2011-01-01 IL blogit: Jarmo Korhonen: Perussuomalaiset voittavat eduskuntavaalit

[rekttk]

http://blogit.iltalehti.fi/jarmo-korhonen/2011/01/01/perussuomalaiset/

Jarmo Korhonen

Perussuomalaiset

Perussuomalaiset ja Timo Soini voittavat huhtikuussa 2011 eduskuntavaalit. Tämä on jo tässä vaiheessa kaikille täysin selvä totuus ja tosiasia. Äänestäminen vain puuttuu. Perussuomalaiset ovat vaalien ainoa kannatusta kasvattava puolue.

Puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Soinista tulee toukokuussa ministeri. Hänen toiveunensa toteutuu, musta valtion Audi kuljettaa ministeri Soinia, hänen uutta valtiosihteeriä ja erityisavustajaa kohti perussuomalaisten puoluetoimistoa, jossa ranskalaisen maaseudun luomutuote samppanja kylmänä yhdessä katkarapuvoileipien kanssa odottaa oikeistolaista työväenjohtajaa. Isäntämiehen voitonjuhlissa hörönauru raikaa ja huolta ei huomisesta kanneta.

Timo Soini on politiikan huippuammattilainen. Hän tietää, että vaaleissa on kyse kannatuksen hankkimisesta ja sen maksimoimisesta. Maan asioita hoidetaan vasta sitten kun kansalaisilta on saatu riittävän suuri kannatus ja valtakirja. Soinin tehtävä on nyt hurmata kansa puolelleen. Ei Soinin tarvitse kilpaveikkojen kaltaisesti huolehtia hallituksen töistä tai sen tekemättä jättämisistä.

Soinilla on vaihtoehto. Kaikki on paremmin perussuomalaisten voittaessa vaalit. Se linja ja politiikka ovat siinä.

Soinin ajattelussa vanhat puolueet ovat ikäkriisissä. Niistä on tullut suuria politiikan tavarataloja, joissa on jokaiselle jotakin. Vanhat puolueet eivät hänen mielestään uskalla olla mitään omaa mieltä, etteivät vain äänestäjät suutu ja osoita mieltään jaloillaan. Puoluejohtajalle on tärkeämpää puvun valkea nenäliina tai oikean värinen huivi jakkupuvun kanssa kuin poliittinen mielipide. Tässä mielipideilmastossa Soinin kyläkauppa pärjää hyvin. Kunnes kaikki muuttuu ja politiikka ja mielipiteet palaavat takaisin politiikkaan ja vanhoihin puolueisiin.

Eurooppa kouristelee täydellisessä velkakriisissä ja Suomessa on köyhiä enemmän kuin 1970-luvulla, niin samaan aikaan Suomen suurituloisten edustajat ovat keventämässä tuloverotusta 2 miljardilla eurolla ja nostamassa eläkeikää 2 vuodella. Ei ole vaikea arvata kansantuntoja.

Perussuomalaisilla on nyt menossa ihan samanlainen kuherruskausi kuin Elisabeth Rehnillä 1994 presidentinvaaleissa, Eeva Kuuskoskella 1990-luvun alkupuolella tai Riitta Uosukaisella vuonna 1999 vähän ennen presidentinvaaleja. Tarja Halonen, Sauli Niinistö ja Matti Vanhanen ovat saaneet urallaan nauttia samasta ilmiöstä.

Hallituspuolueen arki on ministeri Soinille itkua, kiukkua, omien maanittelua, uhkailua ja uusia lupauksia. Mitä vähemmän Soini ja perussuomalaiset nyt lupaavat, sen helpompi elo on hallituksessa. Paitsi eihän äänestäjät tätä enää muista kun kaiken piti muuttua. Heidän mielestään Soini lupasi ja hän petti lupauksensa.

Myös oppositiolla on vaalien jälkeen yksi maali ja se on perussuomalaisten eduskuntaryhmä ja ministeri Soini. Näiden kahden välille oppositio yrittää synnyttää riitaisan railon.

Ensi syksynä eduskunnan kuppilassa käy ankaraa veikkaus siitä, kuka lähtee perussuomalaisten ryhmästä ensimmäisenä, erotettuna tai eronneena. Voittaja on tiedossa maaliskuussa 2012 hallituksen kehysriihen päätteeksi.

Etelän Mediassa maan pätevimmät politiikan selittäjät ja selventäjät eri yliopistoista innokkaasti antavat ymmärtää, ettei Soini pärjää niin hyvin kuin gallupeissa ennustetaan, koska häntä ei kuulemma voi äänestää muualla kuin Uudellamaalla.

Tätä väitettä kuunnellessa ihmettelen mistä kummasta noita tutkijakammareissa pidettyjä lähes kuuroja ja sokeita tiedemiehiä oikein löytyy. Mietin, että onko meillä 1970-luvun jälkeinen historia näin pahasti vielä tutkimatta ja kirjoittamatta.  Eihän heidän tarvitsisi muuta kuin tutkia Veikko Vennamon SMP:n menestystarina 1970 ja 1983 eduskuntavaaleissa. Ja jos he haluaisivat todellisen vahvistuksen mitä tulevina kuukausina tulee tapahtumaan, niin pieni lukuretki Puolan ja solidaarisuusliikkeen historiaan vuodelle 1989 auttaisi heitä.

Solidaarisuusliike ja Lech Walesa käyttivät Puolan ensimmäisissä vapaissa vaaleissa keväällä 1989, kun kommunistit kaadettiin, sellaista vaalimainosmenetelmää, että jokainen ehdokas kuvattiin yhdessä Lech Walesan kanssa ja ehdokas sai käyttää tätä kuvaa kaikessa mainonnassa. Kaikki tunsivat Lech Walesan ja äänestivät hänen ehdokastaan.

Puolan äänestystapana oli silloin yliviivata ne nimet joita ei halunnut parlamenttiin. Kommunistit yliviivattiin ja Walesan ehdokkaat jäivät äänestyslappuihin. Valtaa pitävät kommunistit hävisivät täydellisesti vaalit ja solidaarisuus voitti 34 paikkaa 35 valittavasta paikasta. Kommunistit eivät saaneet yhtään paikkaa, vaikka olivat yksin vallassa.

Kun kansa haluaa vaihtaa politiikan ja sen edusmiehen, niin se äänestää vaikka lumiukon kesähelteillä eduskuntaan, jos niin on tarve. Näin kävi myös Puolassa. Kun kansalaisten mitta on täysi, niin se on sitä.

Soinin vaalilause voisi olla, että ääni Sirkalle on ääni Timo Soinille. Koko Suomessa voit äänestää Timo Soinia kun äänestät perussuomalaisia. Näin helppoa se voisi olla.

Puolan solidaarisuusliikkeen vaalimainoksessa 1989 oli sheriffielokuvan Gary Cooper, Dodge City East ja tilinteon päivä. Sheriffielokuva on Yhdysvaltojen entisen presidentin Bill Clintonin mielestä paras elokuva.

Presidentinvaaleista 2012 tulee ministeri Timo Soinin Waterloo. Kaikella on auringon alla aikansa.

[Jouko]

Jotenkin epätoivoinen ja itkunsekainen vuodatus...

[ElinaElina]

Tästä on jo ketju:

http://hommaforum.org/index.php/topic,26001.msg546547.html#msg546547