Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Totuusko?]

Turun yliopisto on ainakin täysin suomenkielinen.

Ei ole. Kuten ei ole mikään muukaan yliopisto tai korkeakoulu Suomessa.

[Phantasticum]

Vaikka ei olekaan mielekästä enää opettaa pakollisena ruotsia kaikille niin pakkovenäjä olisi todellakin askel johonkin vielä kummallisempaan.

Selkeä ongelmasi on se, ettei sinusta voi opetella maan kieltä, joka on sinusta jossain historian tilanteessa sortanut meitä liialti. Venäjä nyt vain on meille todella tärkeä kauppakumppani ja todella tärkeä turisminlähde. Yksinkertaisesti venäjä kielenä on meille tärkeä ja siksi venäjän opiskelu pakollisena olisi paljon fiksumpaa, kuin ruotsin.

Mutta miksi pakko? Voin tietysti puhua vain omasta puolestani. Kun asiat ovat saaneet tapahtua omalla painollaan, on se ollut paljon antoisampi ja avartavampi kokemus kuin mitä yksikään venäjään liittyvä pakko olisi koskaan voinut olla.

[Uljanov]

Nähdäkseni oleellisinta tuossa lainaamassasi viestissä oli tämä kohta:

fiksumpaa

Ei pakkovenäjä kuitenkaan tavoiteltava tila ole. Tavoiteltava tila on se, että ainoa pakollinen vieras kieli on englanti, ja muut saa valita yksilökohtaisen tarpeen ja mieltymyksen mukaan.

[Phantasticum]

Nähdäkseni oleellisinta tuossa lainaamassasi viestissä oli tämä kohta:

fiksumpaa

Ei pakkovenäjä kuitenkaan tavoiteltava tila ole. Tavoiteltava tila on se, että ainoa pakollinen vieras kieli on englanti, ja muut saa valita yksilökohtaisen tarpeen ja mieltymyksen mukaan.

Voihan sen tietysti noinkin tulkita. Omaan tulkintaani vaikutti myös tämä viesti. Paksunnos minun.

Ilmeisesti et ole niin tyhmä, että olisit sittekin rajoittamassa viisumeiden määrää, mutta sen verta tyhmä, että Venäjän kieltä kuulee Suomessa tasan niin kauan, kuin turismia tulee Venäjältä. Myöskin niin kauan kannattaa sitä venäjää opiskella Itä-Suomessa. Se on jopa perusteltua pakollistaa, koska palvelujen laatu edistää kaupan kehittymistä ja sitä kautta tuo rahaa maahamme.

Fiksaus. Olisi pitänyt lukea voihan eikä voin.

[Teppis]

Voin sen tietysti noinkin tulkita. Omaan tulkintaani vaikutti myös tämä viesti. Paksunnos minun

Tarkoitin nimenomaan fiksumpana vaihtoehtona. Lisäksi on kansantaloudellisesti fiksua opetuttaa pakosti venäjää, ainakin jos vaihtoehtona on ruotsi. En tietystikkään itse ole pakollisuuden kannalla, jonka olen tuon viimeisen lainauksesi jälkeenkin ilmaissut ainakin kerran aiemminkin.

[Jaakko Sivonen]

Kunnanjohtajista yli puolet luopuisi pakkoruotsista. Vain kolmasosa kunnanjohtajista säilyttäisi pakkoruotsin. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/10/yli_puolet_kunnanjohtajista_luopuisi_pakkoruotsista_2084884.html

[EL SID]

Okei, vähän vakavammin: painavin argumentti ruotsin pakollisuutta vastaan peruskoulun oppiaineena on, kuten olen aikaisemmin todennut, se että huonommin motivoituneet pilaavat opiskeluilmapiirin paremmin motivoituneilta ja hidastavat koko luokan työskentelyä. Keskusteltaessa J. H-a:n kielipoliittisesta ohjelmasta hahmottelin mallin, jonka puitteissa tuon ongelma voitaisiin minimoida: toista kotimaista pitäisi tarjota kaikissa kouluissa sekä lyhyenä että pitkänä vaihtoehtona, jolloin kaikkein motivoituneimmat valikoituisivat siihen pitempään versioon. Kaikkein huonoimmin motivoitunutta ainesta ajatellen voitaisiin harkita mahdollisuutta jättää ruotsi kokonaan pois peruskoulussa. Huomattava osa niistä jotka näin tekisivät ei varmaankaan haluaisi jatkaa lukiossa eikä päätyisi virkamieheksi, joten virallisen kaksikielisyyden ylläpitämisen kannalta mitään haittaa ei pääsisi näistä syntymään. Toinen kotimainen olisi kuitenkin edelleen pakollinen lukiossa, jossa ne jotka eivät peruskoulussa lukeneet ruotsia ollenkaan saisivat suorittaa kolmen vuoden intensiivikurssin selvitäkseen myöhemmin virkaruotsista.

Virallisen kaksikielisyyden ylläpitäminen ei välttämättä edellytä sitä että koko väestö puhuu sujuvasti molempia kotimaisia, mutta virkamiehiltä on, paikkakunnasta riippuen, edellytettävä vähintään tiettyä minimikielitaitoa toisessa kotimaisessa. Tästä syystä toisen kotimaisen vapaaehtoistaminen peruskouluissa ilman että sitä tarjottaisiin kaikissa kouluissa sekä pitkänä että lyhyenä vaihtoehtona saattaisi ruotsin käytännössä samaan asemaan ranskan, saksan ja venäjän kanssa, joita vain osalla peruskoululaisista on käytännössä mahdollisuus opiskella.
 


Puheessa ahvenanmaalaisten "keikaroinnista" taas on on aika vahva annos tahatonta komiikkaa, sillä ajatus siitä että joku ruotsia Ahvenanmaan aksentilla puhuva a) haluaisi "keikaroida" tai b) edes kykenisi "keikaroimaan" on sitä luokkaa, että siitä siitä saisi hyvän absurdin sketsin johonkin FST:n ohjelmaan. Ahvenanmaalaiset voisivat tosin hieman loukkaantua, mutta Helsingin ruotsinkieliset nauraisivat katketakseen...

Loppuun vielä havaintoesimerkki siitä, miten ahvenanmaalaiset on esitetty suomenruotsalaisessa viihdeohjelmassa: http://www.youtube.com/watch?v=N5lN009FrT0
Ei ihan sovi ajatukseen "keikaroinnista"...

vastataan nyt järjestyksessä. Ensinnäkin, argumenttisi  "koska meillä on pakkoruotsi, niin sitä lukematon ei pääse virkamieheksi" on jo aika kulunut. Vastataan rutiininvastaus: Tarkoitus onkin taata ruotsinkieliselle vähemmistölle kielipalvelut paikallisesti. Näin ollen tarkoitus on rukata myös kielivaatimuksia, siten että pakkoruotsin osaamista vaaditaan vain niillä alueilla, joilla elää ruotsinkielinen vähemmistö. Itseasiassa suomenkieliset eivät häviä yhtään mitään. Kokemuksen syvällä rintaäänellä ja vaikkapa esimerkillä:

Korsholman kaksikielinen, mutta sellainen, jossa on RKP johtavassa asemassa, edellyttää työntekijältä, tässä tapauksessa kunnan rakennustarkastajalla, on "hyvä suullinen ja kirjallinen ruotsin kielen taito sekä hyvä suullinen ja tyydyttävä kirjallinen suomen kielen taito.",

http://www.mol.fi/paikat/...ndex=2&anchor=7281146

jos Vaasassa, jossa väestön kielisuhteet ovat päinvastaiset, asetettaisiin päinvastaiset, suomenkielisiä suosivat vaatimukset, niin johan ruotsinkielinen media huutaisi rasismia, ja asiasta älähtäisi niin Lipponen, Sasi kuin muukin svenka.nu-faniporukka...

http://hommaforum.org/index.php/topic,10427.msg403225.html#msg403225

voin osoittaa, ettei näille alueille palkata nytkään suomenkielisiä viranhaltijoita, tai heidän on täytettävä vaatimukset, joita, vastakkaisessa tapauksessa, kukaan ei edellytä ruotsinkieliseltä viranhaltijalta.

Kielten opiskelu on suomenkielisissä kouluissa muutenkin joutunut 90-luvun jälkeen jokseenkin täysin retuperälle. Ruotsinkielisissä kouluissa sekä toiseen kotimaiseen (siis suomeen) että vieraisiin kieliin satsataan keskimäärin selvästi enemmän kuin suomenkielisissä. Asiasta löytyy tilastoja. Suomenkielisen koulusektorin olisi syytä tässä suhteessa ottaa oppia ruotsinkielisestä.

ja vastaavasti monesta muusta laiminlyödään. Kuten jo tiedätkin, pärjäävät ruotsinkieliset suomenkielisiä ikätovereitaan huonommin esimerkiksi matematiikassa

http://www.ilkka.fi/teemat/kulttuuriteematarticle.jsp?p=264&article=538450&Title=Ruotsinkieliset+oppilaat+j%E4%E4v%E4t+matematiikan+taidoissa


syitä etsikään kaikesta muusta paitsi siitä, että kouluissa ollaan keskitytty kielitaitoon, joka sortaa matemaattisesti lahjakkaista oppilaita. Erot korostuvat maalaiskouluissa, eli seuduilla, joissa ei olla tekemisissä suomenkielisten kanssa.
Herrakansa-ajatteluun Kielivähemmistöllemme tietysti sopii, että suomenkielinen ressukka osaa hyvin, ennen kaikkea ruotsia ja mahdollisesti muita kieliä, vaikka monien yritysten menestys perustuu nimenomaan insinööritaitoon, eli matikkapäähän ja laskutaitoon, mutta sehän poissa vain suomenkielisiltä. Suomenkielisten ei kuitenkaan ole pakko hyväksyä tätä.
Tulevaisuuden kannalta onkin parempi, että pakkoruotsin sijaan, keskityttäisiin enemmän niin fysiikan, kemian, kuin matematiikankin opettamiseen. Ne ovat universaaleja taitoja, joilla on enemmän kysyntää huomisen, englannin kielen muuttuessa vielä nykyistä enemmän yhteiseksi maailmankieleksi, maailmassa kuin ruotsilla.
Taas näemme, kuinka pakkoruotsi ies pakottaa suomaaliset elämään menneisyydessä, menneessä maailmassa, ja on siten haitaksi kansakunnan menestykselle.

"Kielikiintiöistä": "Kiintiö" on sikäli harhaanjohtava sana, että todellisuudessa on kyse ruotsinkielisistä linjoista, joihin ruotsinkielinen opetus on keskitetty. Ainoa ala jolla ruotsinkielisten aloituspaikkojen prosenttiosuus ylittää ruotsinkielisistä kouluista ylioppilaaksi päässeiden prosenttiosuuden (joka on muistaakseni noin 6.5%) on tietääkseni kaupallinen (jos jollakin on parempaa tietoa, korjatkoon). Tosin tähän voi käyttää vasta-argumenttia: "The proof of the pudding is its eating", sillä Hankenilta valmistuneet työllistyvät tunnetusti erittäin hyvin. Esimerkiksi lääketieteellisistä aloituspaikoista muodostaa Helsingin lääkiksen ruotsinkielinen linja valtakunnallisesti vain noin 5%, mikä siis alittaa ruotsinkielisistä lukioista valmistuneiden prosenttiosuuden. Ruotsinkieliset aloituspaikat on keskitetty Helsingin Lääkikseen, johon on vaikeampi päästä kuin lääkiksiin keskimäärin. Tästä seuraa vääjäämättä, että Helsingin Lääkiksen ruotsinkieliselle linjalle on tietenkin helpompi päästä kuin suomenkieliselle, sillä edellisen luonne on itse asiassa valtakunnallinen. Jos haluaa tehdä relevantin vertailun lääkikseen pääsyn helppoudesta ruotsin- ja suomenkielisten linjojen välillä, Helsingin ruotsinkielistä linjaa pitäisikin itse asiassa verrata koko maan kaikkiin suomenkielisiin aloituspaikkoihin: siis Helsingin Lääkiksen suomenkielinen linja + maan kaikki muut lääkikset (sillä nehän ovat kaikki suomenkielisiä). Ruotsinkielisten aloituspaikkojen tasaisessa hajoittamisessa maan kaikkiin lääkiksiin taas ei olisi päätä eikä häntää, sillä silloinhan maan kaikkiin lääkiksiin jouduttaisiin järjestämään ruotsinkielistä opetusta, mikä taas ei olisi poliittisesti mahdollista. 

"Kiintiöistä" puhuttaessa on myös muistettava, että löytyy monta akateemista alaa, joita ei Suomessa voi opiskella ruotsiksi ollenkaan. 

selkeä yliedustus ruotsinkielisillä on erityisesti korkea-asteen oppilaitoksissa.

Jos ylioppilaista noin 6.5% valmistuu ruotsinkielisistä lukioista ja esim. lääkiksen aloituspaikoista on noin 5% ruotsinkielisiä, kyse ei ole yli- vaan aliedustuksesta.

Lisää tähän vielä se, että riittävän hyvin ruotsia osaava suomenkielisen lukion suorittanut voi hakea ruotsinkieliselle linjalle (ja aika moni hakeekin) ja - last but not least -se että monta akateemista alaa voi Suomessa opiskella vain suomeksi, kuten jo totesin.

Totesin jo ylempänä, että ainoa ala jolla ruotsinkielisten aloituspaikkojen prosentuaalinen osuus tietääkseni ylittää ruotsinkielisistä lukioista valmistuneiden prosenttiosuuden on juuri kaupallinen ala. Ja totesin myös, että Hankenilta valmistuneet työllistyvät tunnetusti erittäin hyvin. On tuo minustakin aika huvittava yliedustus, mutta hyvin näkyvät kelpaavan työmarkkinoille. Taustalla se tunnettu tosiseikka, että ruotsinkielisiä on liikealalla perinteisesti aika paljon.

En muuten muista nähneeni tilastoa siitä, minkä kokoinen prosenttiosuus maan kaikkien yliopistojen ja korkeakoulujen aloituspaikoista on ruotsinkielisillä linjoilla, mutta saattaa sellainenkin jostain löytyä. Ja jos ei löydy, sellaisen voi koota tilastoja yhdistelemällä jos jaksaa nähdä sen vaivan. Jotain osviittaa saa tilanteesta, kun ottaa huomioon seuraavan:

a) Kauppatieteellisen alan melkein kolminkertainen yliedustus (kolme kertaa 6,5 olisi 19,5 ja 17,4 ei ihan yllä siihen).

b) Esim. lääkiksen aloituspaikoista noin 5% valtakunnallisesti ruotsinkielisellä linjalla, joten aliedustus.  Oikiksen aloituspaikat ovat muistaakseni samaa luokkaa.

c) Monella alalla voi opiskella vain suomeksi, joten ruotsinkielisiä aloituspaikkoja ei ole ollenkaan.


Nämä ulkomuistista. Jos jollain on lisää linkkejä tuoreeseen, täsmälliseen ja viralliseen tietoon, ne sopisivat hyvin tähän ketjuun.

meni jo prosenttileikiksi. Ensinnäkin, pääseekö suomenkielisistä 5% lukemaan lääketiedettä? Ellei, järjestelmä suosii ruotsinkielisiä.

toisekseen, miksi ruotsinkielisille pitäisi järjestää sellaisia opiskelumahdollisuuksia, joita suomenkielisistäkin käyttää hyväksi vain pieni osa? Aivan samalla tavalla, kun suomenkielinen pääsee lukemaan ruotsinkielisille linjoilla, myös ruotsinkielinen pääsee lukemaan suomenkielisille linjoille.
Tässä taas unohtuu, että kyseessä on kuitenkin vain muutaman sadantuhannen vähemmistö, kun taas suomenkielisiä on miljoonainen enemmistö.

kolmanneksi, kuten on jo nähty, pakkoruotsivaatimukset pitävät huolta siitä, että ruotsinkielisen kauppakorkean käyneet työllistyvät suomenkielisiä paremmin tai ainakin heille on kysyntää enemmän. Eli ollaan keinotekoisesti luotu työmarkkinat, joille kielivähemmistön kannattaa hakeutua. Muutetaan virkamiesvaatimuksia, niin tulemme näkemään, kuinka Hansenilta valmistutaan suoraan kortistoon.
Suomenkielisillä ei ole samaa etua, joten suomenkieliset valmistuvat muille aloille, kuten insinööreiksi, suomalaisen elinkeinoelämän palvelukseen.

[Totuusko?]

Ja näiden edellämainittujen epäkohtien mahdollistajat ovat valitettavasti suomalaiset (suomenkieliset) äänestäjät.

Olen jutellut lukuisten tuttavien kanssa Suomen "kaksikielisyydestä" ja sen mukanaan tuomista haittavaikutuksista. Aika moni heistä ei ole edes "ajatellut" asiaa aiemmin. Suomalaiset ovat niin lainkuuliaisia, että alistuminen minkälaiselle kyykyttämiselle tahansa on mahdollista, kunhan "kyykytys" on mainittu edes jossakin viralliselta vaikuttavassa paperissa.

[Aldaron]

Esimerkiksi lääketieteellisistä aloituspaikoista muodostaa Helsingin lääkiksen ruotsinkielinen linja valtakunnallisesti vain noin 5%, mikä siis alittaa ruotsinkielisistä lukioista valmistuneiden prosenttiosuuden. Ruotsinkieliset aloituspaikat on keskitetty Helsingin Lääkikseen

Jos ylioppilaista noin 6.5% valmistuu ruotsinkielisistä lukioista ja esim. lääkiksen aloituspaikoista on noin 5% ruotsinkielisiä, kyse ei ole yli- vaan aliedustuksesta.

b) Esim. lääkiksen aloituspaikoista noin 5% valtakunnallisesti ruotsinkielisellä linjalla, joten aliedustus.

meni jo prosenttileikiksi. Ensinnäkin, pääseekö suomenkielisistä 5% lukemaan lääketiedettä? Ellei, järjestelmä suosii ruotsinkielisiä.

Et siis ymmärtänyt. Okei, otetaan vielä uudestaan. Ja tällä kertaa oikein paksusta rautalangasta.

Olet itse lainannut viestiäni, josta käy erittäin yksiselitteisesti ja useaan otteeseen ilmi, että tuo 5% on osuus kaikista lääkiksen aloituspaikoista valtakunnallisella tasolla. Nämä 5% maan kaikista lääkärinaluista opiskelevat kaikki Helsingin yliopiston lääkiksen ruotsinkielisellä linjalla, koska kaikki muut lääkikset kuuluvat yliopistoihin, joissa opetusta annetaan yksinomaan suomeksi (Åbo Akademissa ei ole lääkistä).

Jo ymmärtäisit prosenttilaskun perusperiaatteet, käsittäisit että tuo ei tarkoita, kuten luulet, että 5% kaikista ruotsinkielisistä pääsee lukemaan lääketiedettä. Se tarkoittaa sitä että 5% kaikista lääkärinaluista koko maassa opiskelee lääketiedettä ruotsiksi, ja kaikki näistä Helsingissä. Vastaavasti 95% kaikista lääkärinaluista valtakunnallisesti lukee lääketiedettä suomeksi. Koulutustaustasi on muistaakseni peruskoulu + ammattikoulu, joten ymmärrän hyvin, että kommentoidessasi yliopistoihin ja korkeakouluihin liittyviä asioita liikut itsellesi vieraalla pohjalla. Ilmeisesti siksi sinulle sattuu helposti erinäisiä kömmähdyksiä.   

[Pöllämystynyt]

Virallisen kaksikielisyyden ylläpitäminen ei välttämättä edellytä sitä että koko väestö puhuu sujuvasti molempia kotimaisia, mutta virkamiehiltä on, paikkakunnasta riippuen, edellytettävä vähintään tiettyä minimikielitaitoa toisessa kotimaisessa. Tästä syystä toisen kotimaisen vapaaehtoistaminen peruskouluissa ilman että sitä tarjottaisiin kaikissa kouluissa sekä pitkänä että lyhyenä vaihtoehtona saattaisi ruotsin käytännössä samaan asemaan ranskan, saksan ja venäjän kanssa, joita vain osalla peruskoululaisista on käytännössä mahdollisuus opiskella.

Miten tuo "paikkakunnasta riippuen" kuuluu tulkita? Tarkoitatko, että joillain paikkakunnilla minimitaitoa ei välttämättä tarvitsisi vaatia?

Minun nähdäkseni virallisen kaksikielisyyden ylläpito ei edellytä virkamiehiltä ruotsintaitoa muualla, kuin ruotsin- ja kaksikielisillä seuduilla. Muualla riittäisi, että virkamiehistöön kuuluu muutama ruotsintaitoinen, tai että löytyy riittävästi tulkkeja. Tämä ei edellyttäisi ruotsin pakollisuutta lukioissa tai opistoissa kautta maan. Ruotsia tulisi kuitenkin tarjota vapaaehtoisena kaikkialla.

Palaan taas olennaiseen, ja pahoittelen mahdollista toistoa.

Minä siis haluaisin, että Suomi säilyisi virallisesti kaksikielisenä. Jos nykyinen tapa säilyttää kaksikielisyyttä pidetään väkisin voimassa, se kasvattaa paineita kaataa kaksikielisyys kokonaisuudessaan. Perinteisen kritiikin lisäksi on ilmaantunut uusia paineen tuottajia, kuten venäjänkielisten määrän kasvu, muiden ei-ruotsinkielisten määrän kasvu (mm. pakolaiset), Venäjän poliittinen vaikutusvalta, Venäjän taloudellinen merkitys Suomelle, monikielistymisen vaatimukset (kaksikielisyyden sijasta), sekä monenlainen "pakkokansainvälistyminen", joka ei arvota perinteisiä kieliä korkealle.

Minusta ruotsia voitaisiin vaalia samoilla resursseilla jopa nykyistä enemmän, jos se tehtäisiin eri tavalla kuin nyt. Ennen kaikkea toimet, lait ja resurssit (kielen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi) pitäisi kohdistaa eri tavalla, lähinnä ruotsinkielisiin itseensä ja ruotsinkielisille seuduille. Ruotsi ei ole suomenkielisten kouluaineena elävä ja hyvinvoiva kieli. Se on elävä ruotsinkielisten äidinkielenä ja osana ruotsinkielisiä seutuja. Näihin kohteisiin pitäisi siis priorisoida merkittävimmät toimenpiteet ja resurssit - muualla niistä voi jopa olla vakavaa haittaa, kuten pakkoruotsista nähdäkseni on. Toinen priorisoinnin kohde olisi hallitus, eduskunta ja ylimmät valtionvirastot, joiden toiminta pitäisi tehdä ymmärrettäväksi, demokraattiseksi ja läpinäkyväksi paitsi suomenkielisille, myös ruotsinkielisille kansalaisille.

Ajatukseni heikko kohta ovat kaksikieliset seudut ja yksikielisesti suomenkielisten alueiden merkittävät ruotsinkieliset ryhmät, ja kysymykset siitä, miten näiden kanssa toimittaisiin. Edessä olisi paljon linjanvetoja ja vaikeitakin kompromisseja, mutta tämä olisi silti paljon parempi, kuin ajaa kaksikielisyys täysin purjein karille nykypolitiikan mukaisesti.

[Aldaron]

pakkoruotsivaatimukset pitävät huolta siitä, että ruotsinkielisen kauppakorkean käyneet työllistyvät suomenkielisiä paremmin tai ainakin heille on kysyntää enemmän. Eli ollaan keinotekoisesti luotu työmarkkinat, joille kielivähemmistön kannattaa hakeutua. Muutetaan virkamiesvaatimuksia, niin tulemme näkemään, kuinka Hansenilta valmistutaan suoraan kortistoon.
Suomenkielisillä ei ole samaa etua, joten suomenkieliset valmistuvat muille aloille, kuten insinööreiksi, suomalaisen elinkeinoelämän palvelukseen.

Et nähtävästi tiedä, että suuri enemmistö kaupallisen alan korkeakoulutetuista työllistyy yksityissektorille. Ja yksityissektorillahan kielitaitovaatimukset asettaa työnantaja itse eikä kunta tai valtio. Työnantajille hiljattain tehdyssä kyselytutkimuksessa ilmeni että ruotsin taito on edelleen varsin painava meriitti elinkeinoelämässä. Kaikkein eniten sitä painotettiin rahoitussektorilla, jonka palvelukseen Hanken onkin tuottanut varsin runsaasti väkeä.

Vaikka virallisesta kaksikielisyydestä luovuttaisiinkin (mitä sivumennen sanoen ei tule tapahtumaan, sillä se vaatisi määräenemmistön eduskunnassa ja edes ehdottoman enemmistön siirtyminen yksikielisyyden kannalle on täysin utopistinen ajatus), ruotsin kielen taito olisi edelleen hyvin painava meriitti yritysten rekrytoidessa korkeakoulutettua väkeä. Jos suomenkieliseltä puolelta valmistuneet ekonomit osaavat tulevaisuudessa entistä huonommin ruotsia, sehän vain vahvistaa Hankenilta valmistuneiden asemaa työmarkkinoilla. Lopputuloksena olisi se että ruotsinkielisten jo valmiiksi maan kokonaisväestöä  matalampi työttömyysprosentti alenisi vielä hieman lisää. Hankenilta (ei siis Hansenilta, kuten kirjoitat) ei toisin sanoen edelleenkään valmistuttaisi kortistoon kovinkaan usein.

Mitä insinööreihin (sekä DI että amk) tulee, alalla opiskelee kyllä kohtalainen määrä myös ruotsinkielisiä.    

[Luotsi]

Virallisen kaksikielisyyden ylläpitäminen ei välttämättä edellytä sitä että koko väestö puhuu sujuvasti molempia kotimaisia, mutta virkamiehiltä on, paikkakunnasta riippuen, edellytettävä vähintään tiettyä minimikielitaitoa toisessa kotimaisessa. Tästä syystä toisen kotimaisen vapaaehtoistaminen peruskouluissa ilman että sitä tarjottaisiin kaikissa kouluissa sekä pitkänä että lyhyenä vaihtoehtona saattaisi ruotsin käytännössä samaan asemaan ranskan, saksan ja venäjän kanssa, joita vain osalla peruskoululaisista on käytännössä mahdollisuus opiskella.

Miten tuo "paikkakunnasta riippuen" kuuluu tulkita? Tarkoitatko, että joillain paikkakunnilla minimitaitoa ei välttämättä tarvitsisi vaatia?

Minun nähdäkseni virallisen kaksikielisyyden ylläpito ei edellytä virkamiehiltä ruotsintaitoa muualla, kuin ruotsin- ja kaksikielisillä seuduilla. Muualla riittäisi, että virkamiehistöön kuuluu muutama ruotsintaitoinen, tai että löytyy riittävästi tulkkeja.

Eikä ole mitään syytä vaatia että tulkin täytyisi olla paikalla fyysisesti. Puhelimet, jopa kuva-sellaiset kun on keksitty ja yleisesti käytössä. Kun muiden kielien tulkkaus hoituu niiden avulla todistetusti ihan mainiosti, ei ole syytä epäillä etteikö sama toimisi myös ruotsin osalta.

[EL SID]

Esimerkiksi lääketieteellisistä aloituspaikoista muodostaa Helsingin lääkiksen ruotsinkielinen linja valtakunnallisesti vain noin 5%, mikä siis alittaa ruotsinkielisistä lukioista valmistuneiden prosenttiosuuden. Ruotsinkieliset aloituspaikat on keskitetty Helsingin Lääkikseen

Jos ylioppilaista noin 6.5% valmistuu ruotsinkielisistä lukioista ja esim. lääkiksen aloituspaikoista on noin 5% ruotsinkielisiä, kyse ei ole yli- vaan aliedustuksesta.

b) Esim. lääkiksen aloituspaikoista noin 5% valtakunnallisesti ruotsinkielisellä linjalla, joten aliedustus.

meni jo prosenttileikiksi. Ensinnäkin, pääseekö suomenkielisistä 5% lukemaan lääketiedettä? Ellei, järjestelmä suosii ruotsinkielisiä.

Et siis ymmärtänyt. Okei, otetaan vielä uudestaan. Ja tällä kertaa oikein paksusta rautalangasta.

Olet itse lainannut viestiäni, josta käy erittäin yksiselitteisesti ja useaan otteeseen ilmi, että tuo 5% on osuus kaikista lääkiksen aloituspaikoista valtakunnallisella tasolla. Nämä 5% maan kaikista lääkärinaluista opiskelevat kaikki Helsingin yliopiston lääkiksen ruotsinkielisellä linjalla, koska kaikki muut lääkikset kuuluvat yliopistoihin, joissa opetusta annetaan yksinomaan suomeksi (Åbo Akademissa ei ole lääkistä).

Jo ymmärtäisit prosenttilaskun perusperiaatteet, käsittäisit että tuo ei tarkoita, kuten luulet, että 5% kaikista ruotsinkielisistä pääsee lukemaan lääketiedettä. Se tarkoittaa sitä että 5% kaikista lääkärinaluista koko maassa opiskelee lääketiedettä ruotsiksi, ja kaikki näistä Helsingissä. Vastaavasti 95% kaikista lääkärinaluista valtakunnallisesti lukee lääketiedettä suomeksi. Koulutustaustasi on muistaakseni peruskoulu + ammattikoulu, joten ymmärrän hyvin, että kommentoidessasi yliopistoihin ja korkeakouluihin liittyviä asioita liikut itsellesi vieraalla pohjalla. Ilmeisesti siksi sinulle sattuu helposti erinäisiä kömmähdyksiä.    

nyt kun ollaan tällä linjalla, niin sinulla lienee todisteita, jotka osoittavat, kuinka suomenkieliseen lääkikseen, sijaitsi se missä tahansa, pääsee opiskelemaan, yhtä helposti/ vaikeasti kuin ruotsinkieliseen opinahjoon?

et ole täysin perillä, vaikka et aivan hakoteilläkään meikäläisen koulutuspohjasta, joka jääköön salaisuudeksi, mitä se sitten asiaan kuuluukaan, joten viittauksesi "olet pelkkä amis, joten saat armollisesti anteeksi pienet mokasi, me parempi väki ymmärrämme sinua moukkaa"- menevät ikävä kyllä ohi.

pakkoruotsivaatimukset pitävät huolta siitä, että ruotsinkielisen kauppakorkean käyneet työllistyvät suomenkielisiä paremmin tai ainakin heille on kysyntää enemmän. Eli ollaan keinotekoisesti luotu työmarkkinat, joille kielivähemmistön kannattaa hakeutua. Muutetaan virkamiesvaatimuksia, niin tulemme näkemään, kuinka Hansenilta valmistutaan suoraan kortistoon.
Suomenkielisillä ei ole samaa etua, joten suomenkieliset valmistuvat muille aloille, kuten insinööreiksi, suomalaisen elinkeinoelämän palvelukseen.

Et nähtävästi tiedä, että suuri enemmistö kaupallisen alan korkeakoulutetuista työllistyy yksityissektorille. Ja yksityissektorillahan kielitaitovaatimukset asettaa työnantaja itse eikä kunta tai valtio. Työnantajille hiljattain tehdyssä kyselytutkimuksessa ilmeni että ruotsin taito on edelleen varsin painava meriitti elinkeinoelämässä. Kaikkein eniten sitä painotettiin rahoitussektorilla, jonka palvelukseen Hanken onkin tuottanut varsin runsaasti väkeä.

Vaikka virallisesta kaksikielisyydestä luovuttaisiinkin (mitä sivumennen sanoen ei tule tapahtumaan, sillä se vaatisi määräenemmistön eduskunnassa ja edes ehdottoman enemmistön siirtyminen yksikielisyyden kannalle on täysin utopistinen ajatus), ruotsin kielen taito olisi edelleen hyvin painava meriitti yritysten rekrytoidessa korkeakoulutettua väkeä. Jos suomenkieliseltä puolelta valmistuneet ekonomit osaavat tulevaisuudessa entistä huonommin ruotsia, sehän vain vahvistaa Hankenilta valmistuneiden asemaa työmarkkinoilla. Lopputuloksena olisi se että ruotsinkielisten jo valmiiksi maan kokonaisväestöä  matalampi työttömyysprosentti alenisi vielä hieman lisää. Hankenilta (ei siis Hansenilta, kuten kirjoitat) ei toisin sanoen edelleenkään valmistuttaisi kortistoon kovinkaan usein.

Mitä insinööreihin (sekä DI että amk) tulee, alalla opiskelee kyllä kohtalainen määrä myös ruotsinkielisiä.    

Vaasan hankenia sanottiin muutama vuosi sitten jostain syystä hanseniksi. Aivan sama suomenkieliselle.

Lähes joka alalta valmistutaan pääasiassa yksityissektorille, siinä ei ole mitään uutta. Pakkoruotsivaatimukset kuitenkin varmistavat, että ruotsinkielisillä on suomenkielisiä paremmat mahdollisuudet päästä valtion palvelukseen kuin suomenkielisillä. Mikä osaltaan selittää hankenin paremmat työllistymisluvut.
Pakkoruotsittajan on aika mahdotonta myöntää, että nykyinen abartheid-järjestelmä palvelee tällaisenaan parhaiten ruotsinkielisen vähemmistön etua.

Vaikka virallisesta kaksikielisyydestä luovuttaisiinkin (mitä sivumennen sanoen ei tule tapahtumaan, sillä se vaatisi määräenemmistön eduskunnassa ja edes ehdottoman enemmistön siirtyminen yksikielisyyden kannalle on täysin utopistinen ajatus)

meinaat, että ruotsinkielisten säätiöiden raha riittää lahjomaan eduskunnan enemmistön puolelleen?
Tässä vaiheessa jo pelkkä ehdotus on voitto. Eiköhän se onnistu. Pääasia, että yritys poistaa pakkoruotsin kaltainen sortomekanismi ensin hyvällä pääsee historian kirjoihin.

[skrabb]

Paavo Lipponen: Mehän olemme ruotsalaisia
25.10.2010 15:00

Paavo Lipponen on tunnettu ruotsin kielen puolestapuhuja. Lipponen kertoo, miten hän itse oppi ruotsin, missä taidosta on ollut hänelle hyötyä ja mikä perimmäinen oivallus Suomen suhteesta Ruotsiin meidän tulee tajuta.

Paavo Lipponen oli 11-vuotias koulupoika, kun hänelle tarjoutui tilaisuus viettää kesä suomenruotsalaisessa perheessä. Hyöty oli molemminpuolinen: Perheen pojat Georg ja Marcus sekä kuopus Louise oppivat Lipposelta suomea, ja samalla kesävieras pääsi osaksi ruotsinkielistä arkea.

? Kyllähän se sitten auttoi koulussa, vaikka en minä ollut mitenkään erityisen hyvä ruotsin kielessä. En saanut laudaturia, piti cum laudeen tyytyä, Lipponen kertoo.

Sujuvan ruotsin kielen taidon Lipponen omaksui lopulta poliitikon toimenkuvansa myötä. Lipponen on osallistunut aktiivisesti pohjoismaiseen keskusteluun aina vuodesta 1965.

? Alku oli todella vaikeaa, kun paneeleissa oli tanskalaisiakin. Varsinkin työssäni sosiaalidemokraattisessa puolueessa käytin kansainvälisissä tehtävissä paljon ruotsin kieltä. Olin tilanteissa, joissa olin viikkokaupalla ruotsalaisten ihmisten keskuudessa; siinä sitä oppi.

"Mehän olemme ruotsalaisia"
...

http://www.studio55.fi/oikeusjakohtuus/artikkeli.shtml/1207963

http://www.katsomo.fi/?progId=50341
Studio55.fi (26.10.2010)
Suomenruotsalaisuuden puolustaja Paavo Lipponen.

[Turkulaine]

nyt kun ollaan tällä linjalla, niin sinulla lienee todisteita, jotka osoittavat, kuinka suomenkieliseen lääkikseen, sijaitsi se missä tahansa, pääsee opiskelemaan, yhtä helposti/ vaikeasti kuin ruotsinkieliseen opinahjoon?

Mikäli tuo 5 % kiintiö pitää paikkansa, niin kyllä se meille laskutaitoisille tarkoittaa kiistatta sitä, että opiskelupaikkojen kiintiössä ruotsinkielinen linja on aliedustettu. Viime vuonna ylioppilastutkinnon suoritti ruotsinkielisissä oppilaitoksissa 6,6 % uusista ylioppilaista. Kiintiötä olisi siis nostettava ruotsinkielisessä kiintiössä yli 30 % (ei prosenttiyksikköä!) nykyisestä, jotta kiintiö olisi hurrikateellisen laskutavan mukaan oikeudenmukainen eli väestösuhteita heijastava.

Minusta prosenttien kanssa ei ole niin tarkkaa, eikä kaiken tarvitse heijastaa väestösuhteita. Saahan FST:tä katsoa tai ruotsinkieliselle linjalle hakea suomenkielisetkin.  

[EL SID]

nyt kun ollaan tällä linjalla, niin sinulla lienee todisteita, jotka osoittavat, kuinka suomenkieliseen lääkikseen, sijaitsi se missä tahansa, pääsee opiskelemaan, yhtä helposti/ vaikeasti kuin ruotsinkieliseen opinahjoon?

Mikäli tuo 5 % kiintiö pitää paikkansa, niin kyllä se meille laskutaitoisille tarkoittaa kiistatta sitä, että opiskelupaikkojen kiintiössä ruotsinkielinen linja on aliedustettu. Viime vuonna ylioppilastutkinnon suoritti ruotsinkielisissä oppilaitoksissa 6,6 % uusista ylioppilaista. Kiintiötä olisi siis nostettava ruotsinkielisessä kiintiössä yli 30 % (ei prosenttiyksikköä!) nykyisestä, jotta kiintiö olisi hurrikateellisen laskutavan mukaan oikeudenmukainen eli väestösuhteita heijastava.

Minusta prosenttien kanssa ei ole niin tarkkaa, eikä kaiken tarvitse heijastaa väestösuhteita. Saahan FST:tä katsoa tai ruotsinkieliselle linjalle hakea suomenkielisetkin.  

koulutuspaikan saamisen vaikeutta arvioidaan parhaiten kun verrataan hakijoiden ja opiskelemaan päässeiden suhdelukua. Prosenttileikit kannattaa jättää Alkoon tai hankenille.

[erilainen]

Lipponen se tykkää ruotsin kielestä. On totta että ruotsalaisuudella on osansa historiassamme. Mutta eiköhän jossain vaiheessa pidä lakata vahtaamasta sinne historiaan ja siirtyä eteenpäin. Kauppasuhteilla ruotsin merkitystä ei voi perustella.

Edelleen sain ihan sellaisen vaikutelman Lipposelta että ruotsin opetus lopetettaisiin vallan. Kyllähän sitä saa opiskella jahka haluaa. Tosiasia on että puhutuimmat kielet ovat puhutuimpia. Niillä mennään maailmalla ja maailmalle tässä ollaan menossa oltu jo pitkään.

Mies joka ehdottaa että kielten opetuksen pitäisi alkaa jo ensimmäisellä luokalla on kyllä etääntynyt jonkin verran reaalimaailmasta.

[Turkulaine]

koulutuspaikan saamisen vaikeutta arvioidaan parhaiten kun verrataan hakijoiden ja opiskelemaan päässeiden suhdelukua. Prosenttileikit kannattaa jättää Alkoon tai hankenille.

Ei tuollaisella vertailulla ole yleensä mitään arvoa. Kuka tahansa voi jättää hakemuksen mihin tahansa, eikä se kerro juurikaan kilpailun tasosta. Hakemusprosessia kuvaa hakijoiden määrän lisäksi laatu ja edellytykset hakijoille. Aikoinaan Mäkkäri mainosti, että heille on vaikeampi päästä kuin oikikseen. Koska he saavat vapaita paikkoja kohtaan enemmän hakemuksia kuin oikis.

Suomenkielisillä linjoilla on edelleen yliedustus, ja sinun kannattaa hyväksyä se. Ei ole järkeä hirttäytyä tosiasioiden kieltämiseen vain siksi, että ne eivät tue omaa ennakkokäsitystä. Jätetään ne leikit suvaitsevaistolle

[Turkulaine]

Täsmennettäköön, että mielestäni väestösuhteita ei tarvitse huomioida maksimaalisella tarkkuudella, mutta karkeasti toki. Aloituspaikoista 30% tai YLEn ohjelmistobudjetista 60 % ruotsinkieliselle puolelle on tietysti kohtuuttomasti.

[EL SID]

koulutuspaikan saamisen vaikeutta arvioidaan parhaiten kun verrataan hakijoiden ja opiskelemaan päässeiden suhdelukua. Prosenttileikit kannattaa jättää Alkoon tai hankenille.

Ei tuollaisella vertailulla ole yleensä mitään arvoa. Kuka tahansa voi jättää hakemuksen mihin tahansa, eikä se kerro juurikaan kilpailun tasosta. Hakemusprosessia kuvaa hakijoiden määrän lisäksi laatu ja edellytykset hakijoille. Aikoinaan Mäkkäri mainosti, että heille on vaikeampi päästä kuin oikikseen. Koska he saavat vapaita paikkoja kohtaan enemmän hakemuksia kuin oikis.

Suomenkielisillä linjoilla on edelleen yliedustus, ja sinun kannattaa hyväksyä se. Ei ole järkeä hirttäytyä tosiasioiden kieltämiseen vain siksi, että ne eivät tue omaa ennakkokäsitystä. Jätetään ne leikit suvaitsevaistolle

periaatteessa mäkkäri oli aikoinaan oikeassa, mikä kuvasti silloista työllisyystilannetta.

Nythän ei ole kyse siitä, mitä on tarjolla, vaan mihin halutaan suuntautua. Olet siinä mielessä oikeassa, että suomessa on suomenkielisille opiskelijoille monessa suhteessa ylitarjontaa ohi ruotsinkielisten, kuten siivoajaksi.
Jostain syystä tietyt alat ovat kuitenkin suosituimpia kuin toiset. Ja kappas vain, suhteessa hakijamäärään, juuri niille aloille pääsee ruotsinkielinen opiskelemaan (anteeksi, tarkoitan tietysti, että ruotsinkielisille linjoille pääsee) suomenkielistä helpommin.
Ja koska tämä on asia, joka omalla tavallaan todistaa pakkoruotsin ja apartheidin samankaltaisuuden, niin sitä ei saisi ottaa lukuun.    

Täsmennettäköön, että mielestäni väestösuhteita ei tarvitse huomioida maksimaalisella tarkkuudella, mutta karkeasti toki. Aloituspaikoista 30% tai YLEn ohjelmistobudjetista 60 % ruotsinkieliselle puolelle on tietysti kohtuuttomasti.

ai että suot meille tällaisen armon?

[Turkulaine]

Ja kappas vain, suhteessa hakijamäärään, juuri niille aloille pääsee ruotsinkielinen opiskelemaan (anteeksi, tarkoitan tietysti, että ruotsinkielisille linjoille pääsee) suomenkielistä helpommin.

Näin on joillakin aloilla, harmi kyllä. Mutta ilmeisesti juuri lääkiksessä tämä ei toteudu. Lääketieteellisillä kouluilla on muutenkin suurempi vastuu siitä, kenet opiskelemaan otetaan. Sinne ei haluta C:n ylioppilaita mistään kieliryhmistä, ja kiitos erittäin vaativan hakuprosessin, sinne ei juuri ylimääräisiä pääsekään.

ai että suot meille tällaisen armon?

Heh Tiedät mitä tarkoitin. Halusin täsmentää, koska tässä ketjussa toisinaan tulkitaan muiden sanomiset pahimmalla mahdollisella tavalla. En suo mitään, mutta luonnollisesti vastustan kohtuutonta suosimista.

[Rankkibus]

Mikäli tuo 5 % kiintiö pitää paikkansa, niin kyllä se meille laskutaitoisille tarkoittaa kiistatta sitä, että opiskelupaikkojen kiintiössä ruotsinkielinen linja on aliedustettu. Viime vuonna ylioppilastutkinnon suoritti ruotsinkielisissä oppilaitoksissa 6,6 % uusista ylioppilaista. Kiintiötä olisi siis nostettava ruotsinkielisessä kiintiössä yli 30 % (ei prosenttiyksikköä!) nykyisestä, jotta kiintiö olisi hurrikateellisen laskutavan mukaan oikeudenmukainen eli väestösuhteita heijastava.

Ovatko kaikki ruotsinkielisestä lukiosta (gymnasium) valmistuneet äidinkieleltään ruotsinkielisiä?

Luultavasti eivät ole.

[Turkulaine]

Luultavasti eivät ole.

Eivät, kuten eivät ole suomenkielisistäkään valmistuneet suomenkielisiä. Nykyäänhän koko etnoasia on monimutkaisempi. Ensin ajattelin suuren osuuden syyksi, että ruotsinkielisistä useampi suorittaa YO-tutkinnon, mutta näköjään peruskoulun oppilaista vielä useampi (6,8 %) käy ruotsinkielistä koulua (!). Odota, selvitän lisää.

No niin.

Vain 6,1 % suomalaisista on merkitty ruotsinkielisiksi karkeasti peruskouluikäisten joukossa. 5,8 % lukioikäisistä.

Maahanmuuttajista ei osaa sanoa, osa heistäkin on merkitty vastoin totuutta suomenkielisiksi. Muutenkin se, mitä lukee maistraatissa, on bumaska, ja todellisuus on praktika. Syystä tai toisesta kuitenkin noinkin moni (ja yhä useampi) käy kouluaan ruotsin kielellä. Yksi syy voisi olla, että aiempaa useammat taustoiltaan osittain ruotsinkieliset ikäänkuin myöntävät ruotsinkielisyytensä ja laittavat myös lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. Aldaron tietää varmasti näistä paremmin.

[Totuusko?]

Vuonna 2005 Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suomenkieliselle linjalle hyväksyttiin 90 ja ruotsinkieliselle 30 hakijaa. Alimmat hyväksyttyjen pisterajat olivat:
- suomenkieliset 101,28p
- ruotsinkieliset 91,84p

Vuonna 2006 hyväksyttiin 89 suomenkielistä ja 32 ruotsinkielistä:
- suomenkieliset 103,69p
- ruotsinkieliset 97,19p

Ruotsinkieliselle opintolinjalle voidaan kuitenkin hyväksyä vain sellainen pyrkijä, jonka pistemäärä ei ole huonompi kuin viimeisenä suomenkieliselle opintolinjalle hyväksytyn pyrkijän pistemäärä vähennettynä 10:llä. 


Pitääköhän muuten paikkansa opetusministeriön uudet aloituspaikkamäärät yliopistoihin v.2012?

Olen kuullut ruotsinkielisten kiintiöiden olevan yleisesti ottaen 6,7% ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan kohdalla jopa 9,2 %. Sama meno jatkuu...

[Rankkibus]

Niin sanottu virkamiesruotsi pois, tai muussa tapauksessa virkamiesruotsin rinnalle myös virkasaame ja virkavenäjä.

Muillakin kielellisillä vähemmistöillä on moraalisesti yhtälainen oikeus saada palveluita omalla äidinkielellään kautta maan.

[Turkulaine]

Ruotsinkieliselle opintolinjalle voidaan kuitenkin hyväksyä vain sellainen pyrkijä, jonka pistemäärä ei ole huonompi kuin viimeisenä suomenkieliselle opintolinjalle hyväksytyn pyrkijän pistemäärä vähennettynä 10:llä.  

Ruotsinkielisten pääsyrajan tulee heijastaa valtakunnallista lääkiksen pääsyrajaa, ei Helsingin Yliopiston, joka on kaiketi suosituin ja suomenkielistenkin keskuudessa vaikein. Eikös tämä asia jo kertaalleen käsitelty? Moni suomalainen lähtee opintojen perässä vaikkapa Ouluun, koska Helsinkiin on niin paljon vaikeampi päästä.

[Aldaron]

Mikäli tuo 5 % kiintiö pitää paikkansa, niin kyllä se meille laskutaitoisille tarkoittaa kiistatta sitä, että opiskelupaikkojen kiintiössä ruotsinkielinen linja on aliedustettu. Viime vuonna ylioppilastutkinnon suoritti ruotsinkielisissä oppilaitoksissa 6,6 % uusista ylioppilaista. Kiintiötä olisi siis nostettava ruotsinkielisessä kiintiössä yli 30 % (ei prosenttiyksikköä!) nykyisestä, jotta kiintiö olisi hurrikateellisen laskutavan mukaan oikeudenmukainen eli väestösuhteita heijastava.

Ovatko kaikki ruotsinkielisestä lukiosta (gymnasium) valmistuneet äidinkieleltään ruotsinkielisiä?

Luultavasti eivät ole.

Eivät tietenkään, mutta valtaosa on. Tosin hyvin moni (Pääkaupunkiseudulla noin kaksi kolmasosaa) on nykyisin kaksikielisestä kodista (toinen vanhemmista suomen- ja toinen ruotsinkielinen). Suurin osa kaksikielisistä rekisteröidään nykyisin ruotsinkielisiksi (mikä selittää sen että ruotsinkielisten määrä on kääntynyt kasvuun viime vuosina) ja käy koulunsa ruotsiksi. Taipumus rekisteröidä kaksikielisen kodin lapset ruotsinkielisiksi ja sijoittaa heidät ruotsinkieliseen kouluun on voimistunut vuosi vuodelta. Tutkimuksissa on todettu, että ennen kaikkea kaksi tekijää lisää todennäköisyyttä sijoittaa lapsi ruotsinkieliseen kouluun ja rekisteröidä tämä ruotsinkieliseksi:

1) Jos äiti on ruotsinkielinen, todennäköisyys on suurempi.

2) Todennäköisyys on myös sitä suurempi mitä paremmin koulutettuja vanhemmat ovat. Kaksikielisen kodin lapsi rekisteröidään ruotsinkieliseksi ja käy toisin sanoen koulun ruotsiksi suuremmalla todennäköisyydellä jos hänellä on akateemiset vanhemmat kuin jos vanhempien koulutus on tätä lyhempi. 

[Aldaron]

Luultavasti eivät ole.

Eivät, kuten eivät ole suomenkielisistäkään valmistuneet suomenkielisiä. Nykyäänhän koko etnoasia on monimutkaisempi. Ensin ajattelin suuren osuuden syyksi, että ruotsinkielisistä useampi suorittaa YO-tutkinnon, mutta näköjään peruskoulun oppilaista vielä useampi (6,8 %) käy ruotsinkielistä koulua (!). Odota, selvitän lisää.

No niin.

Vain 6,1 % suomalaisista on merkitty ruotsinkielisiksi karkeasti peruskouluikäisten joukossa. 5,8 % lukioikäisistä.

Maahanmuuttajista ei osaa sanoa, osa heistäkin on merkitty vastoin totuutta suomenkielisiksi. Muutenkin se, mitä lukee maistraatissa, on bumaska, ja todellisuus on praktika. Syystä tai toisesta kuitenkin noinkin moni (ja yhä useampi) käy kouluaan ruotsin kielellä. Yksi syy voisi olla, että aiempaa useammat taustoiltaan osittain ruotsinkieliset ikäänkuin myöntävät ruotsinkielisyytensä ja laittavat myös lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. Aldaron tietää varmasti näistä paremmin.

Tuo olettamuksesi pitää paikkansa. Trendi on hyvin selvästi huomattavissa ainakin täällä Pääkaupunkiseudulla vanhojen sivistyssukujen suomenkielisten jäsenten keskuudessa. Osin asiaan saattaa vaikuttaa jo sekin että tällaisen taustan omaava perustaa tietenkin keskimääräistä useammin perheen ruotsinkielisen kanssa, mutta kyseinen ruotsinkielitrendi näkyy myös selvästi lapsensa kielikylpykouluihin sijoittavien, periaatteessa täysin suomenkielisten pariskuntien sosiaalisessa ja sukutaustassa. Kun mennään pari sukupolvea taaksepäin, ollaankin oltu ruotsinkielisiä. On tapahtumassa tiettyä "paluuta ruotsin kieleen", joka asiallisesti ottaen tarkoittaa sitä että tietty osa (osittain ruotsinkielisen taustan omaavista) suomenkielisistä kaksikielistyy, sillä omaa suomeaanhan tällaiset ihmiset (ja heidän jälkeläisensä) eivät tietenkään - useastakaan syystä - päästä rappeutumaan.

Ruotsin kielen tulevaisuus tässä maassa näyttää siis varsin hyvältä, vaikka "viidakosta" joskus kuuluukin niiden uhkaaviä ääniä, joita ruotsin kieli ärsyttää jo sinänsä: http://www.youtube.com/watch?v=SV22Ua3zwN4&feature=related
Ainoana vakavampana uhkana ruotsin kieltä vastaan näkisin sellaisen skenaarion, jossa kriisiytyvän talouden ja hallitsemattoman maahanmuuton ja sen lieveilmiöiden yhdistelmä saattaa yhteiskunnan vähitellen yhä kaoottisempaan tilaan. Koska maahanmuuttajien lapset käyvät lähes aina koulun asuinkuntansa enemmistökielellä, lisääntyvä maahanmuutto tosin tulee todennäköisesti lisäämään entuudestaan vanhempien taipumusta sijoittaa lapsensa joko tavalliseen ruotsinkieliseen tai kielikylpykouluun (syynä ns. white flight), mutta jos yhteiskunta todella päästetään ajautumaan kaaokseen, jälki voi olla aika rumaa. Pidän todennäköisenä että tilanne saadaan hallintaan ennen kuin ollaan niin pitkällä. Se tosin edellyttää aika merkittävää poliittisen paradigman muutosta.

[Turkulaine]

Koska maahanmuuttajien lapset käyvät lähes aina koulun asuinkuntansa enemmistökielellä, lisääntyvä maahanmuutto tosin tulee todennäköisesti lisäämään entuudestaan vanhempien taipumusta sijoittaa lapsensa joko tavalliseen ruotsinkieliseen tai kielikylpykouluun (syynä ns. white flight),

Tämä on mielenkiintoinen pointti. Olen itsekin miettinyt, että jatkossa ruotsinkielinen koulu saattaa olla ainoa tapa turvata omalle lapselleen länsimainen koulu kaupungeissa. Nythän tilanne on ollut sellainen, että ruotsinkielisten vähäisen määrän vuoksi mm. kaikki hyvät lukiot ovat täällä päin suomenkielisiä. Ruotsinkielisistä koko ikäluokka käy näet samaa koulua, ja ainoastaan suomenkielisellä puolella voi hakeutua eksklusiivisempaan opinahjoon. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa tietysti heikompikin voi olla parempaa, mikä kertoo paljon monikulttuurisuudesta.

Joukkopako ruotsinkielisiin kouluihin tietysti lopulta johtaisi siihen, että kielestä tulisi jälleen paremman väen statussymboli. Vain alin rahvas ja värilliset eivät osaa ruotsia (kun se ei enää ole pakollistakaan), kun taas hyvinvoiva kantaväestö osaa. Noh, ehkä menen hieman liian pitkälle...

[Totuusko?]

Joukkopako ruotsinkielisiin kouluihin tietysti lopulta johtaisi siihen, että kielestä tulisi jälleen paremman väen statussymboli. Vain alin rahvas ja värilliset eivät osaa ruotsia (kun se ei enää ole pakollistakaan), kun taas hyvinvoiva kantaväestö osaa. Noh, ehkä menen hieman liian pitkälle...

Voi luoja noitten juttuja