2010-06-01 Romanit - tuntematon vähemmistömme (yhdistetty)

[Topi Junkkari]

Olen 100-prosenttisen varma, että tämän päivän Hyysärissä (jonka luin lounasravintolassa, en tilaa itse) oli ilmoitus Helsingin tai Suomen romaaniyhdistyksen tai -seuran kokouksesta. Huom. pitkällä aalla.

En kuitenkaan onnistu löytämään PRH:n Yhdistysnetti-haulla mitään näihin täsmäävää.

Onko joku laittanut Hyysäriin ilmoituksen ihan vain kettuillakseen, vai onko kyseessä rekisteröimättömän yhdistyksen kokous?

Yhdistysrekisteristä löytyy kyllä muun muassa Suomen Vapaa Evankeelinen Romaanilähetys. Se on rekisteröity jo vuonna 1964, jolloin oikeinkirjoitusnormit ovat olleet erilaiset kuin tänään.

[Iloveallpeople]

Romanipoliittisen ohjelman toimeenpanon ohjaus- ja seuranta. Työryhmän raportti.

Suomen romanipoliittinen ohjelma hyväksyttiin vuonna 2009. Romanipoliittisessa ohjelmassa on kuusi painopistealuetta ja kymmenen toimintalinjausta. Ohjelmaan sisältyy 147 toimenpidettä, joiden toteuttamisvastuu on jaettu useille hallinnonaloille. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna 2012 työryhmän, jonka tehtävänä oli koordinoida ja seurata romanipoliittisen ohjelman toimeenpanoa. Työryhmään kuului 24 jäsentä, joista puolet oli romanitaustaisia. Työryhmän määräaika päättyi vuoden 2013 lopussa.

Tämän ensimmäisen seurantaraportin tiedot perustuvat ministeriöiltä ja muilta vastuutahoilta, kunnilta kuntakuulemisen yhteydessä ja romaneilta esimerkiksi järjestökuulemisen välityksellä vuonna 2013 kerättyihin tietoihin. Raportissa tarkastellaan, miten romanipoliittisen ohjelman tavoitteet ovat toteutuneet työllisyyden, koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalvelujen, syrjinnän vastaisen toiminnan ja asumisen aloilla. Lisäksi raportissa selostetaan, miten ohjelmaa on toteutettu alueellisella ja paikallisella tasolla.

Romanipoliittinen ohjelma on parantanut tietoisuutta ja koordinaatiota romaniasioissa valtakunnallisella tasolla. Eri ministeriöille vastuutetut toimenpiteet ovat toteutuneet parhaiten, ja osassa toimenpiteitä on edistytty merkittävästi. Erityisesti opetussektorilla on tapahtunut huomattavaa edistystä. Toimeenpano paikallisella tasolla on ollut haasteellista. Erityisiä haasteita voidaan tunnistaa romanien työllistymisen ja aikuiskoulutuksen saralla.

Kunta- ja järjestökuulemiset ja valtakunnalliset romaniasiain neuvottelukuntien neuvottelupäivät ovat osoitus toimivasta yhteistyöstä romanien, valtionhallinnon ja kuntien välillä. Romaniväestön aktiivinen osallistuminen ohjelman toimeenpanoon kertoo luottamuksesta toimijoiden välillä. Luottamuksellisia suhteita rakentaa osaltaan Suomen käytäntö osallistaa romaniväestö heitä koskevaan päätöksentekoon.

Työryhmä esittää muun muassa, että romaninaisten ja -miesten tilannetta seurattaisiin jatkossa paremmin. Kunnille osoitettuja toimenpiteitä esitetään toteutettavaksi mm. ESR- rahoituksella. Seurantaa tulee edelleen jatkaa ja sille tulee taata riittävät resurssit.

Sosiaali- ja terveysministeriö

Koko julkaisu (pdf, 820 kB)

[nollasarja]

... ko. romaanihenkilö ei voi mennä uimahalliin uimaan jos siellä on jo joku (vieraasta)romaanisuvusta
...

Ymmärtääkseni samoissa tiloissa voi olla, jos kyseisten eri sukuihin kuuluvien henkilöiden välillä ei ole menneiden tapahtumien vuoksi nk. väistämisvelvollisuutta. Jolla pyritään minimoidaan kostotoimenpiteet.

Toisaalta jos ensimmäisenä altaaseen kerinnyt kuuluu siihen rikoksen tehneeseen sukuun alenevassa polvessa, hänen pitänee jälkimmäisenä polskuttelemaan saapuvan väistettävän huomattuaan hipsiä äkkiä ja huomaamattomasti pois ko. fasiliteetistä.

Monissa uimahalleissa pukuhuoneet sijaitseva kassaa alemmassa kerroksessa. Sitä en tiedä miten kerroksittainen kunnioitussääntö pätee tässä. Ehkä vain suvun vanhimmat menevät kassan kautta, ja muut jostain erikseen järjestettävästä sivuovesta suoraan pukuhuonetiloihin. Tai sitten siellä pitää olla erikseen palkattu virkailija tarkkailemassa ketä ravikansalaisia saapuu paikalle (tunnistamisessa jokin konsti, sarjaliput ovat usein ladattuna kortinlukijaan vilautettavalle kulunvalvonta-tyyliselle kortille, ehkä siihen voisi integroida jonkin signaalin jota luetaan valvomossa em. virkailijan toimesta), ja onko heillä minkälainen asema pienyhteisössään.

[koli]

Kotoperäisillä rompuillakin on muuten oma päiväkeskuksensa Helsingissä.

Kaalo – matalan kynnyksen päiväkeskus romaniväestölle

Erityispäiväkeskus Kaalo on matalan kynnyksen periaatteella toimiva yksikkö, joka toteuttaa ja kehittää erityisesti romaneille suunnattuja sosiaalipalveluja pääkaupunkiseudulla.

Palvelut on kohdistettu vaikeuksissa oleville tai jo syrjäytyneille romaneille. Päiväkeskuksessa työskentelee kaksi romanitaustaista työntekijää.

Päiväkeskus Kaalon tavoitteena on ehkäistä romaniasiakkaiden yhteiskunnallista syrjäytymistä ja vahvistaa heidän osallisuuttaan ja tukea heidän yhdenvertaisten oikeuksiensa toteutumista.

Palveluihin kuuluu asiakkaan elämän tilanteen kartoitus ja palveluohjaus julkisen palvelujärjestelmän piiriin. Toiminnan lähtökohtana on ymmärtää ja tulkita ongelmatilanteita romaniväestön tapakulttuurista ja arvomaailmasta käsin.

Kaalon toimintaan kuuluu etsivä työ päiväkeskuksen ulkopuolella laitos- ja kotikäynneillä sekä viranomaisyhteistyö ja vankilatyö.

Kesällä toiminnan painopisteenä on leiritoiminta.

https://www.hdl.fi/fi/konsernin-artikkelit/190-palvelut/paivatoiminta/113-paeivaekeskus-kaalo-matalan-kynnyksen-paeivaekeskus-romanivaeestoelle

[Pyöräilijä]

Suomen romanipoliittinen ohjelma hyväksyttiin vuonna 2009. Romanipoliittisessa ohjelmassa on kuusi painopistealuetta ja kymmenen toimintalinjausta. Ohjelmaan sisältyy 147 toimenpidettä, joiden toteuttamisvastuu on jaettu useille hallinnonaloille.

Näitä romanien kotouttamishankkeita on kai harjoitettu 500 vuotta, isolla rahalla jo 50 vuotta.

Olen yrittänyt etsiä näiden romanihankkeiden tuloksia, jotta politiikkaa voisi luotettavasti arvioida. Tyhjentäviä vastauksia ei löydy. Peruskoulun keskeyttää edelleen lähes kolmannes romaneista, vaikka kouliunkäynti lienee kohentunut joitakin prosenttiyksikköjä 20 vuodessa.

Yle voisi tehdä palveluksen ja paljastaa, millainen tämä tuntematon vähemmistömme todellisuudessa on kun  kerran esitti otsikon kysymyksen - vielä Yle ei ole pannut rikkaa ristiin totuuden eteen. Tarjoan oheisia valmiita tutkimusaiheita myös gradujen ja väitöskirjojen tekijöille.

Koulutus:
1. Peruskoulun  suorittaneet romanit 1962-2012.
2. Toisen asteen koulutuksen aloittavat, keskeyttäneet ja suorittaneet romanit 1962-2012.
3. Ylioppilastutkinnon suorittaneet romanit 1962-2012.

Työssäkäynti:
1. Työtätekevät romanit 1962-2012
2. Työvoiman ulkopuolella olevat romanit mm. varhaiseläke 1962-2012
3. Romanien suosituimmat työpaikat 1963-2013

Rikollisuus:
1. Romanien rikollisuus rikostyypeittäin 1962-2012
2. Romanien vankeustuomiot 1962-2012

Vastaukseksi eivät kelpaa "musta tuntuu, että mua syrjitään" -tarinat, vaan ainoastaan kova fakta.

(https://encrypted-tbn1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQDtR32zHK6LFT6_UQ-hyr-RzQZrODp8fAxNf66BQJFQAIGKAPd3Q)

Seuraavan kerran kun tämä rouva esittelee
romanivähemmistöä julkisuudessa, kertokoot samalla,
kuinka ahkerasti romanit ovat ponnistelleet yhteiseksi
hyväksi ja oman paremman tulevaisuutensa eteen.

[Blanc73]

Kaalo – matalan kynnyksen päiväkeskus romaniväestölle

Erityispäiväkeskus Kaalo on matalan kynnyksen periaatteella toimiva yksikkö, joka toteuttaa ja kehittää erityisesti romaneille suunnattuja sosiaalipalveluja pääkaupunkiseudulla.

Palvelut on kohdistettu vaikeuksissa oleville tai jo syrjäytyneille romaneille.

Onko olemassa muunkinlaisia mustalaisia kuin tuossa boldaamassani lauseessa on esitetty? Ja suurin osa mustalaisista on "syrjäytynyt" ihan omasta tahdostaan. Omassa pikku rinnakkaiskulttuurissa on kiva puuhastella ilman että tarvitsee osallistua yhteiskunnan pyörittämiseen. Ja kantaväestö kustantaa elinikäisen lomailun yms perseilyn. Mahtavaa.

[vellihousu]

No otsikosta ensin sen verran, että kyllähän nuo jo tunnetaan...

Olin tässä hiljan Särkänniemessä lapsia kuskaamassa huvipuistolaitteisiin.
Törnäsin siellä useaan otteeseen yksinään liikkuvaan >30 vuotiaaseen romaanimieheen, jonka liikkuminen oli jälkeenpäin ajatellen omituista.

Hän mm. tuli Tornadon poistumispaikalle ja kysyi minulta, onko täällä WC.

Vastasin, ettei tietääkseni ole, mutta tuossa vieressä toisessa suunnassa on.
Hän ei edes kuunnellut minua, vaan jatkoi em. poistumispaikalle, palaten sieltä hetken kuluttua.

Loppupäivästä odottelin lastani uudesta High Voltage laitteesta ja havaitsin samaisen miehen olevan myös laitteen kyydissä.
Kun laite pysähtyi ja väki poistui laitteesta, havahduin pariin, kovaa juoksevaan, tyttöön.
He juoksivat tämän laitteesta juuri poistuneen romaanimiehen kiinni ja nappasivat hänen kädestään tytöille kuuluneen käsilaukun.

Oli siis varastanut tämän laukun niille varatusta lokerikosta. Ilmeisesti hän koko päivän etsi vastaavia tilaisuuksia pölliä jonkun käsilaukku. Sen vuoksi hän luultavasti kävi myös Tornadon poistumispaikalla.

Romaanimies ei vastustellut tyttöjä, kun he nappasivat laukun takaisin itselleen.
Olin juuri lähdössä auttamaan tyttöjä rikollisen teon todistamisessa, mutta tytöt jatkoivatkin saman tien matkaansa käsilaukkuineen.

Kyllä alkoi jälleen kerran vituttamaan tämä saatanan paskasakki. Tämä porukka ei pysty missään olla varastamatta. 

Kuinka pilalle saattaa jonkun nuoren päivä mennä huvipuistossa, jos on rahat ja kännykkä varastettu ja koti satojen kilometrien päässä?

Olen pitkään seurannut ko. porukan tekemisiä, aina kun olen heitä jossakin havainnut. Ikäväkseni olen useasti nähnyt heidän syyllistyvän varastamiseen, jos jotain varastettavaa on ollut.

Tätä edellisellä kerralla seurasin kahvilla ollessani kun romaaniseurue tuli myös kahville.
Kaikki ottivat kahvia, ja kahvit maksettiin.

Tämän jälkeen vanhempi romaaninainen meni uudelleen kahvinsa kanssa jonoon ja nappasi tiskiltä vielä sokerimunkin. Jonotti sitten munkin kanssa sitä samalla nopeasti syöden.

Vähän  ennen kassaa romaaninainen päättikin vaihtaa toiseen kassajonoon, jossa sai munkin syötyä, jolloin mitään maksettavaa ei enää ollut.

Ilmoitin kyllä näkemästäni liikkeen henkilökunnalle, mutta nämä nykyiset työntekijät ovat sellaisia "vellihousuja " että tuskin edes puuttuivat asiaan. 

[Skeptikko]

Romaanimies ei vastustellut tyttöjä, kun he nappasivat laukun takaisin itselleen.

Tällaisessa oma-aloitteisessa toiminnassa on vaaransa, sillä kaikki varkaat eivät välttämättä luovu vapaaehtoisesti saaliistaan ja siinä voi käydä huonostikin, jos mukana on kättä pidempää. Kannattaa harkita, että onko terveyden/hengen vaarantuminen tärkeämpää kuin jonkun laukun menetys.

[Pyöräilijä]

Todettakoon mustalaisista vielä pienempi kiusa, mutta kiusa kuitenkin.

Näin kesäaikaan mustalaiset vaeltavat sukulaisissa, joten pääkaupunkiseudulla heitä taas näkee enemmän verenpaine sietäisi. Muun pahanteon lisäksi he onnistuvat arkisin ja viikonloppuisin tärväämään tuhansien helsinkiläisten huvi- ja työmatkat.

Esimerkiksi idän suuntaan kulkevissa metrojunissa päivystää yksi sukuhaara, koska mustalaisia näkee vuorolla kuin vuorolla ja joka metrovaunussa. Se ei ole sinänsä ongelma vaan heidän tapansa matkustaa muiden ihmisten joukossa.

Jokaisella metroasemalla ainakin yksi mustalainen huutaa kovaan ääneen oviaukossa Taistoa, Veijoa tai Raineria ikäänkuin huudettavat tippuisivat kutsuhuudolla taivaasta samaan vaunuun. Samat mustalaiset roikkuvat oviaukoissa niin, että automaattiovi ei mene kerralla kiinni - ja vuoro myöhästyy aikataulustaan. Tämä on manneista oikein hauskaa juuri sen jälkeen kun asemilla on kuulutettu, ettei ovien väliin tule jäädä roikkumaan.

Kun metromatka jatkuu, mannet ryhtyvät ravaamaan vaunun keskikäytävää päästä päähän huutaen kovaan ääneen puhelimeen. Pidän jo sinänsä ihmeellisenä asiana, että näillä mustalaisilla olisi ilmateitse mitään tähdellistä asiaa toisilleen, koska tapaavat muutenkin toisensa aamuin ja illoin.

Ehkä he utelevat toisiltaan, mitä vaatteita puit tänään päälle? Tai ehkä he sopivat puhelimella uusista palkkatöistä ja sen työajoista työvoimatoimiston kanssa? Tai tiedustelevat kirjastoon tulleita uutuusteoksia?


(https://encrypted-tbn3.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcT-vmBDftyx1E3dIyQg4LoSGSTP_VgJqbG7Ab3f5vzffw9gG1UvYg)

Hai sie, näytänks mie nyt mersukappiaalt?

[Kni]

Ruotsalaislehti: Suomalaiset käännytettiin leirintäalueelta - kyseessä syrjintä?

Seurue sanoo, että heitä ei päästetty ruotsalaiselle leirintäalueelle, koska he ovat romaneja, kertoo Aftonbladet.
- - -
Kun Allan kysyi, miksi leirintäalueen sanottiin olevan täynnä, vaikka se ei ollut, hänelle vastattiin, että he eivät ole alueelle tervetulleita.

- He sanoivat, että heillä on ollut ongelmia muutamia viikkoja sitten maanmiestemme kanssa ja että emme saa telttailla alueelle. Minua ei ole koskaan loukattu näin, Allan sanoo.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014072118508074_ul.shtml

Kyllä minäkin nyt loukkaannun kun ruotsalaisten syrjintä kohdistuu suomalaisiin, siis minuunkin.

[Saippuakupla]

Älkää jatkako väkivaltajuttuja! Viestejä lensi roskapönttöön.

[Taikakaulin]

Tämä seuraava teksti on Helsingin yliopiston flammasta, joka on HY:n intranetti.

Romanikielen opiskelijana pääsee yhteiskunnallisten kysymysten äärelle

Romaneita on asunut Suomessa jo vuosisatojen ajan, mutta harva tuntee heidän historiaansa tai kulttuuriansa. Pari vuotta sitten perustettu romanikielen ja -kulttuurin oppiaine antaa Helsingin yliopiston opiskelijoille tähän mahdollisuuden.

– Romaniväestöön liittyvät asiat ovat nyt pinnalla ja niille sekä voi että pitää tehdä jotain. Kursseilla tulee todella sellainen olo, että olemme mukana jossakin tärkeässä ja konkreettisessa, kuvailee romanikieltä ja -kulttuuria sivuaineenaan opiskeleva Henriikka Julkunen.

Romanikielen ja -kulttuurin sivuainekokonaisuus perustettiin Helsingin yliopistoon uutena oppiaineena vuonna 2012. Tarjolla on sekä perus- että aineopinnot, ja opintojen aikana opiskelija paneutuu romanikieleen sekä sen eri murteisiin, mutta myös eri romaniyhteisöjen kulttuureihin, historiaan ja yhteiskunnalliseen asemaan.

[...]

Yliopistotasoisen opintokokonaisuuden toivoisi lisäävän yleistä kiinnostusta ja arvostusta – ei ainoastaan kieltä, vaan koko romanivähemmistöä kohtaan.

– Romanivähemmistö on osa Suomen historiaa, mutta heistä ei siltikään puhuta. Miten se voi olla mahdollista? Tiesitkö, että esimerkiksi talvisodassa taisteli romaneita. Mutta milloin viimeksi näit romaniveteraanista tehdyn haastattelun? Julkunen pohtii.

[...]

Helsingin yliopistolla on järjestetty yksittäisiä Suomen romanikielen peruskursseja jo vuonna 1999. Gripenbergkin sai sattumalta kuulla yliopiston kielitarjonnasta. Pian myös selvisi, että hänellä olisi mahdollisuus aloittaa jatko-opinnot, ja nyt hän työskentelee väitöskirjansa parissa. Gripenbergiä kiinnostaa kulttuuriantropologinen näkökulma, mikä näkyy aihevalinnassa: väitöskirja käsittelee Suomen ja Bulgarian romanien vuorovaikutusta Suomessa. Konkreettisuus ja ihmisläheisyys eivät ole kuitenkaan kadonneet.

– Toivon, että tulevaisuudessa voin tehdä työtä romaniväestön hyväksi siten, että heillä on mahdollisuus unelmoida ja saavuttaa unelmansa tässä yhteiskunnassa.

Suomen romanit kokevat yhä syrjintää, ja valtaväestössä pietään tiukasti kiinni ennakkoluuloista, tiedostamattomistakin. Mielikuvamme romaneista saattaa levätä vanhassa kulttuurin- ja historiantutkimuksessa, jonka näkökulma on välillä rasismiväritteinen. Siksi kaivataan uudenlaisesta lähtökohdasta kumpuavaa tutkimusta ja tietoa – niin kulttuurin edustajien kuin sen ulkopuolisten näkökulmasta.

Selittämätön selviää

Itsenäisen yliopistotasoisen oppiaineen rooli on merkittävä.

– Henkilökohtaisesti minulle on tärkeää, että ihmiset tietävät oppiaineen olemassaolosta: romaninkieli ja -kulttuuri on osa yliopistoa, akateemista maailma ja osa Suomea, jolloin ihmisten on pakko asettaa romaninkieli ja koko väestö eri kategoriaan kuin ehkä aikaisemmin, Henriikka Julkunen korostaa.

Romaninkielen ja -kulttuurin opinnot voivat olla luonteva valinta esimerkiksi kieliaineiden, sosiaali- ja kulttuuriantropologian ja kasvatustieteiden opiskelijoille. Julkunen suosittelee opintoja kuitenkin kaikille, jotka ovat vähäänkään kiinnostuneita ihmisistä.

– Oleellista on ymmärtää, että kaikki me ihmiset olemme loppupeleissä samanlaisia. Erilaiset kulttuurit ja kielet erottavat meitä, mutta siksi onkin tärkeää pyrkiä ymmärtämään niitä. Opintojen kautta moni selittämättömältä tuntunut asia on selvinnyt, ja tunnen ihan uutta kunnioitusta romaniväestöä kohtaan.

Linkki juttuun. Valitettavasti vain HY:n verkkotunnukset omaavat pääsevät lukemaan jutun: https://flamma.helsinki.fi/portal/home/fh?_nfpb=true&_pageLabel=viewpage&_nfls=true&contentId=HY324994

[dothefake]

Loppupeleissä ihmiset ovat samanlaisia; yrittävät voittaa toiset keinoja kaihtamatta.

[Leso]

Loppupeleissä ihmiset ovat samanlaisia; yrittävät voittaa toiset keinoja kaihtamatta.

Henkilökohtaisesti katson, että veehooämmät yleisesti ottaen silkkaa tervejärkisyyttään kaihtavat toimivia keinoja. Myöskään toimivia keinoja käyttäviä veehooänniä ei katsota hyvällä.

Jos taas tarttuisin sanaan yrittävät, niin päästäisiin kaksipiippuisiin juttuihin.

[Ink Visitor]

Romanikielen opiskelijana pääsee yhteiskunnallisten kysymysten äärelle
– Romanivähemmistö on osa Suomen historiaa, mutta heistä ei siltikään puhuta. Miten se voi olla mahdollista? Tiesitkö, että esimerkiksi talvisodassa taisteli romaneita. Mutta milloin viimeksi näit romaniveteraanista tehdyn haastattelun? Julkunen pohtii.

Kyllähän näitä tarinoita löytyy... Tässä heti yksi, ei valitettavasti romanin kertomana 

: "Tuntematon Rokka – Antti Rokan esikuvan Viljami Pylkkään vaiheet talvi- ja jatkosodassa", sivut 64-65:

"Eräs kuudenteen komppaniaan sijoitettu mustalaispoika ampui eräässä hyökkäyksessä selkään lukuisia omia miehiään. Tulitaistelun tiimellyksessä teloituksia ei aluksi huomattu, kunnes aseeseensa häiriöin saanut sotamies näki mustalaisen ampuvan syöksyyn nousevia aseveljiään kylmäverisesti takaapäin. Järkkyttyneenä hän alkoi huutaa ystävilleen näkemästään, mutta valtavassa tulimyrskyssä oli vaikea saada asiaa kenenkään tietoon. Huomattuaan teollaan olleen silminnäkijän romani ryntäsi linjojen väliin, jossa hän lymyili iltaan asti. Hämärän laskeuduttua mies ryntäsi viimein armoa pyytäen, kädet kohotettuna takaisin, mutta juuri sen porukan kohdalle, jossa oli verityönsä tehnyt. Tuomio oli jo langetettu, jäiset silmät katsoivat tähtäimien läpi armoa pyytävää murhaajaa. Useat kiväärinlaukaukset kajahtivat samanaikaisesti. Kun mustalaisen taskut sitten tutkittiin, häneltä löytyi edellisenä päivänä korttipelissä voittaneen miehen lompakko ja kello. "

[Sunt Lacrimae]

Tiesitkö, että esimerkiksi talvisodassa taisteli romaneita. Mutta milloin viimeksi näit romaniveteraanista tehdyn haastattelun? Julkunen pohtii.

Kyllähän tuosta aina joku hyysäri muistaa mainita romaniaiheisissa keskusteluissa. Jos verrattaisiin näitä romaniveteraanien mainitsemisia ja palstamillimetrejä muihin vähemmistöihin, esim. sodissa olleisiin suomenruotsalaisiin, saamelaisiin, tataareihin ja juutalaisiin, niin luultavasti havaittaisiin ryhmän kokoon ja aikaansaannoksiin verrattuna suhteeton määrä huomiota.

Kaiken lisäksi tuo on aina pakko mainita asiayhteydestä irrallisena. Jos puhutaan nykyromanien huonosta integroitumisasteesta ympäröivään yhteiskuntaan niin mielestäni asiaan ei liity mitenkään se, että joku Lindeman taisteli talvisodassa.

[Onkko]

Sodassa soti suomalaisia ja jonkin verran ulkomaalaisia.
Romanit ovat suomalaisia.
Ei minunkaan sukua haastateltu lappilaisena, ei haastateltu ollenkaan. Veljeksistä kuoli yks ja koko muu konkkaronkka, joka ei ollut rintamalla, evakkoon eteläsuomeen. Samoja suomalaisia oltiin ja tarinoita on kaikilla.

[Iloveallpeople]

Transnational workshop

Helsingissä 2.-3.12

Haluamme toivottaa Teidät lämpimästi tervetulleeksi kansainväliseen työpajaan Breaking the Barriers! Työpajassa keskustelemme romaneihin kohdistuvasta syrjinnästä Euroopassa.


Breaking the Barriers -työpajan tavoitteena on lisätä tietoisuutta syrjinnän vaikutuksista romaneiden kohdistuvan inkluusiopolitiikan tuloksellisuuteen. Työpajan teesinä on, että syrjinnän tunnistaminen ja siihen puuttuminen johtaa romanien parempaan inkluusioon.

Työpajassa nostetaan esille median, osallistumisen, työllisyyden ja koulutuksen sekä romaninaisten ja -lasten osalta syrjinnän kipukohtia. Työpajassa myös esitellään hyviä esimerkkejä inkluusiotoimista, jotka samaaikaisesti edistävät yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä.

Työpaja on suunnattu eurooppalaisille asiantuntijoille, sekä romaneille että pääväestöjen edustajille, sekä järjestötoimijoille että viranomaisille eri Euroopan maista. YES7 - Yhdenvertaisuus Etusijalle -hanke voi korvata matka- ja majoituskulut osalle osallistujista.

Tule mukaan jakamaan kokemuksesi, asiantuntemuksesi ja ideasi romanien yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja sosiaalisen inkluusion parantamiseksi!

Työpajan tulokset kootaan sähköiseen uutiskirjeeseen, jota levitetään laajalti eri verkostojen kautta. Lisätietoa: www.yhdenvertaisuus.fi


Tervetuloa!

Verkkoilmoittautuminen on käynnissä osoitteessa:https://www.prospectum.fi/eventos/smtevents/event/BreakingtheBarriers ja päättyy 15.11.2014.

Lisätietoa:
Hankepäällikkö Katriina Nousiainen
[email protected]
Ohjelmakoordinaattori Hitomi Tabuchi
[email protected] 

Työpajan järjestää valtioneuvoston syrjinnän vastainen toimintaohjelma YES7 - Yhdenvertaisuus Etusijalle -hanke yhteistyössä valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunta RONK:in ja Vähemmistövaltuutetun toimiston kanssa.

Suomen romanifoorumi

[Kommunisti-muslimi]

Näin eilen töissä olevan romanin. Juonsi ravintolassa karaoke-iltaa. Hieman hämmästyin, mutta ei siinä mittää. Hyvin hoiti työnsä.

[Marius]

Suomalaiset    -    romaneille tuntematon enemmistömme.

[Iloveallpeople]

Valtakunnalliset Romaniasiain neuvottelupäivät Oulussa 30.-31.10.2014 (Pohjois-Suomi)

Vuosittain järjestettävät neuvottelupäivät kokoavat laajasti yhteen kuntien edustajia, romaniasiain neuvottelukuntien ja paikallisromanityöryhmien jäseniä sekä romanijärjestöjen toimijoita keskustelemaan eri keinoista, joilla voidaan edistää romaniväestön yhdenvertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä elinolosuhteita. Romaniasiain neuvottelukuntatyön keskeisenä tavoitteena on romanipoliittisen ohjelman toimeenpanon edistäminen ja sen tavoitteiden toteutuminen. Suomen ensimmäinen romanipoliittinen ohjelma julkistettiin joulukuussa 2009.  Romanipoliittiseen ohjelmaan sisältyy yhteensä 10 toimintalinjausta ja 147 toimenpidettä, joiden toteuttamisvastuu on jaettu eri hallinnonaloille. Ohjelman tavoitteena on, että Suomi nousee edelläkävijäksi romaniväestön yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämisessä Euroopassa vuoteen 2017 mennessä.

Neuvottelupäiville on kutsuttu lukuisia alustajia yhteiskunnan eri sektoreilta. Johtaja Kari Ilmonen Sosiaali- ja terveysministeriöstä tarkastelee avauspuheenvuorossaan Suomen romanipolitiikkaa romanipoliittisen ohjelman toimeenpanon ja seurannan näkökulmasta.  Sosiaalineuvos Viveca Arrhennius sosiaali- ja terveysministeriöstä luo ajankohtaiskatsauksen romanikysymyksiin EU- tasolla.

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet tarkastelee romanien yhdenvertaisuuden ja syrjinnän nykytilaa Vähemmistövaltuutetun toimiston työn näkökulmasta. Miriam Attias Suomen Pakolaisapu ry:stä puolestaan esittelee sovittelutoiminnan mahdollisuuksia syrjintätapausten käsittelyssä.

Puheenvuoroissa pohditaan myös sitä, mitä kunnat voisivat tehdä romaniasioiden edistämiseksi. Alueellista näkökulmaa eri kunnissa toteutettuun romanityöhön tuovat Kajaanin ja Vantaan paikallisromanityöryhmien toiminnan esittelyt.

Näiden teemojen lisäksi neuvottelupäivillä käsitellään romaniväestön koulutuksen kehittämis- ja hanketyön sekä hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisen saralla ajankohtaisia kysymyksiä, meneillään olevia valtakunnallisia ja alueellisia selvitys- ja tutkimushankkeita, romanien kielellisten oikeuksien toteutumisen nykytilaa sekä järjestö- ja vapaaehtoistyön mahdollisuuksia romaniyhteisöä vahvistavana sosiaalisena voimavarana.
...

Aluehallintovirasto

[Golimar]

Jotkut Suomen romanit ovat ovat hienoja ihmisiä, harmi vain että he ovat häviävän pieni vähemmistö.

[Iloveallpeople]

Ministeri Huovinen: Romanien osallisuutta on mahdollista lisätä myös Suomessa

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen haluaa lisätä romanien osallisuutta ja vähentää heihin kohdistuvaa syrjintää.

"Romanit kokevat syrjintää kaikissa maissa, myös meillä Suomessa. Vähemmistövaltuutetun viime keväänä tekemän tutkimuksen mukaan yli 60 prosentilla romaneista oli kokemuksia syrjinnästä arkipäivän tilanteissa. Syrjintäkokemukset liittyvät esimerkiksi koulutukseen, työelämään, asumiseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Eri maissa tehdyt tutkimukset kertovat myös romaneihin kohdistuvista viharikoksista ja vihapuheesta kaikkialla Euroopassa", totesi ministeri Huovinen Kansainvälisessä Romaneihin kohdistuva syrjintä -työpajassa Helsingissä 3. joulukuuta.

Huovisen mukaan syrjinnän vastaisia toimia tarvitaan erityisesti paikallistasolla.

"Romanien sosio-ekonomisen hyvinvoinnin edistämiseksi vaaditaan vahvaa syrjinnän vastaista politiikkaa. Tekoja tarvitaan etenkin arjen tilanteissa. Siis siellä, missä ihmiset kohtaavat toisiaan, elävät yhdessä ja rakentavat luottamusta toisiinsa."

"Romanien syrjinnässä puhuttaessa on tärkeä huomioida, että romanit ovat monimuotoinen väestöryhmä. Romaniyhteisöjen sisällä eri ryhmät saattavat kokea syrjintää esimerkiksi ikänsä, sukupuolensa, vammaisuutena tai muun ominaisuutensa perusteella."

Suomi toimii aktiivisesti romanien ihmisoikeuksien toteutumiseksi Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen ensimmäinen romanipoliittinen ohjelma valmistui joulukuussa 2009 ja seurantaraportti 2014. Ohjelman tavoitteena on edistää romanien yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Seuraavaksi ohjelmassa kiinnitetään huomiota erityisesti romaninaisiin ja eri-ikäisiin romaneihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö

[Sunt Lacrimae]

"Romanit kokevat syrjintää kaikissa maissa, myös meillä Suomessa. Vähemmistövaltuutetun viime keväänä tekemän tutkimuksen mukaan yli 60 prosentilla romaneista oli kokemuksia syrjinnästä arkipäivän tilanteissa. Syrjintäkokemukset liittyvät esimerkiksi koulutukseen, työelämään, asumiseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Eri maissa tehdyt tutkimukset kertovat myös romaneihin kohdistuvista viharikoksista ja vihapuheesta kaikkialla Euroopassa", totesi ministeri Huovinen Kansainvälisessä Romaneihin kohdistuva syrjintä -työpajassa Helsingissä 3. joulukuuta.

Sisällötöntä aivoripulia koko kappale. Se, että joku kokee tulleensa syrjityksi ei tarkoita sitä, että oltaisiin automaattisesti syrjitty. Mikäli joku kertoo tulleensa syrjityksi ilman todisteita tilanteesta ja siitä, että muita kohdeltiin vastaavasti eri tavalla, ei väittämällä ja siihen pohjautuvalla nollatutkimuksella ole mitään arvoa. Tämä pätee varsinkin yhteiskunnassa, jossa poliittinen eliitti ja media luo järjestelmällisesti rasismihysteriaa ja rohkaisee vähemmistöjä vetoamaan vähän joka asiassa siihen syrjintään.

Oikeasti suurin este romanien osallisuudelle yhteiskunnassa ovat romanit itse. Verikostoilla ja väistämisvelvollisuuksilla ei ole sijaa nykypäivän yhteiskunnassa, ei myöskään sellaisilla kansallisasuilla joita ei voi pukea pois ja vaihtaa sopivampaan esimerkiksi työpäivän tai koulutukseen liittyvien käytännön suoritteiden ajaksi. Vanhempien ja sukulaisten pitäisi tehdä asialle jotain, mikäli nuorempi sukupolvi koulunkäynnin sijaan notkuu ostarilla keskellä päivää.

Tätä ei tietenkään Huovinen halua sanoa, koska suomalaisen yhteiskunnan asenneilmastossa on yleensäkin väärin edellyttää yksilöiltä tai ryhmiltä vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, ja koska hyvävelikerhon jäsenelle on hedelmällisempää ehdottaa toimenpiteitä jotka luovat suojavirkoja ja veronmaksajien rahaa toisille hyvävelikerhon jäsenille. Huovisen osallistaminen varmaankin sisältää siis lähinnä uusia suojavirkoja valtio- ja kuntatasolle, järjestötukia sekä kantasuomalaisten syyttelyä rasismista.

[Iloveallpeople]

Väitös: 15.12. Suomen romanit ovat taistelleet kansalaisoikeuksistaan (Friman-Korpela)

YTM Sarita Friman-Korpelan valtio-opin väitöskirjan "Romanipolitiikasta romanien politiikkaan. Poliittisen asialistan ja toimijakonseption muutos 1900-luvun jälkipuoliskon Suomessa" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä YTT Anu Hirsiaho (Tampere) ja kustoksena professori Kari Palonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Väitöskirjassa on tutkittu suomalaisen romanipolitiikan asialistan muutosta ja romanien omaa, poliittiseksi luokiteltavaa toimintaa 1900-luvulla. Tutkimuksesta selviää, että Suomessa on verrattain lyhyellä aikavälillä ajettu toisistaan poikkeavia linjoja yhden romanipolitiikan nimikkeen alla. Tutkimus nostaa esiin eroja ja vastakkaisuuksia eri romani-intressien välillä. Niiden perusteella viranomaiset, poliitikot ja romanit itse voivat arvioida mitä linjaa he tukevat ja kannattavat.  Menetelmää voidaan soveltaa sekä romani-idean teoreettisessa tarkastelussa että kansainvälisessä ja kansallisessa romanipolitiikassa.

Romanien poliittiset oikeudet eivät toteutuneet täysin 1950-luvun Suomessa

Romanien elinolosuhteet olivat vielä 1950-luvulla surkeat. Myös heidän poliittisten oikeuksiensa toteutuminen oli kyseenalaista: vaalirajoitteiden ja irtolaislainsäädännön yhteisvaikutus saattoi johtaa äänioikeuden epäämiseen suurelta osalta romaniväestöä.  Romanien asioita hoidettiin tuolloin uskonnollisin perustein ja ankaralla assimilaatiopolitiikalla.

Tilanne oli rinnasteinen nyky-Eurooppaan, jossa jotkut maat ovat jättäneet kommunistisen järjestelmän romahdettua yhden kansanosan kaikkien yhteiskunnallisten toimenpiteiden ulkopuolelle, aivan kuten Suomessa 1950-luvulla.

Ruotsin vaatimukset sysäsivät romanipolitiikkaa eteenpäin

Sotien jälkeen kaupunkien laitamille syntyneiden hökkelikylien vaihtoehdoksi tarjoutui Ruotsi, jossa oli tarjolla työtä, asuntoja ja aikuiskoulutusta.  Suomalaisten romanien mittava maahanmuutto Ruotsiin oli 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa maiden välejä hiertävä skandaali. Ruotsi vaati voimakkaasti Suomea hoitamaan oman maan kansalaistensa asiat kuntoon. Ruotsin vaatimukset pakottivat Suomen muuttamaan politiikkaansa, mutta se ei olisi onnistunut ilman romanien, viranomaisten ja poliittisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Tässä vaiheessa myös romanit ryhtyivät itse vaikuttamaan heitä koskevien asioiden päätöksentekoon. Omat kansalaisoikeutensa romanit taistelivat 1960-luvulla yhdessä radikaalin sosiaalisen liikehdinnän kanssa.

Sarita Friman-Korpela kirjoitti ylioppilaaksi Porin Suomalaisen Yhteislyseon lukiosta vuonna 1995 ja valmistui vuonna 2001 yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan valtio-oppi. Friman-Korpela asuu Helsingissä ja työskentelee neuvottelevana virkamiehenä sosiaali- ja terveysministeriössä. Väitöskirjatyöhön on saatu Suomen Kulttuurirahaston keskusrahastosta myönnettyä apurahaa.

Jyväskylän yliopisto

[RP]

Lukutaidottoman ongelma: Miten saa Kauniiden ja rohkeiden teksteistä selvää?

Hilja Lind eli lapsuutensa ja nuoruutensa kiertolaiselämää, eikä hän ehtinyt juuri käydä kouluja. Hän suree sitä, että lukutaito jäi hankkimatta, mutta kaipaa yhteisöllistä elämäntapaa.

Kaikki seniorikerhossa käyvät romanivanhukset valittavat yksinäisyyttään, sanoo Finitiko phurane kaale -projetin päällikkö Tiina Pirttilahti.

"Monet eivät pysty liikkumaan yksin, heillä ei ole lukutaitoa ollenkaan tai se on hyvin heikko. Lisäksi he ovat taloudellisesti tiukoilla, sillä he ovat tehneet esimerkiksi hevoskauppaa tai myyneet käsitöitä. Työeläkettä ei ole kertynyt", Pirttilahti kertoo.

Projektityöntekijä Riitta Wallenius työskentelee hankkeen kerhoemäntänä ja pyörittää liikkuvaa toimistoa. Hän toimii linkkinä vanhusten ja palveluiden välillä: selvittää muun muassa asunto- ja eläkeasioita tai kuskaa lääkäriin.

"Nämä vanhukset ovat olleet ihan heitteillä", Wallenius sanoo.

"Eräs romanivanhus oli elänyt kymmenen vuotta ilman hampaita. Hän leikkasi aina leivästä kantit pois, kun ei saanut niitä syötyä. Soitin sosiaalitoimistoon ja sanoin painavan sanan. Tekohampaat myönnettiin saman tien."

Wallenius kuuluu valtaväestöön ja on perehtynyt romanikulttuuriin vasta aloitettuaan vanhushankkeen työntekijänä muutama vuosi sitten.

"Kun kuljen tuolla vanhusten kanssa, näen, miten heitä syrjitään. Heitä ei haluta palvella, katsotaan ohi. Kadulla huudellaan perään, että menkää mannet muualle. Jopa syljetään päin."

Lind kiittelee, että lähikaupassa kohdellaan häntä hyvin. Kadulla hän törmää mannetteluun usein.

"Ei se hyvältä tunnu. Kaikkia pitäisi kohdella kunnioittavasti. Emme mekään huutele valtaväestölle, vaan nähdään ihmiset ihmisinä."

Helsingin yliopiston psykologisen antropologian dosentti Anna Maria Viljanen on tutkinut romanikulttuuria 40 vuotta. Hän muistuttaa, että romaneilla ei ole pitkää kouluttautumisen historiaa. On ollut pakko pysyä hengissä, ja siksi lapsetkin on pienestä pitäen opetettu tekemään työtä ja käymään kauppaa.

Viljasen mukaan valtakulttuurissa katsotaan helposti, että koska romanit eivät ole tehneet palkkatyötä, he eivät ole tehneet oikeaa työtä.

"Romanikulttuurissa on arvostettu hyviä hevosmiehiä, kaupantekijöitä ja taitavia käsityöläisiä. Romanit ovat olleet hirvittävän ahkeria ja taitavia keksimään keinoja selviytyä."

Viljanen iloitsee siitä, että romanien yhteiskunnallinen valveutuneisuus on kasvanut ja nykyään on paljon projekteja, joita romanit itse vetävät.

"Niistä puuttuu se kolonialistinen asetelma, että valtaväestö tietää parhaiten, mikä on oikea tapa toimia", Viljanen sanoo.

"Kuitenkin olen sitä mieltä, että tämä maa ei ole tasa-arvoinen ennen kuin minua hoitaa romanitaustainen lääkäri tai asioitani romanitaustainen asianajaja."

Lukijakommentit aika nuivia...
www.hs.fi/elama/a1418187193366

[Mehud]

Vähemmistöistämme tunnetuin ryhmä on romaanit. He eivät kuitenkaan ole tulleet suomen tunnetuimmaksi vähemmistöksi, työnteon takia, lainkuuliaisuuden takia tai oikeuden mukaisuuden takia. He ovat tulleet suomen tunnetuimmaksi vähemmistöksi joistain muista syistä.

Kenties siksi he ovat suomen tuntemattomin vähemmistö?

[Iloveallpeople]

Lenita kohtaa syrjintää päivittäin – "Olet ensimmäinen romani, joka siivoaa jälkensä"

Pohjois-Helsingissa asuva Lenita , 29, joutuu romanitaustansa takia kohtaamaan syrjintää päivittäin. Vartijat seuraavat häntä kaupoissa, ja kadulla pälyillään ja toisinaan huudellaan perään.

Lenita kertoo kokemuksistaan Nuorten hyvinvointikertomus -blogissa, joka on kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Kaskas-median kanssa tuottama sivusto.

– Parhaimmillaan saan olla suhteellisen rauhassa kaksi tai kolme päivää, mutta silloin liikun vain omalla autolla kotiovelta töihin ja takaisin. Julkisilla paikoilla joutuu aina katseiden ja nimittelyn kohteeksi, hän kuvailee.

Lenita työskentelee tällä haavaa Vantaan kaupungin monikulttuuriyksikön sihteerinä ja suorittaa samalla oppisopimuksella merkonomiopintoja. Tulevaisuudessa Lenitan täytyy silti unohtaa kaikki kaupanalan työt. Kukaan ei hänen mukaansa palkkaa romania kassa- tai kirjanpitohommiin.

Lenita kertoo blogissa, että nuoruudessa tarjoilijakoulutuksen harjoittelupaikoissa hänen piti vahtia muiden kassatilityksiä, jotta puuttuvista euroista ei syytettäisi työpaikan ainoaa romania.

– Aina on täytynyt tehdä ekstraa, olla aina vielä vähän parempi, jotta olisi samanarvoinen ihminen kuin muut.

Vaikeinta on Lenitan mukaan selittää lapsille, miksi muut katsovat heitä kummasti ja käyttäytyvät heitä kohtaan uhkaavasti.

– Ei ole reilua, että lapsen täytyy oppia sietämään rasismia.

– Kerran siivotessani poikani leikin jälkiä Hesburgerin pihalla, yksi nainen tuli ivallisesti kommentoimaan, kuinka tämä on ensimmäinen kerta kun näkee mustalaisen siivoamassa jälkiään, Lenita jatkaa.

Lenita toteaa kuitenkin, että vaikka solvaukset pistävät vihaksi, hän on tarkka siitä millaisen kuvan antaa.

– Jos käyttäydyn huonosti, seuraava romani joutuu kärsimään. Olen jatkuvasti oman ympäristöni diplomaatti, hän kuvailee Hyvinvointikertomus-blogissa.

Helsingin Uutiset

[Veikko]

Lenitan kaltaiset uhriutujat ja syyttelijät melkein saavat jopa minutkin tuntemaan vaivautunutta vastenmielisyyttä Suomen romaneja kohtaan. Näin siitä huolimatta, että minulla henkilökohtaisesti on ollut lähes yksinomaan myönteisiä kokemuksia Suomen romaneista työtovereina, perheystävinä ja monina satunnaisina tilapäistuttuina. Toisaalta niiden kokemusten kautta saamieni tietojen vuoksi minulla ei myöskään ole mitään harhakuvitelmia Suomen romanikulttuurin vähemmän miellyttävistäkään puolista, jotka ovat usein myös se näkyvin puoli romanikulttuuria.

Ja koska tuo huono puoli on juuri se, jonka valtaväestö useimmiten kohtaa, niin se auttamatta vaikuttaa vahvasti siihen tapaan, miten valtaväestö Suomen romaneihin suhtautuu. Ja sillä suhtautumisella on vain hyvin vähän tekemistä rasismin kanssa, minkä pitäisi olla varsin selvää jokaiselle, joka sitä hetkenkin vaivautuu rehellisesti harkitsemaan. Juuri rehellisyyden puutteen vuoksi tuokin nillitys tuntuu niin vastenmieliseltä. Ei silti - enemmänhän tuo läpifalskius on sääntö kuin poikkeus kaikenvärisissä ja kulttuurisissa rasismivuodatuksissa ja syyttelyissä.

[Marius]

"Romani" on huono määre. Se viittaa romanialaiseen.

Parempi ja totuudenmukaisempi määre "romanin" sijaan olisi "intialainen".