2010-10-27 YLE A-plus: Perussuomalaisten talousteesit

[Pliers]

Hölyt ja pölyt ovat nekin puolueiden kesken jaettuja saavutettuja etuja. Niistä ei voi tinkiä!

Näin on närhen munat. Suorittavassa portaassa ei ole enää aikoihin ollut mitään löysää. Sen sijaan poliittisesti jaettuja suojatyöpaikkoja (keski-ja ylätason byrokratiassa) on löysää vaikka naapurille jakaa. Korppi ei korpin silmää noki, joten konsensus-puolueilta on turha odottaa mitään rationalisointia.

Raimo Sailas, joka virkamiehenä laati leikkauslistoja, iski nimenomaan palveluja tuottavaan osaan julkista sektoria. Budjettileikkausten jälkeen sairaaloissa jouduttiin juoksuttamaan ylirasittuneita hoitajia osastoilta toisille, voitteko kuvitella! Ovi osastojen välillä on tärkeä karanteeniraja: Sen ylittävä henkilö desinfioi kätensä jne. estääkseen bakteerien siirtymisen. Kun apua naapurista tarvitaan heti, ja tullaan juoksuvauhtia, käsipesu jää pakosta ylimalkaiseksi.

Noh noh...

Sailas varmasti vaati säästöjä sairaaloilta, kuten oikein onkin. Hän ei kuitenkaan kerro, että mistä kohtaa sairaalan tulee säästää. Taktisista säästöjen kohdennuksista päättää sairaalan johtaja, joka on lääkäri. Hän ei tietysti halua vähentää lääkäreitä, koska tuolloin oma taakka kasvaisi, eikä ehtisi iltaisin olemaan yksityisellä puolella tienaamassa. Toisaalta hän ei myöskään halua antaa kevereilleen potkuja. Säästöt tehdään siis sairaanhoitajista.

Ongelma ei suinkaan ole Sailas, vaan Suomalainen järjestelmä, missä sairaalaa johtaa lääkäri, eikä talousjohtaja.

[Willy Whisper]

Ongelma ei suinkaan ole Sailas, vaan Suomalainen järjestelmä, missä sairaalaa johtaa lääkäri, eikä talousjohtaja.

Sairaiden hoidon "virtaviivaistaminen" ei näytä estäneen sitä, että HYKSin hallintojohdon rahankäyttö aiheuttaa toistuvasti kummastelua ja otsikoita. En ole erityisesti perehtynyt tähän, mutta lukemistani uutisista on jäänyt vaikutelma ettei ainakaan hallinnosta ole otettu "löysiä pois"? Siellä lienee vieläkin joku korkeapalkkainen jolla on kaksi virkaa ja työtehtäviä vain toisesta jos siitäkään?

Ongelma on myös Sailas, joka suuntasi budjettileikkaukset palveluihin ja säästi julkisen hallinnon toimettoman osan. Tässä välillä on myönnetty että on tarpeettomia virkoja, eikä niitä täytetä nykyisten viranhaltijoiden eläköityessä. Miksei heitä irtisanota välittömästi kun heillä kerran ei ole tehtäviä, ja kaikki maksetaan velalla kun verot eivät enää riitä.

[Volmari]

On aika huvittavaa, että perussuomalaisilta vaaditaan keinoja, millä valtion talous saadaan kuntoon. Vaatijoina ovat mutkan kautta tai suoraan samat "vastuulliset" puolueet (kok, sdp, kepu, rkp), jotka ovat saattaneet Suomen valtion konkurssikypsäksi.
Ihan lyhyesti ja kertauksen vuoksi faktat. Suomen valtiolla on yli 70 miljardia velkaa, josta 90 % ulkomailta otettua, tänä vuonna valtion tulot ovat 37 miljardia ja menot 50, erotus lainataan ulkomailta, koska Suomessa ei ole tuollaisia summia.
Lähes sama velkaantumistahti jatkuu myös ensi vuonna.
Valtion omaisuus ei riitä edes puoleenväliin velan määrästä, mutta menoleikkauksia ei voi tehdä, koska aina ovat jotkut vaalit tulossa ja äänestäjiä ei voi ärsyttää.
Nyt jos koskaan pitäisi nykyinen korruptoitunut roskajoukko heittää vaaleissa ulos eduskunnasta.
Tilanne ei voi mennä ainakaan nykyistä huonommaksi väkeä vaihtamalla.

[Willy Whisper]

On aika huvittavaa, että perussuomalaisilta vaaditaan keinoja, millä valtion talous saadaan kuntoon. Vaatijoina ovat mutkan kautta tai suoraan samat "vastuulliset" puolueet (kok, sdp, kepu, rkp), jotka ovat saattaneet Suomen valtion konkurssikypsäksi.

Ei lainkaan huvittavaa, vain loogista: Vastuulliset myöntävät osaamattomuutensa, ja vaativat ratkaisua haastajalta. "Me olemme jo yrittäneet ja yrittäneet, mutta ei onnaa sitten niin millään. Ny on teitin vuoro. Tässä talon avaimet. Met lähtään kotiin eikä asetuta ehdokkaiksi vaaleissa."

Kokoomus, SDP ja Keppanapuolue voidaan tarpeettomina lopettaa. Puolueiden jäljellejääneet varat, ellei niitä palauteta Novagroupin konkurssipesälle, voidaan tilittää vaikkapa lastenklinikan säätiölle?

Tehkääpä siellä "Wanhoissa Puolueissa" edes kerran elämässänne hyödyllinen teko!

[Kipling]

Hölyt ja pölyt ovat nekin puolueiden kesken jaettuja saavutettuja etuja. Niistä ei voi tinkiä!

Näin on närhen munat. Suorittavassa portaassa ei ole enää aikoihin ollut mitään löysää. Sen sijaan poliittisesti jaettuja suojatyöpaikkoja (keski-ja ylätason byrokratiassa) on löysää vaikka naapurille jakaa. Korppi ei korpin silmää noki, joten konsensus-puolueilta on turha odottaa mitään rationalisointia.

Raimo Sailas, joka virkamiehenä laati leikkauslistoja, iski nimenomaan palveluja tuottavaan osaan julkista sektoria. Budjettileikkausten jälkeen sairaaloissa jouduttiin juoksuttamaan ylirasittuneita hoitajia osastoilta toisille, voitteko kuvitella! Ovi osastojen välillä on tärkeä karanteeniraja: Sen ylittävä henkilö desinfioi kätensä jne. estääkseen bakteerien siirtymisen. Kun apua naapurista tarvitaan heti, ja tullaan juoksuvauhtia, käsipesu jää pakosta ylimalkaiseksi.

Noh noh...

Sailas varmasti vaati säästöjä sairaaloilta, kuten oikein onkin. Hän ei kuitenkaan kerro, että mistä kohtaa sairaalan tulee säästää. Taktisista säästöjen kohdennuksista päättää sairaalan johtaja, joka on lääkäri. Hän ei tietysti halua vähentää lääkäreitä, koska tuolloin oma taakka kasvaisi, eikä ehtisi iltaisin olemaan yksityisellä puolella tienaamassa. Toisaalta hän ei myöskään halua antaa kevereilleen potkuja. Säästöt tehdään siis sairaanhoitajista.

Ongelma ei suinkaan ole Sailas, vaan Suomalainen järjestelmä, missä sairaalaa johtaa lääkäri, eikä talousjohtaja.

Olen kuullut sisäpiiri tarinoita, miten sairaaloissa on paisunut keskijohto aika isoksi. Ilmeisesti politiikan pahimmat broilerit on haudattu töihin sairaaloiden keskijohtoon... Missäköhän se Stefan Wallinin kähmijä apulainen on nykyään töissä ?

[Octavius]

Nythän osinkoja verotetaan ensin yrityksen tuloverona 26 % ja jaetuista osingoista 28 %. Ero palkansaajan tuloistaan maksamaan noin 40 % veroasteeseen on liian suuri. Yrittäjä maksaa osingoistaan jo nyt 54 % veroa.

Mistä tuo 54% muodostuu? Yrityksen tuloveron jälkeen voitosta jää jäljelle 74% ja osingoista maksetun pääomaveron jälkeen 53%. Näiden verojen jälkeen osingoista on maksettu veroa 47 prosenttia.

Hyvä tarkennus, kiitos.

Listaamattomien yhtiöiden jakamiin osinkoihin kohdistuva kokonaisverokanta vaihtelee Suomessa 26 prosentista noin 54,5 prosenttiin. Alimman 26 prosentin rajan saavuttaminen edellyttää yhtiöltä huomattavaa nettovarallisuutta ja nettovarallisuuteen suhteutettuna pienehköä osingonjakoa. Pörssiyhtiöiden osinkojen kokonaisveroaste on hieman yli 40 %.

[Tuija]

Olipa kiva kuunnella kerrankin talouspuhetta, josta minäkin ymmärsin jotakin. Loistavaa Timo Soini! Onko olemassa mitään helppolukuista kirjaa, joka esittelisi talouden perusperiaatteita peruskoulu-lukion käyneelle ihmiselle? Talous ja sen ymmärtäminen on politiikan tärkein asia, paljon tärkeämpi kuin seksuaalivähemmistöt tai maahanmuutto. Joskin jälkimmäinen liittyy kiinteästi myös talouteen. Olisi kiva ymmärtää taloutta vähän paremmin, että voisi kritisoida nykyistä talouspolitiikkaa ihan asia-argumentein.

[Octavius]

Jim Cox: Ytimekäs opas talouteen.

Selkeä, helppolukuinen ja rautakangesta väännettyä asiaa. Tuolla pääset alkuun.

[Tuija]

Kiitos! Kirjastossa näyttää olevan paikalla, huomenna siis sinne!

[Professori]

En ole erityisesti perehtynyt tähän, mutta lukemistani uutisista on jäänyt vaikutelma ettei ainakaan hallinnosta ole otettu "löysiä pois"?

Tässä on käsittääkseni hyvin oleellinen pointti muuhunkin julkiseen sektoriin nähden. Ainakin siinä organisaatiossa, jossa itse työskentelen on talon ylin hallinto paisunut reippaalla kädellä samalla kun muu henkilöstö on supistunut. Ja oire tuntuu jatkuvasti vain pahenevan.

Sinänsä julkisen sektorin on nähdäkseni kannatavaa hoitaa turvallisuus, koulutus, (perus)tutkimus, terveydenhoito ja sosiaalinen turvaverkko. Näidenkin mitoitus on harkittava kustannus/hyöty-pohjalta samoin kuin kaikki mahdolliset muut toiminnot. Ja organisaatioiden sisällä tekeminen on suunniteltava päätoiminnon ehdoilla, ei hallinnon kuten tänä päivänä.

http://professorinajatuksia.blogspot.com/2010/10/nokia-ja-kustannukset.html

[Willy Whisper]

En ole erityisesti perehtynyt tähän, mutta lukemistani uutisista on jäänyt vaikutelma ettei ainakaan hallinnosta ole otettu "löysiä pois"?

Tässä on käsittääkseni hyvin oleellinen pointti muuhunkin julkiseen sektoriin nähden. Ainakin siinä organisaatiossa, jossa itse työskentelen on talon ylin hallinto paisunut reippaalla kädellä samalla kun muu henkilöstö on supistunut. Ja oire tuntuu jatkuvasti vain pahenevan.

Sinänsä julkisen sektorin on nähdäkseni kannatavaa hoitaa turvallisuus, koulutus, (perus)tutkimus, terveydenhoito ja sosiaalinen turvaverkko. Näidenkin mitoitus on harkittava kustannus/hyöty-pohjalta samoin kuin kaikki mahdolliset muut toiminnot. Ja organisaatioiden sisällä tekeminen on suunniteltava päätoiminnon ehdoilla, ei hallinnon kuten tänä päivänä.

http://professorinajatuksia.blogspot.com/2010/10/nokia-ja-kustannukset.html

Juu, sailastelun ja viinastelun jäljiltä julkisen sektorin suorittava osasto on rampautettu mutta turha hallinto paisuu paisumistaan. Tämä on johdonmukaista, koska koko operaation -keinotekoinen noususuhdanne l. "kulutusjuhlat" löysällä rahalla, ja sen jälkeen keinotekoinen lama- tarkoitus oli pelastaa keinottelevat pankit ja virkamiessosialistit, ja tuhota suomalainen yritteliäs keskiluokka.

Vaadin tiukasti sitä, että julkinen sektori ainakin kunta-tasolla keskittyisi ylläpitämään näitä hyvinvointipalveluja, joita se ei nyt pysty kunnolla hoitamaan, ja jättäisi nämä vasurien ym. teko-vihreiden rauhallisenapitämiseksi keksityt kivakiva-projektit ja kyläjuhlat yksityisen rahoituksen varaan.

Jussi Halla-aholle:

Jos et Helsingin valtuustossa tee mitään vasurien poliittisten harrastusprojektien pudottamiseksi budjetista, en neuvo ketään äänestämään sinua. Tulik tää selväx?

[Uuno Nuivanen]

OT, mutta tuntuu olevan mahdotonta löytää sitä tv-vinkkiketjua. Ehkä olen vaan tyhmä jopa persuksi. Tuommoinen kuitenkin tulollansa ykköseltä:

21.10 Ykkösdokumentti: Viidakko

Suomen maahanmuuttoviranomaisten toiminta esimerkkien valossa.

[Volmari]

Olipa kiva kuunnella kerrankin talouspuhetta, josta minäkin ymmärsin jotakin. Loistavaa Timo Soini! Onko olemassa mitään helppolukuista kirjaa, joka esittelisi talouden perusperiaatteita peruskoulu-lukion käyneelle ihmiselle? Talous ja sen ymmärtäminen on politiikan tärkein asia, paljon tärkeämpi kuin seksuaalivähemmistöt tai maahanmuutto. Joskin jälkimmäinen liittyy kiinteästi myös talouteen. Olisi kiva ymmärtää taloutta vähän paremmin, että voisi kritisoida nykyistä talouspolitiikkaa ihan asia-argumentein.

Valtion ja kuntien taloudessa pätee aivan samat totuudet kuin yritysten, henkilöiden ja perheiden taloudessa. Eläminen pitää mitoittaa siten, että menot eivät ole suuremmat kuin tulot ja omaisuutta on hyvä olla enemmän kuin velkaa.
Nämä periaatteet on valtiontaloudessa heitetty roskakoriin jo kaksikymmentä vuotta sitten.
Näiden asioiden ymmärtämisellä pääsee Tuijakin ohi hallituksen, eduskunnan ja valtiovarainministeriön asiantuntijoiden tasosta.

[Mikkel]

qte

Valtion ja kuntien taloudessa pätee aivan samat totuudet kuin yritysten, henkilöiden ja perheiden taloudessa. Eläminen pitää mitoittaa siten, että menot eivät ole suuremmat kuin tulot ja omaisuutta on hyvä olla enemmän kuin velkaa.
Nämä periaatteet on valtiontaloudessa heitetty roskakoriin jo kaksikymmentä vuotta sitten.
Näiden asioiden ymmärtämisellä pääsee Tuijakin ohi hallituksen, eduskunnan ja valtiovarainministeriön asiantuntijoiden tasosta.

uqte

Aivan samaa mieltä. Hyvä taloudenpito onnistuu maalaisjärjellä, jos vain vaivautuu ottamaan selvää asiaan vaikuttavista tekijöistä.

Ekonomisteihin ei myöskään tule suhtautua palvoen ja kritiikittä. Monesta asiasta voi perustellusti olla eri mieltä myös talousasioissa ja poliittinen ilmapiiri luonnollisesti vaikuttaa siihen, mistä ja miten ekonomistin kannattaa kirjoittaa. Ehdin itse keskittyä hieman taloudellisen integraation sekä optimaalisten valuutta-alueiden teoriaan juuri ennen kuin jossain oli päätetty miten asiasta tulee puhua. Muistaakseni Pertti Haaparanta (Professori, Kauppakorkeakoulu) mainitsi että vääräoppisia saatetaan näissä asioissa jopa hulluksi leimata.

Mielestäni tulee erityisesti varoa eräiden liian yleisten käsitteiden lumoa. Esimerkiksi kansainvälisyys tai integraatio saattavat lopulta tarkoittaa aivan mitä tahansa.   

[Uljanov]

Ulkopuolinen, eikös yrittäjä kuitenkin vähennä alvit verotuksesta?

[Tuija]

Valtion ja kuntien taloudessa pätee aivan samat totuudet kuin yritysten, henkilöiden ja perheiden taloudessa. Eläminen pitää mitoittaa siten, että menot eivät ole suuremmat kuin tulot ja omaisuutta on hyvä olla enemmän kuin velkaa.
Nämä periaatteet on valtiontaloudessa heitetty roskakoriin jo kaksikymmentä vuotta sitten.
Näiden asioiden ymmärtämisellä pääsee Tuijakin ohi hallituksen, eduskunnan ja valtiovarainministeriön asiantuntijoiden tasosta.

Noinhan sen ihan arkijärjellä olen ajatellutkin, mutta olen luullut, että talouden ymmärtämiseen sittenkin tarvitaan jokin salaisen tiedon kurssi, koska luen uutisista vain Suomen velkaantumisesta. Jotta velka saataisiin maksettua ja Suomen talous sellaiseen jamaan, että ei tarvitsisi ottaa lisää velkaa, niin ei kai meidän tarvitse sentään savupirtteihin muuttaa ja pettua alkaa syödä?

Tällainen sekopäinen ajatuksellinen fantasia-impromptu: eikö suomalaiset voisi ottaa yhteisvastuullisesti hoitaakseen Suomen velan pois samaan tapaan kuin ihmiset innostuvat keräämään vaalikassaa Jussi Halla-aholle? Tiedän, että jos minulle mätkähtäisi nyt 14 000 euron lasku postiluukusta Suomen velan maksamiseksi, niin menisi pienoinen tovi, ennenkuin selviäisin laskusta. Mutta jokainen maksukyvyn mukaan. Minä esimerkiksi voisin sitoutua maksamaan joka kuukausi valtion velkaa pois sen saman 13 euroa kuukaudessa, mikä meni tililtäni taannoin Amnestylle. Lyökää päähän. Suututtaa itseänikin.

Viikko sitten Tuomasmessussa Amnestyn puheenjohtaja Jussi Förbom piti saarnan ja tulin siitä todella äkäiseksi. Hän syyllisti jokaisen kristityn, joka ei anna lanttia romanikerjäläisille ja moitti heitä, jotka syrjivät homoja. Esirukouksessakin rukoiltiin homojen syrjinnän lopettamista. Tuli niin paha olo, että ensimmäistä kertaa elämässäni lähdin kesken messun pois enkä jäänyt edes ehtoolliselle. Tuli niin vahvasti sellainen olo, että minua ollaan nyt potkimassa pois kirkosta. Rukous ja saarna ei ainakaan olleet sitä kaivattua moniäänisyyttä, vaan yhden totuuden julistamista.

Mutta takaisin siihen Suomen velan maksuun. Onhan maassamme kuitenkin rikkaitakin, jotka voisivat maksaa velkoja toisten puolesta siten, että kenenkään perhettä ei lytätä velkaorjuuteen valtionvelan vuoksi. Jokainen siis maksaisi Suomen velkaa oman maksukykynsä mukaan. Eikö tällaisen kampanjan voisi järjestää? No ei varmaan, ymmärrän sen itsekin. Mutta luulen, että hyvällä yhteishengellä ja kansallistunteella suomalaiset hujauksessa maksaisivat valtionvelan pois ja sen jälkeen olisi sellaiset ukaasit tuleville poliitikoille, että velkaa ei sitten tästä lähin oteta!

[Professori]

Tällainen sekopäinen ajatuksellinen fantasia-impromptu: eikö suomalaiset voisi ottaa yhteisvastuullisesti hoitaakseen Suomen velan pois samaan tapaan kuin ihmiset innostuvat keräämään vaalikassaa Jussi Halla-aholle?

Ei velan määrä ole oleellista, vaan se, että velalla tehdyn toiminnon suorat ja/tai epäsuorat tuotot ovat suuremmat kuin korkokulut. Jos ottaa velkaa prosentin korolla, ja sijoittaa sen kahden prosentin tuotolla, voi lainaa olla vaikka kuinka paljon - kunhan riski tilanteen mahdollisesta muuttumisesta on arvioitu oikein.

Tätä taustaa vasten voi pohtia esimerkiksi seuraavia: lukutaidottoman maahanmuuttajan kouluttaminen sairaanhoitajaksi, liikunnan tukeminen kansanterveyden kohottamiseksi, maataloustukien maksaminen pienviljelijälle tai kartanon omistajalle, suomalaisen lapsen peruskouluttaminen, insinöörin kouluttaminen, perustulon käyttöön ottaminen ja niin edelleen...

[Tuija]

No tuollainen lainanotto kai vaatii jo sitten jonkinlaista taloustietämystä, että osaa arvioida, milloin sitä lainaa mistäkin pitäisi ottaa, jotta laina tuottaisi enemmän rahaa kansalaisten hyvinvointiin. Pitäisikö hallitukseen laittaa vain taloustieteilijöitä, sillä nykyisillä päättäjillä ei ainakaan taida tuo lainanotto olla ihan hallinnassa?

Yksityiselämässäni en ikinä uskaltaisi alkaa pelaamaan ottamallani lainalla noin, että pyrkisin lainaa ottamalla rikastumaan. Tämäkin on kuitenkin mahdollista. Luin joskus jostakin menestyneestä ihmisestä, joka kertoi, että oli ottanut nuorena opintolainankin vain sitä varten, että sijoitti sen ja onnistui rikastumaan tuon opintolainansa avulla köyhyydestä. Katteeksi käy, mutta ei onnistuisi minulta.

[Volmari]

Hyvä Tuija

Suomen valtiolla on velkaa melkein yhtä paljon, kuin suomalaisilla ihmisillä on asuntovelkoja yhteensä. Jos Suomen kansa päättäisi maksaa omaisuudellaan valtion velat, pitäisi kaikkien suomalaisten lahjoittaa asuntonsa valtiolle, joka myisi ne ja maksaisi myyntituloilla velkansa velkojilleen eli ulkomaalaisille sijoittajille (n. 70 miljardia euroa).
Mutta ylläri-ylläri, ihmisille jäisi silti ottamansa asuntovelat. Vaikka lahjoitat omaisuutesi pois, jäävät velat silti jäjelle !!!
Veloista tietysti maksettaisi sukupolvista toiseen korkoja ja lyhennyksiä pankeille.
Nyt se valtionvelka on todella lähes tuo mainitsemasi 14.000 euroa/lärvi, mukaanlukien tänään syntyneet lapset ja letkuissa makaavat vanhukset.
Ja velka kasvaa päivittäin.

[MX]

Älkää kuitenkaan unohtako että yrittäjä maksaa itse omat eläkemaksunsa eli yli 20% siinä kohtaa ja alvitkin tuppaavat olemaan enimmäkseen 23% kantaa niin että jos kaikkien tuollaisten jälkeen jää vielä jotain verotettavaa tuloa [...]

Yritykset eivät maksa arvonlisäveroa. Ne ainoastaan keräävät sen ja pitävät siitä kirjaa.

[Tuija]

Volmarin viesti sai minut ahdistumaan, mikä ei suinkaan ole Volmarin syy. AAARGH! MITÄ sitten meidän pitäisi tehdä? Tilannehan on täysin toivoton!

Ajattelen vain sitä, että jos vaikka minulla olisi asuntovelkaa 60 000 euroa, niin tokihan lyhennän velkaa joka kuukausi. Kuitenkin jäljellekin jää rahaa elämiseen jonkun verran, riippuen nyt siitä, millaista palkkaa saa. Näin lienee kaikilla suomalaisilla. On velkaa, mutta on rahaa myös elämiseen.

Ajattelin, että tuo Suomen velkojen maksu olisi ylimääräinen vapaaehtoinen koko kansan projekti, jossa jokainen ikäänkuin hyväntekeväisyytenä maksaisi kukin kykyjensä mukaan velkaa pois. Se olisi hyväntekeväisyyttä kuten maksaa Amnestylle kuukausilahjoittajana rahaa maailman pelastamiseksi. Jos koko kansa keskittäisi voimansa Suomen pelastamiseksi, niin uskon edelleen, että se olisi mahdollista. Esimerkiksi jos minulla olisi tuo 60 000 euroa asuntovelkaa, niin voisin hyvin ottaa siihen päälle vielä 14 000 euroa valtionvelkaa maksettavaksi, edellyttäen, että olisin tulevaisuudessa koulutustani vastaavassa työssä.

Tuon valtionvelkaprojektin ei missään nimessä tulisi kestää ikuisesti, vaan sitten kun velka olisi maksettu, tulevilta poliitikoilta vaadittaisiin ehdottoman vastuullista talouspolitiikkaa, ja jos he sen jälleen kerran tyrisivät, niin sitten vain saunan taakse ja halolla päähän.

[Volmari]

Parahin Tuija

Sinun ja kaikkien muidenkin suomalaisten kuuluukin ahdistua.
Olet hertainen esimerkki siitä, miten sinisilmäisesti ja luottavaisesti ihmiset suhtautuvat hallitukseen ja kansanedustajiin.

[Tuija]

Mutta mitä pitäisi mielestäsi tehdä? Kuinka valtionvelka saataisiin maksettua pois? Minä ehdotin kansallismielistä kampanjaa sotakorvausten hengessä. En haluaisi jäädä toivottomuuteen.

[Volmari]

Mutta mitä pitäisi mielestäsi tehdä? Kuinka valtionvelka saataisiin maksettua pois? Minä ehdotin kansallismielistä kampanjaa sotakorvausten hengessä. En haluaisi jäädä toivottomuuteen.

Ei tää niin hirvittävän vaikeata ole.
Suomen valtiolla on tuloja vuosittain noin 37 miljardia. Niitä enempää ei voi olla menoja. Menot pitää pistää "arvojärjestykseen", eli on esimerkiksi päätettävä, onko maahanmuuttajien hyvinvointi tärkeämpää kuin omien sodan käyneiden suomalaisten vanhusten hyvinvointi. Vai onko rikollisten "jälkihoito" tärkeämpää kuin rikollisuuden estäminen poliisien avulla jne. jne...
Nyt ennen vaaleja on arvokeskustelulle hyvä aika.
Tsemppiä Tuija !!!

[Professori]

Mutta mitä pitäisi mielestäsi tehdä? Kuinka valtionvelka saataisiin maksettua pois? Minä ehdotin kansallismielistä kampanjaa sotakorvausten hengessä. En haluaisi jäädä toivottomuuteen.

Ei velkaa kannata eikä tarvitse maksaa pois. Ceausescu aikanaan rankaisi romanialaisia maksaessaan Romanian velat pois. Juuri ennen valtansa kaatumista. Mutta velkaa pitää hiljalleen lyhentää vähentämällä julkisia menoja ja lisäämällä taloudellisen toiminnan edellytyksiä. Näin saatua lisärahoitusta ei saa hukata kiinteisiin menoihin tai käyttää veronalennuksiin, vaan lyhentää saadulla voitolla velkaa, ellei sille keksitä tuottavampaa sijoitusta, jotta seuraavan laskusuhdanteen aikana voitaisiin taas tasoittaa suhdannekuoppaa ja estää näin sen haittavaikutuksia. Näin ainakin Keynesin mukaan.

Tässä Romanian tapauksesta: http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=32797:qceauescun-romania-maksoi-valtionvelkansa-pois-koepeloesti-kaeviq&catid=3:talous&Itemid=5

Edit: virheiden korjauksia

[Volmari]

Hei professori, ihan oikeesti, mieti vähän.

[Tuija]

Rahan antaminen sellaiselle, joka ei osaa sitä käyttää on sama asia kuin antaisi viinaa alkoholistille. Viittaan tässä niin Kreikan kuin Suomenkin valtiontalouteen.

Toki näin. Mutta tässä fantasia-impromptussani lähdin ideaalitilanteesta, että sekä kansa, että poliitikot puhaltaisivat yhteen hiileen ja ottaisivat yhteisen tavoitteen maksaa pois Suomen velat ja aloittaa sen jälkeen puhtaalta pöydältä. Suomalaiset eivät maksaisi Kataisen taskuun tai muualle epämääräisiin paikkoihin rahojaan, vaan ihan kuten vaalikampanjassa, perustettaisiin valtionvelkatili, johon rahaa kerättäisiin ja suomalaisille tiedotettaisiin, että nyt on niin ja niin paljon saatu velkaa maksettua. Tämä innostaisi kansaa. Tämä sävellykseni edellyttää myöskin luonnollisesti sitä, että tulevaisuuden poliitikot olisivat jatkossa vastuullisia rahankäyttäjiä, joten Katainen kavereineen vaihtoon!

[Tuija]

Suomen valtiolla on tuloja vuosittain noin 37 miljardia. Niitä enempää ei voi olla menoja. Menot pitää pistää "arvojärjestykseen"

Onkohan missään jotakin tilastoa siitä, että miten ne rahat nykyään sitten konkreettisesti käytetään? Pitäisi toki olla oma-aloitteinen tässäkin, eiköhän se valtion budjetti jossakin ole esillä. Pelkään vain, että ymmärränkö siitä mitään. Elikkä, jos on tuloja 37 miljardia, niin paljonko on menoja keskimäärin ja mihin menee eniten rahaa ja mihin vähiten. Ja jääkö siitä yhtään jäljelle, jolla lyhentää sitä velkaa?

[Volmari]

Nyt en enää tiedä, flöittaatko Tuija, vai oletko tosissasi.
Valtion tulot ja menot löytyy vaikka googlettamalla "Suomen valtion budjetti 2011".
Sieltä sitten edelleen klikkaamalla löytyy kaikki tieto.

[Tuija]

Mutta mitä pitäisi mielestäsi tehdä? Kuinka valtionvelka saataisiin maksettua pois? Minä ehdotin kansallismielistä kampanjaa sotakorvausten hengessä. En haluaisi jäädä toivottomuuteen.

Ei velkaa kannata eikä tarvitse maksaa pois. Ceausescu aikanaan rankaisi romanialaisia maksaessaan Romanian velat pois. Juuri ennen valtansa kaatumista. Mutta velkaa pitää hiljalleen lyhentää vähentämällä julkisia menoja ja lisäämällä taloudellisen toiminnan edellytyksiä. Näin saatua lisärahoitusta ei saa hukata kiinteisiin menoihin tai käyttää veronalennuksiin, vaan lyhentää saadulla voitolla velkaa, ellei sille keksitä tuottavampaa sijoitusta, jotta seuraavan laskusuhdanteen aikana voitaisiin taas tasoittaa suhdannekuoppaa ja estää näin sen haittavaikutuksia. Näin ainakin Keynesin mukaan.

Tässä Romanian tapauksesta: http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=32797:qceauescun-romania-maksoi-valtionvelkansa-pois-koepeloesti-kaeviq&catid=3:talous&Itemid=5

Edit: virheiden korjauksia

Tämä viesti meni nyt sille linjalle, että ymmärrän suomenkielen sanat, mutta en ymmärrä viestin sisältöä. Siispä halkopuita pilkkomaan:

Ei velkaa kannata eikä tarvitse maksaa pois.

Miksi? Tässä törmätään nyt siihen, että ilmeisesti valtiontalouden ymmärtämiseen ei arkijärki oman elämän taloudenhoidon pohjalta riitä. Minulla on käsitys, että ihmisen olisi aina hyvä olla velaton, velattomuuteen tulisi pyrkiä. Jos on velkaa, se tulee maksaa mahdollisimman pian pois. Mutta valtiontalous sitten toimii jollakin mystisellä tavalla, jota minä en ymmärrä, jossa on kannattavaa olla veloissa ja olla pyrkimättä tilanteeseen, jossa valtion velat maksetaan pois. Miksi?

Ceausescu aikanaan rankaisi romanialaisia maksaessaan Romanian velat pois. Juuri ennen valtansa kaatumista.

Antamassasi linkissä ei kerrottu, millä tavoin valtion velkojen maksu oli haitaksi Romanialle. Siinä vain kerrottiin, että ensin Ceausescu maksoi Romanian velat pois ja seuraavaksi hänet tapettiin. Millä tavalla Romania kärsi nimenomaan valtion velkojen pois maksusta? Ceausescun hallinnosta kansa varmasti kärsi, sitä en epäilekään.

Mutta velkaa pitää hiljalleen lyhentää vähentämällä julkisia menoja ja lisäämällä taloudellisen toiminnan edellytyksiä.

Näin varmasti on. Mutta kertokaa viisaat ihmiset, että kuinka tämä käytännössä tehdään? Eikö pitäisi pyrkiä edes sellaiseen tilanteeseen, että velka ei enää kasva entisestään, eli nyt todellakin tarvitaan sitä julkisten menojen leikkaamista ja taloudellisen toiminnan tukemista. Mitkä ovat konkreettisia keinoja, jotka auttaisivat juuri nyt? Mistä olisi hyvä leikata ja mitkä ovat keinot, joilla "taloudellisen toiminnan edellytykset" paranevat? Miksi tilanne on päässyt näin pahaksi? Miksi ei ole jo tehty mitään? Onko Katainen ja muu hallitus yksinkertaisesti moraaliltaan paatuneita vai onko kyse yleisestä maailmanlaajuisesta lamasta, josta alettiin kohista syksyllä 2008?

Näin saatua lisärahoitusta ei saa hukata kiinteisiin menoihin tai käyttää veronalennuksiin

Tämän minä ymmärsin!

vaan lyhentää saadulla voitolla velkaa,

Tämän ymmärsin! Kyllä, näin täytyy tehdä.

ellei sille keksitä tuottavampaa sijoitusta,

Mihin Suomi sitten yleensä sijoittaa voittojansa? Katainenko niistä päättää?

jotta seuraavan laskusuhdanteen aikana voitaisiin taas tasoittaa suhdannekuoppaa ja estää näin sen haittavaikutuksia.

Tämä lause on minulle liian vaikea. Periaatteellisella tasolla luulen sen jotenkin ymmärtäväni, mutta en ymmärrä, mitä tuo kaikki voisi käytännössä tarkoittaa. Poliitikkojen haastatteluissa minulta menee aina puolet ohi samalla tavalla, koska en vain ymmärrä, mitä he tarkoittavat.