Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Juha Päivärinta]

Nuivilla on varmaankin tietoa kuinka monessa Euroopan maassa on enemmän kuin yksi virallinen kieli?

Miltei kaikissa Euroopan maissa on useampi kuin yksi virallisesti tunnustettu kieli, mutta yleensä kielten "virallinen" käyttö on rajattu sinne missä sitä puhutaan. Meikäläinen järjestelmä on aika lailla ainutlaatuinen sikäli, että jopa täysin yksikielisillä alueilla pakotetaan koululaiset ja opiskelijat opiskelemaan toista kotimaista. Lähialueista:

Ruotsissa ei ole kevään jälkeen ollut enää virallisen kielen käsitettä ollenkaan, mutta "virallisia" vähemmistökieliä on viisi. Lisäksi etelän ja pohjoisen ruotsin puhekielillä on jossain määrin itsenäiset asemansa. Etelän kieli on monessa suhteessa lähempänä tanskaa kuin vaikkapa Tukholman ruotsia.

Norjassa on ollut jo pitkään kova kielitaistelu kahden erilaisen norjaksi kutsuttavan kielen välillä. Lisäksi Saame on virallinen monissa kunnissa.

Hollannissa friisin kieli on alueellinen kieli. Lisäys: on vielä kaksi aluellista kieltä friisin lisäksi.

Tanskassa on neljä alueellista kieltä Tanskan lisäksi.

Tätä juuri ajoin takaa. Vähemmistökieliä saa olla, mutta systeemi, jossa viralliseksi kieleksi täräytetään kieli, jota käyttää 5% kansasta, on kyllä aika hassua.

[mikkoellila]

Ruotsissa ei ole kevään jälkeen ollut enää virallisen kielen käsitettä ollenkaan, mutta "virallisia" vähemmistökieliä on viisi.

Näistä "virallisista vähemmistökielistä" yksi on "meänkieli" eli tornionjokilaakson suomi. On suomalaisvihamielistä propagandaa väittää, että kyseessä ei olisi suomen kielen murre.

Kaikenlaisia keinotekoisia vähemmistökieliä keksivät kukkahattutädit vastustavat normaaleja kansallisvaltioita ja niiden kansallisia kieliä. Valitettavasti monet tornionjokilaaksolaiset on saatu aivopestyä uskomaan, että heidän puhumansa kieli ei muka ole suomea.

Jokaisen murteen määritteleminen erilliseksi kieleksi on kansallisuusaatteen vastaista vihapropagandaa. Erityisesti suomen kielen murteiden määritteleminen erillisiksi kieliksi on suomalaisvastaisuutta.

Lisäksi etelän ja pohjoisen ruotsin puhekielillä on jossain määrin itsenäiset asemansa. Etelän kieli on monessa suhteessa lähempänä tanskaa kuin vaikkapa Tukholman ruotsia.

Pikemminkin pohjoisen eli Norrlannin ruotsi on lähempänä suomenruotsia kuin Etelä- ja Keski-Ruotsissa puhuttuja murteita. Etelä-Ruotsissa (Skånessa) puhuttu kieli on minun käsittääkseni vain puhevikaisella aksentilla puhuttua normaalia riikinruotsia. Minä ymmärrän ihan hyvin skånelaisten puhetta, vaikka en ymmärrä tanskaa. Niinpä en usko, että skånen murre olisi kovin lähellä tanskaa.

Norjassa on ollut jo pitkään kova kielitaistelu kahden erilaisen norjaksi kutsuttavan kielen välillä.

Tämä on vanhaa tietoa. Nynorsk on passé. Se on hävinnyt tämän "kielitaistelun".

Lisäksi Saame on virallinen monissa kunnissa.

Saamelaiskieliä on 5 tai 6. En tiedä, mitkä niistä ovat virallisia kieliä Norjassa. Suomessa saamen kieleksi kutsuttu kieli on inarinsaame, jota puhutaan lähinnä Inarissa ja Utsjoella. Mielestäni saamelaisten kaltaisen marginaaliryhmän statuksen ylikorostaminen on yhtä perverssiä kuin ruotsin kielen suhteettoman suuren virallisen roolin ylläpitäminen. Mielestäni esim. saamelaiskäräjät pitäisi lakkauttaa tarpeettomana.

Hollannissa friisin kieli on alueellinen kieli. Lisäys: on vielä kaksi aluellista kieltä friisin lisäksi.

Tanskassa on neljä alueellista kieltä Tanskan lisäksi.

Naurettavaa. Hollannissa ja Tanskassa ei pitäisi olla mitään muita virallisia kieliä kuin hollanti ja tanska.

P.S. Ehdotan vuorokauden pituista bannia jokaisesta kielen tai kansallisuuden nimen kirjoittamisesta isolla alkukirjaimella. Suomalaiseen identiteettiin kuuluu suomen kieli ja sen häpäiseminen degeneroituneella kirjoitustyylillä on mielestäni kansallisten arvojen häpäisyä.

[Turkulaine]

P.S. Ehdotan vuorokauden pituista bannia jokaisesta kielen tai kansallisuuden nimen kirjoittamisesta isolla alkukirjaimella. Suomalaiseen identiteettiin kuuluu suomen kieli ja sen häpäiseminen degeneroituneella kirjoitustyylillä on mielestäni kansallisten arvojen häpäisyä.

En ole aivan samaa mieltä kaikesta kirjoittamastasi, mutta kielten nimien kirjoittaminen isolla alkukirjaimella on kyllä hölmöä. Olen itsekin erittäin yllättynyt tekemistäni virheistä (Saame, Tanska), koska olen täysin tietoinen konventiosta. Hyvä, että huomautit.

[Timo Hellman]

Hollannissa friisin kieli on alueellinen kieli. Lisäys: on vielä kaksi aluellista kieltä friisin lisäksi.

Tanskassa on neljä alueellista kieltä Tanskan lisäksi.

Naurettavaa. Hollannissa ja Tanskassa ei pitäisi olla mitään muita virallisia kieliä kuin hollanti ja tanska.

Kyse on vähemmistökielistä. Viralliset kielet ovat erikseen. Tanskassa fääri ja grönlanti muuten ovat kumpikin oman autonomisen alueensa virallisia kieliä mikä ei tarkoita sitä että ne olisivat manner-Tanskassa esim. oikeusistuimien käytössä.

[mikkoellila]

Hollannissa friisin kieli on alueellinen kieli. Lisäys: on vielä kaksi aluellista kieltä friisin lisäksi.

Tanskassa on neljä alueellista kieltä Tanskan lisäksi.

Naurettavaa. Hollannissa ja Tanskassa ei pitäisi olla mitään muita virallisia kieliä kuin hollanti ja tanska.

Kyse on vähemmistökielistä. Viralliset kielet ovat erikseen. Tanskassa fääri ja grönlanti muuten ovat kumpikin oman autonomisen alueensa virallisia kieliä mikä ei tarkoita sitä että ne olisivat manner-Tanskassa esim. oikeusistuimien käytössä.

Grönlannille ja Färsaarille pitäisi antaa kenkää Tanskasta. Ne eivät varsinaisesti kuulu Tanskaan.

[Turkulaine]

Kyse on vähemmistökielistä. Viralliset kielet ovat erikseen. Tanskassa fääri ja grönlanti muuten ovat kumpikin oman autonomisen alueensa virallisia kieliä mikä ei tarkoita sitä että ne olisivat manner-Tanskassa esim. oikeusistuimien käytössä.

Tästä asiasta ei kannata ruveta ketjussa vääntämään, koska näkemykset ovat keskenään yhteen sovittamattomissa. Joidenkin mielestä vain sellaisia kieliä tulee olla olemassa, joista itse tykkää. Toisten mielestä sellaiset kielet tulee olla olemassa, joiden puhujat niistä itse tykkäävät. On varmasti niitäkin, joiden mielestä suomi on paikallinen pellekieli, josta tulisi luopua jonkun paremman kielen hyväksi.

[mikkoellila]

Joidenkin mielestä vain sellaisia kieliä tulee olla olemassa, joista itse tykkää. Toisten mielestä sellaiset kielet tulee olla olemassa, joiden puhujat niistä itse tykkäävät. On varmasti niitäkin, joiden mielestä suomi on paikallinen pellekieli, josta tulisi luopua jonkun paremman kielen hyväksi.

On eri asia vastustaa 5-prosenttisen vähemmistön paikalliskielen ylläpitämistä valtakunnallisena virallisena kielenä kuin vähätellä 95-prosenttisen enemmistön puhumaa kansalliskieltä.

[Turkulaine]

On eri asia vastustaa 5-prosenttisen vähemmistön paikalliskielen ylläpitämistä valtakunnallisena virallisena kielenä kuin vähätellä 95-prosenttisen enemmistön puhumaa kansalliskieltä.

Tästä olemme samaa mieltä.

[Timo Hellman]

Hollannissa friisin kieli on alueellinen kieli. Lisäys: on vielä kaksi aluellista kieltä friisin lisäksi.

Tanskassa on neljä alueellista kieltä Tanskan lisäksi.

Naurettavaa. Hollannissa ja Tanskassa ei pitäisi olla mitään muita virallisia kieliä kuin hollanti ja tanska.

Kyse on vähemmistökielistä. Viralliset kielet ovat erikseen. Tanskassa fääri ja grönlanti muuten ovat kumpikin oman autonomisen alueensa virallisia kieliä mikä ei tarkoita sitä että ne olisivat manner-Tanskassa esim. oikeusistuimien käytössä.

Grönlannille ja Färsaarille pitäisi antaa kenkää Tanskasta. Ne eivät varsinaisesti kuulu Tanskaan.

Tanska itse suuruutensa aikoina omi ne itselleen. Niiden pitäisi antaa kenkää Tanskalle. Henkilökohtaisesti mä en näe mitä käytännön etua siitä niille olisi.

[Nikolas]

Suomessa perustuslain 17 § mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Kieltä tarvitaan yksilöiden väliseen kommunikointiin. Jos ihmiset käyttäisivät kieltä vain omien ajatustensa jäsentämiseen ja yksityisiin muistiinpanoihinsa, ei olisi paljon väliä, mitä kieltä kukin käyttää. Kielen hyödyllisyys tulee nimenomaan siitä, että yhteiskunnassa ihmiset puhuvat samaa kieltä ja voivat sen avulla keskustella kaikista asioista. Mitä useampia eri kieliä samassa yhteiskunnassa käytetään, sitä enemmän voimavaroja eri kielten opettelu kuluttaa, jotta keskustelu voisi olla mahdollista. Voimavarojen haaskaus ei ole järkevää.

Yhteiskunta toimii tehokkaimmin, jos kaikki sen jäsenet puhuvat yhtä yhteistä kieltä.

Sveitsissä puhutaan useita kieliä. Sveitsissä useiden kielten aiheuttama pulma on ratkaistu siten, että valtio on jaettu kantoneihin, jotka ovat poliittisesti ja myös kielellisesti eriytyneitä. Tämä tuo mieleen Ahvenanmaan aseman Suomessa, koska Ahvenanmaa on osittain autonominen alue erivapauksineen ja ennen kaikkea se on kielellisesti erillinen. Mutta Sveitsin ratkaisusta poiketen Suomessa on myös perustuslaissa määritelty kaksi kansalliskieltä, jotka ovat siis suomi ja ruotsi.

Niin kauan kuin Suomen perustuslaissa on määriteltyinä kaksi kansalliskieltä yhden sijasta, Suomi väistämättä kärsii kahden kielen vaatimuksen aiheuttamista rasitteista.

Ainoa johdonmukainen ongelman ratkaisu olisi perustuslain muutos, jotta jatkossa Suomen ainoa kansalliskieli olisi suomen kieli, muiden kielten ollessa vähemmistökieliä. Tällä tavoin Suomen ratkaisu muistuttaisi entistä enemmän Sveitsin ratkaisua, kun maa olisi jaettu selkeästi kielialueisiin.

Erilaiset kaksikielisyyteen liittyvät pulmat, kuten virallisten asiakirjojen kirjoittaminen kahdella kielellä, julkisten palvelujen tarjoaminen kahdella kielellä, peruskoulun ja lukion pakkoruotsi, ynnä muut, nämä kaikki perustuvat Suomen perustuslakiin, jossa on määritelty Suomen kansalliskieliksi kaksi kieltä yhden sijasta.

Ainoa kunnollinen ratkaisu on perustuslain muuttaminen siten, että jatkossa perustuslaissa lukee: "Suomen kansalliskieli on suomi."

[Jaakko Sivonen]

Uusi tutkimus vahvistaa sen, minkä järkevät ihmiset jo tiesivät:

Suomalaisista 66 prosenttia luopuisi pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta.

http://www.kaleva.fi/uutiset/Kotimaa/Kansa-purkaisi-pakkoruotsin/832080

[do.ut.des]

Kansa purkaisi pakkoruotsin

Suomalaisista 66 prosenttia luopuisi pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta. Enemmistön mielestä kunnille pitäisi antaa vapaus valita venäjän kieli koulujen opetusohjelmaan ruotsin kielen sijasta. Kaleva ja viisi muuta maakuntalehteä selvitti suhtautumista kielten opetukseen Taloustutkimuksen kyselytutkimuksessa, johon vastasi noin tuhat henkilöä.

Suopeimmin ehdotukseen suhtautuvat 10 000-20 000 euroa vuosittain tienaavat, penseimmin yli 70 000 euroa tienaavat.

Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtajaa Ilmari Rostilaa tulos ei yllätä.

"Gallupit ovat jo vuosikymmeniä osoittaneet, että suurin piirtein tuollainen osuus kansasta on sitä mieltä, että ruotsi voisi olla vapaaehtoinen kieli", sanoo Tampereen yliopistossa hyvinvointipalvelujen professorina työskentelevä Rostila.

Hän uskoo, että ruotsin asemaa aletaan tarkastella, kun suurimmat puolueet heräävät pohtimaan asiaa suomenkielisten näkökulmasta.

"Asia on tavallaan jätetty ruotsinkielisten käsiin. Esimerkiksi Itä-Suomella on omat alueelliset tarpeensa, jotka jäävät huomioimatta."

Nuorten kiinnostus venäjän kieltä kohtaan on esimerkiksi Kuusamossa pikkuhiljaa lisääntynyt itärajan avautumisen jälkeen. Tällä hetkellä toki vain pieni ryhmä opiskelee venäjää lukiossa. Venäjää opiskellaan myös verkon kautta yhteistyössä Kuhmon lukio kanssa.

http://www.kaleva.fi/uutiset/Kotimaa/Kansa-purkaisi-pakkoruotsin/832080

[kohmelo]

http://www.kaleva.fi/uutiset/Kotimaa/Kansa-purkaisi-pakkoruotsin/832080

Kansa purkaisi pakkoruotsin

Suomalaisista 66 prosenttia luopuisi pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta. Enemmistön mielestä kunnille pitäisi antaa vapaus valita venäjän kieli koulujen opetusohjelmaan ruotsin kielen sijasta. Kaleva ja viisi muuta maakuntalehteä selvitti suhtautumista kielten opetukseen Taloustutkimuksen kyselytutkimuksessa, johon vastasi noin tuhat henkilöä.

Suopeimmin ehdotukseen suhtautuvat 10 000-20 000 euroa vuosittain tienaavat, penseimmin yli 70 000 euroa tienaavat.

Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtajaa Ilmari Rostilaa tulos ei yllätä.

"Gallupit ovat jo vuosikymmeniä osoittaneet, että suurin piirtein tuollainen osuus kansasta on sitä mieltä, että ruotsi voisi olla vapaaehtoinen kieli", sanoo Tampereen yliopistossa hyvinvointipalvelujen professorina työskentelevä Rostila.

Hän uskoo, että ruotsin asemaa aletaan tarkastella, kun suurimmat puolueet heräävät pohtimaan asiaa suomenkielisten näkökulmasta.

"Asia on tavallaan jätetty ruotsinkielisten käsiin. Esimerkiksi Itä-Suomella on omat alueelliset tarpeensa, jotka jäävät huomioimatta."

Nuorten kiinnostus venäjän kieltä kohtaan on esimerkiksi Kuusamossa pikkuhiljaa lisääntynyt itärajan avautumisen jälkeen. Tällä hetkellä toki vain pieni ryhmä opiskelee venäjää lukiossa. Venäjää opiskellaan myös verkon kautta yhteistyössä Kuhmon lukio kanssa.

Lihavoinnit minun.

[Sibis]

"Ruotsissa ei ole kevään jälkeen ollut enää virallisen kielen käsitettä ollenkaan, mutta "virallisia" vähemmistökieliä on viisi."
Ruotsin ainoa virallinen kieli 1.7.2009 alkaen ON ruotsi. Se on heidän kieliaissa ja sen voi etsiä vaikkapa googelilla.

[Leikkimielinen pihapeli]

Suopeimmin ehdotukseen suhtautuvat 10 000-20 000 euroa vuosittain tienaavat

Mun on vaikea ymmärtää, miksi 0-10 000 euroa vuodessa tienaavat olisivat 10 000-20 000 euroa tienaavia voimakkaammin pakkoruotsin puolella.

[mikkoellila]

Suopeimmin ehdotukseen suhtautuvat 10 000-20 000 euroa vuosittain tienaavat

Mun on vaikea ymmärtää, miksi 0-10 000 euroa vuodessa tienaavat olisivat 10 000-20 000 euroa tienaavia voimakkaammin pakkoruotsin puolella.

Vaihtoehtoa 0-10.000 euroa ei varmaan ollut, vaan alin tuloluokka oli 10.000-20.000 euroa.

Sinänsä on törkeän tarkoitushakuista uutisointia, että tuloluokkien välisiä mielipide-eroja tuodaan esille tässä asiassa. Tässä pyritään luomaan sellainen kuva, että vain tyhmät köyhät juntit vastustavat pakkoruotsia.

[Turkulaine]

Vaihtoehtoa 0-10.000 euroa ei varmaan ollut, vaan alin tuloluokka oli 10.000-20.000 euroa.

Mikäli sellainen luokka on, niin se sisältää ainakin lähes kaikki täyspäiväiset opiskelijat.

[mikkoellila]

Suomalaisista 66 prosenttia luopuisi pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta. Enemmistön mielestä kunnille pitäisi antaa vapaus valita venäjän kieli koulujen opetusohjelmaan ruotsin kielen sijasta. Kaleva ja viisi muuta maakuntalehteä selvitti suhtautumista kielten opetukseen Taloustutkimuksen kyselytutkimuksessa, johon vastasi noin tuhat henkilöä.

Suopeimmin ehdotukseen suhtautuvat 10 000-20 000 euroa vuosittain tienaavat, penseimmin yli 70 000 euroa tienaavat.

Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtajaa Ilmari Rostilaa tulos ei yllätä.

"Gallupit ovat jo vuosikymmeniä osoittaneet, että suurin piirtein tuollainen osuus kansasta on sitä mieltä, että ruotsi voisi olla vapaaehtoinen kieli", sanoo Tampereen yliopistossa hyvinvointipalvelujen professorina työskentelevä Rostila.

Hän uskoo, että ruotsin asemaa aletaan tarkastella, kun suurimmat puolueet heräävät pohtimaan asiaa suomenkielisten näkökulmasta.

"Asia on tavallaan jätetty ruotsinkielisten käsiin. Esimerkiksi Itä-Suomella on omat alueelliset tarpeensa, jotka jäävät huomioimatta."

On väärin asettaa ruotsia vastakkain venäjän kanssa ja puhua jostain Itä-Suomen "alueellisista tarpeista".

Minä en ole koskaan asunut Itä-Suomessa, mutta silti olen aina vastustanut pakkoruotsia.

En ole koskaan halunnut opiskella venäjää, mutta silti olen aina vastustanut pakkoruotsia.

On väärin antaa sellainen kuva, että pakkoruotsin vastustajat olisivat venäjää opiskelevia itäsuomalaisia koululaisia.

[Luotsi]

Hollannissa friisin kieli on alueellinen kieli. Lisäys: on vielä kaksi aluellista kieltä friisin lisäksi.

Tanskassa on neljä alueellista kieltä Tanskan lisäksi.

Naurettavaa. Hollannissa ja Tanskassa ei pitäisi olla mitään muita virallisia kieliä kuin hollanti ja tanska.

Kyse on vähemmistökielistä. Viralliset kielet ovat erikseen. Tanskassa fääri ja grönlanti muuten ovat kumpikin oman autonomisen alueensa virallisia kieliä mikä ei tarkoita sitä että ne olisivat manner-Tanskassa esim. oikeusistuimien käytössä.

Grönlannille ja Färsaarille pitäisi antaa kenkää Tanskasta. Ne eivät varsinaisesti kuulu Tanskaan.

Tanska itse suuruutensa aikoina omi ne itselleen. Niiden pitäisi antaa kenkää Tanskalle. Henkilökohtaisesti mä en näe mitä käytännön etua siitä niille olisi.

Ainakin Grönlannin Tanska on tavallaan "ostanut" itsehallintoalueekseen, Grönlannin budjetin tulopuolesta puolet yksinkertaisesti maksetaan Tanskasta.

[Pöllämystynyt]

On väärin antaa sellainen kuva, että pakkoruotsin vastustajat olisivat venäjää opiskelevia itäsuomalaisia koululaisia.

Ei minusta siinä annettu tuollaista kuvaa. Toki sellainen kuva olisi aivan väärä.

"Alueelliset tarpeet" on silti ihan käyttökelpoinen argumentti torjumaan koko maata koskevia yleistyksia, joilla nykypolitiikkaa usein perustellaan. Samoin venäjän kielen aseman parantaminen on hyvä argumenttina, koska monet "junttien" suomenkielisten vastaiset ennakkoluulot viljelevät myyttiä näiden ryssävihasta. Venäjän kielen aseman hehkuttaminen voi tehokkaasti purkaa näitä ennakkoluuloja ja siten raivata tietä politiikan muuttamiselle.

Varmasti venäläisväestön lisääntyminen on yksi syy ruotsin vapaaehtoisuuden kasvaneelle kannatukselle. Se on myös sellainen tekijä, jossa ruotsinkielisten edut ovat hyvinkin lyhyellä tähtäimellä selvästi ristiriidassa monikultturismin kanssa. Huonosti hallittu maahanmuutto syö lopulta ruotsinkielisten mahdollisuudet erityisasemaansa, ja tämän tosiasian käsittäminen voi vähentää monikultturismin suosiota ruotsinkielisten keskuudessa. Tämä muuten voi olla yksi syistä ns. inkeriläisten maahanmuuton rajoittamisen taustalla, inkeriläisinä tulevista valtaosa kun on venäjänkielisiä. Voisiko joku ruotsinkielisten aseman säilyttämisestä huolestunut päättäjä olla tajunnut ns. inkeriläisten vaikutuksen Suomen kielipolitiikkaan?

[Leikkimielinen pihapeli]

Mikäli sellainen luokka on, niin se sisältää ainakin lähes kaikki täyspäiväiset opiskelijat.

Toki näinkin, mutta käsittääkseni aika harvalla opiskelijalla on niin varakkaat vanhemmat, että tulee toimeen alle 10 000 euron vuosituloilla. Opiskelijalta kuitenkin edellytetään vertaisryhmässään paljon korkeampaa elintasoa kuin sossun tuilla elijältä tai pieneläkeläiseltä.

Sinänsä on törkeän tarkoitushakuista uutisointia, että tuloluokkien välisiä mielipide-eroja tuodaan esille tässä asiassa. Tässä pyritään luomaan sellainen kuva, että vain tyhmät köyhät juntit vastustavat pakkoruotsia.

Mielestäni tilaston tekijällä on ihan täysi oikeus julkaista myös tuloluokkien välisiä vertailuja. Toki tuo pakkoruotsin vastustamisen yleisyys köyhien porukoissa on sellainen itsestäänselvyys, ettei siihen mitään tutkimuksia tarvita. Suomenruotsalaisilla keskimäärin kuitenkin on pätäkkää aika kivasti, mikä herättää persaukisissa kateutta.

Onko sinun mielestäsi muuten törkeän tarkoitushakuista tutkia vaikkapa puolueiden kannattajien tulotasoa? Olisiko ko. datan tarkoitus luoda kuva, että vain tyhmät köyhät juntit äänestävät vasemmistoliittoa ja perussuomalaisia?

[M.E]

Tuloluokissa olevat eroavaisuudet saattavat johtua seuraavista syistä:

1) Suomenruotsalaiset ovat yliedustettuina ylimmissä tuloluokissa ja saattavat siten omalla ruotsimyönteisyydellään vaikuttaa tulokseen.

2) Kuten sanottu, opiskelijat ovat yliedustettuina alemmissa tuloluokissa ja pakkoruotsi ei tunnetusti nauti erityistä suosioita opiskelijoiden keskuudessa. Toisaalta suomenruotsalaiset ovat aliedustettuina alemmissa tuloluokissa.

Ja lopultakaan uutisessa ei sanottu, kuinka suuria luokkien väliset erot ovat. Jos ero on 0.2%-yksikköä, niin se tuskin on tilastollisesti merkittävä.

[Teppis]

Toki näinkin, mutta käsittääkseni aika harvalla opiskelijalla on niin varakkaat vanhemmat, että tulee toimeen alle 10 000 euron vuosituloilla. Opiskelijalta kuitenkin edellytetään vertaisryhmässään paljon korkeampaa elintasoa kuin sossun tuilla elijältä tai pieneläkeläiseltä.

Oma opintotuki on 160 euroa, kaverin reilu 40 euroa kuussa. Jos asut vuokralla omillasi, niin pakollinen raha käteen on reilu 400 euroa kuussa. Eli kyllä, opiskelijoilla voi oikeasti olla 0 - 10 000 euron tulot vuodessa.

[Leikkimielinen pihapeli]

Oma opintotuki on 160 euroa, kaverin reilu 40 euroa kuussa. Jos asut vuokralla omillasi, niin pakollinen raha käteen on reilu 400 euroa kuussa. Eli kyllä, opiskelijoilla voi oikeasti olla 0 - 10 000 euron tulot vuodessa.

Toki voi olla, mutta silloin pitää vanhempien tai muiden sukulaisten maksaa ko. opiskelijan eläminen, ja harvan opiskelijan porukoilla on niin paljon rahaa, että voi elää noin pienillä omilla tuloilla.

1) Suomenruotsalaiset ovat yliedustettuina ylimmissä tuloluokissa ja saattavat siten omalla ruotsimyönteisyydellään vaikuttaa tulokseen.

No shit, Sherlock 

2) Kuten sanottu, opiskelijat ovat yliedustettuina alemmissa tuloluokissa ja pakkoruotsi ei tunnetusti nauti erityistä suosioita opiskelijoiden keskuudessa.

Jos oletetaan, että tässä on kysytty vain täysi-ikäisiltä, niin minä luulen, että 18-25-vuotiaat opiskelijat suhtautuvat pakkoruotsiin myönteisemmin kuin samanikäiset amiston käyneet ihmiset, jotka painavat jo duunia asuntolainaa lyhentääkseen.

[Teppis]

Oma opintotuki on 160 euroa, kaverin reilu 40 euroa kuussa. Jos asut vuokralla omillasi, niin pakollinen raha käteen on reilu 400 euroa kuussa. Eli kyllä, opiskelijoilla voi oikeasti olla 0 - 10 000 euron tulot vuodessa.

Toki voi olla, mutta silloin pitää vanhempien tai muiden sukulaisten maksaa ko. opiskelijan eläminen, ja harvan opiskelijan porukoilla on niin paljon rahaa, että voi elää noin pienillä omilla tuloilla.

Mehän puhuimme tuloista? Jo alle tonnin vanhempien tulot vaikuttaa tukiin siten, ettei minulla ole tuon enempään mahdollisuutta. Esim. äitini eläke on noin 700 euroa kuussa. Ettei näillä "palkoilla" kovin korkeaa sosiaalista elämää ylläpidetä.

Ei ketään tosiaan ole puhunut kokonaisvaltaisesta toimeentulosta, vaan tuloista, joka on rahaa mitä saa korvauksina ym.

[M.E]

No shit, Sherlock 

Thank you, Watson.

2) Kuten sanottu, opiskelijat ovat yliedustettuina alemmissa tuloluokissa ja pakkoruotsi ei tunnetusti nauti erityistä suosioita opiskelijoiden keskuudessa.

Jos oletetaan, että tässä on kysytty vain täysi-ikäisiltä, niin minä luulen, että 18-25-vuotiaat opiskelijat suhtautuvat pakkoruotsiin myönteisemmin kuin samanikäiset amiston käyneet ihmiset, jotka painavat jo duunia asuntolainaa lyhentääkseen.

Tuo ei ole oleellista niin kauan kuin nämä opiskelijat suhtautuvat keskiverto suomalaista nuivemmin pakkoruotsiin.

[Leikkimielinen pihapeli]

Tuo ei ole oleellista niin kauan kuin nämä opiskelijat suhtautuvat keskiverto suomalaista nuivemmin pakkoruotsiin.

Itse tosin luulen, että opiskelijat suhtautuvat keskivertokansalaista myönteisemmin pakkoruotsiin, sillä opiskelijat ovat keskivertoa elitistisempiä ihmisiä.

[Peksi]

Itse tosin luulen, että opiskelijat suhtautuvat keskivertokansalaista myönteisemmin pakkoruotsiin, sillä opiskelijat ovat keskivertoa elitistisempiä ihmisiä.

Omien havaintojeni mukaan asia on päinvastoin ja pakkoruotsia vastustavat kiivaasti nimenomaan korkeakouluopiskelijat. Asiaa on muistaakseni myös tutkittu, joskaan en osaa antaa tähän hätään mitään lähdeviitteitä.

Pakkoruotsia voi puolustaa elitismillä, mutta toisaalta myös vastustaa loogisella päättelykyvyllä. Looginen päättelykyky on taas korkeakouluopiskelijoilla keskimäärin todennäköisesti isompi kuin muilla ikäluokkansa edustajilla.

[M.E]

Tuo ei ole oleellista niin kauan kuin nämä opiskelijat suhtautuvat keskiverto suomalaista nuivemmin pakkoruotsiin.

Itse tosin luulen, että opiskelijat suhtautuvat keskivertokansalaista myönteisemmin pakkoruotsiin, sillä opiskelijat ovat keskivertoa elitistisempiä ihmisiä.

No ei ole kyllä kovin kovassa huudossa pakkoruotsi ainakaan Kauppa korkeakoulussa tai TKK:lla. Väitteesi haiskahtaa vahvasti perstuntumalta heitetyltä.

[TH]

Kansa purkaisi pakkoruotsin

Suomalaisista 66 prosenttia luopuisi pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta. Enemmistön mielestä kunnille pitäisi antaa vapaus valita venäjän kieli koulujen opetusohjelmaan ruotsin kielen sijasta. Kaleva ja viisi muuta maakuntalehteä selvitti suhtautumista kielten opetukseen Taloustutkimuksen kyselytutkimuksessa, johon vastasi noin tuhat henkilöä.

Tuon tutkimuksen tarkemmat tulokset:

(http://imageshare.web.id/images/hq364gvv0ck74drmm0es.jpg) http://imageshare.web.id/images/hq364gvv0ck74drmm0es.jpg

Ainoa tutkimuksessa löydetty ryhmä, jonka enemmistö kannattaa pakkoruotsia, oli siis Rkp:n äänestäjät.