Ruotsin kielen vastustaminen

[MokuMan]

Joskus ulkopuoliset näkevät tilanteen parhaiten - The New York Timesin mukaan suomenruotsalaiset ovat "maailman lellityin vähemmistö". Eiköhän siitä jotain kerro se, kuinka RKP on hallituksessa vuodesta toiseen, satoi tai paistoi. Vaatimuksissaan he ovat täysin irrallaan todellisuudesta.

"Finnish speakers don't want to be told that they must learn Swedish. Finnish people also have rights," Riitta Uosukainen kertoo lehdelle.

Loistavasti kiteytetty. Oikeastaan eniten hämmästyttää nuivien ruotsinkielisten itsekkyys. Miksi he eivät halua suoda etuisuuksia muille vähemmistöille? Tuskin mikään muu vähemmistö pääsisi edes lähelle heidän omia "saavutettuja etujaan".

rohkea jätkä, kun uskalsi kirjoittaa omalla nimellään. saa taatusti vastaan masinoidun hyökkäyksen

Rekrytoikaa jätkä äkkiä hommapuolueeseen - taas tulee läpinuivaa tekstiä:

http://simonelo.blogit.uusisuomi.fi/2009/07/07/aggressiivinen-kerjaaminen-vaatii-vastatoimia/

[EL SID]

Joskus ulkopuoliset näkevät tilanteen parhaiten - The New York Timesin mukaan suomenruotsalaiset ovat "maailman lellityin vähemmistö". Eiköhän siitä jotain kerro se, kuinka RKP on hallituksessa vuodesta toiseen, satoi tai paistoi. Vaatimuksissaan he ovat täysin irrallaan todellisuudesta.

"Finnish speakers don't want to be told that they must learn Swedish. Finnish people also have rights," Riitta Uosukainen kertoo lehdelle.

Loistavasti kiteytetty. Oikeastaan eniten hämmästyttää nuivien ruotsinkielisten itsekkyys. Miksi he eivät halua suoda etuisuuksia muille vähemmistöille? Tuskin mikään muu vähemmistö pääsisi edes lähelle heidän omia "saavutettuja etujaan".

rohkea jätkä, kun uskalsi kirjoittaa omalla nimellään. saa taatusti vastaan masinoidun hyökkäyksen

Rekrytoikaa jätkä äkkiä hommapuolueeseen - taas tulee läpinuivaa tekstiä:

http://simonelo.blogit.uusisuomi.fi/2009/07/07/aggressiivinen-kerjaaminen-vaatii-vastatoimia/

antaa nuivistaa kristillisiä. todennäköisesti miehen tie nousee siellä pystyyn ja jätkä loikkaa ääniharavaksi persuihin.

[Aldaron]

Joskus ulkopuoliset näkevät tilanteen parhaiten - The New York Timesin mukaan suomenruotsalaiset ovat "maailman lellityin vähemmistö". Eiköhän siitä jotain kerro se, kuinka RKP on hallituksessa vuodesta toiseen, satoi tai paistoi. Vaatimuksissaan he ovat täysin irrallaan todellisuudesta.

"Finnish speakers don't want to be told that they must learn Swedish. Finnish people also have rights," Riitta Uosukainen kertoo lehdelle.

Loistavasti kiteytetty. Oikeastaan eniten hämmästyttää nuivien ruotsinkielisten itsekkyys. Miksi he eivät halua suoda etuisuuksia muille vähemmistöille? Tuskin mikään muu vähemmistö pääsisi edes lähelle heidän omia "saavutettuja etujaan".

rohkea jätkä, kun uskalsi kirjoittaa omalla nimellään. saa taatusti vastaan masinoidun hyökkäyksen

Luulen, että hän juuri pyrkiikin provosoimaan ja haluaa tahallaan herättää mahdollisimman voimakkaan vastareaktion, sillä muuten hän ei olisi ottanut kantaa ruotsinkielisten koulujen ja päiväkotien olemassaoloa vastaan. Hän tietää kyllä hyvin, että koko kieliryhmän tulevaisuus on kiinni siitä, että ruotsinkielinen koululaitos ja päiväkodit saavat edelleen jatkaa toimintaansa, ja tästä huolimatta (itse asiassa luultavasti juuri tästä syystä) hän ottaa sen kannan, että ne pitäisi lakkauttaa. On oikeastaan erikoista, että hän toimii Kristillisdemokraateissa, sillä KD sisältää todella vahvan suomenruotsalaisen siiven (Bjarne Kallishan ei todellakaan ole ainoa ruotsinkielinen KD:ssä), jotka ovat siirtyneet kristillisdemokraatteihin, kun RKP on heistä tuntunut liian kulttuuriliberaalilta. Simon Elo leimaa nyt itsensä ennen kaikkea oman puolueensa ruotsinkielisen siiven silmissä, mistä hän varmasti on täysin tietoinen.
On siis selvää, että Elo haluaa ennen kaikkea nostaa profiiliaan ja herättää huomiota. Sen hän olisi tosin voinut tehdä vähemmän äärimmäisellä tavalla kuin käymällä ruotsinkielisten koulujen ja päiväkotien kimppuun, sillä tällä tavallahan hän saa automaattisesti kaikki ruotsin- tai kaksikielisen identiteetin omaavat suomalaiset vastaansa (siis ne, jotka yleensä ovat tietoisia tuosta hänen kannanotostaan). Mutta siihen hän vaikuttaa pyrkivänkin, jostain syystä jota en edes väitä täysin ymmärtäväni.
Eri asia on sitten, kuinka moni viitsii edes reagoida hänen kannanottoonsa. Ainakin minusta se vaikuttaa, kuten sanoin, lähinnä laskelmoidulta yritykseltä herättää mahdollisimman paljon huomiota.

[Aldaron]

antaa nuivistaa kristillisiä. todennäköisesti miehen tie nousee siellä pystyyn ja jätkä loikkaa ääniharavaksi persuihin.

Muuten todennäköinen skenaario, mutta en oikein jaksa uskoa kaverin mahdollisuuksiin ääniharavana, ellei hän mene mukaan seuraavaan Idols-kilpailuun ja pärjää siellä hyvin...

[EL SID]

Joskus ulkopuoliset näkevät tilanteen parhaiten - The New York Timesin mukaan suomenruotsalaiset ovat "maailman lellityin vähemmistö". Eiköhän siitä jotain kerro se, kuinka RKP on hallituksessa vuodesta toiseen, satoi tai paistoi. Vaatimuksissaan he ovat täysin irrallaan todellisuudesta.

"Finnish speakers don't want to be told that they must learn Swedish. Finnish people also have rights," Riitta Uosukainen kertoo lehdelle.

Loistavasti kiteytetty. Oikeastaan eniten hämmästyttää nuivien ruotsinkielisten itsekkyys. Miksi he eivät halua suoda etuisuuksia muille vähemmistöille? Tuskin mikään muu vähemmistö pääsisi edes lähelle heidän omia "saavutettuja etujaan".

rohkea jätkä, kun uskalsi kirjoittaa omalla nimellään. saa taatusti vastaan masinoidun hyökkäyksen

Luulen, että hän juuri pyrkiikin provosoimaan ja haluaa tahallaan herättää mahdollisimman voimakkaan vastareaktion, sillä muuten hän ei olisi ottanut kantaa ruotsinkielisten koulujen ja päiväkotien olemassaoloa vastaan. Hän tietää kyllä hyvin, että koko kieliryhmän tulevaisuus on kiinni siitä, että ruotsinkielinen koululaitos ja päiväkodit saavat edelleen jatkaa toimintaansa, ja tästä huolimatta (itse asiassa luultavasti juuri tästä syystä) hän ottaa sen kannan, että ne pitäisi lakkauttaa. On oikeastaan erikoista, että hän toimii Kristillisdemokraateissa, sillä KD sisältää todella vahvan suomenruotsalaisen siiven (Bjarne Kallishan ei todellakaan ole ainoa ruotsinkielinen KD:ssä), jotka ovat siirtyneet kristillisdemokraatteihin, kun RKP on heistä tuntunut liian kulttuuriliberaalilta. Simon Elo leimaa nyt itsensä ennen kaikkea oman puolueensa ruotsinkielisen siiven silmissä, mistä hän varmasti on täysin tietoinen.
On siis selvää, että Elo haluaa ennen kaikkea nostaa profiiliaan ja herättää huomiota. Sen hän olisi tosin voinut tehdä vähemmän äärimmäisellä tavalla kuin käymällä ruotsinkielisten koulujen ja päiväkotien kimppuun, sillä tällä tavallahan hän saa automaattisesti kaikki ruotsin- tai kaksikielisen identiteetin omaavat suomalaiset vastaansa (siis ne, jotka yleensä ovat tietoisia tuosta hänen kannanotostaan). Mutta siihen hän vaikuttaa pyrkivänkin, jostain syystä jota en edes väitä täysin ymmärtäväni.
Eri asia on sitten, kuinka moni viitsii edes reagoida hänen kannanottoonsa. Ainakin minusta se vaikuttaa, kuten sanoin, lähinnä laskelmoidulta yritykseltä herättää mahdollisimman paljon huomiota.

kuten sanoin rohkea jätkä. miksi ruotsinkielisillä pitää olla oikeus omaan päiväkotiin, kun ei ole suomenkieliselläkään ruotsinkielisessä kunnassa?
Maalahden päiväkotiohjaaja ei edes osaa suomea:

"Maalahden varavaltuutettu Anna-Liisa Ruutiainen (kesk.) kanteli huhtikuussa kunnan suomenkielisten kohtelusta vähemmistövaltuutetulle. tämä siirsi asian oikeusasiamiehelle"

"kunnan tiedotuslehden jätettiin tärkeitä asioita kertomatta suomeksi"

"esimerkiksi vanhushuollon tulevaisuudesta kerrottiin vain ruotsiksi"

"kunnanvaltuuston puheenjohtaja Håkan Knip piti Maalahden yhdistymistä Vaasaan huonona vaihtoehtona. "miten luulette ruotsinkielelle käyvän, jos liitymme Vaasaan?" Knip kysyi.
Ruutiainen on sitä mieltä, että Vaasassa kohdellaan ruotsinkielisiä kymmenen kertaa paremmin kuin Maalahdessa suomenkielisiä."

"terveyskeskus informoi vain ruotsiksi" "asuntoilmoitusta ei käännetty suomeksi" "kansalaisopisto tarjosi palvelujaan vain ruotsinkielisille."

"hänestä on myös nurjaa ja valitettavaa, että kunnan päiväkotiohjaaja ei osaa suomea ja että lääkäreitä on aika ajoin palkattu ruotsista ja norjasta."

"Kunnanjohtaja Mats Brandt on myös tiedostuslehden julkaisija." "Brant myöntää kunnanhallitukselle valmistelemassaan lausunnossa, että toimitus on monesti jättänyt suomenkielisiä käännöksiä lehdestä pois."

"nykyisen kielenkääntäjän työaika on 80 prosenttia normaalista, edellisen oli 60 prosenttia."

"lääkäreiden palkkaamista Ruotsista ja Norjasta ei lausuntoesitys kommentoi."

lainaukset Pohjalainen-lehti 27.6.2009, sivu 5.

http://www.pohjalainen.fi/webacl/index.jsp?access=false

http://hommaforum.org/index.php/topic,9125.0.html

[EL SID]

antaa nuivistaa kristillisiä. todennäköisesti miehen tie nousee siellä pystyyn ja jätkä loikkaa ääniharavaksi persuihin.

Muuten todennäköinen skenaario, mutta en oikein jaksa uskoa kaverin mahdollisuuksiin ääniharavana, ellei hän mene mukaan seuraavaan Idols-kilpailuun ja pärjää siellä hyvin...

no, jos mies saa omalla alueellaan siis Espoossa yhtä paljon julkisuutta kuin Jussi Helsingissä niin....

[Aldaron]

antaa nuivistaa kristillisiä. todennäköisesti miehen tie nousee siellä pystyyn ja jätkä loikkaa ääniharavaksi persuihin.

Muuten todennäköinen skenaario, mutta en oikein jaksa uskoa kaverin mahdollisuuksiin ääniharavana, ellei hän mene mukaan seuraavaan Idols-kilpailuun ja pärjää siellä hyvin...

no, jos mies saa omalla alueellaan siis Espoossa yhtä paljon julkisuutta kuin Jussi Helsingissä niin....

Mikä oikeastaan viittaa siihen, että hän saisi edes murto-osan Jussin saamasta julkisuudesta? Ei silti, jos hänet valitaan seuraavissa kunnallisvaaleissa Espoon valtuustoon vaikka PS:n listalta, en ole välttämättä kauhean yllättynyt, mutta varsinaista ääniharava-ainesta en usko hänen sentään olevan.

[EL SID]

antaa nuivistaa kristillisiä. todennäköisesti miehen tie nousee siellä pystyyn ja jätkä loikkaa ääniharavaksi persuihin.

Muuten todennäköinen skenaario, mutta en oikein jaksa uskoa kaverin mahdollisuuksiin ääniharavana, ellei hän mene mukaan seuraavaan Idols-kilpailuun ja pärjää siellä hyvin...

no, jos mies saa omalla alueellaan siis Espoossa yhtä paljon julkisuutta kuin Jussi Helsingissä niin....

Mikä oikeastaan viittaa siihen, että hän saisi edes murto-osan Jussin saamasta julkisuudesta? Ei silti, jos hänet valitaan seuraavissa kunnallisvaaleissa Espoon valtuustoon vaikka PS:n listalta, en ole välttämättä kauhean yllättynyt, mutta varsinaista ääniharava-ainesta en usko hänen sentään olevan.

tässä asiassa olet oikeassa. Nettijulkisuus on kuitenkin aika näkymätöntä: Jussiltakin kesti vuosia "päästä" nykyiseen julkisuusmyllyyn.

no, eipä tuosta ole paljon väiteltävää. tulevaisuus näyttää mihin miehestä on.

[Pöllämystynyt]

Joskus ulkopuoliset näkevät tilanteen parhaiten - The New York Timesin mukaan suomenruotsalaiset ovat "maailman lellityin vähemmistö". Eiköhän siitä jotain kerro se, kuinka RKP on hallituksessa vuodesta toiseen, satoi tai paistoi. Vaatimuksissaan he ovat täysin irrallaan todellisuudesta.

"Finnish speakers don't want to be told that they must learn Swedish. Finnish people also have rights," Riitta Uosukainen kertoo lehdelle.

Loistavasti kiteytetty. Oikeastaan eniten hämmästyttää nuivien ruotsinkielisten itsekkyys. Miksi he eivät halua suoda etuisuuksia muille vähemmistöille? Tuskin mikään muu vähemmistö pääsisi edes lähelle heidän omia "saavutettuja etujaan".

Alkuperäiset ja perinteiset kielet ja kulttuurit kautta maailman ovat arvokkaita, ja säilyttämisen ja puolustamisen arvoisia. Suomessa suomi on (Suomen alueen saamelaiskielten ja ehkä karjalan ohella) alkuperäiskieli, ja ruotsiakin on puhuttu noin vuosituhat. Ruotsin kielellä, kuten suomellakin, on tämän perinteisyyden vuoksi oltava Suomessa erityinen oikeus säilyä ja kukoistaa. Tämä oikeus on samankaltainen kyseenalaistamaton ja luonnollinen oikeus, mikä olisi pitänyt suoda esimerkiksi Pohjois-Amerikan intiaaneille. Tämän oikeuden puuttuminen monilta ryhmiltä on vakavin uhka maailman kulttuurien moninaisuudelle. Oikeus sisältää esimerkiksi oikeuden välttyä sulauttamispolitiikalta, joka on monikultturismin eräs kulmakivi.

Intiaanien puolustautuminen kalpeanaamoja vastaan ei ollut "itsekkyyttä". Itsekkyyshän tarkoittaa henkilökohtaista itsekkyyttä, ja etnisen ryhmän edun ajattelu on lähestulkoon itsekkyyden vastakohta. Samoin jos ruotsinkielinen vastustaa kielensä ja identiteettinsä olemassaoloa uhkaavia väestönsiirtoja tai niitä edistäviä "positiivisen" syrjinnän keinoja, kysymys ei ole itsekkyydestä. Monikultturismin vastustajat joutuvat nimittäin yleensä henkilökohtaisesti vainon kohteiksi, ja siksi itsekkäimmät löytyvätkin monikultturistien leiristä. Nuivat ovat yleensä asettaneet yhteisen edun omansa edelle.

Poliittisesti itsekkäät ruotsinkieliset, kuten suomenkielisetkin, ovat yleensä monikultturisteja, jotka hyötyvät moku-kiihkoilustaan henkilökohtaisesti mm. henkilösuhteiden, maineen ja median avulla. Mokuttajien toiminta usein hyödyttää näennäisesti ruotsinkielisiä, sillä monikulttuurisuus-aatteeseen kuuluu enemmistön syrjintä ja vähemmistöjen paapominen, mutta pitkällä tähtäimellä ja itse asiassa jo nyt monikultturismi ajaa ruotsinkielen tuhoa.

Vielä haluan painottaa, että äskeinen kommentti liittyi juuri ruotsinkielisten ja maahanmuuttajien välisiin suhteisiin, ei ruotsinkielisten ja suomenkielisten suhteisiin. Nuiva ruotsinkielinen voi olla itsekäs suomenkielisiä kohtaan, koska tästä itsekkyydestä voi hyötyä henkilökohtaisesti, mutta hänen oikeutettu, odotettu ja jalo puolustautumisensa sulauttamispolitiikalta ja väestönsiirroilta ei ole itsekkyyttä.

[EL SID]

Joskus ulkopuoliset näkevät tilanteen parhaiten - The New York Timesin mukaan suomenruotsalaiset ovat "maailman lellityin vähemmistö". Eiköhän siitä jotain kerro se, kuinka RKP on hallituksessa vuodesta toiseen, satoi tai paistoi. Vaatimuksissaan he ovat täysin irrallaan todellisuudesta.

"Finnish speakers don't want to be told that they must learn Swedish. Finnish people also have rights," Riitta Uosukainen kertoo lehdelle.

Loistavasti kiteytetty. Oikeastaan eniten hämmästyttää nuivien ruotsinkielisten itsekkyys. Miksi he eivät halua suoda etuisuuksia muille vähemmistöille? Tuskin mikään muu vähemmistö pääsisi edes lähelle heidän omia "saavutettuja etujaan".

Alkuperäiset ja perinteiset kielet ja kulttuurit kautta maailman ovat arvokkaita, ja säilyttämisen ja puolustamisen arvoisia. Suomessa suomi on (Suomen alueen saamelaiskielten ja ehkä karjalan ohella) alkuperäiskieli, ja ruotsiakin on puhuttu noin vuosituhat. Ruotsin kielellä, kuten suomellakin, on tämän perinteisyyden vuoksi oltava Suomessa erityinen oikeus säilyä ja kukoistaa. Tämä oikeus on samankaltainen kyseenalaistamaton ja luonnollinen oikeus, mikä olisi pitänyt suoda esimerkiksi Pohjois-Amerikan intiaaneille. Tämän oikeuden puuttuminen monilta ryhmiltä on vakavin uhka maailman kulttuurien moninaisuudelle. Oikeus sisältää esimerkiksi oikeuden välttyä sulauttamispolitiikalta, joka on monikultturismin eräs kulmakivi.

Intiaanien puolustautuminen kalpeanaamoja vastaan ei ollut "itsekkyyttä". Itsekkyyshän tarkoittaa henkilökohtaista itsekkyyttä, ja etnisen ryhmän edun ajattelu on lähestulkoon itsekkyyden vastakohta. Samoin jos ruotsinkielinen vastustaa kielensä ja identiteettinsä olemassaoloa uhkaavia väestönsiirtoja tai niitä edistäviä "positiivisen" syrjinnän keinoja, kysymys ei ole itsekkyydestä. Monikultturismin vastustajat joutuvat nimittäin yleensä henkilökohtaisesti vainon kohteiksi, ja siksi itsekkäimmät löytyvätkin monikultturistien leiristä. Nuivat ovat yleensä asettaneet yhteisen edun omansa edelle.

Poliittisesti itsekkäät ruotsinkieliset, kuten suomenkielisetkin, ovat yleensä monikultturisteja, jotka hyötyvät moku-kiihkoilustaan henkilökohtaisesti mm. henkilösuhteiden, maineen ja median avulla. Mokuttajien toiminta usein hyödyttää näennäisesti ruotsinkielisiä, sillä monikulttuurisuus-aatteeseen kuuluu enemmistön syrjintä ja vähemmistöjen paapominen, mutta pitkällä tähtäimellä ja itse asiassa jo nyt monikultturismi ajaa ruotsinkielen tuhoa.

Vielä haluan painottaa, että äskeinen kommentti liittyi juuri ruotsinkielisten ja maahanmuuttajien välisiin suhteisiin, ei ruotsinkielisten ja suomenkielisten suhteisiin. Nuiva ruotsinkielinen voi olla itsekäs suomenkielisiä kohtaan, koska tästä itsekkyydestä voi hyötyä henkilökohtaisesti, mutta hänen oikeutettu, odotettu ja jalo puolustautumisensa sulauttamispolitiikalta ja väestönsiirroilta ei ole itsekkyyttä.

voi kuule, kaikki väittely loppuu samana päivänä kuin pakkoruotsi. Jos on pihalla enemmän kuin lumi-ukko, ei sinulta tietenkään voi ihmeitä odottaa. paskan höpöttämisen sijaan, voisit mieluummin miettiä miten auttaa sorrettua vähemmistöämme eli ruotsinkielisten keskellä asuvia suomenkielisiä.

http://hommaforum.org/index.php/topic,9125.0.html

[Aldaron]

voi kuule, kaikki väittely loppuu samana päivänä kuin pakkoruotsi. Jos on pihalla enemmän kuin lumi-ukko, ei sinulta tietenkään voi ihmeitä odottaa. paskan höpöttämisen sijaan, voisit mieluummin miettiä miten auttaa sorrettua vähemmistöämme eli ruotsinkielisten keskellä asuvia suomenkielisiä.

http://hommaforum.org/index.php/topic,9125.0.html

Olisi todella naiivia kuvitella että ne kielipoliittiset ääriainekset joita EL SID edustaa tyytyisivät vain siihen että toisen kotimaisen pakollisuus oppiaineena poistuisi. Välittömästi sen jälkeen seuraisi tietenkin kampanja virkamiesruotsin poistamiseksi, koska olisi niin paljon niitä, jotka eivät koulussa olisi lukeneet ruotsia ollenkaan. Tämän jälkeen seuraisi kampanja ruotsin aseman lakkauttamiseksi toisena kansalliskielenä ja ruotsin säilyminen saamen kaltaisena toisena paikalliskielenä erään suunnitelman (Heikki Tala jne.) mukaan korkeintaan niissä kunnissa, joissa ruotsinkielisiä olisi vähintään 10%, mikä tarkoittaisi muun muassa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Turun muuttumista virallisesti yksikielisiksi ja ruotsinkielisten koulutus-, päivähoito- ym. palvelujen lakkauttamista näiltä paikkakunnilta. Mm. Ellilähän on tällä linjalla ja sai tukea EL SIDiltä. Vähän myöhemmin EL SID tunnustautui julkisesti vieläkin jyrkemmän linjan mieheksi asettuessaan kannattamaan Simon Eloa, jonka mielestä erilliset ruotsinkieliset koulut ja päiväkodit saisi kerta kaikkiaan lakkauttaa.
Simon Elon kanta on muuten täsmälleen se, miten pitkälle tässä asiassa voi mennä syyllistymättä kansanryhmän vastaiseen kiihotukseen. Tämän rajan ylitti kyllä kirkkaasti nimimerkki Vaalea, jonka mielestä ruotsinkieliset pitäisi joko "suomalaistaa" tai karkoittaa maasta. Mitä Vaalea oikeastaan tarkoittaa "suomalaistamisella" jää tosin loogisessa mielessä vähän epäselväksi etenkin kaltaisteni kaksikielisten suhteen, sillä puhumme suomea yhtä hyvin kuin hänkin. Ilmeisesti meidän pitäisi jotenkin unohtaa puhuvamme ruotsia suunnilleen yhtä hyvin kuin suomea, muuten kai seuraa matka kumiveneellä Ruotsiin, jota Vaalean kaltaiset fanaatikot luulevat kai meidän "oikeaksi" kotimaaksemme ja jossa muuten kaikkein tyypillisin kommentti suomenruotsalaiselle on: "Oletpa sä oppinut hyvin ruotsia...".
Kiteytän: Kun on puhe EL SIDin kaltaisista tyypeistä, olisi hyvin naiivia kuvitella, että heidän puheensa "pakkoruotsista" olisi mitään muuta kuin taktiikkaa. Sehän on vasta ensimmäinen askel heidän suunnitelmassaan. Kyseessä on heidän oma pikku pelinsä, johon ei pidä mennä mukaan, sillä se on valmiiksi rakennettu heidän ehdoillaan toimivaksi sen logiikan mukaisesti johon olen edellä viitannut.
Pirulle ei pidä antaa pikkusormea. Ajatus, jonka mukaan kyse olisi muka "vain" toisen kotimaisen pakollisuuden poistamisesta on aivan yhtä naiivi kuin se kuvitelma, että Suomalaisuuden Liitto nykyisessä ääriainesten valtaamassa muodossaan olisi muka "isänmaallinen" järjestö...  

[Aldaron]

edelliseen vastukseeni viitaten:

mitä sinulla on Ellilää vastaan? pidätkö häntä jotenkin huonompana kuin itseäsi, koska tuot hänen kirjoituksia esille kuin rikollista tekstiä?

Sinun näkökulmastasi katsoen hänen näkemyksensä ovat ilmeisesti jotenkin "maltillisia". Sekä Ellilä että sinä haluatte viedä suurelta osalta ruotsinkielistä väestöä (ja lähes kaikilta kaksikielisiltä) oikeuden ruotsinkielisiin kouluihin ja päiväkoteihin (lisäksi menisi koko maasta kaikki ruotsinkielinen korkeakouluopetus) ja sitten vielä oletat, että minä tai kaltaiseni olisimme kanssasi yhteistyössä.
Missä oikein on todellisuustajusi?

miksi oletat, että minua kiinnostaisi sinunkaltaistesi yhteistyö? ja missä? Edustamasi taho, eli RKPläisyys on pahin mokuttaja, eikä yksi pääsky tee kesää.
Jos olet tullut tänne sillä mielellä, että me riemuitsemme, kun olemme saaneet yhden bätrre folkkenin jäsenen piiriimme, niin erehdyt.

Tässä vielä tyylinäyte EL SIDiltä. Tämä sitaatti puhuu aika lailla puolestaan, monessakin mielessä.

[mikkoellila]

Uskotko johonkin sellaiseen vainoharhaiseen slippery slope-teoriaan, että pakkoruotsin poistaminen automaattisesti johtaa mm. ruotsinkielisten lastentarhojen lakkauttamiseen?

Mitä tekemistä näillä asioilla on keskenään?

Puolustatko pakkoruotsia sillä argumentilla, että pakkoruotsin ylläpitäminen on välttämätöntä ruotsinkielisten lastentarhojen olemassaololle?

Mitä päihteitä käytät?

[Aldaron]

Uskotko johonkin sellaiseen vainoharhaiseen slippery slope-teoriaan, että pakkoruotsin poistaminen automaattisesti johtaa mm. ruotsinkielisten lastentarhojen lakkauttamiseen?

Mitä tekemistä näillä asioilla on keskenään?

Puolustatko pakkoruotsia sillä argumentilla, että pakkoruotsin ylläpitäminen on välttämätöntä ruotsinkielisten lastentarhojen olemassaololle?

Mitä päihteitä käytät?

No tuohan on sinun tavanomaista tyyliäsi. En vaivaudu edes varsinaisesti vastaamaan, viittaanpa vain siihen mitä olen aiheesta jo muutamaan kertaan kirjoittanut. Totta kai ruotsin kielen vastaisuudessa on useita eri rankkuusasteita ja vain häviävän pieni "lunatic fringe" on sillä kannalla kuin esim. Vaalea, mutta onhan sentään ilmiselvää että ne, jotka haluaisivat mm. lakkauttaa virallisen kaksikielisyyden, kaiken ruotsinkielisen korkeakouluopetuksen ja ruotsinkieliset koulu- päiväkoti- jne. palvelut Pääkaupunkiseudulta ja Turusta (kuten esim. sinä) käyttävät "pakkoruotsikysymystä" vain eräänlaisena täkynä ja suunnitelmansa ensimmäisenä osana. Näin ihan riippumatta siitä, kuinka moni toisen kotimaisen pakollisuuden vastustajista todellisuudessa haluaa myös lakkauttaa esim. virallisen kaksikielisyyden jne.
Kuten sanoin: pirulle ei pidä antaa pikkusormea. Miksi minä tai kaltaiseni menisimme mukaan niiden ihmisten pikku peliin, jotka olemme tunnistaneet vastustajiksemme?

[Totuusko?]

Kuten sanoin: pirulle ei pidä antaa pikkusormea. Miksi minä tai kaltaiseni menisimme mukaan niiden ihmisten pikku peliin, jotka olemme tunnistaneet vastustajiksemme?

En ole varma kenen pikkusormesta kirjoitat, mutta tässä nimenomaisessa kysymyksessä on kyse siitä, että pikkuruinen vähemmistö omaa etuisuuksia/oikeuksia, mistä kaikki muut vähemmistöt voivat vain uneksia.

[Uljanov]

@ Aldaron

Jos saisi vähän selvennystä. Viestistäsi muodustuu väkisinkin sellainen kuva, että tärkein syy pakkoruotsin ylläpitämiselle on muiden, pakkoruotsiin liittymättömien etujen säilyttäminen. Oletetaan että ruotsin asema toisena kansalliskielenä voitaisiin säilyttää ilman pakkoruotsiakin (ja miksei voitaisi?) olisitko tämän oletuksen vallitessa valmis luopumaan pakkoruotsista?

En ole koskaan ymmärtänyt mitä etua peruskoulujen pakkoruotsista voi olla suomenruotsalaisille. Eihän suomenruotsalaisten oikeuksien turvaaminen vaadi suomenkielisten oikeuksien polkemista.

[Aldaron]

Kuten sanoin: pirulle ei pidä antaa pikkusormea. Miksi minä tai kaltaiseni menisimme mukaan niiden ihmisten pikku peliin, jotka olemme tunnistaneet vastustajiksemme?

En ole varma kenen pikkusormesta kirjoitat, mutta tässä nimenomaisessa kysymyksessä on kyse siitä, että pikkuruinen vähemmistö omaa etuisuuksia/oikeuksia, mistä kaikki muut vähemmistöt voivat vain uneksia.

Katsos kun pointti on siinä, että me emme ole mikään etninen vähemmistö Suomessa asuvien venäläisten ja somalien tapaan, vaan me olemme suomalaisia ihan yhtä paljon kuin suomenkielisetkin. Matemaattinen vähemmistö tosin olemme, mutta se on eri asia. Perustuslaki on koko Suomen itsenäisyyden ajan määrittänyt Suomen kaksikieliseksi kansakunnaksi, joten mitään Suomessa enemmän tai vähemmän tilapäisesti asuvia muukalaisia meistä ei saa tekemälläkään. Tämä on täsmälleen yhtä paljon meidän maamme kuin yksikielisesti suomenkielistenkin.
Ei se sen monimutkaisempaa ole.

[jeremies]

Tämä ei liity suoranaisesti ruotsin kielen vastustamiseen, mutta

Sukulaistyttö oli tuossa hakenut kauppatieteelliseen tiedekuntaan, ei ihan tärpännyt tällä kertaa. Katselin tuossa sitten hakijamääriä ja sisäänpäässeiden suhdetta. Kaikkein vaikeinta oli päästä Helsingin kauppakorkeakouluun, vain 1/11 pääsi sisään. Muissa kauppakorkeakouluissa/kauppatieteellisissä tiedekunnissa sisäänpääsy oli hieman helpompaa, tosin helpoimmillaankin vai 1/7 hakijasta pääsi sisään.

Sen sijaan Hankenille (Helsinki + Vaasa) haki heidän omien sivujensa mukaan 550 hakijaa ja sisään otettiin 224, eli puolet hakijoista!

Minusta tämä on täysin käsittämätöntä, että ruotsinkielisyys on lähes automaatio ylimpään kauppatieteelliseen yliopistokoulutukseen Suomessa.

Toivottavasti uusi puolue ottaa asiakseen tasa-arvon ajamisen myös opiskelijavalinnoissa. Tätähän asiaa sivusi juuri tällä viikolla muun muassa Claes Andersson.

[Totuusko?]

Katsos kun pointti on siinä, että me emme ole mikään etninen vähemmistö Suomessa asuvien venäläisten ja somalien tapaan, vaan me olemme suomalaisia ihan yhtä paljon kuin suomenkielisetkin. Matemaattinen vähemmistö tosin olemme, mutta se on eri asia. Perustuslaki on koko Suomen itsenäisyyden ajan määrittänyt Suomen kaksikieliseksi kansakunnaksi, joten mitään Suomessa enemmän tai vähemmän tilapäisesti asuvia muukalaisia meistä ei saa tekemälläkään. Tämä on täsmälleen yhtä paljon meidän maamme kuin yksikielisesti suomenkielistenkin.
Ei se sen monimutkaisempaa ole.

Pointti on siinä, että Suomen kaksikielisyys kaikkine lieveilmiöineen on järjettömän kallis ja suomenkielisiä syrjivä. Sillä vähäpätöisellä seikalla, mikä vähemmistöistä (etninen, matemaattinen, tms.) tällaisesta järjettömästä poliittisesta linjauksesta yksinoikeudella (suomenkielisten kustannuksella) nauttii, ei ole mitään merkitystä.

[Aldaron]

@ Aldaron

Jos saisi vähän selvennystä. Viestistäsi muodustuu väkisinkin sellainen kuva, että tärkein syy pakkoruotsin ylläpitämiselle on muiden, pakkoruotsiin liittymättömien etujen säilyttäminen. Oletetaan että ruotsin asema toisena kansalliskielenä voitaisiin säilyttää ilman pakkoruotsiakin (ja miksei voitaisi?) olisitko tämän oletuksen vallitessa valmis luopumaan pakkoruotsista?

En ole koskaan ymmärtänyt mitä etua peruskoulujen pakkoruotsista voi olla suomenruotsalaisille. Eihän suomenruotsalaisten oikeuksien turvaaminen vaadi suomenkielisten oikeuksien polkemista.

Okei, tehdään tuo ajatusleikki: oletetaan että poistetaan vain toisen kotimaisen pakollisuus peruskoulusta ja lukiosta (toinen variantti: pakollisuus säilyy lukiossa mutta ei peruskoulussa). Siitä seuraa, että kaikki korkeakouluasteelle jatkavat törmäävät ruotsin pakollisuuteen kuitenkin siellä, joten ne jotka eivät ole älynneet valita ruotsia jo koulussa vaikeuttavat huomattavasti omia mahdollisuuksiaan valmistua korkeakoulusta tai yliopistosta. Jos tätä argumenttia käyttää keskustellessaan "pakkoruotsin" vastustajan kanssa, he lähes poikkeuksetta tarjoavat yksinkertaista ratkaisua: poistetaan toisen kotimaisen pakollisuus myös korkea-asteelta.
Nyt kannattaa pysähtyä miettimään, mitä luultavasti seuraisi siitä, että yliopistoista alkaisi valmistua merkittäviä määriä ihmisiä, jotka eivät osaisi toista kotimaista ollenkaan. Lakihan edellyttää toisen kotimaisen taitoa (vaihdellen paikkakunnan kieliluokituksen ja viran laadun mukaan) periaatteessa kaikilta virkamiehiltä, joten ne jotka eivät yliopistosta valmistuttuaankaan osaisi ollenkaan ruotsia huomaisivat työllistymismahdollisuuksiensa rajoittuvan huomattavasti. Jos käyttää tätä argumenttia niiden kanssa jotka muka vastustavat "vain" pakkoruotsia, heidän ratkaisunsa on tietenkin saman logiikan mukainen kuin edellä: okei, poistetaan sitten virkamiehiltä vaatimus osata ruotsia. Ja kun näin pitkälle ollaan päästy, seuraava askel on ihan loogisesti virallisen kaksikielisyyden täydellinen lakkauttaminen.
Kiteytän: jos tehdään tuon esittämäsi ajatusleikin mukaisesti ja poistetaan vain toisen kotimaisen pakollisuus koulusta, se johtaa käytännössä siihen, että meillä on kohta suuri joukko niitä (enimmäkseen poikia/miehiä), jotka ovat omaa tyhmyyttään ja lyhytnäköisyyttään vaikeuttaneet merkittävästi omia mahdollisuuksiaan jatko-opintoihin. Tästä turhautuneiden joukosta tulisi aivan erinomainen painostusryhmä kaiken kaksikielisyyden lakkauttamiseksi tästä maasta. Suomalaisuuden Liiton johtajat eivät ole mitenkään typeriä ja he käsittävät tämän kaiken erittäin hyvin, toisin kuin monet yläasteikäiset pojat, joiden mielestä koko ruotsin kieli on syvältä. Of course, it's all part of a plan...  
Keskeinen ongelma onkin siinä, että ruotsin opiskelu aloitetaan useimmiten ihan liian myöhään eli 7. luokalla. Liian myöhään kahdessakin mielessä:
1)Jos ruotsia luetaan vain tuo määrä vuosia, sen oppivat kunnolla vain ne, jotka ovat selvästi keskimääräistä parempia kielissä. Tätä kannattaa verrata siihen tosiseikkaan, että ruotsinkielisissä kouluissa "pakkosuomi" alkaa jo 3. luokalla. Ei ihme, että ruotsinkieliset osaavat keskimäärin suomea paljon paremmin kuin suomenkieliset ruotsia, sillä tämä epäsuhta toisen kotimaisen opetuksen volyymissä suorastaan takaa sen. On muuten aika ironista, että monet suomenkieliset (kuten mm. eräistä kommenteista minulle ilmenee) luulevat, ettei suomi muka ole pakollinen oppiaine ruotsinkielisissä kouluissa...
2) Keskimääräisestä 7. luokan oppilaasta (pätee etenkin poikiin) kaikki kouluun liittyvä on syvältä, etenkin joku epämääräinen "homopetterien mongerrus" jota he eivät aikaisemmin ole edes lukeneet ja jota yhtäkkiä pitäisi ruveta oppimaan juuri kaikkein pahimmassa kapinointi-iässä.
On ollut puhetta ruotsin kielen opetuksen aikaistamisesta yhä useammassa koulussa niistä syistä joihin juuri viittasin. Käsittääkseni nykyinen opetusministeri ei ole mitenkään vieras tälle ajatukselle. Paras ratkaisu olisi, jos ruotsi alkaisi kaikissa suomenkielisissä kouluissa samaan aikaan kuin suomi ruotsinkielisissä kouluissa eli 3.luokalla. Mm Paavo Lipponen on tämän ratkaisun kannalla, mutta saa nähdä, mikä on käytännössä poliittisesti mahdollista.
Kiteytys kaikesta edellisestä: toisen kotimaisen pakollisuuden tärkein käytännöllinen pointti on maksimoida peruskoulua käyvän koulutus- ja uramahdollisuudet suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa hyvällä ruotsin kielen taidolla on todellisuudessa paljon enemmän painoarvoa (monessakin mielessä) kuin monet haluavat uskoa.
 

[mikkoellila]

Okei, tehdään tuo ajatusleikki: oletetaan että poistetaan vain toisen kotimaisen pakollisuus peruskoulusta ja lukiosta (toinen variantti: pakollisuus säilyy lukiossa mutta ei peruskoulussa). Siitä seuraa, että kaikki korkeakouluasteelle jatkavat törmäävät ruotsin pakollisuuteen kuitenkin siellä, joten ne jotka eivät ole älynneet valita ruotsia jo koulussa vaikeuttavat huomattavasti omia mahdollisuuksiaan valmistua korkeakoulusta tai yliopistosta. Jos tätä argumenttia käyttää keskustellessaan "pakkoruotsin" vastustajan kanssa, he lähes poikkeuksetta tarjoavat yksinkertaista ratkaisua: poistetaan toisen kotimaisen pakollisuus myös korkea-asteelta.
Nyt kannattaa pysähtyä miettimään, mitä luultavasti seuraisi siitä, että yliopistoista alkaisi valmistua merkittäviä määriä ihmisiä, jotka eivät osaisi toista kotimaista ollenkaan. Lakihan edellyttää toisen kotimaisen taitoa (vaihdellen paikkakunnan kieliluokituksen ja viran laadun mukaan) periaatteessa kaikilta virkamiehiltä, joten ne jotka eivät yliopistosta valmistuttuaankaan osaisi ollenkaan ruotsia huomaisivat työllistymismahdollisuuksiensa rajoittuvan huomattavasti.

Tämä johtaisi tietysti siihen, että ruotsin kielen taitoa edellyttäviin virkoihin hakeutuisi vain ruotsintaitoisia ihmisiä.

Nykyään niihin hakeutuu mitätahansa randomporukkaa, koska jokainen kouluja käynyt ihminen osaa ruotsia määritelmän mukaan.

Keskeinen ongelma onkin siinä, että ruotsin opiskelu aloitetaan useimmiten ihan liian myöhään eli 7. luokalla. Liian myöhään kahdessakin mielessä:
1)Jos ruotsia luetaan vain tuo määrä vuosia, sen oppivat kunnolla vain ne, jotka ovat selvästi keskimääräistä parempia kielissä. Tätä kannattaa verrata siihen tosiseikkaan, että ruotsinkielisissä kouluissa "pakkosuomi" alkaa jo 3. luokalla. Ei ihme, että ruotsinkieliset osaavat keskimäärin suomea paljon paremmin kuin suomenkieliset ruotsia, sillä tämä epäsuhta toisen kotimaisen opetuksen volyymissä suorastaan takaa sen.

5-prosenttinen vähemmistö tietysti tarvitsee 95-prosenttisen enemmistön kieltä enemmän kuin päinvastoin.

Iirinkieliset irlantilaiset osaavat englantia paremmin kuin englanninkieliset iiriä.

Sinun ratkaisusi tähän olisi tietysti se, että iiri olisi pakollinen aine Irlannin englanninkielisissä kouluissa 3. luokalta asti.

2) Keskimääräisestä 7. luokan oppilaasta (pätee etenkin poikiin) kaikki kouluun liittyvä on syvältä, etenkin joku epämääräinen "homopetterien mongerrus" jota he eivät aikaisemmin ole edes lukeneet ja jota yhtäkkiä pitäisi ruveta oppimaan juuri kaikkein pahimmassa kapinointi-iässä.
On ollut puhetta ruotsin kielen opetuksen aikaistamisesta yhä useammassa koulussa niistä syistä joihin juuri viittasin. Käsittääkseni nykyinen opetusministeri ei ole mitenkään vieras tälle ajatukselle. Paras ratkaisu olisi, jos ruotsi alkaisi kaikissa suomenkielisissä kouluissa samaan aikaan kuin suomi ruotsinkielisissä kouluissa eli 3.luokalla.

Täysin sairas ajatus. Ks. ed.

Mm Paavo Lipponen on tämän ratkaisun kannalla, mutta saa nähdä, mikä on käytännössä poliittisesti mahdollista.

Paavo Lipponen on tunnetusti mielipuoli, jonka sairaudelle vetää vertoja Suomen poliittisessa lähihistoriassa lähinnä vain Urho Kekkonen.

Kiteytys kaikesta edellisestä: toisen kotimaisen pakollisuuden tärkein käytännöllinen pointti on maksimoida peruskoulua käyvän koulutus- ja uramahdollisuudet suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa hyvällä ruotsin kielen taidolla on todellisuudessa paljon enemmän painoarvoa (monessakin mielessä) kuin monet haluavat uskoa.

Suomalaisessa yhteiskunnassa ruotsin kielen taidolla on paljon vähemmän merkitystä kuin jotkut hölmöt suomenruotsalaiset haluaisivat fantasioissaan uskoa.

Suomenruotsalainen isoisäni painotti aina nimenomaan suomen kielen merkitystä Suomen ainoana todellisena kansalliskielenä, kutsui itseään hurriksi ja halveksui suomea osaamattomia ummikkoruotsalaisia pohjanmaalaisia ja ahvenanmaalaisia sukulaisiaan.

Myös esim. Mannerheim ja Sibelius irtisanoutuivat suomenruotsalaisuudesta ja kokivat nimenomaan suomen kielen ehdottoman tärkeäksi kansalliselle identiteetillemme ja vähättelivät ruotsin kielen merkitystä. Mannerheim mm. käytti valtionhoitajana eli vt. presidenttinä nimeä Kustaa Mannerheim eli suomensi nimensä Gustafista Kustaaksi asettuakseen maamme väestön suomenkielisen valtaenemmistön puolelle huolimatta omasta suomenruotsalaisesta sukutaustastaan.

Tällaiset isänmaalliset fennomaaniset suomenruotsalaiset ovat 1800-luvulta asti olleet merkittävä osa sivistyneistöämme. Itsekin identifioidun osittain tähän suomenmieliseen suomenruotsalaiseen sivistyneistöön, vaikka oma äidinkieleni onkin suomi. Fennomaaniset suomenruotsalaiset ovat kunnioitettavia isänmaallisia suomalaisia. Sen sijaan ruotsin kielen keskiaikaista yliherruutta kannattavat freudenthalilaiset ovat hulluja separatisteja ja maanpettureita ja vallankumouksellisia ja Suomen valtion vihollisia.

[Totuusko?]

...Tätä kannattaa verrata siihen tosiseikkaan, että ruotsinkielisissä kouluissa "pakkosuomi" alkaa jo 3. luokalla. Ei ihme, että ruotsinkieliset osaavat keskimäärin suomea paljon paremmin kuin suomenkieliset ruotsia, sillä tämä epäsuhta toisen kotimaisen opetuksen volyymissä suorastaan takaa sen. On muuten aika ironista, että monet suomenkieliset (kuten mm. eräistä kommenteista minulle ilmenee) luulevat, ettei suomi muka ole pakollinen oppiaine ruotsinkielisissä kouluissa...
 

Hei haloo, onko ketään kotona? Olisi järjetöntä olla opiskelematta kieltä, jota puhuu 95% kansalaisista. Vertauksesi tähän "tosiseikkaan" ontuu pahasti. Minun puolestani pakkosuomi voitaisiin tehdä myös vapaaehtoiseksi ruotsinkielisille. Minulle on yhdentekevää osaavatko ruotsinkieliset suomea vai ei. Luulen kuitenkin, että he eivät jättäisi suomenkielen opintoja väliin mistään hinnasta.

[Dark Serenity]

Joo ei kyllä oikeen näytä hissi nousevan yläkerroksiin saakka aldaronilla tänään.

Pakkosuomi Suomessa! Voi jeesus, miksi ihmeessä suomenruotsalaiset tahtoisivatkaan osata kieltä jota puhuu 95% kansalaisista. Mutta kun koko Suomi joutuu opiskelemaan kieltä jota puhuu muutama prosentti, on ruotsi rikkaus ja opiskelu paikallaan.

[Aldaron]

Tämä ei liity suoranaisesti ruotsin kielen vastustamiseen, mutta

Sukulaistyttö oli tuossa hakenut kauppatieteelliseen tiedekuntaan, ei ihan tärpännyt tällä kertaa. Katselin tuossa sitten hakijamääriä ja sisäänpäässeiden suhdetta. Kaikkein vaikeinta oli päästä Helsingin kauppakorkeakouluun, vain 1/11 pääsi sisään. Muissa kauppakorkeakouluissa/kauppatieteellisissä tiedekunnissa sisäänpääsy oli hieman helpompaa, tosin helpoimmillaankin vai 1/7 hakijasta pääsi sisään.

Sen sijaan Hankenille (Helsinki + Vaasa) haki heidän omien sivujensa mukaan 550 hakijaa ja sisään otettiin 224, eli puolet hakijoista!

Minusta tämä on täysin käsittämätöntä, että ruotsinkielisyys on lähes automaatio ylimpään kauppatieteelliseen yliopistokoulutukseen Suomessa.

Toivottavasti uusi puolue ottaa asiakseen tasa-arvon ajamisen myös opiskelijavalinnoissa. Tätähän asiaa sivusi juuri tällä viikolla muun muassa Claes Andersson.

Hanken ja yleisesti ottaen kaupallisen alan korkeakoulutus Suomessa on hyvin mielenkiintoinen juttu, useastakin syystä.
Eräitä faktoja, joista viimeinen vaikuttaa paradoksilta mutta kertoo itse asiassa jotain hyvin olennaista siitä, miksi hyvä (ei siis vain keskinkertainen) ruotsin kielen taito on käytännössä erittäin arvokas asia niille meistä, jotka tämän ominaisuuden sattuvat omistamaan:
1) Hankenille on tosiaan varsin helppo päästä. Voin vahvistaa tämän, sillä olen opiskellut jonkin aikaa Hankenilla (tosin en valmistunut sieltä vaan opintoni suuntautuivat vähän ajan kuluttua eräälle toiselle alalle). Luin pääsykoekirjat kerran läpi (mihin meni neljä päivää) ja totta kai minut hyväksyttiin, juuri kuten olin odottanutkin. Hanken oli opiskelupaikkana todella mukava, mihin omalta osaltaan vaikutti lähes täydellisyyttä hipova biletyskulttuuri ja se empiirisesti todennettu tosiseikka, että siellä oli/on keskimäärin paremman näköiset (myös luonteeltaan hyvin miellyttävät) naiset kuin yhdessäkään muussa Helsingin (tai Espoon: TKK) korkeakoulussa tai tiedekunnassa...  
2) En muista varmasti miten suuri osa Suomen ekonomeista saa koulutuksensa ruotsiksi, mutta sen tiedän, että tuo prosentuaalinen osuus on huomattavasti suurempi kuin 5.5% (ruotsinkielisten osuus väestöstä). Tästä tulemme kohtaan
3) eli siihen näennäiseen paradoksiin, johon jo alussa viittasin. Hankenille on, kuten totesimme, varsin helppo päästä, mikä johtuu siitä, että ekonomeja koulutetaan ruotsiksi huomattavasti suurempi osuus kuin ruotsinkielisen väestön keskimääräisestä prosenttiosuudesta (5.5%) voisi päätellä. Näistä syistä johtuen moni voisi luulla, että Hankenilla suoritettu tutkinto painaisi työmarkkinoilla vähemmän kuin esim. Helsingin (suomenkielisessä) Kauppakorkeakoulussa suoritettu tutkinto, sillä onhan Helsingin Kauppakorkeaan sentään vaikeampi päästä kuin Hankenille ja tavallisen talonpoikaisjärjen mukaan korkeakoulututkinnon markkina-arvon olettaisi korreloivan varsin hyvin sen kanssa miten vaikeaa kyseiseen korkeakouluun on päästä.
Tästä kaikesta huolimatta Hankenilta valmistuneet ovat työmarkkinoilla (ja nimenomaan yksityissektorilla) vähintään yhtä kysyttyjä kuin Kauppiksen kasvatit.
On otettava huomioon, että yksityissektori on "lahjomaton" siinä merkityksessä, että siellä painavat ennen kaikkea "marketable skills".
Tärkein syy tähän näennäiseen paradoksiin on se, että lähes tai täysin kaksikielisillä (suomi/ruotsi) ekonomeilla on Suomen yksityissektorilla (eikä vähiten juuri täällä Pääkaupunkiseudulla) selvä kilpailuetu niihin ekonomeihin nähden, jotka osaavat toista kotimaista (suomea tai ruotsia) vain huonosti tai korkeintaan keskinkertaisesti.
Yksilötason kaksikielisyys molemmissa kansalliskielissämme on siis varsin huomattava etu. Tämän edun merkitys korostuu nimenomaan a) akateemisesti koulutetussa väestössä ja b) yksityissektorilla. Ei ole siis ihme että tämä etu näkyy kaikkein ilmeisimmin juuri ekonomikoulutuksen saaneilla.
Varsin monet akateemisesti koulutetut suomenkieliset, etenkin Pääkaupunkiseudulla, ovat tajunneet tämän tosiasian. Ei olekaan mikään ihme, että ruotsinkieliset kielikylpypäiväkodit ja -koulut ovat niin suosittuja. Vielä vähemmän yllättävä on se seikka, että lapset noissa päiväkodeissa ja kouluissa ovat valtaosaltaan akateemisten kotien kasvatteja. Sama logiikka muuten pätee siihen, minkä kielisen koulun kaksikielisen (suomi/ruotsi) perheen vanhemmat todennäköisesti valitsevat lapsilleen. Kaikkein voimakkaimpana tähän vaikuttavana muuttujana nimittäin toimii juuri vanhempien koulutustaso: mitä paremmin koulutettuja vanhemmat ovat, sitä todennäköisempää on, että lapsi ilmoitetaan ruotsinkieliseen kouluun. Kaksikielisten perheiden lapsista käy nykyisin muistaakseni noin 70% koulua ruotsiksi, kun vielä muutama vuosikymmen sitten yli puolet kävi koulua suomeksi. Useimmat (mutta ei kaikki) ruotsinkieliseen kouluun ilmoitetut myös rekisteröidään äidinkieleltään ruotsinkielisiksi, mikä on tärkein syy siihen, että virallisesti ruotsinkielisten osuus nuorimmista ikäluokista on suurempi kuin ruotsinkielisten osuus väestöstä keskimäärin. Toinen syy on se, että ruotsinkielisiksi rekisteröidyt äidit saavat nykyisin keskimäärin hieman enemmän lapsia kuin suomenkielisiksi rekisteröidyt (tämäkin oli muuten aikaisemmin toisinpäin).
Eräs ruotsinkielisten koulujen kilpailuvaltti on se, että 3. luokalla alkava suomen kielen opetus on eriytetty siten että kaksikieliset (noin 70% Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisten koulujen oppilaista) lukevat ns. Modersmålsinriktad Finskaa, joka tasoltaan vastaa suomenkielisten koulujen äidinkielenopetusta (tuntimäärä tosin on sama kuin niillä jotka lukevat "vain" tavallista suomea). Suomenkielisissä kouluissa vastaavaa "äidinkielisuuntautunutta ruotsia" ei ole.
Eräs yksityiskohta vielä: Hankenille tai muille ruotsinkielisille opintolinjoille pääsy ei ole kiinni hakijan rekisteröidystä äidinkielestä, vaikka moni näin luuleekin, vaan näille linjoille pääsee:
1) Ruotsinkielisestä koulusta valmistuneet
2) Valtion ns. suuren kielikokeen suorittaneet ja
3) Varsinaista pääsykoetta edeltävän kielikokeen suorittaneet
Esim. Hankenilla on paljon suomenkielisen koulun käyneitä. Monet näistä ovat taustaltaan enemmän tai vähemmän kaksikielisiä.    

[Taavitsainen]

Hurreilla ei ole mitään asiaa tukea kieltänsä suomessa, 800 vuotta heidän valvontaa riitti.

[Aldaron]

Hurreilla ei ole mitään asiaa tukea kieltänsä suomessa, 800 vuotta heidän valvontaa riitti.

Perustuslaki määrittelee Suomen kaksikieliseksi kansakunnaksi. Kaksikielisyyttä vastaan äänesti eduskunnassa vain kolme edustajaa.
Toisin sanoen: sinä virallisen kaksikielisyyden vastustajana kuulut pieneen vähemmistöön. Minä taas virallisen kaksikielisyyden kannattajana nimenomaan kuulun suureen enemmistöön.
Varsin yksiselitteinen asia. Voit urputtaa ihan miten paljon haluat, mutta perustuslakia et kykene muuttamaan.
Q.E.D.

[Taavitsainen]

Hurreilla ei ole mitään asiaa tukea kieltänsä suomessa, 800 vuotta heidän valvontaa riitti.

Perustuslaki määrittelee Suomen kaksikieliseksi kansakunnaksi. Kaksikielisyyttä vastaan äänesti eduskunnassa vain kolme edustajaa.
Toisin sanoen: sinä virallisen kaksikielisyyden vastustajana kuulut pieneen vähemmistöön. Minä taas virallisen kaksikielisyyden kannattajana nimenomaan kuulun suureen enemmistöön.
Varsin yksiselitteinen asia. Voit urputtaa ihan miten paljon haluat, mutta perustuslakia et kykene muuttamaan.
Q.E.D.

(SNIP)

Toivottavasti väliaikainen taantuma koulunpihatasolle.

[Aldaron]

Okei, tehdään tuo ajatusleikki: oletetaan että poistetaan vain toisen kotimaisen pakollisuus peruskoulusta ja lukiosta (toinen variantti: pakollisuus säilyy lukiossa mutta ei peruskoulussa). Siitä seuraa, että kaikki korkeakouluasteelle jatkavat törmäävät ruotsin pakollisuuteen kuitenkin siellä, joten ne jotka eivät ole älynneet valita ruotsia jo koulussa vaikeuttavat huomattavasti omia mahdollisuuksiaan valmistua korkeakoulusta tai yliopistosta. Jos tätä argumenttia käyttää keskustellessaan "pakkoruotsin" vastustajan kanssa, he lähes poikkeuksetta tarjoavat yksinkertaista ratkaisua: poistetaan toisen kotimaisen pakollisuus myös korkea-asteelta.
Nyt kannattaa pysähtyä miettimään, mitä luultavasti seuraisi siitä, että yliopistoista alkaisi valmistua merkittäviä määriä ihmisiä, jotka eivät osaisi toista kotimaista ollenkaan. Lakihan edellyttää toisen kotimaisen taitoa (vaihdellen paikkakunnan kieliluokituksen ja viran laadun mukaan) periaatteessa kaikilta virkamiehiltä, joten ne jotka eivät yliopistosta valmistuttuaankaan osaisi ollenkaan ruotsia huomaisivat työllistymismahdollisuuksiensa rajoittuvan huomattavasti.

Tämä johtaisi tietysti siihen, että ruotsin kielen taitoa edellyttäviin virkoihin hakeutuisi vain ruotsintaitoisia ihmisiä.

Nykyään niihin hakeutuu mitätahansa randomporukkaa, koska jokainen kouluja käynyt ihminen osaa ruotsia määritelmän mukaan.

Keskeinen ongelma onkin siinä, että ruotsin opiskelu aloitetaan useimmiten ihan liian myöhään eli 7. luokalla. Liian myöhään kahdessakin mielessä:
1)Jos ruotsia luetaan vain tuo määrä vuosia, sen oppivat kunnolla vain ne, jotka ovat selvästi keskimääräistä parempia kielissä. Tätä kannattaa verrata siihen tosiseikkaan, että ruotsinkielisissä kouluissa "pakkosuomi" alkaa jo 3. luokalla. Ei ihme, että ruotsinkieliset osaavat keskimäärin suomea paljon paremmin kuin suomenkieliset ruotsia, sillä tämä epäsuhta toisen kotimaisen opetuksen volyymissä suorastaan takaa sen.

5-prosenttinen vähemmistö tietysti tarvitsee 95-prosenttisen enemmistön kieltä enemmän kuin päinvastoin.

Iirinkieliset irlantilaiset osaavat englantia paremmin kuin englanninkieliset iiriä.

Sinun ratkaisusi tähän olisi tietysti se, että iiri olisi pakollinen aine Irlannin englanninkielisissä kouluissa 3. luokalta asti.

2) Keskimääräisestä 7. luokan oppilaasta (pätee etenkin poikiin) kaikki kouluun liittyvä on syvältä, etenkin joku epämääräinen "homopetterien mongerrus" jota he eivät aikaisemmin ole edes lukeneet ja jota yhtäkkiä pitäisi ruveta oppimaan juuri kaikkein pahimmassa kapinointi-iässä.
On ollut puhetta ruotsin kielen opetuksen aikaistamisesta yhä useammassa koulussa niistä syistä joihin juuri viittasin. Käsittääkseni nykyinen opetusministeri ei ole mitenkään vieras tälle ajatukselle. Paras ratkaisu olisi, jos ruotsi alkaisi kaikissa suomenkielisissä kouluissa samaan aikaan kuin suomi ruotsinkielisissä kouluissa eli 3.luokalla.

Täysin sairas ajatus. Ks. ed.

Mm Paavo Lipponen on tämän ratkaisun kannalla, mutta saa nähdä, mikä on käytännössä poliittisesti mahdollista.

Paavo Lipponen on tunnetusti mielipuoli, jonka sairaudelle vetää vertoja Suomen poliittisessa lähihistoriassa lähinnä vain Urho Kekkonen.

Kiteytys kaikesta edellisestä: toisen kotimaisen pakollisuuden tärkein käytännöllinen pointti on maksimoida peruskoulua käyvän koulutus- ja uramahdollisuudet suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa hyvällä ruotsin kielen taidolla on todellisuudessa paljon enemmän painoarvoa (monessakin mielessä) kuin monet haluavat uskoa.

Suomalaisessa yhteiskunnassa ruotsin kielen taidolla on paljon vähemmän merkitystä kuin jotkut hölmöt suomenruotsalaiset haluaisivat fantasioissaan uskoa.

Suomenruotsalainen isoisäni painotti aina nimenomaan suomen kielen merkitystä Suomen ainoana todellisena kansalliskielenä, kutsui itseään hurriksi ja halveksui suomea osaamattomia ummikkoruotsalaisia pohjanmaalaisia ja ahvenanmaalaisia sukulaisiaan.

Myös esim. Mannerheim ja Sibelius irtisanoutuivat suomenruotsalaisuudesta ja kokivat nimenomaan suomen kielen ehdottoman tärkeäksi kansalliselle identiteetillemme ja vähättelivät ruotsin kielen merkitystä. Mannerheim mm. käytti valtionhoitajana eli vt. presidenttinä nimeä Kustaa Mannerheim eli suomensi nimensä Gustafista Kustaaksi asettuakseen maamme väestön suomenkielisen valtaenemmistön puolelle huolimatta omasta suomenruotsalaisesta sukutaustastaan.

Tällaiset isänmaalliset fennomaaniset suomenruotsalaiset ovat 1800-luvulta asti olleet merkittävä osa sivistyneistöämme. Itsekin identifioidun osittain tähän suomenmieliseen suomenruotsalaiseen sivistyneistöön, vaikka oma äidinkieleni onkin suomi. Fennomaaniset suomenruotsalaiset ovat kunnioitettavia isänmaallisia suomalaisia. Sen sijaan ruotsin kielen keskiaikaista yliherruutta kannattavat freudenthalilaiset ovat hulluja separatisteja ja maanpettureita ja vallankumouksellisia ja Suomen valtion vihollisia.

Sä olet sitten söpö kun sä kiivastut.  Chillaa nyt edes vähän, hyvä mies.
Muutamista mainitsemistasi historian henkilöistä: Sibelius oli varsin maltillinen fennomaani (äidinkieli ruotsi, kävi suomenkielisen koulun), puoluekannaltaan ensin nuorsuomalainen, sitten kokoomuslainen. On todella vahvaa liioittelua väittää hänen muka "irtisanoutuneen" suomenruotsalaisuudesta.
Mannerheim pysyi identiteetiltään ruotsinkielisenä. Se että hän ei sitoutunut yhteenkään puolueeseen (ei siis myöskään RKP:hen) on toinen juttu. Sehän ei edes olisi sopinut hänen rooliinsa. Hän oli myös sen verran vanhan koulun miehiä, ettei tietääkseni omaksunut 1900-luvun alussa yleistynyttä tapaa soveltaa aiemmin kaikkia suomalaisia tarkoittanutta "finne" -sanaa vain suomenkielisiin (kaikkia suomalaisia tarkoittavaksihan luotiin uusi sana "finländare") ja määritteli itsensä, sikäli kuin olen ymmärtänyt, pikemminkin termillä "svenskspråkig finne" kuin  uudella sanalla "finlandssvensk". Näinhän tekee edelleen mm. Jörn Donner. Olen itsekin tässä kysymyksessä periaatteessa aika pitkälti samoilla linjoilla Donnerin ja Mannerheimin kanssa, mutta termi "finlandssvensk" on niin yleinen ja sisällöltään sitä paitsi nykyisin täysin epädramaattinen, ettei minulla mitään sitäkään vastaan ole. Eihän termi sinänsä ole oleellinen vaan se ilmiö mitä se kuvaa.
Freudenthalista muuten en välitä yhtään sen enempää kuin sinäkään, tosin ehkä osittain eri syistä. F. oli rasittavan fanaattinen, yksioikoinen ja dogmaattinen tyyppi. Tyylin, temperamentin ja mentaliteetin suhteen hänellä muuten oli hämmästyttävän paljon yhteistä sinun kanssasi...
Ehkä joskus lisää Freudenthalista ja siitä miksi en oikein pidä hänestä, mutta nyt lopetan tähän.
För övrigt anser jag att hela språkfrågan borde framför allt avdramatiseras.

[Aldaron]

Hurreilla ei ole mitään asiaa tukea kieltänsä suomessa, 800 vuotta heidän valvontaa riitti.

Perustuslaki määrittelee Suomen kaksikieliseksi kansakunnaksi. Kaksikielisyyttä vastaan äänesti eduskunnassa vain kolme edustajaa.
Toisin sanoen: sinä virallisen kaksikielisyyden vastustajana kuulut pieneen vähemmistöön. Minä taas virallisen kaksikielisyyden kannattajana nimenomaan kuulun suureen enemmistöön.
Varsin yksiselitteinen asia. Voit urputtaa ihan miten paljon haluat, mutta perustuslakia et kykene muuttamaan.
Q.E.D.

(SNIP)

Kiitos, lisään tämän todisteen ruotsin kielen vastustajien keskimääräisestä sivistystasosta välittömästi kokoelmiini. Kaltaisiasi ei edes varsinaisesti tarvitse vastustaa, sillä tuollaiset ovat juuri itse omia pahimpia vastustajiaan...
"Persoonallisesta" kirjoitustyylistäsi päätellen sinulla ei muuten vaikuta suomen kirjakieli olevan oikein hallussa. Kirjojen lukeminen suomeksi voisi auttaa sinua. Siis kirjojen, oletko kuullut puhuttavan niistä?
Joka tapauksessa: onnea valitsemallasi tiellä.

[Taavitsainen]

Hurreilla ei ole mitään asiaa tukea kieltänsä suomessa, 800 vuotta heidän valvontaa riitti.

Perustuslaki määrittelee Suomen kaksikieliseksi kansakunnaksi. Kaksikielisyyttä vastaan äänesti eduskunnassa vain kolme edustajaa.
Toisin sanoen: sinä virallisen kaksikielisyyden vastustajana kuulut pieneen vähemmistöön. Minä taas virallisen kaksikielisyyden kannattajana nimenomaan kuulun suureen enemmistöön.
Varsin yksiselitteinen asia. Voit urputtaa ihan miten paljon haluat, mutta perustuslakia et kykene muuttamaan.
Q.E.D.

(SNIP)

Kiitos, lisään tämän todisteen ruotsin kielen vastustajien keskimääräisestä sivistystasosta välittömästi kokoelmiini. Kaltaisiasi ei edes varsinaisesti tarvitse vastustaa, sillä juuri tuollaiset ovat juuri itse omia pahimpia vastustajiaan...
Onnea valitsemallasi tiellä.

No mutta! Kiitoksia huomiosta!