2010-09-05 Muslimeille rukouspaikka Entressen kirjastoon

[P]

Bockin perheen saaga kertoo kuinka pakana-aikana pojan täytettyä seitsemän vuotta hänelle opetettiin saunasolmuasento, jotta hän voisi myöhemmin itsetyydytyksessä niellä oman spermansa, ettei se joutuisi hukkaan. Asennon oppiminen oli pojille lapsuuden ja nuoruuden välinen siirtymäriitti.

itse olen, ja lapseni ovat vuorollaan siirtyneet lapsuudesta, nuoruuteen. bockin menetelmiä käyttämättä, mutta, kuten kaivanto toteaa, toiseuden kohtaaminen voi olla yllättävää, sis. sermien rakentaminen kirjastoon.

Kaverini kävi bilettämässä muutamana kesänä 90-luvulla Iorin Sipoon huvilalla, vielä kun sellainen hänellä oli ja itse ei ollut vielä rullatuolissa. Kuulemma aamulla irtoaa aika mielenkiintoinen äänielämys tuosta "saunasolmusta" 

Mutta kaikki erilaisia ja yhtähyviä. Jos on rikkautta kumarrella kirjaston nurkassa mumisten "allahu akbar", niin kai samaa rikkautta on palvoa Lemminkäisen temppeliä kumarrellen kirjaston nurkassa saunasolmua..    Kuka meistä on se, joka määrittää pyhän ja profaanin kysyisi J.Pentikäinen?

[Roope]

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan rukouspaikan järjestäminen oli kirjastolta hyväksyttävää positiivista erityiskohtelua syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi, eikä muiden kirjaston käyttäjien perusoikeuksia loukattu.

Apulaisoikeusasiamies ei löytänyt moitittavaa Espoon kirjaston rukousnurkkauksesta. Kirjastossa oli syksyllä 2010 rukousnurkkaus muslimien Ramadanin ajan. Nurkkauksesta tehtiin kaksi erillistä kantelua.

Helsingin Sanomat: Apulaisoikeusasiamies: Kirjaston rukousnurkkauksessa ei huomautettavaa 22.5.2012

Koko ratkaisu:
eoam 3033/2010 Espoon kirjaston rukousnurkkauksessa ei moitittavaa

[Fincad]

Eipä juuri yllätä apulaisoikeusasiamiehen vastaus. Käytännössähän termillä "tilapäinen" voidaan ("positiivisesti") syrjiä kuinka pitkään halutaan kun erityiskohtelun kohteena on jokin "vähemmistö". Esimerkiksi 100 vuotta maailman historiassa on kuitenkin lyhyt, tilapäinen aika.

Tulevan Ramadanin aikana lienee rukousnurkkia joka valtion ja kunnan sekä muissa verovaroin ylläpidettyissä tiloissa.

[Roope]

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta:

Yhdenvertaisuuslain 7 §:n 2 momentin mukaan syrjintäkielto ei kuitenkaan estä sellaisia erityis-
toimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 §:n 1 mo-
mentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivi-
nen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteis-
ta.

Hallituksen esityksen (HE 44/2003 vp) mukaan esimerkiksi maahanmuuttajille suomalaiseen yh-
teiskuntaan integroitumisen helpottamiseksi järjestettävää kieli- ja muuta koulutusta voidaan pitää
tarkoitettuna positiivisena erityiskohteluna. Jotta positiivinen erityiskohtelu olisi sallittua, poikkea-
misen perustuslaissa säädetystä yhdenvertaisuusperiaatteesta tulisi olla tilapäistä eikä se saisi
olla asetettuun tavoitteeseen nähden suhteetonta (suhteellisuusperiaate).

[...]

Eduskunnan oikeusasiamies on ottanut kantaa maahanmuuttajien ns. positiiviseen erityiskohte-
luun muun muassa ratkaisuissaan dnro 208/4/08 sekä dnro 1028/4/10. Näissä ratkaisuissa oli
kysymys uimahallien tiettyjen uintipäivien varaamisessa maahanmuuttajanaisille ja Helsingin kau-
pungin menettelystä huomioida työhönotossa hakijan etninen tausta.

Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen lainsäädännössä lähdetään siitä, että syr-
jintäkielto ei estä ns. positiivisia erityistoimia, joilla pyritään edistämään muodollisen yhdenvertai-
suuden sijasta myös tosiasiallista ja käytännössä toteutuvaa yhdenvertaisuutta. Tiettyjen ihmis-
ryhmien erilainen kohtelu ei täten kaikissa tilanteissa ole kiellettyä syrjintää. On muistettava, että
perusoikeussäännösten tavoitteena on edistää tosiasiallista eikä ainoastaan muodollista tasa-
arvoa. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen voi joissain tilanteissa edellyttää esimerkik-
si sosiaalisesti, taloudellisesti tai muutoin heikommassa asemassa olevan ryhmän muita parem-
paa erityiskohtelua. Esimerkiksi maahanmuuttajille voidaan tarjota tiettyjä erityispalveluja, joilla
pyritään edistämään tosiasiallisen tasa-arvon toteutumista.

Ollakseen hyväksyttävää tällaisella edellä kuvatulla erityiskohtelulla tulee aina olla hyväksyttävä
tarkoitusperä ja muita suopeamman kohtelun on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämää-
rään nähden. Muodollista yhdenvertaisuutta rikkova positiivinen erityiskohtelu on lisäksi oikeutet-
tua ainoastaan niin kauan kuin sitä tarvitaan tosiasiallisen syrjinnän poistamiseksi ja se on tar-
peellista todennettujen haittojen korjaamiseksi.

Saadun selvityksen perusteella voidaan tässä asiassa mielestäni todeta, että tilapäisen rukous-
nurkkauksen järjestämiseen oli olemassa esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden
yhdenvertaisten kirjaston käyttömahdollisuuksien tukemiseen ja kotoutumisen edistämiseen liitty-
viä erityistarpeita. Rukousnurkkauksen koko tai toiminta-aika ei mielestäni myöskään ollut epä-
suhteessa kirjaston muihin toimintoihin nähden eikä se selvityksen mukaan heikentänyt muiden
kävijöiden palveluja tai vaikuttanut kirjaston toimintaan. Nurkkaus oli verkkosivuilta ilmenevästi
myös tarkoitettu kirjaston kaikkien kävijöiden käytettäväksi, vaikkakin sermiin kiinnitetyssä pape-
riarkissa jonkin aikaa asiasta kerrottiin toisin.

Epäselväksi jää, kuka ja miten syrjii näitä kirjastossa käyviä muslimeja ja kuinka kyseinen erityisjärjestely auttaa tämän syrjinnän poistamisessa. Aivan samalla tavalla oikeusasiamies vältteli määrittelemästä näitä perusasioita edellisessä muslimien uimavuoroa koskeneessa kantelussa. Koska syrjijäksi olisivat paljastuneet muslimit itse, käännettiin silloisessa ratkaisussa puhe maahanmuuttajien uimavuoroon ja kotouttamiseen uimataidon avulla. Kyse ei ollut muusta kuin taipumisesta kotoutumiselle haitallisen vanhoillisen islamin perinteisiin, vieläpä täysin vapaaehtoisesti ja oma-aloitteisesti.

Vaikka mielestäni rukoustilan järjestäminen minkään uskonnon tarpeisiin ei missään nimessä kuulu kirjaston tehtäviin tai julkisena laitoksena edes oikeuksiin, niin jonkinlaisena kirjastohenkilökunnan hyväntahdon eleenä olisin sen voinut kertaluonteisesti hyväksyä. Sen sijaan en voi mitenkään hyväksyä apulaisoikeusasiamieheltä menettelyn puolustamista tällä tavalla yhdenvertaisuuslain määrittelemään positiiviseen erityiskohteluun epämääräisesti vetoamalla.

Olemme selvästikin positiivisen erityiskohtelun kanssa juuri sillä kaltevalla pinnalla, mitä on pelätty. Virkamies voi tehdä kaikenlaista, kun siihen muotoilee sopivan selityksen jälkikäteen. Entressen tapauksessa selityksiä ja tapahtumankuvausta muutettiin kritiikin jälkeen (ilmeisesti myös oikeusasiamiehelle lähetetyssä selvityksessä, jota ei tässä julkaistu), vaikka se ei normaalitapauksessa tekisi tapahtunutta syrjintää yhtään sen hyväksyttävämmäksi.

[BeerBelly]

Tietääkö kukaan ketkä ovat vastuussa syövän "tosiasiallinen yhdenvertaisuus" kirjaamisesta Suomen lakiin? Ketkä äänestivät jaa?

[Melbac]

Eipä juuri yllätä apulaisoikeusasiamiehen vastaus. Käytännössähän termillä "tilapäinen" voidaan ("positiivisesti") syrjiä kuinka pitkään halutaan kun erityiskohtelun kohteena on jokin "vähemmistö". Esimerkiksi 100 vuotta maailman historiassa on kuitenkin lyhyt, tilapäinen aika.

Tulevan Ramadanin aikana lienee rukousnurkkia joka valtion ja kunnan sekä muissa verovaroin ylläpidettyissä tiloissa.

Onko toi rukouspaikka tuolla vieläkin?.

[Mursu]

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta:

Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen lainsäädännössä lähdetään siitä, että syr-
jintäkielto ei estä ns. positiivisia erityistoimia, joilla pyritään edistämään muodollisen yhdenvertai-
suuden sijasta myös tosiasiallista ja käytännössä toteutuvaa yhdenvertaisuutta. .

Miten ihmeessä voi sanoa "sijasta" ja "myös" samassa virkkeessä? "Otan jäätelön sijaan myös suklaata" Tuntuu, että tuollaisella kielellä pyritään pehmittämään sanomaa ihan kuin saataisiin molemmat.

Epäselväksi jää, kuka ja miten syrjii näitä kirjastossa käyviä muslimeja ja kuinka kyseinen erityisjärjestely auttaa tämän syrjinnän poistamisessa.

Ehkä oikeusasiamies viittasi kuntosaliin syrjijänä. Tämä tosin olisi virkavirhe, koska oikeusasiamies ei valvo yrityksiä.

Vaikka mielestäni rukoustilan järjestäminen minkään uskonnon tarpeisiin ei missään nimessä kuulu kirjaston tehtäviin tai julkisena laitoksena edes oikeuksiin, niin jonkinlaisena kirjastohenkilökunnan hyväntahdon eleenä olisin sen voinut kertaluonteisesti hyväksyä.

Minä olen tässäkin hieman eri mieltä. Hyväntahdon eleitä on, jos annetaan jonkun käyttää henkilökunnan WC:tä tms. Rukoileminen ei ole mikään pakko vaan puhtaasti itse aiheutettu tarve. Ongelma näissä on, että kerran annetusta tulee helposti saavutettu etu.

[AuggieWren]

Tietääkö kukaan ketkä ovat vastuussa syövän "tosiasiallinen yhdenvertaisuus" kirjaamisesta Suomen lakiin? Ketkä äänestivät jaa?

Eihän tässä tapauksessa ole missään nimessä kyse edes ns. positiivisesta syrjinnästä, vaan yksiselitteisesti kaupungin tilojen, ts. varojen väärinkäytöstä. Koskaan aiemmin ei ole minkään uskonnon sallittu järjestävän rukoustilaisuuksia kirjastoissa eikä kirjaston käyttötapoihin ole tällainen koskaan aiemmin kuulunut.

Hyi helvetti, että nuo kirjastotädit kehtaavatkin! Ja toiset hyi helvetit apulaisoikeusasiamiehelle.

[Fiftari]

Tietääkö kukaan ketkä ovat vastuussa syövän "tosiasiallinen yhdenvertaisuus" kirjaamisesta Suomen lakiin? Ketkä äänestivät jaa?

Eihän tässä tapauksessa ole missään nimessä kyse edes ns. positiivisesta syrjinnästä, vaan yksiselitteisesti kaupungin tilojen, ts. varojen väärinkäytöstä. Koskaan aiemmin ei ole minkään uskonnon sallittu järjestävän rukoustilaisuuksia kirjastoissa eikä kirjaston käyttötapoihin ole tällainen koskaan aiemmin kuulunut.

Hyi helvetti, että nuo kirjastotädit kehtaavatkin! Ja toiset hyi helvetit apulaisoikeusasiamiehelle.

Toiseen nurkkaan risti pystyyn ja jumalanpalvelus. Sehän on vain oikeus ja kohtuus jos kerran verorahoja käytetään moiseen.

[Siili]

Kyllä kirjastojen pitäisi pysyä lestissään.   Kyseessähän on klassisesti paikka, johon on säilötty informaatiota, jota kävijä voi tankata joko paikan päällä tai lainata tankattavaksi kotona.  Jos se ei ole asiakkaiden mielestä riittävän kivaa, se on voivoi, ja asiakas voi hakea kivautta jostain muualta.  Asiakkaiden sosiaalisen ja uskonnollisen elämän hallinnointi ei ole kirjaston asia. 

[Roope]

Minä olen tässäkin hieman eri mieltä. Hyväntahdon eleitä on, jos annetaan jonkun käyttää henkilökunnan WC:tä tms. Rukoileminen ei ole mikään pakko vaan puhtaasti itse aiheutettu tarve. Ongelma näissä on, että kerran annetusta tulee helposti saavutettu etu.

Tarkoitin lähinnä sitä, että minusta pelkkä huomautus riittäisi rangaistukseksi, kunhan eivät tee sitä toiste. Mutta nyt siis annettiin lupa jatkaa samalla linjalla. Minulle raja, josta pitäisi pitää kiinni, menee juuri uskonnon harjoittamisessa. Esimerkiksi satunnainen näyttely tai kokous kirjaston tiloissa olisi ihan ok.

Tämän ja edellisen ratkaisun pohjalta voisikin kysyä, mikä ei olisi oikeusasiamiehen mielestä hyväksyttävää positiivista erityiskohtelua, kun paljastuessaan kaikenlaiset ex tempore -toimetkin voidaan jälkikäteen selittää parhain päin?

Eihän tässä tapauksessa ole missään nimessä kyse edes ns. positiivisesta syrjinnästä, vaan yksiselitteisesti kaupungin tilojen, ts. varojen väärinkäytöstä..

Ei minustakaan, koska asianmukainen positiivinen erityiskohtelu edellyttää etukäteen selvitystä, jossa käydään läpi, mitä tietyllä toimenpiteellä halutaan saavuttaa ja mitkä sen perustelut ovat. Ohjeiden on oltava niin selkeät, että samanlaisissa tilanteissa toimitaan aina samalla tavalla, eikä sattumanvarainen improvisointi ole sallittua eikä mahdollista.

Oikeusasiamies ja vastaavat haluavatkin luoda viranomaiskulttuurin, jossa suunnittelu voidaan kuitata korkean tason ohjeiden tulkinnoilla (esim. selvityksessä YK:n yleissopimus, yhdenvertaisuuslaki, hallituksen lakiesitys, perustuslaki), ja jos tulee valituksia, toimenpide voidaan tarvittaessa selittää oikeutetuksi, koska se edistää maahanmuuttajien kotoutumista. Siis eräänlainen avoin valtakirja virkamiehille, mikä on aina erittäin huono juttu.

[Fiftari]

Maahanmuuttajien kotouttamista edistetään sillä että heille sanotaan että mikäli haluavat rukoilla, ostavat kellon ja katsovat siitä koska rukoilla niin tietävät olla paikassa jossa rukous voidaan suorittaa, tarkoittaen kotia tai moskeijaa tai muuta tilaa joka siihen tarkoitukseen varattu. Enkä tarkoita kirjastoa tai muuta julkista tilaa jota ylläpidetään verovaroin ja näin lisää eriarvoisuutta.

Kristitty menee kirkkoon. Hän ei ala messuamaan sunnuntaiaamuna keskellä katua tai muunakaan kristillisenä juhlapyhänä. Se että erivapauksia annetaan on omiaan lisäämään kitkaa maahanmuuttajien ja/tai muslimien välillä. Jossain vaiheessa korsi katkaisee kamelin selän ja se saattaa hyvinkin purkautua ilkivaltana josta saattavat taas muslimit ottaa itseensä ja lähteä kostoreissulle ja siitä kierre sitten jatkuukin kunnes toinen osapuoli on siinä kunnossa ettei enää pysty laittamaan vastaan.

Se että muslimit ottavat uskonsa tosissaan ei anna silti syytä siihen että heille perustetaan rukouspaikkoja vähän joka kulmaan ja nurkkaukseen, vaan heille tulisi osoittaa paikat missä se on sallittua. Kirjasto edustaa minulle rauhaa ja hiljaisuutta jossa saa rentoutua ja lukea. Lapsille tarkoitettu nurkkaus on asia erikseen koska siellä opetellaan miten kirjastossa käyttäydytään, lapsille ominaisella tavalla, aina se hiljaisuus ei onnistu. Mutta jos aikuiset ihmiset tulevat mölisemään kirjastoon niin on se rauhan loppu.

[Fiftari]

Tämähän on myös se kirjasto, jonka sisäänkäynnin luona lukee: "Kivien heittely kielletty".

Polttopullot sallittu

[Elemosina]

Edelleenkään en ymmärrä miksi pitää mennä kirjastoon juuri silloin kun tietää että kohta pitää rukoilla?
Ei kai ne puolen tunnin välein rukoile?

[Fiftari]

Edelleenkään en ymmärrä miksi pitää mennä kirjastoon juuri silloin kun tietää että kohta pitää rukoilla?
Ei kai ne puolen tunnin välein rukoile?

Kysymys taitaa pikemminkin olla tilan valtaamisesta ja huomion herättämisestä. Lapsikin pitää ääntä silloin kun hänet pitää huomata ja koira merkkaa reviirinsä.

[Arkontti]

Entressen esittelyvideo on melko paljonpuhuva. Kyseessä onkin tosiaan mitä ilmeisimmin nuorisotila, ei niinkään kirjasto.

[Topi Junkkari]

On kirjastoja ja on kirjastoja. Itä-Helsinkiin muutettuani olen ollut positiivisesti erityiskohdeltu yllättynyt siitä, että sekä Vuosaaren että Itäkeskuksen kirjastot ovat onnistuneet säilyttämään normaalin kirjastomaisen luonteensa. Nuoriso pelailee -ilmiöön olen törmännyt Vuosaaren kirjastossa tasan kerran.

[Siili]

Entressen esittelyvideo on melko paljonpuhuva. Kyseessä onkin tosiaan mitä ilmeisimmin nuorisotila, ei niinkään kirjasto.

Ilmeisesti oheistoimintaa varten tarvitaan jatkuvasti uutta tilaa.  Mistä muualta sitä saataisiin kuin poistamalla vähemmän lainattuja kirjoja valikoimista?  Ehkäpä jossain vaiheessa paperikirjat poistetaan kokonaan ja pelkästään lukemisesta kiinnostuneet fossiilit ohjataan käyttämään tabletteja.  Itsepäisesti paperikirjoja vaativalle voidaan niitä sitten tilata toisista kirjastoista.

[Teemu Lahtinen]

Kukas oli valmistelijana vastauksessa? Mahtoiko olla Jari "evabiaudetinkaveri" Pirjola?

[Roope]

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Piatta Skottman-Kivelä

[Franklin]

Itsekkin tuolla Entressen kirjastossa käyneenä ihmettelin kirjojen vähyyttä suhteessa neliömäärään. Tuon esittelyvideonkin perusteella tuo paikka näyttäisi olevan enemmänkin nuorisotalo. Kenties naiivisti ajateltu, että yhdistämällä nuorisotila ja kirjasto saadaan "nuoriso" lukemaan.

[mietinen]

Tämän kantelun tekeminen oli arvokas yhteiskunnallinen teko joka muuttanee viranomaiskäytäntöjä.

Kiitos.

[hullu1234]

Kyllä mäkin tarvitsisin oman nurkkauksen, missä voisin uhrata lapsia Kalille tai no voisin mä hätätapauksessa tyytyä eläimiinkin(Pystyn joustamaan asioissa). Nyt joudun keskeyttämään lukutuokion kirjastossa, koska pitää mennä kotiin ja mahdollisesti vielä hankkia uhrattava jos nyt ei ketään satu oleen kellarissa.

[RP]

Tietääkö kukaan ketkä ovat vastuussa syövän "tosiasiallinen yhdenvertaisuus" kirjaamisesta Suomen lakiin? Ketkä äänestivät jaa?

Nähdäkseni siitä ei varsinaisesti äänestetty (poislukien H. Hautalan kanta, että tässä ei suitsittu riittävästi uskonnollisten yhdyskuntien oikeutta syrjiä omassa  työhönotossaan), vaan asia meni läpi suoraan nuijankopautuksella
Läsnä oli joulukuun 2003 eduskunta, miinus ohessa luetellut edustajat. Kellään ei ollut valittamista
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_107_2003_p.shtml#kohta_linkki5
Käsittelytiedot:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex3000.sh?TUNNISTE=HE+44/2003

[schenker]

A-oikeudet kirjastoon!!! oma baaritiski ja kiisselintuoksuinen lukunurkka olisi asiaa. saisivat kaupungit myös tuloja. väittäisin että olisi menestys.

[tietotyöläinen]

Miten ihmeessä voi sanoa "sijasta" ja "myös" samassa virkkeessä? "Otan jäätelön sijaan myös suklaata" Tuntuu, että tuollaisella kielellä pyritään pehmittämään sanomaa ihan kuin saataisiin molemmat.

Olipa hyvä, että bongasit tämän. Kerrankin ohimoissa sykkivän vitutuksen sijaan sain rattoisasti nauraa näille järjettömille päätöksille.

Tässä olisi selkeitä klassikon aineksia.

Näkee hyvin kuinka siellä väännetään näitä kieli keskellä suuta.

[nimetönkeskustelija]

Eikös kirjasto ole tiedon ja tieteen tyyssija. Sinne siis uskontojen rantautuminen sopii sinne mahdollisimman kehnosti. Toimettomat somalimiehet voitaisiin varmasti työllistää esimerkiksi täyttämään Suomen tiestöstä runsain mitoin löytyviä kuoppia. Väitän että työtä riittää. Kirjasto siis kirjojen lainaus- ja lukukäyttöön ja toimettomat töihin.

[Teemu Lahtinen]

Eikös kirjasto ole tiedon ja tieteen tyyssija. Sinne siis uskontojen rantautuminen sopii sinne mahdollisimman kehnosti.

Juuri näin ja tällä tavoitteella tein myös aloitteenikin, mutta se redusoitui hallinnon käsittelyssä vain Entressen tapausta käsitteleväksi ja siihen tuli tuo kaupungin ympäripyöreä vastaus. Veikkaan silti, että jatkossa ollaan tarkempia vaikkei sitä virallisesti myönnettykään.

[Roope]

Veikkaan silti, että jatkossa ollaan tarkempia vaikkei sitä virallisesti myönnettykään.

Toimintatavat tuskin muuttuvat, kun niille on saatu tukea korkealta taholta, mutta selityksiin panostetaan entistä enemmän. Kuten tuossa Entressen tapauksessa, jossa jälkikäteen puolustauduttiin, että eristetty rukousalue oli toki avoinna muillekin kuin muslimeille. Apulaisoikeusasiamies saattoi hyvillä mielin todeta, että kenenkään perusoikeuksia ei siis ole loukattu.

[Melbac]

Eikös kirjasto ole tiedon ja tieteen tyyssija. Sinne siis uskontojen rantautuminen sopii sinne mahdollisimman kehnosti. Toimettomat somalimiehet voitaisiin varmasti työllistää esimerkiksi täyttämään Suomen tiestöstä runsain mitoin löytyviä kuoppia. Väitän että työtä riittää. Kirjasto siis kirjojen lainaus- ja lukukäyttöön ja toimettomat töihin.

Eikös noiden kuoppien syy ole siinä ettei ole rahaa pistää enemmän sitä päällystettä koska se on niin kallista nykyään?.Joku kansanedustaja voisi kysyä että kuinka monta kuoppaa olisi korjattu tai kuinka monta metriä teitä olisi uudelleen päällystetty niillä varoilla mitä menee noiden somalimiesten roudaamisessa ja elättämisessä täällä.