Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[tinnitus]

Askartelin wft:n kuvaajalla vastavaan trendimuutoksen kuin sinä. On se nättiä ylimenevät kaudetkin ovat lyhyempiä. Onks nyt hyvä?

On triviaalisti totta, että mitä lyhyempiä aikavälejä tarkastelet, sitä lähempänä toteutuneita arvoja olevan kuvaajan saat aikaan lineaariregressiolla. Ääritapauksessa jos tarkastelet aina vain kahta peräkkäistä datapistettä, saat alkuperäisen kuvaajan. Mutta sitä mukaa kun lyhennät aikavälejä, alat saada aina vain enemmän tietoa kohinasta ja vähemmän itse signaalista. Esimerkiksi kymmenen vuoden "trendi" lämpötiladatassa edustaa enimmäkseen kohinaa.

Wft:n kanssa askartelu on tietysti hauskaa, mutta tarkasteluvälien valinta sen mukaan mitä haluaa saada aikaiseksi on aivan puhtaaksi viljeltyä cherry pickingiä. Change point -analyysi  käy systemaattisesti läpi mahdolliset trendinvaihtumiskohdat, ja valitsee sellaiset joissa on tilastollisesti perusteltua sanoa muutoksen tapahtuneen.

Lisää tietoa change point -analyysistä löytyy esimerkiksi täältä: http://www.variation.com/cpa/tech/changepoint.html

[mannym]

Pistä huviksesi changepoint analyysiin RSS. Kirsikan poiminta on kivaa. Harrastathan sitä rajusti itsekin.

Mutta mennään yksinkertaisella jälleen. Satelliittisarjoissa, jotka ovat kattavimmat(peitto) ja tarkimmat lämpötilasarjat mitä on, joskin lyhyimmät. On mahdollista laskea tästä taaksepäin 0 trendi vuoteen 1997. Kun mennään ajassa vielä enemmän taaksepäin trendi muuttuu lämpeneväksi, sitä en vieläkään ole kieltänyt. Tämä 0 trendi on nyt 18 vuotta ja 8 kuukautta pitkä. 36 vuotisen aikasarjan ajalta se on yli puolet.

(http://woodfortrees.org/graph/rss/from:1996/plot/rss/from:1997/trend)
Sitten kysymyksiä. Onko mahdollista laskea tästä taaksepäin tasan 0 trendi vuoteen 1997? Miksi ei? Miksi aiheuttaa niin suurta päänvaivaa se että se on mahdollista?

Katselin huvikseni miksi tinnitus pyrit kiinnittämään huomiota tapoihin joilla itse haluat laskea lämpötilakäyriä. Mitä tuolta alarmistimaailmasta kuten muohyn taminon ja parin muun sivuilta olen nähnyt. Halu laskea käyrät uudelleen juontaa juurensa siitä että yritetään selittää ylläolevassa kuvassa oleva 0 trendi pois. Se on siinä se ei nyt nähtävästi ole menossa pois, sen kuin muidenkin lämpötilasarjojen kanssa on vain elettävä.

[mannym]

Kuin taikaiskusta pause update on saapunut wuwtiin. Tosin UAH. Yllätyksenä etelänavan lämpötilatrendi. Lisäksi toteamus että käynnissä oleva El Nino lyhentää paussia. Luultavasti tämän jälkeinen La Nina pidentää sitä jälleen. Katsotaan sanoi tohtori.https://kenskingdom.wordpress.com/2015/09/11/pause-update-september-2015/

[mannym]

Lisäyksenä äskeiseen oikea linkki http://wattsupwiththat.com/2015/10/23/polar-puzzle-now-includes-august-data/

[mannym]

Edellisen linkin innoittamana wft:n grafiikkaa.(http://woodfortrees.org/graph/rss/from:1993/trend/plot/uah/from:1992/trend/plot/hadcrut4gl/from:2000.10/trend/plot/hadsst3gl/from:1995.8/trend/plot/gistemp/from:2004.7/trend)

Yksikään kuvaajista ei ole tilastollisesti merkittävä. Jännää.

For this analysis, data was retrieved from Nick Stokes' Trendviewer available on his website <a href="http://moyhu.blogspot.com.au/p/temperature-trend-viewer.html". This analysis indicates for how long there has not been statistically significant warming according to Nick's criteria. Data go to their latest update for each set. In every case, note that the lower error bar is negative so a slope of 0 cannot be ruled out from the month indicated.

On several different data sets, there has been no statistically significant warming for between 11 and 22 years according to Nick's criteria. Cl stands for the confidence limits at the 95% level.

The details for several sets are below.

For UAH6.0: Since December 1992: Cl from -0.014 to 1.694
This is 22 years and 9 months.
For RSS: Since February 1993: Cl from -0.010 to 1.633
This is 22 years and 7 months.
For Hadcrut4.4: Since December 2000: Cl from -0.013 to 1.326
This is 14 years and 9 months.
For Hadsst3: Since October 1995: Cl from -0.017 to 1.888
This is 19 years and 11 months.
For GISS: Since September 2004: Cl from -0.065 to 2.023
This is exactly11 years.

[tinnitus]

Halu laskea käyrät uudelleen juontaa juurensa siitä että yritetään selittää ylläolevassa kuvassa oleva 0 trendi pois.

Ei minulla ole mitään tarvetta laskea käyriä uudelleen. Ohessa kuva siitä miltä näyttää jos vuoteen 1998 laskettua trendiä jatketaan sellaisenaan. Ennen vuotta 1998 lämpötila sahaa trendin molemmin puolin ja käy maksimissaan 0,2 astetta trendin alapuolella.  Vuoden 1998 jälkeen (eli silloin kun lämpeneminen kuulemma loppui) lämpötila huitelee lähes koko ajan trendin yläpuolella, ja uskaltautuu vain 0,1 astetta trendin alle.

Lämpenemisen loppumisesta voidaan alkaa keskustella sitten jos lämpötilat joskus putoavat pysyvämmin piirtämäni trendiviivan alle. Sitä lienee kuitenkin aika turha toivoa, koska todennäköisesti tämän talven El Nino tulee menemään tämän kuvaajan yläreunasta ulos.

[mannym]

Lämpenemisen loppumisesta voidaan alkaa keskustella sitten jos lämpötilat joskus putoavat pysyvämmin piirtämäni trendiviivan alle. Sitä lienee kuitenkin aika turha toivoa, koska todennäköisesti tämän talven El Nino tulee menemään tämän kuvaajan yläreunasta ulos.

Lämpenemisen jatkumisesta voidaan keskustella sitten, jos lämpötilat nousevat pysyvämmin piirtämäni trendiviivan yläpuolelle.
(http://woodfortrees.org/graph/rss/mean:12/from:1996/plot/rss/from:1997/trend)

Sitten vielä kysymys. Missä kohtaa alle linkkaamassani kuvaajassa voidaan havaita Ihmisen vaikutus?
(http://woodfortrees.org/graph/rss/mean:12/plot/rss/from:1997/trend/plot/esrl-co2/from:1979/normalise/plot/esrl-co2/from:1979/trend/normalise/plot/rss/trend)

Välttelet edelleen vastaamasta kysymyksiini. Yritä edes... Onko mahdollista laskea tästä taaksepäin tasan 0 trendi vuoteen 1997? Miksi ei? Miksi aiheuttaa niin suurta päänvaivaa se että se on mahdollista?

Koska kahvi maistuu tällä hetkellä niin kysyn vielä yhden kysymyksen. AGW kässärin mukaan CO2 lämmittää eniten navoilla. Koko satelliittiaikasarjan aikana Etelänapa ei ole lämmennyt. Sen lämpötila trendi näyttää tältä.
(https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2015/10/s-pole-aug.jpg?w=640&h=480)
Miten tämä on mahdollista? Sitten jos ei kuten sinä et usko satelliittisarjoihin. On NOAA:lla mittausasema antartiksella. Sen tuottama lämpötilatrendi on näyttäisi olevan 0 tai lievästi negatiivinen viimeisten 60 vuoden ajalta. Siinäpä sitä Ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta kerrakseen.
ftp://ftp.ncdc.noaa.gov/pub/data/ghcn/v3/products/stnplots/7/70089009000.gif

[mannym]

Hurrikaani Patricia on osunut mehikoon. CNN raportoi. http://edition.cnn.com/2015/10/23/americas/hurricane-patricia/index.html

(CNN) -- Hurricane Patricia -- the strongest hurricane ever recorded -- made landfall on Mexico's Pacific coast Friday evening, its 165 mph winds barreling into southwestern Mexico near Cuixmala, officials said.

The monster storm touched down about 6:15 p.m., hours after weakening slightly with sustained winds decreasing to 190 mph and gusts to 235 mph, according to the U.S National Weather Service.

165, sitten heikennys/vähennys ja lopputuloksena 190.

[tinnitus]

Välttelet edelleen vastaamasta kysymyksiini. Yritä edes... Onko mahdollista laskea tästä taaksepäin tasan 0 trendi vuoteen 1997? Miksi ei? Miksi aiheuttaa niin suurta päänvaivaa se että se on mahdollista?

Ei minulle tuota mitään päänvaivaa että tähän mennessä voimakkaimpaan havaittuun El Ninoon on mahdollista laskea nollatrendi. Sen sijaan minua kyllä huvittaa hiukan se tosiseikka, että sitoaksesi tämän trendin aikaisempaan lämpötilahistoriaan jouduit käyttämään "trendiä" jossa maapallo lämpenee kolme astetta vuosisadassa. Tästä olisi jo hard core alarmistikin kateellinen.

Koska kahvi maistuu tällä hetkellä niin kysyn vielä yhden kysymyksen. AGW kässärin mukaan CO2 lämmittää eniten navoilla. Koko satelliittiaikasarjan aikana Etelänapa ei ole lämmennyt.
...
Miten tämä on mahdollista?

Yksi mahdollinen syy on, että AGW-kässärissä ei ole ollut mukana otsonikadon vaikutuksia.
http://phys.org/news/2014-08-ocean-circulation-arctic-affected-global.html

Around Antarctica, the ozone hole may have delayed warming due to greenhouse gases by several decades

[mannym]

Ei minulle tuota mitään päänvaivaa että tähän mennessä voimakkaimpaan havaittuun El Ninoon on mahdollista laskea nollatrendi. Sen sijaan minua kyllä huvittaa hiukan se tosiseikka, että sitoaksesi tämän trendin aikaisempaan lämpötilahistoriaan jouduit käyttämään "trendiä" jossa maapallo lämpenee kolme astetta vuosisadassa. Tästä olisi jo hard core alarmistikin kateellinen.

Sehän siinä on. Minä en yritä sitoa sitä aiempaan lämpötilahistoriaan, vaan katselen sitä niinkuin se on. Se trendi jatkuu muuten sen 1998 El Ninon yli. Ei siihen El Ninoon, ja kuten olen aiemmin tuonut esille, tilastollisesti merkittävää lämpenemistä ei ole riippuen aikasarjasta 11 - 22 vuoteen. Muistathan tämän.

For this analysis, data was retrieved from Nick Stokes' Trendviewer available on his website <a href="http://moyhu.blogspot.com.au/p/temperature-trend-viewer.html". This analysis indicates for how long there has not been statistically significant warming according to Nick's criteria. Data go to their latest update for each set. In every case, note that the lower error bar is negative so a slope of 0 cannot be ruled out from the month indicated.

On several different data sets, there has been no statistically significant warming for between 11 and 22 years according to Nick's criteria. Cl stands for the confidence limits at the 95% level.

The details for several sets are below.

For UAH6.0: Since December 1992: Cl from -0.014 to 1.694
This is 22 years and 9 months.
For RSS: Since February 1993: Cl from -0.010 to 1.633
This is 22 years and 7 months.
For Hadcrut4.4: Since December 2000: Cl from -0.013 to 1.326
This is 14 years and 9 months.
For Hadsst3: Since October 1995: Cl from -0.017 to 1.888
This is 19 years and 11 months.
For GISS: Since September 2004: Cl from -0.065 to 2.023
This is exactly11 years.

Koska kahvi maistuu tällä hetkellä niin kysyn vielä yhden kysymyksen. AGW kässärin mukaan CO2 lämmittää eniten navoilla. Koko satelliittiaikasarjan aikana Etelänapa ei ole lämmennyt.
...
Miten tämä on mahdollista?

Yksi mahdollinen syy on, että AGW-kässärissä ei ole ollut mukana otsonikadon vaikutuksia.
http://phys.org/news/2014-08-ocean-circulation-arctic-affected-global.html

Around Antarctica, the ozone hole may have delayed warming due to greenhouse gases by several decades

Eli otsonikato joka ilmeni vuoden 1980 jälkeen, ei ollut mukana AGW kässärissä. Ja tuo otsonikato sitten on hidastanut lämpenemistä useilla vuosikymmenillä. Kerrataan vielä. Vuodesta 1955  tähänpäivään lievästi kylmenevä tai 0 trendillä kulkeva lämpötila antartiksella, on lämmennyt hitaammin koska 1980 luvun alun jälkeen havaittu otsonikato? Selevä.

Sitten artikkeliin.

In MIT computer simulations.. The model results.. confidence to the existing predictions...By mid-century, the Arctic may warm so much that the oceans could go sea-ice free in the summers...they introduced an ozone hole into their model..."I'm tempted to speculate that this is the period through which we are now passing. However, by 2050, ozone hole-effects may instead add to the warming around Antarctica, an effect that will diminish as the ozone hole heals."..The slight cooling measured around Antarctica today might be a consequence of the temporary cooling influence of the ozone hole...
This MIT model joins several other recent demonstrations of the concerning, but uncertain, future effects of climate change on Antarctic sea ice and glaciers and, in turn, ecosystems and sea-level rise.

60 vuotta lievästi kylmenevää, vaikkei tilastollisesti merkittävää niin kuitenkin. 1955 jälkeen lämpenemätön ja lievästi kylmenevä trendi selittyy 1980 jälkeen havaitulla otsonikadolla. Tässä kohtaa ainakin tämän mallikavalkaadin jälkeen, toteaisin, sorry but no cigar.

[tinnitus]

Minä en yritä sitoa sitä aiempaan lämpötilahistoriaan, vaan katselen sitä niinkuin se on.

Niin, olen kyllä huomannut että sinun maailmassasi lämpötilan epäjatkuvuudet eivät niin haittaa.

Eli otsonikato joka ilmeni vuoden 1980 jälkeen, ei ollut mukana AGW kässärissä. Ja tuo otsonikato sitten on hidastanut lämpenemistä useilla vuosikymmenillä. Kerrataan vielä. Vuodesta 1955  tähänpäivään lievästi kylmenevä tai 0 trendillä kulkeva lämpötila antartiksella, on lämmennyt hitaammin koska 1980 luvun alun jälkeen havaittu otsonikato? Selevä.

Eipäs nyt hötkyillä. Ensinnäkin unohdat sujuvasti, että globaali lämpötila laski vuosina 1940-1970. Olisi aika yllättävää jos Antarktiksen lämpötilat olisivat nousseet tuona aikana. Freoneja käytettiin jääkaapeissa ja pakastimissa 1930-luvulta lähtien, ja etelänavan yllä on ollut otsoniaukko ainakin 1970-luvun lopulta (lähde: Wikipedia). Ajankohtien perusteella ei siis ole perustetta hylätä otsonikatoselitystä.

Tässä kohtaa ainakin tämän mallikavalkaadin jälkeen, toteaisin, sorry but no cigar.

Olet kovin kärkäs hylkämään kaiken mallintamisella saadun tiedon. Ihan uteliaisuudesta, miten ehdottaisit tutkittavan esimerkiksi otsonikadon vaikutusta lämpötiloihin? Kontrolloitujen kokeiden tekeminen kun ei oikein käytännössä onnistu.

[mannym]

Niin, olen kyllä huomannut että sinun maailmassasi lämpötilan epäjatkuvuudet eivät niin haittaa.

Olet toki oikeutettu näkemykseesi, sille en voi mitään.

Eipäs nyt hötkyillä. Ensinnäkin unohdat sujuvasti, että globaali lämpötila laski vuosina 1940-1970. Olisi aika yllättävää jos Antarktiksen lämpötilat olisivat nousseet tuona aikana. Freoneja käytettiin jääkaapeissa ja pakastimissa 1930-luvulta lähtien, ja etelänavan yllä on ollut otsoniaukko ainakin 1970-luvun lopulta (lähde: Wikipedia). Ajankohtien perusteella ei siis ole perustetta hylätä otsonikatoselitystä.

En suinkaan unohda, totean vain ettei Antarktis ole lämmennyt sitten vuoden 1955. Globaalit lämpötilat ovat nousseet GISS:in mukaan 1970 vuodesta tähän päivään 0,75 astetta C. Antarktis ei ole lämmennyt. GISS:in mukaan 1940 - 1970 välillä globaali lämpötila laski 0,1 astetta C. Tai kuten sinä aiemmin annoit arvoksi 0,15C. Tämähän on mielenkiintoista, selität antarktiksen totaalisen lämpenemättömyyden 60 vuoden ajalta otsonikadolla. Samalla kuitenkin selittäen globaalin lämpötilan nousun CO2 tason kasvulla. Jotenkin mielenkiintoista on myös että CO2:n väitetään lämmittävän etenkin napaseutuja ja sen vuoksi jäätiköt sulavat?

Olet kovin kärkäs hylkämään kaiken mallintamisella saadun tiedon. Ihan uteliaisuudesta, miten ehdottaisit tutkittavan esimerkiksi otsonikadon vaikutusta lämpötiloihin? Kontrolloitujen kokeiden tekeminen kun ei oikein käytännössä onnistu.

Ajatella, miljardeittain dollareita käytetään malleihin ja tietotekniikkaan, mutta kontrolloitujen kokeiden tekeminen ei käytännössä onnistu. Olen kovin kärkäs hylkäämään mallintamisella saadun tiedon siksi ettei mallit kuvaa todellisuutta. Tästä on väännetty aiemminkin. Luotatko malliin joka sanoo että olohuoneesi CO2 pitoisuus kuristaa sinut makuuhuoneessasi yöllä, ellet tuuleta naapurisi kellaria ihan heti? Mallintamisella ei myöskään saada tietoa. Mallintamisella saadaan malli joka joko kuvaa todellisuutta tai ei kuvaa. Jos se ei kuvaa se joutaa romukoppaan. Helpoin tapa kokeilla on mallintaa lähelle ja sitten havaintojen kautta katsoa missä malli meni vikaan. Itse en hyväksy poliittisia päätöksiä mitä tehdään 50 - 100 vuoden päähän mallinnetulla ilmastolla. Varsinkin jos ne mallit epäonnistuvat jo ensimmäisen vuoden tai vuosikymmenen aikana. Tähän mennessä ne ovat olleet lähinnä GIGO.

[tinnitus]

Eipäs nyt hötkyillä. Ensinnäkin unohdat sujuvasti, että globaali lämpötila laski vuosina 1940-1970.

En suinkaan unohda, totean vain ettei Antarktis ole lämmennyt sitten vuoden 1955.

Tämähän on mielenkiintoista, selität antarktiksen totaalisen lämpenemättömyyden 60 vuoden ajalta otsonikadolla.

No niin, heti taas unohdit tai sitten et osaa vain laskea. Ihan noin vinkkinä, 1970-luvusta ei ole kuuttakymmentä vuotta. Loppu jääköön harjoitustehtäväksi.

Ajatella, miljardeittain dollareita käytetään malleihin ja tietotekniikkaan, mutta kontrolloitujen kokeiden tekeminen ei käytännössä onnistu.

Ennen kuin haaskaan tähän yhtään enempää aikaani, kerropa mikä olisi sinulle kelpaava tutkimusmenetelmä jos halutaan selvittää miksi Antarktiksen lämpötila on kehittynyt niin kuin se on kehittynyt. Mallintaminen ei kelpaa, kontrolloitujen kokeiden tekeminen ei onnistu, ja uusia mittauksiakin on vaikea hankkia menneisyydestä. Jääkö jotain jäljelle?

[mannym]

No niin, heti taas unohdit tai sitten et osaa vain laskea. Ihan noin vinkkinä, 1970-luvusta ei ole kuuttakymmentä vuotta. Loppu jääköön harjoitustehtäväksi.

Laitoin kyllä tämän linkin tuonne ylemmäs. ftp://ftp.ncdc.noaa.gov/pub/data/ghcn/v3/products/stnplots/7/70089009000.gif
Se on tosiaan harmi ettet viitsinyt avata sitä. No pistetään kuvana viestin loppuun. Lisäksi aloit puhumaan freonijääkaapeista 1930 luvulla. Minulla ei ole pidemmälle menevää lämpötilasarjaa etelämantereelta kuin 1950 luvulta. Antarktiks ei kylmennyt 1955 - 1970 välisenä aikana, se ei myöskään ole lämmennyt 1955 - 2015 välisenä aikana. Satelliittisarja 1979 - 2015 todentaa omalta aikaväliltään ettei lämpenemistä ole tapahtunut. Vaikka globaalit lämpötilat ovat nousseet satelliittien mukaan 0,45 astetta ja maanpäällisten sarjojen mukaan 0,7 - 0,95 astetta, aikavälillä 1979 - 2015. Kun Antartiksen aikasarjoissa ei voida havaita lämpenemistä, vaikka CO2:n pitäisi kässärin mukana lämmittää juurikin napaseutuja, vedetään takataskusta otsoniaukko, jolla selitetään se ettei antarktis ole lämmennyt.

Pohjoisella navalla lämpenemättömyys on nyt saavuttanut 13 vuoden 7kk pituuden, pohjoinen pallonpuolisko 18 vuotta 2 kk. Jokohan kohta otsoniaukko selittää tuonkin.

Ennen kuin haaskaan tähän yhtään enempää aikaani, kerropa mikä olisi sinulle kelpaava tutkimusmenetelmä jos halutaan selvittää miksi Antarktiksen lämpötila on kehittynyt niin kuin se on kehittynyt. Mallintaminen ei kelpaa, kontrolloitujen kokeiden tekeminen ei onnistu, ja uusia mittauksiakin on vaikea hankkia menneisyydestä. Jääkö jotain jäljelle?

Miksi kontrolloitujen kokeiden tekeminen ei onnistu? Mallintamisen ongelmat kerroin jo, niiden antama "tieto" ei ole tietoa vaan mallinnus. Jotka tähänpäivään mennessä ovat epäonnistuneet. Tai no näytä minulle yksikin ilmastomalli joka onnistuu kuvaamaan menneisyyttä ja nykyisyyttä.

[tinnitus]

No niin, heti taas unohdit tai sitten et osaa vain laskea. Ihan noin vinkkinä, 1970-luvusta ei ole kuuttakymmentä vuotta. Loppu jääköön harjoitustehtäväksi.

Laitoin kyllä tämän linkin tuonne ylemmäs. ftp://ftp.ncdc.noaa.gov/pub/data/ghcn/v3/products/stnplots/7/70089009000.gif
Se on tosiaan harmi ettet viitsinyt avata sitä.

Koitetaan nyt sitten vielä vähän paksumpaa rautalankaa.

1950- 1960- ja 1970-luku: globaali lämpötila viilenee. Antraktiksen lämpötila ei nouse. Ei vaatine sen kummempaa selittelyä? Ajanjakson pituus ~20 vuotta.

1970-, 1980, ... 2010-luku: globaali lämpötila nousee. Antarktiksen lämpötila ei nouse. Antarkitiksen yllä on otsoniaukko. Ajanjakson pituus ~40 vuotta.

Tämähän on mielenkiintoista, selität antarktiksen totaalisen lämpenemättömyyden 60 vuoden ajalta otsonikadolla.

Joko aukenee? 60 != 40.

Miksi kontrolloitujen kokeiden tekeminen ei onnistu?

No esitäpä jokin koejärjestely, jolla selvitetään otsonin vaikutusta etelämantereen lämpötilaan vaikka vuosina 1970-1980. Mitkä ovat mitattavat suureet, mitä suureita varioidaan?

[ämpee]

Koitetaan nyt sitten vielä vähän paksumpaa rautalankaa.

1950- 1960- ja 1970-luku: globaali lämpötila viilenee. Antraktiksen lämpötila ei nouse. Ei vaatine sen kummempaa selittelyä? Ajanjakson pituus ~20 vuotta.

1970-, 1980, ... 2010-luku: globaali lämpötila nousee. Antarktiksen lämpötila ei nouse. Antarkitiksen yllä on otsoniaukko. Ajanjakson pituus ~40 vuotta.

Kokeillaan nyt sitten ratakiskoa.

"1950- 1960- ja 1970-luku: globaali lämpötila viilenee. Antraktiksen lämpötila ei nouse." = 20-vuotta
"1970-, 1980, ... 2010-luku: globaali lämpötila nousee. Antarktiksen lämpötila ei nouse." = 40-vuotta

20 + 40 = 60 !!1!

Eli 60-vuotta, eikä Antartkisen lämpötila ole noussut.

Jälkimmäistä 40-vuotta selitetään otsonikadolla, mikä on varsin mielenkiintoinen väite.

Hiilidioksidin lämmittävän vaikutuksen kerrotaan olevan se, että se päästää lämpösäteilyn lävitseen, mutta ei enää päästä sitä takaisin, koska maanpinnassa tapahtuva taajuuden muutos.
Hiilidioksidin toiminta on siis ala-ilmakehän korkeudella tapahtuvaa toimintaa, mutta otsonikato sen sijaan toimii stratosfäärin korkeudella.

Näin ylempänä tapahtuvan ilmiön pitäisi vaikuttaa etänä alempien kerrosten väitettyihin ominaisuuksiin pelkällä olemassa olollaan.
Ilmiö epäilemättä on sukua kerääntyvän lämmön hakeutumiselle merten syvyyksiin mittausten ohi jälkiä jättämättä.

[mannym]

No esitäpä jokin koejärjestely, jolla selvitetään otsonin vaikutusta etelämantereen lämpötilaan vaikka vuosina 1970-1980. Mitkä ovat mitattavat suureet, mitä suureita varioidaan?

Vaadit paljon. Hyvä on, ensin tahdon 10 miljoonan vuosittaisen rahoituksen jotta voin määrittää koejärjestelyt, päättää mitattavat suureet, variaatiot yms. Summittain 10 vuoden päästä saat vastauksen kysymykseesi, kunhan ensin rahoitukseni on taattu.

[mannym]

Koitetaan nyt sitten vielä vähän paksumpaa rautalankaa.

1950- 1960- ja 1970-luku: globaali lämpötila viilenee. Antraktiksen lämpötila ei nouse. Ei vaatine sen kummempaa selittelyä? Ajanjakson pituus ~20 vuotta.

1970-, 1980, ... 2010-luku: globaali lämpötila nousee. Antarktiksen lämpötila ei nouse. Antarkitiksen yllä on otsoniaukko. Ajanjakson pituus ~40 vuotta.

Joko aukenee? 60 != 40.


No esitäpä jokin koejärjestely, jolla selvitetään otsonin vaikutusta etelämantereen lämpötilaan vaikka vuosina 1970-1980. Mitkä ovat mitattavat suureet, mitä suureita varioidaan?

ämpee kirjasikin kauniisti. Mutta väännetään ratakiskoa toiseen suuntaan. 1950 - 1960 ja 1970-luku, Globaali lämpötila viilenee. Antarktiksen lämpötilassa ei tapahdu muutosta. Ajanjakson pituus tosiaan 20 vuotta.
1970  - 2015 45 vuotta, globaali lämpötila nousee, Antartiksen lämpötilassa ei tapahdu muutosta.
1955 - 2015 = 60 vuotta, GISS antaa lineaarisella trendillä globaalin lämpötilan nousuksi 0.9 astetta. HadCrut4 0,7 astetta. Antartiksen lämpötilassa ei muutosta tai lievää laskua.

40 vuoden ajalta Otsoniaukko. 2001 IPCC:n raportti kertoo meille että Otsonilla on lämmittävä vaikutus noin 1/4 osa CO2:n lämmittävästä vaikutuksesta. Nyt jos poistamme 70% otsonista (suurin menetys wikipedian mukaan) ja lisäämme Globaaliin CO2 pitoisuuteen 95ppm (1955 - 2015 nousu), niin CO2:n otsonia huomattavasti suurempi lämmitysvaikutus tai radiative forcing, pitäisi kyllä lämmittää etelässä enemmän kuin otsonikadon menetys jäähdyttää.

Tämä tosin vaatii sen AGW kässärin mukaisen hyvin sekoittuneen CO2 pitoisuuden globaalisti. Tai termillä Well Mixed, OCO2 satelliittikuvista voimme tosin havaita ettei globaali CO2 ole hyvin sekoittunutta. Eikä OCO2 satelliitti kuvanna napaseutuja.

Mutta lämpenemistä ei tapahdu joten joko CO2 ei lämmitä, se ei ole hyvin sekoittunutta, tai antarktis elää omaa elämäänsä AGW kässäristä välittämättä. Veikkaan itse jälkimmäistä.
Kuten veikkaan myös sitä ettei Ihminen tunne vielä ilmaston luonnollisen vaihtelun mekanismeja, tai luonnollista vaihtelua ylipäätään. IPCC ja AGW kässäriin uskovien mukaan ihminen kyllä tuntee luonnolliset vaihtelut. Mutta mm, paussi jota huippuälykkäiden luonnolliset vaihtelut tuntevien tiedemiesten mallit eivät osanneet ennustaa, meille kertoo. Ihminen ei tunne luonnollisia vaihteluita. Koska ihminen ei tunne luonnollisia vaihteluita, ei ihminen kykene todistamaan ihmisen vaikutusta ilmastoon.

[tinnitus]

Tämähän on mielenkiintoista, selität antarktiksen totaalisen lämpenemättömyyden 60 vuoden ajalta otsonikadolla.

Jälkimmäistä 40-vuotta selitetään otsonikadolla, mikä on varsin mielenkiintoinen väite.

No niin, löytyihän se oikea vuosimäärä kun vähän tingattiin.

[tinnitus]

2001 IPCC:n raportti kertoo meille että Otsonilla on lämmittävä vaikutus noin 1/4 osa CO2:n lämmittävästä vaikutuksesta. Nyt jos poistamme 70% otsonista (suurin menetys wikipedian mukaan) ja lisäämme Globaaliin CO2 pitoisuuteen 95ppm (1955 - 2015 nousu), niin CO2:n otsonia huomattavasti suurempi lämmitysvaikutus tai radiative forcing, pitäisi kyllä lämmittää etelässä enemmän kuin otsonikadon menetys jäähdyttää.

Sinuun voi kyllä aina luottaa. Täydellisen tietämättömyyden tuomalla itsevarmuudella kirjoitat puutaheinää artikkelista jota et ole lukenut.

Jos haluat tietää mitä artikkelissa oikeasti lukee, niin voit lukea sen osoitteessa http://rsta.royalsocietypublishing.org/content/372/2019/20130040. Artikkeli ei ole maksumuurin takana, joten senkään ei pitäisi olla ongelma. Tiedän että sinulla on vahva aversio oikean tieteellisen tutkimuksen lukemiseen, mutta esimerkiksi tällä kannattaa aloittaa. Sen lukeminen ei vielä välttämättä tee sinusta alarmistia.

[tinnitus]

No esitäpä jokin koejärjestely, jolla selvitetään otsonin vaikutusta etelämantereen lämpötilaan vaikka vuosina 1970-1980. Mitkä ovat mitattavat suureet, mitä suureita varioidaan?

Vaadit paljon. Hyvä on, ensin tahdon 10 miljoonan vuosittaisen rahoituksen jotta voin määrittää koejärjestelyt, päättää mitattavat suureet, variaatiot yms. Summittain 10 vuoden päästä saat vastauksen kysymykseesi, kunhan ensin rahoitukseni on taattu.

Sinäkin siis huomasit, että jos tutkimuskohde on menneisyydessä ja laajuudeltaan mantereen luokkaa, niin kontrolloituja kokeita ei vain pysty tekemään.

Onko olemassa jokin sinulle kelpaava tutkimusmenetelmä, jolla voisi selvittää otsonin vaikutusta etelämantereen lämpötilaan vuosina 1970-1980? Vai jääkö tämä tieto välttämättä inhimillisen tiedonhankinnan ulkopuolelle?

[mannym]

2001 IPCC:n raportti kertoo meille että Otsonilla on lämmittävä vaikutus noin 1/4 osa CO2:n lämmittävästä vaikutuksesta. Nyt jos poistamme 70% otsonista (suurin menetys wikipedian mukaan) ja lisäämme Globaaliin CO2 pitoisuuteen 95ppm (1955 - 2015 nousu), niin CO2:n otsonia huomattavasti suurempi lämmitysvaikutus tai radiative forcing, pitäisi kyllä lämmittää etelässä enemmän kuin otsonikadon menetys jäähdyttää.

Sinuun voi kyllä aina luottaa. Täydellisen tietämättömyyden tuomalla itsevarmuudella kirjoitat puutaheinää artikkelista jota et ole lukenut.

Jos haluat tietää mitä artikkelissa oikeasti lukee, niin voit lukea sen osoitteessa http://rsta.royalsocietypublishing.org/content/372/2019/20130040. Artikkeli ei ole maksumuurin takana, joten senkään ei pitäisi olla ongelma. Tiedän että sinulla on vahva aversio oikean tieteellisen tutkimuksen lukemiseen, mutta esimerkiksi tällä kannattaa aloittaa. Sen lukeminen ei vielä välttämättä tee sinusta alarmistia.

Tjaa tai sitten katsotaan kuvia, katsotaan kuvia ne on niin mukavia. Kun sinulla tuntuu olevan tieto muttet viitsi referoida
(https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2015/10/clip_image0064.jpg)

Sitten kun puhun IPCC:n raportista vuodelta 2001, puhun kolmannesta eli third assesment reportista. Sinä taasen.

Täydellisen tietämättömyyden tuomalla itsevarmuudella kirjoitat puutaheinää artikkelista jota et ole lukenut.

Kah tässä ole hyvä. https://www.ipcc.ch/ipccreports/tar/ Tosin epäilen että sinäkään et ole lukenut noita raportteja kannesta kanteen. Epäilyksieni tueksi linkkasitkin jo aivan muuhun kuin TAR:iin.

Sitten jatkoin höpöttelyäni ja viittasin 2013 IPCC:n raporttiin, siihen viidenteen joka on täsä http://www.ipcc.ch/report/ar5/wg1/ Jota tuskin olet lukenut myöskään. Mutta koska kuvat on niin kivoja niin lisää kuvia. (https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2015/10/clip_image0085.jpg)

Tuosta voi sitten katsella ovatko lukuni jotenkin pielessä.

Onko olemassa jokin sinulle kelpaava tutkimusmenetelmä, jolla voisi selvittää otsonin vaikutusta etelämantereen lämpötilaan vuosina 1970-1980? Vai jääkö tämä tieto välttämättä inhimillisen tiedonhankinnan ulkopuolelle?

Lähtisin ensin liikenteelle siitä että tarkkaillaan niitä lämpötiloja, sitten tarkkaillaan otsonikerrosta. Otsonikerroksen väitetään paranevan, no ei vielä. Otsonia muuten mitattiin maan pinnalta jo vuonna 1956, mutta otsoniaukosta saatiin selvyyttä vasta 1979-1980. Sittemmin se aukko on huomattavasti kasvanut, katsotaan vaikka 30 tai 60 vuotta tästä eteenpäin miten aukko etenee ja miten lämpötilat muuttuvat. Steve Goreham

Scientists are mixed on when the stubborn Ozone Hole will disappear. NASA recently announced that the hole will be half-closed by 2020. Others forecast that it will not begin to disappear until 2040 or later. But the longer the hole persists, the greater the likelihood that the ozone layer is dominated by natural factors, not human CFC emissions.

Tää oli jotenkin taas maagista että wuwt julkaisee Gorehamin artikkelin näppärästi tarpeeseen. Tuon artikkelin jälkeen tuleekin sitten kymysys. Mitä jos Ihminen ei aiheuttanutkaan otsoniaukkoa? Sekin vielä että jos se aukko onkin ollut siellä odottamassa kunnes se havaitaan. Jolloin Immeinen omii tekosikseen asioita mihin se ei ole vaikuttanut. Tai tarkemmin aiheuttanut, paino sanalla jos. Jos se aukko ei häviäkään seuraavan 100 vuoden aikana niin millä ihmisen vaikutuksella aukko selitetään silloin? Negatiivisilla ajatuksilla?
http://wattsupwiththat.com/2015/10/26/did-we-really-save-the-ozone-layer/

Sinäkin siis huomasit, että jos tutkimuskohde on menneisyydessä ja laajuudeltaan mantereen luokkaa, niin kontrolloituja kokeita ei vain pysty tekemään.

Sä et oo antanu mulle vielä kymmenien miljoonien rahoitusta, en osaa vastata tuohon onko se mahdollista vaiko ei...

[ämpee]

Tosi mielenkiintoisia kuvia !!1!
Kiitoksia !!

Näinkö väärin, vai oliko tuossa ylemmässä kuvassa stratosfäärinen otsoni merkitty negatiivisesti vaikuttavaksi tässä kokonaislämmittävässä sopassa ??
En muuten kysyisi, mutta jos on, niin silloin stratosfäärisen otsonin merkitystä antarktiksen jäähdyttäjänä on kaiketi tulkittu hivenen väärin. 

[mannym]

Tosi mielenkiintoisia kuvia !!1!
Kiitoksia !!

Näinkö väärin, vai oliko tuossa ylemmässä kuvassa stratosfäärinen otsoni merkitty negatiivisesti vaikuttavaksi tässä kokonaislämmittävässä sopassa ??
En muuten kysyisi, mutta jos on, niin silloin stratosfäärisen otsonin merkitystä antarktiksen jäähdyttäjänä on kaiketi tulkittu hivenen väärin.

Kyllä se näyttäisi negatiiviselta vaikutukselta. Radiative forcing -0,15 - +0,05. Jolloin otsonikerros tosiaan viilentäisi stratosfääriä. Mutta lämmittäisi troposfääriä. Tuosta kuvasta LOSU.

LOSU stands for Level of Scientific Understanding.

Kuvat on tästä Tim Ballin artikkelsita wuwtissa http://wattsupwiththat.com/2015/10/24/water-vapour-the-big-wet-elephant-in-the-room/

[ämpee]

Kyllä se näyttäisi negatiiviselta vaikutukselta. Radiative forcing -0,15 - +0,05. Jolloin otsonikerros tosiaan viilentäisi stratosfääriä. Mutta lämmittäisi troposfääriä.

Sitä vaan, että stratosfäärissä olevan otsonin väheneminen, vaikka otsoni-aukon muodossa, lisäisi lämpöä, ja toisaalta se n.10% troposfäärissä majailevasta otsonista lämmittää sijaintinsa takia muutenkin.

[tinnitus]

Tjaa tai sitten katsotaan kuvia, katsotaan kuvia ne on niin mukavia. Kun sinulla tuntuu olevan tieto muttet viitsi referoida

No jos nyt tämänkin energian olisit käyttänyt sen artikkelin lukemiseen mitä yrität kovasti kumota, niin tietäisit että uv-säteilyn lisääntyminen on ilmeisesti muuttanut eteläisen napa-alueen tuulia, joka puolestaan on muuttanut merivirtoja. Artikkelissa ei tehdä minkäänlaisia yhteen- tai vähennyslaskuja CO2:n ja otsonin säteilypakotteista mistä nyt kovasti vaahtoat. Ammut siis innoissasi täysin ohi.

The mix of ongoing processes in the Antarctic is rather different from those in the Arctic. The dramatic depletion of the Antarctic ozone since the late 1970s has introduced a major perturbation to the radiative balance of the stratosphere with a wide range of consequences for climate. There is strong evidence that ozone loss has significantly altered the climate of the Southern Hemisphere troposphere, including the surface, with implications for ocean circulation, the cryosphere and coupled carbon cycle [22]. Observations indicate a poleward shift of the Southern Hemisphere atmospheric circulation over the past few decades, predominantly in late spring and summer. This shift has been attributed to polar ozone depletion in the Antarctic lower stratosphere [3,4].

Lähtisin ensin liikenteelle siitä että tarkkaillaan niitä lämpötiloja, sitten tarkkaillaan otsonikerrosta. Otsonikerroksen väitetään paranevan, no ei vielä. Otsonia muuten mitattiin maan pinnalta jo vuonna 1956, mutta otsoniaukosta saatiin selvyyttä vasta 1979-1980. Sittemmin se aukko on huomattavasti kasvanut, katsotaan vaikka 30 tai 60 vuotta tästä eteenpäin miten aukko etenee ja miten lämpötilat muuttuvat.

Sitten kun vuonna 2045 olet saanut  jonkinlaisen yhteyden otsonin ja lämpötilan välille, niin kuinka aiot tästä päätellä mitään vuosista 1970-1980? Auringon aktiivisuus on ollut erilaista, vallitsevat tuulet erilaisia, merivirrat erilaisia.

[ämpee]

No onko se otsonin puute viilentänyt vai ei ??

[mannym]

No jos nyt tämänkin energian olisit käyttänyt sen artikkelin lukemiseen mitä yrität kovasti kumota, niin tietäisit että uv-säteilyn lisääntyminen on ilmeisesti muuttanut eteläisen napa-alueen tuulia, joka puolestaan on muuttanut merivirtoja. Artikkelissa ei tehdä minkäänlaisia yhteen- tai vähennyslaskuja CO2:n ja otsonin säteilypakotteista mistä nyt kovasti vaahtoat. Ammut siis innoissasi täysin ohi.

Heh heh, minä en yritä kumota artikkelia, vaan hahmottaa maailmaa.

Mutta katsellaan.

In recent decades, the Arctic has been warming and sea ice disappearing. By contrast, the Southern Ocean around Antarctica has been (mainly) cooling and sea-ice extent growing. We argue here that interhemispheric asymmetries in the mean ocean circulation, with sinking in the northern North Atlantic and upwelling around Antarctica, strongly influence the sea-surface temperature (SST) response to anthropogenic greenhouse gas (GHG) forcing, accelerating warming in the Arctic while delaying it in the Antarctic. Furthermore, while the amplitude of GHG forcing has been similar at the poles, significant ozone depletion only occurs over Antarctica. We suggest that the initial response of SST around Antarctica to ozone depletion is one of cooling and only later adds to the GHG-induced warming trend as upwelling of sub-surface warm water associated with stronger surface westerlies impacts surface properties.

Jos nyt mennään IPCC:n paprun mukaan niin otsonin väheneminen viilentää, mutta Ihmisen jatkuvasti kasvavien kasvihuonekaasupäästöjen tulisi lämmittää. Koska puhutaan ihmisperäisistä kasvihuonekaasuista niin puhutaan hyvin usein CO2:sta pelkästään. Sitten lainaamme ämpeetä.

Sitä vaan, että stratosfäärissä olevan otsonin väheneminen, vaikka otsoni-aukon muodossa, lisäisi lämpöä, ja toisaalta se n.10% troposfäärissä majailevasta otsonista lämmittää sijaintinsa takia muutenkin.

Tämä kuulostaa ihan järkevältä.

Sitten kysymys tinnitus sinulle kun artikkelin olet lukenut. Kerrottiinko artikkelissa mitä ovat ihmisperäiset kasvihuonekaasut? Linkkaamani IPCC:n kuvat kyllä kertovat. Kuinka suuri on artikkelin mukaan otsonikehän harvenemisen aiheuttama kylmeneminen, ja kuinka se kykenee kumoamaan muut ihmisen päästämät lämmittävät kaasut?

Tim Ball harrastaa myös hauskoja kuvia. Kas tässä sitten globaalista ilmakehästä kuva. (https://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2015/10/clip_image0044.jpg)

[mannym]

Lueskelin huvikseni tinnituksen linkkaamaa artikkelia.

Surface temperature trends over 1979–2005 from (a) the GISS Surface Temperature Analysis (GISTEMP) [1], (c) an ensemble of CMIP5 models. (b) Zonal-mean surface temperature trend from GISTEMP (red line), CMIP5 ensemble mean (black line), individual CMIP5 models (grey lines). (d) Surface temperature trends averaged over latitude bands (global, Arctic, low-to-mid latitudes and Antarctic), for GISTEMP (red line) and CMIP5 ensemble mean (black line); the white boxes show the CMIP5 ensemble ±1 s.d. range, and the grey boxes show the full CMIP5 ensemble range. All trends are expressed in °C/decade

Ajatella satelliitit mainitaan.

Since 1979, the beginning of the reliable satellite record, Arctic summer sea-ice extent has decreased by order 12% per decade, with smaller reductions in winter.

Eli lämpötilat otetaan GISS:in sarjoista ja ilmastomalleista. Satelliitit on mutta niitä ei käytetä muuhun kuin jään tarkkailuun. Sitten on kaikenlaista.

According to projections of the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change...by the end of the twenty-first century, the annual average surface air temperature in the Arctic will increase by 5.2–11.4°C (5–95% confidence range) under 'business-as-usual' (RCP8.5) emissions. Decreases in sea-ice extent and thickness are projected to continue, and some models suggest that the Arctic Ocean will be free of sea ice in late summer by mid-century (as discussed in [8]). By contrast, under the same emission scenario, the Antarctic is projected to warm by 1.1–5.1°C over the twenty-first century.

No jaa. Voihan tuo tapahtuakkin, en sitä sano. 1,1 - 5,1C nousua Antartiksella? No viimeiset 60 vuotta on nousun kanssa ollut kovin hiljaista, voihan sekin tietysti muuttua. 5,2 - 11,4C pohjoisen lämpeneminen. 2000 lukua on kulunut kohta 15 vuotta. Viimeiset 13 vuotta 7kk lämpenemistä ei navalla ole tapahtunut. Jos katselee pohjoista pallonpuoliskoa niin lämpenemätön jakso on reilu 18 vuotta. Voihan nuo lämmöt karata yks kaks, no katsotaan onhan meillä aikaa... Tosin jos lämpötilat nousevat minimin 5,2 niin luulisi ensimmäisen 15 vuoden aikana lämmenneen edes jonkin verran.

[mannym]

No jos nyt tämänkin energian olisit käyttänyt sen artikkelin lukemiseen mitä yrität kovasti kumota, niin tietäisit että uv-säteilyn lisääntyminen on ilmeisesti muuttanut eteläisen napa-alueen tuulia, joka puolestaan on muuttanut merivirtoja. Artikkelissa ei tehdä minkäänlaisia yhteen- tai vähennyslaskuja CO2:n ja otsonin säteilypakotteista mistä nyt kovasti vaahtoat. Ammut siis innoissasi täysin ohi.

Tämän boldatun jos viitsisit vielä kirjoittaa auki. Mikä on se mekanismi jolla uv säteily vaikuttaa tuuliin. Miten tähän on päädytty, kuinka se on mitattu jne. Sillä

Täydellisen tietämättömyyden tuomalla itsevarmuudella kirjoitat puutaheinää artikkelista jota Täydellisen tietämättömyyden tuomalla itsevarmuudella kirjoitat puutaheinää artikkelista jota et ole lukenut.et ole lukenut.

Annat olettaa että luettuasi artikkelin osaat täydellisen tietämyksen tuomalla itsevarmuudella kirjoittaa artikkelin auki. Ihan vain mielenkiinnosta. Mitkä ovat ne mekanismit joilla uv säteily on ilmeisesti muuttanut tuulia? Niiden luulisi löytyvän helposti artikkelista.