Geeninationalismi wtf

[Jari Leino]

Vastaan ketjun aloitusviestiin, koska huomasin sen vasta nyt. Todellakin: WTF?? Kuka helvetti on keksinyt täysin tuulesta temmatun termin "geeninationalismi"?!?! VMP.

Muutama kansallismielinen bloggaaja/striimaaja on viime aikoina nostanut esiin ainakin minulle uuden etnonationalismin käsitteen.
Nämä tuukkakurut, suskikaukiset ymv. argumentoivat maltillisesti ja eivätkä ehdota minkään kansanryhmän välitöntä uunittamista,
mutta silti esillä on ajatus, että ihmiset on laitettavissa paremmuusjärjestykseen geneettisen perimän perusteella.

Kansallismielisyys eli etnonationalismi pohjautuu kansaan. Jos sanoo "oma kansa ensin", pitää myös tietää, ketkä siihen omaan kansaan kuuluvat. Yhteinen syntyperä on yksi, tärkeä osa kansan määritelmää.

Sen sijaan kansallismielisyys eli etnonationalismi ei tarkoita sitä, että ihmiset tai kansat pitäisi  laittaa paremmuusjärjestykseen geneettisen perimän perusteella.

Tietysti luulisin, että jokaiselle normaalille ihmiselle oma perhe, oma suku ja oma kansa ovat läheisimmät, rakkaimmat ja tärkeimmät.

Edesmenneen Muutos 2011 -puolueen pääperiaate oli suomalaisten edun ajaminen (keinoina sananvapaus ja suora demokratia).
Suomalaisuus määriteltiin Suomen kansalaisuutena. Sitä jotkut yrittivät muuttaa useampaankin kertaan, mutta geenitestit jäivät   
puolueohjelmasta pysyvästi pois.

Yhtenä muutospuolueen perustajista ja puheenjohtajista tiedän tuosta asiasta jotain. Tuo suomalaisuuden määritteleminen pelkkänä kansalaisuutena oli tietysti ikävä kompromissi, joita politiikassa kuulemma vaaditaan, mutta kukaan ei missään vaiheessa ehdottanut geenitestejä Muutos 2011:n puolueohjelmaan.

[Jari Leino]

Silloin joissakin vauraammissa maissa jotkut olivat sitä mieltä, että suomalaisten köyhyys, tietenkin ilman muuta, johtuu siitä että suomalaiset ovat geneettisesti tyhmiä ja kyvyttömiä rakentamaan itselleen kunnon yhteiskuntaa.
Sehän näkyi monen mielestä jo siitä että ruotsinkieliset Suomessa pärjäsivät paremmin, ja jos silloin olisi ollut ÄO-testejä, luultavasti olisivat pärjänneet niissäkin paremmin kuin suomenkieliset.

Olivatko nuo 1800-luvun "tutkijat" oikeassa, että Suomen surkeus johtui siitä että olemme geneettisesti vajaita?

Aivan sama.

Vaikka sinulla olisi esittää maailman kaikkien tiedemiesten ja poliitikkojen allekirjoittama yhteiskannanotto, jossa todetaan, että suomalaiset ovat maailman rumin, tyhmin ja kaikin tavoin paskin kansa, niin minä olisin yhä sitä mieltä, että Suomen kansa, suomalaisten geeniperimä ja suomalainen kulttuuri ovat ainutlaatuisia ja (globaalin monimuotoisuudenkin kannalta) säilyttämisen ja puolustamisen arvoisia asioita.

Minulle suomalaiset ja suomalainen kulttuuri ja suomen kieli ovat se ympäristö, jossa minä elän. Minulle suomalaiset, harjastukkaiset jukolanjussit ovat niitä parhaita kavereita ja suomalaiset, vaaleatukkaiset ja sinisilmäiset elovenatytöt maailman kauneimpia naisia.

Ihan sama mitä joku ulkomaanpelle sanoo.

[Nikolas]

Geneettinen nationalismi kuulostaa minun korviini siltä, että palataan rohkeasti perusteisiin ja ryhdytään johtamaan koko rakennelmaa uusiksi parhaan saatavilla olevan tieteen avulla.

Olen miettinyt näitä kahta käsitettä:

• Eugeniikka
• Geneettinen nationalismi

Eugeniikka on tiedettä, jonka tavoite on tehdä voitavansa tulevien sukupolvien geneettisen terveyden hyväksi. Tämä määritelmä on varsin lähellä Francis Galtonin eugeniikan määritelmää, eikä ainakaan ristiriidassa sen kanssa. Voidaan ajatella että eugeniikka olisi osa sisäpolitiikkaa ja kansanterveystyötä, ja ainakin sitä olisi vaikea ulottaa osaksi ulkopolitiikkaa.

Geneettinen nationalismi taas voisi olla eugeniikan tapaan tieteellistä, mutta geneettinen nationalismi keskittyisi tavanomaisen kansanterveystyön sijasta enemmän maahanmuuton hallintaan ja kansalaisuuksien myöntämisen perusteisiin kuin mihinkään muuhun. Tällä tavoin geneettisellä nationalismilla olisi kevyt kosketuspinta myös ulkopolitiikkaan.

Näen että kansallinen eugeniikan katto-organisaatio ja geneettisen nationalismin organisaatio tukisivat toisiaan, ja niillä olisi yhteiset tavoitteet, mutta niiden tehtävät olisivat erilaisia. Näiden kahden organisaation välinen yhteistyö voisi olla myös niin tiivistä että jonkun ulkopuolisen silmissä ne todennäköisesti näyttäisivät vain yhden ja saman organisaation osilta.

Ulkomaiden kansojen tekemisiin kotimaisella eugeniikalla ja geneettisellä nationalismilla ei olisi mitään asiaa muuten kuin kaikkia osallistujia hyödyttävän vapaaehtoisen yhteistyön, esimerkiksi tiedeyhteistyön kautta.

[ismolento]

Luonnollisen etnosentrisyyden ja tribalismin kieltäminen valkoisilta kansoilta on pelkkää alhaista sotaa valkoisia vastaan, koska kaikki muut rodut saavat olla ylpeitä itsestään ja ajaa omia etujaan.

Geenierojen kiistämisellä yritään vain epätoivoisesti estää valkoisia tiedostamasta omaa voimaansa, heräämistä siihen tosiasiaan, että yksin eurooppalainen kansainperhe on tuottanut 90% keksinnöistä, edistyksestä, tieteistä, taiteista, ja nostanut ihmisen mutamajasta sivilisaatioon.

Tämän todellisuuden tiedostamisesta nimittäin seuraa jatkokysymys, että mikäli näin on, niin mitä ihmeen arvoa näillä muukalaisilla on antaa yhteisöllemme mitä emme itse pysty tuottamaan? Vastaus on ei mitään, siksi tätä aihetta ei valkoisten alistamisesta hyötyvien tahojen toimesta haluta edes avata.

Olisi mielenkiintoista perehtyä nykyisin käytössä oleviin koulukirjoihin; puhutaanko niissä mitään eri keksinnöistä ja niiden keksijöistä tai tiedemiehistä, jotka ovat joko yksin tai ryhmänä kehittäneet merkittäviä innovaatioita fysiikan, kemian tai lääketieteen aloilla. Itselläni ei kouluikäisiä lapsia ole, joten sinänsä nykypäivän koulukirjat ovat jokseenkin vieraita. Luulen vaan, että poliittisen korrektiuden nimissä ei valkoisten länsimaalaisten saavutuksia tieteen ja tekniikan aloilla juurikaan mainita, vaan kaikenlainen kehitys koetaan vain että se nyt on vaan jotenkin itsestään syntynyt ja ollut aina olemassa kenties jonkin jumalallisen johdatuksen aikaansaamana. Itse asiassa varmaan monet länsimaalaisetkin pitävät esimerkiksi lentomatkustusta luonnostaan lankeavana itsestäänselvyytenä, eivätkä tule ajatelleeksi mikä määrä vuosikymmenien kehitystyötä ja innovaatioita on vaatinut esimerkiksi yhden Airbus A380:n ilmaan nostamiseksi.

[Nikolas]

Olen miettinyt näitä kahta käsitettä:

• Eugeniikka
• Geneettinen nationalismi

Eugeniikka on tiedettä, jonka tavoite on tehdä voitavansa tulevien sukupolvien geneettisen terveyden hyväksi. Tämä määritelmä on varsin lähellä Francis Galtonin eugeniikan määritelmää, eikä ainakaan ristiriidassa sen kanssa. Voidaan ajatella että eugeniikka olisi osa sisäpolitiikkaa ja kansanterveystyötä, ja ainakin sitä olisi vaikea ulottaa osaksi ulkopolitiikkaa.

Geneettinen nationalismi taas voisi olla eugeniikan tapaan tieteellistä, mutta geneettinen nationalismi keskittyisi tavanomaisen kansanterveystyön sijasta enemmän maahanmuuton hallintaan ja kansalaisuuksien myöntämisen perusteisiin kuin mihinkään muuhun. Tällä tavoin geneettisellä nationalismilla olisi kevyt kosketuspinta myös ulkopolitiikkaan.

Näen että kansallinen eugeniikan katto-organisaatio ja geneettisen nationalismin organisaatio tukisivat toisiaan, ja niillä olisi yhteiset tavoitteet, mutta niiden tehtävät olisivat erilaisia. Näiden kahden organisaation välinen yhteistyö voisi olla myös niin tiivistä että jonkun ulkopuolisen silmissä ne todennäköisesti näyttäisivät vain yhden ja saman organisaation osilta.

Ulkomaiden kansojen tekemisiin kotimaisella eugeniikalla ja geneettisellä nationalismilla ei olisi mitään asiaa muuten kuin kaikkia osallistujia hyödyttävän vapaaehtoisen yhteistyön, esimerkiksi tiedeyhteistyön kautta.

Natsikortit läpsyvät selkäydinreaktiona:

Sattumalta itsellä sängyn vieressä Gestapon historiikki lukemisena. Ei helvetti, että puistattaa lukea ton topikin "pohdintoja".

• Aluekomentaja Xavi (nimimerkki): Hommawatch: tänne kaikki hompanssien näppäinoksennukset. Punk in Finland, 2018-08-17.

Näiden mukaan eugeniikka ⇒ natsismi. Epäilen että heille on turha selittää.

Francis Galtonin eugeniikan määritelmässä ei ole mitään omituista eikä kamalaa – mitään minkä tarvitsisi "puistattaa" ketään:

Eugenics is the science which deals with all influences that improve the inborn qualities of a race; also with those that develop them to the utmost advantage.

• Galton, Francis: Eugenics: Its Definition, Scope, and Aims. The American Journal of Sociology. X (1): 82. July 1904.

Jos jotkut ovat olleet harjoittavinaan eugeniikkaa vastoin eugeniikan määritelmää, kyseessä ei siinä tapauksessa ole ollut eugeniikka. Eugeniikka on tiedettä. (Jos eugeniikan tieteellisyys jäi epäilyttämään, katso määritelmää.) Jos joku on harjoittavinaan eugeniikkaa epätieteellisesti, se ei ole eugeniikkaa, vaikka sen kuinka suurilla kirjaimilla otsikoisi ja ääneen julistaisi eugeniikaksi. Sellainen on vain jotain väärin nimettyä epätieteellistä toimintaa eikä eugeniikkaa ensinkään.

Natsikortin läiskijät mielellään muistuttavat pakkosterilisaatioista ja eutanasiasta. Eugeniikan määritelmässä ei sanota mitään pakkosterilisaatioista tai eutanasiasta. Jokainen voi tarkistaa.

Eugeniikkaa voi harjoittaa 100 % vapaaehtoisin menetelmin, ja toimenpiteet voivat kohdistua pelkästään ja suoraan perintötekijöihin, sukusoluihin ja alkioihin. Nykyään nämä ovat mahdollisia. Francis Galtonin aikoihin perintötekijöitä ei vielä tunnettu, joten hän ei voinut ottaa niihin kantaa. Viisaana miehenä hän kuitenkin jätti eugeniikan määritelmän ulkopuolelle kaiken epäoleellisen. Hän ymmärsi että tulevaisuudessa tiede löytää ne tarvittavat osatekijät, jotka olivat hänelle itselleen näkymättömiä.

Edellä mainittujen nykyaikaisten vapaaehtoisten menetelmien lisäksi joistain entisaikojen menetelmistä voitaisiin ottaa mallia. Esimerkiksi murhaajan sulkeminen loppuiäkseen vankilaan olisi hyvin perusteltua muistakin kuin eugeniikkaan liittyvistä syistä, mutta kaiken muun ohella se toteuttaisi käytännössä myös negatiivista eugeniikkaa.

Toinen esimerkki muistuttaa edellistä: Jos henkilö on loppuiäkseen kelvoton alaikäisten huoltajaksi, voi olla viisainta tehdä hänestä myös loppuiäkseen suvunjatkokyvytön. Tällaisessakin tapauksessa, vaikka huonon perimän siirtymisen ehkäiseminen ei olisikaan tavoitteena, toimenpide toteuttaa negatiivista eugeniikkaa sivuvaikutuksena.

Myös kolmannessa esimerkissä negatiivinen eugeniikka tulee sivuvaikutuksena:

Itse asiassa siinäkään ei ole mitään erityistä uutta, sillä negatiivista eugeniikkaa sovelletaan jo. Jos raskauden alkuvaiheessa ihmisen alkiosta havaitaan vakava perinnöllinen vika, lääkäri suosittelee aborttia. Tämä on negatiivista eugeniikkaa käytännössä, vaikka sitä ei juuri sillä nimikkeellä kutsutakaan. Perinnöllisen vian siirtyminen seuraaviin sukupolviin estetään, mikä vastaa negatiivisen eugeniikan tavoitetta.

Nykyään on aivan tavallista ja hyväksyttävää lausua:
"Meidän tulee katsoa ja huolehtia minkälaisen maailman jätämme tuleville sukupolville, etteivät he joutuisi kärsimään ehtyneistä resursseista ja pilaantuneesta luonnosta."

Jos joku on asiasta eri mieltä, häntä paheksutaan, mikä on ymmärrettävää, sillä tuollaisessa lausumassa ei ole mitään epäeettistä. Sen vastustaminen voi hyvinkin olla epäeettistä.

Edellistä muunnellen voidaan myös lausua:
"Meidän tulee katsoa ja huolehtia minkälaiset perintötekijät jätämme tuleville sukupolville, etteivät he joutuisi kärsimään perinnöllisistä vioista ja sairauksista."

Hieman yllättäen tuollainen lausuma aiheuttaakin nyrpistelyä ja vastustusta. Kyse on edelleen tulevien sukupolvien hyvinvoinnista.

Sitten geneettiseen nationalismiin:

Monissa maissa sovelletaan erilaisia maahantulijoiden pisteytyksiä rikosrekisterin, ammattipätevyyden, työkokemuksen ja kielitaidon perusteella. Näissä kriteereissä ja niiden soveltamisessa ei ole mitään uutta. Älykkyystestien ja muiden psykometristen testien hyödyntäminen valintaprosessissa ei olisi edes mikään aihe merkitsevään kulmakarvojen kohottamiseen, sillä maahanmuuttajien henkilökohtaisten ominaisuuksien mittaaminen ja päätöksenteko niiden perusteella on aivan helposti perusteltavissa maan ja yhteiskunnan yleisellä edulla.

Sittenkin, jos maahanmuuttoa haluaville tehdään vielä DNA-testejä tarkoituksena löytää vakavia perinnöllisiä vikoja aiheuttavia perintötekijöiden muunnoksia, myös sellaista käytäntöä on helppo perustella yleisillä eduilla ja varsinkin kansanterveydellä.

Pyrin tässä osoittamaan, että geneettinen nationalismi muuttuisi käytännön maahanmuuttopolitiikaksi suhteellisen pienellä väännöllä. Ei tarvitsisi murehtia kansainvälisiä sopimuksia. Soveltaminen toisi niitä samoja hyötyjä joita etnonationalismiin liittyvissä keskusteluissa tuodaan esille.

Ei siis tarvita minkäänlaista kallonmittausta tai ihon pigmentin arviointia missään vaiheessa.

Tässä tulee esille oleellinen ero eugeniikan ja geneettisen nationalismin välillä:

• Eugeniikka voi olla 100 % vapaaehtoista. Tämä perustuu siihen, että vanhemmat haluavat omille lapsilleen mahdollisimman hyvää terveyttä, mikä tarkoittaa myös perinnöllistä terveyttä.
  
  
• Geneettinen nationalismi ei voi tukeutua (pelkkään) vapaaehtoisuuteen. Maahanmuuttoa tai kansalaisuutta hakevat täytyy alistaa testeihin ja pisteytykseen, joiden perusteella päätetään, saavatko he muuttaa maahan ja kelpaavatko he kansalaisiksi.

edit: Tarkensin hieman viimeistä kappaletta.

[nurkkakuntalainen]

• Geneettinen nationalismi ei voi tukeutua vapaaehtoisuuteen. Maahanmuuttoa tai kansalaisuutta hakevat täytyy alistaa testeihin ja pisteytykseen, joiden perusteella päätetään, saavatko he muuttaa maahan ja kelpaavatko he kansalaisiksi.

Ei ole mitään pakkoa muuttaa nationalistiseen maahan. Maanomistajan omistusoikeuteen kuuluu ehdoton oikeus päättää, ketkä kyseistä maata saavat käyttää ja millä ehdoilla. On kuitenkin kyseenalaista, onko esimerkiksi Suomen tasavallan kaltaisella valtio-organisaatiolla legitiimiä omistusoikeutta miehittämäänsä maaperään.

Tilasin MyHeritage geenitestin. USD 69 hintaa mainostivat, lisien kanssa oli maksettava yli sata taalaa.
Toimitusaika muutama viikko. Lupaan raportoida tulokset ja mietitään porukalla olenko suomalainen.

Päätit sitten vapaaehtoisesti luovuttaa DNA-tietosi kaikenlaisten epäilyttävien korporaatioiden ja hallitusten käyttöön. Huumorikevennys: Arto Lauri 245 Myheritage DNA

[Nikolas]

Ei ole mitään pakkoa muuttaa nationalistiseen maahan.

Niinpä. Oletetaan että jokin maa säätää oman politiikkansa kautta eugeniikan ja geneettisen nationalismin ns. tappiin, ja niin selvästi että se varmasti huomataan maailmalla. Siinä voi yksi ja toinenkin ulkomaalainen hämmästellä ja pyöritellä epäuskoisesti silmiään. Mutta ei sinne ole kenenkään pakko mennä jos kerran kauheasti hirvittää. Jos jokin kansakunta ottaa oman tulevaisuutensa omaan hallintaansa, siinä saavat muut aivan rauhassa ihmetellä ja päitään pudistella. Ja aivan tahallani jätän nimeämättä mitään maata tässä yhteydessä, vaikka voisinkin.

[Nikolas]

Useita vuosikymmeniä tai yli satakin vuotta taaksepäin, harrastettiin eugeniikan nimissä^* monenmoista pseudotiedettä. Ajoittain se saattoi olla jossain määrin jopa tehokastakin, mutta tuolloin ei vielä tiedetty perintötekijöistä paljoakaan, ja useat asiaan liittyvät biologiset faktat, kuten DNA ja kromosomit, olivat tuolloin yhä tieteelle tuntemattomia. Ominaisuuksien perinnöllisyydestä tiedettiin kyllä jotain, mutta lähinnä tilastojen ja yksilöistä havaittavien ominaisuuksien perusteella. Epätieteellisyydestä huolimatta asiaan suhtauduttiin tuolloin innokkaasti. Tuota innokkuutta ja siitä seuranneita ihmisoikeusloukkauksia ja muita edesottamuksia on sittemmin jälkikäteen pahoiteltu ja tuomittu.

mutta silti esillä on ajatus, että ihmiset on laitettavissa paremmuusjärjestykseen geneettisen perimän perusteella.

Sitten perusasioihin:

Nuoret katsovat ympärilleen löytääkseen itselleen kumppanin, voidakseen sitten hankkia lapsia ja perustaa perheen. Näin tapahtuu kaikkialla. Toki tämä kiinnostaa myös nuorten vanhempia ja isovanhempiakin. Ja miksipä se ei kiinnostaisi laajemminkin koko yhteiskuntaa. Tosin mitä laajempiin viiteryhmiin mennään, näkökulma siinä muuttuu. Pohjimmiltaan asia on kuitenkin sama, sukupolvesta ja katsantokannasta riippumatta: Pitäisi löytää hyvä puoliso. Tässä puolisoehdokkaan hyvyys määräytyy useiden tekijöiden perusteella. Sellaiset asiat kuin varallisuus, kulttuuri, yhteinen kieli, koulutustausta, nuhteettomuus, yms. ovat tietenkin merkittäviä, mutta niin ovat myös terveys, kauneus, älykkyys, luonne, ja monet muut selkeästi perinnöllisiksi mielletyt ominaisuudet. Tuskinpa kukaan toivoisi itselleen tai lapselleen oikein huonoa puolisoa. Nimittäin jos huonon puolison hankkii, erinäiset puolison ei-toivotut ominaisuudet saattavat myöhemmin ilmetä omissa lapsissa, biologisten perintötekijöiden kautta. Tässä alkaa maistua sellainen ajatus, että ihmiset on laitettavissa paremmuusjärjestykseen geneettisen perimän perusteella. Jos nuori haluaa itselleen hyvän puolison, ja taatusti haluaakin (väitän minä), hänen on sitten pakko hylätä joitain, jotka eivät ole hänelle riittävän hyviä. Geneettinen perimä tulee huomioitua prosessissa väistämättä, vaikka yksilö olisi mitä mieltä tahansa perintötekijöistä ja niiden huomioimisesta ideana.

Tuohon edellä selitettyyn hakuprosessiin eugeniikka ja geneettinen nationalismi ovat vain laajennuksia. Kyse on pyrkimyksestä saada villiin ja monimutkaiseen prosessiin jotain järjestystä ja järjestelmällisyyttä. Ehkä siihen saataisiin myös parempaa tarkkuutta ja tehokkuuttakin, tieteen avulla (eugeniikan määritelmää mukaillen). Mutta kykeneekö yksilö sellaiseen omin päin? Jotkut kykenevät, mutta ehkä olisi hyvä jos muut kykenisivät myös. Jos yksilön asiat muuttuvat yhteisiksi, niistä tulee väistämättä politiikkaa (ts. yhteisten asioiden hoitoa).

Ihmisillä on hyvin monenlaisia näkemyksiä siitä, missä määrin yhteiskunta saa puuttua yksilöiden asioihin. Ääripäissä jotkut ovat sitä mieltä että ei mihinkään, tai sitten aivan kaikkeen. Mutta useimmat sijoittavat mielipiteensä jonnekin sinne ääripäiden välille. Tämä onkin muuan näkökulma, jonka perusteella eugeniikka ja geneettinen nationalismi keräävät kannatusta ja vastustusta.



* Jos sanot kanaa siaksi, ei se kana siaksi muutu eikä röhki. Sama eugeniikan kohdalla: Jos joku harjoittaa jotain epätieteellistä hömppää eugeniikan nimissä, ei se epätieteellinen hömppä siitä eugeniikaksi muutu, sillä määritelmänsä mukaan eugeniikka on tiedettä, ja tieteeseen kuuluu oleellisena osana tieteen periaatteiden noudattaminen, mihin mikään hömppä ei veny.

[Juoni]

* Jos sanot kanaa siaksi, ei se kana siaksi muutu eikä röhki. Sama eugeniikan kohdalla: Jos joku harjoittaa jotain epätieteellistä hömppää eugeniikan nimissä, ei se epätieteellinen hömppä siitä eugeniikaksi muutu, sillä määritelmänsä mukaan eugeniikka on tiedettä, ja tieteeseen kuuluu oleellisena osana tieteen periaatteiden noudattaminen, mihin mikään hömppä ei veny.

Tiede on deskriptiivistä ("mitä on"), eli tiedon hankkimista maailmasta, kun taas eugeniikka on normatiivista ("mitä pitäisi olla"). Näinollen eugeniikka ei ole tiedettä, vaan jotain oppia, aatetta tms.

[Nikolas]

Tiede on deskriptiivistä ("mitä on"), eli tiedon hankkimista maailmasta, kun taas eugeniikka on normatiivista ("mitä pitäisi olla"). Näinollen eugeniikka ei ole tiedettä, vaan jotain oppia, aatetta tms.

Ehkäpä samankaltaisen päätelmän mukaan lääketiedettä ja yhteiskuntatieteitä ei pitäisi kutsua tieteeksi.

Minulle riittää tieteen periaatteiden noudattaminen. Pitäydytään niissä, jotta pysytään tieteen puolella eikä luisuta hömpän alueelle.

[Nikolas]

Ihmiset tuntevat omat preferenssissä parhaiten ja varmasti he ovat omien pariutumisasioiden suhteen parhaita asiantuntijoita.

Periaatteessa näin on ja kuuluukin olla, mutta samoin periaatteessa dysgeniikkaa^* ei pitäisi harjoittaa tahallaan eikä vahingossakaan. Sattumoisin sosiaalivaltiolla on huono taipumus tuottaa dysgeniikkaa (todennäköisesti) tahattomana sivuvaikutuksena. Tästä johtuen aluksi lausuttu periaate voi joutua uudelleen tarkasteltavaksi: Tulisiko mahdollisesti säätää joitain tarkennuksia ja poikkeuksia, jotta tahaton dysgeniikka saataisiin nujerrettua?

* Dysgeniikka on käänteistä eugeniikkaa: sitä kun ihminen toiminnallaan aiheuttaa perimän huononemista ja vahingollisten perintötekijöiden yleistymistä ihmiskunnan keskuudessa.

[Nikolas]

Tähän lainaan vielä havainnollisen kuvan. Nähdäkseni tämän graafisen esityksen avulla voi hahmottaa mihin etnonationalismi perustuu. Siitä voi havaita etnisten suomalaisten geneettisen erillisyyden suhteessa muihin kansoihin.

Nähdäkseni etnonationalismissa korostetaan kansakunnan geneettistä erillisyyttä. Geneettisessä nationalismissa taas korostetaan kansakunnan geneettistä laatua. Sattumoisin nämä kaksi suuntausta eivät ole loogisesti ristiriidassa. On pohtimisen arvoista, kuinka paljon ja millä tavoin nämä suuntaukset voisivat tukea toisiaan. Otetaan mukaan vielä elintilan käsite ja populaation lukumääräinen elinvoimaisuus, alkavat olla perusasiat koossa.

Kuvan lähde: https://asiakas.kotisivukone.com/files/tapion.ajatukset.net/GEENIT_FIN_EST_SWE.png

[Nikolas]

Laitan liitteeksi kuvakollaasin, joka on omalla tavallaan kärjistys. Mutta tässä kohtaa mielestäni on oleellista että äärimmäistä hökkelislummia ja rappiota ei ole Suomessa, ainakaan vielä. Geneettinen nationalismi voi pelastaa paljon, jos se saa toteutua Suomessa.

Jos geneettinen nationalismi ei toteudu vaan nykyinen kehitys saa rajatta jatkua, lopulta johtajiksi nousee sellaisia, joiden henkiset kyvyt riittävät vain purkamaan niitä saavutuksia, joita edelliset sukupolvet ovat rakentaneet. Tässä maistiainen Detroitista: https://bhere.com/7sis/sis2.htm

[Emo]

^ Jotain vikaa neekereissä on. Tai sanotaan geneettinen ero valkoisiin, jos ei haluta käyttä sanoja vika ja neekeri.

On Suomessakin oltu köyhiä, mutta vaikka olisi köyhäkin, ei ole pakko elää noin sikamaisesti.

[Penan kaveri Eki]

^^En ole oikein päässyt jyvälle tän rotu vs. äly -diskurssin kanssa. Noilla seuduilla asuvat pitävät ympäristönsä sikolätteinä, eikä se tunnu edes pahemmin häiritsevän. Toisaalta, olen tavannut Ekiä huomattavasti fiksumpia neekereitä, sekä Kanadassa että Etelä-Afrikassa ja joidenka kyvylle iteroida ja ajatella asioita analyyttisesti nostan kyllä hattua. Ovatpa jotkutkin jopa Ekin vapaa-ajan karvareita.

Itselläni kytee sellainen epäilys, että erot ihmisten välillä, ovat lähes poikkeuksetta kulttuurissidonnaista. Eli joidenkin ryhmien kyky paskoa luontonsa pilalle ei ole geneettinen, vaan lähinnä oman kulttuurisen viitekehyksen syytä.

Onhan täällä Suomessakin aivan valtava määrä epämääräistä ja vähä-älyistä ainetta, esim. näitä vihreiksi itseään kutsuvia kulttuurimarxisteja. Moni näistä tuntuu esim. hiusvärjäystensä ja naamalävistyksiensä puolesta voivan niin pahoin, että välillä jää miettimään, että olisiko kuitenkin valtion varoilla operoivat ja kansalaisilleen tarjoamat eutanasiadösät, miettimisen arvoinen palvelu.

Tällainenkin kirja on kirjoitettu:

The Selfish Meme: A Critical Reassessment

Culture is a unique and fascinating aspect of the human species. How did it emerge and how does it develop? Richard Dawkins has suggested that culture evolves and that memes are the cultural replicators, subject to variation and selection in the same way as genes function in the biological world. In this sense human culture is the product of a mindless evolutionary algorithm. Does this imply that we are mere meme machines and that the conscious self is an illusion? Kate Distin extends and strengthens Dawkins's theory and presents a fully developed and workable concept of cultural DNA. She argues that culture's development can be seen both as the result of memetic evolution and as the product of human creativity. Memetic evolution is therefore compatible with the view of humans as conscious and intelligent.

https://www.amazon.com/Selfish-Meme-Critical-Reassessment/dp/0521606276

Eli jos ihminen jää oman luovuuden puutteensa, muutoshaluttomuutensa tai uskomuksensa orjaksi, niin reisille menee.

[Econ101]

^Kyse on (tietenkin) siitä, missä se kellokäyrä sijaitsee. Naiset ovat miehiä lyhyempiä. Silti on lukuisia naisia maailmassa, jotka ovat miehiä, jotkut jopa lähes ketä tahansa miestä, pidempiä.

Kun poimitaan maailmalta sattumanvaraisesti neekeri ja sattumanvaraisesti valkolainen, niin kun näitä paripoimintoja tehdään riittävän monta kertaa, niin saadaan pari, jossa neekeri on älykkäämpi kuin valkoinen. Ei tämä silti poista sitä, että älyllinen suoritumiskyky negridisillä kansoilla on keskimäärin heikompi.

Eli omasta mielestäni kansakunnan kyvykkyydessä perintötekijöillä on merkittävä osuus. Zimbabwe romahti reilussa parissa vuosikymmenessä neekereiden asetuttua ruoriin. Ei kai Zimbabwen mustilla olleet mitenkään erilaiset olosuhteet johtaa maata kuin Zimbabwen valkoisilla. Pikemminkin kai päinvastoin, kun maahan kohdistuneet pakoteet purettiin neekereiden päästyä maan johtoon.

Niin tai toisaalta, älykkyys ja kulttuuri lienevät jonkinlaisessa vuorovaikutusluupissa. Väestön älykkyys luo rajat sille minkälainen kulttuuri voi kehittyä ja toisaalta vallitseva kulttuuri tukee tai on tukematta ihmisten älyllistä suoriutumista.

[Nikolas]

En ole oikein päässyt jyvälle tän rotu vs. äly -diskurssin kanssa.

Ei se mitään. Kyllähän se ottaa koville monilla ministereillä ja puoluejohtajillakin. Esimerkiksi edellisen hallituksen puoluejohtajilla ei vaan sytyttänyt yhtään. Ja nykyisen hallituksen johtajilla ei senkään vertaa.

Noilla seuduilla asuvat pitävät ympäristönsä sikolätteinä, eikä se tunnu edes pahemmin häiritsevän. Toisaalta, olen tavannut Ekiä huomattavasti fiksumpia neekereitä, sekä Kanadassa että Etelä-Afrikassa ja joidenka kyvylle iteroida ja ajatella asioita analyyttisesti nostan kyllä hattua. Ovatpa jotkutkin jopa Ekin vapaa-ajan karvareita.

Yksittäistapaukset tulee tietenkin välittömästi yleistää koko ryhmää koskeviksi. Onhan esimerkiksi Thomas Sowell fiksu neekeri, joten hän on ilmiselvä todiste että neekerit ovat fiksuja.

Vai meneekö se päättely jotenkin toisin?

Itselläni kytee sellainen epäilys, että erot ihmisten välillä, ovat lähes poikkeuksetta kulttuurissidonnaista. Eli joidenkin ryhmien kyky paskoa luontonsa pilalle ei ole geneettinen, vaan lähinnä oman kulttuurisen viitekehyksen syytä.

Suomalaiset ovat isopäistä kansaa. Johtuuko tämä suomalaisesta kulttuurista, vai voisiko sitä yrittää selitellä perintötekijöillä?

Kyllä varmaan kulttuurillakin on paljon tekemistä monen asian kanssa. Miksi esimerkiksi venäläiset ovat ryssineet viimeiset noin tuhat vuotta? Veikkaan kulttuuria tässä kohtaa. Mutta veikkaan myös että lopulta hekin pääsevät eroon huonojen perinteiden painolastista.

Perintötekijät määrittävät ihmisen henkilökohtaisen suorituskyvyn ylärajan mutta ei alarajaa. Mihin ihminen elämässään kykenee näiden rajojen puitteissa, riippuu sitten muista tekijöistä, kuten kulttuurista, kotikasvatuksesta, opinnoista, ravitsemuksen laadusta, jne.

[Penan kaveri Eki]

Vai meneekö se päättely jotenkin toisin?

Mielestäni en väittänyt, että koska joitakin tuntemani neekerit, ovat (mielestäni) fiksuja, niin ergo, kaikki neekerit ovat fiksuja.

Yritin sanoa, että moni väittämä joidenkin rotujen älyllisestä alemmuudesta, johtuu itse asiassa ko. kohortin paskasta kulttuurisista . Sen ohella voi tietysti olla geneettisiä eroja, en tiedä, en tunne. Näiden osalta on kyllä paljon väittämiä, mutta tieteelliset mitaukset ovat harvassa. Lautakasamasan faijalla kai parhaimmat peilingit asiassa.

Kyllä varmaan kulttuurillakin on paljon tekemistä monen asian kanssa. Miksi esimerkiksi venäläiset ovat ryssineet viimeiset noin tuhat vuotta? Veikkaan kulttuuria tässä kohtaa. Mutta veikkaan myös että lopulta hekin pääsevät eroon huonojen perinteiden painolastista.

Perintötekijät määrittävät ihmisen henkilökohtaisen suorituskyvyn ylärajan mutta ei alarajaa. Mihin ihminen elämässään kykenee näiden rajojen puitteissa, riippuu sitten muista tekijöistä, kuten kulttuurista, kotikasvatuksesta, opinnoista, ravitsemuksen laadusta, jne.

Täysin samaa mieltä.

[Nikolas]

Norjalaisessa tutkimuksessa ilmeni että ominaisuudet periytyvät. Tämän ei pitäisi olla yllätys. Mutta tutkimuksesta julkaisi jutun Helsingin Sanomat:

Kuulutko työväen­­luokkaan, keski­luokkaan vai yläluokkaan? Yhteiskunnallinen asema on paljon kiinni geeneistä

Lapsuuden perheympäristöllä ei ole kovin paljon merkitystä yhteiskunnallisen aseman kannalta. Ratkaisevampia ovat kokemukset ja sattumat.

Mikko Puttonen HS
18.4. 2:00

Ihmisten yhteiskuntaluokka ja paikka työelämän hierarkioissa on huomattavan paljon kiinni perimästä, siis vanhemmilta perityistä geeneistä.

Tähän tulokseen tulivat Oslon yliopiston tutkija Arno Van Hootegem ja hänen kollegansa, jotka tarkastelivat viidentuhannen norjalaisen kaksosparin sijoittumista erilaisiin yhteiskunnallisiin asemiin.

Tutkimusta ei ole julkaistu vertaisarvioidussa tiedelehdessä, mutta sen voi lukea Socarxiv-palvelussa.

Kaksoset olivat syntyneet vuosien 1941 ja 1979 välillä. Tuoreimmat ammattitiedot heistä on vuodelta 2017.

Tutkijat jakoivat ihmiset yhteiskuntaluokkiin eri tavoin ammatin, ammatillisen aseman, työn vaatiman koulutuksen ja työn itsenäisyyden perustella.

Osoittautui, että geenit selittivät noin 40 prosenttia ihmisten välisistä eroista yhteiskunnallisessa asemassa. Lapsuuden perheympäristö selitti puolestaan vain kymmenisen prosenttia tästä vaihtelusta.

Isoin osa eli kaikkiaan puolet eroista johtui muusta kuin geeneistä tai perheympäristöstä. Tähän osaan kuuluvat erilaiset yksilölliset kokemukset ja sattumat, jotka voivat vaikuttaa oman elämän suuntaan.

Nuoremmissa, vuosina 1961–1979 syntyneiden ikäryhmissä geenien merkitys oli pienempi ja perheympäristön rooli suurempi kuin vanhemmissa, vuosina 1941–1960 syntyneissä sukupolvissa. Tämä tuli ilmi erillisessä syntymäkohorttien analyysissä.

Vaikka tutkimuksen aineistona olivat kaksoset, tulokset koskevat ihmisiä ylipäätään.

Kaksoset ovat vain keino erotella geenien vaikutus ympäristötekijöiden osuudesta johonkin lopputulokseen, tässä tapauksessa ihmisten luokka-aseman eroihin.

Perinteisesti yhteiskuntatieteilijät ovat etsineet selitystä ihmisen yhteiskunnalliselle asemalle tämän perheestä.

Ajatus on, että vanhemmat johdattelevat kasvatuksellaan, asenteillaan, neuvoillaan, esimerkillään ja voimavaroillaan enemmän tai vähemmän tiedostamattaan lasta tietynlaiselle elämänuralle.

Erityisesti tällä kaavalla on selitetty sitä, miksi yhteiskunnallinen asema usein periytyy sukupolvelta toiselle.

Norjalaistutkimuksen tekijöiden mukaan yhteiskunnallista asemaa ei pitäisi enää selittää vain pelkällä sosiaalisella perhetaustalla. Myös geenit olisi otettava huomioon.

Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että ei ole mitään "keskiluokka-", "valkokaulus-" tai "lukion opettaja" -geenejä.

Sen sijaan osin geenien säätelemät yksilön piirteet – aina kognitiivista kyvyistä ja temperamentista mielenterveyteen ja jopa ulkonäköön – voivat olla sellaisia, että ne hyödyttävät tai haittaavat häntä eri tavoin koulu-uralla ja työelämässä.

Perimä voi vaikuttaa myös ihmisten mieltymyksiin ja erilaisiin valintoihin, joita he elämässään tekevät.

Van Hootegem kollegoineen korostaa, että esimerkiksi ihmisten tasavertaisia mahdollisuuksia edistävät sosiaalipoliittiset ratkaisut jäävät voimattomiksi, jos ne perustuvat virheelliselle oletukselle, että lähinnä sosiaalisella perhetaustalla on merkitystä.

Samalla tutkijat hylkäävät ajatuksen, että jos kerran perimä vaikuttaa yhteiskunnalliseen asemaan, eriarvoisuus olisi jotenkin luonnollista tai oikeutettua.

Osa ihmisistä syntyy tutkijoiden mukaan ominaisuuksilla, jotka tekevät heistä erityisen sopivia joihinkin ammatteihin.

Toisten synnynnäiset piirteet taas heikentävät heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla.

"Tämä ei tarkoita sitä, että tällaisista piirteistä pitäisi ylenpalttisesti palkita tai rangaista", tutkijat kirjoittavat.

Norjalaistutkimus ei ole ainoa, jossa lapsuuden perheympäristöllä ei ole havaittu kovin suurta merkitystä elämänkulkuun. Useat kaksostutkimukset ovat tulleet samaan tulokseen.

Esimerkiksi Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pekka Ilmakunnas ja hänen työtoverinsa julkaisivat 2019 suomalaisen kaksostutkimuksen, jonka mukaan geenit selittivät huomattavan paljon ihmisten välisiä tuloeroja. Perheympäristö ei selittänyt tuloeroja lähes lainkaan.

Myös Turun yliopiston sosiologian professori Jani Erola kollegoineen havaitsi viime vuonna julkaisemassaan tutkimuksessa, että geenit selittävät paljon ihmisten välisistä sosioekonomista eroista. Lapsuuden kotiympäristöllä ei ole juurikaan merkitystä.

Lähde: https://www.hs.fi/tiede/art-2000009491301.html