2011-01-29 IL: Vanhat puolueet aikovat kirjata EU-jäsenyyden perustuslakiin

[Salvation]

Itse asiassa ei ole merkitystä sillä tuon asian suhteen olisiko PS suurin puolue, koska sdp, keskusta ja Kokoomus ovat päättäneet kantansa ja PS tarvitsisi suurimpana puolueena yhden tai ehkäpä kahden muun suuren puolueen mukaan hallitukseen ja ps joutuisi taipumaan asiassa, koska muut ovat kirjaamisen kannalla.

Joo. Mutta kun PS ei taivu. Olisi hienoa, jos suurin puolue jätettäisiin pois hallituksesta, koska muut haluavat välttämättä muuttaa perustuslakia typerällä tavalla. Olisiko jo päätetty, että toiseksi suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee pääministeri? Entä kumpi tulisi mukaan hallitukseen, kolmanneksi suurin vai neljänneksi suurin? Sikälikin erittäin mielenkiintoista, kun kaikki hallituspuolueet olisivat vaalien häviäjiä.

Perinteisesti suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee hallituksen pääministeri. Jos suurin puolue ei saa hallitusta kasattua (vähemmistöhallitusta tuskin kannattaa yrittää), tulee hallituksen muodostaja toisesta puolueesta (=toisiksi suurin puolue?).

Tämän toki varmasti tiesit muutenkin.

[Elisa]

Nyt kyllä tehdään kärpäsestä härkänen ja kunnolla! 

Miksi se pitää siellä perustuslaissa olla kirjattuna jos kerran jäsenyys ei sitä vaadi?

Elisa kyllä nyt jalustalta putosi. Rähmälleemeno on suomalaisille ominainen piirre, toiset saattavat hypätä hevosen yli! 

Onko tuo hevosen yli hyppääminen joku sanonta? Mitä se tarkoittaa?

Tuli vain mieleen, kun olen hypännyt laukkaavan hevosen yli lukemattomia kertoja rakkaan (entisen) harrastukseni vikellyksen parissa.

[Volmari]

Jutustelu aiheesta on aika kevyttä kun ottaa huomioon, että kyse on sentään käytännössä itsenäisyyden vapaaehtoisesta luovuttamisesta pois.
Sain käsiini lakikirjan 1920-luvulta ja siinäkin 1 § kuuluu näin:"Suomi on täysivaltainen tasavalta" ja sitähän ollaan nyt muuttamassa muotoon "Suomi on Euroopan Unionin jäsen".

[eliasj]

Minulle on jäänyt edelleen epäselväksi, miksi EU-jäsenyys halutaan ehdottomasti saada perustuslakiin? Ehkä Elisa voisi selventää? Tai no, ihan kuka tahansa muukin kelpaa.

[Volmari]

Minulle on jäänyt edelleen epäselväksi, miksi EU-jäsenyys halutaan ehdottomasti saada perustuslakiin? Ehkä Elisa voisi selventää? Tai no, ihan kuka tahansa muukin kelpaa.

Nyt Suomi pystyy eroamaan halutessaan EU:sta yhdellä eduskunnan päätöksellä.
Kun tämä muutos on saatu perustuslakiin, tarvitaan eroamiseen kahdessa peräkkäisessä eduskunnassa päätös, joihin molempiin vaaditaan eduskunnan 2/3 enemmistö.
Suomi halutaan itsemääräämisoikeuden menettämisen lisäksi juntata EU:hun käytännöllisesti katsoen siten, ettei sieltä enää pystytä eroamaan.
Ai miksikö ? Se on todella hyvä kysymys, koska EU ei edes vaadi jäsenmailtaan tällaista päätöstä.

[IDA]

Minulle on jäänyt edelleen epäselväksi, miksi EU-jäsenyys halutaan ehdottomasti saada perustuslakiin? Ehkä Elisa voisi selventää? Tai no, ihan kuka tahansa muukin kelpaa.

Ei sille ole yhtikäs yhtään järkevää, demokratiaa, itsemääräämisoikeutta, kansalaisvapauksia ynnä muita sellaisia klassiseen liberalismiin, perinteiseen oikeistolaisuuteen tai konservatismiin kuuluvia arvoja kunnioittavaa syytä.

Sen takia Kokoomus, eikä Keskustakaan pysty tai halua asiaa selittää ja SDP ei taas enää halua olla sosialistinen, joten senkin on vaikea asiaa selittää.

[eliasj]

Minulle on jäänyt edelleen epäselväksi, miksi EU-jäsenyys halutaan ehdottomasti saada perustuslakiin? Ehkä Elisa voisi selventää? Tai no, ihan kuka tahansa muukin kelpaa.

Ei sille ole yhtikäs yhtään järkevää, demokratiaa, itsemääräämisoikeutta, kansalaisvapauksia ynnä muita sellaisia klassiseen liberalismiin, perinteiseen oikeistolaisuuteen tai konservatismiin kuuluvia arvoja kunnioittavaa syytä.

Sen takia Kokoomus, eikä Keskustakaan pysty tai halua asiaa selittää ja SDP ei taas enää halua olla sosialistinen, joten senkin on vaikea asiaa selittää.

Myös Volmarille.

Siksi olisinkin erityisesti halunnut jonkun perustelut asialle, joka asiaa kannattaa. Olen ymmärtänyt esim. Elisan tällaiseksi, joten hän tai joku muu voisi kertoa tämän lisäyksen hyvät puolet.

[Elisa]

Minulle on jäänyt edelleen epäselväksi, miksi EU-jäsenyys halutaan ehdottomasti saada perustuslakiin? Ehkä Elisa voisi selventää? Tai no, ihan kuka tahansa muukin kelpaa.

Minä en osaa tähän vastata, mutta olen pyytänyt viisaammiltani selvennystä. Pyydän kärsivällisyyttä vastausta odotellessa. Omasta puolestani voin sanoa, että suhtaudun asiaan neutraalisti.

[Veli Karimies]

Suhtaudut itsenäisyyden pois antamiseen neutraalisti?

[Elisa]

Suhtaudut itsenäisyyden pois antamiseen neutraalisti?

No en tietenkään!!! Ei tässä olla mistään itsenäisyydestä luopumassa.

[Kullervo Kalervonpoika]

Herää kysymys, miksi perustuslaissa pitäisi kertoa, että Suomi on EU:n jäsen.

Vastaus lainauksesi ensimmäisessä lauseessa.

Eikö tätä muuten tiedettäisi, ellei luettaisi sitä perustuslaista?

Eihän sitäkään tiedettäisi, että Suomessa on sananvapaus, jos sitä ei luettaisi perustuslaista.

Miksi Suomen YK:n, ETYJ:in, ILO:n tai GATT:in jäsenyyttä ei ole kirjattu perustuslakiin ja miksi kokososkepu ei vaadi niiden  kirjaamista?

[Nuivanlinna]

Suhtaudut itsenäisyyden pois antamiseen neutraalisti?

No en tietenkään!!! Ei tässä olla mistään itsenäisyydestä luopumassa.

Jos mennään kohti liittovaltiota, niin eikö silloin itsenäisyys kavennu joka askeleella?

[Kullervo Kalervonpoika]

Mieletöntä touhua. Miksi tällä forumilla on Kokoomushomma-osia, koska mitään kokoomushommaa ei ole olemassakaan? Kohta se on sitten sidottua taakanjakojärjestelmä mamuilun suhteen ellei tosiaan Persut ole suurin puolue.

En kertakaikkiaan ymmärrä, miksi niin moni täällä sekoittaa keskenään EU-politiikan ja maahanmuuttopolitiikan. EU-politiikalla ei ole mitään tekemistä Suomen maahanmuuttopolitiikan kanssa.

Tuota et taida uskoa itsekään ja uskot, niin voi, voi... Koko maahanmuuttopolitiikka on EU:n kehystämää ja sen loppukädessä sanelemaa. Itse muuten totesit tuossa pari kommenttia aikaisemmin, että Suomen lainsäädäntö on sidoksissa EU:in.

Kivaa, kun meillä on EU:ssa tällainen avoin hallintokulttuuri.

[Nüivistunut]

^Sitten Soinin kannattaa jäädä oppositioon. Aika näyttää uskaltavatko muut puolueet antaa persujen pysyä oppositiossa ja kasvaa vastustamattoman suureksi. En oikein jaksa uskoa, että tiukan paikan tullen tämä olisi muille puolueille hallituskysymys.

Tai voi ollakin. Mutta mitenkäs sitten suu pannaan, jos Soini onkin se, joka alkaa hallitusta kasaamaan? Pidän sitä jo varsin mahdollisena.

Vaikuttaa kyllä kovasti siltä, että EU-jäsenyyden kirjaaminen perustuslakiin tai sillä uhkaaminen on ansa. Jos muut puolueet kieltäytyvät ottamasta PS:ää hallitukseen, mikäli kirjaaminen on sille kynnyskysymys, niin PS:n on syytä jäädä hallituksen ulkopuolelle. Toisaalta poisjäänti vaatisi kyllä Soinilta kovaa kylmähermoisuutta, kun sitten pitää selittää äänestäjille ettei mentykään hallitukseen. Varsinkin, kun kaikille äänestäjille se EU-kritiikki ei ole aivan keskeinen asia.

[Veli Karimies]

Suhtaudut itsenäisyyden pois antamiseen neutraalisti?

No en tietenkään!!! Ei tässä olla mistään itsenäisyydestä luopumassa.

Hetkonen nyt. Jos päätösvalta annetaan jollekin muulle taholle, sekä perustuslakiin kirjataan että Suomi on tasavaltio, jolloin EUsta eroamista vaikeutetaan todella huomattavasti, niin..  

[Kullervo Kalervonpoika]

Lainaan itseäni:


Isänmaallinen suomalainen ei äänestä kokoomusta. Piste.

Lisää aiheesta täällä ja täällä.

[IDA]

Kokoomusnuorten - ei kyllä Kokoomuksen - puolesta on sanottava, että ainakin ohjelman ja eri blogitekstien perusteella he suhtautuvat federalismiin ilmeisesti niin, että EU:n liittovaltion päätösvalta valtioiden asioihin olisi selkeästi rajoitetumpaa, kuin Yhdysvaltojen liittovaltion päätösvalta osavaltioiden asioihin. Tämähän olisi selkeää edistystä taannoisesta perustuslakiluonnoksesta ja Lissabonin sopimuksesta, joissa mennään jo tasolle, jossa Yhdysvaltojen osavaltiolla on suurempi itsenäisyys, kuin EU:hun kuuluvilla valtiolla.

Siitä miten tuo Kokoomusnuorten näkemys käytännössä toteutettaisiin ei ole kyllä näkynyt mitään erityistä ohjelmaa tai tietoa, joten hyvin varautuneesti ja jopa puhtaan kielteisesti koko federalismi-intoiluun on suhtauduttava. Ja siksikin kielteisesti koska liittovaltiokehityksen laatu ratkaistaan pitkälle Suomen ulkopuolella ja kielteisellä asenteella liittovaltiokehitykseen voi saavuttaa huomattavasti parempia tuloksia kuin myötäsukaisuudella. Sen jälkeen, jos esimerkiksi huono perustuslakiluonnos olisi hyväksytty perustuslaiksi ei sitä ehkä olisi enää ollut mahdollisuuksia kehittää ja muuttaa, koska kaikki eivät välttämättä suhtaudu valtiolliseen perustuslakiin samalla tavalla kuin Kansallinen Kokoomus, eli pelkkänä paperina.

[Luotsi]

Harvoin tulee viitattua Jeja-Pekan aivoituksiin, mutta tässä suhteessa hän on kyllä löytänyt asian ytimen:

Eduskunta on käytännössä EU-politiikkaa toteuttava elin, jonka itsenäinen päätösvalta on kutistunut niin pieneksi, että sitä ei haluta julkisesti myöntää. Se paljastuu vain tietyissä tilanteissa kun jotain poikkeuksellisen hölmöä direktiiviä siirretään Eduskunnan toimesta Suomen lainsäädäntöön ja laki lopulta hyväksytään vetoamalla siihen että on pakko toimia näin. EU on monissa vaiheissa ollut ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa, joten perustuslakia on muutettu, jopa jälkikäteen.
...
EU:n keskeinen ongelma on demokratia. Euroopan kaltaista hajanaista ja eriaineksista kokonaisuutta voi hallita vain näennäisdemokraattisesti. Mistään demokraattisesta valvonnasta ei voi puhua. Asia on ongelma erityisesti pienemmille maille, joissa kansalaisilla on (aikaisemmin) ollut mahdollisuus vaikuttaa maansa asioihin. Vastakkain on kaksi ristiriitaista intressiä: kansallisten poliitikkojen halu päästä todella isoihin pöytiin, mutta luovuttaa samalla päätösvalta maan rajojen ulkopuolelle, sekä kansalaisten tarve kyetä vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Ranskan kansanäänestysten yhteydessä tämä asia muotoiltiin näin: haluammeko olla yksi maailman asioista päättävä suurvalta USA:n ja Kiinan rinnalla vai haluammeko olla vauras, hyvinvoiva mutta kansainvälisesti merkityksetön Sveitsi? Kansalaisten vastauksesta kautta Euroopan ei liene epäilystä: Sveitsi olisi aika mukava paikka elää. Suurin osa poliitikoista taas himoitsee suurvalta-asemaa.

http://www.valt.helsinki.fi/blogs/jproos/post30.htm

[Volmari]

Luin uudestaan Ilmarisen tähän ketjuun aiemmin laittaman hallituksen perustuslain  muutosesityksen ja aina vaan menee hurjemmaksi kun asiaan perehtyy.

Pykälään 94 esitetään seuraavaa lisäystä:"Jos ehdotus (siis eduskunnalle annettava) koskee Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai toimielimelle, se on hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä".

Eli kahden kolmasosan enemmistöllä eduskunta voi tämän EU:hun sitoutumisen jälkeen "myydä" minkä hyvänsä Suomen valtion merkittävän toimivallan Euroopan unionille tai jollekin muulle kansainväliselle järjestölle !!!!   

[Volmari]

Perustuslakiehdotukseen näyttää kuitenkin jääneen edelleen tuo tärkeä maininta, että "Suomi on täysivaltainen tasavalta". Samaan pykälään on lisätty loppuun lause "Suomi on Euroopan unionin jäsen".
Viimeisen lauseen laittamisella perustuslakiin tehdään käytännössä lähes mahdottomaksi eroaminen EU:sta, koska se vaatisi kahden peräkkäisen eduskunnan päätöksen ja yksi kolmasosa kansanedustajista voi eroamisen estää.

Kun seuraa EU:n nykytilannetta velkaisine valtioineen ei voi kuin ihmetellä, mikä vimma valtapuolueilla on tässä tilanteessa poistaa Suomelta mahdollisuus erota EU:sta yhdellä eduskunnan päätöksellä niin halutessaan.

Pykälän 94 lakimuutoksen antama mahdollisuus Suomen kannalta tärkeiden toimivaltojen siirtämiseksi EU:lle tai muille kansainvälisille järjestöille on käsittämätön.
Tärkeällä toimivallalla tarkoitettaneen esimerkiksi armeijaa.

Ja mikä hulluinta, miksi näistä asioista ei puhuta julkisuudessa mitään? 

[BeerBelly]

Merkittävä toimivalta voi tietenkin tarkoittaa myös kaikkea toimivaltaa. Mietin tässä miten halvalla EU tai miksei jokin toinenkin kv. järjestö tai toimielin (YK, anyone?) voisi ostaa 133 "kansan"edustajaa ja siten Suomen valtion koko toimivallan. Riittäisikö miljoonan euron kertamaksu per nuppi? Verottomana tietysti.

Kyllä ne sveitsiläiset on viisaita. Kerrassaan.

[Kommeli]

Merkittävä toimivalta voi tietenkin tarkoittaa myös kaikkea toimivaltaa.

Et ilmeisesti ole seurannut uutisia.
http://www.ts.fi/online/ulkomaat/193313.html

Saksa ajaa euromaille yhteistä eläkeikää ja veropolitiikkaa
Saksa aikoo esittää perjantaina alkavassa EU:n huippukokouksessa, että vahvimmat euromaat yhtenäistävät vero- ja eläkepolitiikkaansa. Tietoja yllätysehdotuksesta on vuotanut saksalaisille tiedotusvälineille liittokansleri Angela Merkelin esikunnan laatimasta muistiosta.

Muistiossa esitetään euromaille muun muassa yhteistä eläkeikää, verokilpailun kitkemistä ja julkista velkaantumista hillitsevää automaattia. Saksa on jo nostamassa omaa eläkeikäänsä 67 vuoteen.

Tarjous on suunnattu myös Suomelle, jonka Saksa on perinteisesti lukenut euromaiden aateliin. Ryhmään kuuluvat myös Ranska, Hollanti, Luxemburg ja Itävalta. Ovi on auki muillekin jäsenmaille.
...

[Unelmavalosta]

Suhtaudut itsenäisyyden pois antamiseen neutraalisti?

Suomi on suvereeni kansanvalta ja EU on euroopean merkittävin yhteistyöelin. Kannattasko joskus vaihtaa levyä? Toi itsenäisyysitku ei toiminut kansanäänestyksen alla, eikä se toimi nytkään.

[Unelmavalosta]

Hetkonen nyt. Jos päätösvalta annetaan jollekin muulle taholle, sekä perustuslakiin kirjataan että Suomi on tasavaltio, jolloin EUsta eroamista vaikeutetaan todella huomattavasti, niin..  

Kelle muulle taholle? Kuka on EU?

[MoonShine]

Suomi on suvereeni kansanvalta ja EU on euroopean merkittävin yhteistyöelin. Kannattasko joskus vaihtaa levyä? Toi itsenäisyysitku ei toiminut kansanäänestyksen alla, eikä se toimi nytkään.

Suomi vietiin Eurooppaan rikollisin keinoin ja pää säkissä, silloin tyhmille markkinoitiin vain 'halpaa ruokakoria', joka tosin ei toteutunutkaan. Suomalaiset ostavat kait Euroopan kalleimpia elintarvikkeita.

Itsenäisyysitkussa olisi nyt aivan toisenlainen sävel, mikäli asiasta äänestettäisiin.
Tämä perustuslakikirjaamisehdotus on monelle tärkeämpi asia, kuin kuvitellaankaan, varsinkin jos siitä käytäisiin laajempaa kansalaiskeskustelua.
Kokoomuksen lähteminen tämän taakse onkin maanpetoksellista toimintaa, joka tullee näkymään vaalituloksessakin.

[Hippo]

Lainaan itseäni:


Isänmaallinen suomalainen ei äänestä kokoomusta. Piste.

Amen to that!

[Unelmavalosta]

Suomi vietiin Eurooppaan rikollisin keinoin ja pää säkissä, silloin tyhmille markkinoitiin vain 'halpaa ruokakoria', joka tosin ei toteutunutkaan. Suomalaiset ostavat kait Euroopan kalleimpia elintarvikkeita.

Justjoo.. EUsta järjestettiin suora kansanäänestys. Ei paljon sitä suorempaa mandaattia voi kansalta saada.

Ja erimieltä olevien haukkimen tyhmiksi tai harhautetuiksi ei anna kovin hyvää kuvaa sinusta.

Enemmistö suomalaisista kannattaa EUta ja Euroa. Jos olet erimieltä, osoita gallup.

[Mursu]

Suomi vietiin Eurooppaan rikollisin keinoin ja pää säkissä, silloin tyhmille markkinoitiin vain 'halpaa ruokakoria', joka tosin ei toteutunutkaan. Suomalaiset ostavat kait Euroopan kalleimpia elintarvikkeita.

EU:hun liittymisessä ei ollut mitään laitonta. Se tehtiin täysin laillisesti vuoden 1928 valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n mukaan niin kuin lailla 28.8.1992/818 oli säädetty.

Elintarvikkeiden hinta laski EU:n myötä. Tämä on kiistämätön fakta. Laskua vuoteen 1996 mennessä oli ollut melkein 10 %. Vasta vuonna 2002 saavutettiin vuoden 1994 hintataso. Vuonna 2008 ruuan hinta oli 14 % korkeampi kuin vuonna 1994. Yleinen hintataso oli 27 % korkeampi ja ansiotasoindeksi 78 % korkeampi. Palkalla saa siis yli 50 % enemmän ruokaa kuin vuonna 1994.

Itse käsiteltävään asiaan sanon, että koko idea on älytön. Lainsäädäntöä ei tulisi käyttää tuollaisiin symbolisiin julistuksiin, Lainsäädännön ainoa tehtävä on parantaa suomalaisten elämää.

[Veli Karimies]

Ulkopolitiikan johto, muiden muassa presidentti Mauno Koivisto, olivat aluksi olleet kansanäänestyksen järjestämistä vastaan. Kansanäänestys järjestettiin lähinnä kahdesta syystä. Muiden hakijamaiden esimerkki velvoitti Suomenkin äänestämään. Ruotsissa, Norjassa ja Itävallassa järjestettiin samanlaiset äänestykset.
      Kotimainen mielipide vaati äänestystä. Vuonna 1991 eduskunta oli valittu täysin sammutetuin lyhdyin, jäsenyyskeskustelu ei ollut vaikuttanut suoraan eduskunnan kokoonpanoon. Toinen vaihtoehto olisi ollut hajottaa eduskunta, ja järjestää ennenaikaiset eduskuntavaalit, joissa kansalaiset olisivat valita muun muassa EU-jäsenyyden perusteella edustajansa.
      EU-päätöksen mallin kehittelivät valtiosääntöjuristit. Heistä merkittävin oli ilman muuta eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen. Entisenä Suojelupoliisin päällikkönä Tiitisellä oli Koiviston täysi luottamus, keskustalaisena hän nautti Ahon luottamusta. Eduskunnassa Tiitinen hääri taustalla, näkymättömänä, mutta tehokkaana jäsenyyden paimenena.
      Aholla ei ollut varaa perääntyä kansanäänestyksen järjestämisestä, sillä hän oli luvannut taivutellessaan vastahakoista keskustaväkeä lopullisen ratkaisun menevän kansanäänestykseen.
      Todennäköisesti Aho ei olisi millään saanut enemmistöä taakseen ilman tätä lupausta, niin kovaa vastarinta keskustassa oli.
      Kansanäänestystä edelsi parin kuukauden mittainen, voimavaroiltaan hyvin epätasainen vaalitaistelu.
      Kyllä-puolella oli takanaan kolme suurinta puoluetta, keskusta, Sdp ja kokoomus sekä Rkp. Lisätukea antoi työmarkkinakoneisto; työntekijöiden keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava sekä kaikki työnantaja- ja yrittäjäjärjestöt olivat jäsenyyden kannalla.
      Ei-puolen joukoissa oli vasemmistoliiton, vihreiden, maaseudun puolueen ja kristillisen liiton voimia. Näistäkin vasemmistoliitto ja vihreät olivat hajalla. Suurista etujärjestöistä vain maataloustuottajien MTK oli jäsenyyttä vastaan. Ei-puolen joukoissa oli myös pieniä ryhmiä mm. Keijo Korhosen perinnölle syntynyt Vapaan Suomen liitto vetäjänään tohtori Ilkka Hakalehto.
      Äänestäjien kantaan vaikuttivat tiedotusvälineet. Vaikka sanomalehdet tarjosivatkin uutissivuillaan palstatilaa molemmille puolille, lehtien pääkirjoitukset antoivat selvän viestin niiden mielipiteistä.
      Suurista lehdistä vain keskustalaiset maakuntalehdet Seinäjoella ilmestyvä Ilkka ja Kainuun Sanomat olivat jäsenyyttä vastaan. Muut suurlehdet puolsivat enemmän tai vähemmän näkyvästi unioniin liittymistä.
      Kun esimerkiksi ulkomaalaiselle toimittajalle selvitti nämä perusasiat, hän menetti välittömästi mielenkiintonsa asiaan. "Tämähän on läpihuutojuttu", oli helppo sanoa varsinkin kun mielipidemittaukset kansanäänestystä edeltävänä kesänä näyttivät hyviä lukuja kyllä-puolelle. Niiden mukaan jäsenyyden suosio oli kesän alussa korkeammalla kuin muissa Pohjoismaissa. Sen vuoksi Suomessa päätettiin järjestää kansanäänestys ennen Ruotsia ja Norjaa. Perässäkulkijasta piti tulla edelläkävijä.
      Lauantaina 3. syyskuuta 1994 kaikki muuttui. Aamulla julkistettiin mielipidemittaus, jossa jäsenyyden vastustajat olivat enemmistönä.
      Samana päivänä Pielavedellä, presidentti Urho Kekkosen synnyinkunnassa, järjestettiin ensimmäinen UKK-foorumi, johon pääpuhujaksi oli kutsuttu presidentti Martti Ahtisaari.
      Matkustin Pielavedelle yhtä matkaa ulkoministeriön tärkeimpien virkamiesten kanssa. Mieliala oli hämmentynyt, ulkoministeriön virkamiesjohto piti koko päivän palaveria ja mietti toimintalinjaa, mitä pitäisi tehdä.
      Paluumatkalla Helsinkiin virkamiesten kanta oli jo selvä; maatalouskeskustelu piti saada poikki ja turvallisuuskeskustelu liikkeelle. Se kyllä kääntäisi kansan pään.
      Virkamiehet pitivät, minkä olivat sopineet keskenään. Ulkoministeriöstä johti suoria kanavia puolueisiin, sillä 1970-luvun alussa puolueet olivat saaneet kiintiön ministeriön virkapaikoista. Vuosittain osa uusista virkamiehistä valittiin suurimpien puolueiden nimikoista. Tällä menettelyllä oli alun perin tarkoitus juurruttaa Paasikiven-Kekkosen linja myös virkakuntaan. Kävikin toisin päin. Ministeriön linja siirtyi puolueisiin.
      Johtavien poliitikkojen ja muiden puheenpitäjien lausuntoihin alkoi ilmestyä termejä, kuten "turvallisuustakuu", "kokonaisturvallisuus", "vakauspolitiikka" tai esitettiin hurskas kysymys "Mikä on Suomen paikka Euroopan kartalla?".
      "Suomen asemassa olevalle maalle unionin jäsenyys tarjoaa ilmankin sotilaallista liittoutumista merkittävän turvallisuuslisän, jota meidän on aktiivisesti hyödynnettävä", opasti Jaakko Blomberg, ulkominiseteriön poliittinen alivaltiosihteeri, syyskuun lopulla Kuopiossa.
      Iskevämmin saman sanoi Sdp:n kansanedustaja Mikko Rönnholm, jonka mielestä EU-kansanäänestyksessä vaihtoehdot olivat "kyllä" ja "njet".
      Turvallisuuskortin käyttäjien - kummallakin puolella - oli taiteiltava kahden ristiriitaisen asian välillä. Mielipidemittauksista nähtiin, että jäsenyyttä puolti suomalaisten tuntema Venäjän-pelko, toisaalta jäsenyyttä vierastettiin, koska pelättiin sen johtavan sotilaalliseen liittoon.
      Presidentti ja hallitus torjuivatkin vihaisina puolusvaliokunnan näkemyksen, kun se arvioi arvioi EU-jäsenyyden johtavan Suomen ennen pitkää jäseneksi Länsi-Euroopan unioniin WEU:hun ja sotilasliitto Natoon.
      Jäsenyyden vastustajat käyttivät mieluusti hyväkseen valiokunnan lausuntoa, jossa arvioitiin EU-jäsenyyden uhkia.
      "Suomen mahdollinen luopuminen sotilaallisesta liittoutumattomuudesta tekisi Suomen itärajasta samalla myös läntisen sotilasliiton itärajan. Se todennäköisesti pakottaisi Venäjän lisäämään Suomen rajan läheisyydessä olevia joukkojaan ja muuttamaan niiden ryhmitystä", puolustusvaliokunta ennusti.
      Presidentti Martti Ahtisaari oli täysin rinnoin kyllä-puolen mukana. Presidentti kiersi puhumassa jäsenyyden puolesta. Yleensä presidentti - luonteensa mukaisesti - esitti asiatmyönteisessä valossa, välillä täytyi hieman pelotella.
      "Mikäli emme kansakuntana pysty yhdentymään, jäämme kansallisvaltiona kilpailemaan Yhdysvaltojen ja Aasian nousevien talousjättiläisten kanssa. Silloin olemme ainakin tuomittut suurtyöttömyyteen ja jatkuvaan lamaan, emme yksinkertaisesti löydä tietä ulos", Ahtisaari ounasteli SAK:n syyspajassa Kiljavalla.

Ulkoministeriön Eurooppa-tiedotuksen jakamien tietoiskujen otsikot syys-lokakuulta 1994 kertovat linjan: Venäjä ja EU lähentyvät, Suomi saisi EU:n budjetista enemmän kuin maksaisi sinne, EU-jäsenyys pienentäisi ruokalaskua kymmeneksen, EU:n jäsenyys ei muuttaisi sosiaali-ja terveysturvaa, EU:n perustuslaki olisi jäsenmaiden välinen asia, EU muuttaa välillistä verotusta, ei tuloveroja, Euroopan unionista voi erota, Suomi ja EU tavoittelevat tasa-arvoa ja Suomi voi kieltää ydinjätteen maahantuonnin.

Äänestyspäivän lähetessä molemmat osapuolet lisäsivät panostustaan. Teollisuuden ja elinkeinoelämän järjestöissä kasvatettiin tiedotusbudjettia muutamilla miljoonilla markoilla. MTK heitti neljä miljoonaa ei-puolelle.
      Helsingin Sanomien, Aamulehden ja Turun Sanomien julkaisijayhtiöt lähtivät mukaan taistoon. Kolmen lehden etusivut tapetoitiin jäsenyyttä puoltavilla ilmoituksilla.
      Ilmoitusaamuina toimituksen puhelimet olivat kuumina, eikä hyvää sanaa kuulunut. Lehden uutistoimittajan työn kannalta tilanne oli lähinnä painajaismainen. Väite, että kyllä tässä ollaan tasapuolisia, kuulosti omissakin korvissa omituiselta.
      Vastustajilla ei ollut samanlaisia voimavaroja käytössään, mutta kiveäkään ei jätetty kääntämättä. Puolueettomuus, itsenäisyys, kansallinen kulttuuri, matalouden edut kelpasivat aseiksi.

Ja kansa äänesti. Koko maan tulos oli 56,9 prosenttia kyllä ja 43,1 prosenttia ei.
       Ratkaisun tekivät kaupunkilaiset. Kyllä-puoli sai kaupunkien äänistä 63 prosenttia.
       Helsingissä kyllä-puoli sai 73,5 prosenttia ja ei-puoli 26,5 prosenttia äänistä.
       Kuopion, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Lapin, Vaasan ja Oulun vaalilipiirien enemmistöt olivat jäsenyyttä vastaan. Jyrkimmin sitä oli Oulun vaalipiiri, jossa runsaat 56 prosenttia äänesti ei EU-jäsenyydelle.
       Kovinta vastustus oli Keijo Korhosen kotiseudulla Kainuussa. Kaksi kolmesta Kainuun maakunnan asukkaasta äänesti ei, ja jokaisessa kunnassa, myös Kajaanin kaupungissa, vastustavat äänet olivat enemmistönä.

http://www2.hs.fi/klik/alkuluku/tietokirjat/lannettymisenlyhythistoria9808.html

[VikaTikki]

Olisi todella kiva tietää mitkä tahot ovat tämän esityksen taustalla.
Kokoomus otetaan vahvasti esille, ja tälläinen epäisänmaallinen toiminta on siltä odotettavissa, mutta samaa asiaa ovat ajamassa kaikki muut merkittävät puolueet jos persuja ei lasketa mukaan.
Kuka on lobannut, ja ketkä ovat pääarkkitehdit?
Ajoitus herättää runsaasti kysymyksiä.
Kait tarkoitus on pitää huoli siitä, että orjat eivät pääse Suomen silmänräpäysdemokratian avulla pullikoimaan.