Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Rankkibus]

Mikäli pakkoruotsilla tarkoitetaan suomenkielisiin kohdistettua pakkoa osata tai opiskella ruotsia, niin silloin se ei voi tarkoittaa milloin mitäkin tarpeen mukaan. Tämän asian täydellinen ymmärtäminen tulee onnistua keneltä hyvänsä normaalilahjaiselta yksilöltä.

Itse pakkoruotsikeskustelu on lähes kokonaan koulutusasioihin liittyvää, eli maanlaajuisesta ruotsinkielen pakollisesta opiskelusta ja ruotsinkielisestä korkeakouluopetuksesta keskustelua. Kummallekaan kyseisistä asioista ei varsinaisesti ole tarvetta olla olemassa nykypäivänä, ei edes itse suomenruotsalaisten kannalta.

Ruotsiksi korkeakouluissa opiskella haluavat voisivat opiskella vallan mainiosti  Ruotsin puolella. Se kun on aivan tuossa naapurimaassa ja lähellä äidinkieleltään ruotsinkielisiä suomalaisia, jotka asuvat suurimmaksi osaksi länsirannikolla. Suomenkielisiä yliopistoja ei ole (ainakaan minun tietääkseni) missään muualla kuin Suomessa.

Jotain suhteellisuudentajua toivoisi pakkoruotsittajien suunnalta, sillä Suomi on ainoa maa, missä suomenkieli on virallinen kieli. Meillä (suomenkielisillä) ei ole mitään muuta maata. Ruotsinkielisillä sellaisia on, laskutavasta riippuen, 2 - 5 kappaletta.

[Aldaron]

Olen jo aikaisemmin todennut, että ruotsin vapaaehtoistamisella kouluaineena olisi mielestäni sekä plussia että miinuksia.

Eräänä plussana mainitsin sen, että oppilaiden keskimääräisen opiskelumotivaation ruotsinryhmissä voisi olettaa paranevan selvästi, mikä taas vaikuttaisi positiivisesti oppimistuloksiin, kun joukosta karsiutuisivat pois ne joilla motivaatiota oppia ruotsia ei löydy.

Tämä sanottuna sillä varauksella että viime kädessähän kielivalinnat ovat yleensä oppilaiden vanhempien valintoja ja heijastavat näiden omia arvostuksia ja mielipiteitä.

Eräänä miinuksena voi mainita sen, että ruotsin vapaaehtoistaminen hyvin todennäköisesti vahvistaisi sen elitististä julkisuuskuvaa, sillä asennetutkimuksien perusteella (ruotsin kielen taidon arvostus eri sosiaaliryhmissä) on helppo päätellä, että vapaaehtoisten ruotsinryhmien oppilaiden sosiaalinen tausta painottuisi hyvin voimakkaasti ykkössosiaaliryhmään. Alempi keskiluokka (kakkossosiaaliryhmä) olisi jonkin verran aliedustettuna ja työväenluokka hyvin voimakkaasti aliedustettuna ruotsinryhmissä.

Olen tosin varma, että monilla niistä ykkössosiaaliryhmään kuuluvista vanhemmista, jotka valitsisivat ruotsin lapsilleen, ei olisi pohjimmiltaan mitään tuollaista sosiaaliryhmien perusteella tapahtuvaa valikoitumista vastaan. Ruotsin kielen julkisuuskuvan kannalta taas pitäisin vähän ongelmallisena sitä, että se tällä tavalla saisi entistä enemmän "eliittikielen" leiman.  

[Aldaron]

Ruotsiksi korkeakouluissa opiskella haluavat voisivat opiskella vallan mainiosti  Ruotsin puolella.

Ei se noin toimi. Ruotsin yliopistot ovat Ruotsin veronmaksajien rahoittamia. Sinun logiikallasi ruotsinkielisten pitäisi ilmeisesti maksaa veroistaan Ruotsiin ainakin se osa joka tarvittaisiin heidän opiskelupaikkojensa rahoittamiseen.

[Nanfung]

Monen muun tässä ketjussa kirjoittelevan "yksikielisyyssoturin" tapauksessa tuollaisen lausuman voisi panna puutteellisen yleissivistyksen piikkiin, mutta Sivosen tapauksessa ei voi, sillä ymmärtääkseni hän kuuluu siihen vähemmistöön tämän ketjun "yksikielisyyssotureista", jotka ovat käyneet lukion ja edenneet yliopisto-opintoihin saakka.

Kansakoulusivistyksen omaavana ja teologiaa opiskelleena (rippikoulu) olen nyt joutunut kysymään itseltäni, että onko minulla edes oikeutta ottaa osaa näin korkeatasoiseen keskusteluun sivistyskieli ruotsin opetuksen tarpeellisuudesta suomenkielisissä kouluissa?

Suomenkielisten vapaaehtoista ruotsin opiskelua vastustavista pakollisen ruotsin kannattajista saa usein sellaisen kuvan, ettei trigonometrinen logiikka ole ollut opiskelun rasitteena.

[Topi Junkkari]

Ruotsiksi korkeakouluissa opiskella haluavat voisivat opiskella vallan mainiosti  Ruotsin puolella.

Näppituntumani mukaan suuri osa ahvenanmaalaisista opiskelijoista tekeekin näin, eikä Ruotsissa opiskelu varmaankaan ole outoa "varsinaisille suomenruotsalaisillekaan". Ilmeisesti itse opiskelu menee Ruotsin veronmaksajien piikkiin, kuten Aldaron totesi. Suomalaista opintotukea maksetaan myös ulkomailla opiskeleville suomalaisille.

Suomenkielisiä yliopistoja ei ole (ainakaan minun tietääkseni) missään muualla kuin Suomessa.

Petroskoin valtionyliopisto, http://petrsu.karelia.ru/general_s.html, on osittain suomenkielinen. Suomihan on Karjalan "tasavallassa" virallinen vähemmistökieli tai jotakin sinne päin.

[Rankkibus]

Ruotsiksi korkeakouluissa opiskella haluavat voisivat opiskella vallan mainiosti  Ruotsin puolella.

Ei se noin toimi. Ruotsin yliopistot ovat Ruotsin veronmaksajien rahoittamia. Sinun logiikallasi ruotsinkielisten pitäisi ilmeisesti maksaa veroistaan Ruotsiin ainakin se osa joka tarvittaisiin heidän opiskelupaikkojensa rahoittamiseen.

Onhan Suomessakin kaikenmaailman hottentotteja opiskelemassa meidän verorahoillamme. Kyse olisi tavallisesta ulkomailla opiskelusta. Jos Ruotsi haluaa tarjota ilmaista korkeakoulutusta, niin tehköön niin. Toisaalta koska Ruotsissa on runsaasti suomenkielisiä, voisi jonkinlainen opsikelijavaihto tulla kyseeseen.

Modernisti kotimaisissa korkeakouluissa tarjotaan koulutusta myös maailmanlaajuisella yleiskielellä eli englannilla. Minun mielestäni se riittää. Ruotsinkielen aika on mennyt, aivan kuten latinankin aika meni aikoinaan.

[Aldaron]

Jotain suhteellisuudentajua toivoisi pakkoruotsittajien suunnalta, sillä Suomi on ainoa maa, missä suomenkieli on virallinen kieli. Meillä (suomenkielisillä) ei ole mitään muuta maata. Ruotsinkielisillä sellaisia on, laskutavasta riippuen, 2 - 5 kappaletta.

Ei ole muuten meilläkään toista maata, ei ainakaan sellaista missä puhuttaisiin suomenruotsia. Taidat vähän aliarvioida riikinruotsin eksoottisuutta suomenruotsalaiselle kielikorvalle. Täältä Helsingin horisontista käsin esim. Ahvenanmaan puhekieli kuulostaa jo aika vieraalta ja riikinruotsi on jo selkeästi (ainakin psykologisella tasolla) selvästi toisen maan kieltä, vaikka sitä suomenruotsin pohjalta ymmärtääkin varsin hyvin (tosin esim. Skånen murretta vähän huonommin).

Myös sanavarastossa on riikinruotsin ja suomenruotsin välillä paljon enemmän eroja kuin useimmat suomenkieliset käsittävätkään. Ja nyt en edes puhu niistä suomenkielisistä sanoista, jotka ovat yleisiä esim. Helsingin puhekielessä.

Suomenruotsi ja riikinruotsi ovat kaksi eri kielimuotoa ihan samalla tavalla kuin brittienglanti ja amerikanenglanti.

[mikkoellila]

Jotain suhteellisuudentajua toivoisi pakkoruotsittajien suunnalta, sillä Suomi on ainoa maa, missä suomenkieli on virallinen kieli. Meillä (suomenkielisillä) ei ole mitään muuta maata. Ruotsinkielisillä sellaisia on, laskutavasta riippuen, 2 - 5 kappaletta.

Ei ole muuten meilläkään toista maata, ei ainakaan sellaista missä puhuttaisiin suomenruotsia. Taidat vähän aliarvioida riikinruotsin eksoottisuutta suomenruotsalaiselle kielikorvalle. Täältä Helsingin horisontista käsin esim. Ahvenanmaan puhekieli kuulostaa jo aika vieraalta ja riikinruotsi on jo selkeästi (ainakin psykologisella tasolla) selvästi toisen maan kieltä, vaikka sitä suomenruotsin pohjalta ymmärtääkin varsin hyvin (tosin esim. Skånen murretta vähän huonommin).

Myös sanavarastossa on riikinruotsin ja suomenruotsin välillä paljon enemmän eroja kuin useimmat suomenkieliset käsittävätkään. Ja nyt en edes puhu niistä suomenkielisistä sanoista, jotka ovat yleisiä esim. Helsingin puhekielessä.

Suomenruotsi ja riikinruotsi ovat kaksi eri kielimuotoa ihan samalla tavalla kuin brittienglanti ja amerikanenglanti.

So what?

[Teppis]

Eräänä miinuksena voi mainita sen, että ruotsin vapaaehtoistaminen hyvin todennäköisesti vahvistaisi sen elitististä julkisuuskuvaa, sillä asennetutkimuksien perusteella (ruotsin kielen taidon arvostus eri sosiaaliryhmissä) on helppo päätellä, että vapaaehtoisten ruotsinryhmien oppilaiden sosiaalinen tausta painottuisi hyvin voimakkaasti ykkössosiaaliryhmään. Alempi keskiluokka (kakkossosiaaliryhmä) olisi jonkin verran aliedustettuna ja työväenluokka hyvin voimakkaasti aliedustettuna ruotsinryhmissä.

Olen tosin varma, että monilla niistä ykkössosiaaliryhmään kuuluvista vanhemmista, jotka valitsisivat ruotsin lapsilleen, ei olisi pohjimmiltaan mitään tuollaista sosiaaliryhmien perusteella tapahtuvaa valikoitumista vastaan. Ruotsin kielen julkisuuskuvan kannalta taas pitäisin vähän ongelmallisena sitä, että se tällä tavalla saisi entistä enemmän "eliittikielen" leiman.  

Onhan sosiaaliset ryhmät tietysti perustelu sinänsä. Mutta onko se sitten kestävä? Onko oikeasti sillä mitään merkitystä miten ruotsinkieli mielletään sosiaalisissa ryhmissä? Johan se muutenkin luokitellaan "eliittien" kieleksi, koska se sitä myöskin on ja ennen vanhaan se oli sitä enempikin.

Jotenska, palataan todellisiin ongelmiin, mitä pakollinen ruotsi tuottaa. Yksi olisi se Itä-Suomi.

[Sibis]

Eräänä miinuksena voi mainita sen, että ruotsin vapaaehtoistaminen hyvin todennäköisesti vahvistaisi sen elitististä julkisuuskuvaa, sillä asennetutkimuksien perusteella (ruotsin kielen taidon arvostus eri sosiaaliryhmissä) on helppo päätellä, että vapaaehtoisten ruotsinryhmien oppilaiden sosiaalinen tausta painottuisi hyvin voimakkaasti ykkössosiaaliryhmään. Alempi keskiluokka (kakkossosiaaliryhmä) olisi jonkin verran aliedustettuna ja työväenluokka hyvin voimakkaasti aliedustettuna ruotsinryhmissä.

Olen tosin varma, että monilla niistä ykkössosiaaliryhmään kuuluvista vanhemmista, jotka valitsisivat ruotsin lapsilleen, ei olisi pohjimmiltaan mitään tuollaista sosiaaliryhmien perusteella tapahtuvaa valikoitumista vastaan. Ruotsin kielen julkisuuskuvan kannalta taas pitäisin vähän ongelmallisena sitä, että se tällä tavalla saisi entistä enemmän "eliittikielen" leiman.  

Onhan sosiaaliset ryhmät tietysti perustelu sinänsä. Mutta onko se sitten kestävä? Onko oikeasti sillä mitään merkitystä miten ruotsinkieli mielletään sosiaalisissa ryhmissä? Johan se muutenkin luokitellaan "eliittien" kieleksi, koska se sitä myöskin on ja ennen vanhaan se oli sitä enempikin.

Jotenska, palataan todellisiin ongelmiin, mitä pakollinen ruotsi tuottaa. Yksi olisi se Itä-Suomi.

Tuon lisäksi onko vastausta kysymykseen kielikylvystä?

Siis onko s-kielisille sivistävää r-kielikylpy ja onko r-kieliselle sivistävää    s-kielikylpy? Onko jomminkummin sivistävämpää?

[Teppis]

Tuon lisäksi onko vastausta kysymykseen kielikylvystä?

Siis onko s-kielisille sivistävää r-kielikylpy ja onko r-kieliselle sivistävää    s-kielikylpy? Onko jomminkummin sivistävämpää?

Tuskin sitä päivää näemme, että Aldaron vastaisi suoraan itä-suomalaisten tilanteeseen tai tuohon kielikylpyä koskettavaan kysymykseen. Huomaahan sen jo noista kolmannen persoonaan vastauksista, että sitä suorastaan oksettaa vastata ylipäätään meille ummikoille.

[Sibis]

Ahvenanmaan tilanne on vastaan minunkin oikeustajuani, mutta ahvenanmaalaisia ei tule sotkea suomenruotsalaisiin. Ahvenanmaalaiset eivät tietääkseni koe itseään suomalaisiksi toisin kuin suomenruotsalaiset, vaan ovat kallellaan Svea-mamman puoleen. Omat suomenruotsalaiset kaverini puhuvat ahvenanmaalaisista myös kuin toisesta kansasta, eivät omastaan. Toisinaan kyllä ahvenanmaalaisiakin tulee Suomen armeijaan vapaaehtoisina, mikä on tuota taustaa vasten kummallista. Aldaron ehtana hurrina korjannee jos puhun omiani tässä.
[/quote]

Kuitenkin affenat lasketaan aina r-kieliväestöön jolloin saadulla prosentilla perustellaan moniakin etuoikeuksia!

[Teppis]

Kuitenkin affenat lasketaan aina r-kieliväestöön jolloin saadulla prosentilla perustellaan moniakin etuoikeuksia!

Sitähän se on, kun puhutaan ruotsinkielestä. Voidaan jaaritella ummet ja lammet asioista, mutta kun vastaan tulee perusteltu epäkohta pakollisessa ruotsissa, niin keskustelu lakkaa siihen tai asiaa vähätellään. Aivan sama Ahvenanmaan kanssa. Silloin kuin keskustelu ja perustelut pyörivät ruotsinkielen eduksi, niin Ahvenanmaa on meille suuri voimavara olevinaan, mutta kun vastaan tulee perusteltu ongelma, niin se ei itse asiassa kuulunutkaan Suomeen.

Aivan sama ongelma ahvenenmaalaisissa itsessään. Kun heidän edun mukaista on toiminta tai keskustelu, niin kaikki menee läpi, mut ans kattoo, jos vaikka Ahvenanmaahan tehdään sotaharjoitus isäntämaan eduksi, niin se on aivan perseestä ja vedotaan vaikka mihin sopimukseen.

[jpk]

saadulla prosentilla perustellaan moniakin etuoikeuksia!

Anteeksi; kuinka?

[Sibis]

Monen muun tässä ketjussa kirjoittelevan "yksikielisyyssoturin" tapauksessa tuollaisen lausuman voisi panna puutteellisen yleissivistyksen piikkiin,

Tätä lausuntoa en hyväksy!

Pakkoruotsi ilmiöineen koskee kaikkia, syntymättömästä lapsesta vanhainkotiin(hautausmaista en tiedä).

Omat neuvolat, päivähoito, koulu, korkeakoulu, valtion/kunnan virat, vanhainkodit.

Äänioikeutettuna vaaleissa sekä veronmaksajana katson, että minulla on oikeus ottaa kantaa pakotusruotsiin ja sen ilmiöihin!

Tavoitteeni on, että suomalaiset ovat samalla viivalla äidinkielestään huolimatta.

Tavoitteeni on myöskin, että suomalaisen EI tarvitse uhrata aikaansa "nollakieleen" jota hän ei katso tarvitsevansa (esim. + 1 vuosi TTY:ssa).

Suomessa mamuun ja pakkoruotsiin hukatut miljardit tulee nyt ensisijaiseti käyttää valtionvelan lyhennyksiin. Sitten voidaan alkaa puhua hyvinvointivaltiosta.

Sorry, Aldaron, vaaleissa tavataan.

[Sibis]

saadulla prosentilla perustellaan moniakin etuoikeuksia!

Anteeksi; kuinka?

Kuulit oikein.

[Timo Hellman]

Aivan sama ongelma ahvenenmaalaisissa itsessään. Kun heidän edun mukaista on toiminta tai keskustelu, niin kaikki menee läpi, mut ans kattoo, jos vaikka Ahvenanmaahan tehdään sotaharjoitus isäntämaan eduksi, niin se on aivan perseestä ja vedotaan vaikka mihin sopimukseen.

Ahvenanmaa on demilitarisoitua vyöhykettä joten vaikka 90 % maakunnan asukkaista kuolaisi puolustusvoimien kurkkusalaattien perään, sinne ei mennä ja sillä siisti.
Ahvenanmaan asema autonomisena alueena, jossa on omia pelisääntöjä, ja military-no-go-vyöhykkeenä ei ole mielestäni ollut eikä ole kovin suuren luokan ongelma, se toki palvelee joidenkin nuijapäiden pyrintöjä heidän öyhötyksessään.
Ahvenanmaa-kysymys ei ole relevantti kielipoliittisessa keskustelussa, se on enimmäkseen geopolitiikkaa.

[Topi Junkkari]

Tavoitteeni on myöskin, että suomalaisen EI tarvitse uhrata aikaansa "nollakieleen" jota hän ei katso tarvitsevansa (esim. + 1 vuosi TTY:ssa).

Siis mitä? Nyt en ymmärrä. TTY tarkoittaa ilmeisesti Tampereen teknillistä yliopistoa. Ei siellä mitenkään voi olla yhden vuoden (eli 60 opintopisteen tai vanhanaikaisesti 40 opintoviikon) laajuisia pakollisia ruotsinopintoja.

Silloin, kun itse suoritin ns. virkamiesruotsin Helsingin yliopistossa, sen laajuus oli (muistaakseni) 2 opintoviikkoa, ja siitä selviytyi hyvän lukioruotsin ja yleissivistyksen pohjalta.

[Sibis]

Aivan sama ongelma ahvenenmaalaisissa itsessään. Kun heidän edun mukaista on toiminta tai keskustelu, niin kaikki menee läpi, mut ans kattoo, jos vaikka Ahvenanmaahan tehdään sotaharjoitus isäntämaan eduksi, niin se on aivan perseestä ja vedotaan vaikka mihin sopimukseen.

Ahvenanmaa on demilitarisoitua vyöhykettä joten vaikka 90 % maakunnan asukkaista kuolaisi puolustusvoimien kurkkusalaattien perään, sinne ei mennä ja sillä siisti.
Ahvenanmaan asema autonomisena alueena, jossa on omia pelisääntöjä, ja military-no-go-vyöhykkeenä ei ole mielestäni ollut eikä ole kovin suuren luokan ongelma, se toki palvelee joidenkin nuijapäiden pyrintöjä heidän öyhötyksessään.
Ahvenanmaa-kysymys ei ole relevantti kielipoliittisessa keskustelussa, se on enimmäkseen geopolitiikkaa.

Affenan erityisaseman status perustuu Kansainliiton päätökseen.

Kansainliittoa ei enää ole(niinkuin erästä toistakaan liittoa ei ole).

[Totuusko?]

Juuri näin. Kaikille on siis selvää että asiallisia perusteita pakkoruotsille ei ole eikä tule.

Pakkoruotsilla ja hurrivihalla on jotain yhteistä!!1!

Jep. Samalla logiikalla etusivun otsikko: "Maahanmuuttokeskustelu helppo tulkita rasismiksi" on helppo hyväksyä ja ennenkaikkea ymmärtää.

[Teppis]

Ahvenanmaa on demilitarisoitua vyöhykettä joten vaikka 90 % maakunnan asukkaista kuolaisi puolustusvoimien kurkkusalaattien perään, sinne ei mennä ja sillä siisti.
Ahvenanmaan asema autonomisena alueena, jossa on omia pelisääntöjä, ja military-no-go-vyöhykkeenä ei ole mielestäni ollut eikä ole kovin suuren luokan ongelma, se toki palvelee joidenkin nuijapäiden pyrintöjä heidän öyhötyksessään.
Ahvenanmaa-kysymys ei ole relevantti kielipoliittisessa keskustelussa, se on enimmäkseen geopolitiikkaa.

Se koira älähtää, johon luu kolahtaa... vai miten se menikään? Tätähän juuri meinasin. Ahvenanmaa kyllä suopeasti ottaa vastaan rahaa ym. isäntämaaltaan, mutta kun isäntämaa olisi ottamassa jotain takaisin, niin se ei passaa. Silloin ollaa NIIIIIIN demilitarisoitua, NIIIIIN demilitarisoitua maata. Oikeasti, onko tuolla pykälällä mitään merkitystä, kun kuitenkin se on myöskin Ahvenanmaan ongelma jos Suomeen hyökätään? Ahvenanmaa on sitä paitsi oiva läntti, josta Suomea voi uhmata. Tuskin hyökkääjä paljoltikaan miettii pelisäännöistä sodan aikana. Vai onko yksikään maa niin tehnyt sotiessaan?

[Luotsi]

Monen muun tässä ketjussa kirjoittelevan "yksikielisyyssoturin" tapauksessa tuollaisen lausuman voisi panna puutteellisen yleissivistyksen piikkiin,

Esimerkkejä puutteellisesta yleissivistyksestä by Aldaron: ahvenanmaalaiset, ruotsalaiset & loppu maailma pl Suomi 

[Totuusko?]

Eräänä miinuksena voi mainita sen, että ruotsin vapaaehtoistaminen hyvin todennäköisesti vahvistaisi sen elitististä julkisuuskuvaa,

Only in your dreams 

sillä asennetutkimuksien perusteella (ruotsin kielen taidon arvostus eri sosiaaliryhmissä) on helppo päätellä, että vapaaehtoisten ruotsinryhmien oppilaiden sosiaalinen tausta painottuisi hyvin voimakkaasti ykkössosiaaliryhmään. Alempi keskiluokka (kakkossosiaaliryhmä) olisi jonkin verran aliedustettuna ja työväenluokka hyvin voimakkaasti aliedustettuna ruotsinryhmissä.

Only in your dreams 

Tuo luokittelusi kertonee eniten juuri sinun omasta asennoitumisestasi suomenkielisiin. Ykkössosiaaliryhmä (omituisia luokituksia) valitsisi todennäköisesti tärkeitä isoja kieliä ( saksa, venäjä, ranska, jne.) ruotsin sijaan.

[Timo Hellman]

Ahvenanmaa on demilitarisoitua vyöhykettä joten vaikka 90 % maakunnan asukkaista kuolaisi puolustusvoimien kurkkusalaattien perään, sinne ei mennä ja sillä siisti.
Ahvenanmaan asema autonomisena alueena, jossa on omia pelisääntöjä, ja military-no-go-vyöhykkeenä ei ole mielestäni ollut eikä ole kovin suuren luokan ongelma, se toki palvelee joidenkin nuijapäiden pyrintöjä heidän öyhötyksessään.
Ahvenanmaa-kysymys ei ole relevantti kielipoliittisessa keskustelussa, se on enimmäkseen geopolitiikkaa.

Se koira älähtää, johon luu kolahtaa... vai miten se menikään?

Meinaat että olen ahvenanmaalainen? Juu, ei ole kunnia. Joku sukuni koiranputkea kasvattavista jäsenistä kuulemma muinoin asui Kumlingessa mutta taisi olla ännntinen manterelainen hänkin.

[mikkoellila]

Mainittakoon esimerkkinä ruotsin kielen asemasta Suomessa ja ruotsinkielisen väestön suhtautumisesta suomen kieleen, että viime viikolla tapaamani suomenruotsalainen pappi ei muistanut suomenkielistä sanaa rangaistus (ruotsiksi straff) puhuessaan Aatamin ja Eevan karkoituksesta paratiisista rangaistuksena kielletyn hedelmän syömisestä.

Tämä pappi ei työskennellyt missään Ahvenanmaalla tai Närpiössä, vaan Turun ruotsinkielisessä seurakunnassa. Tämä seurakunta ei siis sijaitse Turun saaristossa, vaan Turun kaupungissa.

Miten 95-prosenttisesti suomenkielisen Turun keskustassa asuva ja työskentelevä n. 30-vuotias yliopistossa koulutettu mies voi osata suomea noin huonosti?

Jälleen näemme, että kaksikielisyysideologia johtaa suomenruotsalaisten segregoitumiseen.

[jpk]

saadulla prosentilla perustellaan moniakin etuoikeuksia!

Anteeksi; kuinka?

Kuulit oikein.

Joo, mutta mitkä ne ovat?

Etteivät vaan toisen oikeudet olisi toisen etuoikeuksia...

[Julmuri]

1) Vuoden 1919 perustuslaki määritteli Suomen kaksikieliseksi valtioksi. Tämä oli "aitosuomalaisten" mielestä jo lähtökohtaisesti väärin.

Vuonna 1919 ruotsinkielisten osuus oli aika paljon enemmän kuin tänään. Enemmän kuin joka kymmenes suomalainen puhui tuolloin ruotsia äidinkielenään. Lisäksi kuten mainitsitkin sivistyneistön joukossa edustus oli tuolloin paljon suurempi.

Suomenruotsalaiset toki ovat kielivähemmistö eikä aivan vähäpätöinen sellainen, mutta samoilla argumenteilla pitäisi pian venäjästä tehdä kolmas virallinen kieli ja järjestää palvelut, koulutus, katukyltit yms. myös venäjäksi.

Minusta tosi ns "pakkoruotsi" ei edes ole kielikysymyksen polttavin ongelma. Kysymys on julkisten palvelujen tuottamisesta kahdella kielellä, mikä maksaa maltaita. Myös palvelujen ja erityisesti koulutuksen saatavuus/laatu on usein parempi kuin suomenkielisillä. Kauankohan on ollut yleisesti tiedossa, että ruotsinkieliseen koulutukseen pääsee alhaisemmilla pistemäärillä eikä asialle silti tehdä mitään?

Tärkeintä olisi ensi vaiheessa supistaa kaksikielisyyteen liittyvää byrokratiaa ja karsia turhia palveluja. Tämä voitaisiin saavuttaa esimerkiksi suuremmalla väestönosuus prosentilla, mikä vaadittaisiin ruotsinkielisten palvelujen järjestämiseksi. Yleisradiossa voidaan pääpiirteittäin lopettaa ruotsinkielinen toimitus. Ohjelmat voi tekstittää. Koulutuspaikat pitää laskea vastaamaan väestönosuutta eikä yhdessäkään palvelussa saa käyttää enemmän rahaa per asiakas kuin suomenkielisten puolella.

[Teppis]

Meinaat että olen ahvenanmaalainen? Juu, ei ole kunnia. Joku sukuni koiranputkea kasvattavista jäsenistä kuulemma muinoin asui Kumlingessa mutta taisi olla ännntinen manterelainen hänkin.

En meinaa. Meinaan, että olet ylipäätään ruotsinkielen kannattaja.

[Timo Hellman]

Meinaat että olen ahvenanmaalainen? Juu, ei ole kunnia. Joku sukuni koiranputkea kasvattavista jäsenistä kuulemma muinoin asui Kumlingessa mutta taisi olla ännntinen manterelainen hänkin.

En meinaa. Meinaan, että olet ylipäätään ruotsinkielen kannattaja.

Jos vaikka lukisit tätä viestiketjua taaksepäin niin voisit löytää kannanottojani Suomen kielioloista.
Kannatan kyllä ruotsin kielen säilymistä maailmassa.

[Teppis]

Jos vaikka lukisit tätä viestiketjua taaksepäin niin voisit löytää kannanottojani Suomen kielioloista.
Kannatan kyllä ruotsin kielen säilymistä maailmassa.

Olen kyllä tietoinen kirjoituksistasi, älä siitä huolehdi.