2011-01-19 Juha Eerola (ps): Palautan sotilaspassini, jos liitymme Natoon.

[EL SID]

Niin komppaan minäkin. Tuo haltuun joutuminen koskeen myös poliisia ja siellä tällä hetkellä eniten Supoa.

on onneksi persujen gallup-menestykselle kuten myös tulevalle menestykselle vaaleissa, että Jiri esittää mielipiteensä jonkun ihme muutos 2011 puheenjohtajana, eikä persujen ehdokkaana.

[Jaakko Sivonen]

Lisäksi, sivarisydeemi on voimassa vain rauhan aikana ja olen antanut kertoa itselleni sivareiden pääsevän miinanpolkuosastoon ihan kärkimiehitykseen.

Ei pidä paikkansa. Lakia muutettiin vuonna 2008. Joudut valitettavasti itse polkemaan miinasi jatkossakin.

Sodan syttyessä siviilipalvelusmiehiä koskevat lait voitaisiin luonnollisesti säätää uudestaan ja heidät määrätä mihin tahansa tehtävään.

[EL SID]

Lisäksi, sivarisydeemi on voimassa vain rauhan aikana ja olen antanut kertoa itselleni sivareiden pääsevän miinanpolkuosastoon ihan kärkimiehitykseen.

Ei pidä paikkansa. Lakia muutettiin vuonna 2008. Joudut valitettavasti itse polkemaan miinasi jatkossakin.

Sodan syttyessä siviilipalvelusmiehiä koskevat lait voitaisiin luonnollisesti säätää uudestaan ja heidät määrätä mihin tahansa tehtävään.

nimenomaan. Moni sivari elää haavemaailmassa, ymmärtämättä, että sotatilanteessa ei ole aikaa ja varaa miettiä muutaman luuserin päähänpistoja. lait ovat ennenkin kriisitilanteessa muuttuneet aika vikkelästi.
Jos minua ei iän puolesta tarvita palveluksessa, niin ilmoittaudun jo etukäteen vapaaehtoiseksi sivarien lahtaa...siis tarkoitan jahtaajaksi.

[IDA]

Sodan syttyessä siviilipalvelusmiehiä koskevat lait voitaisiin luonnollisesti säätää uudestaan ja heidät määrätä mihin tahansa tehtävään.

Näin todennäköisesti myös tapahtuisi.

Väitän myös, että sodan syttyessä Juho Eerola olisi valmis mihin tahansa määrättyyn toimintaan, kun taas Verkkouutisten toimitukselta olisi kansakunnan edun nimissä suljettava ovet kaikkeen TK-toimintaan.

[antero]

ai että YLE taas ylittää itsensä: USA-vastainen dokkari. Koska näemme samanlaisen joka kertoo venäjän asetukikohtien verkossa entisen NL:n takapihalla?

USAn kohdalla kyse on kuitenkin vapaaehtoisuudesta: Niin Saksassa kuin Islannissa monet siviilit itkivät itseään uneen kun USA lopetti sieltä tukikohtia. Sama koskee suurinta osaa maailman maista: Usa kun tuo tullessaan yleensä myös vakautta. USA tuskin perustaa yhtään tukikohtaa ilman paikalliset suostumusta. Georgia varmaan ottaisi vastaan millaisen tukikohdan tahansa.

Vapaaehtoisuus vs ostettu vapaaehtoisuus, siinä on suuri ero.
Ja rahat menevät "oikeisiin osoitteisiin".

Viimeisimmät esimerkit "vakaudesta" on afganistan ja irak. Jep jep.

Olihan suomelle tarjolla Varsovan liittoa aikoinaan...

Triidin aihe luullakseni oli lähinnä nato, mutta kaippa täälä voi kitistä neukkujen ja kaikkein muidenkin harrastamasta huutavasta vääryydestä. Yhyy, valtava krogodiilin gyynel.

[Kullervo Kalervonpoika]

USAn kohdalla kyse on kuitenkin vapaaehtoisuudesta: Niin Saksassa kuin Islannissa monet siviilit itkivät itseään uneen kun USA lopetti sieltä tukikohtia.

No niin. Tätä olenkin jo odottanut. Olet luonut ihan ikioman ja tuoreen määritelmän vapaaehtoisuudelle - miehitetty vapaaehtoisuus.

Saksan historia lienee (Sinullekin) tuttu - yhdysvaltalaiset miehitysjoukot tulivat Saksaan kapitulaation jälkeen 1945 ja miehittivät sen. Vapaaehtoisuudella ( sen vanhassa merkityksessä) tuolla tapahtumalla tuskin on osaa.

Saksa miehitti Islannin emomaan Tanskan 9. huhtikuuta 1940 . Islannin allting päätti seuraavana päivänä äänestyksellä ottaa maan ulkopolitiikan omiin käsiinsä. Islannille valittiin väliaikainen valtionhoitaja Sveinn Björnsson, josta myöhemmin tuli Islannin tasavallan ensimmäinen presidentti. Toisen maailmansodan ensimmäisen vuoden ajan Islanti pysytteli tiukasti puolueettomana ja vastusti sekä Ison-Britannian että Saksan yrityksiä puuttua maan asioihin.

Toukokuun 10. päivänä Ison-Britannian laivasto (Royal Navy) saapui Reykjavíkiin ja suoritti maihinnousun ja saarten miehityksen (Operaatio Fork). Islannin hallitus esitti tämän johdosta vastalauseensa ja sanoi tapahtunutta törkeäksi Islannin puolueettomuuden loukkaukseksi. Pääministeri Hermann Jónasson piti samana päivänä  radiopuheen, jossa hän kehotti kuitenkin islantilaisia suhtautumaan brittiläisiin sotajoukkoihin vieraanvaraisesti. Islanti oli tämän jälkeen liittoutuneiden miehittämänä koko toisen maailman sodan ajan.

Islannissa oli 25 000 brittiläistä sotilasta. Heinäkuussa 1941 Islannin puolustus siirrettiin sopimuksella Yhdysvaltojen vastuulle. Iso-Britannia tarvitsi kaikkia sotajoukkojaan lähempänä kotimaataan, ja niinpä allting hyväksyi Yhdysvaltojen kanssa tehdyn sopimuksen. Maahan tuli 40 000 amerikkalaista sotilasta, mikä oli enemmän kuin islantilaisten aikuisten miesten lukumäärä. Islannin asukasluku oli tuolloin noin 120 000.


Olen kummassakin maassa vieraillut ja olen kuullut saksalaisten kutsuvan yhdysvaltalaisia miehittäjiä rotan ja roskapöntön sekoitukseksi ja islantilaisten puhuvan yhdysvaltojen sotilaista kunnioittavasti nimellä paskatossut.