2010-06-01 Romanit - tuntematon vähemmistömme (yhdistetty)

[Alkuasukas]

Mustalainen on ihan käypä nimitys.

[Marius]

"Mustalainen" on tietyssä mielessä vajaa määre, sillä mustalaiset pääsääntöisesti eivät ole mustia.

[Joker]

Mustalaisiksi nuo kuuluvat itse itseään kutsuvan.

Haluaako kukaan itseään kutsuttavan mustalaiseksi tai neekeriksi, nyt pahat sanat on onneksi kielletty.
Oikeastaan nimitys ei varmaan ole ongelma, vaan pitäisi kysyä haluaako kukaan olla romani tai mustaihoinen?

[Marius]

Riippuu tilanteesta.

[foobar]

Ja mistäköhän kaikki toistuvasti tunnistavat Lenitan mustalaiseksi, ja miksi eivät häneen luota?

Ettei vain olisi niin, ettei Lenita tunnista tarvetta pukeutua asiallisesti, kantaväestöä kunnioittaen ja käyttäytyä sosiaalisesti tavalla, joka ei luo välittömiä assosiaatioita varasjoukkioihin?

Pätkääkään genetiikastani riippumatta kykenisin varmastikin tekemään työsuhteideni säilyvyydestä ja kaupungilla kävelystä ongelmallista, jos en tajuaisi tai jättäisin aktiivisesti välittämättä siitä, että olen näissä kaikissa enemmän tai vähemmän sanattoman sopimuksen osapuoli, en ihailun erioikeutettu kohde. Olen sen verran fiksu, että tajuan (ainakin yleensä) tämän vuoksi rajoittaa oman käyttäytymiseni muotoja. Joskus se tuntuu tuskastuttavalta, mutta hei, olen aikuinen nettoveronmaksaja, en 29-vuotias etniserioikeutettu ikinuori.

[Kommunisti-muslimi]

https://www.youtube.com/watch?v=Nh6hNv3mSFA

Maunord Hagertin eli Kouvolan Manun haastattelu. Mitä mieltä olette kyseisestä romanista?

[Sunt Lacrimae]

https://www.youtube.com/watch?v=Nh6hNv3mSFA

Maunord Hagertin eli Kouvolan Manun haastattelu. Mitä mieltä olette kyseisestä romanista?

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288336034897.html

Mikkelin käräjäoikeus langetti perjantaina kovat tuomiot miehille, jotka ammuskelivat Mikkelin torilla kesällä 2002. 

* * *

Maunord Kyösti Allan Hagert, 29, sai samoista rikoksista neljä vuotta vankeutta.

Liekö sama ukkeli?

[Kommunisti-muslimi]

Kyl. Sama mies kyseessä. Kertoi noista asioista tuossa haastattelussa. Kertomuksensa mukaan on tullut uskoon ja jättänyt rikollisen elämän taakseen. Voisko yleistää siten, että uskossa oleva romani on hyvä romani?

[RP]

Voisko yleistää siten, että uskossa oleva romani on hyvä romani?

Ei.

Olisiko kuitenkin keskimääräistä parempi? On kai se kantaväestön parissakin ympäristölle hyvä uutinen, jos vankilakundi tulee uskoon?

[hannes58]

Kun kävin koulua aikojen alussa 60luvulla tämä tuntematon vähemmistö vauhditti meidän kouluun menoa tienvarrella ratsupiiskoilla persuuksille lyömällä,no kyll kouluunmeno sai kyll vauhtia,en muista kasvatti se rasistisuutta,en tainnu tuntea koko sanaa.

[Aukusti Jylhä]

Kyl. Sama mies kyseessä. Kertoi noista asioista tuossa haastattelussa. Kertomuksensa mukaan on tullut uskoon ja jättänyt rikollisen elämän taakseen. Voisko yleistää siten, että uskossa oleva romani on hyvä romani?

Jostain on semmonen kuva, että ku tuloo tuomiota, niin silloin usein tullaan uskoon, koska uskovainen romani, niin.... kait siihen joku uskoo. Mutta kun vapaus koittaa, voi se uskonnollisuus unohtua hyvinkin nopiasti.

Linkkiä ei kyllä ole heittää, mutta tuskin on Allanillakaan.

[Topi Junkkari]

Kyllä minulle on vuosikymmenten varrella syntynyt sellainen käsitys, että mustalaiset ovat ihan oikeasti aktiivisia ja hartaita jäseniä helluntaiseurakunnissa. Ainakin naiset. Miehensä sitten osallistuvat kirkollisiin tilaisuuksiin vankilassa, koska siitä saa mukavaa vaihtelua tiilenpäiden järsimiseen.

[Marius]

Kyllä minulle on viimeisen viiden vuoden aikana muodostunut käsitys, että mustalaiset ovat aktiivista sakkia häiritsemään
muiden ihmisten kotirauhaa.

[Iloveallpeople]

Kaksi pitkää vuotta odotusta

Iisalmelaiset Milaja Mäntyniemi (20) ja Allan Hagert (24) ovat etsineet ensimmäistä yhteistä asuntoa jo kaksi vuotta. Vielä ei ole tärpännyt. Asunnon saaminen on osoittautunut vaikeaksi.

Ensin he laittoivat hakemuksen iisalmelaiselle kunnalliselle vuokrataloyhtiö Kiinteistö Oy Petterinkulmalle, josta asuntoa on pari kertaa tarjottukin.

– Ensimmäinen oli kahdelle aikuiselle ihan liian pieni ja huonokuntoinenkin, Mäntyniemi kertoo.

Toinen ei ollut romanikulttuurin mukaan nuorille mahdollinen, sillä nuoret romanit eivät voi asua kerrostalossa ylempänä kuin vanhemmat. Tämän jälkeen on seurannut odottelua.

Monet romanit kokevat asunnon saamisen hankalaksi Mäntyniemen ja Hagertin tavoin.

– Tiedän Iisalmesta 15 muuta romania, joille asunnon saaminen on ollut vaikeaa, Mäntyniemi sanoo.
...

Iisalmen Sanomat

[far angst]

Kaksi pitkää vuotta odotusta

Iisalmelaiset Milaja Mäntyniemi (20) ja Allan Hagert (24) ovat etsineet ensimmäistä yhteistä asuntoa jo kaksi vuotta. Vielä ei ole tärpännyt. Asunnon saaminen on osoittautunut vaikeaksi.

Ensin he laittoivat hakemuksen iisalmelaiselle kunnalliselle vuokrataloyhtiö Kiinteistö Oy Petterinkulmalle, josta asuntoa on pari kertaa tarjottukin.

– Ensimmäinen oli kahdelle aikuiselle ihan liian pieni ja huonokuntoinenkin, Mäntyniemi kertoo.

Toinen ei ollut romanikulttuurin mukaan nuorille mahdollinen, sillä nuoret romanit eivät voi asua kerrostalossa ylempänä kuin vanhemmat. Tämän jälkeen on seurannut odottelua.

Monet romanit kokevat asunnon saamisen hankalaksi Mäntyniemen ja Hagertin tavoin.

– Tiedän Iisalmesta 15 muuta romania, joille asunnon saaminen on ollut vaikeaa, Mäntyniemi sanoo.  ...

Iisalmen Sanomat

Mitä me tästä opimme? 

Kiitos kysymästä, oppikaa muutkin:  Pistä alimpaan kerrokseen asumaan vanhin romanipariskunta, niin pääset niistä lopuista eroon.

[Marius]

Opimme sen, että romanit, intialaiset tai srilankalaiset eivät voi asua kerrostalossa.

Missä tahansa heitä onkin, ovat he aina ihmisille riesa ja vaikeus.

Näin on, mutta miksi näin on?

[Marius]

Miten niin romanit ovat jokin vähemmistö?

Intialaisia on yli miljardi.

Ja sen kyllä kuulee.

[Sunt Lacrimae]

Kaksi pitkää vuotta odotusta

Iisalmelaiset Milaja Mäntyniemi (20) ja Allan Hagert (24) ovat etsineet ensimmäistä yhteistä asuntoa jo kaksi vuotta. Vielä ei ole tärpännyt. Asunnon saaminen on osoittautunut vaikeaksi.

Ensin he laittoivat hakemuksen iisalmelaiselle kunnalliselle vuokrataloyhtiö Kiinteistö Oy Petterinkulmalle, josta asuntoa on pari kertaa tarjottukin.

– Ensimmäinen oli kahdelle aikuiselle ihan liian pieni ja huonokuntoinenkin, Mäntyniemi kertoo.

Toinen ei ollut romanikulttuurin mukaan nuorille mahdollinen, sillä nuoret romanit eivät voi asua kerrostalossa ylempänä kuin vanhemmat. Tämän jälkeen on seurannut odottelua.

Monet romanit kokevat asunnon saamisen hankalaksi Mäntyniemen ja Hagertin tavoin.

– Tiedän Iisalmesta 15 muuta romania, joille asunnon saaminen on ollut vaikeaa, Mäntyniemi sanoo.
...

Iisalmen Sanomat

Toinen ei ollut romanikulttuurin mukaan nuorille mahdollinen, sillä nuoret romanit eivät voi asua kerrostalossa ylempänä kuin vanhemmat. Tämän jälkeen on seurannut odottelua.

No ei mikään ihme, että asunnon saaminen on tällä kriteeristöllä olevinaan haasteellista. Tosin tämä on puhtaasti romanien itse itselleen aikaansaama ongelma.

[RP]

No ei mikään ihme, että asunnon saaminen on tällä kriteeristöllä olevinaan haasteellista. Tosin tämä on puhtaasti romanien itse itselleen aikaansaama ongelma.

Olihan heillä jo asunto, mutta hameisempi puolisko ei voi sinne ainakaan virallisesti muuttaa, kun siinä on ilmeisesti avokeittiö.
(Olenkin ihmetellyt, miksi nuo ovat nykyään niin suosittuja uusissa asunnoissa - ei kai kuitenkaan tämän vuoksi?)

Mäntyniemi kertoo, että Hagertilla on asunto Petterinkulmalta, mutta hänellä itsellään ei asuntoa ole, vaan osoite on postissa. Hagertin asuntoon Mäntyniemi ei voi kulttuurisyistä muuttaa, sillä siinä ei ole erillistä keittiötä.

[Iloveallpeople]

SDP:n Filatov: Romanien syrjintä ihmisoikeusongelma

Suomi on pärjännyt verrattain hyvin eurooppalaisessa romanipoliittisessa vertailussa. Suomen ja pohjoismaisen hyvinvointimallin perustavanlaatuisena ideana on ollut universaali ja yhdenvertainen kohtelu kaikille kansalaisille, Romaniasianneuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) sanoo.

- Romanit ovat suurin eurooppalainen vähemmistö ja romanien heikko asema on yksi vakavimmista Euroopan laajuisista ihmisoikeusongelmista. Euroopan tasolla monet toimenpiteet romanien aseman parantamiseksi ovat tuottaneet odotettua vähemmän tuloksia. Syiksi tähän on arvioitu poliittisen sitoutumisen puutetta, romanien jättämistä heitä koskevien toimenpiteiden ulkopuolelle ja sitä, että esimerkiksi hankerahoitus ei ole yltänyt paikallisiin romaniyhteisöihin saakka.
...

- Vähemmistöjen on sanottu olevan yhteiskunnallisen hyvinvoinnin tai pahoinvoinnin peili. Romanit ovat sekä Suomessa että Euroopassa usein ensimmäisten joukossa kokemassa taloudellisten ongelmien ja asenteiden kiristymisen aiheuttamat vaikutukset sekä vastaavasti viimeisten joukossa pääsemään osalliseksi hyvinvoinnista. 

- Romanien osallisuus ja oma osallistuminen jää usein näkymättömiin kaikkia kansalaisia koskevissa kansallisissa ohjelmissa ja toimenpiteissä sekä alue- ja kuntatasolla. Esimerkiksi Nuorisotakuu ja muut vastaavat ohjelmat ottavat huomioon osan eri kansalaisryhmistä, mutta ei romaneja. On tärkeää, että osaamme yleisissä ohjelmissa nähdä erilaiset ihmiset ja erilaiset tarpeet.

Hämeen Kaiku

[Iloveallpeople]

Romanien ääni ei kuulu politiikassa

Romanien poliittiset oikeudet Suomessa ovat kehittyneet 1960-luvun alennustilan jälkeen verrattain hyviksi. Silti romanien poliittinen vaikuttaminen vielä takkuaa, paljastaa Sarita Friman-Korpelan historiallinen väitöskirja.

Suomen romanien oikeudet saivat skandaalin kautta potkua voimakkaalle kehityskululle 1960- ja 70-lukujen taitteessa. Siihen mennessä huomattava osa romaniväestöä eli kiertolaisina ja valtavassa köyhyydessä. Monet sotien jälkeisestä Karjalasta muuttaneet romanievakot jäivät ilman asuntoa, minkä takia irtolaislaki yhdistettynä sallittuun syrjintään teki romanien poliittisesta aktivoitumisesta olematonta. Äänioikeus ei voinut toteutua ilman pysyvää osoitetta.

Kun suuri joukko Suomen romaneja muutti Ruotsiin työn, asunnon ja aikuiskoulutuksen perässä 1960-luvulla, Ruotsi alkoi vaatia naapurimaataan hoitamaan romanien aseman kuntoon. Tilannetta on kuvattu skandaalimaiseksi epäkohdaksi, mikä lopulta sysäsi Suomen parantamaan romanien oikeuksia. Romaniasiain neuvottelukunta vaikutti aktiivisesti siihen, että syrjintä kiellettiin lailla vuonna 1971. Irtolaislaki kumottiin viimein vuonna 1983.

Sarita-Friman-Korpela on tutkinut romanien poliittisen ajattelun ja identiteetin kehitystä väitöskirjassaan. Hän pitää 1970-luvulla alkanutta muutosprosessia käänteentekevänä kehityskaarena Suomen romanien oikeuksien toteutumisessa.

– Romanien poliittinen vaikuttaminen on tärkeää, koska politiikassa tehdään myös heitä koskevia päätöksiä. Vaikka rasismi ja vihamielisyys ovat nousussa, ei pelon pitäisi antaa kaventaa osallistumista, Sarita Friman-Korpela painottaa.
...

Loput: Kansan Uutiset

[Iloveallpeople]

Nuoren romaninaisen koskettava vetoomus vanhemmille: "Mannettelu opitaan kotona"

- Syrjintä ja pilkkaaminen tulevat olemaan osani luultavasti koko loppuelämäni. Vaikutanko siihen itse tai olenko ansainnut sen? En, mutta sillä ei ole juurikaan merkitystä.

Helsinkiläisen Janita Nymanin mitta tuli maaliskuussa täyteen. Hän istui alas ja kirjoitti lähes yhdeltä istumalta tekstin, jota on tähän mennessä jaettu Facebookissa jo yli tuhat kertaa. Hän kertoo saaneensa innoituksen kirjoitukseensa netissä lähiaikoina levinneistä kielteisistä ja provosoivista kirjoituksista romaneista.

- Halusin kertoa totuudenmukaisesti, itse romanina, minkälaista kohtelua useat romanit saavat osakseen, Nyman kertoo.
...

Iltalehti

[Khalifatta]

Halusin kertoa totuudenmukaisesti, itse romanina, minkälaista kohtelua useat romanit saavat osakseen, Nyman kertoo.

Olisipa mukavaa lukea edes joskus juttu, minkälaista kohtelua valtaväestö saa mustalaisten puolelta.
Ja kuinka oikeuslaitos suhtautuu asiaan.
 

[hamppari]

Samasta iltapulun itkuvirrestä:

- Minun on vaikea saada asuntoa, vaikka luottotietoni ovat kunnossa, pystyn maksamaan vuokrani, enkä ole tuhonnut edellistä asuntoa. Näillä seikoilla ei ole merkitystä. Vain sukunimelläni on painoarvoa.

- Minua haukutaan sossupummiksi, vaikken ole sosiaalihuollon asiakas. Varkaaksi, vaikken ole varastanut. Tappajaksi, vaikken ole tappanut. Käsketään muuttamaan esimerkiksi Nigeriaan, vaikka Suomi on minun kotimaani. Käsketään kouluttautua ja menemään töihin, vaikka minulla on jo ammatti ja olen työhön valmis, Nyman luettelee.

Jotenkin haiskahtaa tuo juttu. Ei ole töissä, ei ole sossun asiakas, mutta pystyy maksamaan vuokran.

[Khalifatta]

Eräs tuttuni sanoi näistä jutuista muunnellusti, mutta Stubbi-groteskisti:
VTP (vitun täys paskaa)

Ei ole ollut tarvetta tarkistaa käsityksiäni.

[op]

Yksittäistapauksia on ikävä yleistää, mutta kyllä se perinteinen " huonot kokemukset" lienee yleisin syy mannejen syrjintään. Omalla kohdallani ainoa kerta, kun tuntematon on minut hakannut (lapsena, täysikäisenä olen nakkikioskikahinat yms. jättänyt muille) tapahtui ko. ryhmän edustajan toimesta. Kavereitten kanssa tuli joskus toki lyöntejä vaihdettua, mutta niihin oli aina joku "fiksu" syy - leikittiin yhdessä ja tuli riitaa jostain tms. Kun manneja oli kuitenkin ehkä se 1/100 lähiseudun populasta, niin pahoittelen, että tuosta lähtien minulla on ollut "ennakkoasenne" ko. ryhmää kohtaan.

Samaan hengenvetoon täytyy kyllä mainita, että intissä meillä oli oikein fiksu manne AUKissa mukana. Ei häntä ko. ryhmän edustajaksi edes oikein tunnistanut, joka saattaa tosin johtua osin siitä, että oli ryhmänsä ainoa edustaja ja täten joutui "kotiutumaan". Mutta koska yleistää ei pidä, niin sanoisin tätä fiksua inttikaveria yksittäistapaukseksi.

[Noottikriisi]

Minulla ei ole henkilötasolla mitään romaneja tai muitakaan ihmisiä kohtaan. Sen sijaan kartan ihmisiä jotka pukeutumisellaan ja/tai käytöksellään julistavat kuuluvansa sopeutumattomaan, rikolliseen ja väkivaltaiseen yhteisöön. Minulle on ihan sama ovatko ko. ryhmäläiset romaneja, arjalaisia tai hottentotteja.
Romaneille minulla on ehdotus joka lopettaa "syrjinnän" välittömästi. Hylätkää surkea kulttuurinne ja sen ulkoiset merkit.

[Malla]

Samasta iltapulun itkuvirrestä:

-Vain sukunimelläni on painoarvoa.-

Jotenkin haiskahtaa tuo juttu. Ei ole töissä, ei ole sossun asiakas, mutta pystyy maksamaan vuokran.

Ihan pikkasen juu. Nyman ei kai ole ihan tavaton sukunimi Suomessakaan?

[Pikkuvaimo]

Samasta iltapulun itkuvirrestä:

- Minun on vaikea saada asuntoa, vaikka luottotietoni ovat kunnossa, pystyn maksamaan vuokrani, enkä ole tuhonnut edellistä asuntoa. Näillä seikoilla ei ole merkitystä. Vain sukunimelläni on painoarvoa.

- Minua haukutaan sossupummiksi, vaikken ole sosiaalihuollon asiakas. Varkaaksi, vaikken ole varastanut. Tappajaksi, vaikken ole tappanut. Käsketään muuttamaan esimerkiksi Nigeriaan, vaikka Suomi on minun kotimaani. Käsketään kouluttautua ja menemään töihin, vaikka minulla on jo ammatti ja olen työhön valmis, Nyman luettelee.

Jotenkin haiskahtaa tuo juttu. Ei ole töissä, ei ole sossun asiakas, mutta pystyy maksamaan vuokran.

No ei haiskahda. Minulla on ihan sama tilanne.  Paitsi tietysti että en ole romani. Aivan mahdollista Suomessa.

[Griffinvaari]

Minulla ei ole henkilötasolla mitään romaneja tai muitakaan ihmisiä kohtaan. Sen sijaan kartan ihmisiä jotka pukeutumisellaan ja/tai käytöksellään julistavat kuuluvansa sopeutumattomaan, rikolliseen ja väkivaltaiseen yhteisöön. Minulle on ihan sama ovatko ko. ryhmäläiset romaneja, arjalaisia tai hottentotteja.
Romaneille minulla on ehdotus joka lopettaa "syrjinnän" välittömästi. Hylätkää surkea kulttuurinne ja sen ulkoiset merkit.

nyt lausuit totuuden, jos maassa olisi edes yksi selkärankainen romanitutkija, hänen hyödyllisin tekonsa olisi selvittää niiden romanien menestyminen yhteiskunnassamme, jotka ovat selkeästi irtautuneet romanikulttuurista(mafiasta), heitä on runsaasti, tutkittavia kyllä löytyy.
Veikkaampa että romanien rikollis ura on yksilön oma valinta johon mafia johdattelee.