Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[EL SID]

Vaasassa alkaa kaksikielinen juristikoulutus. Suomenkielisillä on pääsykoerajana 45 pistettä ja samassa kokeessa ruotsinkielisillä 35 pistettä.

Etelä-Afrikassakin saatiin apartheid loppumaan mutta Suomessa edelleen kaikessa pienenpieni vähemmistö sortaa suurta enemmistöä.

Rasistisen KansanPuolueen toimittannasta täytyy tehdä kantelu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kieleen perustuvat rasismi kukoistaa Suomessa.

[Fiftari]

Ilmeisesti ruattinkielisten ei tarvitse noudattaa kaikkia lakeja joten vähemmän tentattavaa ja tästä syystä vähemmän pisteitä.

Vakavasti puhuen: tuo on kyllä jo aika törkeää toimintaa. Perusteita kehiin ja hiton hyviä.

[mietinen]

Vaasassa alkaa kaksikielinen juristikoulutus. Suomenkielisillä on pääsykoerajana 45 pistettä ja samassa kokeessa ruotsinkielisillä 35 pistettä.

Olisiko tähän lähteitä?

[Everyman]

Teksti näkyy olevan copy-pastattu suoraan Suomi24:stä...

[Tabula Rasa]

Ja sekin pistää vähän miettimään kun oikeustieteelliset on helsingissä, turussa, rovaniemellä ja jyväskylässä.

[Timo Karhunen]

Helsingin yliopisto järjestää oikeustieteellisen koulutuksen Vaasassa.

[RP]

Kyseinen koulutusohjelma:
http://www.helsinki.fi/oik-vaasa/
Ottaa 12 suomea ja 12 ruotsia puhuvaa vuosittain (tosin ruotsinkielisten kiintiö näyttäisi jääneen yhdellä vajaaksi viime haussa). Puolet näistä puhtaasti koepisteiden perusteella

Pääsykokeet ja valintarajat
http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelijaksi/valintakokeet/2012/valkoe2012.htm

Pääsyrajat koeperusteisessa haussa 43 (suomi) ja 32 (ruotsi). Kysymykset eivät olleet samoja (älä kysy minulta miksi).

[Siili]

Pääsyrajat koeperusteisessa haussa 43 (suomi) ja 32 (ruotsi). Kysymykset eivät olleet samoja (älä kysy minulta miksi).

Pääsykoekirjat ovat erilaisia, eli kyseessä on kaksi eri koetta.  Koska kokeet ovat erilaiset, kielisyrjintää ei voi näyttää toteen.

[mietinen]

Vaasan oikeustieteellisen koulutuksen esite

VALINTAMENETTELY

Vaasan oikeustieteelliseen koulutukseen valitaan opiskelijat osana Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Vaasaa varten on vahvistettu oma opiskelijakiintiö. Opiskelijoita otetaan vuosittain 24, joista 12 suomenkielistä ja 12 ruotsin kieltä taitavaa opiskelijaa. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille.

Ilmoittautuessaan valintakokeeseen hakijan on ilmoitettava, hakeeko hän tiedekunnan kokonaan Helsingissä järjestettävään koulutukseen vai tiedekunnan Vaasassa järjestämään koulutukseen. Hakijan ilmoittama valinta on sitova.

Lisätietoja valintamenettelystä: http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelijaksi

Tämän vuoden valintakokeet ovat sivulla vapaasti kaikkien ladattavissa ja arvioitavissa: http://www.helsinki.fi/oikeustiede/opiskelijaksi/valintakokeet/2012/valkoe2012.htm

[mietinen]

Alla hakeneiden ja hyväksyttyjen määrät, sekä hyväksyttyjen osuus pääsykokeisiin osallistuneista prosentteina.

Hakijoiden lukumäärät, Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto
Oikeustieteellinen tiedekunta
Hakeneiden, osallistuneiden ja hyväksyttyjen määrät 2012

Helsinki, suomen kieltä taitavien valintakoe
2201 Hakeneet
1258 Osallistuneet
199 Hyväksytyt (16 %)

Helsinki, ruotsin kieltä taitavien valintakoe
152 Hakeneet
101 Osallistuneet
18 Hyväksytyt (18 %)

Vaasa, suomen kieltä taitavien valintakoe
155 Hakeneet
81 Osallistuneet
12 Hyväksytyt (15 %)

Vaasa, ruotsin kieltä taitavien valintakoe
48 Hakeneet
29 Osallistuneet
11 Hyväksytyt (38 %)

Kummallista on, ettei ruotsinkieltä taitavien hakukiintiötä ei ole täytetytte kokonaan Vaasassa. Olisivatko läpipääsyyn vaadittavat pisteet romahtaneet liian alas?

[Nationalisti]

Vaasassa alkaa kaksikielinen juristikoulutus. Suomenkielisillä on pääsykoerajana 45 pistettä ja samassa kokeessa ruotsinkielisillä 35 pistettä.

Etelä-Afrikassakin saatiin apartheid loppumaan mutta Suomessa edelleen kaikessa pienenpieni vähemmistö sortaa suurta enemmistöä.

Rasistisen KansanPuolueen toimittannasta täytyy tehdä kantelu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kieleen perustuvat rasismi kukoistaa Suomessa.

Opettele ruåttia jos ketuttaa.

[EL SID]

Vaasassa alkaa kaksikielinen juristikoulutus. Suomenkielisillä on pääsykoerajana 45 pistettä ja samassa kokeessa ruotsinkielisillä 35 pistettä.

Etelä-Afrikassakin saatiin apartheid loppumaan mutta Suomessa edelleen kaikessa pienenpieni vähemmistö sortaa suurta enemmistöä.

Rasistisen KansanPuolueen toimittannasta täytyy tehdä kantelu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kieleen perustuvat rasismi kukoistaa Suomessa.

Tässä nyt tehdään kasa virheolettamia.

Ensinnäkin kielellinen erottelu ei liity rotuihin mitenkään. Se ei siis voi olla rasismia. Toisekseen tässä oletetaan, että eri pisteytys koskee äidinkieleltään ruotsinkielisiä ihmisiä siis suomenruotsalaisia. Asia ei ole näin vaan kuka tahansa, joka käy kokeen ruotsiksi pääsee sisään pienemmillä pisteillä, myös suomenkieliset. Perustelu on se, että halutaan varmistaa tietty määrä ruotsia osaavia opiskelijoita. Saman valintaperusteen voisi keksiä vaikka venäjää tai somaliaa osaaville.

Ts. tässä ei ollut mitään rasistista tai kansanosiin liittyvää syrjintää toisin kun ketjun panikoivat kielihysteerikot kuvittelivat. Case closed.

huono selitys. miksi 5% väestönosan palvelujen turvaamiseksi täytyy puolet opiskelupaikoista olla ruåtsinkielisiä?

[EL SID]

Vaasassa alkaa kaksikielinen juristikoulutus. Suomenkielisillä on pääsykoerajana 45 pistettä ja samassa kokeessa ruotsinkielisillä 35 pistettä.

Etelä-Afrikassakin saatiin apartheid loppumaan mutta Suomessa edelleen kaikessa pienenpieni vähemmistö sortaa suurta enemmistöä.

Rasistisen KansanPuolueen toimittannasta täytyy tehdä kantelu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kieleen perustuvat rasismi kukoistaa Suomessa.

Opettele ruåttia jos ketuttaa.

sinuako ei häiritse suomenkielisten syrjiminen omassa maassaan?

[EL SID]

Teksti näkyy olevan copy-pastattu suoraan Suomi24:stä...

väärä lainaus, se on copypaste täältä:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11004716

[Siili]

Vaasassa alkaa kaksikielinen juristikoulutus. Suomenkielisillä on pääsykoerajana 45 pistettä ja samassa kokeessa ruotsinkielisillä 35 pistettä.

Etelä-Afrikassakin saatiin apartheid loppumaan mutta Suomessa edelleen kaikessa pienenpieni vähemmistö sortaa suurta enemmistöä.

Rasistisen KansanPuolueen toimittannasta täytyy tehdä kantelu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kieleen perustuvat rasismi kukoistaa Suomessa.

Tässä nyt tehdään kasa virheolettamia.

Ensinnäkin kielellinen erottelu ei liity rotuihin mitenkään. Se ei siis voi olla rasismia. Toisekseen tässä oletetaan, että eri pisteytys koskee äidinkieleltään ruotsinkielisiä ihmisiä siis suomenruotsalaisia. Asia ei ole näin vaan kuka tahansa, joka käy kokeen ruotsiksi pääsee sisään pienemmillä pisteillä, myös suomenkieliset. Perustelu on se, että halutaan varmistaa tietty määrä ruotsia osaavia opiskelijoita. Saman valintaperusteen voisi keksiä vaikka venäjää tai somaliaa osaaville.

Ts. tässä ei ollut mitään rasistista tai kansanosiin liittyvää syrjintää toisin kun ketjun panikoivat kielihysteerikot kuvittelivat. Case closed.

huono selitys. miksi 5% väestönosan palvelujen turvaamiseksi täytyy puolet opiskelupaikoista olla ruåtsinkielisiä?

Eiköhän koko Suomen mittakaavassa nuo ruotsinkieliset opiskelupaikat ole yksinumeroisissa prosenteissa. 

Nähdäkseni ruotsin kieltä käyttävien hakijoiden suosimisen taustalla on se, että he eivät ilman kiintiöitä ole kilpailukykyisiä suomenkielisten kanssa.  Se taas johtuu opiskelija-aineksen laimenemisesta:  kun ruotsinkielisille on suhteessa huomattavasti enemmän akateemisia aloituspaikkoja kuin suomenkielisille (molemmin puolin Pohjanlahtea),  kilpailukykyistä porukkaa ei riitä kaikkiin oppiaineisiin.  Siksi ankkalammen "reppanoille" annetaan tasoitusta aloilla, joista sikiää virkamiehiä kaksikieli-infran palvelukseen.

[mietinen]

Oikeustieteiden aloituspaikkojen lukumäärät

Tilastotietoa opiskelijavalinnasta, Turun yliopisto - oikeustieteellinen tiedekunta

Tilastotietoa opiskelijavalinnasta

Opiskelijavalinta 2012

HAKIJOITA 1245
Hakijoista naisia 57,51 %, miehiä 42,49 %

KOKEESEEN SAAPUI 751
joista luopui 38

KOKEESEEN VASTANNEITA 731

HYVÄKSYTTYJÄ YHTEENSÄ 128
joista

    yhteispistekiintiössä 92 - pisteraja 88,00
    valintakoekiintiössä 36 - pisteraja 63,50

Hyväksytyistä naisia 64,84 %, miehiä 35,16 %
Hyväksyttyjä kokeeseen vastanneita 17,04 %

Lapin yliopisto - oikeustieteiden tiedekunta

Tilastotietoa opiskelijavalinnoista 2012

Hakijoita                                        877
Valintakokeessa                           467
Hyväksyttiin                                  134 (28,7 % kokeeseen osallistuneista)

Opintoluotsi - Oikeustiede
Oikeustiedettä voi opiskella seuraavissa yliopistoissa:
Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta »
koulutus myös ruotsiksi
Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta Vaasa »
oikeusnotaarin koulutus Vaasassa
Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta »
Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta »
Åbo Akademi, rättsvetenskaper »

Jotta saisi kokonaiskuvan aloituspaikkojen määrästä tulisi viedä saada tieto Åbo Akademin aloituspaikoista. Sitä en kuitenkaan löytänyt. Helsingin ja Vaasan tiedot ovat aikaisemmassa viestissä.
Åbo Akademi, rättsvetenskaper

[AuggieWren]

Pitikö tämäkin otsikoida uuskielisesti? Tosin hommunistisellä uuskielellä, mutta kumminkin. Kaikilla avainaloilla on aina keskustapuolueen johdolla edistyksellisesti aloitetulla pakkoruotsikaudella ollut hurreille ylisuuret kiintiöt, joten johdonmukainen seuraus tästä on alemmat pääsyyn vaadittavat pisteet. Ei mitään uutta auringon alla. Paitsi ehkä se, että nykyään näitä kommunistisia hurrikiintiöitä arvostelevia haukutaan ihan yleisesti natseiksi.

[eräsmiesvaan]

Mitenköhän tässä yhtälössä se paljon puhuttu markkinatalous vaan toimisi, kun jokaiselle vähemmistöryhmälle tehtäisiin jatkossa omat ylisuuret kiintiöt suhteessa kantiksiin? Kuulostaa enemmän suunnitelmataloudelta ja kustannukset tulevat sitten sen mukaan.

[eräsmiesvaan]

Suomen valtiohan on investoinut jo pitkän aikaa lähes kaksinverroin näille rantaruotsalaisten alueille, kuin mitä esimerkiksi Sisä-Suomeen, joten ranta-alueilta löytyisi kyllä maksukykyisiä ihmisiä. Elintasoeron näkee helposti jo ajellessa siellä suunnalla. Toki oikeusvaltion perusteella vähempivaraisten ihmisten pitäisi saada sielläkin oikeusapua, siis ihan miten nytkin homma hoidetaan ja vaikka tulkkeja työllistämällä jos tarve sitä vaatii.

Paremmat taksat rohkaisisivat sitäpaitsi muita opettelemaan ruotsin kieltä reilumman korvauksen toivossa. Nythän nämä koulutuskiintiöt toimivat aitoa kilpailua estävinä puskureina niille alueille, joten oikea markkinaperustainen toiminta ei pääse edes käynnistymään.

Tämänkin palstan kovimmat oikeisto-öyhöttäjät muuttuvat puheissaan vaan kovin vasemmistolaisiksi, kun aletaan keskustella muutamien etuoikeutettujen joukkojen asioista. Eivätpä siis kuitenkaan halua ulkopuolisia operoimaan omille takapihoilleen. Muilta kyllä olla sitten vaatimassa tehokkuutta ja sääntelemätöntä markkinataloutta kaikkine lieveilmiöineen, ja veroja kiertävine ruotsalaisine säätiöineen 

[Jaakko Sivonen]

Opettele ruåttia jos ketuttaa.

Suomessa tulee pystyä elämään ilman vieraan kielen osaamista.

[Farrow]

Opettele ruåttia jos ketuttaa.

Suomessa tulee pystyä elämään ilman vieraan kielen osaamista.

Eli suomenkieliset ilman ruotsinkielen osaamista ja ruotsinkieliset ilman suomenkielen osaamista?

[Jaakko Sivonen]

Opettele ruåttia jos ketuttaa.

Suomessa tulee pystyä elämään ilman vieraan kielen osaamista.

Eli suomenkieliset ilman ruotsinkielen osaamista ja ruotsinkieliset ilman suomenkielen osaamista?

Suomen kieli on kansallinen kieli. Ruotsi on toisesta maasta valloituksen kautta tuotu kieli.

[Leijona78]

Opettele ruåttia jos ketuttaa.

Tässä totean että komppaan, vaikka olen tarkoituksella pysytellyt kielikysymysten ulkopuolella.

[EL SID]

Vaasassa alkaa kaksikielinen juristikoulutus. Suomenkielisillä on pääsykoerajana 45 pistettä ja samassa kokeessa ruotsinkielisillä 35 pistettä.

Etelä-Afrikassakin saatiin apartheid loppumaan mutta Suomessa edelleen kaikessa pienenpieni vähemmistö sortaa suurta enemmistöä.

Rasistisen KansanPuolueen toimittannasta täytyy tehdä kantelu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kieleen perustuvat rasismi kukoistaa Suomessa.

Tässä nyt tehdään kasa virheolettamia.

Ensinnäkin kielellinen erottelu ei liity rotuihin mitenkään. Se ei siis voi olla rasismia. Toisekseen tässä oletetaan, että eri pisteytys koskee äidinkieleltään ruotsinkielisiä ihmisiä siis suomenruotsalaisia. Asia ei ole näin vaan kuka tahansa, joka käy kokeen ruotsiksi pääsee sisään pienemmillä pisteillä, myös suomenkieliset. Perustelu on se, että halutaan varmistaa tietty määrä ruotsia osaavia opiskelijoita. Saman valintaperusteen voisi keksiä vaikka venäjää tai somaliaa osaaville.

Ts. tässä ei ollut mitään rasistista tai kansanosiin liittyvää syrjintää toisin kun ketjun panikoivat kielihysteerikot kuvittelivat. Case closed.

huono selitys. miksi 5% väestönosan palvelujen turvaamiseksi täytyy puolet opiskelupaikoista olla ruåtsinkielisiä?

Ymmärrän kyllä, että erikoistaidoista voi antaa helpostuksia jos nämä taidot jotenkin ovat hyödyksi tulevassa ammatissa ja yhteiskunnalle. Ihan samalla lailla insinööri voi saada helpotuksia kun hän menee korkeakouluun. Siinäkin palkitaan erikoistaidoista, joita ylioppilaalla ei ole.

En näe tässä mitään ongelmaa. Yrität vain tehdä siitä ongelman jotenkin "etnisöimällä" asian suomenruotsalaisiin.

Nähdäkseni ruotsin kieltä käyttävien hakijoiden suosimisen taustalla on se, että he eivät ilman kiintiöitä ole kilpailukykyisiä suomenkielisten kanssa.

Eihän se tietenkään siitä johdu. Tämä on tapa houkutella ruotsin kieltä osaavia juristeiksi. Tarkoitus on tietysti yrittää luoda joku määrä ruotsia osaavia juristeja, jotka voisivat palvella ruotsinkielisiä asiakkaita. Ihan samalla lailla voitaisiin houkutella vittomakieltä osaavia opiskelemaan.

Se on sitten eri asia, että pitääkö ruotsinkielisillä olla oikeus juristipalveluihin omalla kielellään. Toistaiseksi ollaan Suomessa oltu sitä mieltä, että asiakkalla pitää olla mahdollisuus käydä oikeudenkäynti omalla kielellään. Joko suoraan tai tulkin kautta.

Kysymyshän on kiintiöistä joita sinä tähän asti olet vastustanut, kuten tästäkin aloituksestasi voi lukea:

http://hommaforum.org/index.php/topic,74568.0.html

Nyt kuitenkin kannatat kielikiintiöitä. Taidat olla niitä jotka hyötyvät näistä kiintiöistä?
No, jokainen saa ajaa omaa etuaan. Jos olisit nainen, ilmeisesti puolustaisit samanlaisella kiihkolla naiskiintiöitä, joita nyt vastustat?

Joka tapauksessa nämä kielikiintiöt osoittavat kiintiöiden huonon puolen: Vaasassa jäi yksi paikka opiskelupaikka täyttämättä, koska paikkaan ei löytynyt (huolimatta alemmista pisteistä) tarpeeksi pisteitä saanutta ruåtsinkielistä. Ja tietenkään paikkaa ei annettu suomenkielisille.

Vastaan myös siilin puolesta: täyttämättä jäänyt paikka viittaa vahvasti siihen, että siili on oikeassa, eli systeemi on luotu, koska kielivähemmistömme ei ilman kiintiöitä ole kilpailukykyisiä suomenkielisten kanssa. Johan sen kertovat PISAn tuloksetkin...

[EL SID]

Kysymyshän on kiintiöistä joita sinä tähän asti olet vastustanut, kuten tästäkin aloituksestasi voi lukea:

http://hommaforum.org/index.php/topic,74568.0.html

Nyt kuitenkin kannatat kielikiintiöitä. Taidat olla niitä jotka hyötyvät näistä kiintiöistä?

En minä kategorisesti vastusta kaikkia kiintiöitä. Vastustan kiintiöitä, jotka perustuvat henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Linkkaamassasi ketjussa selviää, ett kyse oli sukupuolikiinitöstä¹. Siihen en miehenä pääsisi sisään mitenkään.

Kielikiintiö ei mitenkän liity henkilökohtaisiin ominaisuuksiin muutoin kun että kaikilla ei ehkä ole kielipäätä. Kielikiintiö on kuitenkin avoin kaikille, myös sinulle. Siinä ei suljeta pois ketään edes teoriassa.

Aloitit ketjun koska et tajunut mistä tässä on kyse. Raivosi ruotsin kieltä vastaan sai sinut vetämään hätiköityjä johtopäätöksiä koska halusit "todistaa" miten suomenruotsalaisia suositaan suomenkielisten kustannuksella. Sori vaan, mutta tällaista tulkintaa jutusta ei voi tehdä vaikka kuinka yrität vääntää.


¹ Sallin poikkeuksen tästä ajattelusta tilanteissa missä kiintiö ei ole julkisen vallan päätös tai (varauksella) jos esim. sukupuolijakauma on hyvin poikkeava ja se koskee julkista tahoa. Voi olla, että esim. mieskiintiö peruskouluopettajaksi voisi olla järkevä soveltaa. Kantani tähän ei tosin ole varma.

itse asiassa kirjoitit itsesti pussiin, väittämällä ettei kielikiintiöitä suljeta edes teoriassa: kuten on jo käynyt ilmi, mikäli ruotsinkieliseltä puolelta ei löydy tarpeeksi pätevää porukkaa pääsemään tietylle linjalle, opiskelupaikkaa ei yksinkertaisesti täytetä. Miksi siihen ei oteta suomenkielistä hakijaa, eli miksei täyttämättä jäänyttä paikkaa anneta suomenkielisille, koska tarvetta ja hakijoita tuntuu kuitenkin olevan?

[Farrow]

Opettele ruåttia jos ketuttaa.

Suomessa tulee pystyä elämään ilman vieraan kielen osaamista.

Eli suomenkieliset ilman ruotsinkielen osaamista ja ruotsinkieliset ilman suomenkielen osaamista?

Suomen kieli on kansallinen kieli. Ruotsi on toisesta maasta valloituksen kautta tuotu kieli.

...jota osa suomalaisista puhuu äidinkielenään.

[EL SID]

Opettele ruåttia jos ketuttaa.

Suomessa tulee pystyä elämään ilman vieraan kielen osaamista.

Eli suomenkieliset ilman ruotsinkielen osaamista ja ruotsinkieliset ilman suomenkielen osaamista?

Suomen kieli on kansallinen kieli. Ruotsi on toisesta maasta valloituksen kautta tuotu kieli.

...jota osa suomalaisista puhuu äidinkielenään.

..ja loput pakon edessä....

[nuiseva]

Aikanaan yksi tuttu meni juurikin tuonne Vaasan oikiksen ruotsinkieliselle puolelle, koska sinne oli niin helppo päästä. En tiedä, vamistuiko hän sieltä koskaan tai miten kävi, mutta sisään lukemaan ainain pääsi. Äkkiseltään ajattelisi, enemmän olisi hyötyä suomenkielilellä lakipykälät opiskelleesta juristista, kuin ruotsinkielellä, joka on siis vain opintoja ja tutkintoa varten opiskelut ruotsin, mutta muuten elää suomenkielistä elämää.

[Siili]

Nähdäkseni ruotsin kieltä käyttävien hakijoiden suosimisen taustalla on se, että he eivät ilman kiintiöitä ole kilpailukykyisiä suomenkielisten kanssa.

Eihän se tietenkään siitä johdu. Tämä on tapa houkutella ruotsin kieltä osaavia juristeiksi.

Jos ruotsinkielisten keskuudessa pyrky oikeustietelliseen olisi saama kuin suomenkielisten keskuudessa, mitään keinotekoisia kiintiöitä ei tarvittaisi.  Se, että pyrky on vähäisempää, johtuu siitä, että akateemista koulututusta on suhteessa tarjolla paljon enemmän ruotsin kielellä kuin suomen kielellä. 

[Siili]

Ruotsinkiliset ovat siis yliedustettuja sisäänpäässeiden joukossa, mutta sekin voi olla ihan perusteltua.
Moni lopettaa opiskelun kesken tai eivät koskaan ryhdy juristiksi. Jos silloin ruotsia osaavien osuus olisi vain muutama henkilö, syntyisi helposti tilanne ettei saada ainoatakaan ruotsia taitavaa juristia työmarkkinoille. Ts. koko opiskelu ruotsin kielen osaajana olisi täysin turhaa kuun lopputulos on nolla.

Ihme jossittelua.

Onko sinulla tiukkaa tietoa siitä, että keskeytysprosentti ruotsinkielisten joukossa suhteellisesti suurempi kuin suomenkielisten joukoss?  Jos ei, niin valmistuneiden keskuudessa prosentit vastaavat sisäänottoprosenttia. 

Jos taas on, niin se kertoo kielellisen ryhmän motivaation puutteesta, mikä on kenties seurausta siitä, että ruotsinkieliset pääsevät akateemiseen koulutukseen paljon helpommalla kuin suomenkieliset.  Siihen voisi auttaa se, että vähennettäisiin ruotsinkielistä koulutusta merkittävästi aloilla, jotka eivät ole tarpeen kieli-infran ylläpitoon (esim. kauppatieteet).