2010-09-05 Muslimeille rukouspaikka Entressen kirjastoon

[turha jätkä]

uskoa. Kyse on selvästi jälleen yhdestä kaksoisstandardista joka on vain verhottu uskonvapauden kaapuun. Sitten kun joulu taas tulee ja kirjastoissa ja kunnantaloissa on siellä täällä joulunäyttelyä ja -seimeä "riistämässä" julkista tilaa uskonnon tarpeisiin, se ei tule herättämään PerSuissa tarvetta ehdotuksille kieltää moinen uskonvapauden nojalla.

Joulupukistien palvontapatsaat ja rituaalikuvat sekä pääsiäisnoidistien fetissit on poistettava kirjastoista lain nojalla. Joulun alla on myös ikävän paljon joulupukistien pyhiä tekstejä esillä.

Näin se menee Muuten kaksoisstandardi ja maassa suuri valitus.

Ei tarvitse poistaa, tietenkään. Moisen vaatiminen olisi mielestäni pöhköä ahdasmielisyyttä. Ja niin on tietysti myös tuo itku rukousnurkkauksenkin suhteen.

Tällä kertaa pakko olla eri mieltä kmruuskan kanssa. Rukousnurkkaus on aika iso periaatteellinen kysymys, josta on syytä käydä vakavahenkistä keskustelua.

[Bill Milton Hicks Friedman]

uskoa. Kyse on selvästi jälleen yhdestä kaksoisstandardista joka on vain verhottu uskonvapauden kaapuun. Sitten kun joulu taas tulee ja kirjastoissa ja kunnantaloissa on siellä täällä joulunäyttelyä ja -seimeä "riistämässä" julkista tilaa uskonnon tarpeisiin, se ei tule herättämään PerSuissa tarvetta ehdotuksille kieltää moinen uskonvapauden nojalla.

Joulupukistien palvontapatsaat ja rituaalikuvat sekä pääsiäisnoidistien fetissit on poistettava kirjastoista lain nojalla. Joulun alla on myös ikävän paljon joulupukistien pyhiä tekstejä esillä.

Näin se menee Muuten kaksoisstandardi ja maassa suuri valitus.

Ei tarvitse poistaa, tietenkään. Moisen vaatiminen olisi mielestäni pöhköä ahdasmielisyyttä. Ja niin on tietysti myös tuo itku rukousnurkkauksenkin suhteen.

Tällä kertaa pakko olla eri mieltä kmruuskan kanssa. Rukousnurkkaus on aika iso periaatteellinen kysymys, josta on syytä käydä vakavahenkistä keskustelua.

Minun mielestäni näistä asioista voisi järjestää sitovan kansanäänestyksen, mikäli aloitteen allekirjoittaa esimerkiksi 5% kuntalaisista.

Siinä sitten vaikkapa nettipankin tunnusten kautta kirjautuminen palveluun, jossa ääni rekisteröitäisiin. Äänestää voisi myös vaikkapa posteissa tai miksei kirjastoissa.

Pitäisiköhän perustaa joku puolue, joka ajaisi tällaista kansandemokratiaa?

[TheJ]

Epäileekö joku että jonkin uskonnon tunneilla tarinat myytäisiin tosina?

Kristillisessä uskonnonopetuksessa kristinuskon tarinat esitetään totena.

Islamilaisessa uskonnonopetuksessa islaminuskon tarinat esitetään totena.

Juutalaisessa uskonnonopetuksessa juutalaisen uskonnon tarinat esitetään totena.

Mikä sitten on totuus?

"None of the above". Satutunteja kaikki. Ihan kivoja satuja ja varmaan ihan toimivia kansan kontrollointiin vuosisatoja sitten, mutta jotenkin aika on vähän ajanut ohi... paitsi tietenkin niiden keskuudessa jotka kuhunkin sadun versioon uskovat - ja niitä on tällä pallolla huolestuttavan paljon.

[mikkoellila]

Epäileekö joku että jonkin uskonnon tunneilla tarinat myytäisiin tosina?

Kristillisessä uskonnonopetuksessa kristinuskon tarinat esitetään totena.

Islamilaisessa uskonnonopetuksessa islaminuskon tarinat esitetään totena.

Juutalaisessa uskonnonopetuksessa juutalaisen uskonnon tarinat esitetään totena.

Mikä sitten on totuus?

"None of the above". Satutunteja kaikki. Ihan kivoja satuja ja varmaan ihan toimivia kansan kontrollointiin vuosisatoja sitten, mutta jotenkin aika on vähän ajanut ohi... paitsi tietenkin niiden keskuudessa jotka kuhunkin sadun versioon uskovat - ja niitä on tällä pallolla huolestuttavan paljon.

Juuri näin.

[Sanglier]

Kerro sinä kmruuska itse Jyrille jos on sinun tuttujasi. Sinulle ja mikkoellilälle molemmille tiedoksi että laki on kuten sanoin. Ei ole pakko uskoa. Eikä laki tietenkään merkitse mitään niille joille uskonto menee sen yli.

Viitteitä lain tulkinnasta:

Teologia.fi

Tunnustuksettomassa uskonnonopetuksessa pyritään perehdyttämään

Koska uusissa uskonnon opetussuunnitelmissa on luovuttu tunnustuksellisuuden käsitteestä, voi niitä hyvällä syyllä lukea tunnustuksettoman uskonnonopetuksen linjanvetona. Tunnustukseton uskonnonopetus kulminoituu kahteen asiaan: se määräytyy koulun pedagogista lähtökohdista käsin, ja se on selkeästi erotettu uskonnonharjoittamisesta. Tunnustuksettomassa uskonnonopetuksessa oppilaita ei pyritä sitouttamaan vaan perehdyttämään omaan uskontoon.

Tunnustuksettoman uskonnonopetuksen omaksuminen luterilaisen uskonnon opetukseen ei ole vaikea, koska se on luonteeltaan 'yleiskristillistä'. Ajatus tunnustuksettomasta uskonnonopetuksesta ei kuitenkaan välttämättä istu esimerkiksi katolisuuden tai ortodoksisuuden opetukseen, jossa uskonto ymmärretään olennaiseksi osaksi jokapäiväistä elämää. Esimerkiksi ortodoksisen uskonnon opetus on pedagogisesti integroitu kirkkovuoteen, jolloin opetus noudattelee ortodoksisen kirkon liturgista elämää.

Tämä tiivistääkin nätisti lain tulkinnan (eli opetussuunnitelman perusteista on poistettu viittaukset tunnustukseen, jolloin jäljelle jää loogisesti tunnustuksettomuus - joka, kuten kmruuska ehtikin jo ääneen lausua, ei tietenkään koske ihan kaikkia. Perusluterilaiselle sopii tunnustuksettomuus, muutamalle muulle ei. Ja eikös tuosta listasta puutu ortodoksien ja katolilaisten lisäksi yksi sellainen ryhmä jolle uskonnolla on hyvinkin suuri päivittäinen merkitys?

Linkkejä on lisääkin, ja voihan aina kysyä lähimmästä koulusta noudattavatko he lakia vai vetävätkö taikahatusta kaneja.

[Taikaseinä]

Nyt on ollut rasisteja liikkeellä ihan kaksin kappalein! 


http://omakaupunki.hs.fi/espoon-keskus/uutiset/rukousnurkkauksesta_kanneltiin_oikeusasiamiehelle/

Eduskunnan oikeusasiamiehelle on tehty kaksi kantelua espoolaiskirjaston elokuisesta päätöksestä järjestää muslimeille rukousnurkkaus tiloihinsa.

Nurkkaus pystytettiin Espoon keskukseen, kauppakeskus Entressen tiloissa toimivaan aluekirjastoon ramadanin ajaksi. Kirjasto perusteli tarvetta nurkkaukselle muun muassa sillä, että islaminuskoisten julkinen rukoilu oli herättänyt hämmennystä samassa kauppakeskuksessa sijaitsevan naisten kuntokeskuksen tiloissa. Kuntokeskus kielsi rukoilun myöhemmin.

Nurkkaus oli paikoillaan kaksi ja puoli viikkoa, ja muodostui kahdesta liikuteltavasta sermistä, joita olivat aiemmin käyttäneet muun muassa opiskelijat tarvitessaan rauhallista lukutilaa.

Oikeusasiamiehelle tehtyjen kanteluiden mukaan rukousnurkkausten ei pitäisi kuulua kirjaston yleisivistävään tehtävään. Toisessa kantelussa paheksutaan sitä, että verovaroin toimivassa kirjastossa harjoitetaan uskontoa.

Espoon kulttuurilautakunta käsittelee kanteluihin annettavia selvityksiä kokouksessaan keskiviikkona 20. lokakuuta.

[Almost human]

Nyt on ollut rasisteja liikkeellä ihan kaksin kappalein! 

http://omakaupunki.hs.fi/espoon-keskus/uutiset/rukousnurkkauksesta_kanneltiin_oikeusasiamiehelle/

Eduskunnan oikeusasiamiehelle on tehty kaksi kantelua espoolaiskirjaston elokuisesta päätöksestä järjestää muslimeille rukousnurkkaus tiloihinsa.

Nurkkaus pystytettiin Espoon keskukseen, kauppakeskus Entressen tiloissa toimivaan aluekirjastoon ramadanin ajaksi. Kirjasto perusteli tarvetta nurkkaukselle muun muassa sillä, että islaminuskoisten julkinen rukoilu oli herättänyt hämmennystä samassa kauppakeskuksessa sijaitsevan naisten kuntokeskuksen tiloissa. Kuntokeskus kielsi rukoilun myöhemmin.

Nurkkaus oli paikoillaan kaksi ja puoli viikkoa, ja muodostui kahdesta liikuteltavasta sermistä, joita olivat aiemmin käyttäneet muun muassa opiskelijat tarvitessaan rauhallista lukutilaa.

Oikeusasiamiehelle tehtyjen kanteluiden mukaan rukousnurkkausten ei pitäisi kuulua kirjaston yleisivistävään tehtävään. Toisessa kantelussa paheksutaan sitä, että verovaroin toimivassa kirjastossa harjoitetaan uskontoa.

Espoon kulttuurilautakunta käsittelee kanteluihin annettavia selvityksiä kokouksessaan keskiviikkona 20. lokakuuta.

Täältä voipi katsoa kirjastotätien vastauksia: http://www.espoo.fi/asiakirja.asp?path=1;31;37423;37424;37425&id=2EACE94FBEBDE63DC22577BC0022BBF2&Kanta=kunnari\\intrakun_e.nsf

Siellä todetaan mm., että:

"Kirjastostrategiassa nähdään päämääräksi, että kirjasto on kuntalaisille yhteinen olohuone ja kansalaistori, kolmas tila kodin ja työpaikan rinnalle. Nähdään, että kirjastot pystyvät edistämään kansalaisten osallisuutta ja lisäävät yhteisöllisyyttä ja mm. maahanmuuttajien kotouttamista asuinpaikallaan. (S. 14–15.)"

"Kirjastopolitiikka 2015:ssa todetaan myös: "Kirjasto ei ole pysyvä olotila. Palveluja ei voi enää perustella pelkästään perinteisellä kirjaston käytöllä. Tulevaisuudessa kirjaston on menestyäkseen profiloiduttava ja erikoistuttava käyttäjäryhmittäin." (S. 14)

"Samoilla linjoilla on Suomen yleisten kirjastojen neuvosto esittäessään tuoreessa kirjastostrategiassaan kirjaston tehtäväksi edistää kulttuurien kohtaamista tiloissaan.

"Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa tietyn syrjinnälle alttiin ryhmän (esimerkiksi vanhukset, lapset, etniset vähemmistöt) asemaa ja olosuhteita parantavia erityistoimenpiteitä, jotka tähtäävät tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseen ja jotka eivät asteeltaan muodostu toisia syrjiviksi."

Jos asia kiinnostaa kannattaa tsekata myös tämä keskustelu: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/foorumit/Thread.aspx?threadId=6bc48b2a-f96e-4491-ac8d-195a0f7282c5

[Teemu Lahtinen]

Seuraavana asiana KULAlla on minun aloitteeni käsittely:

http://www.espoo.fi/asiakirja.asp?path=1;31;37423;37424;37425&id=0C943A68C7053CEDC22577BC0022BC9B&kanta=kunnari\\intrakun_e.nsf

Täytyy myöntää että asian käsittelyssä ei ole viivyttelyn makua.

[Perttu Ahonen]

Seuraavana asiana KULAlla on minun aloitteeni käsittely:

http://www.espoo.fi/asiakirja.asp?path=1;31;37423;37424;37425&id=0C943A68C7053CEDC22577BC0022BC9B&kanta=kunnari\\intrakun_e.nsf

Täytyy myöntää että asian käsittelyssä ei ole viivyttelyn makua.

Hyvä homma.

Ote asiakirjan lopusta "Espoon kaupunginkirjasto pyrkii jatkossa tiedottamisessaan suurempaan huolellisuuteen, ettei synny vaikutelmaa minkään uskontokunnan suosimisesta tai syrjimisestä. Palvelussamme lähdemme tunnustuksettomuudesta ja asiakkaiden tasapuolisesta kohtelusta, ja pyrimme näin edistämään eri asiakasryhmien rauhanomaista rinnakkaiseloa."

Tämä sama valittu linja olkoon jatkossakin Espoon linja olipa kyse sitten vaikka uimahallivuoroista.

[Nuivinaattori]

olisi voinut kokeilla, että mitä tapahtuu, kun kiskaisee ylleen kaavun, nappaa kainaloonsa laudoista nikkaroidun ristin ja menee suorittamaan hiljaista rukoiluaan tuonne nurkkaukseen.

[Fincad]

Kumma asia tämä ns. positiivinen syrjintä, johon tuossa valtuustonkin vastauksessa viitataan. Uusi syrjintämuoto joka aiheuttaa kantaväestön oikeuksien polkemista ja eriarvoisuutta yhteiskunnassa, kun ns. vähemmistöjä, tässä tapauksessa maahanmuuttajia voidaan asettaa eri arvoiseen asemaan, yleensä parempaan/suosivampaan, kuin kantaväestöä. Vaikka tarkoitusperät lienevät hyvät, niin kyllähän minun mielestäni "demokraattisen ja tasapuolisen" yhteiskunnan perusrakenteisiin kuuluu, että ihmisiä kohdellaan tai ainakin pyritään kohtelemaan tasa-arvoisesti taustoista ym. johtumatta.

Ja mikä on aikaraja että ns. positiivistä syrjintää voidaan jatkaa. Jossain "uimahallitapauskäsittelyssä" muistan mainitun, että "positiivinen erityiskohtelu on sallittua vain niin kauan kuin erityiskohtelu on tarpeellista todennettujen haittojen korjaamiseksi" eli tarkoittaako tämä sitten sitä, että niinkauan kun jonkun ryhmän osuus on alle 50% kokonaisväestöstä, voidaan positiivista syrjintää jatkaa sillä ovat ennnen ko. % ylittymistä vähemmistöä?
Onkohan tämä positiivinen syrjintä ns. suomalainen keksintö vai tuleeko se Euroopasta? Varmaankin euroopasta. Ja onkohan se ihan lakeihin kirjattuna ja onko 'termiä' ja sen vaikutuksia koskaan testattu oikeuslaitoksissa?

[normi]

Kumma asia tämä ns. positiivinen syrjintä, johon tuossa valtuustonkin vastauksessa viitataan. Uusi syrjintämuoto joka aiheuttaa kantaväestön oikeuksien polkemista ja eriarvoisuutta yhteiskunnassa, kun ns. vähemmistöjä, tässä tapauksessa maahanmuuttajia voidaan asettaa eri arvoiseen asemaan, yleensä parempaan/suosivampaan, kuin kantaväestöä.

On selvää, että tällainen suosiminen lisää kitkaa eri etnisten ryhmien välillä. Se ei ehkä ole tarkoitus, mutta näinhän se käytännössä tekee, tyhmemmänkin luulisi sen tajuavan. Ihan vaan vinkkinä kukkahatuille.

Jos yhteiskuntarauha halutaan säilyttää, niin olisi viisasta olla suosimatta ketään. Valtion tehtävä on huolehtia ENSIN omista kanslaisistaan ja sitten muista. Kunnalla tietysti on eri asia, mutta syrjitytyhän eli me, maksamme etuoikeutettujen päivälliset...

[Fincad]

Jos yhteiskuntarauha halutaan säilyttää, niin olisi viisasta olla suosimatta ketään. Valtion tehtävä on huolehtia ENSIN omista kanslaisistaan ja sitten muista. Kunnalla tietysti on eri asia, mutta syrjitytyhän eli me, maksamme etuoikeutettujen päivälliset...
[/quote]

Olen kyllä kanssasi samaa mieltä. Valtion tulisi pysyä ns. neutraalina. Se on kyllä kumma asia, että Suomi(kaan) ei pysty / halua ensisijaisesti huolehtia omista kansalaistaan ja tänne sitten otetaan ehdoin tahdoin (kaikkien yleismaailmallisten sopimusten lisäksi) ns.vieraita, jotka asetetaan etuoikeutettuun asemaan ja  joiden sopeutuminen tähän yhteiskuntaan on ja tulee olemaan kyseenalaista.

[Iloveallpeople]

Kirjaston ja uskonnon yhdistäminen kuohuttaa Espoossa

Oikeusasiamiehelle on tehty kaksi kantelua Entressen kirjaston muslimeille varaamasta rukousnurkasta. Myös yhdeksän kaupunginvaltuutettua vaatii uskonnon pitämistä erillään julkisista palveluista.

Kirjasto Entresseen oli rajattu pieni rukoustila elo-syyskuun vaihteessa muslimien Ramadanin vieton ajaksi.

Nurkkaus sijaitsi kirjaston hiljaisen alueen perällä kaksi ja puoli viikkoa. Paikka oli kahden sermin rajaama 2 x 2 metrin alue 2775 neliömetrin suuruisessa kirjastossa.

Yksityishenkilöiden tekemissä kanteluissa kysellään, miksi julkinen verovaroin ylläpidettävä laitos tukee vakaumuksellista uskonnonharjoittamista varaamalla muslimeille erillisen rukousnurkan.

Myös yhdeksän espoolaista valtuutettua on tehnyt aloitteen, jossa he vaativat kieltämään tilojen erottamisen uskonnon harjoittamista varten kaupungin tiloissa.

Aloitteessa katsotaan, että rukoustilan erottaminen suosi yhtä uskontoryhmää muiden kustannuksella, vaikka kohun jälkeen paikka muutettiin kaikkien uskontojen hiljentymispaikaksi.

Espoon kaupungin vapaan sivistystyön johtaja Piia Rantala mielestä asia kuuluu kirjaston julkisen palvelun roolin.

– Katsoimme, että jos kuntalaisilta tulee pyyntö, niin se kuuluu kirjaston normaaliin asiakaspalveluun. Kaikkien uskontokuntien edustajat osallistuvat meidän palveluiden ylläpitämiseen omilla verovaroillaan, joten kirjaston tehtävänä on tarjota kokontumistiloja, joissa voi vaikka sitten rukoilla osana omaa arkeaan. En koe, että tässä olisi tapahtunut mitään suurta verovarojen väärinkäyttöä.

Espoo pyrkii vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin

Aloite rukouspaikasta tuli alunperin Entressen kauppakeskuksesta. Muslimit tarvitsivat hiljentymispaikan Ramadanin aikana, jolloin hartaat muslimit paastoavat ja rukoilevat viisi kertaa päivässä. Espoon keskuksessa asuu paljon islaminuskoisia maahanmuuttajia, joten myös Entressen asiakkaina on paljon muslimeja.

Rantala toteaa, että kaupungin olisi pitänyt ehkä korostaa, että rukouspaikkaa voivat käyttää myös muiden uskontojen edustajat hiljentymiseen.

–Meillähän ei ole samanlaista lainsäädäntöä kuten esimerkiksi Ranskassa, jossa edellytetään uskonnon suhteen täyttä neutraliutta julkisissa tiloissa, kuten esimerkiksi kouluissa. Suomessa on uskonnonvapauslaki, jossa on lähdetty siitä, että kaikilla täytyy olla vapaus harjoittaa uskontoaan.

Netin vihareaktio järkytti

Itse Entressen kirjastossa kaikki sujui rauhallisesti eikä rukoustila aiheuttanut Rantalan mukaan asiakkaiden kesken mitään erimielisyyttä. Palautetta asiasta tuli muuta kautta noin 30 asiakkaalta. Rantala toteaa, että kovimmat keskustelut asiasta käytiin netissä nimimerkin suojin.

– Siellä käytettiin hyvin kärjekästä argumentaatiota islaminuskoisista väestöryhmistä. Esimerkiksi somalit joutuivat mielestäni täysin asiattoman hyökkäyksen kohteeksi, voisi puhua melkein vihareaktiosta. Se tässä asiassa minua eniten järkytti, että meillä on tällaista piilevää vihaa, joka odottaa purkautumistietä.

YLE Helsinki

[antero]

Kirjaston ja uskonnon yhdistäminen kuohuttaa Espoossa

Oikeusasiamiehelle on tehty kaksi kantelua Entressen kirjaston muslimeille varaamasta rukousnurkasta. Myös yhdeksän kaupunginvaltuutettua vaatii uskonnon pitämistä erillään julkisista palveluista.

Kirjasto Entresseen oli rajattu pieni rukoustila elo-syyskuun vaihteessa muslimien Ramadanin vieton ajaksi.

Nurkkaus sijaitsi kirjaston hiljaisen alueen perällä kaksi ja puoli viikkoa. Paikka oli kahden sermin rajaama 2 x 2 metrin alue 2775 neliömetrin suuruisessa kirjastossa.

Yksityishenkilöiden tekemissä kanteluissa kysellään, miksi julkinen verovaroin ylläpidettävä laitos tukee vakaumuksellista uskonnonharjoittamista varaamalla muslimeille erillisen rukousnurkan.

Myös yhdeksän espoolaista valtuutettua on tehnyt aloitteen, jossa he vaativat kieltämään tilojen erottamisen uskonnon harjoittamista varten kaupungin tiloissa.

Aloitteessa katsotaan, että rukoustilan erottaminen suosi yhtä uskontoryhmää muiden kustannuksella, vaikka kohun jälkeen paikka muutettiin kaikkien uskontojen hiljentymispaikaksi.

Espoon kaupungin vapaan sivistystyön johtaja Piia Rantala mielestä asia kuuluu kirjaston julkisen palvelun roolin.

– Katsoimme, että jos kuntalaisilta tulee pyyntö, niin se kuuluu kirjaston normaaliin asiakaspalveluun. Kaikkien uskontokuntien edustajat osallistuvat meidän palveluiden ylläpitämiseen omilla verovaroillaan, joten kirjaston tehtävänä on tarjota kokontumistiloja, joissa voi vaikka sitten rukoilla osana omaa arkeaan. En koe, että tässä olisi tapahtunut mitään suurta verovarojen väärinkäyttöä.

Espoo pyrkii vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin

Aloite rukouspaikasta tuli alunperin Entressen kauppakeskuksesta. Muslimit tarvitsivat hiljentymispaikan Ramadanin aikana, jolloin hartaat muslimit paastoavat ja rukoilevat viisi kertaa päivässä. Espoon keskuksessa asuu paljon islaminuskoisia maahanmuuttajia, joten myös Entressen asiakkaina on paljon muslimeja.

Rantala toteaa, että kaupungin olisi pitänyt ehkä korostaa, että rukouspaikkaa voivat käyttää myös muiden uskontojen edustajat hiljentymiseen.

–Meillähän ei ole samanlaista lainsäädäntöä kuten esimerkiksi Ranskassa, jossa edellytetään uskonnon suhteen täyttä neutraliutta julkisissa tiloissa, kuten esimerkiksi kouluissa. Suomessa on uskonnonvapauslaki, jossa on lähdetty siitä, että kaikilla täytyy olla vapaus harjoittaa uskontoaan.

Netin vihareaktio järkytti

Itse Entressen kirjastossa kaikki sujui rauhallisesti eikä rukoustila aiheuttanut Rantalan mukaan asiakkaiden kesken mitään erimielisyyttä. Palautetta asiasta tuli muuta kautta noin 30 asiakkaalta. Rantala toteaa, että kovimmat keskustelut asiasta käytiin netissä nimimerkin suojin.

– Siellä käytettiin hyvin kärjekästä argumentaatiota islaminuskoisista väestöryhmistä. Esimerkiksi somalit joutuivat mielestäni täysin asiattoman hyökkäyksen kohteeksi, voisi puhua melkein vihareaktiosta. Se tässä asiassa minua eniten järkytti, että meillä on tällaista piilevää vihaa, joka odottaa purkautumistietä.

YLE Helsinki

Onko sama?
"espoolainen Piia Rantala, vasemmistoliiton aktiiveja hänkin."
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2007/06/536267

[CaptainNuiva]

Kirjaston ja uskonnon yhdistäminen kuohuttaa Espoossa

Oikeusasiamiehelle on tehty kaksi kantelua Entressen kirjaston muslimeille varaamasta rukousnurkasta. Myös yhdeksän kaupunginvaltuutettua vaatii uskonnon pitämistä erillään julkisista palveluista.

Espoon kaupungin vapaan sivistystyön johtaja Piia Rantala mielestä asia kuuluu kirjaston julkisen palvelun roolin.

– Katsoimme, että jos kuntalaisilta tulee pyyntö, niin se kuuluu kirjaston normaaliin asiakaspalveluun. Kaikkien uskontokuntien edustajat osallistuvat meidän palveluiden ylläpitämiseen omilla verovaroillaan, joten kirjaston tehtävänä on tarjota kokontumistiloja, joissa voi vaikka sitten rukoilla osana omaa arkeaan. En koe, että tässä olisi tapahtunut mitään suurta verovarojen väärinkäyttöä.
YLE Helsinki

Osana omaan arkeeni kuuluu V8 joka pitäsi saada purettua/koottua ja jonka uskon olevan kaikkien moottoreiden äidin.
Jos olisi muitakin veroja maksavia samalla asialla niin Pia Rantala järjestänee
kirjastosta sopivat tilat kunhan pyyntö lähetetään.
Tietty tuosta pikkaisen ääntä lähtee, varsinkin koekäytössä mutta nykysuuntauksen mukaan ääntähän kirjastossa saa olla koska se kuuluu monikulttuuriseen suvaitsevaisuuteen.

[Embo]

Luonnollisesti jos tuonne kaikkien uskontojen rukousnurkkaukseen menisi rukoilemaan kristillisin menoin voisi äbäläwäbälä olla melkoinen.

[Almost human]

Kirjaston ja uskonnon yhdistäminen kuohuttaa Espoossa

Oikeusasiamiehelle on tehty kaksi kantelua Entressen kirjaston muslimeille varaamasta rukousnurkasta. Myös yhdeksän kaupunginvaltuutettua vaatii uskonnon pitämistä erillään julkisista palveluista.

Kirjasto Entresseen oli rajattu pieni rukoustila elo-syyskuun vaihteessa muslimien Ramadanin vieton ajaksi.

Nurkkaus sijaitsi kirjaston hiljaisen alueen perällä kaksi ja puoli viikkoa. Paikka oli kahden sermin rajaama 2 x 2 metrin alue 2775 neliömetrin suuruisessa kirjastossa.

Yksityishenkilöiden tekemissä kanteluissa kysellään, miksi julkinen verovaroin ylläpidettävä laitos tukee vakaumuksellista uskonnonharjoittamista varaamalla muslimeille erillisen rukousnurkan.

Myös yhdeksän espoolaista valtuutettua on tehnyt aloitteen, jossa he vaativat kieltämään tilojen erottamisen uskonnon harjoittamista varten kaupungin tiloissa.

Aloitteessa katsotaan, että rukoustilan erottaminen suosi yhtä uskontoryhmää muiden kustannuksella, vaikka kohun jälkeen paikka muutettiin kaikkien uskontojen hiljentymispaikaksi.

Espoon kaupungin vapaan sivistystyön johtaja Piia Rantala mielestä asia kuuluu kirjaston julkisen palvelun roolin.

– Katsoimme, että jos kuntalaisilta tulee pyyntö, niin se kuuluu kirjaston normaaliin asiakaspalveluun. Kaikkien uskontokuntien edustajat osallistuvat meidän palveluiden ylläpitämiseen omilla verovaroillaan, joten kirjaston tehtävänä on tarjota kokontumistiloja, joissa voi vaikka sitten rukoilla osana omaa arkeaan. En koe, että tässä olisi tapahtunut mitään suurta verovarojen väärinkäyttöä.

Espoo pyrkii vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin

Aloite rukouspaikasta tuli alunperin Entressen kauppakeskuksesta. Muslimit tarvitsivat hiljentymispaikan Ramadanin aikana, jolloin hartaat muslimit paastoavat ja rukoilevat viisi kertaa päivässä. Espoon keskuksessa asuu paljon islaminuskoisia maahanmuuttajia, joten myös Entressen asiakkaina on paljon muslimeja.

Rantala toteaa, että kaupungin olisi pitänyt ehkä korostaa, että rukouspaikkaa voivat käyttää myös muiden uskontojen edustajat hiljentymiseen.

–Meillähän ei ole samanlaista lainsäädäntöä kuten esimerkiksi Ranskassa, jossa edellytetään uskonnon suhteen täyttä neutraliutta julkisissa tiloissa, kuten esimerkiksi kouluissa. Suomessa on uskonnonvapauslaki, jossa on lähdetty siitä, että kaikilla täytyy olla vapaus harjoittaa uskontoaan.

Netin vihareaktio järkytti

Itse Entressen kirjastossa kaikki sujui rauhallisesti eikä rukoustila aiheuttanut Rantalan mukaan asiakkaiden kesken mitään erimielisyyttä. Palautetta asiasta tuli muuta kautta noin 30 asiakkaalta. Rantala toteaa, että kovimmat keskustelut asiasta käytiin netissä nimimerkin suojin.

– Siellä käytettiin hyvin kärjekästä argumentaatiota islaminuskoisista väestöryhmistä. Esimerkiksi somalit joutuivat mielestäni täysin asiattoman hyökkäyksen kohteeksi, voisi puhua melkein vihareaktiosta. Se tässä asiassa minua eniten järkytti, että meillä on tällaista piilevää vihaa, joka odottaa purkautumistietä.

YLE Helsinki

Onko sama?
"espoolainen Piia Rantala, vasemmistoliiton aktiiveja hänkin."
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2007/06/536267

Kyllä, Piia Rantala on Vasemmistoliiton kaadereita ja kaupungin sivistystoimen bosseja. Nuo Rantalan mainitsemat "melkein vihareaktiot" ovat heille kullanarvoisia; jos niitä tulee yksikin, ei asiallisiin kysymyksiin tai tiedusteluihin tarvitse vastata.

[Ano Nyymi]

Entressessä mentiin pahasti perse edellä puuhun siinäkin mielessä, etteivät suomalaiset edelleenkään alistu top-down -johtamiseen. Myös se, että me han-suomalaiset yleisesti ottaen tiedämme, mikä on oikeus ja kohtuus.

Olisi ihan kiva jos nämä suvaitsijanaiset joskus puuttuisivat siihen syyhyn miksi musliminaisille piti perustaa oma rukouspaikka, kun ei sitä viereinen kuntosaliyrittäjä tietenkään halunut ylläpitää.

Mispuoliset muslimithan pääsisivät rukoilemaan läheiseen moskeijaan, mutta tietenkään näiden suomalaistaustaisten suvaitsijanaisten päähän ei voinut pälkähtää että olisivat ryhtyneet vaatimaan muslimien noudattavan suomalaista tasa-arvoa ihan käytännön tasolla.
Niinpä sitten kovalla tohinalla tehtiin kirjastosta musliminaisten oma moskeija, mitä se todellakaan ei ole koskaan aiemmin ollut. Eikä sitä sellaiseksi edes tarkoitettukaan.

Miksi ihmeessä suomalaiset suvaitsijanaiset hyväksyvät muslimimiehiltä sellaista jota he eivät taatusti hyväksyisi suomalaisten miesten taholta??
Sumentaako mokukiima heidän järkensä?

[JoKaGO]

Olisi ihan kiva jos nämä suvaitsijanaiset joskus puuttuisivat siihen syyhyn miksi musliminaisille piti perustaa oma rukouspaikka, kun ei sitä viereinen kuntosaliyrittäjä tietenkään halunut ylläpitää.

Mispuoliset muslimithan pääsisivät rukoilemaan läheiseen moskeijaan, mutta tietenkään näiden suomalaistaustaisten suvaitsijanaisten päähän ei voinut pälkähtää että olisivat ryhtyneet vaatimaan muslimien noudattavan suomalaista tasa-arvoa ihan käytännön tasolla.
Niinpä sitten kovalla tohinalla tehtiin kirjastosta musliminaisten oma moskeija, mitä se todellakaan ei ole koskaan aiemmin ollut. Eikä sitä sellaiseksi edes tarkoitettukaan.

Miksi ihmeessä suomalaiset suvaitsijanaiset hyväksyvät muslimimiehiltä sellaista jota he eivät taatusti hyväksyisi suomalaisten miesten taholta??
Sumentaako mokukiima heidän järkensä?

Lukekaapa Anon viesti huolella. Sanasta sanaan täyttä totta! Ei menisi läpi yhdenkään (painetun) lehden yleisönosastoon. Kiitos, Ano Nyymi, loistavasta kiteytyksestä!

[Roope]

Kumma asia tämä ns. positiivinen syrjintä, johon tuossa valtuustonkin vastauksessa viitataan. Uusi syrjintämuoto joka aiheuttaa kantaväestön oikeuksien polkemista ja eriarvoisuutta yhteiskunnassa, kun ns. vähemmistöjä, tässä tapauksessa maahanmuuttajia voidaan asettaa eri arvoiseen asemaan, yleensä parempaan/suosivampaan, kuin kantaväestöä.

Virkamiehet ymmärtävät positiivisen syrjinnän mahdollistavan lain tahallaan väärin oikeudeksi suosia omavaltaisesti haluamiaan "syrjittyjä" ryhmiä. Sitähän se ei oikeasti ole. Vetämällä peliin positiivisen syrjinnän jonkun ryhmän suosimista ei kuitenkaan tarvitse perustella sen kummemmin.

Jossain "uimahallitapauskäsittelyssä" muistan mainitun, että "positiivinen erityiskohtelu on sallittua vain niin kauan kuin erityiskohtelu on tarpeellista todennettujen haittojen korjaamiseksi" eli tarkoittaako tämä sitten sitä, että niinkauan kun jonkun ryhmän osuus on alle 50% kokonaisväestöstä, voidaan positiivista syrjintää jatkaa sillä ovat ennnen ko. % ylittymistä vähemmistöä?

Ja ennen kaikkea, mikä oli tässäkin tapauksessa se todennettu "syrjinnästä aiheutuva haitta", jota tällä poikkeusmenettelyllä on tarkoitus "ehkäistä tai lievittää", kunnes saavutetaan "pyritty tavoite"?

Onkohan tämä positiivinen syrjintä ns. suomalainen keksintö vai tuleeko se Euroopasta? Varmaankin euroopasta. Ja onkohan se ihan lakeihin kirjattuna ja onko 'termiä' ja sen vaikutuksia koskaan testattu oikeuslaitoksissa?

Tietääkseni Suomessa ei ole koskaan käyty oikeutta positiivisen erityiskohtelun varjolla tehdyistä syrjivistä päätöksistä.

Tällä lailla ei estetä sellaisia erityistoimenpiteitä, joiden tavoitteena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi (positiivinen erityiskohtelu). Positiivisen erityiskohtelun on oltava pyrityn tavoitteen kannalta oikeasuhteista.

Finlex

Positiivinen syrjintä on Euroopan unionin direktiivin  mukaan sallittua rajoitetusti: "Täydellisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi käytännössä, yhdenvertaisen kohtelun periaate ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää henkilöiden rotuun tai etniseen alkuperään liittyviä haittoja."

Wikipedia

Edit:

–Meillähän ei ole samanlaista lainsäädäntöä kuten esimerkiksi Ranskassa, jossa edellytetään uskonnon suhteen täyttä neutraliutta julkisissa tiloissa, kuten esimerkiksi kouluissa. Suomessa on uskonnonvapauslaki, jossa on lähdetty siitä, että kaikilla täytyy olla vapaus harjoittaa uskontoaan.
[...]
Espoon kaupungin vapaan sivistystyön johtaja Piia Rantala mielestä asia kuuluu kirjaston julkisen palvelun roolin.

– Katsoimme, että jos kuntalaisilta tulee pyyntö, niin se kuuluu kirjaston normaaliin asiakaspalveluun. Kaikkien uskontokuntien edustajat osallistuvat meidän palveluiden ylläpitämiseen omilla verovaroillaan, joten kirjaston tehtävänä on tarjota kokontumistiloja, joissa voi vaikka sitten rukoilla osana omaa arkeaan. En koe, että tässä olisi tapahtunut mitään suurta verovarojen väärinkäyttöä.

Tässä on samanlainen tahallinen ajatusvirhe kuin tuon positiivisen erityiskohtelun kanssa. Vapaudesta harjoittaa uskontoa päädytään jotenkin verojen maksamisen kautta siihen, että kirjastoilla on peräti velvollisuus järjestää erilliset tilat uskonnon harjoittamiseen eli käytännössä muslimien rukoilemiseen. Tiedon jakaminen uskonnoista eli esimerkiksi tilojen järjestäminen näyttelyille ja yleisötilaisuuksille kuuluu kirjaston toimintaan, mutta ei tällainen. Ei ainakaan noilla perusteluilla.

[Almost human]

– Katsoimme, että jos kuntalaisilta tulee pyyntö, niin se kuuluu kirjaston normaaliin asiakaspalveluun. Kaikkien uskontokuntien edustajat osallistuvat meidän palveluiden ylläpitämiseen omilla verovaroillaan, joten kirjaston tehtävänä on tarjota kokontumistiloja, joissa voi vaikka sitten rukoilla osana omaa arkeaan. En koe, että tässä olisi tapahtunut mitään suurta verovarojen väärinkäyttöä.

Tässä kohdin Rantala puhuu mielestäni puuta heinää, sillä alun alkaen en muista kirjaston saaneen mitään pyyntöä järjestää rukoustilaa. Rukoustilan veti hatustaan Terhi Nikulainen kauhistuttuaan Lady Fitness -kuntosalin toimintaa. Tämän jälkeen Nikulaisen esimies kirjastotoimenjohtaja Jaana Tyrni ja nyt Piia Rantala pyhittävät alaisensa toiminnan. Tyrnihän ilmoitti vielä taannoisessa Länsiväylän haastattelussa, että vastaavia rukoustiloja tullaan järjestämään vastaisuudessakin.

Tässä kohdin on pakko nostaa hattua Helsingin ja Vantaan kirjastotoimenjohtajille; he ovat yksiselitteisesti ilmoittaneet pysyvänsä neutraaleina kaikkia uskontoja tai niiden harjoitusta kohtaan.

[Roope]

Tässä kohdin Rantala puhuu mielestäni puuta heinää, sillä alun alkaen en muista kirjaston saaneen mitään pyyntöä järjestää rukoustilaa. Rukoustilan veti hatustaan Terhi Nikulainen kauhistuttuaan Lady Fitness -kuntosalin toimintaa. Tämän jälkeen Nikulaisen esimies kirjastotoimenjohtaja Jaana Tyrni ja nyt Piia Rantala pyhittävät alaisensa toiminnan.

Näin kävi.

Idea omasta rukoussopesta syntyi Nikulaisen mukaan viime viikolla uutisoidusta Entressessä toimivan kuntosalin rukouskiellosta.

–Kun luimme asiasta, mietimme voisiko kirjasto jotenkin olla avuksi. Minun päätökselläni tuo rukoustila järjestettiin, Nikulainen sanoo.

Länsiväylä: Muslimeille rukouspaikka Entressen kirjastoon 5.9.2010

[JoKaGO]

–Kun luimme asiasta, mietimme voisiko kirjasto jotenkin olla avuksi. Minun päätökselläni tuo rukoustila järjestettiin, Nikulainen sanoo.

Jumalauta tuota röyhkeyttä! Kehtaakin.

[Almost human]

–Kun luimme asiasta, mietimme voisiko kirjasto jotenkin olla avuksi. Minun päätökselläni tuo rukoustila järjestettiin, Nikulainen sanoo.

Jumalauta tuota röyhkeyttä! Kehtaakin.

Jep, älä muuta virka. Kaiken lisäksi se, että Nikulaisen & co:n toimet ovat herättäneet närkästystä myös kirjastolaisten joukoissa (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/foorumit/Thread.aspx?threadId=6bc48b2a-f96e-4491-ac8d-195a0f7282c5), on täysin turha odottaa että he ottaisivat palautteesta onkeensa. Päin vastoin, odotan mokutuksen vain lisääntyvän Espoon kirjastoissa.

Tervetuloa muuten islamilaisen neuvoston tilaisuuteen (paikalla Anas Hajjar, Isra Lehtinen ja Abdirahman Ali) Sellon kirjastoon 29.11. (lupaan että tämä oli viimeinen puffaus tästä tilaisuudesta )

http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;37618

[kaivanto]

Nyt voisi olla hyvä hetki perustaa semmoinen uskonnollinen yhdyskunta Espooseen, jossa otettaisiin inspiraatiota vaikkapa Ior Bockin ajatuksista.

http://hermeetikko.com/yabb/YaBB.pl?num=1203002426

Meidän rituaaleissamme täytyy sitten tietysti riisuutua ihan kokonaan. Jos uskontomme määräämä siemenuhrin hetki sattuu kirjastokäynnin aikaan, on aivan mahdotonta keskeyttää kirjastokäynti, kyllä on oma nurkkaus saatava. Siis runkkausnurkkaus rukousnurkkauksen viereen!

Katsotaan sitten, miten vähemmistöjen kohtelu ja tasa-arvoisuus toteutuu Suomessa ja Espoon kirjastotoimessa ihan erityisesti.

[ajuha]

Bockin perheen saaga kertoo kuinka pakana-aikana pojan täytettyä seitsemän vuotta hänelle opetettiin saunasolmuasento, jotta hän voisi myöhemmin itsetyydytyksessä niellä oman spermansa, ettei se joutuisi hukkaan. Asennon oppiminen oli pojille lapsuuden ja nuoruuden välinen siirtymäriitti.

itse olen, ja lapseni ovat vuorollaan siirtyneet lapsuudesta, nuoruuteen. bockin menetelmiä käyttämättä, mutta, kuten kaivanto toteaa, toiseuden kohtaaminen voi olla yllättävää, sis. sermien rakentaminen kirjastoon.

[Teemu Lahtinen]

Väliaikatietona, että Espoon kulttuurilautakunta käsitteli eilen aloitettani ja hyväksyi virkamiesten lausunnon yksimielisesti. PerusS:n edustaja ei jostain syystä ollut lainkaan kokouksessa paikalla, mutta olisi varmasti puuttunut asiaan.

Annoin juuri asiasta haastattelun myös HBL:lle, jossa ainakin aiemmin teemaa on käsitelty asiallisesti.

[antero]

Väliaikatietona, että Espoon kulttuurilautakunta käsitteli eilen aloitettani ja hyväksyi virkamiesten lausunnon yksimielisesti. PerusS:n edustaja ei jostain syystä ollut lainkaan kokouksessa paikalla, mutta olisi varmasti puuttunut asiaan.

Annoin juuri asiasta haastattelun myös HBL:lle, jossa ainakin aiemmin teemaa on käsitelty asiallisesti.

Kokkarit palvoo toiseutta? / Vetää samaa linjaa kuin suomen hallitus?

5 kokkaria
2 demaria
2 persua
2 vihreetä
2 rkp
1 kes

Espoon kulttuurilautakunta 2009-2012:

Puheenjohtaja
Lumme Jasminiitta, SDP
kasvatust. maist., luokanopettaja

Varapuheenjohtaja
Misukka Heljä, Kok.
valtiot. maist., valtiosihteeri

Walkama Pentti, Kok.
ekonomi

Pylvänäinen Osmo, Kok.
valtiot. maist.

Grönholm Bo, Kok.
ekonomi

Mattila Veli-Pekka, Kok.
dipl. ins., erikoistutkija

Siberg Heli, Kesk.
kasvatust. maist., luokanopettaja

Schröder-Wikberg Gunn-Britt, RKP
diplom korrespondent, lärare

Suntio Hannu, SDP
fil. maist., äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori

Tiainen Jani, PerusS/Sit.
toimitusjohtaja, yrittäjä

Toltti-Loikkanen Arja, PerusS/Sit.
MAT, mainostoimittaja

Volotinen Teresia, Vihr.
fil. maist., erityisopettaja

Yusuf Said, Vihr.

Kaupunginhallituksen edustaja
Johansson Ulf, RKP
pol.kand., redaktör pensionär

[Teemu Lahtinen]

Sellainen tarkennus kokoonpanoon, että Jani Tiainen on Perussuomalaisten edustaja ja Arja Toltti-Loikkanen on Espoon Sitoutumattomien edustaja. Meillä on yhteinen valtuustoryhmä, joten siksi "meillä" on 2 paikkaa.

Aloitteeni allekirjoittajissa oli persujen lisäksi Köyhien Asialla sekä pari kokoomuslaista. lisäksi uskon että ainakin kaupunginhallituksessa oleva kokoomusedustus ei niele tarjottua selitystä.