Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[Nanfung]

Mannerheim.

Onko todella niin, että Mannerheim ruotsinkielisenä venäläisenä olisi ollut ajamassa vahvaa ruotsalaisuutta Suomeen?

[Nationalisti]

Mitä hyötyä Suomella ja suomenkielisillä on ylipäätään ollut suomenruotsalaisuudesta?

Onko siitä ollut mitään muuta hyötyä kuin Paavo Lipposelle myönnetty Freudenthal-mitali tai Sauli Niinistön saama Folktingetin kultainen ansio-mitali?

http://folktinget.fi/suomeksi/lehdistotiedotteet/article-41732-21446-presidenttipari-folktingetin-juhlaan

Pitääkö suomenruotsalaisuudesta olla jotain hyötyä suomenkielisille, jotta sen olemassaolo olisi perusteltu?

Yksi hyöty on tiiviimmät yhteydet Pohjoismaihin.

[Punaniska]

Teollistumisessa suruilla on ollut vahva osuus. Vanha 60-lukulainen lallatus "20 perheestä" oli hyvin suruvoittoinen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulu_20_perheest%C3%A4

[nitkunatku]

Mannerheim.

Onko todella niin, että Mannerheim ruotsinkielisenä venäläisenä olisi ollut ajamassa vahvaa ruotsalaisuutta Suomeen?

En tiedä, mutta hyvä, kun äijä oli olemassa.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Teollistumisessa suruilla on ollut vahva osuus. Vanha 60-lukulainen lallatus "20 perheestä" oli hyvin suruvoittoinen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulu_20_perheest%C3%A4

Unkkalaa
Ilman pakkoruotsia nämä 20 perhettä olisi suomenkielisiä ruotsi oli tuolloin hallintokieli, ja tästä eliitin ruotsinkielisyys.

[Nationalisti]

Teollistumisessa suruilla on ollut vahva osuus. Vanha 60-lukulainen lallatus "20 perheestä" oli hyvin suruvoittoinen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulu_20_perheest%C3%A4

Unkkalaa
Ilman pakkoruotsia nämä 20 perhettä olisi suomenkielisiä ruotsi oli tuolloin hallintokieli, ja tästä eliitin ruotsinkielisyys.

Lolz.

[mietinen]

Kansalliskielistrategia

Kansalliskielistrategian keskittyy ruotsin kieleen ja jättää huomiotta kaikki muut kielet. Stategiassa tämä tuodaan esiin kahdella määrittelyllä: "Kansalliskielistrategian päämääränä on Suomi, jossa - kansalliskielet suomi ja ruotsi näkyvät, kuuluvat ja hyväksytään" sekä "Vähemmän käytetyistä kielistä huolehtiminen edellyttää aina enemmän huomiota kuin enemmistön kielestä huolehtiminen." Näin ruotsin kielelle määritellään sekä virallisen kielen asema, että kuolemassa olevan tuettavan kielen asema yhtäaikaisesti.

Strategian ainut tavoite on marginalisoituvan ruotsin kielen vahvistaminen käyttäen valtiota pakottamisen välineenä: "Vastuu kielistämme kuuluu ennen kaikkea Suomen valtiolle ja jakautuu sen eri toimijoille. Suomen kaksikielisyys edellyttää valtiolta tietynlaisia ratkaisuja ja instituutioita, esimerkiksi viranomaisia ja tuomioistuimia ...".

Strategiassa puolustetaan pakkoruotsia kokoomuksen ja SDP puolue linjojen mukaisesti. Pakkoruotsin perustellaan seuraavasti: "Ruotsin kielen oppiminen puolestaan liittää suomenkielisetkin suomalaiset yhteisen kielen myötä tiiviimmin Suomelle monin tavoin läheiseen pohjoismaiseen yhteisöön." Perustelu herättää kysymyksen miksi kokoomus ja SDP mieltävät Suomen Ruotsin takapihaksi, vaikka vapaa kielivalinta avaisi suomalaisille eurooppalaisen ja maailman kulttuurin, talouden, taiteen, tieteen ja tekniikan kokonaisvaltaisesti. Miksi kokoomus ja SDP haluavat jarruttaa suomalaisten ammatillista uraa ja sivistystä?

Sampo Terhon hyvä kirjoitus Pakkoruotsin kumotut perustelut lähes tarkalleen vuoden takaa kannattaa lukea. Se asettaa kansalliskielistrategian useat perusteet erittäin kyseenalaiseen valoon.

Äänestäjien kannalta on valitettavaa, että kokoomus ja SDP ajavat ruotsinkielen asemaa valehtelemalla. Sikarin hajussa omantunnon ääni on sumentunut.


Kansalliskielistrategiasta on laadittu pääministeri Jyrki Kaitaisen (kok) johdolla. 20.12.2012 valtioneuvosto julkaisi tiedotteen kansalliskielistrategiasta.

Kansalliskielistrategia - valtioneuvoston periaatepäätös

Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2012



1.2    Kansalliskielistrategian tarve

Kansalliskielistrategian tarve nousee kansalliskieliämme, suomea ja ruotsia, koskevan lainsäädännön puutteellisesta soveltamisesta, mikä vaarantaa suomenkielisen ja varsinkin ruotsinkielisen väestön kielelliset perusoikeudet.

Kansalliskielistrategiaa tarvitaan myös siksi, että Suomi voisi hyödyntää kahdesta kansalliskielestä kumpuavia vahvuuksiaan ja edistää kansalaisten hyvinvointia ja laajaa sivistystasoa. Näin Suomi voi olla aktiivinen ja kilpailukykyinen toimija sekä luottamusta herättävä yhteistyökumppani muun muassa toimiessaan muiden Pohjoismaiden kanssa.

...

Kansalliskielistrategian tavoite – luoda kahden elinvoimaisen kansalliskielen Suomi – tarvitsee tuekseen käytännön toimia. Strategiassa esitettyjen toimenpiteiden tarkoituksena on luoda mahdollisuudet suomen ja ruotsin kielen tosiasialliselle yhdenvertaisuudelle elinvoimaisina kansalliskielinä nyt ja tulevaisuudessa.


1.3   Kansalliskielistrategian luonne ja tausta
...
Kansalliskielistrategian oikeudellisena taustana on perustuslaki ja sitä täsmentävä kielilainsäädäntö.

Hallituksen lähtökohtana on, että voimassa oleva, suomea ja ruotsia koskeva kielilainsäädäntö on pääosin ajanmukainen. Sen käytännön toteutumisessa on edelleen puutteita, jotka valtioneuvosto on todennut muun muassa antaessaan eduskunnalle kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta vuosina 2006 ja 2009.
...
Vastuu koskee kahta kansalliskieltämme eri tavoin. Suomen kieltä ei käytetä virallisena kielenä missään muussa maassa. Millään muulla valtiolla ei näin ollen ole vastuuta kehittää ja ylläpitää suomen kieltä samassa laajuudessa kuin Suomella, ja vastuu on siksi yksinomaan Suomen.3 Ruotsin kieltä puhutaan virallisena kielenä myös Ruotsissa, mutta Suomessa kieli on tosiasiallisessa vähemmistöasemassa. Vähemmän käytetyistä kielistä huolehtiminen edellyttää aina enemmän huomiota kuin enemmistön kielestä huolehtiminen. Suomen virallinen kaksikielisyys nojautuu parlamentaarisen enemmistön tahtoon. Näin ollen enemmistöllä on vastuu myös vähemmän käytetystä kielestä. Vastuuta Suomen kaksikielisyyden tai vähemmän käytetyn kansalliskielen, ruotsin, ylläpitämisestä ei voi jättää vain yhdelle kieliryhmälle, käytännössä Suomen ruotsinkielisille.
...
Etenkin Ahvenanmaalla asuvilla nuorilla on lapsuudesta alkaen laaja kosketuspinta Ruotsiin esimerkiksi ruotsalaisen ja siten ruotsinkielisen nuorisokulttuurin, television, ruotsalaisen lehdistön ja sosiaalisen median kautta. Suomen on tarjottava toiminta- ja opiskelumahdollisuuksia ruotsin kielellä ollakseen luonteva tulevaisuuden maa myös näille nuorille.


1.5.1    Yhteiskunnalliset hyödyt

Suomen virallinen kaksikielisyys tuo yhteiskunnalle muun muassa historiallis-kulttuurisia, oikeudellisia ja taloudellisia hyötyjä.
...
Suomen kuuluminen pohjoismaiseen kulttuuriyhteisöön merkitsee, että Suomella on monimuotoinen kotimainen kulttuuri, joka on saanut vaikutteita, arvoja ja perinteitä, niin länsi- kuin itärajan takaa.
...
Ruotsin kieli toimii Pohjoismaissa yhteisymmärryksen ja yhteisen arvopohjan välittäjänä.
...
Ruotsin kielen osaaminen tai ymmärtäminen tuo käytännön lisäarvoa pohjoismaisessa kanssakäymisessä ja yhteistyössä silloinkin, kun kaupankäyntiin liittyvissä asiakirjoissa käytetään jotakin muuta kieltä.
...
Suomi hyötyy yhteiskuntana kaksikielisyydestään taloudellisesti. Pohjoismaat ovat perinteisesti muodostaneet Suomelle tärkeän talousalueen, ja näin on edelleen. Suurin osa Suomen viennistä ja tuonnista kohdistuu toisiin Pohjoismaihin. Ruotsi on Suomen suurin kauppakumppani viennin osalta, vuosina 2010 ja 2011 vienti ylitti 11 prosenttia, ja Suomen kolmanneksi suurin tuontimaa.

> Paljonko kaksikielisyys aiheuttaa kustannuksia?
> Paljonko pakkoruotsi, muiden kielten osaamattomuus, aiheuttaa menetyksiä kaupankäynnissä?


Työnantajien mukaan jatkossakin tarvitaan suomen ja englannin kielen jälkeen eniten ruotsin kielen taitoa.7

Lähde [7]
Elinkeinoelämän keskusliitto. 2006. Palvelut 2020 – Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa.
Helsinki: Elinkeinoelämän keskusliitto. Saatavissa/hittas:
http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/arkisto/2006/18_10_2006_Palvelut2020_loppuraportti.pdf

> Onko pakkoruotsi taloudellinen etu Suomelle ja suomalaisille?

Taloudelliset hyödyt voivat kuitenkin jäädä saavuttamatta, jos kaksikielisyys ei toimi ja nimenomaan ruotsin kieltä pystytä käyttämään. Tätä havainnollistaa yksikielisen ruotsinkielisen Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välinen kaupankäynti verrattuna Ahvenanmaan kauppaan Ruotsin kanssa.

...

Suomen kansainvälisiin menestystekijöihin on kuulunut muun muassa suomalaisten vahva kielitaito. Vahva kansalliskielten taito on siksi Suomen etumaan rajojen ulkopuolellakin.
> Vai sulkeeko ruotsin kieli suomalaiset euroopan ummikoiksi ilman kunnollista saksan ja ranskan kielen taitoa?



1.5.2 Yksilötason hyödyt

Kansalaiset hyötyvät monin tavoin Suomen kaksikielisyydestä ja siitä, että molempia kieliä käytetään yhteiskunnassa.

...

Kielitaidosta on hyötyä esimerkiksi siten, että se antaa enemmän opiskelumahdollisuuksia niin uomessa kuin muissa maissa. Laaja kielitaito ja kansalliskielten osaaminen lisää myös työmahdollisuuksia Suomessa ja mahdollisesti muissakin maissa, joissa suomen tai ruotsin kielellä on merkittävä asema, esimerkiksi kaupankäynnin tai turismin yhteydessä.

3   HAASTEET ELINVOIMAISEN KAKSIKIELISYYDEN SAAVUTTAMISEKSI

3.1 Suomen kaksikielisyys ja sitä koskevia väärinkäsityksiä

Entistä kielteisempiä asenteita esiintyy myös ruotsin kieltä ja Suomen kaksikielisyyttä kohtaan.24 Kielteiset asenteet ja reaktiot lisäävät kielteisyyttä ja puolustusreaktioita molemmissa kieliryhmissä. Esimerkiksi verkkokeskustelut, joista osa käydään anonyymisti, osoittavat niin suomen- kuin ruotsinkielisten käyttävän kielteisiä ja hyökkääviä ilmaisuja toista kieltä puhuvia kohtaan.

...

Ruotsin kieltä taitaville varatut yliopistojen aloituspaikat ovat saaneet paljon julkisuutta. Yliopistoopintojen kokonaisuudesta kertoo kuitenkin se, että suomen kielellä yliopisto-opintoja voi suorittaa 14 yliopistossa ja täysin yksikielisiä ruotsinkielisiä yliopistoja on kaksi. Kaksikielisiä yliopistoja, joiden opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi, on neljä.

> Ruotsinkielisiä on 5 prosenttia


3.2 Kielten opetus ja oppiminen

Suomessa suomi ja ruotsi kuuluvat koulujen opetusohjelmaan. Kaikki oppilaat oppivat näin ollen suomea tai ruotsia äidinkielenä ja toisena kotimaisena kielenä perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Myös korkeakoulututkintoon sisältyy sekä äidinkielen että toisen kotimaisen kielen opintoja ja niitä koskeva koe. Tämä on perusteltua, sillä suomi ja ruotsi ovat ne kielet, joita säännönmukaisesti voi käyttää viranomaisissa asioidessa ja joilla julkista palvelua järjestetään. Järjestelyn tarkoituksena on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tutustua maan niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kulttuuriin.
...
Ruotsin kielen oppiminen puolestaan liittää suomenkielisetkin suomalaiset yhteisen kielen myötä tiiviimmin Suomelle monin tavoin läheiseen pohjoismaiseen yhteisöön. Ruotsin kieltä osaavalla suomalaisella on myös laajat mahdollisuudet toimia kaksikielisillä tai täysin ruotsinkielisillä alueilla niin suomen- kuin ruotsinkielisten suomalaisten kanssa.


3.2.1 Äidinkielen ja toisen kansalliskielen oppiminen ja osaamistaso

Elinvoimainen kaksikielisyys edellyttää kansalliskielten hyvää oppimista. Oppimistuloksiin vaikuttavat kuitenkin monet tekijät. Yksi näistä on kieliopintojen määrä.
...
Oppimistuloksiin vaikuttaa myös kieliopintojen tarjonta. Suuressa osassa kuntia suomenkielisissä kouluissa ei tarjota A-ruotsin opintoja.
...

Kielten opiskelua on pyritty lisäämään lisäämällä valinnaisuutta. Lukiolakia muutettiin vuonna 2004 siten, että ainoastaan äidinkieli on pakollinen koe ylioppilaskirjoituksissa. ... Uudistuksen seuranta osoittaa, ettei valinnaisuus ylioppilaskokeissa ole vaikuttanut myönteisesti kansalliskielten tai muiden kielten kielivarantoon.
> Koska ruotsi on edelleen pakollinen.

Muut kielet
Kansalliskielten opetuksesta keskusteltaessa nousee usein esiin toisten kielten osaamisen tarve. Eräs kysymys on tällöin, viekö kahden pienehkön kansalliskielen opetus aikaa toisten kielten opetukselta. On kuitenkin mahdotonta arvioida, mitä kieltä tai kieliä yksilö tulevaisuudessa mahdollisesti tarvitsee. Opetuksen valtakunnallisia tavoitteita ei tästä syystä voi rakentaa esimerkiksi vain myöhemmässä työelämässä mahdollisesti tarvittavien kielien varaan.
> Oppilaan itse valitsema kieli vastaa hänen tarpeitaan lähes aina paremmin kuin pakotettu ruotsin kieli.

Muiden kielten osaamistarve on kiistaton tosiasia. Muiden kielten taitoa tarvitaan muun muassa kaupan alalla ja matkailun alalla, ulkomaisissa opinnoissa, tutkimuksessa ja myös julkishallinnossa ja tuomioistuinlaitoksessa. Oman äidinkielen ja kansalliskielten oppiminen luo edellytyksiä muiden kielten oppimiselle eikä kielten välillä näin ollen ole ristiriitaisia tavoitteita.32 Kieliä ei siksi tule asettaa vastakkain. Kansalliskielistrategian tavoitteena on luoda yhteiskunta, joka ei sulje keneltäkään pois oikeutta ja mahdollisuutta oppia maan molempia kansalliskieliä, ja mahdollistaa siten kaikille täysipainoinen tutustuminen niin suomen- kuin ruotsinkieliseen kulttuurin. Näin taataan jokaiselle toimimismahdollisuudet koko maassa.

Lähteet [32]

Suomen kielen tulevaisuus. Kielipoliittinen toimintaohjelma. Hakulinen, A., Kalliokoski, J., Kankaanpää, S., Kanner, A., Koskenniemi, K., Laitinen, L., Maamies, S. & Nuolijärvi, P. 2009. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 7. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Saatavissa/hittas:
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk7/suomen_kielen_tulevaisuus_kotus_verkkojulkaisuja_7.pdf

Tänk om... Svenska språknämndens förslag till handlingsprogram för svenskan i Finland. Tandefelt, M. 2003.
Helsingfors: Forskningscentralen för de inhemska språken. Saatavissa/hittas:
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/tank_om/tank_om_1.pdf

4   TOIMENPITEET HAASTEISIIN VASTAAMISEKSI

Pitkän aikavälin kansalliskielistrategia edellyttää konkreettisia toimia, joihin hallitusohjelman mukaan ryhdytään tällä hallituskaudella. Nämä toimet esitellään osiossa 4.2. ... Edellytysten luominen näille on yhteiskunnan tehtävä. Osiossa 4.1 esitellään toimia, joiden avulla strategian visiota tavoitellaan pitkällä aikavälillä.


4.1   Pitkän aikavälin toimenpide-ehdotukset

Yhteiskunnassa on siksi pitkällä aikavälillä oltava tosiasiallisia mahdollisuuksia käyttää molempia kansalliskieliä. Tämä merkitsee, että molempien kansalliskielten on oltava läsnä kaikessa tulevaisuuden suunnittelussa.
...
Erityisesti silloin, kun kysymys on lapsista, on noudatettava erityistä huolellisuutta, sillä esimerkiksi pilottihankkeet ja muut kokeilut eivät saa vaarantaa lasten mahdollisuuksia oppia äidinkieltään tai toista kansalliskieltä.


4.2.3    Valtioneuvoston suositukset
...
Valtioneuvosto suosittelee, että erityisesti kaksikielisillä paikkakunnilla aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen hankkijat ottavat hankinnassa huomioon suomen ja ruotsin kielen koulutustarpeet, jotta työelämälähtöinen suomen ja ruotsin oppiminen on mahdollista.

[mietinen]

Folktingetin surullinen argumentaatio

Kansalliskielistrategian pohjana on Folktingetin tuottama raportti. Alla oleva kuvaa Folktingetin ajattelun lähtökohdat, joista käsin kokoomus ja SDP luovat lainsäädäntöä innokkaasti.

[ulr=http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2012110616289244_pk.shtml]Kaksi kieltä on Suomelle rikkaus, IL, Christina Gestrin, 6.11.2012[/url]

Pääkirjoitus 6.11.2012: Kaksi kieltä on Suomelle rikkaus
Tiistai 6.11.2012 klo 03.36

Monikielisyys on globalisoituvan maailman tulevaisuutta. Meille ruotsi on kansalliskieli suomen ohella.

Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä, joita kansalaisilla on oikeus käyttää asioidessaan viranomaisten kanssa. Kielilaissa puolestaan turvataan se, miten käytännön tasolla suomen- ja ruotsinkieliseen väestöön kuuluvilla on mahdollista viettää täysipainoista elämää omalla äidinkielellään.

Lainsäädännölliset lähtökohdat ovat täysin selvät. Suomen ruotsinkielisen vähemmistön oikeus omaan kieleen on antanut myös suomenkielisille oivan mahdollisuuden oppia ruotsia. Lisäksi Suomen historialliset ja kulttuuriset siteet Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin ovat luonnollinen pohja, jolta myös suomenkielisten kiinnostus ruotsin kieltä kohtaan tulisi syntyä.

Aika ajoin nousee politiikassakin esiin pyrkimyksiä Suomen yksikielistämiseksi tai "pakkoruotsin" poistamiseksi kouluista. Ruotsin vahva asema kouluissa on kuitenkin täysin perusteltu, niin maamme kaksikielisyyden kuin myös kieliopintojen kannalta.

Kielten oppiminen ei ole nollasummapeliä. Yhden kielen oppiminen ei sulje ovia muilta kieliltä, vaan avaa tietä yhä uusille kielille. Ruotsin kielen vastustajat tekevät oman asenteensa levittämisellä suurta vahinkoa ylipäätään kielten oppimiselle.

Ruotsin kieli on läheinen sukukieli niin saksalle kuin englannillekin. Kielten opiskelun kokeminen raskaana johtuu osittain vanhoista opetusmenetelmistä ja suurelta osin kielteisestä asenteesta, jota levitetään jopa tarkoituksellisesti.

Julkisuudessa tulisikin antaa enemmän tilaa menestystarinoille, joita ruotsin osaaminen on mahdollistanut. Ruotsi on edelleen elinkeinoelämässä toiseksi eniten tarvittu kieli. Monille suomenkielisille ruotsin osaaminen on avannut laajemman työuran. Ruotsia osaamalla pääsee tutustumaan myös laajempaan kulttuuritarjontaan niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa.

Myös kansainvälistä kirjallisuutta käännetään huomattavasti laajemmin ja nopeammin ruotsiksi kuin suomeksi. Kahden kansalliskielen osaamisesta on paljon hyötyä ja se rikastuttaa elämää kaikin tavoin.

Ruotsalaisuuden päivää (Svenska dagen) vietetään 6. marraskuuta. Suomenruotsalaisille päivä muistuttaa oikeudesta käyttää ja vaalia omaa äidinkieltään Suomessa. Päivän tarkoituksena on myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata. Tämän takia siniristilippu tänään hulmuaa.

Kansanedustaja Christina Gestrin johtaa suomenruotsalaisten kielioikeuksia vaalivaa Folktingetiä.

[Sylvia borin]

Laitan tämän ketjun perään uusimman kyselyn tulokset pakkoruotsi vastaan venäjä. Voisin lyödä vetoa, että HBL:n tilaama kysely on tehty vain ruotsiksi.

HBL: Ruotsia opiskeltaisiin mieluummin kuin venäjää

Sunnuntai 6.1.2013 klo 07.21

Suomalaiset opiskelisivat peruskoulussa pakollisena vieraana kielenä mieluummin ruotsia kuin venäjää, kirjoittaa Hufvudstadsbladet.
OTA KANTAA
Onko ruotsi venäjää hyödyllisempi kieli Suomessa?
16%
84%
Ääniä 479
KESKUSTELE
Vaihtaisitko pakkoruotsin pakkovenäjään?

Lehden teettämässä kyselyssä 60 prosenttia vastaajista ilmoitti, että valitsisi ruotsin vieraaksi kieleksi, jos valinta pitäisi tehdä ruotsin ja venäjän väliltä.

Naiset suosivat ruotsia opiskeltavana kielenä eniten. Myönteisimmin venäjän opiskeluun suhtautuivat 18-24-vuotiaat nuoret miehet. Heistä yli 80 prosenttia opiskelisi venäjää mieluummin kuin ruotsia. Myös 65-70-vuotiaat miehet valitsisivat peruskoulun pakolliseksi vieraaksi kieleksi venäjän.

Research Insightin toteuttamaan kyselyyn vastasi internetissä 1005 henkilöä. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Hufvudstadsbladet

Edit: Ja tuo lainauksessa oleva ota kantaa-kysely on siis Iltalehden oma kysely, jonka tulokset eivät näköjään lainaantuneet kunnolla tähän. 84% vastaajista sanoo, että ruotsi EI OLE venäjää hyödyllisempi kieli Suomessa.

[kekkeruusi]

^On täysin epäolennaista onko tuo kysely tehty oikein ja ovatko tulokset oikeat, koska koko kysymys on täysin typerä. Pakkoruotsin vaihtoehtona ei saa olla pakkovenäjä, vaan pakollinen vapaasti valittava vieraan kielen opiskelu.

Kyllä ne sen HBL:ssäkin tietävät, siksi tuollainen aiheesta ohi vetäminen.

[Sylvia borin]

^On täysin epäolennaista onko tuo kysely tehty oikein ja ovatko tulokset oikeat, koska koko kysymys on täysin typerä. Pakkoruotsin vaihtoehtona ei saa olla pakkovenäjä, vaan pakollinen vapaasti valittava vieraan kielen opiskelu.

Kyllä ne sen HBL:ssäkin tietävät, siksi tuollainen aiheesta ohi vetäminen.

Täysin oikeassa olet. Itse olen vähän katkera pakkoruotsista, kun jouduin tuhlaamaan siihen kouluaikojeni resursseja ja menetin mahdollisuuden opiskella jotain muuta kieltä sen tilalla. Täällä maailmalla melkein millä tahansa mulla kielellä olisi ollut käyttöä, mutta ei ruotsilla.

[John]

Itselläni on melko neutraali suhtautuminen pakkoruotsiin. Ajattelen asiaa paljon siitä näkökulmasta, että mieluummin opiskelee omaan kulttuuriimme kuuluvaa kieltä kuin kieltä, joka ei millään tavalla liity kulttuurimme.

[Tomi]

Ihmettelen, että HBL julkaisee tällaisia kolumneja:

    Miksi Kuusamossa pitää opiskella ruotsia, kysyy Thomas Zilliacus. Arkistokuvassa Kuusamon lentokenttä.

Kotimaa
|
Pakkoruotsi

Suomalainen bisnesvaikuttaja, ex-nokiapomo Thomas Zilliacus vaatii Hufvudstadsbladetin kolumnissaan pakkoruotsin poistamista Suomesta.

Zilliacuksen mukaan on joutavaa opettaa suomalaisille koululaisille pakolla kieltä, jota he eivät opi ja jota heidän ei tarvitse käyttää.

- Miksi joku, joka varttuu Kuusamossa ja aikoo elää siellä, joutuu opiskelemaan ruotsia? Vieraiden kielten oppimisen pitäisi olla etuoikeus, ei luotaantyöntävä pakko, Zilliacus kirjoittaa.

Ruotsinkielentaito tulisi Zilliacuksen mukaan säilyttää siellä, missä sitä todella tarvitaan: Uudellamaalla ja rannikoilla.

- Mutta ei Kuusamossa ja Kontiolahdella, Zilliacus kirjoittaa.

Rkp:n tulisi liikemiehen mukaan käyttää nyt poliittista vaikutusvaltaansa ja luopua pakkoruotsin vaatimuksista ennen kuin on myöhäistä.

- Sen sijaan, että pidetään kiinni 100 vuotta sitten kirjoitetuista laeista, pitäisi keskittyä rakentaviin ratkaisuihin, jotka heijastavat tätä päivää.

Zilliacus pitää pakkoruotsia poliittisesti merkityksettömänä tavoitteena. Ruotsinkielisten pitäisikin keskittyä oikeasti merkityksellisiin kysymyksiin politiikassa.

Kirjoittajan pelko on, että suomenkielinen väestö kyllästyy kokonaan opiskelemaan ruotsia. Hän ehdottaa peruskouluihin vapaaehtoista ruotsinopiskelua.

Thomas Zilliacus asuu tällä hetkellä Singaporessa, jossa hän pyörittää YuuZoo-yritystään. Lue Thomas Zilliacuksen koko kirjoitus Hufvudstadsbladetista.
Kannatatko pakollista ruotsin opiskelua peruskoulussa?
5%Kyllä, koko maassa
16%Kyllä, siellä missä kieltä tarvitaan
79%En

http://hbl.fi/i-dag/2013-01-04/ta-initiativet-ge-upp-tvanget


Mietin vain, voisiko PS tehdä tästä kirjallisen kysymyksen tai lakialoitteen.

Toki tuskin menee läpi, mutta silloin ainakin aihe saa julkisuutta.

[ukkometso]

Ihan kait siksi, että ei kuulu heidän agendaan...


Ennemmin he tekevät uutisia  maksetuista ja hyvin epävarmoista gallupkyselyistä. Sitä julkaistaan mitä halutaan, ei nyt noin ruotsinvastaisia ajatuksia.

Tässä yksi HBL aikaansannoksia
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/hbl-ruotsia-opiskeltaisiin-mieluummin-kuin-venajaa/617294/

HBL: Ruotsia opiskeltaisiin mieluummin kuin venäjää

Suomalaiset opiskelisivat peruskoulussa pakollisena vieraana kielenä mieluummin ruotsia kuin venäjää, kirjoittaa Hufvudstadsbladet. Lehden teettämässä kyselyssä 60 prosenttia vastaajista ilmoitti, että valitsisi ruotsin vieraaksi kieleksi, jos valinta pitäisi tehdä ruotsin ja venäjän väliltä.

Naiset suosivat ruotsia opiskeltavana kielenä eniten. Myönteisimmin venäjän opiskeluun suhtautuivat 18-24-vuotiaat nuoret miehet. Heistä yli 80 prosenttia opiskelisi venäjää mieluummin kuin ruotsia. Myös 65-70-vuotiaat miehet valitsisivat peruskoulun pakolliseksi vieraaksi kieleksi venäjän.

Research Insightin toteuttamaan kyselyyn vastasi internetissä 1005 henkilöä. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Mutta mielestäni tutkimuksen yksityiskohdat ei ihan täsmää. 60 prosenttia vastustaa venäjää, mutta sitten heti perään sanotaan että miehet kannatavat 80 prosenttisesti venäjän kieltä. Tolla logiikalla sitten naiset  kannatavat ruotsin kieltä reilusti  yli 100 prosenttisesti.

[törö]

Pakkoruotsilaki on vuodelta 1968 ja se otettiin käyttöön 70-luvulla sitä mukaa kun kansakoulusta siirryttiin peruskouluun. Sitä ennen ruotsiin piti haaskata aikaa vasta oppikoulussa.

[Sietäjä]

Ihmettelen, että HBL julkaisee tällaisia kolumneja:

Miksi ihmettelet? Suomenruotsalaisilla on monenlaista näkemystä pakkoruotsin suhteen. Monet ovat sitä mieltä, että se vain pahentaa negatiivista näkemystä suomenruotsalaisista ja ruotsin kielestä.

[Luotsi]

Jos jotain empiirisistä kokemuksista voi pakkoruotsin kannatuksesta päätellä, niin se ei ole suomenruotsalaisten keskuudessa suinkaan niin suuri kuin RKPn ajamasta linjasta voisi päätellä. Huomattavan suuri vähemmistö on nykyistä tiukkaa pakkoruotsituslinjaa vastaan, mutta se on kuitenkin puolueen dogma - ikäänkuin oleellinen osa olemassaolon oikeutusta ja samalla koossapitävä liima.

[DuPont]

Jos jotain empiirisistä kokemuksista voi pakkoruotsin kannatuksesta päätellä, niin se ei ole suomenruotsalaisten keskuudessa suinkaan niin suuri kuin RKPn ajamasta linjasta voisi päätellä. Huomattavan suuri vähemmistö on nykyistä tiukkaa pakkoruotsituslinjaa vastaan, mutta se on kuitenkin puolueen dogma - ikäänkuin oleellinen osa olemassaolon oikeutusta ja samalla koossapitävä liima.

Ei minustakaan kokemusperäisesti ruotsinkielen pakollisuus ole ruotsinkielisille uskonasia, se vain on sitä RKP:lle, joka haluaa sitoutua/hirttäytyä asiaan. Monet ruotsinkieliset ja kaksikieliset ovat joustavampia kuin RKP.

[EL SID]

nyt on jotakin tapahtumassa ankkalammella. nimimerkillä kokemusta on, eihän HBL ole aikaisemmin julkaissut pakkoruåtsia arvostelevia kirjoituksia edes på svenska.


mainittakoot että suurin osa ruåtsinkielisistä tutuistani on samaa mieltä. He eivät itse ole aktiivisia, koska heidän mielestään ei ole ruåtsinkielisten asia ajaa pakkoruotsia pois suomenkielisiltä alueilta. He ovat siinä ihan oikeassa: se on meidän suomenkielisten tehtävä. Siis kasvaa kansana ja kieliryhmänä aikuiseksi,eikä nöyristellä vanhojen siirtomaaherrojen jälkeensä jättämän epäkohdan edessä..

[Malla]

- Saamenkieli on moraalisesti ihan oikeasti vähintään yhtä oikeutettu virallisen kielen asemaan kuin pakkoruotsikin.

Mikä niistä?

[Nuiva kansalainen]

Koko pakkoruotsi on suurimmassa osassa Suomea kuin huono vitsi. Kaikkien tulisi periaatteessa osata sitä, mutta käytännössä sujuvaa ruotsia ei puhu kukaan. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelijoiden tulee suorittaa virkamiesruotsi, mikä ei kuitenkaan millään tavalla takaa ruotsin kielen osaamista. Esim. olen itse suorittanut AMK:ssa virkamiesruotsin arvosanalla 4 (erittäin hyvä), vaikka en edes itse katso osaavani puhua ruotsia juuri lainkaan.

[miheikki]

Minullakin on virkamiesruotsi suoritettuna vaikka en osaa kieltä yhtään. Suoritin AMK tutkinnon aikuiskoulutuksena. Ennen opintojani pelkäsin ainoastaan kypsyysnäytteen ja ruosin kielen läpäisyä. Ruotsin ensimmäisestä tentistä sain odotetusti hylätyn. Jossain vaiheessa opiskelua kuulin huhun, että ruotsin kielen uusintatentti on ollut kaksi kertaa sama kysymyslomake peräkkäin. Ei kahta ilman kolmatta, toivoin. Hankin paperin ja opettelin tyttöystäväni avulla koevastaukset ulkoa. Ja pam, ruotsin tenttitulos 4. Puhekokeen lintsasin, eikä koulu siitä mitään välittänyt, vaan sain hyväksytyn virkamiesruotsin paperit käteen.

[Eugen235]

Ihmettelen, että HBL julkaisee tällaisia kolumneja:

Miksi ihmettelet? Suomenruotsalaisilla on monenlaista näkemystä pakkoruotsin suhteen. Monet ovat sitä mieltä, että se vain pahentaa negatiivista näkemystä suomenruotsalaisista ja ruotsin kielestä.

Tunnetko asiaa paremminkin? Milloin Höblä on aiemmin tällaisia julkaissut? Osaatko mainita muita suomenruotsalaisia kuin Z:n ja ex-SKP-Torvaldsin jotka ovat kannattaneet pakkoruotsista luopumista?

[Lemmy]

Ruåtsinkielenopettajia joutusi hurjasti kortistoon suojatyöpaikan lopettamisen takia. Siksi kaakatus.

[Fiftari]

Ruåtsinkielenopettajia joutusi hurjasti kortistoon suojatyöpaikan lopettamisen takia. Siksi kaakatus.

Ne on niitä jotka ei joudu opetteleen uimaan...

[Sietäjä]

Ihmettelen, että HBL julkaisee tällaisia kolumneja:

Miksi ihmettelet? Suomenruotsalaisilla on monenlaista näkemystä pakkoruotsin suhteen. Monet ovat sitä mieltä, että se vain pahentaa negatiivista näkemystä suomenruotsalaisista ja ruotsin kielestä.

Tunnetko asiaa paremminkin? Milloin Höblä on aiemmin tällaisia julkaissut? Osaatko mainita muita suomenruotsalaisia kuin Z:n ja ex-SKP-Torvaldsin jotka ovat kannattaneet pakkoruotsista luopumista?

Tunnen sillä tavalla, että liikun säännöllisen satunnaisesti piireissä, joissa rkp on elämää suurempi asia. Näiden ihmisten kanssa olen käynyt keskusteluja ruotsin opiskelun pakollisuudesta, eivätkä he ole mitenkään ehdottomia sen suhteen ainakaan yksityishenkilöinä. Tai voivat ajatella niin, että pakollisuus voisi olla alueellista. Sitten minulla on myös oikein hyvä ruotsinkielinen kaveri, joka taas omine kaveripiireineen on rkp-vastainen, koska ovat kallellaan vasemmalle. Näissä kavereissa on sekä Höblän että Ylen toimittajia. Huolimatta rkp-vastaisuudestaan he ovat taas hyvin pro-svenska -henkisiä, mutta eivät kuitenkaan yksimielisiä pakkoruotsista. Esim. kaverini sanoi, että jos voisi olla varma siitä, että pakkoruotsin poistaminen poistaisi myös negatiiviset asenteet ruotsinkielisiä kohtaan, hän ei epäröisi hetkeäkään kantaansa.

Julkisesti näitä ajatuksia ei toki ole liikaa esitetty. Osa näistä mainitsemistani rkp:läisistäkin on ammattipoliitikkoja, joten pakko pelata vähän varman päälle. Googlettamalla löysin ajatushautomo Magmasta kolumnin, jossa varovasti ehdotettiin, että vapaaehtoisuus voisi parantaa asenteita ruotsin kieltä kohtaan.

[Emo]

Henk.koht. olen täysin varma, että ruotsinkielen vapaaehtoisuus poistaisi valtaosan/ kaiken ruotsinkielisiin kohdistuvasta negatiivisesta asenteellisuudesta. Laajemminkin kuin vain itseni osalta.

[Taimi]

Suomi lopullisesti irti ruotsinvallasta!          

[nimierkki]

Esim. kaverini sanoi, että jos voisi olla varma siitä, että pakkoruotsin poistaminen poistaisi myös negatiiviset asenteet ruotsinkielisiä kohtaan, hän ei epäröisi hetkeäkään kantaansa.

Vähän erikoinen ajatus. Eihän pakkoruotsin ylläpitäminen mitenkään edistä positiivisia asenteita, luulen. Ei kaverillasi ole mitään hävittävää, vain voitettavaa, jos siis puhutaan asenteista. Lisäksi voisi filosofoida sen verran, että eihän noita kahta ongelmaa voi minusta käsitellä yhtenäisenä könttinä. Kummatkin asiat, niin pakkoruotsi kuin huonot asenteet, ovat oma itsenäinen ongelma ja niitä on koetettava ratkaista sellaisinaan. Eli periaatteessa meidän pitäisi olla huolissaan ikävistä asenteista vaikka pakkoruotsi säilyisi, mutta toisaalta me voimme kannattaa pakkoruotsin poistamista vaikka se ei parantaisi asenteita.

[Sietäjä]

Esim. kaverini sanoi, että jos voisi olla varma siitä, että pakkoruotsin poistaminen poistaisi myös negatiiviset asenteet ruotsinkielisiä kohtaan, hän ei epäröisi hetkeäkään kantaansa.

Vähän erikoinen ajatus. Eihän pakkoruotsin ylläpitäminen mitenkään edistä positiivisia asenteita, luulen. Ei kaverillasi ole mitään hävittävää, vain voitettavaa, jos siis puhutaan asenteista. Lisäksi voisi filosofoida sen verran, että eihän noita kahta ongelmaa voi minusta käsitellä yhtenäisenä könttinä. Kummatkin asiat, niin pakkoruotsi kuin huonot asenteet, ovat oma itsenäinen ongelma ja niitä on koetettava ratkaista sellaisinaan. Eli periaatteessa meidän pitäisi olla huolissaan ikävistä asenteista vaikka pakkoruotsi säilyisi, mutta toisaalta me voimme kannattaa pakkoruotsin poistamista vaikka se ei parantaisi asenteita.

Mutta ei se ole välttämättä ruotsinkielisille eri asia. Nuo linkittyvät siten toisiinsa, että pelkona on ruotsin kielen aseman kokonaisvaltainen heikentäminen. Poistetaan aluksi pakkoruotsi ja sitten muutetaan kielilakia. Tässä on vaikea selittää useiden keskustelujen useita näkemyksiä lyhyesti ja jotenkin yleistävästi. Pointti on se, että ruotsinkielinen Suomi ei suhtaudu pakkoruotsi-kysymykseen mitenkään yksimielisesti. Ja Höblästä vielä, eihän tuo Zilliacuksen kirjoitus ollut mitenkään outo. Sehän ei edustanut lehden toimituksen linjaa, vaan oli vieraskynästä ja varmaan tarkoituksella tilattu herättämään keskustelua.