IS: Kylmä suihku koko Suomelle! Valtiovarainministeriön leikkauslista

[Lahti-Saloranta]

Kehitysapua pitäisi leikata tuntuvasti. Mielestäni siihen ei pitäisi edes antaa varoja valtion budjetista. Perusturvaa ei pitäisi korottaa, koska korotettu perusturva vain entistä enemmän houkuttaa lorvimaan kotisoffalla. Pummit, romanit ja sossutuella elävät mamut kiittävät.

Pelkästään kehitysavun poistaminen ja humanitaarisen maahanmuutton lakkauttaminen + mokukoneiston purku antaisi todella kovat säästöt. Tulevaisuutta ajatellen aivan oleellinen asia Suomen talouden kannalta on eläkeiän nosto usealla vuodella, mikä mielestäni pitäisikin tehdä pikimmiten.

Vähän samoilla linjoilla. Mielestäni eläkeiän nosto on vähän kaksipiippuinen juttu sillä työuran pituus riippuu siitä mitä tekee. Esim 68 v palomies ei ole enää ihan uuden veroinen eikä liikkuminen palavalla katolla ole enää ihan yhtä rivakkaa kuin nuoremmilla. Senioripalomiehet olat sinällään jo tapaturmariski itselleen ja muille. Ylipäätään nämä kiikkutuoliikään ehtineet duunarit olisivat vallan mainio armeijan nostoväkeen rinnastettava työvoimareservi joka kutsuttaisiin palvellukseen kun työvoiman tarve äkillisesti kasvaa ja kotiutettaisiin kun kysyntä vähenee. Nuorempi polvi olisi vakinaista väkeä. Olisi erittäin tärkeää että nuoret pääsisivät mahdollisimman nopeästi työuran alkuun. Nykyään kun työnantajat hieman karsastavat työuraa aloittavien palkkaamista. Pitäisi olla pitkä työkokemus alalta ja ikää alle 25v jotta pääsisi edes työhaastatteluun.

[Teaparty]

Katselin kiinteistöverolippua. Talon verotusarvo on siinä 70% todellisista jälleenhankintatyyppisistä rakennuskustannuksista, josta miinustetaan ikäalennus. Jos potkaisisin tyhjää nyt, lähimmät eivät joutuisi kohtuuttomiin perintöveroseuraamuksiin talon kanssa. Yksinumeroinen määrä veroa (tuhansissa euroissa) kolminumeroisen arvoisesta asuinrakennuksesta. Ei osaa pitää kohtuuttomana nyt, tuskin veron korotuksenkaan jälkeen.

Perintövero ei valitettavasti asuntojen tapauksessa määräydy kiinteistöverolipussa näkyvän verotusarvon mukaan vaan esimerkiksi alkuperäisen ostohinnan pohjalta. Muistaakseni. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ero voi olla kymmenkertainen.

[TJK]

Ei kai voida väittää, että vaikkapa tuloveron tarkoitus olisi ohjata ihmisiä välttämään työn tekoa.

Työn välttäminen ei ole tuloveron primäärinen idea vaikka käytännössä elämme sellaisessa tilanteessa. Tulovero on perusteltaan fiskaalinen mutta se on myös helposti hyväksyttävissä psykologisesti. Ihmiset hyväksyvät ajatuksen, että osan heidän työstään menee valtiolle koska valtio antaa heille vastavuoroisesti palveluja.

Olisi siis helppoa hyväksyä, että mikäli joku haluaa antaa minulle rahaa työsuorituksestani, sitä saa verottaa. Ja vaikeaa olisi hyväksyä se, että jos taas joku haluaa antaa minulle rahaa muuten vain, myös sitä saa verottaa. Tuskinpa.

Koska kuolleelle ei suoda ylipäätään omistusoikeutta, eiköhän hänen omaisuuteensa kohdistuva vero ole lähinnä elävien verotusta helpompi katsoa oikeudenmukaiseksi.

Se ei ole elävien verottamista vaan kuolleen omaisuuden verottamista sillä verukkeella, että kuollut jättää jotain jälkeensä.

Aivan niin. Mutta kun kuolleet eivät voi omistaa muutenkaan enää mitään, vero saa olla miten suuri tahansa ilman, että se voisi loukata (tätä olematonta) omistusoikeutta.

Kaikki tuo on totta mutta perintövero on yksi vero lisää tuohon ketjuun verrattuna siihen, että perijä olisi hankkinut omaisuutensa itse. Kaikki, sekä kuollut, että hänen jälkeläisensä makselevat veroja kaikesta. Lisäksi otetaan siis tästä varallisuustransaktiosta vielä yksi erillinen vero.

Niin otetaan. Ajatustapani on vain se, että se on rikka rokassa. Samalla logiikalla voitaisiin alkaa poistaa myös muita veroja.

Tietysti voi moralisoida sillä, että perijä saa "ilmaiseksi" omaisuutta. Tätä voi toki pahoitella mutta silloin päädytään helposti perintöveron kateusnäkökulmaan.

Omaisuuden saamisessa ilmaiseksi ei tietenkään ole mitään pahaa. Ongelma seuraa vain siitä, jos vaaditaan valtiota kohtelemaan ilmaista ansaintaa paljon paremmin kuin todellista.

Jos taas perijä on on ollut itse tuottamassa perittävää omaisuutta, on syytä muistaa, että lähisukulaisen perintövero ei lähesty äärettömästä perinnöstä kuin 13 prosentin tasoa. Se on toisen lukuun tehdyn työn veroasteeksi hyvin alhainen, kuten tuloverokorttia vilkaiseva huomaa.

Omaisuuden vaihtoon sovelletaan lähdeveroa (leimaveroa). Miksi perintätilanteessa pitäisi soveltaa jotain muuta veroja jos se katsottaiisiin pelkäksi omaisuuden siirroksi?

En löytänyt asiasta tarpeeksi tietoa ottaakseni kantaa. Lähdevero vaikutti viittaavan korkotulojen verotukseen, jonka yhteyttä perintöveroon en heti huomaa.

[Roope2]

Löytyiskö näistä virkakyösteistä säästöjä ovatko kaikki tuiki tarpeellisia?

Tietääkö joku, mitä demokratiajohtaja Johanna Suurpää ja hänen yksikössään oikeusministeriössä työskentelevät erikoissuunnittelija, projektipäällikkö, suunnittelija, verkkosuunnittelija, hankepäällikkö, projektipäällikkö, ylitarkastajat (2 kpl), neuvottelevat virkamiehet (3 kpl), tutkija, osastosihteeri, toimistosihteeri, projektisihteerit (2 kpl) ovat viimeisen puolentoista vuoden aikana saaneet aikaan?

Eiks ne laskeneet Muutoksen kannatajakortit ?

[MoonShine]

Katselin kiinteistöverolippua. Talon verotusarvo on siinä 70% todellisista jälleenhankintatyyppisistä rakennuskustannuksista, josta miinustetaan ikäalennus. Jos potkaisisin tyhjää nyt, lähimmät eivät joutuisi kohtuuttomiin perintöveroseuraamuksiin talon kanssa. Yksinumeroinen määrä veroa (tuhansissa euroissa) kolminumeroisen arvoisesta asuinrakennuksesta. Ei osaa pitää kohtuuttomana nyt, tuskin veron korotuksenkaan jälkeen.

Asiaa tuntemattomille nuo specksit ei paljoa kerro.

Parhaimmillaan vero olisi €1000,oo €999'000,oo:n arvoisesta kiinteistöstä.
Pahimmillaan vero olisi €9000,oo €100'000,oo:n arvoisesta tönöstä omalla tontilla.

Kyse on kait siitä, että muutamat eivät haluaisi jo verotetun omaisuuden uudelleenverottamista.

[Paju]

Katselin kiinteistöverolippua. Talon verotusarvo on siinä 70% todellisista jälleenhankintatyyppisistä rakennuskustannuksista, josta miinustetaan ikäalennus. Jos potkaisisin tyhjää nyt, lähimmät eivät joutuisi kohtuuttomiin perintöveroseuraamuksiin talon kanssa. Yksinumeroinen määrä veroa (tuhansissa euroissa) kolminumeroisen arvoisesta asuinrakennuksesta. Ei osaa pitää kohtuuttomana nyt, tuskin veron korotuksenkaan jälkeen.

Perintövero ei valitettavasti asuntojen tapauksessa määräydy kiinteistöverolipussa näkyvän verotusarvon mukaan vaan esimerkiksi alkuperäisen ostohinnan pohjalta. Muistaakseni. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ero voi olla kymmenkertainen.

Menee kuolinpäivän käyvän arvon mukaan.

[Alfresco]

Niin otetaan. Ajatustapani on vain se, että se on rikka rokassa. Samalla logiikalla voitaisiin alkaa poistaa myös muita veroja.

Kyllä kaikkia veroja voi kyseenalaistaa. Joko voi kyseenalaista verotettava kohde (esim. perintövero) tai määrä (esim. palkkavero). Verottaminen ei ole mikään itseisarvo vaan sen pitäisi täyttää juuri mainitsemani ehdot eli olla tapa kattaa valtion menot ja/tai ohjata ihmisten käyttäytymistä. Minusta veroa ei pidä kantaa lainkaan jos edes kumpikaan noista ei täyty.

Meillähän on/ollut veroja, joiden kerääminen on maksanut enemmän kun verokertymä. Esim. koiraveron kerääminen ylensä maksaa enemmän kun se tuottaa. Sama taisi aikoinaan koskea tienkäyttöveroa tms. eli 90-luvun laman aikana keksitty "tilapäinen" autovero.

Olen myös sitä mieltä, että pieniä verokertymiä on turha kerätä ylipäätään jos niiden ohjausvaikutus on olematon. Vielä vähemmän niitä pitäisi kerää jos se johtaa ilmiselviin haittavaikutuksiin kuten veronkiertoon. Näin on esim. perintöveron kanssa.

Perintöveron eräs suuri ongelma on siitä syntyvä velkatilanne. Jos perit isohkon omakotitalon 500.000 eurolla niin valtio haluaa siitä vähintään 35.000 euroa veroa, jonka siis olet velkaa valtiolle. Jos sinulla ei ole omasta takaa pulittaa tuota rahaa joudut ottamaan velkaa tai myymään perintöomaisuuuden. Velkaa saa pankista jos luottotiedot on kunnossa mutta se tietysti korottaa perintöveron kustannukset huimasti. Kaikkien säännöliset tulot eivät myöskään ole niin suuria, että he voivat noin vaan ottaa kymmenien tuhansien eurojen lainoja. Perintöomaisuuus itsessäänhän ei välttämättä tuota yhtään mitään vaan aiheutta yleensä vain lisää menoja. Omaisuutta ei aina haluta myydä tai se voi olla mahdoton myydä.
Perintö voi siis viedä perijän pakkorakoon missä hän joko joutuu velkaantumaan tai päätyy ulosmittaukseen. Tällaisia tilanteita on aika paljon Suomessa.

Verottaminen ei ole mikään mustavalkoinen asia vaan painottamalla eri näkökulmia saadaan aikaa hyvin erilaisia vaikutuksia. Nykyisen massiivisen julkisen sektorin aikana verotuksen periatteet ja kohtuullisuus on unohdettu ja pyritään verottaa kaikkea mitä voi verottaa. Tilanne on tieysti syntynyt koska vaalieissa luvataan lahjoittaa kanasalaisille "ilmaisia" palveluja, joita ei pystytä rahoittamaan ilman akati kasvavaa verotusta.

En löytänyt asiasta tarpeeksi tietoa ottaakseni kantaa. Lähdevero vaikutti viittaavan korkotulojen verotukseen, jonka yhteyttä perintöveroon en heti huomaa.

Pahoittelen, sanoin hieman väärin. Tarkoitin siis varainsiirtoveroa. Varaisiirtoveroahan maksetaan kun esim. asunto vaihtaa omistajaa. Perintöveron voisi periattteessa korvaa alahisemmalla varainsiirtoverolla. Se asettaisi perinnön siirron samalle viivalle kun muun omaisuuden siirto.

[Sibis]

Katselin kiinteistöverolippua. Talon verotusarvo on siinä 70% todellisista jälleenhankintatyyppisistä rakennuskustannuksista, josta miinustetaan ikäalennus. Jos potkaisisin tyhjää nyt, lähimmät eivät joutuisi kohtuuttomiin perintöveroseuraamuksiin talon kanssa. Yksinumeroinen määrä veroa (tuhansissa euroissa) kolminumeroisen arvoisesta asuinrakennuksesta. Ei osaa pitää kohtuuttomana nyt, tuskin veron korotuksenkaan jälkeen.

Eihän tuo perintövero ole kovinkaan suuri verrattuna siihen veroseuraamukseen joka aktivoituu kun perintö myydään asumatta siinä kahta vuotta. Sit maksetaan marginaalivero joka lie keskimäärin 50%(myyntihinta-perintöveroarvo).

Kiinteistövero nykyisin asumiskuluja lisäävänä on kyllä /C:stä!
Meillä v.2003 4000e ja tänä vuonna 7400e! Vaikka ikäalea on 8%.

Noh, mamukulutkin ovat kasvaneet

[nitkunatku]

Kehitysapua pitäisi leikata tuntuvasti. Mielestäni siihen ei pitäisi edes antaa varoja valtion budjetista. Perusturvaa ei pitäisi korottaa, koska korotettu perusturva vain entistä enemmän houkuttaa lorvimaan kotisoffalla. Pummit, romanit ja sossutuella elävät mamut kiittävät.

Pelkästään kehitysavun poistaminen ja humanitaarisen maahanmuutton lakkauttaminen + mokukoneiston purku antaisi todella kovat säästöt. Tulevaisuutta ajatellen aivan oleellinen asia Suomen talouden kannalta on eläkeiän nosto usealla vuodella, mikä mielestäni pitäisikin tehdä pikimmiten.

"kehitys"apu tulee lopettaa.

[Lentomestari]

Löytyiskö näistä virkakyösteistä säästöjä ovatko kaikki tuiki tarpeellisia?

Tietääkö joku, mitä demokratiajohtaja Johanna Suurpää ja hänen yksikössään oikeusministeriössä työskentelevät erikoissuunnittelija, projektipäällikkö, suunnittelija, verkkosuunnittelija, hankepäällikkö, projektipäällikkö, ylitarkastajat (2 kpl), neuvottelevat virkamiehet (3 kpl), tutkija, osastosihteeri, toimistosihteeri, projektisihteerit (2 kpl) ovat viimeisen puolentoista vuoden aikana saaneet aikaan?

Kalliiksi nuo tulisivat työttömänäkin. Suuret ansioturvat, ei mitään todellista ammattiosaamista, ja järjenkäytöstä heitä ei voi syyttää. Kun sitä ei ole ollut. 

taitaisivat tulla halvemmiksi, eihän ne nytkään tee mitään tuottavaa, ovat julkisella puolella palkattu verovaroin, joten kortistossa kulut pienenisi.

[Paju]

Perintöveron eräs suuri ongelma on siitä syntyvä velkatilanne. Jos perit isohkon omakotitalon 500.000 eurolla niin valtio haluaa siitä vähintään 35.000 euroa veroa, jonka siis olet velkaa valtiolle. Jos sinulla ei ole omasta takaa pulittaa tuota rahaa joudut ottamaan velkaa tai myymään perintöomaisuuuden.

Tämä on arvokysymys, mutta pidän asuinalueiden sosiaalista sekoittumista tavoiteltavana. Tarkoitan lähinnä sitä, että samalla alueella asuisi erituloisia ihmisiä.

Asunnon perintöverotusta tulisi tästä näkökulmasta kohdistaa siten, että jos joku perikunnan jäsenistä jäisi asuntoon asumaan määräajaksi (esim. 5 vuotta), asunto olisi perintöverosta vapaa tai vero olisi pienempi.

Tällöin arvoasunnon perinyt tavallinen duunari voisi jäädä asuntoon asumaan, eikä asuntoa olisi pakko myydä perintöveron maksamiseksi. Jos arvoasunto myydään, uusi omistaja mitä todennäköisimmin on ylemmästä sosiaaliluokasta.

[Zerott]

Tämä on arvokysymys, mutta pidän asuinalueiden sosiaalista sekoittumista tavoiteltavana. Tarkoitan lähinnä sitä, että samalla alueella asuisi erituloisia ihmisiä.

Asunnon perintöverotusta tulisi tästä näkökulmasta kohdistaa siten, että jos joku perikunnan jäsenistä jäisi asuntoon asumaan määräajaksi (esim. 5 vuotta), asunto olisi perintöverosta vapaa tai vero olisi pienempi.

Tällöin arvoasunnon perinyt tavallinen duunari voisi jäädä asuntoon asumaan, eikä asuntoa olisi pakko myydä perintöveron maksamiseksi. Jos arvoasunto myydään, uusi omistaja mitä todennäköisimmin on ylemmästä sosiaaliluokasta.

Kaunis ajatus sinänsä, mutta arvoasunnon ylläpitokustannukset mahtavat olla Tauno Perusduunarin tulojen rajoissa mahdoton yhtälö.

[tyhmyri]

Tulipa tuossa vastaan lyhyt kuvaus siitä kuinka Montanan osavaltio on tasapainottanut budjettinsa. Jotenkin oudolla tavalla mielessäni vertautuivat Kokoomuksen & RKP:n taistelu harmaan talouden puolesta, into käyttää ulkopuolisia konsultteja omien asiantuntijoiden sijaan ja valtiovaranministeriön mielipuoliselta vaikuttava tuottavuusohjelma, joka kasvattaa hallintoa ja vähentää varsinaisia palveluja tuottava porukkaa...

[Roope]

Tietääkö joku, mitä demokratiajohtaja Johanna Suurpää ja hänen yksikössään oikeusministeriössä työskentelevät erikoissuunnittelija, projektipäällikkö, suunnittelija, verkkosuunnittelija, hankepäällikkö, projektipäällikkö, ylitarkastajat (2 kpl), neuvottelevat virkamiehet (3 kpl), tutkija, osastosihteeri, toimistosihteeri, projektisihteerit (2 kpl) ovat viimeisen puolentoista vuoden aikana saaneet aikaan?

Eiks ne laskeneet Muutoksen kannatajakortit ?

Putiikkinsa ajaa parhaillaan uudistusta, jonka toteutuessa kannattajakortteja voisivat allekirjoittaa myös ulkomaalaiset.

Oletan, että olivat kulisseissa aktiivisia myös siirtolaisparlamentin perustamisessa, mutta se sitten tyssäsi.

Olisi varmaan ihan asiallista ottaa yhteyttä ja kysyä, että mitä ihmettä te oikein puuhaatte. Johanna Suurpäähän on ollut täällä foorumilla tentissäkin.

[Miniluv]

Tuottavaa työtä...  

He sentään tekevät työtä, jolla on tarkoitus.

:\

[Zerott]

Johanna Suurpään nimitys – askel lähemmäksi kansandemokratiaa

https://kullervokalervonpoika.wordpress.com/tag/demokratia-ja-kieliasioiden-yksikko/

[Alfresco]

Perintöveron eräs suuri ongelma on siitä syntyvä velkatilanne. Jos perit isohkon omakotitalon 500.000 eurolla niin valtio haluaa siitä vähintään 35.000 euroa veroa, jonka siis olet velkaa valtiolle. Jos sinulla ei ole omasta takaa pulittaa tuota rahaa joudut ottamaan velkaa tai myymään perintöomaisuuuden.

Tämä on arvokysymys, mutta pidän asuinalueiden sosiaalista sekoittumista tavoiteltavana. Tarkoitan lähinnä sitä, että samalla alueella asuisi erituloisia ihmisiä.

Asunnon perintöverotusta tulisi tästä näkökulmasta kohdistaa siten, että jos joku perikunnan jäsenistä jäisi asuntoon asumaan määräajaksi (esim. 5 vuotta), asunto olisi perintöverosta vapaa tai vero olisi pienempi.

Tällöin arvoasunnon perinyt tavallinen duunari voisi jäädä asuntoon asumaan, eikä asuntoa olisi pakko myydä perintöveron maksamiseksi. Jos arvoasunto myydään, uusi omistaja mitä todennäköisimmin on ylemmästä sosiaaliluokasta.

Perintövero ei edistä asumisen sekoittumista sinänsä. Jos sinä perit rikkaalta tädiltäsi 5 miljoonan kartanon niin valtio haluaa sinulta 350.000 euroa rahaa. Mistä tavis repii tällaiset summat? Ainoa vaihtoehto on lainaaminen kartanoa vastaan, joka edellyttää että pitää pystyä lyhentämään lainan pois normituloistaan ja maksaa kymppitonnin vuosittaiset korot. Aika harva ihminen pystyy ottaamaan itselleen tällaisia lainoja yhtäkkiä.
5 miljoonan kartanon ylläpito maksaa helposti yli kymppitonnin vuodessa. Mistä tavis duunari repii rahat kämpän ylläpitoon? 5 miljoonan kartano on myös erittäin vaikea myydä varsin epälikvidinä kohteena.

Tämä oli hieman kärjistetty mutta mahdollinen esimerkki, jolla haluan osoittaa, että perinnöstä voi jopa tulla velkavankeusongelma. Tilanne on se että mitä köyhempi ihminen perii mitä kalleimpia epälikviidejä kohteita, sen enemmän kusessa hän on perintöverojen kanssa.

[Salvation]

Minusta on hieman huvittavaa, kuinka IS antaa ymmärtää, että säästöt + veronkorotukset tulee ikäänkuin puskan takaa. Vaikak emme tukisi Kreikkaa tai meillä ei olisi mamuja tai emme antaisi rahaa kehitysyhteiistyöhön. Ilman etelä-euroopan tukea, joudumme ottamaan lainaa noin 500 miljoonaa vajaassa kuukaudessa. Eli miten voisi tulla mitenkään yllätyksenä hallituksen toimet. Taantuma tietenkin tulee ikävään aikaan...

[PaulR]

Minähän en mitään mistään tiedä, mutta kaverin kummi kertoi hyvän lakimiehen säästävän pitkän pennin.

[Paju]

Perintöveron eräs suuri ongelma on siitä syntyvä velkatilanne. Jos perit isohkon omakotitalon 500.000 eurolla niin valtio haluaa siitä vähintään 35.000 euroa veroa, jonka siis olet velkaa valtiolle. Jos sinulla ei ole omasta takaa pulittaa tuota rahaa joudut ottamaan velkaa tai myymään perintöomaisuuuden.

Asunnon perintöverotusta tulisi tästä näkökulmasta kohdistaa siten, että jos joku perikunnan jäsenistä jäisi asuntoon asumaan määräajaksi (esim. 5 vuotta), asunto olisi perintöverosta vapaa tai vero olisi pienempi.

Tällöin arvoasunnon perinyt tavallinen duunari voisi jäädä asuntoon asumaan, eikä asuntoa olisi pakko myydä perintöveron maksamiseksi. Jos arvoasunto myydään, uusi omistaja mitä todennäköisimmin on ylemmästä sosiaaliluokasta.

Perintövero ei edistä asumisen sekoittumista sinänsä. Jos sinä perit rikkaalta tädiltäsi 5 miljoonan kartanon niin valtio haluaa sinulta 350.000 euroa rahaa. Mistä tavis repii tällaiset summat? Ainoa vaihtoehto on lainaaminen kartanoa vastaan, joka edellyttää että pitää pystyä lyhentämään lainan pois normituloistaan ja maksaa kymppitonnin vuosittaiset korot. Aika harva ihminen pystyy ottaamaan itselleen tällaisia lainoja yhtäkkiä.
5 miljoonan kartanon ylläpito maksaa helposti yli kymppitonnin vuodessa. Mistä tavis duunari repii rahat kämpän ylläpitoon? 5 miljoonan kartano on myös erittäin vaikea myydä varsin epälikvidinä kohteena.

Mulla oli mielessä tavanomaisempi tilanne, jossa pienituloinen perii esimerkikisi Helsingin arvoalueella tai Westendissä sijaitsevan asunnon/talon, ehkä lapsuudenkotinsa. Likvidiä varallisuutta, jonka ylläpitäminen onnistuu kohtuullisin kuluin.

Tällä hetkellä pienituloinen perillinen ei kuitenkaan voi muuttaa asuntoon asumaan, vaan joutuu myymään sen. Perintövero ei todellakaan edistä asumisen sekoittumista, vaan päinvastoin vähentää sitä.

[Alfresco]

Tämä on myös sidoksissa verosuunnitteluun, jossa eri saantomuodoista yritetään löytää se matalaverotuksellisin tapa. Jos siis yhden saantomuodon julistaa verovapaaksi, niin se tekee muiden muotojen verotustilanteen tukalaksi. Jos perintövero poistetaan, niin mitä tapahtuu esimerkiksi ennakkoperintöjen verotukselle?

Ennakkoperintöhähän ei tietenkään silloin olisi vaan kyseessä on silloin lahjoitus. Lahjaveroa sovelletaan jo nyt ja se on osaltaan perusteltu.

Kuulisinkin mielelläni selostuksesi asiasta veroteorian kannalta.

Oliko tarpeeksi perusteltu selostus? 

Ainoa itselleni mieleen tuleva peruste jättää saanto verottamatta on se, että siitä syntyy kohtuuton tilanne maksajalle tai vero ei kata keräyskustannuksiaan.

Sellainen ajatus on mahdollinen mutta se avaa myös mahdollisuuden keplottelulle. Eli veroa ennakoiden asetetaan itsensä "kohtuuttomaan" tilanteeseen, jonka verukkeella voi välttää veroa. Käytännössä tällainen periaate johtaa verotuksen mielivaltaisuuteen.

Perinnön tapauksessa kohtuuttomuudet saadaan nykytilanteesta korjattua sillä, että saanto muutetaan vastikkeettomasta vastikkeelliseksi -- perintövero maksetaan vasta, kun saanto toteutuu eli esimerkiksi perittävän osan saa pesästä haltuunsa.

Ongelma ei ole se, ettei pesätä voisi irrottaa rahoja veronmaksuun vaan se onko siellä mitään irrotettavaa. Pesä voi olla nimellisesti hyvinkin arvokas, jonka perusteella se verotetaan, mutta jos se on epälikvidi niin sen markkina-arvo on nolla. Kartanoesimerkkini yritti valaista tätä tilannetta.

Leimavero (tarkoittanet varainsiirtoveroa?) jää kuin nalli kalliolle, kun luovutusvoiton verotus otetaan huomioon.

Varainsiirtovero esim. tonttikaupoissa lasketaan myntihinnan perusteella. Siinä ei käsitellä mitään voittoja. Perinnön voisi verottaa samalla varinasiirtoveroperiatteella jos sitä ylipäätään pitää verottaa.

[Salvation]

Tämä on myös sidoksissa verosuunnitteluun, jossa eri saantomuodoista yritetään löytää se matalaverotuksellisin tapa. Jos siis yhden saantomuodon julistaa verovapaaksi, niin se tekee muiden muotojen verotustilanteen tukalaksi. Jos perintövero poistetaan, niin mitä tapahtuu esimerkiksi ennakkoperintöjen verotukselle?

Ennakkoperintöhähän ei tietenkään silloin olisi vaan kyseessä on silloin lahjoitus. Lahjaveroa sovelletaan jo nyt ja se on osaltaan perusteltu.

Kuulisinkin mielelläni selostuksesi asiasta veroteorian kannalta.

Oliko tarpeeksi perusteltu selostus? 

Ainoa itselleni mieleen tuleva peruste jättää saanto verottamatta on se, että siitä syntyy kohtuuton tilanne maksajalle tai vero ei kata keräyskustannuksiaan.

Sellainen ajatus on mahdollinen mutta se avaa myös mahdollisuuden keplottelulle. Eli veroa ennakoiden asetetaan itsensä "kohtuuttomaan" tilanteeseen, jonka verukkeella voi välttää veroa. Käytännössä tällainen periaate johtaa verotuksen mielivaltaisuuteen.

Perinnön tapauksessa kohtuuttomuudet saadaan nykytilanteesta korjattua sillä, että saanto muutetaan vastikkeettomasta vastikkeelliseksi -- perintövero maksetaan vasta, kun saanto toteutuu eli esimerkiksi perittävän osan saa pesästä haltuunsa.

Ongelma ei ole se, ettei pesätä voisi irrottaa rahoja veronmaksuun vaan se onko siellä mitään irrotettavaa. Pesä voi olla nimellisesti hyvinkin arvokas, jonka perusteella se verotetaan, mutta jos se on epälikvidi niin sen markkina-arvo on nolla. Kartanoesimerkkini yritti valaista tätä tilannetta.

Leimavero (tarkoittanet varainsiirtoveroa?) jää kuin nalli kalliolle, kun luovutusvoiton verotus otetaan huomioon.

Varainsiirtovero esim. tonttikaupoissa lasketaan myntihinnan perusteella. Siinä ei käsitellä mitään voittoja. Perinnön voisi verottaa samalla varinasiirtoveroperiatteella jos sitä ylipäätään pitää verottaa.

Muistelen 1990 alun laman ajoilta kuulleeni tapauksen jossa nainen peri kaksion laman ihan alussa, jolloin asuntojen hinnat eivät vielä olleet romahtaneet. Perintäveroa varten piti ottaa lainaa x euroa vajaan 20% korolla. Asunto ei mennyt kaupaksi laman vuoksi ja asuntojen hinnat laskivat. Kun lopulta sai asunnon myytyä pilkkahintaan, asunnosta saadut varat meni perintäveron maksuun. Eli tässä tapauksessa olisi ollut erittäin järkevää, jos perintävero olisi peritty vasta kun asunto oli myyty ja toisekseen asunnon todellisen hinnan perusteella.

[Alfresco]

Eikö tuo käytännössä lopettaisi ennakkoperinnöt lähes kokonaan? Jos perintöveroa ei maksettaisi, niin ei olisi myöskään mitään järkeä maksaa ennakkoperinnöstä lahjaveroa, sillä sitä ei enää voitaisi hyvittää perintöverosta?

Jos ei ole printöveroa niin koko ennakkoperinnön ajatus on yhtä tyhjän kanssa. Se on turha virititelmä. Tällöin omaisuuuden siirtäminen toiselle omistajan elinaikana olisi lahjoittamista, joka on veronalaista. Tavallaan lahjoittaminen kuoleman jälkeen olisi siis ilmaista ja ennen kuolemaa veronalaista.

Frankly, ei. Ohitit saantopuolen täysin ja teoriatausta on edelleen hämärän peitossa

No voi olla ettei minulle oikei auennut mitä ajoit takaa.

Perintö- ja lahjaverolaista löytyy huojennuspykälä juuri näitä ääriesimerkkejäsi varten. Toimivuutta en ole tosin omakohtaisesti päässyt kokeilemaan.

Kaiken näköisiä erikoispykäliä voi keksiä mutta silloin herää kysymys miksi ylipäätään pitää laatia vero, joka asettaa ihmiset sellaiseen tilanteeseen ettei veroa voimaksaa. Tämä sitten korjataan joillain lisäviritelmillä.

Suomen verotus on aivan liian monimutkainen jo nyt. Koko verorakennelmaa pitäisi karsia rankalla kädellä ja poistaa tiettyjä veroja ja verovähennyksiä kokonaan. Joitain veroja pitää laskea ja joitan voisi korottaa. Nykyinen sillisalaatti on syntynyt kun jokainen puolue on pyrkinyt hankkimaan veroetuja omille kannattajilleen ja rankaisemaan veroilla kilpailijoiden kannattajia. Näitä veroja ollan sitten muutettu edes takas ja rakennettu yhä monimutkaisempi järjestelmä, jota kukaan normaali ihminen ei enää ymmärrä. Meillä on jopa olemassa veroja, joiden tulkinta on verottajallekin epäselvä.

Pienenä, moraalisesti arvelluttavana ja huonosti perusteltuna verona perintövero voitaisiin minusta veroremontin kautta lakkauttaa kokonaan. Sen merkitys on fiskaalisesti pieni ja se aiheuttaa paljon päänsärkyä ja mielipahaa kansalaisissa. Perintöverolla on vahva rankaisuveron mielikuva.

[ikuturso]

Muistelen 1990 alun laman ajoilta kuulleeni tapauksen jossa nainen peri kaksion laman ihan alussa, jolloin asuntojen hinnat eivät vielä olleet romahtaneet. Perintäveroa varten piti ottaa lainaa x euroa vajaan 20% korolla. Asunto ei mennyt kaupaksi laman vuoksi ja asuntojen hinnat laskivat. Kun lopulta sai asunnon myytyä pilkkahintaan, asunnosta saadut varat meni perintäveron maksuun. Eli tässä tapauksessa olisi ollut erittäin järkevää, jos perintävero olisi peritty vasta kun asunto oli myyty ja toisekseen asunnon todellisen hinnan perusteella.

Ei se ihan noin mustavalkoista ole. Jos perintöveron perusteena käytetty asunnon arvo on eri, kuin sen todellinen myyntiarvo, voi vielä viisi vuotta perunkirjoituksesta hakea perintöveroon oikaisua lääninverovirastosta. Hyvin perusteltuna virheellisen arvion vuoksi veron maksamiseen otetun lainan lainanhoitokuluja voi myös anoa perintöveron vähentämisperusteeksi. Läpimenosta ei ole takeita, sillä esim. asunnon myyntiajalta tai remonttiajalta maksettuja yhtiövastikkeita ei voi vähentää perintöverotuksessa, vaikka asunnon kunto voi vaikuttaa siihen, että omaisuus ei ole ollut järkevään hintaan realisointikelpoinen perintähetkellä ja omaisuuden realisoinnin mahdollistava remontti on esim. vaatinut viiden kuukauden ylimääräisen vastikkeiden maksun.

Kaikkea silti voi ja kannattaa yrittää.

-i-

[ikuturso]

Pidän Juttaa surkeasta alusta huolimatta pätevämpänä valtionvarainministerinä kuin mitä Jyrki Katainen oli.

Ei Jutan leikkaukset välttämättä poikkea hallituksen linjasta. Hallituksen koko budjetin parannus piti olla jotain 2,5 vaalikauden aikana. Juttis on nyt siis haravoimassa kasaan 1,16+1,2=2,26 miljardia tuosta potista eli lähes kaiken. Syy miksi alijäämä supistuu vain 1,5 miljardia on se, että vassarit ovat nostamassa julkisen sektorin menoja samalla kun se leikkaa niitä. Eli Jutta säästää ja Jutta tuhlaa. Jutta on oikea daddys spending girl.

Näin se menee vasemmiston kanssa, otetaan yhdestä taskusta ja laitetaan toiseen, reikäisen taskuun. Mutta onneksi Jutta on pätevämpi ministeri kun Jykä.

Hallitusta perustettaessa tuo kyllä selitettiin niin, että tällä hallituskaudella säästetään 2,5 miljardia per vuosi, jolloin hallituskaudella (neljä vuotta) saadaan lopulta ne 10 miljardin säästöt ja talous kääntyy plussalle.

-i-

[Salvation]

Muistelen 1990 alun laman ajoilta kuulleeni tapauksen jossa nainen peri kaksion laman ihan alussa, jolloin asuntojen hinnat eivät vielä olleet romahtaneet. Perintäveroa varten piti ottaa lainaa x euroa vajaan 20% korolla. Asunto ei mennyt kaupaksi laman vuoksi ja asuntojen hinnat laskivat. Kun lopulta sai asunnon myytyä pilkkahintaan, asunnosta saadut varat meni perintäveron maksuun. Eli tässä tapauksessa olisi ollut erittäin järkevää, jos perintävero olisi peritty vasta kun asunto oli myyty ja toisekseen asunnon todellisen hinnan perusteella.

Ei se ihan noin mustavalkoista ole. Jos perintöveron perusteena käytetty asunnon arvo on eri, kuin sen todellinen myyntiarvo, voi vielä viisi vuotta perunkirjoituksesta hakea perintöveroon oikaisua lääninverovirastosta. Hyvin perusteltuna virheellisen arvion vuoksi veron maksamiseen otetun lainan lainanhoitokuluja voi myös anoa perintöveron vähentämisperusteeksi. Läpimenosta ei ole takeita, sillä esim. asunnon myyntiajalta tai remonttiajalta maksettuja yhtiövastikkeita ei voi vähentää perintöverotuksessa, vaikka asunnon kunto voi vaikuttaa siihen, että omaisuus ei ole ollut järkevään hintaan realisointikelpoinen perintähetkellä ja omaisuuden realisoinnin mahdollistava remontti on esim. vaatinut viiden kuukauden ylimääräisen vastikkeiden maksun.

Kaikkea silti voi ja kannattaa yrittää.

-i-

Oliko noin myös 20 vuotta sitten?

[ikuturso]

Menikö lähelle?

Meni. Julkinen sektori muuten käyttää vähintään satoja miljoonia vuodessa pelkästään konsultteihin. Se on tapa siirtää vastuu pois julkisen sektorin päättäjiltä.

Tämä konsultoiminen toimii yleensä niin, että keksitään joku "tehostava" hanke, jolla saadaan "säästöjä". Muutaman palaverin jälkeen pyydetään tarjouspyyntöjä eri konsulttifirmoista. Mikään tarjous ei alita 20.000 euroa, ylärajaa ei ole. Hinta on noin 2000-5000 euroa konsultointipäivältä. Jotkut konsultoinnit maksavat miljoonia ja yleensä niihin pyydetään valtion apua.

Toinen, mihin joskus kuntien talouden tasapainottamisdebatissa törmäsin on konsultointitarjoukset suuruudeltaan 14900 euroa, joka on juuri ja juuri julkisen puolen kilpailutusrajan alla. Näin muita tarjouksia ei tarvitse hakea, ja jos konsultti on pohjustanut hommiaan perehtymällä huolellahieman etukäteen kunnan tilanteeseen, tämä tulee valituksi tuohon hintaan.

Hinta ja työmäärä eivät välttämättä korreloi. 14000-14900 on vaan julkiselle instanssille hyvä hinta kun ei tarvi lähteä kilpailuttamaan tarjouksia.

-i-

[ikuturso]

Muistelen 1990 alun laman ajoilta kuulleeni tapauksen jossa nainen peri kaksion laman ihan alussa, jolloin asuntojen hinnat eivät vielä olleet romahtaneet. Perintäveroa varten piti ottaa lainaa x euroa vajaan 20% korolla. Asunto ei mennyt kaupaksi laman vuoksi ja asuntojen hinnat laskivat. Kun lopulta sai asunnon myytyä pilkkahintaan, asunnosta saadut varat meni perintäveron maksuun. Eli tässä tapauksessa olisi ollut erittäin järkevää, jos perintävero olisi peritty vasta kun asunto oli myyty ja toisekseen asunnon todellisen hinnan perusteella.

Alkaa olla offtopikkia tämä ketju täynnä, mutta menköön, kun aloitettiin.

Ei se ihan noin mustavalkoista ole. Jos perintöveron perusteena käytetty asunnon arvo on eri, kuin sen todellinen myyntiarvo, voi vielä viisi vuotta perunkirjoituksesta hakea perintöveroon oikaisua lääninverovirastosta. Hyvin perusteltuna virheellisen arvion vuoksi veron maksamiseen otetun lainan lainanhoitokuluja voi myös anoa perintöveron vähentämisperusteeksi. Läpimenosta ei ole takeita, sillä esim. asunnon myyntiajalta tai remonttiajalta maksettuja yhtiövastikkeita ei voi vähentää perintöverotuksessa, vaikka asunnon kunto voi vaikuttaa siihen, että omaisuus ei ole ollut järkevään hintaan realisointikelpoinen perintähetkellä ja omaisuuden realisoinnin mahdollistava remontti on esim. vaatinut viiden kuukauden ylimääräisen vastikkeiden maksun.

Kaikkea silti voi ja kannattaa yrittää.

-i-

Oliko noin myös 20 vuotta sitten?

Valitettavasti en tiedä. Verotuksen periaate on maassamme ollut kyllä aina sellainen, että sen tulisi perustua tavaroiden todelliseen arvoon. Ja verotuksen oikaisua on voinut aina anoa. Verotuksen oikaisupyyntöjä olen itsekin tehnyt mm. ulkomaantyön verotukseen pohjautuneen väärinkäsityksen osalta. Tämä 90-luvulla.

Toisaalta verottajalla on myös ollut se periaate, että vaikka verottaja tekisi selvän virheen, verot pitää maksaa aina eräpäivään mennessä vaikka virheellisen tiedon pohjalta. Jos virhe myönnetään, rahat maksetaan takaisin. Onneksi omat (muistaakseni) 45000 markan uhanneet mätkyt oikaistiin paikallisella tasolla jo ennen eräpäivää. Muussa tapauksessa olisin joutunut ne ensin maksamaan pankkilainalla ja odottamaan sitten lääninveroviranomaisen päätöstä, että saan rahani valtiolta takaisin.

-i-

[TJK]

Perintöveron eräs suuri ongelma on siitä syntyvä velkatilanne. Jos perit isohkon omakotitalon 500.000 eurolla niin valtio haluaa siitä vähintään 35.000 euroa veroa, jonka siis olet velkaa valtiolle.

Minä laskin, että (500000-60000)*0,l3+3500 olisi jopa reilut 60 000.

Perintö voi siis viedä perijän pakkorakoon missä hän joko joutuu velkaantumaan tai päätyy ulosmittaukseen. Tällaisia tilanteita on aika paljon Suomessa.

Käsittääkseni perinnöstä saa kuitenkin kieltäytyä. Näin ollen perintöön oikeutettu ei sentään jää huonompaan asemaan kuin sellainen, jolla perintöä ei ole edes mahdollisuutta ottaa vastaan.

Ikävimmät tilanteet ovat varmaan sellaisia, joissa nimellisarvoltaan suuri omaisuus on yhtä aikaa verrattain epälikvidi ja tunnearvoltaan suuri.

Täytyy kuitenkin muistaa, ettei ole lainkaan harvinaista, että veroilla on epätarkoituksenmukaisia vaikutuksia. Esimerkiksi syrjäseudun keskisuureen kuntaan saatu ainoa lääkäri voi kieltäytyä ylityöstä, kun reilun kuuden tonnin kuukausipalkalla (lääkärien keskimääräinen) on marginaalivero 57%. Kukaan ei hyödy, kun kipeästi tarvittua työtä jää tekemättä.

Perintöveron voisi periattteessa korvaa alahisemmalla varainsiirtoverolla. Se asettaisi perinnön siirron samalle viivalle kun muun omaisuuden siirto.

Se olisi mielestäni täysin hyväksyttävä ratkaisu.

Tiellä on ehkä lähinnä tämä Suomessa aina tärkeä "sosiaalisen oikeudenmukaisuuden" näkökulma. Perintövero on rakennettu niin, että pienet perinnöt ovat lähisukulaisille verottomia (alle 20 000). Pienissä perinnöissä yleisiä taitavat olla erityisesti rahalliselta arvoltaan vähäiset mummonmökit. Niiden tapauksessa varainsiirtovero tulee lempeämmäksi vasta joskus 50 000 euron tienoilla.

[Salvation]

Perintöveron eräs suuri ongelma on siitä syntyvä velkatilanne. Jos perit isohkon omakotitalon 500.000 eurolla niin valtio haluaa siitä vähintään 35.000 euroa veroa, jonka siis olet velkaa valtiolle.

Minä laskin, että (500000-60000)*0,l3+3500 olisi jopa reilut 60 000.

Perintö voi siis viedä perijän pakkorakoon missä hän joko joutuu velkaantumaan tai päätyy ulosmittaukseen. Tällaisia tilanteita on aika paljon Suomessa.

Käsittääkseni perinnöstä saa kuitenkin kieltäytyä. Näin ollen perintöön oikeutettu ei sentään jää huonompaan asemaan kuin sellainen, jolla perintöä ei ole edes mahdollisuutta ottaa vastaan.

Ikävimmät tilanteet ovat varmaan sellaisia, joissa nimellisarvoltaan suuri omaisuus on yhtä aikaa verrattain epälikvidi ja tunnearvoltaan suuri.

Täytyy kuitenkin muistaa, ettei ole lainkaan harvinaista, että veroilla on epätarkoituksenmukaisia vaikutuksia. Esimerkiksi syrjäseudun keskisuureen kuntaan saatu ainoa lääkäri voi kieltäytyä ylityöstä, kun reilun kuuden tonnin kuukausipalkalla (lääkärien keskimääräinen) on marginaalivero 57%. Kukaan ei hyödy, kun kipeästi tarvittua työtä jää tekemättä.

Perintöveron voisi periattteessa korvaa alahisemmalla varainsiirtoverolla. Se asettaisi perinnön siirron samalle viivalle kun muun omaisuuden siirto.

Se olisi mielestäni täysin hyväksyttävä ratkaisu.

Tiellä on ehkä lähinnä tämä Suomessa aina tärkeä "sosiaalisen oikeudenmukaisuuden" näkökulma. Perintövero on rakennettu niin, että pienet perinnöt ovat lähisukulaisille verottomia (alle 20 000). Pienissä perinnöissä yleisiä taitavat olla erityisesti rahalliselta arvoltaan vähäiset mummonmökit. Niiden tapauksessa varainsiirtovero tulee lempeämmäksi vasta joskus 50 000 euron tienoilla.

Kyllähän tuo 57% vero-% tasoittuu sitten lopullisessa verotuksessa.