Geeninationalismi wtf

[Emo]

Nähdäkseni, jotta jokin suure olisi mitattavissa, se pitäisi ensin pystyä määrittelemään yksiselitteisesti ja kiistattomasti. Ts. mitä on älykkyys? Kaikki älykkyyden muodot ja ilmentymät tulisi siis sisällyttää tällaiseen määritelmään. Olkaa hyvä ja määritelkää, minä en yksinkertaisesti kykene sellaiseen.

Yhteiskunnat tms... argumentit jätän toistaiseksi kommmentoimatta tässä yhteydessä.

Miksi jätät yhteiskunnat ynnä muut argumentit kommentoimatta tässä yhteydessä?
Ei kannata jättää, sillä ne kertovat älykkyydestä paljon. Jos popula esim sontii paikkaan josta hakee juomavetensä, niin jos ei se suoraan kerro sinulle älykkyydestä niin kertoo se ainakin älyn puutteesta.

Tuo on helppo keino ja Hommalla usein käytetty keino korostaa omaa älykkyyttään julistamalla, että asiakokonaisuus on niin mutkikas ettei ko. henkilö mitenkään pysty määrittelemään esim. älykkyyttä kun on se vaan niin mahdotonta, ja sitten jäädään odottamaan löytyisikö jostain joku vähä-älyinen joka yrittää määritellä ja jonka määritelmät sitten käydään pkkunäppärästi ampumassa alas.
Ok en yritäkään määritellä, sanon vaan että minä haistan älykkyyden, siitä tiedän missä sitä on tai ei ole.

[törö]

Näitä voisi keksiä lisää.

Mä ehdotan, että otetaan käyttöön sellainen termi kuin genitaalisosialismi, joka kattaa nykymuotoisen feminismin ja sen, mikä siitä nyt onkaan väännetty miehien kitinän aiheeksi. Joku termi vissiin sattui silmiin silloin kun kirjastonhoitaja poisti urhoollisesti kirjaston kokoelmista Laasasen kirjan, mutta ei nyt tule mieleen.

[Griffinvaari]

Niin, nämä geenitestit, olen itse niissä mukana useaankin kertaan, silti vaikka joka kerta nenän eteen lyödään paperi nivaska ja viehättävä neito sinisin silmin innostuneesti vakuuttaa kädet ristissä ettei niiden käsittelystä aiheudu mitään riskejä, vaan ovat puhtaasti lääketiedettä, en ainoastakaan niistä tiedä kuka niitä tietoja hallinnoi.
Kyllähän kansoja ja eri maiden kansalaisia pistetään erilaisiin järjestyksiin, tunnetuimpia taitaa olla varusmies ikäisen miespuolisen väestön pituus, paino, lihasmassa analyysit.
Ei sen älykkyyden määrittely nyt niin mahdotontakaan ole, onhan sitä jo vuosikymmenet tehty.

Sitten jos rotuja- kansoja ruvetaan pistämään arvo järjestykseen ja pannaan uuniin  tai duuniin, mennään pieleen.

Ei tämäkään sektori saa tabu olla.

[kelloseppä]

Nähdäkseni, jotta jokin suure olisi mitattavissa, se pitäisi ensin pystyä määrittelemään yksiselitteisesti ja kiistattomasti. Ts. mitä on älykkyys? Kaikki älykkyyden muodot ja ilmentymät tulisi siis sisällyttää tällaiseen määritelmään. Olkaa hyvä ja määritelkää, minä en yksinkertaisesti kykene sellaiseen.

Yhteiskunnat tms... argumentit jätän toistaiseksi kommmentoimatta tässä yhteydessä.

1 Miksi jätät yhteiskunnat ynnä muut argumentit kommentoimatta tässä yhteydessä?
Ei kannata jättää, sillä ne kertovat älykkyydestä paljon. Jos popula esim sontii paikkaan josta hakee juomavetensä, niin jos ei se suoraan kerro sinulle älykkyydestä niin kertoo se ainakin älyn puutteesta.

Tuo on helppo keino ja Hommalla usein käytetty keino korostaa omaa älykkyyttään julistamalla, että asiakokonaisuus on niin mutkikas ettei ko. henkilö mitenkään pysty määrittelemään esim. älykkyyttä kun on se vaan niin mahdotonta, ja sitten jäädään odottamaan löytyisikö jostain joku vähä-älyinen joka yrittää määritellä ja jonka määritelmät sitten käydään pkkunäppärästi ampumassa alas.
2 Ok en yritäkään määritellä, sanon vaan että minä haistan älykkyyden, siitä tiedän missä sitä on tai ei ole.

lihavointi ja numerointi minun

1
Siksi, että mielestäni yhteiskunnan kehittyneisyys ja kehittymättömyys tai järjellisyys tai järjettömyys ei sinällään kerro yhtään mitään tietyn ihmisyksilön älykkyydestä.

Siitä väitteestä, että ihmisyksilöitä voitaisiin asettaa yksiselitteiseen paremmusjärjestykseen älykkyyden mukaan, oli kyse, ei siitä, että yhteiskuntia asetetaan paremmuusjärjestykseen jolla(i)kin mittar(e)illa.

2
Miten siis mittaat sellaista, jota et määrittele yksiselitteisesti? Vaiko onko kyse siitä, että väität henkilökohtaisesti omaavasi universaalin, erehtymättymättömän ja täydellisen kyvyn mitata ihmisyksilöiden älykkyyttä?

Mittauksia ja mittauksia

Tulee mieleeni jostain huumoripläjäyksestä diktaattori-indeksi, joka ilmaistaan mittayksiköllä hitler. Pläjäyksen mukaan diktaattori-indeksin maksiimi on 1 hitler, mistä syystä kaikki muut diktaattorit saavat toimintansa mittausarvoksi pienemmän indeksiluvun. Edelleen pläjäyksen mukaan käytännön mittausteknisistä syistä indeksiarvon esittäminen millihitlereissä oli kaikkein käytännöllisintä.

Onko syytä siis ottaa käyttöön yleisenä älykkyysindeksinä milliemot?

...
Ei sen älykkyyden määrittely nyt niin mahdotontakaan ole, onhan sitä jo vuosikymmenet tehty.
...

Tiettyjä älykkyyden osa-alueita on toki mitattu jo pitkään, ja monet testit ovat varsin päteviä omassa pienessä osa-hiekkalaatikossaan. Kattavan kokonaishiekkalaatikon perään minä vain vingun. Jos on olemassa yleisesti esim. länsimaisen psykologian alalla hyväksytty kokonaismääritelmä ja kokonaismittausmenetelmä kaikenlaiselle älykkyydelle, valistakaa toki tietämätöntä.

[Emo]

...

Kansat koostuvat yksilöistä, jos kansa on takapajuisia tolvanoita niin tuskin ne yksilötkään mitään välkkyjä keskimäärin ovat.

[O. M. Hietamaa]

"Wtf"? Tämä ei ole minun suomeani.

[koli]

Perussuomalaisten nuorten Lapin piirin puheenjohtaja Johannes Sipola on ainakin esittänyt todella rohkeasti etnonationalistisia mielipiteitä. Se on hyvä, että perussuomalaiset lähestyy Vastarintaliikettä ajatusmaailmallisesti.

[Griffinvaari]

Tiettyjä älykkyyden osa-alueita on toki mitattu jo pitkään, ja monet testit ovat varsin päteviä omassa pienessä osa-hiekkalaatikossaan. Kattavan kokonaishiekkalaatikon perään minä vain vingun. Jos on olemassa yleisesti esim. länsimaisen psykologian alalla hyväksytty kokonaismääritelmä ja kokonaismittausmenetelmä kaikenlaiselle älykkyydelle, valistakaa toki tietämätöntä.

Taidat metsästää nyt viisautta, johon kuuluu toki kaikki älykkyyden lajit, muistin tulkintaa myöden.
Yleensä älykkyydellä haetaan erilaisia ongelman ratkaisu kykyjä ja niitä pystytään hyvinkin mittaamaan, niinhän näitä testejä tehdään.
Viimeisin kiistan aihe josta olen kuullut koskee innovatiivisen älykkyyden olemassa oloa.
ts. kykenevätkö aivot tiedostamatta sellaiseen ratkaisuun joka ei ainakaan näennäisesti ole rationaalinen, mutta osoittautuukin oikeaksi.

Ne paskotut lainaukset saa kyllä korjata itsekin.

[kelloseppä]

...
Tiettyjä älykkyyden osa-alueita on toki mitattu jo pitkään, ja monet testit ovat varsin päteviä omassa pienessä osa-hiekkalaatikossaan. Kattavan kokonaishiekkalaatikon perään minä vain vingun. Jos on olemassa yleisesti esim. länsimaisen psykologian alalla hyväksytty kokonaismääritelmä ja kokonaismittausmenetelmä kaikenlaiselle älykkyydelle, valistakaa toki tietämätöntä.

Taidat metsästää nyt viisautta, johon kuuluu toki kaikki älykkyyden lajit, muistin tulkintaa myöden.
Yleensä älykkyydellä haetaan erilaisia ongelman ratkaisu kykyjä ja niitä pystytään hyvinkin mittaamaan, niinhän näitä testejä tehdään.
Viimeisin kiistan aihe josta olen kuullut koskee innovatiivisen älykkyyden olemassa oloa.
ts. kykenevätkö aivot tiedostamatta sellaiseen ratkaisuun joka ei ainakaan näennäisesti ole rationaalinen, mutta osoittautuukin oikeaksi.

Alunperin Tuomas Tähti esitti tässä ketjussa väitteen, johon liittyen esitin kysymyksen:

...

Ihmisiä voidaan tosiaan mitattavilla tavoilla asettaa älykkyysjärjestykseen, nopeusjärjestykseen, pituusjärjestykseen jne. Ymmärrän pointtisi, @Mehud . Toivottavasti sinäkin ymmärrät minun pointtini. Kun kirjoitin sanat "ehdottomaan paremmuusjärjestykseen", viittasin rotusyrjintään.

Voidaanko ihmisiä asettaa älykkyysjärjestykseen yhtä kiistattomilla perusteilla kuin heitä voidaan asettaa nopeus- tai pituusjärjestykseen?

lihavointi minun

Nim. Emon kanssa käymäni sanailu liittyy siihen, miten Tuomas Tähden esittämän väitteen muotoilu ymmärretään. Koska em. väitteen muotoilu mielestäni on tulkittavissa siten, että siinä tarkoitetaan "kaikkia älykkyydenlajeja" eikä vain jotakin tiettyä yksittäistä älykkyyden lajia, ylipäätään esitin kysymykseni Tuomas Tähdelle. Vahinko, ettei hän ole toistaiseksi vastannut kysymykseeni.

Nim. Emo tarttui esittämääni kysymykseen ja vastasin hänelle.

Koska en itse tiedä "kaikkia älykkyydenlajeja" koskevaa kokonaisvaltaista yleisesti hyväksyttyä mittausmenetelmää olevan, katson, että Tuomas Tähden perustelut ja/tai tarkennukset olisivat tarpeen alkuperäiselle tässä ketjussa esittämäänsä väitteeseensä.

Toki keskustelu voisi liikahtaa eteenpäin myös sillä tavoin, että joku esittäisi tarkoittamani kaltaisen kokonaisvaltaisen yleisesti hyväksytyn "kaikkia älykkyydenlajeja" mittaavan mittausmenetelmän olemassaolon, jolla voitaisiin suorittaa tällaiset älykkyydenmittaukset varsin kiistattomasti. Yhtä kiistattomasti kuin nopeuden tai pituuden mittaukset.

PS Toivottavasti ensimmäisen lainauksen quote-merkit menivät oikein.

edit tarkennus

[Emo]

Toki keskustelu voisi liikahtaa eteenpäin myös sillä tavoin, että joku esittäisi tarkoittamani kaltaisen kokonaisvaltaisen yleisesti hyväksytyn "kaikkia älykkyydenlajeja" mittaavan mittausmenetelmän olemassaolon, jolla voitaisiin suorittaa tällaiset älykkyydenmittaukset varsin kiistattomasti. Yhtä kiistattomasti kuin nopeuden tai pituuden mittaukset.

Mielestäni yhteiskunnat ja valtiot ovat justiinsa näitä kokonaisvaltaisia mittareita. Jos valtakunnassa mikään ei toimi ja kynnelle kykenevät tungeksivat ulkomaille vötkyämään, niin onhan se oivallinen mittari. Mutta voidaanhan me todeta että mitään yhtä hyvää mittaria ei ole kuin metrimitta, eli älykkyyttä ei voi mitata. Minä kyllä voin ihan silmämääräisestikin, mutta muut eivät.

[vastarannan kiiski]

Toki keskustelu voisi liikahtaa eteenpäin myös sillä tavoin, että joku esittäisi tarkoittamani kaltaisen kokonaisvaltaisen yleisesti hyväksytyn "kaikkia älykkyydenlajeja" mittaavan mittausmenetelmän olemassaolon, jolla voitaisiin suorittaa tällaiset älykkyydenmittaukset varsin kiistattomasti. Yhtä kiistattomasti kuin nopeuden tai pituuden mittaukset.

Mielestäni yhteiskunnat ja valtiot ovat justiinsa näitä kokonaisvaltaisia mittareita. Jos valtakunnassa mikään ei toimi ja kynnelle kykenevät tungeksivat ulkomaille vötkyämään, niin onhan se oivallinen mittari. Mutta voidaanhan me todeta että mitään yhtä hyvää mittaria ei ole kuin metrimitta, eli älykkyyttä ei voi mitata. Minä kyllä voin ihan silmämääräisestikin, mutta muut eivät.

Kommentoin jo aikaisemmin, että kun Suomi oli 200 vuotta sitten Euroopan köyhimpiä alueita, joidenkin vauraampien maiden "tutkijat ja tiedemiehet" olivat sitä mieltä että se johtuu suomalaisten geneettisestä kykenemättömyydestä järjestää itselleen kunnon yhteiskuntaa. "Mongolien sukua, ei ne saa mitään toimimaan".

Minun mielestäni nuo "tutkijat ja tiedemiehet" olivat väärässä, vaikka fakta oli, että Suomi oli köyhä maa ja oppimattomia, tyhmiä ihmisiä oli paljon.

Jos samoja väitteitä esitetään muista kansoista muina aikoina, ovatko ne enemmän oikein?

[Emo]

Kommentoin jo aikaisemmin, että kun Suomi oli 200 vuotta sitten Euroopan köyhimpiä alueita, joidenkin vauraampien maiden "tutkijat ja tiedemiehet" olivat sitä mieltä että se johtuu suomalaisten geneettisestä kykenemättömyydestä järjestää itselleen kunnon yhteiskuntaa. "Mongolien sukua, ei ne saa mitään toimimaan".

Minun mielestäni nuo "tutkijat ja tiedemiehet" olivat väärässä, vaikka fakta oli, että köyhä maa ja oppimattomia, tyhmiä ihmisiä oli paljon.

Jos samoja väitteitä esitetään muista kansoista muina aikoina, ovatko ne enemmän oikein?

No 200 vuotta sitten kaikki muutkin maat olivat melkoisia p-läpejä, eikähän Suomi silloin mikään itsenäinen valtio edes ollut vaan riistetty takapiha. Mitä sen aikaiset tiedemiehet sanoivat, niin taisivat olla senajan poliittisesti korrekteja tiedemiehiä. Tai ruotsalaisia.
Afrikan älypäille on nyt tungettu kehitysapua vuosikymmenet, mutta mikään ei muutu ainakaan paremmaksi. Suomi alkoi kehittyä heti kun pääsi itsenäiseksi eikä meille kukaan rahaa syytänyt, päinvastoin Suomi itse maksoi vielä sotakorvauksetkin.
Suomi itse nousi suomalaisten voimin ylös köyhyydestä. Vertailusi Afrikan pönttöpäämaihin ei siis toimi.

Vast: Samat väitteet muista ovat enemmän oikein.

[jaakr]

Suomi oli 200 vuotta sitten Euroopan köyhimpiä alueita. Täällä oli Euroopan viimeinen luonnonolosuhteista johtunut nälänhätä 1860-luvulla. Ei siis Romaniassa tai Albaniassa, vaan Suomessa

Vertaapa ensinnäkin olosuhteita täällä vs. Albania/Romania. Täällä on aiemmin joutunut käyttämään kaiken aikansa ravinnon hankkimiseen liittyviin asioihin (lyhyt satokausi jne). Lisäksi täällä eläminen on vaatinut suunnitelmallisuutta, johtuen juuri äärimmäisen vihamielisistä olosuhteissa. Teknologian edistyessä se on käytetty hyödyksi, ja aikaa on riittänyt muuhunkin. Lopputuloksen voimme nähdä ympärillämme. Esim. Afrikan melko ihanteellisissa trooppisissa olosuhteissa (ei, ne ihmiset eivät suurimmalti osin elä missään aavikoilla) ei nämä siellä olevat ihmiset ole onnistunut saamaan aikaiseksi mitään, vaikka sinne on kaadettu rahaa uskomattomia määriä. Edes nyt vaikka teknologiaa on käytettävissä apuna.

Jos nyt ei muuten asia tule selväksi, niin esimerkiksi se, että täällä vuosikymmenet asuneista somaleista se suurin intellektuelli tuntuu olevan Husu, kertoo jo kaiken olennaisen (ei millään pahalla Husua kohtaan). Meissä nyt vaan on eroja.

Edit. Ja joo siellä on jälleen kerran otettu jo kantaa tähän asiaan, mutta on se kumma, kun näistä asioista edes tarvitsee mitään sanoa. Ovat itsestäänselviä asioita, jotka kaikki normaaleilla toiminnoilla varustetut henkilöt voivat itse aistia.

[kelloseppä]

Tässä käydään kahden väiteparin pohjalta keskustelua yhtäaikaa niitä toisiinsa sekoittaen.

Väitepari 1:
Joukko keskimäärin vs. yksilö tai yhteiskunta vs. yksilö.

Väitepari 2:
Tyhmin suomalainen on älykkäämpi kuin älykkäin albaani vs. suomalainen yhteiskunta on parempi kuin albanialainen.

Ovat itsestäänselviä asioita, jotka kaikki normaaleilla toiminnoilla varustetut henkilöt voivat itse aistia.

Niin ovat.

Disclaimeri: en esittänyt mitään mielipidettä em. väiteparien sisällöstä.

[vastarannan kiiski]

Trooppisissa olosuhteissa on tauteja, myrkyllisiä eläimiä ja kasveja paljon enemmän kuin meillä pohjoisessa. Ties mitä heinäsirkkoja jne.

Afrikassa myös tappavilla kuivuuskausilla on tuhansien vuosien historia.

Eiköhän ihanteellisimmat luonnonolosuhteet ole olleet lauhkealla vyöhykkeellä, erityisesti Välimereltä Kiinaan saakka ulottuvalla Euraasian mantereella jossa kasvien ja eläinten leviäminen itä-länsisuunnassa on mahdollista.

Sillä vyöhykkeellä syntyivät ensimmäiset kaupungit 10.000 - 5000 vuotta sitten, nykyisissä Turkissa, Israelissa, Irakissa, sitten Egypti, Intia, Kiina jne.
Myös otettiin käyttöön luonnosta löytyneet vehnä, riisi, ohra jne. Kesytettiin lammas, sika, nauta.

Nyt on sitten vuorokaudessa 24 h, ja jokaisessa 60 min, siellä keksitty. Ja meilläkin arabialaiset numerot käytössä.

Ei me täällä Suomessa silti geneettisesti sen tyhmempiä olla vaikka ei ole paljon mitään itse keksitty, eikä saatu aikaiseksi vanhoja kaupunkeja tai valtakuntia. Turku ainoa "itsestään syntynyt" kaupunki, eikä sekään edes hansakaupungiksi hyväksytty.

Silti me suomalaiset ollaan hieno kansa ja kulttuuri!
Kuten monet muutkin on.

Islam on nykyisin niin kiihkoisaa että pilaa paljon. Pitäisi saada maallistumaan kuten kristityssä maailmassa on käynyt, papeilta otettiin valta pois, keskityttiin tämänpuoleiseen eikä tuonpuoleiseen.

Keskiajalla oli toisinpäin, kristityssä maailmassa papit määräsi, keskityttiin tuonpuoleiseen, ja tiede oli kiellettyä. Islam ja Kiina oli maltillisempi uskontosuuntaus (silloin), keskityttiin tämänpuoleiseen, ja tiedettä tehtiin.

***
Ketjun aiheesta: en usko että populaation geenistö vaikuttaa yhteiskuntaan juurikaan yhtään mikään. "Meemistö" eli kulttuuriset tekijät paljon enemmän.

***
Siitä on kai näyttöä että ihmiset voisivat olla muuttumassa rauhallisemmiksi, koska takavuosisatoina tai -tuhansina aggressiiviset miehet saivat enemmän jälkeläisiä (väkisin?) ja nykyään enää ei näin olisi.
En ole varma tästä väitteestä, tietääkö joku onko tällaista luotettavasti arvioitu?

[Tuomas Tähti]

Nim. Emon kanssa käymäni sanailu liittyy siihen, miten Tuomas Tähden esittämän väitteen muotoilu ymmärretään. Koska em. väitteen muotoilu mielestäni on tulkittavissa siten, että siinä tarkoitetaan "kaikkia älykkyydenlajeja" eikä vain jotakin tiettyä yksittäistä älykkyyden lajia, ylipäätään esitin kysymykseni Tuomas Tähdelle. Vahinko, ettei hän ole toistaiseksi vastannut kysymykseeni.

Nim. Emo tarttui esittämääni kysymykseen ja vastasin hänelle.

Koska en itse tiedä "kaikkia älykkyydenlajeja" koskevaa kokonaisvaltaista yleisesti hyväksyttyä mittausmenetelmää olevan, katson, että Tuomas Tähden perustelut ja/tai tarkennukset olisivat tarpeen alkuperäiselle tässä ketjussa esittämäänsä väitteeseensä.

Toki keskustelu voisi liikahtaa eteenpäin myös sillä tavoin, että joku esittäisi tarkoittamani kaltaisen kokonaisvaltaisen yleisesti hyväksytyn "kaikkia älykkyydenlajeja" mittaavan mittausmenetelmän olemassaolon, jolla voitaisiin suorittaa tällaiset älykkyydenmittaukset varsin kiistattomasti. Yhtä kiistattomasti kuin nopeuden tai pituuden mittaukset.

Osallistuin tähän viestiketjuun, koska olen käyttänyt jonkin verran aikaa sen pohtimiseen, mitä eroa on nationalismilla, patriotismilla sekä rasismilla ja halusin jakaa käsityksiäni muille. Älykkyyden mainitsin vain ohimennen.

Älykkyyden mittaamisesta en kovin paljoa tiedä. Minun vahvuusalueitani ovat enemmänkin yhteiskuntafilosofia ja ideologiat. Viestiketjun aloitusviestin perusteella olen ollut siinä käsityksessä, että tässä ketjussa on tarkoitus keskustella poliittisesta linjasta ja ideologioista.

Toisaalta olet kelloseppä oikeassa siinä, että käytin epätarkkaa ilmaisua. Pahoittelen. Tässä on selvennys:

En tarkoittanut, että olisi välttämättä olemassa kaikkia älykkyydenlajeja kokonaisvaltaisesti mittaava menetelmä. Asiantuntemukseni ei riitä sanomaan, onko sellaista mittausmenetelmää olemassa. En edes pidä sitä oleellisena kysymyksenä tässä viestiketjussa. Tarkoitin vain, että eri henkilöille saadaan erilaisia mittaustuloksia nopeustesteissä, pituusmittauksissa, älykkyystesteissä ja monissa muissakin testeissä. Se, mittaako jokin älykkyystesti yhtä vai useampaa älykkyyden sektoria, on minusta samantekevää tämän viestiketjun aloituksen kannalta.

Voimme mitata ihmisten nopeutta, pituutta ja älykkyyttä (tai älykkyyden eri sektoreita). Geneettinen perimä vaikuttaa ominaisuuksiin, mutta jos etnisiä ryhmiä laitetaan arvokkuusjärjestykseen geneettisen perimän perusteella, se on rasismia. Näkemykseni on, että emme pysty mittaamaan eri ihmisryhmille erilaista arvokkuutta. Jokainen ihmisryhmä on omalla tavallaan sopeutunut oman elinalueensa olosuhteisiin. Myös kulttuurikin on hyvin pitkälti reaktio elinympäristöön.

P.S. Kun @kelloseppä haluat minun vastaavan johonkin viestiisi, ole ystävällinen ja merkitse minut käyttämällä omassa viestissäsi @ -merkkiä nimeni edessä, jotta foorumi lähettää minulle ilmoituksen, kiitos.

[kelloseppä]

Naps

Osallistuin tähän viestiketjuun, koska olen käyttänyt jonkin verran aikaa sen pohtimiseen, mitä eroa on nationalismilla, patriotismilla sekä rasismilla ja halusin jakaa käsityksiäni muille. Älykkyyden mainitsin vain ohimennen.

Älykkyyden mittaamisesta en kovin paljoa tiedä. Minun vahvuusalueitani ovat enemmänkin yhteiskuntafilosofia ja ideologiat. Viestiketjun aloitusviestin perusteella olen ollut siinä käsityksessä, että tässä ketjussa on tarkoitus keskustella poliittisesta linjasta ja ideologioista.

Toisaalta olet kelloseppä oikeassa siinä, että käytin epätarkkaa ilmaisua. Pahoittelen. Tässä on selvennys:

En tarkoittanut, että olisi välttämättä olemassa kaikkia älykkyydenlajeja kokonaisvaltaisesti mittaava menetelmä. Asiantuntemukseni ei riitä sanomaan, onko sellaista mittausmenetelmää olemassa. En edes pidä sitä oleellisena kysymyksenä tässä viestiketjussa. Tarkoitin vain, että eri henkilöille saadaan erilaisia mittaustuloksia nopeustesteissä, pituusmittauksissa, älykkyystesteissä ja monissa muissakin testeissä. Se, mittaako jokin älykkyystesti yhtä vai useampaa älykkyyden sektoria, on minusta samantekevää tämän viestiketjun aloituksen kannalta.

Voimme mitata ihmisten nopeutta, pituutta ja älykkyyttä (tai älykkyyden eri sektoreita). Geneettinen perimä vaikuttaa ominaisuuksiin, mutta jos etnisiä ryhmiä laitetaan arvokkuusjärjestykseen geneettisen perimän perusteella, se on rasismia. Näkemykseni on, että emme pysty mittaamaan eri ihmisryhmille erilaista arvokkuutta. Jokainen ihmisryhmä on omalla tavallaan sopeutunut oman elinalueensa olosuhteisiin. Myös kulttuurikin on hyvin pitkälti reaktio elinympäristöön.

P.S. Kun @kelloseppä haluat minun vastaavan johonkin viestiisi, ole ystävällinen ja merkitse minut käyttämällä omassa viestissäsi @ -merkkiä nimeni edessä, jotta foorumi lähettää minulle ilmoituksen, kiitos.

@Tuomas Tähti,

Kuten huomaat tässä ketjussa käydyn keskustelun perusteella, moni muukin keskustelija on ilmaissut itseään sangen epäselvästi juuri viittaamaani ykistyiskohtaan liittyen, joten itse pidän selvennystäsi olennaisena, mikäli Sinut halutaan ymmärtää siten, kuten itse olet kirjoituksessasi tarkoittanut.

Mikäli olisit tarkoittanut älykkyyden kokonaisvaltaisen mittaamisen ja ihmisyksilöiden yleisesti hyväksytyllä ja kiistattomalla tavalla asettamisen sillä perusteella paremmuusjärjestykseen olevan mahdollista, ymmärtänet itsekin, mitä monien mielestä Sinun olisi oletettu kirjoittaneen. Uskoisin, ettei sellainen asianlaita olisi enää epäolennaista kirjoituksesi kokonaisvaltaisessa ymmärtämisessä sillä tavoin kuin olit itse toivonut sen tulevan ymmärretyksi.

No asiaan;

Saksalaisen kansallisuusaatteen ajattelijoiden kohdalla korostaisin mm. silloista saksankielisen maailman valtio-poliittista tilaa aina kuin heihin vedotaan. Myös senkin vuoksi, että juuri 1700-1800-lukujen vaihteessa monet ns. saksalaisen kielialueen keskellä yhä asuvat usein slaaviperäiset "alkuperäiskansat" huomattiin todenteolla saksankielisessä tieteellisessä maailmassa. Ts. toisaalta oli olemassa selkeä saksalaisen "ajan hengen" "tilaus" kansallisuuden nostamiselle valtiofilosofisen pohdinnan keskiöön sen kuitenkaan tarkoittamatta vastaavanlaista "ajan hengen" kosketusta aivan kaikkiin kansallisuusryhmiin. Tätä voisi kutsua tietoiseksi tai tiedostamattomaksi valikoivuudeksi "kansallisuusaatteen kohderyhmässä" etnisen monimuotoisuuden olotilan yksikertaistamisen selkeärajaisten monoliittisten kansallisvaltiopohjaisten valtiollisten muodostelmien muodostamisen ohella.

Saksalainen 1700-1800-luvun vaihteen kansallisuusaate on sikälikin varsin ongelmallinen käsite, ainakin siinä mieelssä kuin nykyään ymmärrämme heidän silloin kansallisuusaatteella tarkoitatneen, että Friisinmaalta tai Elsassista oli todella pitkä matka Transsilvaniaan tai Volgalle saakka kuten Tallinnasta Treisteen. Niin kielellisesti, uskonnollisesti, kulturellisesti, oikeudellisesti kuin valtiollisestikin. Ehkäpä saksalaisten kohtalo tulla modernin kansallisuusaatteen luojiksi johtui juurikin siitä, että esim. Ranska, Espanja ja Iso-Britannia saivat luotua yhtinäis(korkea)kulttuurin ja valtion ylärakenteet ja vakiinnutettua ne pari sataa vuotta ennen saksalaista kielialuetta ja myös siksi, että muista em. valtioista poiketen vain saksankielisillä oli venäjänkielisten ohella hallittavanaan lähtökohtaisesti monietninen kaaos. Itävalta ja Venäjä muistuttivat niin hirvittävän paljon toisiaan 1700- ja 1800-luvun vaihteessa, että saksalaisen kansallisuusaatteen filosofisen pohjan nousu on nähtävissä myös perustellusti moisen valtiomuodostelman mukanaantuoman kaaosmaisen hallitsemisen reaalitodellisuuden vastavoimaksi. "Me emme halua samaa" -ajattelu on saattanut hyvinkin olla pontimella tälle ns, saksalaisen kansallisuusaatteen filosofian synnylle.

Preussin kohdalla kannattaa aina muistaa kolmas suuri tekijä saksalaisen kansallisuusaatteen nousussa: Potsdamin edikti takasi uskonnonvapauden, johon suuntaan myös Saksi joutui myöntymään allekirjoittettuaan Fraustadtin rauhan. Osaltaan tämä jo sangen varhain alkanut "uskonnottoman" valtion periaate loi tietyn valtiollisen henkisen tyhjiön, jonka osittaisena täyttäjänä juurikin saksalaisten filosofien kansallisuusaatteen alkumuodot voidaan nähdä. En myöskään tässä kohtaa vähättelisi Preussin valtiollisista "militarisoitumista" ensimmäiseksi aatteellisesti moderniksi armeijaksi, jota Napoleon vei sitten myöhemmin omalla tavallaan eteenpäin, ja suuren sotilaallisen voiman muodostamisen roolista "valtiollisena uskontona". Preussin modernin hallinnon esikuvana pidetään yleisesti Ruotsia ja itseasiassa koko Preussin herttuakunnan muutos Preussin kuningaskunnaksi oli vastaveto Ruotsin vaikutusvallan kasvulle Suuren Pohjan Sodan alkuvuosina.

PS yllä oleva ei ole tarkoitettu kansallisuusaatteen mustamaalamiseksi, vaan ainoastaan se on lyhyt ja improvisoitu pyrkimys tuoda uusia näkökulmia kansallisuusaatteen saksalaisten ajettelijoiden lähtökohtamaailmaan ja ajattelun mahdollisiin uusiin näkökulmiin.

[kelloseppä]

On täysin selvää, että ihmisryhmien ja rotujen keskimääräistä älykkyyttä voidaan mitata ihan samalla tavalla kuin voidaan mitata niiden keskimääräistä rasvaprosenttia tai mulkun pituutta. Tai voidaan tutkia montako Nobel-palkintoa ruotslaisilla on enemmän kuin suomalaisilla tai gambialaisilla. Eikä se ole rasismia, se on tutkimusta.
...

Lihavoin olennaisen.

Gaussin käyrä on olemassa.

[Emo]

On täysin selvää, että ihmisryhmien ja rotujen keskimääräistä älykkyyttä voidaan mitata ihan samalla tavalla kuin voidaan mitata niiden keskimääräistä rasvaprosenttia tai mulkun pituutta. Tai voidaan tutkia montako Nobel-palkintoa ruotslaisilla on enemmän kuin suomalaisilla tai gambialaisilla. Eikä se ole rasismia, se on tutkimusta.
...

Lihavoin olennaisen.

Gaussin käyrä on olemassa.

Mikähän tässä sitten ikinä oli ongelma? Ts. en jaksanut selvittää itselleni mistä olimme eri mielisiä vai olimmeko mistään. Sopisin niin hyvin Afrikkaan, en minäkään jaksaisi korjata kolmea satoa vuodessa vaan makaisin palmun alla ja odottaisin, että ruoka tulee suuhun.

[Emo]

Trooppisissa olosuhteissa on tauteja, myrkyllisiä eläimiä ja kasveja paljon enemmän kuin meillä pohjoisessa. Ties mitä heinäsirkkoja jne.

Tauteja on pohjoisessakin, samoin syöpäläisiä. Kasveja ja eläimiä kun on enemmän tropiikissa, niin siellä on myöskin syötäviä kasveja ja eläimiä enemmän ympäri vuoden tarjolla. Siinä kuin pohjoisessa saadaan hädin tuskin yksi sato vuodessa, saadaan etelässä kolme, jopa neljäkin satoa vuodessa. Jos viitsitään mitään viljellä.

Yksi kehitysyhteistyössä Afrikassa ollut mies kertoi, että ongelma on juuri tämä: eurooppalainen (suomalainen tässä tapauksessa) käy rakentamassa kastelujärjestelmän ja tehdään pellot ja opetetaan paikallisille maanviljelystä, ja sitten kun kuvitellaan että ne osaavat ja tullaan puolen vuoden tai vuoden päästä takaisin tarkistamaan tilanne, niin kaikki on rempallaan ja siellä kyläläiset näkevät nälkää ja sato mätänee peltoon kun kukas sen nyt sieltä korjais pois kun valkoinen orjatyövoima poistui paikalta.

Afrikassa myös tappavilla kuivuuskausilla on tuhansien vuosien historia.

Meillä on ollut jääkausiakin. Varmasti kylmyys tappaa, ei epäilystäkään. Katovuosia on ollut Suomessakin, ja kaikkiaan pohjoinen on paljon vihamielisempi ympäristö ihmiselle kuin etelä, näkeehän sen siitäkin ettei pohjoisessa ole missään päin maailmaa väestöräjähdystä ollut koskaan.

Nyt on sitten vuorokaudessa 24 h, ja jokaisessa 60 min, siellä keksitty. Ja meilläkin arabialaiset numerot käytössä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arabialaiset_numerot

Numerosymbolit 1–9 kehitettiin Intiassa 400-luvulla eKr., ja nollaa vastaavan symbolin otti ensimmäisenä käyttöön 400-luvulla elänyt intialainen matemaatikko Aryabhata. Euroopassa lukujärjestelmää kutsutaan yleensä arabialaisiksi numeroiksi, koska se välittyi eurooppalaisille arabiaksi kirjoittaneiden matemaatikkojen kuten persialaisen Al-Khwarizmin kautta. Arabian kielessä numeroita kutsutaan nimellä arqam hindiyyah eli "intialaiset numerot".

Että se niistä "arabialaisista" numeroista 

Keskiajalla oli toisinpäin, kristityssä maailmassa papit määräsi, keskityttiin tuonpuoleiseen, ja tiede oli kiellettyä.

Länsimaissa eli kristityissä maissa tiede ei ole ollut kiellettyä koskaan. Kirkonmiehet/ nunnat koulujakin pitivät ja opettivat kansalaisia lukemaan.

Ketjun aiheesta: en usko että populaation geenistö vaikuttaa yhteiskuntaan juurikaan yhtään mikään. "Meemistö" eli kulttuuriset tekijät paljon enemmän.

Noinko uskot? Minä uskon toisin.

[Hamsteri]

Edesmenneen Muutos 2011 -puolueen pääperiaate oli suomalaisten edun ajaminen (keinoina sananvapaus ja suora demokratia).
Suomalaisuus määriteltiin Suomen kansalaisuutena. Sitä jotkut yrittivät muuttaa useampaankin kertaan, mutta geenitestit jäivät   
puolueohjelmasta pysyvästi pois.

Suomen passilla Syyriassa jihadisoivat somalit eivät varmaankaan ole samaa mieltä.

[jaakr]

Onhan tuo hieman naurettava ajatus, että (varsinkaan nykyään) suomalaisuus == Suomen kansalaisuus. Kyllä itse katson niin, että aika hyvällä prosentilla suomalainen tunnistaa ulkoisista piirteistä toisen suomalaisen - ilman, että täytyy ruveta selittämään yhtään mitään. Tämä ei tietenkään tee toisia etnisyyksiä huonommaksi, eikä suomalaisuus olekaan mikään titteli. Vaikka eri etnisyyksillä onkin erilaiset vahvuudet ja heikkoudet, niin ihminen on yhtä arvokas, ei tässä siitä ole kyse. Hieman kuten naisella ja miehellä on erilaiset kyvyt ja ominaisuudet, niin ei kumpikaan ole sen huonompi kuin toinen (tämä on tietenkin vähän eri juttu, mutta kuitenkin sivuaa asiaa).

Parastahan olisi nyt, että kansalaisuuden saamisen ehtoja kiristetään julmetusti. Ei täällä oikeasti tarvita edes työperäistä maahanmuuttoa, kuin aivan poikkeustapauksissa. Tällä tavalla sulkeutuminen olisi aivan perustellusti paikallaan, meitä kun on sen verran vähän. Myös tuo suomalaisuus == Suomen kansalaisuus voisi tulevaisuudessa alkaa pitää enemmän paikkansa. Ja kuten voidaan havaita; ei tähän tarvita mitään holokaustijunia.

[Dick Ursby]

Paljon fiksuja näkemyksiä ja hankalia sanoja ketjussa. Tuntee itsensä tyhmäksi kun ei ole tullut tähän(kään) asiaan paneuduttua.

Nähdäkseni on kuitenkin näin: Suomen kansan ja maan paraneminen tai huonontuminen vierasperäisen perimän seurauksena on monta sukupolvea kestävä prosessi josta me etnisesti puhtaassa Suomessa syntyneet rasistit ja meidän valkoiset rasistilapsemme ehdimme nähdä vain vähän alkua. Mutta näin vähäväkisenä maana saamme nähdä ja kokea luissamme kuinka väestö korvaantuu huimaa vauhtia, verrattuna keskusteltuun muuttumiseen. Ei siis mitään geneettisiä finessejä joilla mitataan onko suomalaisen korkeakoulutetun vasemmistolaisnaisen ja gambialaisen rantapojan rakkauslapsi merkittävästi huonompi kuin suomalaisen siivoojan ja rekkakuskin lapsi. Ei, vaan laajat alueet työmarkkinoilla ja asuntomarkkinoilla täytetään ihmisillä joilla ei ole yhtään mitään yhteistä suomalaisten kanssa. Ei geenejä, ei historiaa, ei kieltä, ei kulttuuria. Somalialainen taksikuski tai kamerunilainen siivooja EI ole suomalainen eikä sellaiseksi muutu. Suomalainen taksikulttuuri sen sijaan muuttuu somalialaiseksi ja siivouskulttuuri kamerunilaiseksi, ja se on yksiselitteisesti huono asia.

Väestönvaihto on tuhon tie. Oli geneettinen arvomme mikä hyvänsä, suomalaisuus katoaa jos kansainvaellus ja hyysääminen jatkuu. Andalusialainen teehuone on edelleen fantasiaa, todellisuus on Bakaaran tori.

[Griffinvaari]

Mikä on suomalaisuutta tai kuka on suomalainen, on kysymys johon vastaus riippuu siitä missä yhteydessä määritelmää tarvitaan.
Joskus riittää suomen kansalaisuus, esim. matkustus asiakirjat, yleisemmin saatu kansalaisuus ei riitä kun määritellään mihin kansaan kuulut, somalista ei tule milloinkaan etnisesti suomen kansaan kuuluvaa yksilöä, vaikeampi tapaus on määritellä inkeriläisen nyky asemaa, itse olen taipuvainen lukemaan heidät suomalaiseksi ihmisryhmäksi, ainakin toistaiseksi.

Tämä kysymys, onko pilkun tarkkaa menetelmää mitata yksilön kokonaisälykkyys, on mielestäni jokseenkin toisarvoinen kysymys.
Yksilön kohdalla tunnemme erilaisia älykkyyksiä ja niistä osaa kyetään mittaamaan melkotarkkaan ilman kuttuurisia sidonnaisuuksia.
Ihmisryhmien ja kansojen älykkyyksien määritteleminen on itse asiassa huomattavasti helpompaa, kun käytössä on tilastollisia matemaattisia menetelmiä sekä logiikan ja etenkin sumeanlogiikan matematiikan keinoja joilla saadaan aivan eksakteja tuloksia, kuten mm. Tatu Vanhanen on osoittanut.

Tämän tutkimuksen ongelma ovat ne äärimmäisen viisaina itseään pitävät ihmiset, jotka itse arvottavat näiden tutkimus tulosten perusteella ihmisiä, väittäen tutkijoiden myös tekevän niin, mikä on puhdasta potaskaa, ongelma ei ole tutkija, vaan nämä "hyvät ihmiset" jotka ovat aikaan saaneet sen että aiheesta on tullut tietämättömyyden tabu.

Suuntaa antavasti älykkyyden kokonais tasoa voidaan, etenkin ryhmien tasolla, arvioida koulumenestyksen perusteella.

Taiteellisen älykkyyden kohdalla mennään jo maku asioihin, toisen ihmisryhmän kyvyt riittävät erilaisten onttojen esineiden kolisteluun, kun taas toisen kohdalla sävelletään kansanmusiikkia ja sinfonioita.

Mitä sitten tulee geeninationalismiin, ensin asetan kyseeksi sen mielekkyys, etenkin kun opimme miltei päivittäin geeniteknologiasta uusia, entisiä käsityksiä kumoavia asioita, kuitenkin geenit ovat jokaisen yksilön rakenteen perusta, näin ollen myös ryhmien, siis sellainen tekijä joka on otettava väkisinkin huomioon, mutta miten?.

[kelloseppä]

...
Ts. en jaksanut selvittää itselleni mistä olimme eri mielisiä vai olimmeko mistään.
...

Todennäköisesti erimilisyyden mielikuva syntyi siitä, että toinen puhui Gaussin käyrän toisen ääripään olemassaolosta ja toinen keskiarvosta ja toisaalta siitä, että kokonaisvaltainen älyykkyys ja älykkyyden jokin erityisalue sekoitettiin toisiinsa.

Varmaankin useimmat myöntäisivat, että toisesta galaksista luoksemme vierailulle tulevia pidettäisiin kohtuullisen älykkäinä, vaikka he saisivat heti tänne saavuttuaan useimmista älykkyystesteistämme varsin kehnoja tuloksia. Missä sitten tämä ilmiö ja monen Paskastanian ilmiselvä kykenemättömyys nousta pois paskastaniamaisuudestaan sitten mahtaavtkaan kohdata?

Kuten nim. Griffinvaari jo tavallaan totesi: yksilö ja (riittävän) suuri ryhmä poikkevat toisistaan mittausobjekteina.

[Brandis]

Mitä sitten tulee geeninationalismiin, ensin asetan kyseeksi sen mielekkyys, etenkin kun opimme miltei päivittäin geeniteknologiasta uusia, entisiä käsityksiä kumoavia asioita, kuitenkin geenit ovat jokaisen yksilön rakenteen perusta, näin ollen myös ryhmien, siis sellainen tekijä joka on otettava väkisinkin huomioon, mutta miten?

Käytännössä tämä tapahtuu henkilökohtaisten valintojen tasolla yksilöillä ja perhe- sekä sukuyksiköillä. Tämä on aihe, josta ei (ainakaan julkisesti) kannata huudella, mutta kyllä useaa ohjaa se mahdollisimman samankaltaisen valinta sekä ymmärrys sen tärkeydestä.

[Huscarl]

Maallisen elämän tarkoitus on eloonjääminen ja suvun jatkaminen.

Älykkyyden tarkoitus on edesauttaa eliöitä selviytymään.

Älykkyyttä kaikkine lajeineen on siis loppupeleissä mitattava sillä, missä määrin eliö pystyy kasvattamaan omaa, jälkeläistensä ja laumansa eloonjäämis- ja lisääntymispotentiaalia.

Somppu joka tulee Suomeen, polttaa passinsa ja nostaa kaksia, kolmia tukiaisia eri maista on älykkäämpi kuin keskivertosuomalainen, joka äänestää vain lisää matuja Suomeen elostelemaan itsensä ja heimonsa kustannuksella. Sompun touhu on tietysti moraalitonta, mutta eloonjäämisnäkökulmasta erittäin älykästä.

[Nikolas]

Nähdäkseni idean kova perusta on siinä, että vaikka ei rohkenisikaan asettaa kansakuntia tai edes yksilöitä keskinäiseen paremmuusjärjestykseen, pitää olla harvinaisen munaton ihminen, ellei uskalla laittaa mitään perintötekijöiden vaihtoehtoisia muunnoksia paremmuusjärjestykseen. Tämäkin on useissa tapauksissa ympäristöstä ja olosuhteista riippuvaista, mutta eipä kai erilaisten ympäristöjen olemassaoloa ja todellisuutta kukaan ole kiistämässäkään. Tämä on se pohja. jonka varaan myös eugeniikka tukeutuu. Miten tästä jalostetaan politiikkaa, tekee asiasta mutkikkaan, mutta loogisesta päättelystä, biologian tuntemuksesta ja matematiikasta on varmasti apua.

Geneettinen nationalismi kuulostaa minun korviini siltä, että palataan rohkeasti perusteisiin ja ryhdytään johtamaan koko rakennelmaa uusiksi parhaan saatavilla olevan tieteen avulla.

Miten tämän kukin haluaakaan hahmottaa: Suomen kansalle / ihmiskunnalle / jälkipolville hyvä tulevaisuus. Joka tapauksessa tässä on paljon hyviä mahdollisuuksia.

[guest15313]

Tilasin MyHeritage geenitestin. USD 69 hintaa mainostivat, lisien kanssa oli maksettava yli sata taalaa.
Toimitusaika muutama viikko. Lupaan raportoida tulokset ja mietitään porukalla olenko suomalainen.

Pohjaksi perimätieto että kaikki neljä isovanhempaani ovat syntyneet Pohjois-Karjalassa. Äidin isän
esivanhemmat muuttaneet Rantasalmelta Stolbovan rauhan 1617 jälkeen Kiihtelysvaaraan, kolme ev.lut,
yksi ortodoksi, 4. ja 5. sukupolvessa pari Länsi-Suomesta itään muuttanutta pappia. Muuten äidin puolelta
porvaris- ja talonpoikaissäätyä, isän maaseudun tilatonta väestöä.

Löytyykö mustalaista ja/tai saamelaista geeniä, erottavatko Ameriikaan tietemiehet mahdolliset karjalaiset
kulkukauppiaat? Punikkeja ei ole esi-isissä yhtään, mutta näkyykö geenitestissä?

[Pekka Kemppainen]

Muutama kansallismielinen bloggaaja/striimaaja on viime aikoina nostanut esiin ainakin minulle uuden etnonationalismin käsitteen. Nämä Tuukka Kuru, Suski Kaukinen ymv. argumentoivat maltillisesti ja eivätkä ehdota minkään kansanryhmän välitöntä uunittamista, mutta silti esillä on ajatus, että ihmiset on laitettavissa paremmuusjärjestykseen geneettisen perimän perusteella.

Korjasin viestistäsi nimien oikeinkirjoituksen.

Mitä paremmuusjärjestykseen tulee, se on myös nykyisen hallituksen politiikka. Etnonationalistit vain esittävät sen kääntämistä toisinpäin: Suomalaiset etusijalle.

Vastustetaan haittamaahanmuuttoa
taloudellisista, sosiaalisista ja turvallisuussyistä! Mitään rotuoppeja ja geenitestejä ei tarvita mukaan. Suomessa syntyneiden ja eläneiden "väärän geeniperimän" omaavien karkoittamisen vaatiminen on 1.) epärealistista ja 2.) marginalisoi vaatijat varmasti.

1.) Nykyinen politiikka johtaa tulevaisuuden tilanteeseen, jossa rodullinen konflikti on tosiasia. Kuten tällä hetkellä Etelä-Afrikassa. Ne puhuu jo nyt miljoonasta maahantulijasta. Sen jälkeisissä oloissa suomalaisilla ei ehkä ole voimaa karkoittaa ketään.

2.) Mariginalisoituminen on huomioonotettava mahdollisuus, mutta uhkakuva rodullisesta konfliktista Suomessa perustuu tosiasioihin. Sipilä, Katainen, etc. ovat tuomassa tänne niin suurta laumaa, ettei suomalaisille jää tilaa.

Meillä on oikeesti sellainen tilanne, että toinen kansa aikoo asettua suomalaisten tilalle tähän maahan, ja lopettaa ainakin meidän elämäntapamme, ellei meidätkin. Niin se vaan menee.

#Väestönvaihto on homman nimi. Tähän pitää suhtautua, eikä tätä pidä salata, yleisöltäkään.