Tarviiko Suomalaista kulttuuria säilyttää?

[Lord Haw-Haw]

En usko, että lähes kukaan suomalainen vastustaa maahanmuttoa, onhan tänne aina muutettu ja täältä pois, mutta se on tapahtunut aina valtaväestön ehdoilla. Eihän Sinebrychoffkaan vaatinut suomalaisia ymmärtämään häntä vaan hän ymmärsi suomalaisia ja menestyi sillä ja on nyt yksi suomalaisuuden ikoneista ja kulttuurihahmoista. Silloinen maahanmutto oli vain pienempää kuin mitä nykypäivänä ja kulttuuriset erot pienempiä eli oli helpompi sopeutua maahan.
Nykypäivänä maahanmuutto on teollistunut ja globalisoitunut ja toimii kuin kapitalistinenkone eli jos tällä vuosineljänneksellä ihmisiä tulee vähemmän kuin mitä edellisellä niin olemme koko maailman edessä epäonnistuneet, kurssi tulee putoamaan ja meidän tulee tehdä selonteko YK:ssa ja ottaa sitten vielä enemmän ihmisiä, vaikka sitten oman kulttuurin kustannuksella, koska suomi on maailman rikkainvaltio ja suurin, (ei ole niin rikasta ihmistä tai valtiota jota suomi ei auttaisi rahallisesti tai materiaalisesti).

Eli nykypäivän maahanmuutto on siis ylensyöntiä ja juomista josta me sitten kärsimme huomenna jos emme muuta käsitystä omasta hienosta kulttuurista ja esittele sitä ylpeydellä tänne muuttaville ihmiselle ehkä hekin sitten oppisivat suvaitsevaisuutta ja haluavat ymmärtää myös meitä ja kunnioittaa meidän saavutuksia demokratiassa, elämäntavoissa ja tasa-arvossa. Suomalainen kulttuuri on säilyttämisenarvoinen.

[tommeli]

Yksi tapa säilyttää suomalaista kulttuuria olisi suomalaisen kulttuuriperinnön digitoiminen. Suomessa pitäisi ottaa mallia Norjasta jossa on maan Kansalliskirjasto jo digitoinut kaikki maan vanhat sanomalehdet ja kirjat nettiin: https://www.nb.no/search?mediatype=aviser
Suomessa pitäisi oopperan huudattamiseen vuosittain käytettävät 41 miljoonaa euroa mielumin käyttää Kansalliskirjaston ja Kansallisarkiston kokoelmien digitointeihin. Tällä hetkellä sekä Kansalliskirjasto ja Kansallisarkisto käyttävät digitointeihin vuodessa arvion mukaan vain noin 1,5 miljoonaa euroa. Molempien sekä Kansalliskirjaston ja Kansallisarkiston budjetit ovat vain noin 20 miljoonan euron tasolla eli jonninjoutava Kansallisooppera saa yksistään vuosittain enemmän julkista rahaa.. Digitoimalla koko suomalainen kulttuuriperintö ja asettamalla se helpommin saavutettavaan muotoon olisi siitä valtavasti hyötyä tieteellisille tutkimuksille ja kulttuurielämälle.

Suomessa Kansalliskirjasto on digitoinut vasta kaikki ennen vuotta 1940 julkaistut vanhat sanomalehdet: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER ja nykyisellä rahoituksella ja vauhdilla menee pitkälle 2030-luvulle ennen kuin edes kaikki suomalaiset vanhat sanomalehdet on digitoitu. Sanomalehtien lisäksi vanhojen kirjojen digitoinnissa mennään vasta jossain 1700/1800 vuosisatojen vaihteessa..

Viime vuonna oli Ylessä juttu kuinka nykyisellä vauhdilla Kansallisarkiston kokoelmien digitointi kestäisi 200 vuotta: https://yle.fi/a/3-12368434 eli siihen mennessä kerkeää jo useampikin sota hävittämään suomalaisia arkistoja. Samassa Ylen jutussa mainitaan että Italiasssa aiotaan EU:n jakamia koronan elvytysrahoja käyttää kulttuuriperinnön digitointiin eli suomalaiset kyllä maksavat italialaisten digitoinnit mutta omat arkistot olemme jättäneet oman onnensa nojaan.

[AJIH]

Yksi tapa säilyttää suomalaista kulttuuria olisi suomalaisen kulttuuriperinnön digitoiminen. Suomessa pitäisi ottaa mallia ...

Digitoiminen ei ole kulttuuriperinnön säilyttämistä kuin välillisesti, vaan pikemminkin saatavuuden parantamista, joka tosin säilyttää suomalaista kulttuuriperintöä sen kautta, että saatavilla olevana siihen tutustuminen pitäisi yllä kiinnostusta. Digitoiminen ei korvaa todellisia kappaleita, mutta tekee, kuten kirjoitat kirjallisen tradition helposti saavutettavaksi. En tässä panisi tosin Kansallisoopperaa ja Kansalliskirjastoa vastakkain, sillä oopperakin on suomalaista kulttuuria Eurooppalaisen kulttuurin osana oopperan ollessa, jos ei suurin, niin ainakin yksi suurimmista länsimaisen taiteen saavutuksista. Sen sijaan, leikkaisin vaikka Yleisradion lätkä- tai hömppärahoista tmv.

[IDA]

Otsikon kysymykseen vastaisin, että tarvitsee. 

[IDA]

En tässä panisi tosin Kansallisoopperaa ja Kansalliskirjastoa vastakkain, sillä oopperakin on suomalaista kulttuuria Eurooppalaisen kulttuurin osana oopperan ollessa, jos ei suurin, niin ainakin yksi suurimmista länsimaisen taiteen saavutuksista. Sen sijaan, leikkaisin vaikka Yleisradion lätkä- tai hömppärahoista tmv.

Itsekään en panisi näitä kahta vastakkain. Vaikka mielestäni aikanaan olisi voitu satsata enemmän itse musiikkiin ja vähemmän Oopperataloon, niin antaa nyt sen olla, kun se kerran jo on ja tekee laadukasta oopperaa ja balettia. Tämä digitointi olisi uskoakseni paljon halvempi projekti, kuin säännöllinen oopperaesitysten tuottaminen. Äkkiä ajatellen siihen voisi nipistää rahaa kaikilta kulttuurin sektoreilta, myös oopperasta.

Digitointi olisi arvokas asia, koska se toisi historian tavallaan näppien ulottuville. Sen päälle voisi tehdä sovelluksia, jotka toisivat dokumentit helposti esimerkiksi kännykällä tai tabletilla luettaviksi. En ole viimeaikoina lueskellut eduskunnan pöytäkirjoja, mutta viimeksi kun luin, niin oikeiden juttujen löytäminen oli aika hankalaa. Kuitenkin erittäin mielenkiintoista lukea mitä eduskunnassa on puhuttu esimerkiksi 1930-luvulla.

[Lalli IsoTalo]

IDA: "Digitointi olisi arvokas asia, koska se toisi historian tavallaan näppien ulottuville.

Juuri näin. Ja samasta syystä - näin voisin kuvitella - Suomen svenssonit vastustavat hanketta.

[Tabula Rasa]

Melko huvittavaa että kirjoittaa aloituksen kielellä jonka kulttuuria ei näe säilyttämisen arvoiseksi. Joku näkisi tuossa itsessään melkoisen ristiriidan. Kysymykseen suoraa vastaus, ehdottomasti. Suomi on suomalaisten ainoa koti ja turvapaikka ja se ei ole suomi jos siellä ei puhuta suomea eikä eletä suomalaisen kulttuurin ehdoilla.

[Radio]

Suomalaisuuden ja omintakeisen kulttuurimme voidaan katsoa alkaneen kansanmurhasta ja orjien maastaviennistä. IsonVihan aikaan ryssä raiskasi maatamme oikein urakalla, kasakat Ukrainan seuduilta veivät kaiken mitä irti lähti.
Ruotsalaiset olivat luikkineet karkuun ja jättivät tsuhnat ryssien vallan alle.
Tämmöisen alun jälkeen Ruotsin sodissa karaistuneet suomalaiset ovat hämmentävällä tavalla selviytyneet ja kehittyneet kaikilla kulttuurin aloilla.
Uuden hallituksemme tehtäväksi antaisin terveen itsekkyyden käyttämisen ja kulttuurimme arvostamisen paskempia paremmaksi.

[tommeli]

Digitoiminen ei ole kulttuuriperinnön säilyttämistä kuin välillisesti, vaan pikemminkin saatavuuden parantamista, joka tosin säilyttää suomalaista kulttuuriperintöä sen kautta, että saatavilla olevana siihen tutustuminen pitäisi yllä kiinnostusta. Digitoiminen ei korvaa todellisia kappaleita, mutta tekee, kuten kirjoitat kirjallisen tradition helposti saavutettavaksi. En tässä panisi tosin Kansallisoopperaa ja Kansalliskirjastoa vastakkain, sillä oopperakin on suomalaista kulttuuria Eurooppalaisen kulttuurin osana oopperan ollessa, jos ei suurin, niin ainakin yksi suurimmista länsimaisen taiteen saavutuksista. Sen sijaan, leikkaisin vaikka Yleisradion lätkä- tai hömppärahoista tmv.

Digitoimalla kyllä suojellaan alkuperäistä aineistoa kun sitä voidaan jatkossa käyttää digitaalisesti eikä jokaisen enää tarvitse käydä käpäilemässä alkuperäistä aineistoa.
Oopperan huudatus ei ansaitse +40 miljoonan euron vuosittaista julkista tukea. Miksi pitäisi noin massiivisesti tukea jotain Kansallisoopperaa kun eihän meillä ole kansallisrockkia, kansallispoppia, kansallisräppiä, kansallishumppaa tai kansallisteknoakaan? Kansallisooppera voitaisiin yksityistää, pyörikööt markkinoiden ehdoilla. En kannata kulttuurimäärärahojen nostamista vaan kulttuurimäärärahojen priorisointia.

Toki samalla kun kaikki Kansalliskirjaston aineistot digitoitaisiin niin siinä ohessa tulisi myös kaikki oopperaan liittyvät aineistot digitoitua.

IDA: "Digitointi olisi arvokas asia, koska se toisi historian tavallaan näppien ulottuville."
Juuri näin. Ja samasta syystä - näin voisin kuvitella - Suomen svenssonit vastustavat hanketta.

Ainakin suomenruotsalaiset säätiöt ovat tajunneet digitoinnin tärkeyden. Suomenruotsalaisten säätiöiden sponsoroimana Kansalliskirjasto aikoo ensi vuonna julkaista verkossa kaikki vanhat ruotsinkieliset sanomalehdet: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/kaikki-suomessa-julkaistut-ruotsinkieliset-sanomalehdet-digitoidaan-vuoteen-2024-mennessa

[AJIH]

Digitoimalla kyllä suojellaan alkuperäistä aineistoa kun sitä voidaan jatkossa käyttää digitaalisesti eikä jokaisen enää tarvitse käydä käpäilemässä alkuperäistä aineistoa.
Oopperan huudatus ei ansaitse +40 miljoonan euron vuosittaista julkista tukea. Miksi pitäisi noin massiivisesti tukea jotain Kansallisoopperaa kun eihän meillä ole kansallisrockkia, kansallispoppia, kansallisräppiä, kansallishumppaa tai kansallisteknoakaan? Kansallisooppera voitaisiin yksityistää, pyörikööt markkinoiden ehdoilla. En kannata kulttuurimäärärahojen nostamista vaan kulttuurimäärärahojen priorisointia. ...

Tuota "käpäilemisen" vähenemistä tarkoitin välillisellä säilyttämisellä; olisin toki voinut sen selkeämminkin sanoa. Koska aiheena on suomalaisen kulttuurin säilyttäminen eikä yleinen keskustelu musiikin eri lajeista, niin en ryhdy sen enempää selvittelemään sitä, miksi on hyvä, että Suomen valtio pitää yllä instituutiota, jossa kansalaisten saavutettavissa ovat yhden länsimaisen taiteen saavutuksista suurimpiin kuuluvan musiikinlajin eli oopperan, teokset. Ajatus siitä, että poppi olisi jotenkin samanvertaista oopperan kanssa, on lähtökohtaisesti samaa luokkaa kuin vaihtaa suomi englantiin tai suomalaiset ulkomaalaisiin. Yksityistetty Kansallisooppera ei olisi Kansallisooppera. Toinen kysymys on se, mikä on sopiva rahoitus ja siihen liittyen toiminnan laajuus ja muoto.

[tommeli]

Koska aiheena on suomalaisen kulttuurin säilyttäminen eikä yleinen keskustelu musiikin eri lajeista, niin en ryhdy sen enempää selvittelemään sitä, miksi on hyvä, että Suomen valtio pitää yllä instituutiota, jossa kansalaisten saavutettavissa ovat yhden länsimaisen taiteen saavutuksista suurimpiin kuuluvan musiikinlajin eli oopperan, teokset. Ajatus siitä, että poppi olisi jotenkin samanvertaista oopperan kanssa, on lähtökohtaisesti samaa luokkaa kuin vaihtaa suomi englantiin tai suomalaiset ulkomaalaisiin. Yksityistetty Kansallisooppera ei olisi Kansallisooppera. Toinen kysymys on se, mikä on sopiva rahoitus ja siihen liittyen toiminnan laajuus ja muoto.

Ooppera ei oikein suomalaista kultturia ole yhtään sen enempää kuin rock tai pop. Suomalaisempaa kulttuuria olisi Kansallishumpan tai valtiollisen Kansallispelimanni-instituutin perustaminen.
Valtion rahaa ei kuitenkaan tuollaisten pyörittämiseen tarvitsisi pistää enkä oikein hyvänä näe että valtio rahoittaisi millaista taidetta pitäisi tehdä. Valtio voisi toki hoitaa kulttuuriteosten digitaalista säilyttämistä  oli se sitten oopperaa, kotimaista räppiä, Kiasman suttumaalauksia tai elokuvia.
Kansallisooppera olkoot yksityistämisen jälkeen vaikka "Helsinki City Opera Inc.". Myymällä Kansallisooppera saataisiin miljoonia jotka voitaisiin käyttää vaikka tiestön parantamiseen tai kunnollisen digitointikeskuksen perustamiseen arkistojen digitointia varten.

[Radio]

Kulttuuri ei ole mikään yleismaailmallinen kaikkien hyväksymä käsite. Kulttuuri on kansakohtainen tunnetila, koheesio eli "ME" -tunne.
Suomalaisten irroittautuminen Ruotsin kulttuurista ja siirtyminen Venäjän miehityksen alle Isonvihan aikaan sai aikaan ensimmäiset kipinät kansallisvaltion kulttuureineen syntyyn. Siitä alkoivat isänmaallisuus ja äidinkieli yhdistää pientä kansaa. Sieltä syvistä riveistämme on syntynyt tieteitä, taiteita ja urheilua osaava ja rakastava kansantynkä. Sisulla.
Meillä on oma versiomme länsimaisesta kulttuurista, jota uhkaavat globalismi ja  itsekkäät yläluokkaiset maanpetturimme.
Suomalainen kulttuuri on monella mittarilla korkeaa tasoa. Sen jo aloitettu tuhoaminen suosimalla monikulttuurisuutta on niin /ceestä kuin olla ja voi!