi yhtä vankkaa kuin koraanikoulussa. Saisiko oppiaineen kokeissa hylätynb jos mainitsee että kangaskassi on huomattavasti haitallisempi kuin muovikassi? Entä jos kyseenalaistaa julkisen liikenteen ekologisuuden?

[valtakunnanpärkhele]

Duunipaikalla soi radio Rock.

Siellä on jone nikula tai joku koko päivän puhunut ilmastonmuutoksesta.

Alkaa hevikin maistua paskalta, kun joka piisin väliin kerrotaan kansalaisaloitteesta, jolla halutaan ilmastouskonto uudeksi kouluaineeksi.

-i-

Aika heikosti tuo kansalaisaloite on ottanut tuulta siipien alle vasta 3800 kannatusta ottaen huomioon, että mm. kaikki  Sanoma Oy:n omistamat radiokanavat luukuttavat tätä tauotta yötäpäivää ja liki jokaisessa ohjelmassa aiheena. Asia kääntyy kyllä itseään vastaan.
Ehkäpä tämä voipi puhkaista kuplan edes osalta näiltä imastöhörhöiltä ja palauttaa maanpinnalle siitä paljonko ihmisiä oikeasti kiinnostaa eikä kaikki hölmöydet mene sentään heittämällä läpi ilmastohuhaan varjolla.   

[Saturnalia]

Nikulan muutos suvakiksi reilussa kymmenessä vuodessa on hämmentävä. Nikulahan oli ennen lähinnä militaristi, käytti maastokuvioituja vaatteita ja puhui haastatteluissa sotilaiden kunniasta ja Sun Tzusta, sodan taktiikoista. Koska suhtaudun rockiin pietistisesti niin Radio Rock on mielestäni ollut pilalla jo pitkään, siksi että sieltä tulee lähinnä heviä nykyään, tai pari vuotta sitten kun viimeksi kuuntelin. Minulle rock on rockmusiikin kapea alalaji, ei kattokäsite. Suhtautumiseni ei nauti kovin laajaa kannatusta, mutta on omani.

Tämä ilmastoboogie on niin helppoa kohdistaa ajoneuvon omistajiin, kun he ovat niin näkyvä ryhmä. Kukaan ei ole H-Vantaalla postaamassa, kun nämä samat vouhottajat taas lentävät Nykkiin luomukauramaitolattekahville. Ajoneuvon omistajia on helppo sheimata, osoittaa sormella. Pohjimmiltaan tässä on vahva identiteettipoliittinen, feministinen missio. Olisi suorastaan virkistävää lukea joskus vihreitä kirjoituksia ilman tätä modernia identiteettipoliittisista biasta, jossa pahinta on aina kantakaupungissa asuva autoileva valkoinen keski-ikäinen mies. Hesari nimesi hänet jo jopa kapinalliseksi. Vähällä pääsee rebeliksi nykyään.

[Nikolas]

Vaihtoehtoinen suunta sähköllä liikkumisen kehittämiseen olisi eristää sähköliikenne muusta liikenteestä, esimerkiksi ilmaan kohoradalle (tuota termiä suomenkielinen wikipedia-artikkeli käyttää), jolloin selvitään keveämmällä kalustolla eikä kulkupeleissä tarvita painavia akkuja.

Kohoradan rakentaminen on kannattavaa sellaisiin paikkoihin, missä katutason liikenne on valmiiksi ruuhkautunut tai ennustetaan ruuhkautuvan. Tässä mielessä kohorata kilpailee metron kanssa, mutta kohoradan rakennuskustannukset ovat ilmeisesti jonkin verran pienemmät kuin tunnelimetron. Raideliikenteessä tarvittava sähkö otetaan ajojohtimista tai virtakiskoista, eikä akustoa tarvita.

[simppali]

Kepun Anttilalta näkemyksiä ilmastonmuutoksesta, ihan järkeviä.

https://www.aamulehti.fi/a/201515708?c=1522737894164

"Anttila epäilee, että monet tavalliset suomalaiset ovat tympääntyneet koko ilmastokeskusteluun, jossa pätee "kilpalaulanta".

–Käynnissä on erikoinen kilpalaulanta siitä, kuka ilmastonmuutoksen hillitsemisen nimissä ampuu Suomea eniten jalkaan, kuka eniten kieltää kaiken ja kuka eniten vie elämisen edellytyksiä koko maasta".

Minua ei harmittaisi yhtään, vaikka joku oikein ilmastoahdistunut laittaisi itsensä kiikkumaan tuuliropelliin,niin hulluksi on tämä jatkuva ilmasto vouhotus mennyt.

Pakkosyötöllä väännetään kaikista "oikeista medioista" päivittäistä ilmasto mantraa....tyyliin; älkää liikkuko ainakaan autolla, älkää syökö, ainakaan lihaa, olkaa hiljaa kynttilän valossa kylmässä asunnossa , varsinkaan puuta ei saa polttaa edes nuotiolla,,, katsetta maahan ja miettimään omia elintapoja,,eko,eko,eko jne.

[parpoltos]

Kohoradan rakentaminen on kannattavaa sellaisiin paikkoihin, missä katutason liikenne on valmiiksi ruuhkautunut tai ennustetaan ruuhkautuvan. Tässä mielessä kohorata kilpailee metron kanssa, mutta kohoradan rakennuskustannukset ovat ilmeisesti jonkin verran pienemmät kuin tunnelimetron. Raideliikenteessä tarvittava sähkö otetaan ajojohtimista tai virtakiskoista, eikä akustoa tarvita.

Perinteisellä tekniikalla toteutettuna toki noin. Mielessäni oli jotain huomattavasti keveämpää. Ei sen puoleen, Suomessa lääniä riittää, eikä Helsinki toivottavasti ruuhkaudu vielä pitkään aikaan asteelle, jossa noita kohoratoja oikeasti tarvitsisi alkaa pohtia. Jos maltetaan olla tuhlaamatta rahoja akkuihin pikaisella aikataululla, niin automaattisesti ajavat autot ratkaissevat ongelman, sillä automaattiohjaukseen olisi helppo yhdistää virtakiskot/ajojohtimet ajoa ja akkujen lataamista varten, jolloin välttäisivät pienet akut sähkön ulottumattomissa ajoon.

[Nikolas]

Ei sen puoleen, Suomessa lääniä riittää, eikä Helsinki toivottavasti ruuhkaudu vielä pitkään aikaan asteelle, jossa noita kohoratoja oikeasti tarvitsisi alkaa pohtia.

Miten sen nyt ottaa. Onhan siellä jo nyt metro ja paikallisjunia, ja olen lukenut autoilijoiden tuskailua Helsingin arkiliikenteen ruuhkautumisesta. Olen itsekin joskus ollut auton kyydissä sellaisessa seisovassa ruuhkassa, eli kyllä se aivan todellista taitaa olla Helsingissä.

[Nikolas]

Mikäli kohorata olisi fiksusti suunniteltu, tarvittava huolto olisi minimaalista eikä siihen kuuluisi lumien auraamista, suolaamista yms.

Suomen olosuhteita ajatellen SAFEGE-tyyppinen kohorata voisi olla hyvä valinta, koska siinä pyörät rullaavat alhaalta avoimen kotelomallisen kiskon sisällä, eikä sateella tai roskilla ole juurikaan tilaisuutta päästä kiskoille.

Radat ja radan kannattimet voisi valmistaa puukomposiitista, jalustat ekobetonista ja kiskot kestävästä metallista.

Kestävyyttä ajatellen teräskisko olisi hyvä, mutta kalliimmaksihan se tulee, jos vertaa vaikka kokonaan betonirakenteiseen ALWEG-tyyppiseen yksiraiteiseen. Lisäksi kumipyörän ja betonikiskon yhdistelmä tarjoaa paremman pidon kuin teräspyörän ja teräskiskon yhdistelmä. Se vaikuttaa mäennousukykyyn ja kiihtyvyyteen.

Ehkäpä magneettilevitaatiotekniikka on jo niin pitkällä, että sitäkin voisi ajatella sovellettavaksi tähän.

Transrapid on sellainen. Tosin sen rakentaminen ei kannata ellei ole kaiken aikaa tarvetta kuljettaa matkustajia yli 300 km/h nopeudella. Inductrack olisi varmaankin halvempi, mutta en tiedä onko sellaista rakennettu vielä mihinkään.

[AcastusKolya]

Minä en kyllä ihan niele noita jäsen AcastusKolyan käppyröitä. Olkoonkin että ne on varmasti mitattu pätevillä metodeilla, mutta vastaavatko ne todellisia ajotilanteita? Mitä tarkoittaa tasanopeus, miten se on määritelty? Koska tuntuu todella ihmeelliseltä jo oman kokemuksenkin perusteella, että polttoainetta kuluisi jotenkin mystisesti enemmän silloin, kun auton kierrosluku ja vauhti on optimaalinen.

Itselläni on ollut vain vanhoja 90-luvun autonropposia käytössä, mutta niiden perusteella voin sanoa ihan varmaksi, että optimivauhti keskipainoiselle autolle jossa on parin litran bensakone on 80-100 km/h. Siinä vauhdissa keskikulutus on pienimmillään. (Sanon keskikulutus siksi, koska todellisuudessa ei ole mahdollista ajaa koko ajan tasaista maastoa tasakaasulla.) 40-60 km/h vauhdissa palaa polttoainetta ihan huolella enemmän (ja moottorikin karstoittuu, mutta se on jo toinen tarina).

Älä höpötä. Se optiminopeus ei taatusti ole niillä 1990-luvun autoillakaan 80 - 100 km/h, jos ajotapa on oikea (suurin vaihde).

Bensiinimoottorinkin ominaiskulutuskäyrä on sellainen, että sen nousu alaspäin mennessä ei riitä pilaamaan pienet kierrokset/isoin vaihde-yhdistelmän parasta hyötysuhdetta. Tämä asia on ollut tiedossa käytännössä niin kauan kuin polttomoottoreita on ollut olemassa. Kannattaa lukea ihan moottoritekniikan peruskirjallisuutta, eikä uskoa Esson baarin "asiantuntijoita".

Ja tasanopeus tarkoittaa jo ihan nimensä puolesta tasaista nopeutta. Itse ajan säännöllisesti 100 km pätkää, josta suurinta osaa voi ajaa aivan helposti tasaisella nopeudella.

Ja Mannym: Väitätkö ihan tosissasi, että jos sillä Borallasi ajetaan täsmälleen samoissa oloissa täsmälleen samoilla renkailla täsmälleen samalla kuormalla täsmälleen samalla vaihteella100 km matka 80 ja 100 km/h nopeuksilla, että kulutus/km on täsmälleen sama?

[ämpee]

Ja Mannym: Väitätkö ihan tosissasi, että jos sillä Borallasi ajetaan täsmälleen samoissa oloissa täsmälleen samoilla renkailla täsmälleen samalla kuormalla täsmälleen samalla vaihteella100 km matka 80 ja 100 km/h nopeuksilla, että kulutus/km on täsmälleen sama?

Voi hyvinkin olla jos optimikulutus osuu noiden nopeuksien väliin.
Omasta puolestani väitän, että kaikki pers'tuntumalla saadut havainnot ovat enintäänkin pelkästää suuntaa antavia, ja se suuntakin saattaa vaihdella.

Koskaan ei tulla pääsemään lukuisten automerkkien ja mallien maailmassa optimaaliseen suoritukseen, kaikki ne ruuhkassa seisovat aivan samalla tavalla.
Tuossa ruuhkassa seisomisessa sähköauto on todellakin parempi kuin mikään muu vaihtoehto, mutta näillä näkymin ei kannata järjestää ruuhkaa pelkästään sen takia että sähköauto pääsisi edes jossain loistamaan.

[AcastusKolya]

Voi hyvinkin olla jos optimikulutus osuu noiden nopeuksien väliin.

Kun se ei osu. Voit tarkistaa asian ihan itse katsomalla noita käyriä ja vaikka hakemalla niitä lisää testeistä.

[MW]

***
Tankissa ei ollut jäljellä kuin muutama litra, vaikka mittari näytti vielä 1/3 tankillista.

Was? Luulisi mittarin mittaavan nestemäärää, vaikka olisi sitten vettä? Mekaanis-sähköisiä (uimuri ja vastus) nuo anturit kai vieläkin ovat, paremmissakin autoissa?

[mannym]

Ja Mannym: Väitätkö ihan tosissasi, että jos sillä Borallasi ajetaan täsmälleen samoissa oloissa täsmälleen samoilla renkailla täsmälleen samalla kuormalla täsmälleen samalla vaihteella100 km matka 80 ja 100 km/h nopeuksilla, että kulutus/km on täsmälleen sama?

En väitä. Väitän että kulutus ei merkittävästi eroa oli vauhtia 90km/h tai 110km/h. Bora käytti sen 5l/100km dieseliä, tuolla matkalla mitä sillä ajoin. Toinen kinneri jolla matkaa välillä tein oli 2005 1.9tdi passatti joka veti sen 7l/100km dieseliä. Samassa ajossa.

Mutta tuollaista eroa mikä tuossa tekniikan maailmassa ei minun tankkauksillani näkynyt.

Mutta kokeile joskus, älä usko minun sanaani. Tankkaa Helsingissä tankkisi täyteen, aja lahteen ja takaidin 80km/h. Sitten tankkaa täyteen ja aja sama lenkki 100km/h. Ei siinä mene kuin se palttiarallaa 5h. Kyllähän sen nyt.

Sitten näet kuluttaako se autosi sen 1.2 -2 litraa per 100km enemmän.

Minun ajollani 1000km matkalla eron olisi pitänyt olla vähintään 10l kulutuksessa. Näin ei ollut vaan eroa oli noin 3l/1000km. Joka on paljon vähemmän kuin esittämäsi.

Voisitko nyt ottaa kuvat niistä lehdyköistäsi laajemmin? Millaiset moottorit autoissa oli, jne...

Ajoin kyllä kerran sen Boran tankin tyhjäksi. Täydestä tankista moottorin sammumiseen noin 1270km.

[Uuno Nuivanen]

***
Tankissa ei ollut jäljellä kuin muutama litra, vaikka mittari näytti vielä 1/3 tankillista.

Was? Luulisi mittarin mittaavan nestemäärää, vaikka olisi sitten vettä? Mekaanis-sähköisiä (uimuri ja vastus) nuo anturit kai vieläkin ovat, paremmissakin autoissa?

On siinä nesteen tiheydessä varmaan jotain eroa, en tiedä vaikuttaisiko miten paljon.   

Siis että kuinka korkealla koho kelluu.

[P]

***
Tankissa ei ollut jäljellä kuin muutama litra, vaikka mittari näytti vielä 1/3 tankillista.

Was? Luulisi mittarin mittaavan nestemäärää, vaikka olisi sitten vettä? Mekaanis-sähköisiä (uimuri ja vastus) nuo anturit kai vieläkin ovat, paremmissakin autoissa?

Potikka bashana, liikerajoite uimurilla. Korroosion aiheuttamaa johtavuuden muutosta?

On tuttu juttu. Tarkemman luotettavan  kulutuksen saa selville vain ajopäiväkirjalla, johon kirjaa kilometrit ja tankkaukset.
Ja mittarivirhekin matkamittarissa...

[Kokoliha]

Joka tapauksessa kaikki 3 mittaustulosta kertovat aivan selvästi, että jo 100 km/h ajo on polttoainetalouden surmaa. Ja jos kitisee ajoajasta, vaihtakoon asuinpaikkaa. 100 km matkalla se 100 km/h vs. 80 km/h säästää huimat 15 minuuttia. Jos elo on siitä kiinni, niin kannattaa harkita jo lopullista ratkaisua.

Lihavointi minun. Pientä rajaa nyt sentään. Sä voit ihan vapaasti ajaa mun puolesta GPS vauhtia 75km/h motarilla sen päivittäisen eestaas 262km työreissusi. Mä vedän sen saman matkan vasenta kaistaa ohi meno- ja paluumatkalla talvella 105 km/h GPS ja kesällä 125 vakkari päällä. Se on mukavaa matkantekoa ja säästyneen ajan käytän esmes tämän viestin kirjoittamiseen ja koiran käyttämiseen lenkillä.

Ja ei, en edes harkitse
a) perheeni muutattamista toiseen asuinpaikkaan jatkuvasti muuttuvan työpaikkani perässä
b) vetämistä jojoon
vaikka joku asioista toisin ajatteleva niin neuvoisi.

Teoria ja käytäntö ovat 2 eri asiaa. Kyllä, TM:n tasaisen nopeuden kulutukset antavat hyvää osviittaa siitä, miten eri autot käyttäytyvät teoriassa tasamaalla, tasanopeudessa, tyvenessä ja niitä voi keskenään hyvin vertailla siitä. Joku SUV samalla koneella rankaisee rajusti vs. normiauto (vaikkapa Seat Ateca vs Leon). Ja kyllähän teoriassa dieselkone antaa tarpeeksi vääntöä jo 1000 rpm, mutta mitä sitten? Ota allesi vaikkapa uunituore eli joku 3v vanha Skoda Octavia 1.6 TDI CR dieseli 5v manuaalilla, ala edes hiukan kiihdyttämään (tai aja loivaan ylämäkeen/vastatuuleen) viitosella tai nelosella 1200 rpm ja kerro mitkä oli vaikutelmat. Se NEDEC-normia varten optimoitu kojetaulussa näkyvä vaihto-opastinhan on pelkkä vitsi kun kiesi jyristää ja panee koko sielullaan vastaan, eikä siinä kovin ihmeellistä automiehen perstuntumaa tarvita. Ja VAG:n aiemmat 1.9 pumppusuutinvehkeet oli vielä hengettömämpiä alakierroksilla.

No, nyt on alla ollut jonnin aikaa tomaattien jälkeen 15v vanha 6v manuaali (piiitkät välitykset) 260 hv/600Nm (kyllä, on softattu, kulutus putosi selvästi), ajettu 480tkm, huippukunnossa ja tällä mennään vielä todella pitkään. Vääntöäkin on reippaasti jo 1200 rpm, mutta käytännössä se ei auta, koska DMF (= 500€ + kytkinosat + työt). Kolmas DMF ja toinen kytkin menossa ja nyt alan pikkuhiljaa uskoa, että alle 90 km/h ei sitä kuutosta käytetä ja jos pitää oikeasti kiihdyttää, niin nelosta tai jopa kolmosta pesään ja sitten vasta. Kuutosella ei kiihdytellä alle 100 km/h. Ja tuo pirssi ei juurikaan rankaise ajoiko vakkari päällä 120 vai 140 km/h, kunhan on kuutonen päällä ja kuormallekin varsin tunteeton.

Ja joku BMW:n ecohyper-moodilla varustettu upouusi 8v-tomaatti on hypoteettinen juttu, koska sellaista alleni tuskin koskaan tällä likviditeetillä tulee. Ja se on ihan ok. Ei mun luonteenlaatuni semmoista upouutta kestäisikään, kun motarilla tulee ns. osumaa jatkuvasti, keula ja konepelti täynnä kiveniskemiä ja tuulilasikaan ei kauaa kestä. Nykyinen työkalu on tarkoitukseeni kuin nenä päähän ja aika harva nykypirssikään kuluttaa oikeasti alle 6l sadalla, kun mennään keskinopeutta 126 km/h. Nykyisellä vuoden keskikulutus on ollut tankkauksista mitaten 6.3 sadalla ja siinä on paljon painavan kärryn vetoa kesällä mukana.

Semmoista se on, se työmatkailu kun ajaa motaria joka päivä ja näkymätön v...uksen henki leijuu motarin päällä kaltaisteni työmatkailijoiden aikaansaamana. Kukin tavallaan ja tyylillään.

Mistä tulikin ketjun aiheeseen liittyen mieleeni, että tuo Nesteen MyDiesel on oikeasti mahtava polttoaine! Sen hintaa olisi vaan saatava alas verotuksellisesti. Paitsi lompakkoni, myös liito-oravat kiittäisivät, Tyynen valtameren saaret jäisivät vedenpinnan yläpuolelle ja Grönlannisssa voisi skimbata vielä ensi talvenakin?

[parpoltos]

Suomen olosuhteita ajatellen SAFEGE-tyyppinen kohorata voisi olla hyvä valinta, koska siinä pyörät rullaavat alhaalta avoimen kotelomallisen kiskon sisällä, eikä sateella tai roskilla ole juurikaan tilaisuutta päästä kiskoille.

Tuon tapainen yhdistettynä Inductrack-tekniikkaan skaalattuna henkilöauton kokoluokkaan onkin jo aikalailla sitä mitä mielessäni oli. Varmaan muunlainenkin lineaarimoottoritekniikka voisi tulla kyseeseen.

Betonirakenteisena olisi varmaankin helpompi toteuttaa järjestelmä, jossa kulkupeli voisi ajaa myös tavanomaisella tiellä, mutta tällöin ei tietenkään riippuratarakenne onnistu.

Jäämerenrata kohoratana levitoivalla tekniikalla olisi kyllä makea eikä varmaankaan häiritsisi poroja, kun voisivat mennä vapaasti radan alta.

[Echidna]

AcastusKolya on yllä esittänyt ajonopeuden vaikutuksen polttoaineenkulutukseen aivan oikein.

Hyviä käppyröitä googlaten löytyy esimerkiksi hakusanoilla "constant speed mpg graph"

Esimerkiksi oheisessa käppyrässä on mukana VW 2.0 TDi, jonka kulutus on n. 4.6 l/100km (51 MPG) nopeudella 80 km/h (50 MPH) ja n. 5.6 l/100km (42 MPG) nopeudella 100 km/h (62 MPH).

[BarkAtTheMoon]

Taisin mainita jo paljon aiemmin mistä tässä on kyse. Valta, valta ja valta, hopsista vaan unohtui raha mutta sehän liittyikin edelliseen . Näillä ihmisillä jotka vonkuvat ja melskaavat aihesta on sinulle pohjimmiltaan yksi kysymys kuinka paljon ja kuinka pian? He eivät ole kiinnostuneita väestönräjähdyksestä, eivät luonnosta, he ovat kiinnostuneita rahasta ja heidän asiallaan ovat maailman typerimmät ihmiset parhaimmilla ajatuksilla ja ihmiskunta kärsii. Jaloja ihmisiä sinänsä, ja näkyvimmät ovat se nimeä muistamaton ruotsalaistyttö ja hänen mainostoimistonsa jne. Ja samaan aikaa Ruotsissa tapahtuu hirveitä eikä kukaan kiinnostu, käsittämätöntä vai mitä?

[Echidna]

Koululaisten ilmastolakosta tuli mieleen, että varmasti nyt monessa perheessä lapset vaativat peruuttamaan Thaimaan matkan suunnittelun. Niiden, joilla on varaa lentää lomalle, hiilijalanjäljestä valtaosa tulee juuri niistä lentomatkoista.

Ei tarvitse melskata eduskuntatalon portailla vaatimassa päättäjiä tekemään pakkolakeja sähköautoista tai lämpöpumpuista. Voi vain pitää perheneuvottelun, jossa vaatii etelänloman vaihtamista pyöräilyretkeen kotimaisemissa.

[internetsi]

^Tuo on helppo. Kun koululainen haluaa uuden iPhonen, niin sanoo vaan, ettet saa koska ilmastotalkoot. Loppuu nimittäin siihen se ilmastovouhotus.

Sitten jos näin joku tekee, niin asiaa voi aina lieventää, koska ei lapsille pidä olla liian julmia. Sanoo vaan, että oltaisiin muuten tehty kaksi Thaimaan matkaa, mutta tehdään vaan yksi, että ilmastojumala pysyy tyytyväisenä.

[Luotsi]

Taisin mainita jo paljon aiemmin mistä tässä on kyse. Valta, valta ja valta, hopsista vaan unohtui raha mutta sehän liittyikin edelliseen . Näillä ihmisillä jotka vonkuvat ja melskaavat aihesta on sinulle pohjimmiltaan yksi kysymys kuinka paljon ja kuinka pian? He eivät ole kiinnostuneita väestönräjähdyksestä, eivät luonnosta, he ovat kiinnostuneita rahasta ja heidän asiallaan ovat maailman typerimmät ihmiset parhaimmilla ajatuksilla ja ihmiskunta kärsii. Jaloja ihmisiä sinänsä, ja näkyvimmät ovat se nimeä muistamaton ruotsalaistyttö ja hänen mainostoimistonsa jne. Ja samaan aikaa Ruotsissa tapahtuu hirveitä eikä kukaan kiinnostu, käsittämätöntä vai mitä?

Ei kannata unohtaa, että EU on tehnyt ihmisen aikaansaamasta ilmastonmuutoksesta "hyvän vihollisen", sellaisen jonka on määrä yhdistää maat ja kansat. Näin EU on tavallaan kytkenyt legitimiteettinsä; olemassaolon oikeutuksensa sen vastaiseen taisteluun. Ei ilmastonmuutosta = ei EUta.
Tätä taustaa vasten on nähtävä tämä kiihkeä yhteys pro-EU/pro-ilmastonmuutos.

[simppali]

Suomen olosuhteita ajatellen SAFEGE-tyyppinen kohorata voisi olla hyvä valinta, koska siinä pyörät rullaavat alhaalta avoimen kotelomallisen kiskon sisällä, eikä sateella tai roskilla ole juurikaan tilaisuutta päästä kiskoille.

Tuon tapainen yhdistettynä Inductrack-tekniikkaan skaalattuna henkilöauton kokoluokkaan onkin jo aikalailla sitä mitä mielessäni oli. Varmaan muunlainenkin lineaarimoottoritekniikka voisi tulla kyseeseen.

Betonirakenteisena olisi varmaankin helpompi toteuttaa järjestelmä, jossa kulkupeli voisi ajaa myös tavanomaisella tiellä, mutta tällöin ei tietenkään riippuratarakenne onnistu.

Jäämerenrata kohoratana levitoivalla tekniikalla olisi kyllä makea eikä varmaankaan häiritsisi poroja, kun voisivat mennä vapaasti radan alta.

Jos kaikilla olisi oma kohorata, jossa liito-oravan nahasta valmistetuilla aurinkopurjeilla voitaisiin matkustaa lähiöistä konttoreihin,sekä avaruuteen ..jos on tarkoitus kilpailla että kenen tarina on ufoin, niin osallistun.

VihreäLanka on ehkä otollisin julkaisija vuonna 2020 kaikkien käyttöön tuleville kohoradoille ja lineaarimoottoreille.

[Murkula]

Ja Mannym: Väitätkö ihan tosissasi, että jos sillä Borallasi ajetaan täsmälleen samoissa oloissa täsmälleen samoilla renkailla täsmälleen samalla kuormalla täsmälleen samalla vaihteella100 km matka 80 ja 100 km/h nopeuksilla, että kulutus/km on täsmälleen sama?

En väitä. Väitän että kulutus ei merkittävästi eroa oli vauhtia 90km/h tai 110km/h. Bora käytti sen 5l/100km dieseliä, tuolla matkalla mitä sillä ajoin. Toinen kinneri jolla matkaa välillä tein oli 2005 1.9tdi passatti joka veti sen 7l/100km dieseliä. Samassa ajossa.

Anteeksi jos liityn keskusteluun vähän myöhässä, mutta voin henkilökohtaisesti allekirjoittaa Mannymin väitteen, koska on samoja kokemuksia. Esimerkki on MB C220cdi coupe manuaali (ohjelmoitu). Kulutus tasaisella käytännössä sama 80 - 100 välillä, sekä mäkisessä maastossa oli ajettava väh. 90, muuten kulutus nousi. Tuon jälkeen kulutus nousi maltillisesti ajotietokoneen mukaan, mutta ei pumpulla, ennen motarinopeuksia. Kulutus siis noissa luokkaa << 5 Litraa, eli kysymys ei siitä että hyötysuhde ei olisi kohdillaan.

Ajotietokoneen paikkansapitävyys tosin oli vähän niin ja näin, kun se mittasi kulutusta ilman kulutuksesta. Kun haaskasi naftaa antamalla pientä kaasua hidastaessa, ajotietokoneen kulutus tippui, pienillä paineilla kiihdyttäessä antoi hyviä lukemia, taas voimakkaat kiihdytykset suurilla paineilla nostivat ajotietokoneen kulutusta nopeasti, verrattuna siis oikeaan kulutukseen.

Tämä on siis vähiten äärimmäinen esimerkki, jossa vertaillaan pienikoneisinta ja pienintä autoa joka minulla on antaa vertailuun, sekä sekin kertoo jo samasta kulutuksesta 80 ja 100. Voin postata tähän alle kulutus lukemia 230/300 Bensamersusta. Voin sanoa, että kokemus ihan tuosta pienemmästä 2,3 Litran bensamerussta 90-luvulta on sitten pikkuisen eri, kuin se valhe joka täällä liikkuu siitä, että sillä voi taloudellisesti ajaa 60 km/h nelosella (sekä kyllä, kierroskoneena se kuluttaa tuossa vauhdissa vähämmän nelosella, vaikka se jaksaakin jo vitosella).


Eipä siinä, autotoellisuus on ihmeitä täynnä. Välillä ihmetyttää, että millä saavat Toyotalla ja Volkkarilla sen saman 60-80 km/h vauhdissa kuluttavan auton kulutuksen räjähtämään käsiin satasella? Samoin on toki tullut ihmeteltyä, että miten muka alle 5 litraa kuluttava diesel mersu päästelee mittauksissa enemmän hiilidioksidia, kuin naapurin yli 6 litraa kuluttava katumaasturi. Sitä kun kemian kirjoittaneena luulisi, että jos vanha mersu polttaa polttoaineen epäpuhtaasti, tulisi siitä enemmän muita yhdisteitä ja vähemmän hiidilioksidia.