Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[EL SID]

ilmeisesti tämä on tämän palstan kirjoittajille uutta:

http://areena.yle.fi/video/547794

hauskuus alkaa kohdasta 19.15.

eli Kauniaisissa ruotsalaisen koulun oppilaat rokotettiin ohitse todellisten riskiryhmien ja Espoostakin rokotetta aiotaan lähettää Kauniaisten ruotsalaiseen kouluun, vaikka Espoossa ei rokotepulan takia ole vielä todellisia riskiryhmäläisiä saatu rokotettua. Suomenkielisiä koululaisia ei tietenkään rokoteta kuin vasta omalla vuorollaan.



Ilmeisesti, siis Pohjalaisen mukaan, näin on käynyt myös Kristiinankaupungissa ja mahdollisesti myös eräässä pikkukunnassa Vaasan pohjoispuolella, nimeä en viitsi mainita, koska se tieto ei ole kovin varma.

[N]

Hidasjärkiselle kaksikielisessä maassa eläminen voi kieltämättä olla vaikeaa. Ei voi olettaa kaikkien tajuavan, että ilmoitus ruotsinkielisestä palvelusta oli siksi, että ruotsinkieliset eivät jonottaisi luukulle jossa on ruotsia osaamaton työntekijä. Vaan siihen jossa istuu se ruotsia osaava. Mikään ei tietenkään viittaa siihen, että tuosta jonosta saisi palvelua vain ruotsinkieliset.

Haluan helpottaa yksikielisyysväen raskasta vaellusta monien kielten maailmassa. Jos näette vaikka liikkeen ovessa tekstin "Här betjänas också på svenska", niin menkää rohkeasti sisään vaan. Teksti ei tarkoita että "Täällä ei palvella suomeksi".

Todellakin, hidasjärkiselle ihmiselle elämä ei ole auvoa täynnä, tosin toisille se on siltikin helpompaa kuin toisille. Ruotsinkielisille hidasjärkisille tarjotaan erillistä palvelua, suomenkieliset kärsikööt hidasjärkisyydestään.

Ei sillä, nuo kaksi jonoa ja kielilaput sinällään OK, mutta tosiaan tuo "Ruotsinkielistä palvelua" kyltti itsessään antaa sellaisen kuvan, että katsotaan kieroon jos siihen ummikkosuomalainen menee suomea tönköttämään, oli sen kyltin tarkoitus sellaista kuvaa antaa. Parempi olisi jotain "Palvleua molemmilla kotimaisilla kielillä" (ruotsiksi ja suomeksi kirjoitettuna).

Uutisessa mainittu erillinen jono ei oltu eroteltu mitenkään "MYÖS ruotsinkielistä palvelua" vaan pelkästään "ruotsinkielistä palvelua", tuossa on aika selkeä ero mitä ihmisille kerrotaan, varsinkin heille jotka eivät ruotsia juurikaan sujuvasti puhu. Ollakko tuossa jotain tarkoitushakuista "ruotsinkieliset parempia kuin suomenkieliset" ajattelua, tiedä häntä, mutta lopputulos kuitenkin jotain mitä sen ei pitäisi olla.

[N]

Suomen- ja ruotsinkielisille ei edelleenkään ole tarvetta perustaa omia rokotuspisteitä tai -jonoja. Virkamiesruotsilla, jonka sairaanhoitajatkin käsittääkseni pakollisesti suorittavat, kyllä pystyy kysymään tarpeelliset kysymykset ja tuikkaamaan neulalla lihakseen.

Teoriassa onnistuu, käytännössä epäilen aika vahvasti kaikkien virkamiesruotsin osaamista, myös omaani Kieli kun äkkiseltään unohtuu jos sitä ei ole ikinä joutunut käyttämään

Jos järjestetään eri jonot kummalekkin Suomen virallisia kieliä äidinkielenään puhuville, se haiskahtaa syrjinnältä, väen jakamiselta huonompiin ja parempiin. Tässä kyseessä olleessa rokotustapahtumassa käsittääkseni ruotsinkielisiä suosittiin antamalla heille rokote nopeammin ja jonotuttamalla heitä vähemmän aikaa kuin suomenkielisiä. Siihen ei ollut eikä edelleenkään ole mitään tarvetta.

Kuten edelliseen viestiini vastasin, jokin "Palvelua molemmilla kielillä" kyltti voisi olla parempi kuin tuollainen "ruotsinkielistä palvelua", joka antaa kuvan että olisi jaoteltu jotenkin kielen perusteella.

[N]

Komppaan Turkulaista tässä jonoasiassa, vaikka pakkoruotsia vastustankin. Koko jutun aloitus tuntui jo aika älyttömältä. Noin hölmöt saavat puolestani jonottaakin.Jos lapussa lukee "betjänäs på svenska" tai jotain vastaavaa, niin ei kai se tarkoita, etteikö jonoon voisi mennä? Vai olisiko siinä pitänyt lukea "betjänas också på svenska", jotta homma olisi mennyt jakeluun?

Kyllä, tuo också sana olisi pitänyt olla mukana. Yleisesti suomalaiseen ihanaiseen jonotuskulttuuriin a'la kela & co tuntuu kuuluvan se, että eri asioille on eri jonot ja ne eritellään eri kyltein. Ajan kanssa siihen tottuu niin vahvasti että tuollainen kyltti luo kuvan, että se on ruotsinkielistä palvelua ja suomea solkottavia ihmisiä katsotaan kieroon, kun eivät osanneet lukea sitä kylttiä.

Sinällään taustalla on varmaankin ollut ihan positiivinen idea ilmoittaa jotenkin ruotsinkieliselle väestölle, mistä saa palvelua omalla kielellään, toteutus vain meni mönkään.

[Sibis]

Komppaan Turkulaista tässä jonoasiassa, vaikka pakkoruotsia vastustankin. Koko jutun aloitus tuntui jo aika älyttömältä. Noin hölmöt saavat puolestani jonottaakin.Jos lapussa lukee "betjänäs på svenska" tai jotain vastaavaa, niin ei kai se tarkoita, etteikö jonoon voisi mennä? Vai olisiko siinä pitänyt lukea "betjänas också på svenska", jotta homma olisi mennyt jakeluun?

Kyllä, tuo också sana olisi pitänyt olla mukana. Yleisesti suomalaiseen ihanaiseen jonotuskulttuuriin a'la kela & co tuntuu kuuluvan se, että eri asioille on eri jonot ja ne eritellään eri kyltein. Ajan kanssa siihen tottuu niin vahvasti että tuollainen kyltti luo kuvan, että se on ruotsinkielistä palvelua ja suomea solkottavia ihmisiä katsotaan kieroon, kun eivät osanneet lukea sitä kylttiä.

Sinällään taustalla on varmaankin ollut ihan positiivinen idea ilmoittaa jotenkin ruotsinkieliselle väestölle, mistä saa palvelua omalla kielellään, toteutus vain meni mönkään.

Media toitottaa ympäri Suomen pitkistä rokotusjonoista jolloin r-kielinen ei ole voinut välttyä infolta.
Se on kait Helsingin erikoisuus, että r on parempi ihmisenä ja hänellä on oikeus.. turaaneista välittämättäohituskaistaan. Eloonjäävien ei pidä olla suomenkielisiä.

No itse rokotus;(siis kysymykset ilmoittautuessa)
- Kela kortti?
- Käytävästä vasemmalle ja nimellä pyydetään.
- Vasen käsivarsi.
- Odottele aulassa kymmenisen minuuttia mahdollisen ongelman takia.

Vittu tohon r-jonoa tarvita 95% suomenkieliseen maahan!

(terkut sille yhdelle modelle, mulle tuli ihan Halla-ahomainen olo disposta. Repi pihvin irti eräästä vastauksestani)

Jaa, jos viittaat minun ja saamaasi banniin, niin terveisiä vaan takaisin. Sääntörikkomuksista rangaistaan tässä ketjussa aina, kun sellainen havaitaan. Voit syyttää vain itseäsi, jos et osaa lukea sääntöjä.

T: M.E

PS: Sinun ei varmaan kannata vastata tähän, koska se melko varmasti olisi uusi sääntörikkomus ja sitä seuraisi eksponentti banni. Ketjun säännöistä noin yleisellä tasolla saa keskustella Opettaja, opettaja -ketjussa.

[Pöllämystynyt]

Tuli näistä jonotuskeskusteluista mieleeni, että lähes aina kännykkäoperaattoreiden kanssa asioidessani valitsen ruotsinkielisen palvelun, jos automaatti kysyy sitä puhelun alussa. Puhun sitten kuitenkin suomea, koska osaan sitä paremmin, eivätkä ne ole siitä koskaan huomauttaneet.

Tämä tapa alkoi ihan sattumalta, kun kerran olin jo yli vartin odotellut, ja kokeilin saisiko edes ruotsiksi palvelua. Ja se yhdisti heti.

En tiedä oliko tämä sattumaa, ja saako sillä tavalla yleensä palvelua nopeammin, mutta harvemmin on tämän keksimisen jälkeen tarvinnut odottaa niin pitkään. Voi myös olla, että puhelu menee samoille työntekijöille, jotka vain saavat valintani perusteella etukäteen tietää millä kielellä tervehtivät.

[Jukka]

Minusta ruotsinkielen ja saamenkielen tukeminen verovaroista on ok. Paljon muutakin tuetaan kuten oopperaa. Suomenruotsalaisuus lisäksi generoi elämäntapana koko ajan suuria taloudellisia arvoja Suomelle. Joka muuta väittää, voisi vastata kysymykseen onko kansalliskielelläkään muuta merkitystä kuin välineellinen merkitys.

Vastaan itse: varmasti on - kieli määrittelee identiteetin.

Pakkoruotsi on kuitenkin liian kallis instituutti ylläpidettäväksi noin pienen ryhmän takia. Kielellä ei ole juuri mitään käyttöä suomenkieliselle. Itse käytän ruotsia jatkuvasti työssäni ruotsalaisten kanssa, mutta joudun jatkuvasti vastaamaan kysymykseen "puhummeko englantia".

Pakkouotsin sijasta lapset voisivat opetella vaikkapa hindiä jos haluavat.
Ruotsinkielen virallinen asema jollain tasolla on minusta syytä säilyttää.

[Nanfung]

[ Täten lähetän sinut helvetin esikartanoon (siis Göteborgiin) 3 päiväksi.

Valitettavasti tämä tarjous meni ohi, mutta ei syytä huoleen. Siitä on jo muutama vuosi, kun sain viettää pari riemukasta viikkoa "helvetin esikartanon" vuodeosastolla, eli Göteborgin Karoliinisessa sairaalassa. Aika ankea paikkahan se oli, mutta seurustelu yksinkertaisten ruotsalaisten kanssa piti mielen virkeänä.

[Jukka]

Ruotsinkieliset koulut ovat ok koska siitä ei ole suomalaisille mitään haittaa.

Toisaalta ruotsinielen kielikokeet virkamiehiltä pitäisi poistaa pakkoruotsin opetuksen myötä. Poikkeuksena kaksikieliset alueet joissa virkamiehistä kaksikielisyyttä vaadittaisiin vaikkapa 15%:lta. Eikö tuo nyt kuullostaisi riittävältä.

Sellaiseen fasistiseen vähemmistöpolitiikkaan mitä Ruotsissa on suomalaisia kohtaan harjoitettu ei pidä mennä. Ruotsalainen terrori tornionjekilaaksolaisia kohtaan pitää kostaa Ruotsille ei suomenruotsalaisille. Suhteet Ruotsiin pitäisi olla mahdollisimman alhaisella - konsulaattitasolla - ennen kuin asia on loppuun käsitelty.

[N]

Sellaiseen fasistiseen vähemmistöpolitiikkaan mitä Ruotsissa on suomalaisia kohtaan harjoitettu ei pidä mennä. Ruotsalainen terrori tornionjekilaaksolaisia kohtaan pitää kostaa Ruotsille ei suomenruotsalaisille. Suhteet Ruotsiin pitäisi olla mahdollisimman alhaisella - konsulaattitasolla - ennen kuin asia on loppuun käsitelty.

Ihan noin muuhun torniojokilaakson menoon puuttumatta, Haaparanta on oikeastaan 80-luvulta asti ollut aikalailla Suomimyönteinen kaupunki kaikin puolin, siellä pärjäsi täysin ummikkosuomalainenkin mennen tullen ja palatessa. Viimekäynnillä tuo suomenkieli oli harvinaisempaa (paitsi asiakkaiden suusta kuultuna), mutta edelleen aikalailla suomalaisen näkökulmasta asiallista menoa, paljon helpompaa kuin tulla ruotsinkielisenä Tornioon. Pohjoisemmasta en sitten tiedä, en ole kovin tutustunut.

[EL SID]

Tuli näistä jonotuskeskusteluista mieleeni, että lähes aina kännykkäoperaattoreiden kanssa asioidessani valitsen ruotsinkielisen palvelun, jos automaatti kysyy sitä puhelun alussa. Puhun sitten kuitenkin suomea, koska osaan sitä paremmin, eivätkä ne ole siitä koskaan huomauttaneet.

Tämä tapa alkoi ihan sattumalta, kun kerran olin jo yli vartin odotellut, ja kokeilin saisiko edes ruotsiksi palvelua. Ja se yhdisti heti.

En tiedä oliko tämä sattumaa, ja saako sillä tavalla yleensä palvelua nopeammin, mutta harvemmin on tämän keksimisen jälkeen tarvinnut odottaa niin pitkään. Voi myös olla, että puhelu menee samoille työntekijöille, jotka vain saavat valintani perusteella etukäteen tietää millä kielellä tervehtivät.

pitää paikkansa. itse käytän palvelua aina hyödyksi. Ja jos ei sitten ymmärräkään mitä toinen änkyttää, voi aina pyytää vaihtamaan suomenkieliseen palveluun. Silloin pääsee, ainakin Elisalla, muun jonon ohi.

[Iloveallpeople]

Miten ruotsia osataan peruskoulussa?

Peruskoululaisten ruotsin kielen osaamisen taso on laskenut vuosien 2001 ja 2008 välillä sekä kuullun ja luetun ymmärtämisen että kielioppirakenteiden hallinnan osa-alueilla.

Opetushallitus arvioi huhtikuussa 2008 toisen kerran ruotsin kielen oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa. Edellinen perusopetuksen ruotsin kielen B-oppimäärän kansallinen arviointi tehtiin vuonna 2001. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää, miten hyvin perusopetuksen B-ruotsin opetukselle asetetut tavoitteet on saavutettu.

Arvioinnin otokseen kuului 107 koulua, joissa kuullun ja luetun ymmärtämiseen sekä kieliopin ja kirjoittamisen kokeeseen osallistui noin 5 500 oppilasta. Lisäksi järjestettiin puhumisen koe 52 koulussa ja siihen osallistui noin 800 oppilasta.

Arviointiraportissa kuvataan oppimistuloksia ja oppilaiden asenteita ruotsin kielen opiskelua kohtaan sekä vertaillaan koulussa annettuja todistusarvosanoja oppilaiden arvioinnissa saavuttamiin tuloksiin. Oppimistulokset ilmaistaan ensimmäistä kertaa sekä taitotasoina että ratkaisuprosentteina.


Tulokset

Ruotsin kielen osaaminen peruskoulun päättövaiheessa jää kokonaisuutena tyydyttävälle eli enintään kouluarvosanan 7 tasolle. Oppilaista 61 % sijoittuu osaamisessaan arvosanojen 6-8 välille. Suorituksiensa perusteella arvosanan 8 tasolla on 21 % oppilaista, 52 % on tätä heikompia ja 27 % parempia.

Puheen ymmärtämisessä 27 % oppilaista on arvosanan 8 tasoa. Tällä hyväksi määritellyn osaamisen tasolla oppilas ymmärtää yksinkertaista keskustelua tutuista aiheista ja pystyy lukemaan tavanomaista sanastoa sisältäviä tekstejä. Tämän tason alapuolella on 41 % ja yläpuolella 32 % oppilaista.

Kokeen enimmäispistemäärästä oppilaat saavuttivat keskimäärin 53 %; tytöt 59 % ja pojat 48 %. Tulos vastaa tyydyttävää tasoa. Erinomaisiin tuloksiin pääsi 7 % tytöistä ja 2 % pojista. Heikon tuloksen sai 25 % tytöistä ja 48 % pojista.


Asenteet

Asenteet ruotsin kielen opiskelua kohtaan ovat myönteisimmät lukioon aikovilla tytöillä. He pitävät ruotsia melko hyödyllisenä oppiaineena ja luottavat eniten osaamiseensa. Ammatilliseen koulutukseen aikovat tytöt pitävät myös ruotsia jossain määrin hyödyllisenä, mutta eivät katso osaavansa kieltä.

Lukioon aikovien poikien käsitys kielen hyödyllisyydestä, omista taidoista ja oppimishaluista on lievästi kielteinen. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien poikien luottamus omaan osaamiseen on heikko, he eivät pidä ruotsista eivätkä näe sen opiskelusta olevan juurikaan hyötyä.

Asenteet heijastuvat myös koetuloksissa: lukioon aikovien oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 63 % ja ammatillisiin opintoihin aikovien 41 %.


Vertailu vuoteen 2001

Raportissa vertaillaan vuoden 2008 arvioinnin tuloksia vuoden 2001 vastaaviin. Osaamisen taso on laskenut kuuden vuoden kuluessa. Kuullun ymmärtämisessä tulokset ovat heikentyneet pari prosenttiyksikköä, luetun ymmärtämisessä kuusi ja rakenteiden hallinnassa lähes kymmenen prosenttiyksikköä.

Oppilaat kokevat ruotsin opiskelun hieman vaikeammaksi ja opiskelevat sitä vähemmän mielellään kuin aikaisemmin. Oppikirjat eivät tosin enää ole oppilaiden mielestä yhtä ikäviä kuin ennen.


Alueelliset erot

Alueelliset erot oppimistuloksissa olivat vähäisiä. Lapin ja Oulun läänin sekä taajamien tytöt hallitsevat ruotsin kielen rakenteita hieman muita paremmin.

Opetushallitus

Perusopetuksen päättövaiheen ruotsin kielen B-oppimäärän oppimistulosten kansallinen arviointi 2008 (121 sivua, pdf)

[Uljanov]

Alueellisten erojen kohta kuulostaa kummalliselta. Eikö Itä-Suomessa muka oikeasti osata ruotsia muuta Suomea huonommin? Siellä ruotsia ei käytetä missään, ja ainakin omalla kohdalla tämä on varmasti vaikuttanut kielitaitoon.

Jaa, tarkistin itse tuosta pdf:stä. Ei tosiaan esim. Etelä-Suomeen verrattuna mitään merkittävää eroa ole. Hyvin omituinen tulos.

[M.E]

Alueellisten erojen kohta kuulostaa kummalliselta. Eikö Itä-Suomessa muka oikeasti osata ruotsia muuta Suomea huonommin? Siellä ruotsia ei käytetä missään, ja ainakin omalla kohdalla tämä on varmasti vaikuttanut kielitaitoon.

Jaa, tarkistin itse tuosta pdf:stä. Ei tosiaan esim. Etelä-Suomeen verrattuna mitään merkittävää eroa ole. Hyvin omituinen tulos.

Ei välttämättä, kun huomio, että ei ruotsia täällä etelässäkään juuri tarvitse. Itse en ole puhunut ruotsia sitten lukion viimeisen pakollisen kurssin.

[Uljanov]

Alueellisten erojen kohta kuulostaa kummalliselta. Eikö Itä-Suomessa muka oikeasti osata ruotsia muuta Suomea huonommin? Siellä ruotsia ei käytetä missään, ja ainakin omalla kohdalla tämä on varmasti vaikuttanut kielitaitoon.

Jaa, tarkistin itse tuosta pdf:stä. Ei tosiaan esim. Etelä-Suomeen verrattuna mitään merkittävää eroa ole. Hyvin omituinen tulos.

Ei välttämättä, kun huomio, että ei ruotsia täällä etelässäkään juuri tarvitse. Itse en ole puhunut ruotsia sitten lukion viimeisen pakollisen kurssin.

Mutta täällä (asun itsekin nykyään pk-seudulla) ruotsia kyllä näkee ja kuulee päivittäin. Siis kaiken maailman kuulutuksissa, mainoksissa ym., ja kyllä sitä jopa kaduilla ja busseissakin puhutaan. Mutta tottahan tuo varmasti on ettei sitä itse tarvitse käyttää. Säännönmukaisesti pitkälti kaikki suomenruotsalaiset osaavat suomea paremmin kuin suomalaiset ruotsia.

[Totuusko?]

Säännönmukaisesti pitkälti kaikki suomenruotsalaiset osaavat suomea paremmin kuin suomalaiset ruotsia.

Mikä onkin aivan normaali ja järkevä tilanne. Vieläkin järkevämmäksi tämän nykyisen tilanteen saisi sillä, että suomalaisten (=suomenkielisten) ei olisi jatkossa pakko osata ruotsia mitenkään. Ei hyvin, eikä edes huonosti.

[aslakki]

Minun mielestäni ruotsi voisi kyllä poistaa suomesta. Suomessa kun ollaan niin suomea kiitos. Vaikka kuinka historia toisi ruotsia mukaan. Miksi muuten täällä oli tuo vastauskohtakin englanniksi..?

[SFIF]

Minun mielestäni ruotsi voisi kyllä poistaa suomesta. Suomessa kun ollaan niin suomea kiitos. Vaikka kuinka historia toisi ruotsia mukaan. Miksi muuten täällä oli tuo vastauskohtakin englanniksi..?

Mikä Suomessa tekee sinut haluamaan suomen kielen ainoaksi kieleksi? Vaikka pakkoruotsi onkin mielestäni väärin, on koko kielen pyyhkiminen pois myös väärin.

[pavor nocturnus]

Mikä Suomessa tekee sinut haluamaan suomen kielen ainoaksi kieleksi? Vaikka pakkoruotsi onkin mielestäni väärin, on koko kielen pyyhkiminen pois myös väärin.

Suomen kieli on jo käytännössä ainut kieli. Eikä pakkoruotsin poistaminen kouluista lakkauta koko ruotsinkieltä ja sen opiskelua. Sitä tullaan opiskelemaan
vapaaehtoisenakin siinä missä opiskellaan venäjää, saksaa ym.

[Sibis]

Minun mielestäni ruotsi voisi kyllä poistaa suomesta. Suomessa kun ollaan niin suomea kiitos. Vaikka kuinka historia toisi ruotsia mukaan. Miksi muuten täällä oli tuo vastauskohtakin englanniksi..?

Mikä Suomessa tekee sinut haluamaan suomen kielen ainoaksi kieleksi? Vaikka pakkoruotsi onkin mielestäni väärin, on koko kielen pyyhkiminen pois myös väärin.

Suomessa puhutaan lähes kahtasataa eri kieltä.

Ei v2 kukaan ole ketään KIELTÄNYT puhumasta omaa kieltään! Tuliko selväksi!

Sensijaan kellään ei saa olla etuoikeuksia kielensä/ihonvärinsä avulla.

Kaikki siis "samalle viivalle"!

[ilmarinen]

Ansiokas kielitaistelija Heikki Tala on jättänyt työnsä nuoremmille.
Tosiasia on, että Suomessa käydään edelleen taistelua Suomen kielen aseman puolesta.

http://www.suomalaisuudenliitto.fi/index.php?group=00000019&mag_nr=7

Räikeimpiä epäkohtia ovat edelleen pakkoruotsi ja kiintiöt, joilla moniin yliopistojen tiedekuntiin ruotsinkieliset pääset paljon helpommin kuin suomenkieliset.

[aivovuoto]

YLE areena:

Ajankohtainen Kakkonen

Onko jo aika poistaa pakkoruotsi? Tohmajärvellä halutaan pakkovenäjää.


Tiivistelmä: Ei mitään uutta auringon alla

[TH]

YLE areena:

Ajankohtainen Kakkonen

Onko jo aika poistaa pakkoruotsi? Tohmajärvellä halutaan pakkovenäjää.


Tiivistelmä: Ei mitään uutta auringon alla

Tuo oli hyvä ohjelma: suurimmat epäkohdat tulivat esiin, eikä jäänyt epäselvyyttä siitä, kumpi osapuoli edustaa oikeutta ja kohtuutta, kumpi räikeää omaneduntavoittelua. Toimittajatkin olivat varsin selkeästi yhdenvertaisuuden puolella ja etuoikeuksia ja pakottamista vastaan. Hauskasti ne toistivat koko ajan pakkoruotsi-termiä kuin vittuillakseen suruille.

[Pöllämystynyt]

Mutta täällä (asun itsekin nykyään pk-seudulla) ruotsia kyllä näkee ja kuulee päivittäin. Siis kaiken maailman kuulutuksissa, mainoksissa ym., ja kyllä sitä jopa kaduilla ja busseissakin puhutaan.

Minulle, joka en ole juuri ruotsinkielistä maaseutua samonnut jo pelkästään ruotsin puhumisen kuuleminen tuo mieleeni juuri PK-seudun.

[mikkoellila]

Mutta täällä (asun itsekin nykyään pk-seudulla) ruotsia kyllä näkee ja kuulee päivittäin. Siis kaiken maailman kuulutuksissa, mainoksissa ym., ja kyllä sitä jopa kaduilla ja busseissakin puhutaan.

Minulle, joka en ole juuri ruotsinkielistä maaseutua samonnut jo pelkästään ruotsin puhumisen kuuleminen tuo mieleeni juuri PK-seudun.

Mitä sitten? Miten tämä liittyy asiaan eli ruotsin kielen nykyiseen täysin kohtuuttomaan viralliseen asemaan Suomessa?

[Juha Päivärinta]

Nuivilla on varmaankin tietoa kuinka monessa Euroopan maassa on enemmän kuin yksi virallinen kieli?

[mikkoellila]

Nuivilla on varmaankin tietoa kuinka monessa Euroopan maassa on enemmän kuin yksi virallinen kieli?

Mitä tällä on merkitystä? Suomen pitää tehdä omat ratkaisunsa itse. Ruotsinkielisiä on vain n. 5 % väestöstä, joten on täysin järjetöntä ylläpitää ruotsin asemaa valtakunnallisena virallisena kielenä.

Ruotsin kielen pitäisi olla virallinen kieli vain niissä kunnissa, joissa sitä puhuu yli 10 % väestöstä.

[John Bircher]

Miten ruotsia osataan peruskoulussa?

Muistelisin että kun me peruskoulussa teimme sen Ruotsin valtakunnallisen kokeen niin se oli puolet helpompi kuin muuten kokeet. Enkä usko että meidän opettajamme olisi mitenkään erityisen vaikeita kokeita tehnyt. Miltei kaikki saivat kasin vaikka itsellänikin numero oli yleensä vitosen ja seiskan välillä.

Vähän tuli mieleen että ovatkohan tehneet tahallaan helpon kokeen, jotta voivat näyttää miten hyviä koululaiset ovat ruotsissa...

[Turkulaine]

Nuivilla on varmaankin tietoa kuinka monessa Euroopan maassa on enemmän kuin yksi virallinen kieli?

Miltei kaikissa Euroopan maissa on useampi kuin yksi virallisesti tunnustettu kieli, mutta yleensä kielten "virallinen" käyttö on rajattu sinne missä sitä puhutaan. Meikäläinen järjestelmä on aika lailla ainutlaatuinen sikäli, että jopa täysin yksikielisillä alueilla pakotetaan koululaiset ja opiskelijat opiskelemaan toista kotimaista. Lähialueista:

Ruotsissa ei ole kevään jälkeen ollut enää virallisen kielen käsitettä ollenkaan, mutta "virallisia" vähemmistökieliä on viisi. Lisäksi etelän ja pohjoisen ruotsin puhekielillä on jossain määrin itsenäiset asemansa. Etelän kieli on monessa suhteessa lähempänä tanskaa kuin vaikkapa Tukholman ruotsia.

Norjassa on ollut jo pitkään kova kielitaistelu kahden erilaisen norjaksi kutsuttavan kielen välillä. Lisäksi Saame on virallinen monissa kunnissa.

Hollannissa friisin kieli on alueellinen kieli. Lisäys: on vielä kaksi aluellista kieltä friisin lisäksi.

Tanskassa on neljä alueellista kieltä Tanskan lisäksi.

[Juha Päivärinta]

Nuivilla on varmaankin tietoa kuinka monessa Euroopan maassa on enemmän kuin yksi virallinen kieli?

Mitä tällä on merkitystä? Suomen pitää tehdä omat ratkaisunsa itse. Ruotsinkielisiä on vain n. 5 % väestöstä, joten on täysin järjetöntä ylläpitää ruotsin asemaa valtakunnallisena virallisena kielenä.

Ruotsin kielen pitäisi olla virallinen kieli vain niissä kunnissa, joissa sitä puhuu yli 10 % väestöstä.

Tässä on kyse siitä, että onko Euroopassa yhtä hölmöjä maita kuin Suomi, joka pitää kiinni ikivanhasta systeemistä.