Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Totuusko?]

Mutta jos vähänkään historiaa tunnet voit havaita, että itsenäisys on ostettu kallilla hinnalla 1918, 1939 ja 1941-44. Lenin, Venäjä, Neuvostoliitto, Stalin ja kaikki muutkin sieltä päin ovat jatkuvasti olleet viemässä itsenäisyytemme ja pyrkineet tuhoamaan koko kansallisen olemassaolomme.

Ja tämä oikeuttaa pakkoruotsin, kielikiintiöt ja Ahvenanmaan keikaroinnin?

Voiko kysymyksesi tulkita trollaamiseksi? Ymmärrät varmaan itsekin täysin, että en sitä tarkoita, ainakaan suoraan. Toki on niin, että jos emme olisikaan kuuluneet Ruotsiin 800 vuoden ajan vaan Venäjään, joka oli se toinen vaihtoehto, olisi yhteiskuntamme kovin erilainen eikä se todennäköisesti olisi synnyttänyt mitään Nokian tapaista.

Pitäisikö meidän nyt olla kiitollisia pakkoruotsista, kielikiintiöistä ja Ahvenanmaan keikaroinnista?


Meidän suomalaisten, joita aidosti kiinnostaa sattaa (viimeinkin) historiaan ruotsinkielinen ylivalta ja heidän suomenkielisten kustannuksella (ja valitettavasti myös suomenkielisten mahdollistamana) kahmimat etuoikeudet, kannattaisi keskittyä vaikuttamaan enemmän tähän hetkeen kuin vuosikymmenien takaisiin tapahtumiin. Heillä (ruotsinkieliset) on kyllä riittävästi resursseja järjestäytyneen "edunvalvontaorganisaation" ja ökyrikkaiden säätiöiden kautta lobata päättäjiämme tanssimaan vieraskielisen musiikin tahdissa minkälaista masurkkaa tahansa.

[jupeli]

Hippo saneli: "Hieman ihmetyttää tässä kieliketjussa joidenkin levittämä suoranainen hurriviha ja disinformaatio ruotsalaisten ja ruotsinkielisten suorittamista väkivaltateoista suomalaisia kohtaan."

Voisitko kertoa, mitä suoranainen hurriviha on?
Kerro missä kohdin olet huomannut tarkoittamaasi disinformaatiota?
Keiden joidenkin?

[Totuusko?]

On traagista, jos jotkut vielä 2010-luvulla tosissaan uskovat vanhaan neuvostopropagandaan.

Traagista on se, että vaikka olemme kasvaneet irti itänaapurimme vaikutusvallasta ja uskallamme jo "vänrikki nappuloidemme" (Katainen, Stubb, Häkämies) johdolla kyseenalaistaa Venäjän suurvalta-aseman tai mainita suurimmaksi sotilaalliseksi uhaksemme "venäjä-venäjä-venäjän", emme ole kyenneet minkäänlaiseen pesäeroon läntiseen naapuriimme nähden.

[Jaakko Sivonen]

On traagista, jos jotkut vielä 2010-luvulla tosissaan uskovat vanhaan neuvostopropagandaan.

Traagista on se, että vaikka olemme kasvaneet irti itänaapurimme vaikutusvallasta ja uskallamme jo "vänrikki nappuloidemme" (Katainen, Stubb, Häkämies) johdolla kyseenalaistaa Venäjän suurvalta-aseman tai mainita suurimmaksi sotilaalliseksi uhaksemme "venäjä-venäjä-venäjän", emme ole kyenneet minkäänlaiseen pesäeroon läntiseen naapuriimme nähden.

Kuten olen jo aiemmin sanonut, nöyristely Venäjän ja ruotsalaisuuden edessä ovat saman orjahenkisyysilmiön kahdet kasvot ja kumpikin on tuomittavaa. Pakkovenäjä on yhtä väärin kuin pakkoruotsi. Sen takia minua oudoksuttaa, että edellissivulla eräs nimimerkki vaati Suomeen pakkovenäjää. Sekin oudoksuttaa, kuinka Lenin liittyy tähän ketjuun, mutta joku senkin nosti esiin.

Oletko samoilla vai eri linjoilla pakkovenäjää vaativan nimimerkin kanssa?

[Totuusko?]

On traagista, jos jotkut vielä 2010-luvulla tosissaan uskovat vanhaan neuvostopropagandaan.

Traagista on se, että vaikka olemme kasvaneet irti itänaapurimme vaikutusvallasta ja uskallamme jo "vänrikki nappuloidemme" (Katainen, Stubb, Häkämies) johdolla kyseenalaistaa Venäjän suurvalta-aseman tai mainita suurimmaksi sotilaalliseksi uhaksemme "venäjä-venäjä-venäjän", emme ole kyenneet minkäänlaiseen pesäeroon läntiseen naapuriimme nähden.

Kuten olen jo aiemmin sanonut, nöyristely Venäjän ja ruotsalaisuuden edessä ovat saman orjahenkisyysilmiön kahdet kasvot ja kumpikin on tuomittavaa. Pakkovenäjä on yhtä väärin kuin pakkoruotsi. Sen takia minua oudoksuttaa, että edellissivulla eräs nimimerkki vaati Suomeen pakkovenäjää. Sekin oudoksuttaa, kuinka Lenin liittyy tähän ketjuun, mutta joku senkin nosti esiin.

Oletko samoilla vai eri linjoilla pakkovenäjää vaativan nimimerkin kanssa?

En vaivautunut lukemaan ko. kirjoitusta, mutta oman mielipiteeni voin toki tuoda julki.

Kaikkien kielien tulisi olla valinnaisia. MIkäli Suomessa pitää jokin pakollinen "toinen kotimainen kieli" olla, venäjä olisi kielenä paljon hyödyllisempi kuin ruotsi. Siis sille suomenkieliselle 95%:n enemmistölle.

[Aldaron]

Pitäisikö meidän nyt olla kiitollisia pakkoruotsista, kielikiintiöistä ja Ahvenanmaan keikaroinnista?

[Ensin suomenruotsalaisia koskevan stereotypian mukainen vastaus:] Totta mooses, sinun ainakin on syytä kumartaa oikein syvään. Ja jos vielä lankkaat saappaani ja kiillotat sukuvaakunani, saat lantin.

Okei, vähän vakavammin: painavin argumentti ruotsin pakollisuutta vastaan peruskoulun oppiaineena on, kuten olen aikaisemmin todennut, se että huonommin motivoituneet pilaavat opiskeluilmapiirin paremmin motivoituneilta ja hidastavat koko luokan työskentelyä. Keskusteltaessa J. H-a:n kielipoliittisesta ohjelmasta hahmottelin mallin, jonka puitteissa tuon ongelma voitaisiin minimoida: toista kotimaista pitäisi tarjota kaikissa kouluissa sekä lyhyenä että pitkänä vaihtoehtona, jolloin kaikkein motivoituneimmat valikoituisivat siihen pitempään versioon. Kaikkein huonoimmin motivoitunutta ainesta ajatellen voitaisiin harkita mahdollisuutta jättää ruotsi kokonaan pois peruskoulussa. Huomattava osa niistä jotka näin tekisivät ei varmaankaan haluaisi jatkaa lukiossa eikä päätyisi virkamieheksi, joten virallisen kaksikielisyyden ylläpitämisen kannalta mitään haittaa ei pääsisi näistä syntymään. Toinen kotimainen olisi kuitenkin edelleen pakollinen lukiossa, jossa ne jotka eivät peruskoulussa lukeneet ruotsia ollenkaan saisivat suorittaa kolmen vuoden intensiivikurssin selvitäkseen myöhemmin virkaruotsista.

Virallisen kaksikielisyyden ylläpitäminen ei välttämättä edellytä sitä että koko väestö puhuu sujuvasti molempia kotimaisia, mutta virkamiehiltä on, paikkakunnasta riippuen, edellytettävä vähintään tiettyä minimikielitaitoa toisessa kotimaisessa. Tästä syystä toisen kotimaisen vapaaehtoistaminen peruskouluissa ilman että sitä tarjottaisiin kaikissa kouluissa sekä pitkänä että lyhyenä vaihtoehtona saattaisi ruotsin käytännössä samaan asemaan ranskan, saksan ja venäjän kanssa, joita vain osalla peruskoululaisista on käytännössä mahdollisuus opiskella.

Kielten opiskelu on suomenkielisissä kouluissa muutenkin joutunut 90-luvun jälkeen jokseenkin täysin retuperälle. Ruotsinkielisissä kouluissa sekä toiseen kotimaiseen (siis suomeen) että vieraisiin kieliin satsataan keskimäärin selvästi enemmän kuin suomenkielisissä. Asiasta löytyy tilastoja. Suomenkielisen koulusektorin olisi syytä tässä suhteessa ottaa oppia ruotsinkielisestä.

"Kielikiintiöistä": "Kiintiö" on sikäli harhaanjohtava sana, että todellisuudessa on kyse ruotsinkielisistä linjoista, joihin ruotsinkielinen opetus on keskitetty. Ainoa ala jolla ruotsinkielisten aloituspaikkojen prosenttiosuus ylittää ruotsinkielisistä kouluista ylioppilaaksi päässeiden prosenttiosuuden (joka on muistaakseni noin 6.5%) on tietääkseni kaupallinen (jos jollakin on parempaa tietoa, korjatkoon). Tosin tähän voi käyttää vasta-argumenttia: "The proof of the pudding is its eating", sillä Hankenilta valmistuneet työllistyvät tunnetusti erittäin hyvin. Esimerkiksi lääketieteellisistä aloituspaikoista muodostaa Helsingin lääkiksen ruotsinkielinen linja valtakunnallisesti vain noin 5%, mikä siis alittaa ruotsinkielisistä lukioista valmistuneiden prosenttiosuuden. Ruotsinkieliset aloituspaikat on keskitetty Helsingin Lääkikseen, johon on vaikeampi päästä kuin lääkiksiin keskimäärin. Tästä seuraa vääjäämättä, että Helsingin Lääkiksen ruotsinkieliselle linjalle on tietenkin helpompi päästä kuin suomenkieliselle, sillä edellisen luonne on itse asiassa valtakunnallinen. Jos haluaa tehdä relevantin vertailun lääkikseen pääsyn helppoudesta ruotsin- ja suomenkielisten linjojen välillä, Helsingin ruotsinkielistä linjaa pitäisikin itse asiassa verrata koko maan kaikkiin suomenkielisiin aloituspaikkoihin: siis Helsingin Lääkiksen suomenkielinen linja + maan kaikki muut lääkikset (sillä nehän ovat kaikki suomenkielisiä). Ruotsinkielisten aloituspaikkojen tasaisessa hajoittamisessa maan kaikkiin lääkiksiin taas ei olisi päätä eikä häntää, sillä silloinhan maan kaikkiin lääkiksiin jouduttaisiin järjestämään ruotsinkielistä opetusta, mikä taas ei olisi poliittisesti mahdollista.  

"Kiintiöistä" puhuttaessa on myös muistettava, että löytyy monta akateemista alaa, joita ei Suomessa voi opiskella ruotsiksi ollenkaan.    


Puheessa ahvenanmaalaisten "keikaroinnista" taas on on aika vahva annos tahatonta komiikkaa, sillä ajatus siitä että joku ruotsia Ahvenanmaan aksentilla puhuva a) haluaisi "keikaroida" tai b) edes kykenisi "keikaroimaan" on sitä luokkaa, että siitä siitä saisi hyvän absurdin sketsin johonkin FST:n ohjelmaan. Ahvenanmaalaiset voisivat tosin hieman loukkaantua, mutta Helsingin ruotsinkieliset nauraisivat katketakseen...

Loppuun vielä havaintoesimerkki siitä, miten ahvenanmaalaiset on esitetty suomenruotsalaisessa viihdeohjelmassa: http://www.youtube.com/watch?v=N5lN009FrT0
Ei ihan sovi ajatukseen "keikaroinnista"...

[Totuusko?]

Okei, vähän vakavammin: ...

Ensin suomalaisia koskevan stereotypian mukainen vastaus: " EVVK teikäläisten elitististen, kultalusikkasuussa syntyneiden, betrefolkevasureiden mielipiteet".

No, sitten tuohon vuodatukseesi. Kaikissa kouluasteissa tulisi tarjota valinnaisena kielenä myös ns. "toisen kotimaisen" opiskelu. Pitkänä tai lyhyenä, ihan sama. Suomalaisille (sille 95% osalle) ko. "toinen kotimainen" on ihan yhtä vieras kieli kuin englanti, ranska, saksa tai venäjä.

Kielikiintiöistä on ollut puhetta jo niin monta kertaa aiemminkin, että en viitsi niihin tässä puuttua, mutta selkeä yliedustus ruotsinkielisillä on erityisesti korkea-asteen oppilaitoksissa.

[Totuusko?]

"Kiintiöistä" puhuttaessa on myös muistettava, että löytyy monta akateemista alaa, joita ei Suomessa voi opiskella ruotsiksi ollenkaan.    

Miksi edes pitäisi voida?

Suomessa pitäisi olla vain yksi virallinen kieli ja se on suomi. Onhan RKP:llä ja muilla "kieliorganisaatioilla" rahaa. Eihän kukaan kiellä perustamasta yksityisiä oppilaitoksia.

[Aldaron]

selkeä yliedustus ruotsinkielisillä on erityisesti korkea-asteen oppilaitoksissa.

Jos ylioppilaista noin 6.5% valmistuu ruotsinkielisistä lukioista ja esim. lääkiksen aloituspaikoista on noin 5% ruotsinkielisiä, kyse ei ole yli- vaan aliedustuksesta.

Lisää tähän vielä se, että riittävän hyvin ruotsia osaava suomenkielisen lukion suorittanut voi hakea ruotsinkieliselle linjalle (ja aika moni hakeekin) ja - last but not least -se että monta akateemista alaa voi Suomessa opiskella vain suomeksi, kuten jo totesin.

[Aldaron]

"Kiintiöistä" puhuttaessa on myös muistettava, että löytyy monta akateemista alaa, joita ei Suomessa voi opiskella ruotsiksi ollenkaan.    

Miksi edes pitäisi voida?

Suomessa pitäisi olla vain yksi virallinen kieli ja se on suomi. Onhan RKP:llä ja muilla "kieliorganisaatioilla" rahaa. Eihän kukaan kiellä perustamasta yksityisiä oppilaitoksia.

No niin, sieltähän se tuli. Sinänsä ihan hyvä että panet kortit avoimesti pöydälle. Tiedän jo entuudestaan että kuulut niihin joiden tavoitteet eivät suinkaan rajoitu ruotsin tekemiseen vapaaehtoiseksi aineeksi peruskoulussa. Kun puhut "kiintiöistä", tarkoitat ettei julkisen sektorin puitteissa annettua korkeakouluopetusta tulisi mielestäsi järjestää ruotsiksi ollenkaan. Miten suhtaudut ruotsinkielisiin kouluihin, tulisiko nekin mielestäsi lakkauttaa (tai muuttaa niiden opetuskieli suomeksi)?

[Totuusko?]

Jos ylioppilaista noin 6.5% valmistuu ruotsinkielisistä lukioista ja esim. lääkiksen aloituspaikoista on noin 5% ruotsinkielisiä, kyse ei ole yli- vaan aliedustuksesta.

No tuleeko siitä jälkeenjääneestä 1,5 %:n osuudesta (6,5%-5%) sitten lakimiehiä vai hankkenilaisia? 

[Aldaron]

Jos ylioppilaista noin 6.5% valmistuu ruotsinkielisistä lukioista ja esim. lääkiksen aloituspaikoista on noin 5% ruotsinkielisiä, kyse ei ole yli- vaan aliedustuksesta.

No tuleeko siitä jälkeenjääneestä 1,5 %:n osuudesta (6,5%-5%) sitten lakimiehiä vai hankkenilaisia?  

Samaan tyyliin vastaten: ei kumpiakaan, vaan Kulturfonden lahjoittaa jokaiselle niistä oman kartanon...

Ja tosikkomaisesti vastaten: omenoista ei voi vähentää appelsiineja. 6.5% koskee maan kaikkia ylioppilaita ja 5% lääkiksen aloituspaikkoja koko maassa.

Kertaa prosenttilaskun alkeet.

[Totuusko?]

"Kiintiöistä" puhuttaessa on myös muistettava, että löytyy monta akateemista alaa, joita ei Suomessa voi opiskella ruotsiksi ollenkaan.    

Miksi edes pitäisi voida?

Suomessa pitäisi olla vain yksi virallinen kieli ja se on suomi. Onhan RKP:llä ja muilla "kieliorganisaatioilla" rahaa. Eihän kukaan kiellä perustamasta yksityisiä oppilaitoksia.

No niin, sieltähän se tuli. Sinänsä ihan hyvä että panet kortit avoimesti pöydälle. Tiedän jo entuudestaan että kuulut niihin joiden tavoitteet eivät suinkaan rajoitu ruotsin tekemiseen vapaaehtoiseksi aineeksi peruskoulussa. Kun puhut "kiintiöistä", tarkoitat ettei julkisen sektorin puitteissa annettua korkeakouluopetusta tulisi mielestäsi järjestää ruotsiksi ollenkaan. Miten suhtaudut ruotsinkielisiin kouluihin, tulisiko nekin mielestäsi lakkauttaa (tai muuttaa niiden opetuskieli suomeksi)?

Älä "laita" sanoja minun suuhuni.

On aivan idioottimaista edes olettaa, että kaikilla paikkakunnilla, kaikissa oppilaitoksissa ja  kaikilla oppiasteilla tulisi olla aina mahdollisuus ruotsinkieliseen opetukseen. Juuri tällaisten älyttömien ajatusten tähden viisainta olisi, että Suomen keinotekoinen kaksikielisyys lakkautettaisiin ihan virallisestikin.

Saman oppilaitoksen sisällä tulisi "sisäänpääsyyn" oikeuttavat pisterajat olla yhdenvertaisia. Ihan simppeli periaate, eikö vain?

Minun puolestani ruotsinkieliset oppilaitokset saavat toimia oppilasvalintansa suhteen juuri niin mielivaltaisesti kuin ovat tähänkin saakka toimineet.

[jeremies]

Olisi tietenkin kivempi jos Aldaron viitsisit laittaa lähteitä luvuilla. Laitan tähän yhden, lisää voi kaivella allaolevasta linkistä.

Sen mukaan kaikista kauppatieteellisen alan ylemmän korkeakoulututkinnon aloituspaikoista Hankenin ja Åbo Akademin osuus oli vuonna 2009 17,4 prosenttia, eli noin suhteellinen osuus oli kolminkertainen suomenkielisiin aloituspaikkoihin verrattuna. Omasta mielestäni melko kohtuutonta.

https://www.data.oph.fi/wera/wera

[Totuusko?]

Olisi tietenkin kivempi jos Aldaron viitsisit laittaa lähteitä luvuilla. Laitan tähän yhden, lisää voi kaivella allaolevasta linkistä.

Sen mukaan kaikista kauppatieteellisen alan ylemmän korkeakoulututkinnon aloituspaikoista Hankenin ja Åbo Akademin osuus oli vuonna 2009 17,4 prosenttia, eli noin suhteellinen osuus oli kolminkertainen suomenkielisiin aloituspaikkoihin verrattuna. Omasta mielestäni melko kohtuutonta.

https://www.data.oph.fi/wera/wera

Kyllähän tämäkin fakta on ollut yleisesti tiedossa. Käsite "kohtuus" on vain monelle ruotsinkieliselle "vieras". Hoono-soomi nääs 

[Aldaron]

Olisi tietenkin kivempi jos Aldaron viitsisit laittaa lähteitä luvuilla. Laitan tähän yhden, lisää voi kaivella allaolevasta linkistä.

Sen mukaan kaikista kauppatieteellisen alan ylemmän korkeakoulututkinnon aloituspaikoista Hankenin ja Åbo Akademin osuus oli vuonna 2009 17,4 prosenttia, eli noin suhteellinen osuus oli kolminkertainen suomenkielisiin aloituspaikkoihin verrattuna. Omasta mielestäni melko kohtuutonta.

https://www.data.oph.fi/wera/wera

Totesin jo ylempänä, että ainoa ala jolla ruotsinkielisten aloituspaikkojen prosentuaalinen osuus tietääkseni ylittää ruotsinkielisistä lukioista valmistuneiden prosenttiosuuden on juuri kaupallinen ala. Ja totesin myös, että Hankenilta valmistuneet työllistyvät tunnetusti erittäin hyvin. On tuo minustakin aika huvittava yliedustus, mutta hyvin näkyvät kelpaavan työmarkkinoille. Taustalla se tunnettu tosiseikka, että ruotsinkielisiä on liikealalla perinteisesti aika paljon.

En muuten muista nähneeni tilastoa siitä, minkä kokoinen prosenttiosuus maan kaikkien yliopistojen ja korkeakoulujen aloituspaikoista on ruotsinkielisillä linjoilla, mutta saattaa sellainenkin jostain löytyä. Ja jos ei löydy, sellaisen voi koota tilastoja yhdistelemällä jos jaksaa nähdä sen vaivan. Jotain osviittaa saa tilanteesta, kun ottaa huomioon seuraavan:

a) Kauppatieteellisen alan melkein kolminkertainen yliedustus (kolme kertaa 6,5 olisi 19,5 ja 17,4 ei ihan yllä siihen).

b) Esim. lääkiksen aloituspaikoista noin 5% valtakunnallisesti ruotsinkielisellä linjalla, joten aliedustus.  Oikiksen aloituspaikat ovat muistaakseni samaa luokkaa.

c) Monella alalla voi opiskella vain suomeksi, joten ruotsinkielisiä aloituspaikkoja ei ole ollenkaan.


Nämä ulkomuistista. Jos jollain on lisää linkkejä tuoreeseen, täsmälliseen ja viralliseen tietoon, ne sopisivat hyvin tähän ketjuun.

[Aldaron]

On aivan idioottimaista edes olettaa, että kaikilla paikkakunnilla, kaikissa oppilaitoksissa ja  kaikilla oppiasteilla tulisi olla aina mahdollisuus ruotsinkieliseen opetukseen. Juuri tällaisten älyttömien ajatusten tähden viisainta olisi, että Suomen keinotekoinen kaksikielisyys lakkautettaisiin ihan virallisestikin.

Saman oppilaitoksen sisällä tulisi "sisäänpääsyyn" oikeuttavat pisterajat olla yhdenvertaisia. Ihan simppeli periaate, eikö vain?

Kuka on sitten muka vaatinut että maan kaikissa oppilaitoksissa pitäisi olla mahdollisuus ruotsinkieliseen opetukseen? En ole itse ainakaan huomannut tuollaisia vaatimuksia. Totesin ylempänä, että kaikki ruotsinkielinen lääketieteen opetus on keskitetty Helsingin lääkikseen. Åbo Akademissa ei nimittäin ole lääkistä ja maan kaikki muut lääkikset antavat opetusta vain suomeksi. Ruotsinkielisen opetuksen hajoittaminen maan kaikkiin lääkiksiin olisi useastakin syystä täysin älytön idea.

Mitä tuohon "simppeliin periaatteeseesi" taas tulee: koska kaikki muut lääkikset maassa ovat täysin suomenkielisiä, Helsingissä sijaitsevan, maan ainoan ruotsinkielisen linjan pisterajoja ei ole mitään mieltä verrata Helsingin suomenkieliseen linjaan, vaan koko maan tilanteeseen. Toisessa vaakakupissa on siis Helsingin ruotsinkielinen linja ja toisessa suomenkieliset aloituspaikat maan kaikissa lääkiksissä. 

[Totuusko?]

Mitä tuohon "simppeliin periaatteeseesi" taas tulee: koska kaikki muut lääkikset maassa ovat täysin suomenkielisiä...

Olet yksiselitteisesti väärässä. Suomessa on vain kaksikielisiä tai ruotsinkielisiä oppilaitoksia. Älä keksi omiasi, vaan pitäydy faktoissa 

[Aldaron]

Mitä tuohon "simppeliin periaatteeseesi" taas tulee: koska kaikki muut lääkikset maassa ovat täysin suomenkielisiä...

Olet yksiselitteisesti väärässä. Suomessa on vain kaksikielisiä tai ruotsinkielisiä oppilaitoksia. Älä keksi omiasi, vaan pitäydy faktoissa 

Lainaan alkuun sinua itseäsi: "Olet yksiselitteisesti väärässä". Ruotsin kielellä nimittäin ei luennoida maan muissa lääkiksissä, ainoastaan Helsingissä. Ruotsi ei ole opetuskielenä Turun, Tampereen, Oulun jne yliopistoissa, kuten se on Helsingissä.

Ja loppuun lainaan taas sinua itseäsi: "Älä keksi omiasi, vaan pitäydy faktoissa."

[Totuusko?]

Lainaan alkuun sinua itseäsi: "Olet yksiselitteisesti väärässä". Ruotsin kielellä nimittäin ei luennoida maan muissa lääkiksissä, ainoastaan Helsingissä. Ruotsi ei ole opetuskielenä Turun, Tampereen, Oulun jne yliopistoissa, kuten se on Helsingissä.

Ja loppuun lainaan taas sinua itseäsi: "Älä keksi omiasi, vaan pitäydy faktoissa."

Voitko osoittaa minulle sen kohdan, missä olen ollut "yksiselitteisesti väärässä"? En ole tietääkseni ottanut mitään kantaa luennointikieleen? Suomessa on vain kaksikielisiä tai ruotsinkielisiä oppilaitoksia.

[Aldaron]

Lainaan alkuun sinua itseäsi: "Olet yksiselitteisesti väärässä". Ruotsin kielellä nimittäin ei luennoida maan muissa lääkiksissä, ainoastaan Helsingissä. Ruotsi ei ole opetuskielenä Turun, Tampereen, Oulun jne yliopistoissa, kuten se on Helsingissä.

Ja loppuun lainaan taas sinua itseäsi: "Älä keksi omiasi, vaan pitäydy faktoissa."

Voitko osoittaa minulle sen kohdan, missä olen ollut "yksiselitteisesti väärässä"? En ole tietääkseni ottanut mitään kantaa luennointikieleen? Suomessa on vain kaksikielisiä tai ruotsinkielisiä oppilaitoksia.

Opetuskieli määrittää oppilaitoksen luonteen. Jos opetusta annetaan ainoastaan suomeksi, et voi väittää oppilaitoksen olevan "kaksikielinen".

[Totuusko?]

Opetuskieli määrittää oppilaitoksen luonteen. Jos opetusta annetaan ainoastaan suomeksi, et voi väittää oppilaitoksen olevan "kaksikielinen".

Opetushallitus voi  . Jos et järkipuhetta usko, voit toki aina tarkistaa asian viralliselta taholta.


Olet itsekin aiemmin todennut, että moni ns. ruotsinkielinen osaa suomea paremmin kuin moni ns. syntyperäinen suomalainen. Oletetaan sinun kerrankin olevan oikeassa. Lähtökohtaisestihan  tällainen tilanne olisi kaikkien kannalta hyvä. Olisi tyhmää olla osaamatta kieltä, jota puhuu 95% väestöstä.

Noh, mitä sitten tarkoittaa kaksikielisyys oppilaitoksissa? Ainakin sitä, että tällaisten oppilaitosten pääsykokeisiin voi jokainen osallistua omalla äidinkielellään. Eli ruotsinkielinen, vaikka osaakin suomea paremmin kuin suomalainen (lähde: Aldaron), osallistuu kokeeseen ruotsinkielisten kiintiössä, joissa on yleisesti ottaen selkeästi alemmat sisäänpääsyyn oikeuttavat pisterajat kuin suomenkielisten kiintiöissä. Käytännön merkitystähän ei opetuskielellä ole, koska he (surut) kuitenkin osaavat suomea paremmin kuin suomalaiset.

Minusta on väärin, että samaan oppilaitokseen ja samaan koulutukseen valittavilta oppilailta edellytetään erilaisia lähtötasoja, riippuen pelkästään hakijan äidinkielestä.

Onhan suomalaisellakin toki mahdollisuus hakea esimerkiksi hankenille tai oobuakatemiaan, mutta näihin oppilaitoksiin ei voi hakea omalla äidinkielellään (paitsi tietysti ruotsinkieliset), vaan pääsykokeet on suoritettava sillä toisella vieraalla kielellä eli ruotsilla.

[Aldaron]

Opetuskieli määrittää oppilaitoksen luonteen. Jos opetusta annetaan ainoastaan suomeksi, et voi väittää oppilaitoksen olevan "kaksikielinen".

Opetushallitus voi  . Jos et järkipuhetta usko, voit toki aina tarkistaa asian viralliselta taholta.

Otetaan vielä uusiksi: oppilaitos käyttää opetuskielenään pelkkää suomea ja silti se on sinun mielestäsi "kaksikielinen".

Aika kiehtova paradoksi. Tarjoamiasi absurdin huumorin kukkasia kaivataan ehdottomasti lisää keventämään tämän ketjun hieman tosikkomaista yleisilmettä.

[Totuusko?]

Opetuskieli määrittää oppilaitoksen luonteen. Jos opetusta annetaan ainoastaan suomeksi, et voi väittää oppilaitoksen olevan "kaksikielinen".

Opetushallitus voi  . Jos et järkipuhetta usko, voit toki aina tarkistaa asian viralliselta taholta.

Otetaan vielä uusiksi: oppilaitos käyttää opetuskielenään pelkkää suomea ja silti se on sinun mielestäsi "kaksikielinen".

Aika kiehtova paradoksi. Tarjoamiasi absurdin huumorin kukkasia kaivataan ehdottomasti lisää keventämään tämän ketjun hieman tosikkomaista yleisilmettä.

Ei ole minun keksintöni tuo kaksikielisyys -määritelmä. Olen joskus kysellyt opetushallituksesta perusteita siihen, miksi joihinkin oppilaitoksiin on olemassa sekä suomen- että ruotsinkielisiä pääsykokeita tai sitten pelkästään ruotsinkielisiä. Tuollaista vastausta minulle tarjottiin.

ps.

Kyseessä ei ole paradoksi vaan vääryys suomenkielisiä kohtaan

[Aldaron]

Opetuskieli määrittää oppilaitoksen luonteen. Jos opetusta annetaan ainoastaan suomeksi, et voi väittää oppilaitoksen olevan "kaksikielinen".

Opetushallitus voi  . Jos et järkipuhetta usko, voit toki aina tarkistaa asian viralliselta taholta.

Otetaan vielä uusiksi: oppilaitos käyttää opetuskielenään pelkkää suomea ja silti se on sinun mielestäsi "kaksikielinen".

Aika kiehtova paradoksi. Tarjoamiasi absurdin huumorin kukkasia kaivataan ehdottomasti lisää keventämään tämän ketjun hieman tosikkomaista yleisilmettä.

Ei ole minun keksintöni tuo kaksikielisyys -määritelmä. Olen joskus kysellyt opetushallituksesta perusteita siihen, miksi joihinkin oppilaitoksiin on olemassa sekä suomen- että ruotsinkielisiä pääsykokeita tai sitten pelkästään ruotsinkielisiä. Tuollaista vastausta minulle tarjottiin.

ps.

Kyseessä ei ole paradoksi vaan vääryys suomenkielisiä kohtaan

Lisää absurdia huumoria, näemmä. Kuten jo edellä totesin, tällaista kaivataan ehdottomasti lisää. Ja viestisi loppuun jaksoit vielä heittää hauskan parodian perinteisessä itsesäälissä kieriskelevästä "kielisoturista" tyyliin "Murheellisten laulujen maa" (Eput). Se sopiikin hyvin viestisi soundtrackiksi: http://www.youtube.com/watch?v=Xd-Dik8b8ac  
Tulet varmasti hauskuuttamaan meitä vielä pitkään. Keep up the good work!

[Totuusko?]

Lisää absurdia huumoria, näemmä. Kuten jo edellä totesin, tällaista kaivataan ehdottomasti lisää. Ja viestisi loppuun jaksoit vielä heittää hauskan parodian perinteisessä itsesäälissä kieriskelevästä "kielisoturista" tyyliin "Murheellisten laulujen maa" (Eput). Se sopiikin hyvin viestisi soundtrackiksi: http://www.youtube.com/watch?v=Xd-Dik8b8ac  
Tulet varmasti hauskuuttamaan meitä vielä pitkään. Keep up the good work!

Well...i'll do my best 

[jupeli]

Mitäköhän asiallisia hyötynäkökohtia suomen kielelle, suomalaiselle kulttuurille, suomenkielisten suomalaisten (n. 92& kansasta)taloudelle ja suomen taloudelle voisi löytyä pakollisesta ruotsin opetuksesta ja maamme kaksikielisetä järjestelmästä?

[Sibis]

Mitäköhän asiallisia hyötynäkökohtia suomen kielelle, suomalaiselle kulttuurille, suomenkielisten suomalaisten (n. 92& kansasta)taloudelle ja suomen taloudelle voisi löytyä pakollisesta ruotsin opetuksesta ja maamme kaksikielisetä järjestelmästä?

En kyllä paljoa näe hyötyjä.

Kun vähintäänkin pari miljardia kulutetaan turhaan pakkokieleen sekä sen aiheuttama v-tutus niin puhutaan fundamentaalisesta tappiosta!

Globaalista pärjäämisestä on nyt kysymys.

[Turkulaine]

Otetaan vielä uusiksi: oppilaitos käyttää opetuskielenään pelkkää suomea ja silti se on sinun mielestäsi "kaksikielinen".

Turun yliopisto on ainakin täysin suomenkielinen. Kaikki oppaista kyltityksiin on vain suomeksi, tarvittavin osin sekä suomeksi että englanniksi yliopistolaitoksen kansainvälisyyden vuoksi. Nettisivuilla ei ole edes johdantotekstiä ruotsiksi, kun taas mm. Åbo Akademi tarjoaa jopa suuren osan nettisivujensa sisällöstä suomeksi. Siitäkin huolimatta, että yliopistomaailmassa voisi olettaa ihmisten osaavan lukea sen verran ruotsia, ettei kaikkea tarvitsisi kääntää. Vaikuttaisi siltä, että Akademi on kaksikielinen ja Yliopisto yksikielinen, jos ruvetaan yksityiskohtia syynäämään.

[Teppis]

En vieläkään viitsi etsiä viikkoja vanhaa kysymystä mutta jos kysyt saman uudelleen lupaan siihen vastata.

Mielestäni on hivenen läpikuultavaa se, että ensin kierrät keskustelussa asian vierestä ja lopuksi toteatkin unohtaneen koko asian, josta oli puhe.

Noh, miten vain. Ei sinua voi kyllä todesta ottaa.

Mutta jos vähänkään historiaa tunnet voit havaita, että itsenäisys on ostettu kallilla hinnalla 1918, 1939 ja 1941-44. Lenin, Venäjä, Neuvostoliitto, Stalin ja kaikki muutkin sieltä päin ovat jatkuvasti olleet viemässä itsenäisyytemme ja pyrkineet tuhoamaan koko kansallisen olemassaolomme.

Henkilökohtasesti en nyt tajua mitä tähän asiaan liittyy suoranaisesti jatkosodat sun muut keskustelut.

Alunperin oli puhe siitä, että Venäjä meidät itsenäisiksi laski ja se on yksinään meille todella iso asia. Ehkä jopa isoin asia historiassamme.

Voiko kysymyksesi tulkita trollaamiseksi? Ymmärrät varmaan itsekin täysin, että en sitä tarkoita, ainakaan suoraan. Toki on niin, että jos emme olisikaan kuuluneet Ruotsiin 800 vuoden ajan vaan Venäjään, joka oli se toinen vaihtoehto, olisi yhteiskuntamme kovin erilainen eikä se todennäköisesti olisi synnyttänyt mitään Nokian tapaista.

Voit tulkita kysymyksen ihan millaiseksi tahansa. Koetin kyllä jonkun verran täsmentää kantaasi, mutta koska et siihen pystynyt, niin oli pakko kysyä asiaa suoraan. Et tosin nytkään ihan suoranaisesti antanut selkeää vastausta, että onko Nokia Ruotsin aikaan saamaa vaiko ei? Tosin, enempi minulle nyt jäi sellainen kuva, että Nokiakin on ainakin osin Ruotsin aikaan saamaa.

Hieman ihmetyttää tässä kieliketjussa joidenkin levittämä suoranainen hurriviha ja disinformaatio ruotsalaisten ja ruotsinkielisten suorittamista väkivaltateoista suomalaisia kohtaan. Varmaan niistä osa totta mutta vaikka kaikki keksitytkin jutut olisivat totta eivät ne oikeaan mittakaavaan asetettuina olisi kovinkaan merkittäviä tapahtumia itäisen vainolaisen toimien rinnalla. Jos verrataan Ruotsin ja Venäjän kontribuutioita suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen niin en todellakaan keksi mitään hyvää mitä venäläinen yhteiskunta olisi suomelle antanut. Keksiikö joku muu? Vodka? Sen sijaan ruotsalainen yhteiskuntamalli oli jo 1800-luvun alussa niin hyvä, että keisaria Aleksanteri I päätti antaa suomalaisten jatkaa kokeilumielessä sillä eteenpäin myöhempää Venäjän kehittämistä varten. Jo tuolloin oli Ruotsissa ja siten myös meillä Suomessa maailman edityksellisin väestökirjanpito, valtion aluehallinto oli järjestetty lääneihin, keskuahallinto alakohtaisiin hallituksiin ja 1770-luvun valtiopäiväjärjestys kelpasi melkein sellaisenaan vielä itsenäisessä Suomessakin.

Aika vähissä on sellainen "hurriviha" ollut tässä keskustelussa. Minulla ei esimerkiksi ole sinänsä "hurreja" kohtaan mitään, kunhan se pakollinen ruotsi häviäisi Suomesta. Tunnen ihan henkilökohtaisesti näitä "hurreja" ja olen sitä mieltä, että tuskin tavallinen "hurri" on vaatimassa pakollista ruotsia Suomeen.

Vaikka ei olekaan mielekästä enää opettaa pakollisena ruotsia kaikille niin pakkovenäjä olisi todellakin askel johonkin vielä kummallisempaan.

Selkeä ongelmasi on se, ettei sinusta voi opetella maan kieltä, joka on sinusta jossain historian tilanteessa sortanut meitä liialti. Venäjä nyt vain on meille todella tärkeä kauppakumppani ja todella tärkeä turisminlähde. Yksinkertaisesti venäjä kielenä on meille tärkeä ja siksi venäjän opiskelu pakollisena olisi paljon fiksumpaa, kuin ruotsin.