2010-09-05 Muslimeille rukouspaikka Entressen kirjastoon

[Maastamuuttaja]

Sivuhuomio: YLE ei sallinut omalla sivullaan kansalaiskeskustelua tästä uutisaiheesta. Voisikohan joku perussuomalainen pyrkiä selvittämään, mikä on YLE:n linja yleensäkin nettikeskustelujen suhteen: miksi kaikkia aiheita ei avata kansalaiskeskustelulle? Kai kaikki YLE:n nettiuutiset ovat lähtökohtaisesti tärkeitä? Miksi siis rajata joitakin aiheita keskustelun ulkopuolelle?

[pakruti2c263]

Entressessä käväisin viime kesänä. Tympeän rikastunut mesta. Kierrän vast'edes, jos Jumala suo, tämän paikan mahdollisimman. kaukaa.
Muuttakoot koko höskän moskeijaksi, tai joksikin basaariksi!  Ei kiinnosta!
Zlotiakaan ei heru enää. On valinnan vapaus, minne €uroni kannan.
Onneksi tuo on taka-taka-Espoolaisten päänsärky.

[petebe]

Veikkaan silti, että jatkossa ollaan tarkempia vaikkei sitä virallisesti myönnettykään.

Toimintatavat tuskin muuttuvat, kun niille on saatu tukea korkealta taholta, mutta selityksiin panostetaan entistä enemmän. Kuten tuossa Entressen tapauksessa, jossa jälkikäteen puolustauduttiin, että eristetty rukousalue oli toki avoinna muillekin kuin muslimeille. Apulaisoikeusasiamies saattoi hyvillä mielin todeta, että kenenkään perusoikeuksia ei siis ole loukattu.

Jos se alue tosiaan on avoin muillekin, niin sinnehän voi mennä sitten vaikka kinkkuleipiä syömään ja kuuntelemaan "hillitysti ja häiritsemättä" jotain raskaampaa musiikkia... Tuollahan se tulisi todistetuksi onko alue avoin kaikille ja myös kaikkina aikoina; eli ettei ketään aseteta etuasemaan esim. kellonajan vuoksi.

[schenker]

onneksi tikkurilan kirjaston musa osasto ei ole rikastunut mesta. siellä hyvää kamaa. good shit. suosittelen!!!

[Teaparty]

Itsekkin tuolla Entressen kirjastossa käyneenä ihmettelin kirjojen vähyyttä suhteessa neliömäärään. Tuon esittelyvideonkin perusteella tuo paikka näyttäisi olevan enemmänkin nuorisotalo. Kenties naiivisti ajateltu, että yhdistämällä nuorisotila ja kirjasto saadaan "nuoriso" lukemaan.

"Nuorison" kirjastossa on yksi kirja (rauha profeetan muistolle jne), mutta sen resitointiin tarvitaan hieman enemmän tilaa.

[nimetönkeskustelija]

Veikkaan silti, että jatkossa ollaan tarkempia vaikkei sitä virallisesti myönnettykään.

Toimintatavat tuskin muuttuvat, kun niille on saatu tukea korkealta taholta, mutta selityksiin panostetaan entistä enemmän. Kuten tuossa Entressen tapauksessa, jossa jälkikäteen puolustauduttiin, että eristetty rukousalue oli toki avoinna muillekin kuin muslimeille. Apulaisoikeusasiamies saattoi hyvillä mielin todeta, että kenenkään perusoikeuksia ei siis ole loukattu.

Kai tässä pitäisi kerätä joku passiivisen vastarinnan liike, joka lampsisi sinne rukouspaikkaan istumaan ja vaikka syömään purkkaa. Sitten kun tultaisiin hätyyttämään pois, niin voisi ottaa apulaisoikeusasiamiehen virallisen lausunnon esiin ja näyttää, että täällä saa viettää aikaa kaikki.

[petebe]

Itsekkin tuolla Entressen kirjastossa käyneenä ihmettelin kirjojen vähyyttä suhteessa neliömäärään. Tuon esittelyvideonkin perusteella tuo paikka näyttäisi olevan enemmänkin nuorisotalo. Kenties naiivisti ajateltu, että yhdistämällä nuorisotila ja kirjasto saadaan "nuoriso" lukemaan.

"Nuorison" kirjastossa on yksi kirja (rauha profeetan muistolle jne), mutta sen resitointiin tarvitaan hieman enemmän tilaa.

Kirjoja lienee siis aivan tarpeeksi tyydyttämään nuorison lukutarpeet ottaen huomioon lukutaidon.

[Mursu]

Toimintatavat tuskin muuttuvat, kun niille on saatu tukea korkealta taholta, mutta selityksiin panostetaan entistä enemmän. Kuten tuossa Entressen tapauksessa, jossa jälkikäteen puolustauduttiin, että eristetty rukousalue oli toki avoinna muillekin kuin muslimeille. Apulaisoikeusasiamies saattoi hyvillä mielin todeta, että kenenkään perusoikeuksia ei siis ole loukattu.

Jännä, miten kun muslimit ovat syrjittyinä, pitää katsoa päätösten "todelliset" vaikutukset, mutta kun tilanne on toisinpäin voidaan mennä tällaisten päätösten taakse. Minusta, jos joku paikka tai vaikka uintivuoro on niemiomaan nimetty muslimeille kuuluvaksi on sinne muun ikävä mennä mukaan.

Mitä, jos olisi kantaväestön vuoro, ja sitten puolusteltaisiin, ettei siellä nyt väkisin käännytetä mamuja?

[mietinen]

Momentti positiivisesta erityiskohtelusta "tuoksuu" harhaanjohtavasti

Syrjintä ei ole lain mukaan määrittelemätöntä tai selittämätöntä huono-osaisuutta, vaan syrjintä on määritelty laissa täsmällisesti. Positiivisen erityiskohtelun tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen. Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ei toteudu, koska on rikoksen tunnusmerkit täyttävää syrjintää suhteessa vertailuryhmään. Sen sijaan, että syrjintä tuomittaisiin laittomaksi ja se lopetettaisiin, "laissa tuoksuu" kehotus etujen jakamiseen - tämä tekee positiisivisesta erityiskohtelun momentista harhaanjohtavan. Onko se tarkoituksellisesti harhaanjohtava?

Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa, syrjittyjen haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi tehtyjä toimenpiteitä. "Laissa tuoksuu" periaate, että syrjittyjen kokemia haittoja voidaan lievittää antamalla heille syrjintärikokseen liittymättömiä etuuksia positiivisen erityiskohtelun nojalla.

Periaate, jossa rikoksen uhri, yksilö tai ryhmä, nostetaan muiden yläpuolelle ja hänelle annetaan oikeus erityisiin etuihin, on epätoivottava. Periaate houkuttelee määrittelemään ja tekemään itsestä "sopivasti syrjityn". Oikein on poistaa syrjintä ja hyvittää tapahtunut vääryys.

Väärin sovellettuna positiivinen eristyiskohtelu on

• seurausten hoitamista syiden poistamisen sijaan ja
• se kannustaa näkemään itsensä syrjittynä ja voimattomana sekä
• se tarjoaa syrjintään liittymättömiä etuja "sopivasti syrjityille".

Positiivinen erityiskohtelun määrittely on vaikuttamistapana samanlainen kuin hallitusohjelman kirjaus "Ruotsinkielinen varusmieskoulutus turvataan lainsäädännön edellyttämällä tavalla". Kirjaamalla itsestäänselvyyden vihjaavasti, painottavasti tai "tuoksuvasti", mutta juridisesti oikein, voi heikkotahtoista ja epäpätevää viranomaista vedättää viittaamalla poliittiseen tahtoon tai lain henkeen.

Koska "lain tuoksu" kävi nenääni tutkin lakia ja selvitin onko se mädäntynyt. Voin todeta, että laki toimii kokonaisuutena. Lain mädän palankin ehtii poistaa sopivan hetken tullen. Nyt tärkeintä on nähdä kokonaisuus sekä tulkita ja soveltaa lakia tarkasti.

Alla pyrin tuomaan selkeyttä lain soveltamiseen lakitekstiä seuraten ja avaten. Mielestäni laki on selkeä, mutta jos tulkinnassa on virheitä kuulen niistä mielelläni.


Yhdenvertaisuus perustuslaissa

Peruslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, eikä ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan. Erikseen perustuslaissa mainitaan, että eri asemaan ei saa laittaa mm. uskonnon, vakaumuksen tai alkuperän perusteella.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Julkista valtaa tässä tapauksessa edustavat sekä apulaisoikeusasiamies että kirjasto.

Perustuslain etusija velvoittaa antamaan etusijan perustuslain säännökselle, jos "alemman" lain soveltaminen on ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa.


Tasapuolisuus hallintolaissa

Hallintolaissa todetaan hallinnon oikeusperiaatteista seuraavasti: "Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia."

Koska positiivisen erityiskohtelu herättää kansalaisissa erityistä kiinnostusta, virkamiehen kannattaa tarkastaa esteellisyysperusteet. Esteelliseksi tekee mm. se, että virkamiehen läheiselle on odotettavissa erityistä hyötyä tehdystä päätöksestä sekä "jos luottamus virkamiehen puolueettomuuteen muusta erityisestä syystä vaarantuu."


Yhdenvertaisuuslaki

Yhdenvertaisuuslaista kannattaa lukea ainakin pykälät 6 ja 7, mutta laki on kokonaisuudessaankin lyhyt.

Yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa.

Syrjintä ei ole lain mukaan määrittelemätöntä tai selittämätöntä huono-osaisuutta, vaan syrjintä on määritelty laissa täsmällisesti. Samoin positiivinen erityiskohtelu on täsmällisesti määritelty, tavoitteellinen ja rajattu viranomaistoimenpide.

Merkintäkäytännöstä, merkitsen sulkeiden "()" sisään tekstissä ilmenevän keskeisen käsitteen. Käsitteet voivat olla eksplisiittisiä tai implisiittisiä. Käsitteitä hyödynnetään kunkin kohdan määrittelyssä.


Positiivinen erityiskohtelu

Lainmukainen positiivinen erityiskohtelu tarkkoittaa syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Laissa on määritelty syrjinnän tunnusmerkit. Positiivinen erityiskohtelu ei ole etujen jakamista rajatulle ryhmälle eikä selittämättömän huono-osaisuuden ratkaisu vaikka momentti sellaiselta "tuoksuu". Jotta positiivinen erityiskohtelu ei mene etujen jakamiseksi, tulee aina määritellä syrjintä jonka vuoksi toimenpiteet tehdään.

Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa syrjinnästä (syrjintä) johtuvien haittojen (syrjinnän seuraus) ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi tehtyjä erityistoimenpiteitä (toiminpide). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen (tavoite) kannalta oikeasuhteista (rajattua).

Positiivinen erityiskohtelun määrittely:

• Määrittele syrjinnän laatu (välitön, välillinen, häirintä tai ohje syrjiä)
• Määrittele syrjintä, käyttäen vastaavaa kohtaa alta
• Määrittele tavoite
• Määrittele toimenpide
• Määrittele rajat toimenpiteelle (lopetusehto, kesto ja käytettävät resurssit)

Välitön syrjintä

Välitön syrjintä on sitä, että jotakuta (syrjittyä) kohdellaan epäsuotuisammin (syrjivä kohtelu) kuin jotakuta muuta (vertailuyksilö tai -ryhmä) kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (tilanne).

Välittömän syrjinnän määrittely:

• Määrittele syrjitty yksilö tai ryhmä
• Määrittele vertailuyksilö tai -ryhmä
• Määrittele tilanne
• Määrittele syrjityn kohtelu
• Määrittele vertaillun kohtelu

Välillinen syrjintä

Välillinen syrjintä on sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö (syrjivä rakenne) saattaa (syrjityn ryhmän) erityisen epäedulliseen asemaan (syrjinnän seuraus) muihin (vertailuryhmään) vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia.

Syrjinnän seuraus - epäedullinen asema voi olla:

• mahdollisuuksien epätasa-arvoa (mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämään) tai
• mahdollisesti en tiedä, huono-osaisuutta (sosiaalinen status)

Välillisen syrjinnän määrittely:

• Määrittele syrjitty yksilö tai ryhmä
• Määrittele vertailuryhmä
• Määrittele syrjivä rakenne
• Määrittele syrjinnän seuraus

Häirintä

Häirintä on henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista (häiritsevä teko) siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri.

Häirinnän määrittely:

• Määrittele häiritty yksilö tai ryhmä
• Määrittele häiritsijät
• Määrittele häiritsevät teot
• Määrittele häirinnän seuraukset

Ohje tai käskyn syrjiä

Ohje tai käsky syrjiä.

Syrjivän ohjeen tai käskyn määrittely:

• Määrittele käsky tai ohje
• Määrittele käskyn syrjintä, käyttäen vastaavaa kohtaa yllä
• Määrittele käskynantaja
• Määrittele käskyn seuraukset

Apulaisoikeusasiamiehen toiminnan lainmukaisuus

Espoon kulttuurilautakunnan selvitys valottaa tapahtumien kulkua. Sinänsä asia vaikuttaa varsin pieneltä, kuitenkin oikeusasiamiehen päätöksellä on merkitystä lain tulkintana. Edellisestä johtuen asiaa kannattaa selvittää ja tuoda julkisuuteen.

Tärkeää on selvittää apulaisoikeusasiamiehen toiminnan lainmukaisuus:

• Miksi apulaisoikeusasiamies ei ole pyytänyt selvitystä kirjastolta, viranomaiselta jonka toimintaa kantelu ja syrjintäepäily koski?
• Määrittelikö apulaisoikeusasiamies täsmällisesti positiivisella erityiskohtelulla poistettavan syrjinnän luonteen?
• Valitsiko apulaisoikeusasiamies oikeuslähteet oikein?
• Huomioiko apulaisoikeusasiamies perustuslain etusijaisuuden?
• Huomioiko apulaisoikeusasiamies oikeuslähteiden keskinäiset suhteet oikein?
• Selvittikö apulaisoikeusasiamies riittävästi syrjinnän tunnusmerkistön täyttymistä viranomaisen toiminnassa?
• Ovat ratkaisun perustelut riittävät?
• Jotain muuta?

[Fincum]

Veikkaan silti, että jatkossa ollaan tarkempia vaikkei sitä virallisesti myönnettykään.

Toimintatavat tuskin muuttuvat, kun niille on saatu tukea korkealta taholta, mutta selityksiin panostetaan entistä enemmän. Kuten tuossa Entressen tapauksessa, jossa jälkikäteen puolustauduttiin, että eristetty rukousalue oli toki avoinna muillekin kuin muslimeille. Apulaisoikeusasiamies saattoi hyvillä mielin todeta, että kenenkään perusoikeuksia ei siis ole loukattu.

Jos se alue tosiaan on avoin muillekin, niin sinnehän voi mennä sitten vaikka kinkkuleipiä syömään ja kuuntelemaan "hillitysti ja häiritsemättä" jotain raskaampaa musiikkia... Tuollahan se tulisi todistetuksi onko alue avoin kaikille ja myös kaikkina aikoina; eli ettei ketään aseteta etuasemaan esim. kellonajan vuoksi.

Juuri näin! Valitaan musiikki White Metal-osastolta ja varoiksi ja rekvisiitaksi - jos kirjaston täti ei  tunnista musiikkia - mikä tahansa uskonnollinen kirja.
Sittenpä voi lueskella vaikka Mobilistia tai Virallista lehteä.

[Roope]

Espoon kulttuurilautakunnan selvitys valottaa tapahtumien kulkua.

Esittelijä: vapaan sivistystyön johtaja Piia Rantala

Valmistelijat/lisätiedot:
Terhi Nikulainen
Tiina Pesonen
[email protected]

Mielenkiintoinen ja raivostuttava dokumentti. Jos siitä jotain positiivista hakee, niin selvityksen kiertelystä ja kaartelusta päätellen kirjoittajia itseäänkin hieman hävettää tapahtunut, vaikka esiintyvätkin uhmakkaina.

Selvityksessä sekoitetaan tahallaan uskontoon liittyvät tilaisuudet ja uskonnon harjoittaminen. Samoin ainoaksi vaihtoehdoksi esitetään olkiukkomaisesti "yritykset eliminoida julkisesta tilasta kaikki sellainen, mikä liittyy uskontoon", mikä kuvataan mahdottomaksi.

Positiiviseen syrjintään viitataan parilla yleisluonteisella lauseella, mutta toimenpiteen yhteyttä väitettyyn syrjintään ja syrjinnän poistamiseen ei selitetä sanallakaan. On oireellista, että apulaisoikeusasiamies silti hyväksyi toimenpiteen ja vieläpä puolusteli sitä nimenomaan positiivisena syrjintänä, vaikka ei saanut selvityksessä minkäänlaisia tarkennuksia ja perusteluja positiivisen syrjinnän näkökulmalle.

Aivan ilmeisesti käytännössä erityiskohtelu on Suomessa sallittua sillä riittävällä perustelulla, että on olemassa laki, joka ylipäätään mahdollistaa positiivisen erityiskohtelun. Muuta ei vaadita. Samalla tavalla sananvapaustuomioissa on tullut tavalliseksi siteerata EIT:n lausuntoa, jonka mukaan sananvapaus sallii myös loukkaavat, järkyttävät tai huolestuttavat ilmaisut, ja sitten heti perään todeta tarkemmin eroa määrittelemättä, että tässä tapauksessa kyseessä oli kuitenkin loukkaava vihapuhe, joka ei kuulu sananvapauden piiriin.

[Siili]

Espoon kulttuurilautakunnan selvitys valottaa tapahtumien kulkua.

Esittelijä: vapaan sivistystyön johtaja Piia Rantala

Valmistelijat/lisätiedot:
Terhi Nikulainen
Tiina Pesonen
[email protected]

Jatkossa asiakkaamme voivat käyttää niitä itsenäisesti valitsemaansa tarkoitukseen, eli heillä on mahdollisuus myös vastaisuudessa erottaa tila hiljentymiseen ja syventymiseen oli syy mikä tahansa.

Eli entressessä voivat halukkaat sulkeutua sermien sisälle minkä tahansa syyn perusteella, kunhan eivät aiheuta häriötä muille asiakkaille.  Voisiko asiasta innostunut joukko järjestää siellä esimerkiksi joukkorunkkauksen?  Tai miksei asiakas voisi tehdä sitä ihan solona.  Ehkäpä kuitenkin olisi hyvä pistää sermien ulkopuolelle lappu, joka kertoisi siitä, mikä on meiningin nimi kulloinkin sermien sisäpuolella.   

[mietinen]

Kirjaston tehtävät

1) Kirjaston tehtävä ei ole uskonnollisten palveluiden järjestäminen. Kirjastolain mukaan: "Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen.

Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä."


2) Viranomaisen toimivalta on rajattu ainoastaan laissa määrättyihin tehtäviin. Hallintolaissa todetaan hallinnon oikeusperiaatteista seuraavasti: "Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin.

3)

Espoon kulttuurilautakunnan selvitys

Sermeissä luki aluksi A4-arkille kirjoitettuna:
"Rukouspaikka Ramadanin ajaksi".

Kaupunginkirjaston nettisivuilla nurkkausta mainostettiin 24.8.2010 seuraavasti:
"Entressen kirjastoon perustettu hiljentymispaikka. Hiljentymispaikkaa voivat käyttää esimerkiksi islaminuskoiset nyt Ramadanin aikana.

Aikuisten kirjakorttelin perällä, ns. hiljaisella alueella on sermeillä ja kahdella matolla erotettu tila, jota asiakkaamme voivat käyttää rukoilemiseen tai muuhun hiljentymiseen. Iso osa Entressen kirjaston kanta-asiakkaista on islaminuskoisia, ja kirjasto halusi tarjota heille tämän mahdollisuuden Ramadanin aikana.

Tervetuloa!
Osoite: Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse".

1), 2) ja 3) kirjasto on järjestänyt uskonnollisia palveluita ja näin ollen ylittänyt toimivaltansa rajat.

[mietinen]

Laissa keskeisiä ovat määritelmät eivät nimet. Eli jos kyseisen momentista olisi haluttu tehdä harhaanjohtavampi, niin sopiva nimi asialle johon viitataan "positiivisena erityiskohteluna" olisi voinut olla "kultainen kutkuttelu". Toisaalta jos olisi haluttu kertoa suoraviivaisesti mistä on kyse, niin nimi olisi ollut "syrjinnän kitkeminen".

[Blanc73]

Kirjasto ei ole mikään jumalanpalveluspaikka, ei yhdellekkään uskonnolle. piste.

Haluavatko muslimit olla tarkoituksella mahdollisimman paljon esillä(ärsytys-factor) vai onko tämä jälleen kerran viranomaisten yli-reagointia kun musulmaanit ovat kysymyksessä?

[mietinen]

Yhdenvertaisuuslaki ei koske kirjastotoimintaa eikä uskonnollistatoimintaa

Apulaisoikeusasiamies on ratkaisussaan soveltanut väärää lakia. Yhdenvertaisuuslaki ei koske kirjastopalveluita tai uskonnollista syrjintää. Virhe on vakava, se kyseenalaistaa kanteluiden käsittelyn uskottavuuden.

Yleisesti määritellen yhdenvertaisuuslaki koskee koulutusta, työntekemistä ja ammattiyhdistys- ja työnantajajärjestötoimintaa.

Etnisen alkuperän perustuvan syrjinnän tapauksissa laki koskee myös sosiaali- ja terveyspalveluita, sosiaalitukia ja -etuuksia, palveluiden ja kiinteänomaisuuden tarjoamista sekä asevelvollisuutta.

Positiivista erityiskohtelua - syrjinnän kitkemistä yhdenvertaisuuslain perusteella - saa suorittaa ja puhua vain lain soveltamisalaan sisältyvissä tapauksissa.

Yhdenvertaisuuslaki, soveltamisala

2 §
Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, kun kysymys on:

1) itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä taikka elinkeinotoiminnan tukemisesta;

2) työhönottoperusteista, työoloista tai työehdoista, henkilöstökoulutuksesta taikka uralla etenemisestä;

3) koulutuksen, mukaan lukien erikoistumis- ja uudelleenkoulutuksen, tai ammatillisen ohjauksen saamisesta; taikka

4) jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, taikka järjestön antamista etuuksista.

Lakia sovelletaan lisäksi etnisen alkuperän perusteella tapahtuvaan syrjintään, kun kysymys on:

1) sosiaali- ja terveyspalveluista;

2) sosiaaliturvaetuuksista tai muista sosiaalisin perustein myönnettävistä tuista, alennuksista tai etuuksista;

3) asevelvollisuuden, naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tai siviilipalveluksen suorittamisesta; taikka

4) yleisesti saatavilla olevien asuntojen, muun irtaimen tai kiinteän omaisuuden taikka palvelujen tarjoamisesta yleisölle lukuun ottamatta yksityis- ja perhe-elämän piiriin kuuluvia oikeustoimia. (20.2.2009/84)


3 §
Soveltamisalan rajoitukset

Tätä lakia ei sovelleta:

1) koulutuksen tavoitteisiin, sisältöön eikä koulutusjärjestelmään;

2) kun sovelletaan ulkomaalaisten maahantuloa ja maassa oleskelua koskevia säännöksiä, eikä ulkomaalaisten asettamiseen erilaiseen asemaan heidän lakiin perustuvasta oikeusasemastaan aiheutuvasta syystä.

[mietinen]

Positiiviseen syrjintään viitataan parilla yleisluonteisella lauseella, mutta toimenpiteen yhteyttä väitettyyn syrjintään ja syrjinnän poistamiseen ei selitetä sanallakaan. On oireellista, että apulaisoikeusasiamies silti hyväksyi toimenpiteen ja vieläpä puolusteli sitä nimenomaan positiivisena syrjintänä, vaikka ei saanut selvityksessä minkäänlaisia tarkennuksia ja perusteluja positiivisen syrjinnän näkökulmalle.

Kun ollaan yhdenvertaisuuslain soveltamisalueella ja positiivisesti erityiskohtelemassa eli kitkemässä syrjintää, niin tuossa on asian ydin.

[mietinen]

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun oikeuslähteiden käyttö

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun perusteina on runsaasti heikosti velvoittavia ja sallittua oikeuslähteitä. Toisaalta lain - vahvasti velvoittavan oikeuslähteen - käyttö ratkaisun perustelussa on huolimatonta ja vähäistä.

Oikeuslähde, Wikipedia

Oikeuslähteiden perinteinen jaottelu Suomessa

Aulis Aarnion mukaan oikeuslähteet voidaan Suomessa jakaa kolmeen ryhmään niiden velvoittavuuden mukaan: 1. vahvasti velvoittaviin, 2. heikosti velvoittaviin sekä 3. sallittuihin oikeuslähteisiin.

Vahvasti velvoittavat oikeuslähteet

Vahvasti velvoittaviin oikeuslähteisiin luetaan Suomen oikeudessa laki ja maan tapa. Vahvasti velvoittaville oikeuslähteille on tyypillistä, että niitä soveltamatta jättävä tuomari syyllistyy virkavirheeseen. Maan tavan lukeminen vahvasti velvoittavaksi oikeuslähteeksi perustuu vuodelta 1734 peräisin olevaan oikeudenkäymiskaaren säännökseen, jolla ei nykyaikaisessa yhteiskunnassa ole juuri merkitystä. Muodollisesti voimassa oleva laki tai yksittäinen lainkohta voi menettää vahvasti velvoittavan oikeuslähteen asemansa, jos sitä ei todellisuudessa sovelleta (ns. desuetudo) ja se siten menettää merkityksensä.

Heikosti velvoittavat oikeuslähteet

Heikosti velvoittaviin oikeuslähteisiin kuuluvat lainsäätäjän tarkoitus sekä korkeimpien oikeuksien prejudikaatit. Lainsäätäjän tarkoitus ilmenee ensisijaisesti lain esitöistä, joita ovat lähinnä komiteanmietinnöt, hallituksen esitykset sekä eduskunnan valiokuntien mietinnöt ja lausunnot. Prejudikaateilla tarkoitetaan korkeimpien oikeuksien ennakkoratkaisuja, joilla ohjataan lainkäytön yhteneväisyyttä. Heikosti velvoittaville oikeuslähteille on tyypillistä, että niitä noudattamatta jättävä lainsoveltaja ei syyllisty virkavirheeseen, mutta on velvollinen perustelemaan niistä poikkeamisen. Lisäksi vaarana on, että ratkaisu muuttuu ylemmässä oikeusasteessa. Lainvalmisteluaineiston ja prejudikaattien oikeuslähdearvo riippuu siitä, kuinka vanhasta säädöksestä on kyse. Yleensä lainvalmisteluaineiston tulkinta-arvo vähenee ja prejudikaattien kasvaa säädöksen vanhetessa.

Sallitut oikeuslähteet

Sallituilla oikeuslähteillä viitataan lähteisiin, joilla ei ole institutionalisoitua asemaa, mutta joita voidaan käyttää hyväksi oikeudellisessa ratkaisutoiminnassa. Tällaisiksi lähteiksi on luettu esimerkiksi oikeustieteelliset kirjoitukset, reaaliset argumentit ja oikeusvertailevat lähteet.

[mietinen]

Kirjaston menettelyn suhde rikoslain syrjintään

Selvityksen perusteella kirjasto ei selvittänyt eri uskontokuntien ja uskonnottomien tarpeita omalle nurkkaukselle.

Koska rukoilemisen tarpeita olivat ilmaisseet vain islaminuskoiset, kirjasto järjesti nurkkauksen vain islaminuskoisille. Johtuiko tämä siitä, että muut uskovaiset ja uskonnottomat eivät halunneet yllyttää kirjastoa rikokseen?

Selvityksen perusteella kirjasto ei tiedottanut   eikä tarjonnut omaa nurkkausta muille uskontokunnille tai uskonnottomille.

Rikoslaki - syrjintä

11 § (13.11.2009/885)
Syrjintä

Joka elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisönpalvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä ilman hyväksyttävää syytä

1) ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla,

2) kieltäytyy päästämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä taikka

3) asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan

rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava työsyrjintänä tai kiskonnantapaisena työsyrjintänä, syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

[Roope]

.Koska rukoilemisen tarpeita olivat ilmaisseet vain islaminuskoiset, kirjasto järjesti nurkkauksen vain islaminuskoisille.

Kirjaston edustaja päätti toimenpiteestä luettuaan lehdestä, ettei kuntosaliyritys sallinut rukoushetkiä asiakkaiden pukuhuoneessa. Muslimit eivät ottaneet yhteyttä kirjastoon.

[acc]

Nyt kaikki muutkin vaatimaan rukouspaikkaa kyseisestä kirjastosta. Sen on pakko suostua, koska muuten se syyllistyisi syrjintään. Mormonit, Jehovat, Luther-säätiöläiset ja muut, nyt vaatimaan ilmaista rukoustilaa!

[mietinen]

Apulaisoikeusasiamies keksii perusteita viranomaisen toiminnalle

15.5.2012
Dnro 3031/4/10
ESPOON KIRJASTON RUKOUSNURKKAUKSESSA EI MOITITTAVAA

Ollakseen hyväksyttävää tällaisella edellä kuvatulla erityiskohtelulla tulee aina olla hyväksyttävä
tarkoitusperä ja muita suopeamman kohtelun on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämää-
rään nähden. Muodollista yhdenvertaisuutta rikkova positiivinen erityiskohtelu on lisäksi oikeutet-
tua ainoastaan niin kauan kuin sitä tarvitaan tosiasiallisen syrjinnän poistamiseksi ja se on tar-
peellista todennettujen haittojen korjaamiseksi.

Saadun selvityksen perusteella voidaan tässä asiassa mielestäni todeta, että tilapäisen rukous-
nurkkauksen järjestämiseen oli olemassa esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden
yhdenvertaisten kirjaston käyttömahdollisuuksien tukemiseen ja kotoutumisen edistämiseen liitty-
viä erityistarpeita. Rukousnurkkauksen koko tai toiminta-aika ei mielestäni myöskään ollut epä-
suhteessa kirjaston muihin toimintoihin nähden eikä se selvityksen mukaan heikentänyt muiden
kävijöiden palveluja tai vaikuttanut kirjaston toimintaan. Nurkkaus oli verkkosivuilta ilmenevästi
myös tarkoitettu kirjaston kaikkien kävijöiden käytettäväksi, vaikkakin sermiin kiinnitetyssä pape-
riarkissa jonkin aikaa asiasta kerrottiin toisin.

Perustuslaki - yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. ...

Miten ratkaisussa on perusteltu asettaminen eri asemaan?

Rajaudun käsittelemään apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua pelkästään perustuslain takaaman yhdenvertaisuuden kannalta. Perusoikeuksien toteutumisen tarkastelu on kaikissa oikeustapauksissa perusteltua perustuslain etusijaisuuden vuoksi.

Apulaisoikeusasiamies perustelee asettamisen eri asemaan uskonnon perusteella kahdella syyllä:

• 1) maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden yhdenvertaisten kirjaston käyttömahdollisuuksien tukemiseen liittyvät erityistarpeet ja
• 2) kotoutumisen edistämiseen liittyvät erityistarpeet.

Apulaisoikeusasiamies katsoo, että yhden uskonnon harjoittajien asettaminen erityisasemaan on perusteltua syidein 1) ja 2) nojalla. Ratkaisussa "liittyvät erityistarpeet" on jätetty määrittelemättä. Oliko syynä huono olo, toive vai jotain vakavampaa?


Miten Espoon kulttuurilautakunnan selvityksessä on perusteltu asettaminen eri asemaan?

Espoon kulttuurilautakunnan selvitys

Laillisuus liittyy myös yhdenvertaisuuteen, joka on myös perustuslaissa taattu. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää periaatetta asettaa eri asemaan esimerkiksi alkuperän, kielen, uskonnon tai vakaumuksen perusteella.

Palvelun tasa-arvoisuus on tärkeä arvo kirjastotoiminnassa. Tapahtuman tai tilan tarjoaminen tilapäisesti jollekin asiakasryhmälle kuten lapsille, maahanmuuttajille, senioreille tai musiikinharrastajille ei vaaranna yhdenvertaisuusperiaatetta. Kirjaston tilat ovat aina kaikille avoimia. Yksittäinen tilaisuus voi olla tietylle ryhmälle suunnattu, mutta tasapuolisuus toteutuu, kun tilaisuuksia/palveluita tarjotaan kaikille halukkaille. Kuten edelle on todettu, nyt ko. hiljentymisnurkkaus oli kuitenkin kaikkien asiakkaiden käytettävissä.

Yhdenvertaisuuslain 4 §:n mukaan viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Positiivinen erityiskohtelu voi tarkoittaa tietyn syrjinnälle alttiin ryhmän (esimerkiksi vanhukset, lapset, etniset vähemmistöt) asemaa ja olosuhteita parantavia erityistoimenpiteitä, jotka tähtäävät tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseen ja jotka eivät asteeltaan muodostu toisia syrjiviksi.

Espoon kulttuurilautakunnan selvityksessä todetaan, että kirjaston toiminta ei asettanut uskontokuntia eri asemaan, koska tilaa tarjottiin islaminuskoisille vain tilapäisesti. Selvityksessä ei perustella eri asemaan asettamista millään tavalla, koska kirjaston katsottiin kohdelleen asiakasryhmiään tasapuolisesti.


Ratkaisun ja selvityksen välinen ristiriitaisuus

Apulaisoikeusasiamies esittää, että kirjaston toiminta asetti uskontokunnat eri asemaan, mutta eri asemaan asettaminen oli perusteltua syiden 1) ja 2) nojalla.

Espoon kulttuurilautakunnan selvityksessä todetaan, että kirjaston toiminta ei asettanut uskontokuntia eri asemaan.

Miten apulaisoikeusasiamies on keksi perustelut 1) ja 2) joita viranomaisella itsellään ei ollut? Espoon kulttuurilautakunta on selvityksessä kuvaillut laajasti kirjastotoimintaa koskevia strategioita ja ohjeistuksia, joissa käsitellään mm. kotoutumista ja monikulttuurisuutta. Selvitykseen ei kuitenkaan määritellä mitään erityistarpeita tai "liittyviä erityistarpeita".

• Mitä ovat "liittyvät erityistarpeet" joilla oikeutetaan erityisasema?
• Kuka ja miten on osoittanut "liittyvien erityistarpeiden" olemassa olon?
• Voiko viranomaisen toiminnan oikeuttaa keksityillä "liittyviä erityistarpeita" perusteilla joita viranomaisella itsellään ei ole ollut?
• Voiko oikeusasiamies mielivaltaisesti tulkita ja perustella viranomaisten toimintaa?

[Maastamuuttaja]

"Tilapäisyys" on oiva pakotie pelkuripäättäjälle. Järjestely on voimassa vain niin kauan kun etc. Eli tuli siis tehtyä väärä päätös, mutta vain väliaikaisesti. Onko päätös voimassa vuoteen 2015? Tai ehkä 2030? Sen pitemmälle ei kannata spekuloida, koska silloin näistä asioista päättää jo Suomen Imaamineuvosto "konsultoituaan kuitenkin ensin Suomen hallitusta." Vrt. YYA-sopimus.

V. 2035 tämä konsultointiehto poistetaan Yleiseurooppalaisen Islamneuvoston Kokonaishyvän Komitean päätöksellä. Esityksen tekee Maailman Islamneuvoston Koraaninkunnioituksen Eurooppa-asioista vastaava Globally Rotating Grand Mufti Mohammed Mohammed. Euroopan komission puolesta sopimuksen allekirjoittaa Manuel Barroso Jr. jylisevien suosionosoitusten saattelemana.

Seuraavana päivänä Uuden Uskonnon edustajat kiertelevät talosta taloon kyselemässä asukkaiden näkemyksiä uskonasioista. Useat jäävät henkiin. Kaikki saavat koraanin iltalukemiseksi.

[mietinen]

Apulaisoikeusasiamies: Muslimien rukouspaikka edisti yhdenvertaisuutta, kotimaa24.fi, 9.4.2013

Johannes Ijäs   09.04.2013 15:14

Oikeusasiamies205Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan Lieksan kaupunki ei menetellyt lainvastaisesti perustaessaan maahanmuuttajille tarkoitettuun matalan kynnyksen kohtaamispaikkaan (Koto-toimistoon) erillisen rukouspaikan.

Kaupungin Koto-toimistossa oli vuoden 2009 alussa sijainnut pieni kaikille tarkoitettu rukouspaikka. Aloite paikan perustamisesta tuli alueen muslimiväestöltä. Apulaisoikeuskansleri Puumalaisen mukaan kyseinen toiminta edisti yhdenvertaisuutta, kun uskonnon harjoittamiseen kodin ulkopuolella tarjottiin mahdollisuus myös ryhmälle, jolla sitä ei kyseisellä paikkakunnalla tuolloin ollut.

Kyseessä oli positiivinen erityiskohtelu, joka on sallittua, mikäli sen toimet ovat väliaikaisia ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Rukouspaikka oli ollut käytössä vain muutaman viikon ajan.

Kaupungin verkkosivuilla kerrottiin kuitenkin rukouspaikasta vielä yli kaksi vuotta sen jälkeen, kun paikka oli poistettu käytöstä. Lisäksi verkkosivuilla rukouspaikkaa kutsuttiin moskeijaksi.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan kaupunki ei toteuttanut asianmukaisesti kuntalain mukaista tiedotusvelvollisuutta, kun rukouspaikkaa kutsuttiin moskeijaksi. Kaupungin julkaiseman tiedon on vastattava todellisuutta. Tästä syystä apulaisoikeuskansleri kiinnitti kaupungin huomiota siihen, että kunnan tulee tiedottaa toiminnastaan luotettavasti ja todenmukaisesti.

Kannattaa lukea edeltävä viestini tästä ketjusta: Apulaisoikeusasiamies keksii perusteita viranomaisen toiminnalle.