Monikulttuurinen koulunkäynti

[Maastamuuttaja]

Voidaan vetää sellainen johtopäätös että kovin monella hommaajalla ei ole kouluikäisiä lapsia.

Ei enää kouluikäisiä. 

Neljästä - vai oliko niitä viisi - mamukouluikäisen vanhemman mielipiteestä ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä. Jonkinlaisen olettamuksen rakentamisen ainesosia kyllä on. Näyttää siltä, että nappulaiässä sopeutumisongelmia ei ole. Tilanne ilmeisesti muuttuu kuitenkin radikaalisti siirryttäessä kohti esipuberteettia.

Ehkä kasvatustieteilijämmekin kiinnostuisivat tämänkaltaisista ilmiöistä. Voisivat vaikka tavata salaa joissakin kellareissa, ottaa rohkaisuryypyt ja avautua. Tosin totalitaarisessa järjestelmässä naapurille avautuminen sisältää aina riskin. 

[Lasse]

Uutta juttua kehiin:

Suomalaisen naisen ja muslimi/juutalaismiehen liitosta. Yhtenä uutena ilmiönä ja ongelmana olen nähnyt näiden liittojen isäpuolisuhteet. Käsittelemissäni kolmessa tapauksissa äiti on jäänyt kotiin hoitamaan kunnon uskovaisnaisen roolia. Murrosikäiset natiivit häpeävät äitinsä kokovartalohuntua ja muuttunutta olemusta. Juutalaisperheessä yhteiset lapset ympärileikattiin (tieto) ja todennäköisesti (oletus; osasivat sitten edes salata) myös muslimiperheissä. Nämä suomalaisnuoret häpeävät äitejään ja eivät tule hurskaan isäpuolensa kanssa alkuunkaan toimeen. Tuntuvat olevan täysin tuuliajolla. Kyseiset oppilaat pyörivät yöt läpensä ties missä, eivätkä halua mennä kotiin. En varmaan itsekään haluaisi heidän housuissaan totutella uuteen elämäntapaan. Jos minulla olisi aikaa, he juttelisivat kanssani varmaan loputtomasti. Halu keskustella aikuisen kanssa on kova. Onkohan kukaan törmännyt vastaavaan?

Mielenkiintoista tarinaa, itse asiassa ansaitsisi melkein oman ketjunsa, vink vink.

[Tuomas3]

Uutta juttua kehiin:

Suomalaisen naisen ja muslimi/juutalaismiehen liitosta. Yhtenä uutena ilmiönä ja ongelmana olen nähnyt näiden liittojen isäpuolisuhteet. Käsittelemissäni kolmessa tapauksissa äiti on jäänyt kotiin hoitamaan kunnon uskovaisnaisen roolia. Murrosikäiset natiivit häpeävät äitinsä kokovartalohuntua ja muuttunutta olemusta. Juutalaisperheessä yhteiset lapset ympärileikattiin (tieto) ja todennäköisesti (oletus; osasivat sitten edes salata) myös muslimiperheissä. Nämä suomalaisnuoret häpeävät äitejään ja eivät tule hurskaan isäpuolensa kanssa alkuunkaan toimeen. Tuntuvat olevan täysin tuuliajolla. Kyseiset oppilaat pyörivät yöt läpensä ties missä, eivätkä halua mennä kotiin. En varmaan itsekään haluaisi heidän housuissaan totutella uuteen elämäntapaan. Jos minulla olisi aikaa, he juttelisivat kanssani varmaan loputtomasti. Halu keskustella aikuisen kanssa on kova. Onkohan kukaan törmännyt vastaavaan?

Mielenkiintoista tarinaa, itse asiassa ansaitsisi melkein oman ketjunsa, vink vink.

En halua näihin kummemmin huomiota, jos ilmiö ei ole yleisempi. Kolmen tapauksen perusteella ei voi tehdä kulttuurianalyysia. Jos tapauksia on vähän, niin Suomi on pieni maa ja silloin jo helposti jotkut arvaavat kenestä puhutaan ja kuka puhuu...

[ike60]

Voidaan vetää sellainen johtopäätös että kovin monella hommaajalla ei ole kouluikäisiä lapsia.

Minulla on, mutta heidän luokillaan on ollut yhteensä kolme mamua: yksi ghanalais-venäläinen, yksi marokkolais-suomalainen ja yksi kiinalainen. Kenestäkään ei tietääkseni ole ollut isommin ongelmia, ja kiinalainen on pärjännyt koulussa hyvin. Mamujen vähäisyys ala-asteella on johtunut alueen etnisen värinän puutteesta. Yläasteella puolestaan erikoislinja jolle pitää hakea ja jolle ei pääse ilman osaamista on ehkä pitänyt etnisesti ja kulttuurisesti rikkaamman väen poissa.

EDIT: ilmaisu flamebaitista neutraalimmaksi

[Tuomas3]

Uutta juttua kehiin:

Suomalaisen naisen ja muslimi/juutalaismiehen liitosta. Yhtenä uutena ilmiönä ja ongelmana olen nähnyt näiden liittojen isäpuolisuhteet. Käsittelemissäni kolmessa tapauksissa äiti on jäänyt kotiin hoitamaan kunnon uskovaisnaisen roolia. Murrosikäiset natiivit häpeävät äitinsä kokovartalohuntua ja muuttunutta olemusta. Juutalaisperheessä yhteiset lapset ympärileikattiin (tieto) ja todennäköisesti (oletus; osasivat sitten edes salata) myös muslimiperheissä. Nämä suomalaisnuoret häpeävät äitejään ja eivät tule hurskaan isäpuolensa kanssa alkuunkaan toimeen. Tuntuvat olevan täysin tuuliajolla. Kyseiset oppilaat pyörivät yöt läpensä ties missä, eivätkä halua mennä kotiin. En varmaan itsekään haluaisi heidän housuissaan totutella uuteen elämäntapaan. Jos minulla olisi aikaa, he juttelisivat kanssani varmaan loputtomasti. Halu keskustella aikuisen kanssa on kova. Onkohan kukaan törmännyt vastaavaan?

Mielenkiintoista tarinaa, itse asiassa ansaitsisi melkein oman ketjunsa, vink vink.

En halua näihin kummemmin huomiota, jos ilmiö ei ole yleisempi. Kolmen tapauksen perusteella ei voi tehdä kulttuurianalyysia. Jos tapauksia on vähän, niin Suomi on pieni maa ja silloin jo helposti jotkut arvaavat kenestä puhutaan ja kuka puhuu...

Toisaalta mikäli aikuinen tyhmäilee ja lapsi kärsii, niin kyllä siinä saa ja tuleekin sormella osoittaa. Jos sensuroitu sensuroitu sensuroitu sensuroitu sensuroitu sensuroitu sensuroitu sensuroitu sensuroitu sensuroitu niin ainakin omalla kohdalla alkaa heitteillejättökorttia kuumottaa.

Ehdottomasti pitää toimia. Yksityiset tapaukset käsitellään kuitenkin yksityissuojaa ja vaitiolovelvollisuutta kunnioittaen. Jos tapauksia on paljon lisää, tästä voisi nostaa yleisen ongelman.

[Tuomas3]

Uutta juttua kehiin:

Suomalaisen naisen ja muslimi/juutalaismiehen liitosta. Yhtenä uutena ilmiönä ja ongelmana olen nähnyt näiden liittojen isäpuolisuhteet. Käsittelemissäni kolmessa tapauksissa äiti on jäänyt kotiin hoitamaan kunnon uskovaisnaisen roolia. Murrosikäiset natiivit häpeävät äitinsä kokovartalohuntua ja muuttunutta olemusta. Juutalaisperheessä yhteiset lapset ympärileikattiin (tieto) ja todennäköisesti (oletus; osasivat sitten edes salata) myös muslimiperheissä. Nämä suomalaisnuoret häpeävät äitejään ja eivät tule hurskaan isäpuolensa kanssa alkuunkaan toimeen. Tuntuvat olevan täysin tuuliajolla. Kyseiset oppilaat pyörivät yöt läpensä ties missä, eivätkä halua mennä kotiin. En varmaan itsekään haluaisi heidän housuissaan totutella uuteen elämäntapaan. Jos minulla olisi aikaa, he juttelisivat kanssani varmaan loputtomasti. Halu keskustella aikuisen kanssa on kova. Onkohan kukaan törmännyt vastaavaan?

Mielenkiintoista tarinaa, itse asiassa ansaitsisi melkein oman ketjunsa, vink vink.

En halua näihin kummemmin huomiota, jos ilmiö ei ole yleisempi. Kolmen tapauksen perusteella ei voi tehdä kulttuurianalyysia. Jos tapauksia on vähän, niin Suomi on pieni maa ja silloin jo helposti jotkut arvaavat kenestä puhutaan ja kuka puhuu...

Toisaalta mikäli aikuinen tyhmäilee ja lapsi kärsii, niin kyllä siinä saa ja tuleekin sormella osoittaa. Jos sensuroitu sensuroitu sensuroitu sensuroitu sensuroitu sensuroitu sensuroitu sensuroitu sensuroitu sensuroitu niin ainakin omalla kohdalla alkaa heitteillejättökorttia kuumottaa.

Ehdottomasti pitää toimia. Yksityiset tapaukset käsitellään kuitenkin yksityissuojaa ja vaitiolovelvollisuutta kunnioittaen. Jos tapauksia on paljon lisää, tästä voisi nostaa yleisen ongelman.

Seuraava kysymys onkin sitten että kuinka monelle täytyy käydä haljusti ennen kuin asiaan aletaan kiinnittämään huomiota? Ja odotetaanko passiivisesti että tarpeeksi kylliksi oireilevia tapauksia ylittää tutkakynnyksen vai viitsitäänkö asiaa lähteä kartoittamaan ennakoivasti.
Jos sinä yksin tiedät kolme tapausta...

Edit: +1 tapaus: Äidin epäillään siepanneen 6-vuotiaan pojan ulkomaille uuden aviomiehensä kanssa.

On aika vaikea estää naisia menemästä järjettömimpiin sekaperhemelskoihin vahvasti uskovaisen kanssa. Vihkimisen jälkeen perheessä noudatetaan tasan yhtä totuutta. Nämä naiset ovat "urhoollisesti" päättäneet uhrautua miestensä takia. Pesuveden mukana menee omat aiemmin synnytetyt lapsukaiset, jotka eivät ehkä halua tottua uuteen järjestykseen.

Mitä asialle voi tehdä, paitsi korkeintaan lastensuojeluilmoituksen, jonka jälkeen sosiaalipuoli toteaa, ettei voi puuttua perheen sisäisiin käytänteisiin?

Monesti näillä uskonnoilla on kiellot naida tällainen nainen; se estää näitä tapauksia. Mutta ainakaan tuntemani tapaukset ovat olleet jotenkin ihmeellisesti riittävän pyhiä niin muslimi kuin juutalaisliittoonkin. En tiedä voisiko kansalaisuus tai raha olla kannusteena tulkita uskontoa siinä kohdassa laveammin, jos muuten mennään tarkkaan pyhien oppien mukaan.

[Tuomas3]

Mitä asialle voi tehdä, paitsi korkeintaan lastensuojeluilmoituksen, jonka jälkeen sosiaalipuoli toteaa, ettei voi puuttua perheen sisäisiin käytänteisiin?

Monesti näillä uskonnoilla on kiellot naida tällainen nainen; se estää näitä tapauksia. Mutta ainakaan tuntemani tapaukset ovat olleet jotenkin ihmeellisesti riittävän pyhiä niin muslimi kuin juutalaisliittoonkin. En tiedä voisiko kansalaisuus tai raha olla kannusteena tulkita uskontoa siinä kohdassa laveammin, jos muuten mennään tarkkaan pyhien oppien mukaan.

Mies saa ottaa kirjauskovan vaimon; ainoastaan nainen ei saa naida ei-muslimia. Uskonto ei näin ollen ole tässä mielessä ongelma. Päin vastoin esimerkiksi Turkin pikkuisissa kurdikylissä kirjauskovainen vaimo jolta kupataan kansalaisuus ja rahat nähdään tavoittelemisen arvoisena statussymbolina. Raha lähetetään perheelle, mies hankkii avioliiton kautta itselleen oleskeluluvan ja edelleen kansalaisuuden, jonka jälkeen edessä on ero ja miehen kohdalta muutto Saksaan tai muuhun paremmin työllistävään / pidemmälle islamisoituneeseen EU-maahan. Lapset ovat usein vahinko, mutta sattuessaan nämä kasvatetaan niin islamilaisiksi kuin mahdollista; tarkoitus on Suomen ekspedition ja paremmin rahaa antavan maan löytymisen jälkeen ottaa lähtöjään oikeauskoinen ja oikein kasvatettu vaimo lähtömaasta ja asettua tämän kanssa taloksi lokaatioon x.
Näin siis (turkkilaisten) kurdien kohdalla. Somaleista en tiedä.

Kysy niiltä tapauksiltasi mitä näiden mielestä pitäisi tehdä? Huostaanotto Suomessa on yhtä helvettiin joutumisen kanssa mutta jos ikää on ~15v niin kolme vuotta saattaakin juuri ja juuri kestää laitoksen seiniä ennen kuin uutta isäpuolta.

Sallitaanko eronneen vaimon ottaminen muslimien keskuudessa ykkösvaimoksi? Jos mies on kuollut, niin nainen voidaan ottaa jalkavaimoksi. Eronnut nainen on perinteisesti ollut vähintäänkin arveluttava. Vanhasta testamentista lähtien eronneiden naisten kelvollisuus liittoon on ollut olematon.

[Koskela Suomesta]

Ehdottomasti pitää toimia. Yksityiset tapaukset käsitellään kuitenkin yksityissuojaa ja vaitiolovelvollisuutta kunnioittaen. Jos tapauksia on paljon lisää, tästä voisi nostaa yleisen ongelman.

Eli kun koulu multikultisensitiivisyydessään pistää asiat maton alle vedoten johonkin yksityissuojaan (mikä lieneekään?) tai vaitiolovelvollisuuteen (mikä vaitiolovelvollisuus opettajilla oikein on rikoksiin nähden?) niin voidaan kätevästi sanoa että asia ei ole yleinen ongelma, kun sen laajuus on piilotettu.

Tuo rikos juttu on tuossa siksi, että en ole koskaan ymmärtänyt että miksi sellainen asia, joka aikuisten maailmassa johtaisi automaattisesti raastupaan ja tuomiolle, on lasten ja nuorten maailmassa täysin sallittua. Olen ollut paikalla kun opettaja vähättelee asiaa, jonka kohdistuessa häneen itseensä, hän olisi tehnyt välittömästi rikosilmoituksen. Kysyin tästä häneltä julkisesti rehtorin ja toisten opettajien läsnäollessa ja seurauksena oli ähinää ja köhinää ja sellainen värien kirjo pärställä, että luulen asian menneen ainakin tälle henkilölle perille.

[Tuomas3]

Ehdottomasti pitää toimia. Yksityiset tapaukset käsitellään kuitenkin yksityissuojaa ja vaitiolovelvollisuutta kunnioittaen. Jos tapauksia on paljon lisää, tästä voisi nostaa yleisen ongelman.

Eli kun koulu multikultisensitiivisyydessään pistää asiat maton alle vedoten johonkin yksityissuojaan (mikä lieneekään?) tai vaitiolovelvollisuuteen (mikä vaitiolovelvollisuus opettajilla oikein on rikoksiin nähden?) niin voidaan kätevästi sanoa että asia ei ole yleinen ongelma, kun sen laajuus on piilotettu.

Tuo rikos juttu on tuossa siksi, että en ole koskaan ymmärtänyt että miksi sellainen asia, joka aikuisten maailmassa johtaisi automaattisesti raastupaan ja tuomiolle, on lasten ja nuorten maailmassa täysin sallittua. Olen ollut paikalla kun opettaja vähättelee asiaa, jonka kohdistuessa häneen itseensä, hän olisi tehnyt välittömästi rikosilmoituksen. Kysyin tästä häneltä julkisesti rehtorin ja toisten opettajien läsnäollessa ja seurauksena oli ähinää ja köhinää ja sellainen värien kirjo pärställä, että luulen asian menneen ainakin tälle henkilölle perille.

Sosiaalityöntekijän (kuraattori), (koulu)lääkärin, (koulu)psykologin ja oppilaanohjaajan vaitiolovelvollisuus on hyvinkin laaja. Vaikka kysymys on rikoksista niin se pitää; ellei henki ole vaarassa. Edes vanhemmat eivät saa tietoa lapsestaan (ellei tämä itse kerro tai halua kerrottavan) em ammattikunnalta esim. sukupuolisuhteista, ehkäisystä, masennuksesta, henkilökohtaisista ongelmista, kiusaamisesta... Vaikka itse isänä olisin kiinnostunut lapseni noista asioista. Virkaa tekevän luokanopettajan ja tuntiopettajan vaitiolovelvollisuuden rikkominen ei tiedä yhtä helposti potkuja, mutta asian julkisuuteen vieminen on taatusti virkavirhe, joka toistuessaan johtaa erottamiseen.

Tapauksista voi puhua, kuten minäkin nimettömänä puhun, mutta osapuolten henkilöllisyys tulee pysyä salassa. Yksityisyyden suoja ja vaitiolovelvollisuus määrätään laissa, ei kouluissa. Asiat pyritään käsittelemään niin hyvin kuin voidaan, mutta kuten luit mainitsemani esimerkin, joskus ratkaisu voi olla saakutin vaikea keksiä. Eikä se välttämättä kuulu koulun toimialueeseen, vaikka vaikuttaakin osaltaan koulunkäyntiin.

Rikos on rikos myös lasten maailmassa, vaikkei kersa joudukaan (paitsi korvaus)vastuuseen teosta. Rikoksista voi tehdä ilmoituksen, jos arvelee siitä olevan apua. Jos kouluaikana tapahtuu rikos, siihen puututaan; tai ainakin se on velvollisuus. Lapsiin suhtaudutaan virkamiestaholta tietenkin kuten lapsiin, jos on keskinäisistä kahnauksista kyse; myös nuorisopoliisi. Aikuistenmaailmassa puliukkojen keskinäiseen välienselvittelyyn suhtaudutaan niin ikään keskimääräistä yliolkaisemmin niin poliisin kuin lakituvankin osalta.

[Tuomas3]

Mitä asialle voi tehdä, paitsi korkeintaan lastensuojeluilmoituksen, jonka jälkeen sosiaalipuoli toteaa, ettei voi puuttua perheen sisäisiin käytänteisiin?

Monesti näillä uskonnoilla on kiellot naida tällainen nainen; se estää näitä tapauksia. Mutta ainakaan tuntemani tapaukset ovat olleet jotenkin ihmeellisesti riittävän pyhiä niin muslimi kuin juutalaisliittoonkin. En tiedä voisiko kansalaisuus tai raha olla kannusteena tulkita uskontoa siinä kohdassa laveammin, jos muuten mennään tarkkaan pyhien oppien mukaan.

Mies saa ottaa kirjauskovan vaimon; ainoastaan nainen ei saa naida ei-muslimia. Uskonto ei näin ollen ole tässä mielessä ongelma. Päin vastoin esimerkiksi Turkin pikkuisissa kurdikylissä kirjauskovainen vaimo jolta kupataan kansalaisuus ja rahat nähdään tavoittelemisen arvoisena statussymbolina. Raha lähetetään perheelle, mies hankkii avioliiton kautta itselleen oleskeluluvan ja edelleen kansalaisuuden, jonka jälkeen edessä on ero ja miehen kohdalta muutto Saksaan tai muuhun paremmin työllistävään / pidemmälle islamisoituneeseen EU-maahan. Lapset ovat usein vahinko, mutta sattuessaan nämä kasvatetaan niin islamilaisiksi kuin mahdollista; tarkoitus on Suomen ekspedition ja paremmin rahaa antavan maan löytymisen jälkeen ottaa lähtöjään oikeauskoinen ja oikein kasvatettu vaimo lähtömaasta ja asettua tämän kanssa taloksi lokaatioon x.
Näin siis (turkkilaisten) kurdien kohdalla. Somaleista en tiedä.

Kysy niiltä tapauksiltasi mitä näiden mielestä pitäisi tehdä? Huostaanotto Suomessa on yhtä helvettiin joutumisen kanssa mutta jos ikää on ~15v niin kolme vuotta saattaakin juuri ja juuri kestää laitoksen seiniä ennen kuin uutta isäpuolta.

Sallitaanko eronneen vaimon ottaminen muslimien keskuudessa ykkösvaimoksi? Jos mies on kuollut, niin nainen voidaan ottaa jalkavaimoksi. Eronnut nainen on perinteisesti ollut vähintäänkin arveluttava. Vanhasta testamentista lähtien eronneiden naisten kelvollisuus liittoon on ollut olematon.

Alkaa mennä vähän OT:ksi. (Mitä sillä on väliä mitä, kenen ja missä naiminen sallitaan? Äiti tyhmäilee ja lapset kärsii.)

Kouluvirainomaisena edustat minulle juuri yhtä niistä vittumaisimmista ihmisistä jotka sallivat kurjia aikoja elävien ihmisten tulla hakemaan apua ja suojaa luotasi, mutta kun pitäisi tehdä jotain opettajanpöytään nojailua rakentavampaa muuttuu ulosanti välittömästi "noh pitäähän vanhempia ymmärtää" -tyyliseksi ja ei kun lapsi takaisin kadulle. Totta puhuen en ole varma pitäisikö heitteillejätöstä syyttää sinua joka olet ongelmasta tietoinen ja sille kyvykäs tekemään jotain vai diagnosoimatta jääneestä aivovauriosta kärsivää äitiä.

Miten helvetissä onnistuit kehittelemään näistä keskusteluista tuon? Mahtaa olla melkoinen mielikuvitus. Totta kai asiakkaan eteen tehdään kaikki, mikä lainsäädännön puitteissa on mahdollista. Viisaammilta otetaan mielellään neuvoja vastaan, mitä tulisi tehdä?

[Peril]

A4, olet oikeassa. Kukaan opettaja ei uskalla tehdä yhtään mitään auttaakseen suomalaista oppilasta myötätunnon osoittamisen lisäksi (sekin salaa, etteivät kollegat näe), koska jos toisena osapuolena on mamu, niin tasapuolisuuden nimissä tämä mamu on aina oikeassa.

Ei pidä paikkaansa. Tästä on omakohtainen kokemus asiasta. Opettajia ja kouluja on monenlaisia, typerää tehdä tällaisia yleistyksiä, joilla ei ole faktapohjaa.

[Ernst]

Ehdottomasti pitää toimia. Yksityiset tapaukset käsitellään kuitenkin yksityissuojaa ja vaitiolovelvollisuutta kunnioittaen. Jos tapauksia on paljon lisää, tästä voisi nostaa yleisen ongelman.

Eli kun koulu multikultisensitiivisyydessään pistää asiat maton alle vedoten johonkin yksityissuojaan (mikä lieneekään?) tai vaitiolovelvollisuuteen (mikä vaitiolovelvollisuus opettajilla oikein on rikoksiin nähden?) niin voidaan kätevästi sanoa että asia ei ole yleinen ongelma, kun sen laajuus on piilotettu.

Tuo rikos juttu on tuossa siksi, että en ole koskaan ymmärtänyt että miksi sellainen asia, joka aikuisten maailmassa johtaisi automaattisesti raastupaan ja tuomiolle, on lasten ja nuorten maailmassa täysin sallittua. Olen ollut paikalla kun opettaja vähättelee asiaa, jonka kohdistuessa häneen itseensä, hän olisi tehnyt välittömästi rikosilmoituksen. Kysyin tästä häneltä julkisesti rehtorin ja toisten opettajien läsnäollessa ja seurauksena oli ähinää ja köhinää ja sellainen värien kirjo pärställä, että luulen asian menneen ainakin tälle henkilölle perille.

Sosiaalityöntekijän (kuraattori), (koulu)lääkärin, (koulu)psykologin ja oppilaanohjaajan vaitiolovelvollisuus on hyvinkin laaja. Vaikka kysymys on rikoksista niin se pitää; ellei henki ole vaarassa.

Ei pidä. Lastensuojelulaki vaatii tekemään lastensuojeluilmoituksen nimenomaisesti vaitiolovelvollisuuden estämättä, mikäli joku asia uhkaa lapsen kasvua ja kehitystä. Mamulapset ja heidän tekemisensä eivät ole tässä poikkeus eikä myöskään ammatiin liityvä vaitolovelvollisuus.

Kuka voi tehdä lastensuojeluilmoituksen ja kenellä on velvollisuus ilmoittaa?

Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, jos epäilee, että on tarpeen selvittää, voiko joku lapsi huonosti. Kun lapsi, nuori tai vanhemmat ottavat itse yhteyttä lastensuojeluun, käytetään tästä nimitystä hakemus. Lapsen läheiset tai esimerkiksi naapuri voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen. Edellä mainituilla henkilöillä ei kuitenkaan ole velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitusta. Ilmoituksen voi aina tehdä salassapitosäännöksien estämättä. Ilmoituksen voi tehdä myös lapsi itse, hänen vanhempansa, perheen naapuri tai muu henkilö, jolla on herännyt huoli lapsen hyvinvoinnista.

Henkilö, joka työskentelee lasten kanssa, mutta jolla ei ole työnsä puolesta velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitusta, voi tehdä ilmoituksen kuten muutkin henkilöt. Tällöin hän voi antaa tarpeellisia tietoja salassapitosäännösten estämättä.

Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä säädetään lastensuojelulain 25 §:ssä (Finlex).

Joillakin on ammattinsa puolesta erityinen velvollisuus puuttua lasten ongelmiin ja ongelmakäyttäytymiseen:

5 luku

Lastensuojeluasiakkuuden alkaminen

25 § (12.2.2010/88)

Ilmoitusvelvollisuus

1) Sosiaali- ja terveydenhuollon;

2) opetustoimen;

3) nuorisotoimen;

4) poliisitoimen;

5) Rikosseuraamuslaitoksen;

6) palo- ja pelastustoimen;

7) sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan;

opetuksen tai koulutuksen järjestäjän;

9) seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan;

10) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain (746/2011) 3 §:ssä tarkoitetun vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen;

11) hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön; taikka

12) koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön

palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

[Tuomas3]

Ehdottomasti pitää toimia. Yksityiset tapaukset käsitellään kuitenkin yksityissuojaa ja vaitiolovelvollisuutta kunnioittaen. Jos tapauksia on paljon lisää, tästä voisi nostaa yleisen ongelman.

Eli kun koulu multikultisensitiivisyydessään pistää asiat maton alle vedoten johonkin yksityissuojaan (mikä lieneekään?) tai vaitiolovelvollisuuteen (mikä vaitiolovelvollisuus opettajilla oikein on rikoksiin nähden?) niin voidaan kätevästi sanoa että asia ei ole yleinen ongelma, kun sen laajuus on piilotettu.

Tuo rikos juttu on tuossa siksi, että en ole koskaan ymmärtänyt että miksi sellainen asia, joka aikuisten maailmassa johtaisi automaattisesti raastupaan ja tuomiolle, on lasten ja nuorten maailmassa täysin sallittua. Olen ollut paikalla kun opettaja vähättelee asiaa, jonka kohdistuessa häneen itseensä, hän olisi tehnyt välittömästi rikosilmoituksen. Kysyin tästä häneltä julkisesti rehtorin ja toisten opettajien läsnäollessa ja seurauksena oli ähinää ja köhinää ja sellainen värien kirjo pärställä, että luulen asian menneen ainakin tälle henkilölle perille.

Sosiaalityöntekijän (kuraattori), (koulu)lääkärin, (koulu)psykologin ja oppilaanohjaajan vaitiolovelvollisuus on hyvinkin laaja. Vaikka kysymys on rikoksista niin se pitää; ellei henki ole vaarassa.

Ei pidä. Lastensuojelulaki vaatii tekemään lastensuojeluilmoituksen nimenomaisesti vaitiolovelvollisuuden estämättä, mikäli joku asia uhkaa lapsen kasvua ja kehitystä. Mamulapset ja heidän tekemisensä eivät ole tässä poikkeus eikä myöskään ammatiin liityvä vaitolovelvollisuus.

Kuka voi tehdä lastensuojeluilmoituksen ja kenellä on velvollisuus ilmoittaa?

Henkilö, joka työskentelee lasten kanssa, mutta jolla ei ole työnsä puolesta velvollisuutta tehdä lastensuojeluilmoitusta, voi tehdä ilmoituksen kuten muutkin henkilöt. Tällöin hän voi antaa tarpeellisia tietoja salassapitosäännösten estämättä.

Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä säädetään lastensuojelulain 25 §:ssä (Finlex).

Salassapitovelvollisuus ja vaitiolovelvollisuus ovat eri asioita. Sen mitä oppilas kertoo (psykologille, psykiatrille, opolle jne) ja haluaa pitää kahdenvälisenä tietona ei muualle mene, ellei hengenvaaraa tai pelkoa siitä ole.

Yleensä näistä ongelmatapauksista on tehty jo monta lastensuojeluilmoitusta. Minkä taikatempun luulette lastensuojelun tekevän. Näen työssäni mm. lapsia, jotka pitävät täysin huolta alkoholisoituneista vanhemmistaan ja koulunkäynti jää toissijaiseksi. Ovat lastensuojelun asiakkaita, joten ilmoitukset eivät auta. Välillä ollaan laitoksessa ja sitten äiti on vähän ajan päästä muka kunnossa ja taas jatkuu sama rumba. Vanhemmat eivät suostu luopumaan jälkeläisistään eivätkä lapset vanhemmistaan, vaikka meno on ihan kahelia. Laitoksista karataan jne.

[coscarnorth]

Olen suhteellisen uusi hommalla, enkä ole seurannut pahemmin tätä "lankaa" täällä, joten kirjoitteluni tänne tulee puhtaasti vain siitä, että koen tämän nimen edustavan, juuri sitä mistä haluankin kertoa jotain. Asun itse Espoon Matinkylässä ja kävin luonnollisesti yläasteen Matinkylän koulua, mikä on oikea maahanmuuttajien paratiisi kouluna. Koulu sisältää niin maahanmuuttoon perehtyneitä luokkia (minne itse jouduin ala-asteella häiriköintini vuoksi), kun myös ihan pelkästään maahanmuuttajille suunnattuja luokkia. Huolestuttava merkki, minkä huomasi jo yläasteella oli se, että vaikka maahanmuuttajia oli koulussa noi; 30%, ehkäpä runsas 1% pyöri kantaväestöön kuuluvien oppilaiden kanssa. Muslimit harrastivat, jopa vainoharhaisuudelta tuntuvaa syyttelyä, että jos katsoi muslimityttöä käytävällä kohdatessa silmiin syntyi taistelu, jossa muslimityttö saattoi huuta minun harrastavan rasismia, koska olin luonnollisesti käytävällä vastaan tullessa katsonut häntä. Varsinkin somalialaiset tytöt harrastivat ahkerasti suomalaisten tyttöjen pukeutumisen arvostelua, mikä johti välillä väkivaltaankin, mikä, johti rehtorin yleisimpää kommenttiin; " he ovat eri kulttuurista" Toivon tosiaan, että peruskouluihin, missä maahanmuuttoa harjoitetaan enemmän, keskitytään paremmin jatkossa maahanmuuttajien kotouttamiseen, koska itselleni siitä ainakin jäi melko synkkä kuva mikä tietysti johti "kauhistuttavaan kääntymykseeni perussuomalaisiin"

[Sanglier]

A4, oletkos lukenut mistään otsikkoa että kantapissikset hyökkäsivät kaaputyttöjen kimppuun? Aivan. Koska ei kirkuvia otsikoita, sitä ei ole tapahtunut.

Siitä voidaan spekuloida tehtäisiinkö päinvastaisesta isot otsikot. Mitäs luulet?

[coscarnorth]

Varsinkin somalialaiset tytöt harrastivat ahkerasti suomalaisten tyttöjen pukeutumisen arvostelua, mikä johti välillä väkivaltaankin, mikä, johti rehtorin yleisimpää kommenttiin; " he ovat eri kulttuurista"

Kävivätkö somalit kantisten päälle vaiko toisin päin?

Varmasti kumpaakin tapahtui, mutta itse riidan aloitus tuli lähes poikkeuksetta somaleiden puolelta. Pitää tietenkin muistaa, että puhumme nyt yläasteen oppilaista, joilta ei voi välttämättä odottaakaan kovin kypsiä keinoja ratkoa erimielisyyksiä. Minun koulussani yllättävää oli, että somalitytöt olivat huomattavasti poikia aggressiivisempia. Minun luokallani oli myös paljon virolaisia, joita lähes koko somaliporukka muisti ahkerasti kiusata. Muistan monia tilanteita, missä somalitytöt haukkuivat virolaisia tyttöjä esimerkiksi sanoen; "cmoon kaikki tietää et virolaiset on maailman tyhmimpii ihmisiiii" Tähän opettajat tai rehtori eivät koskaan jostain kumman syystä puuttuneet.

[Titus]

HS-selvitys: Häiriöt vievät suuren osan opettajan ajasta

http://www.hs.fi/kotimaa/HS-selvitys+H%C3%A4iri%C3%B6t+viev%C3%A4t+suuren+osan+opettajan+ajasta/a1305560405859

Opettajat kokevat, ettei heidän aikansa riitä tarpeeksi opettamiseen ja opetuksen suunnitteluun. Tämä selviää HS:n pääkaupunkiseudun opettajille tekemästä kyselystä.

Opettajien työtaakkaa lisäävät muun muassa koulussa yleistyneet häiriöt. Opettajat kokevat, että oppitunneilla suuri osa ajasta kuluu oppilaiden rauhattomuuden suitsemiseen. Häiriöiden selvittäminen on kuitenkin vaikeaa, sillä häiriköivää oppilasta ei voi esimerkiksi poistaa luokasta ilman valvontaa.

Myös häiriötilanteiden jälkipuinti vanhempien kanssa voi olla vaikeaa, kyselyyn vastanneet opettajat kertovat. Osa vanhemmista ei usko opettajan kertomusta tapahtuneesta tai ei vastaa opettajan yhteydenottoon.


Häiriöiden syitä tai tekijöitä ei luonnollisesti pohdita, mutta ratkaisu ongelmaan on toki tuttu ja turvallinen "lisää resursseja".

[Tuomas3]

HS-selvitys: Häiriöt vievät suuren osan opettajan ajasta

http://www.hs.fi/kotimaa/HS-selvitys+H%C3%A4iri%C3%B6t+viev%C3%A4t+suuren+osan+opettajan+ajasta/a1305560405859

Opettajat kokevat, ettei heidän aikansa riitä tarpeeksi opettamiseen ja opetuksen suunnitteluun. Tämä selviää HS:n pääkaupunkiseudun opettajille tekemästä kyselystä.

Opettajien työtaakkaa lisäävät muun muassa koulussa yleistyneet häiriöt. Opettajat kokevat, että oppitunneilla suuri osa ajasta kuluu oppilaiden rauhattomuuden suitsemiseen. Häiriöiden selvittäminen on kuitenkin vaikeaa, sillä häiriköivää oppilasta ei voi esimerkiksi poistaa luokasta ilman valvontaa.

Myös häiriötilanteiden jälkipuinti vanhempien kanssa voi olla vaikeaa, kyselyyn vastanneet opettajat kertovat. Osa vanhemmista ei usko opettajan kertomusta tapahtuneesta tai ei vastaa opettajan yhteydenottoon.


Häiriöiden syitä tai tekijöitä ei luonnollisesti pohdita, mutta ratkaisu ongelmaan on toki tuttu ja turvallinen "lisää resursseja".

Häiriöongelmat ovat usein resurssein ratkastavissa. Ei suuria luokkakokoja (max.18), Helsingissä mm. lisäopetusluokkien koko on 27, jolloin häiriöitä on miltei mahdoton välttää. Lisäksi riittävästi erityisopetuspaikkoja. Maahanmuuttajille mahdollisuus olla vähintään kaksi vuotta valmistavassa opetuksessa, eikä heti vuoden jälkeen siirtoa yleisopetukseen paitsi jos taidot riittävät. Näillä kolmella ohjeella saadaan häiriöitä kummasti kitkettyä ja oppilaille annettua huomiota ja ehkä jopa opetusta.

[Siili]

Häiriöongelmat ovat usein resurssein ratkastavissa.

Perusongelma lienee, että resurssien määrä on rajallinen ja resursseja vaativia ongelmia on muuallakin kuin opetuksessa.  Väitä, että useimmat yhteiskunnallistet ongelmat voitaisiin ratkaista, jos resursseja olisi yllin kyllin käytettävissä.  Mutta kun ei ole.

[Jaska Pankkaaja]

Häiriöiden selvittäminen on kuitenkin vaikeaa, sillä häiriköivää oppilasta ei voi esimerkiksi poistaa luokasta ilman valvontaa.

Tämä ei liity mitenkään monikulttuurisuuten koska kantiksetkin tarvitsevat ulostamista mutta tämä on hyvä esimerkki siitä mitä tunneälykkäät naiset ja ehkä alan miehetkin saavat aikaiseksi päästessään sorvamaan käytäntöjä. Eihän tässä ole mitään järkeä!

Häirikkö heti ulos ja kehotus mennä istumaan penkille tiettyn paikkaan esim. rehtorin kanslian eteen. Mikäli näin ei tapahdu käynnistyvät toimenpiteet jonka toisessa päässä on siirto koulukotiin.

[Lasse]

Häiriöiden syitä tai tekijöitä ei luonnollisesti pohdita, mutta ratkaisu ongelmaan on toki tuttu ja turvallinen "lisää resursseja".

Resurssien lisätarve on Suomessakin aina kasvava, jos uskomme Nicolai Sennelsin kertomiin tilastoihin Tanskassa, ja jatkamme nykylinjalla:

Problem of Inbreeding in Islam, Sennelsin artikkeli

http://pjmedia.com/blog/the-problem-of-inbreeding-in-islam/

Artikkelista:

It is estimated that one third of all handicapped people in Copenhagen have a foreign background. Sixty four percent of school children in Denmark with Arabic parents are illiterate after 10 years in the Danish school system.

These problems within Islam bring many detriments to Western countries. Expenses related to mentally and physically handicapped Muslim immigrants, for instance, severely drain the budgets and resources of our societies. Look at Denmark, for example: one third of the budget for the country's schools is spent on children with special needs. Muslim children are grossly overrepresented among these children. More than half of all children in schools for children with mental and physical handicaps in Copenhagen are foreigners — of whom Muslims are by far the largest group.

[Tuomas3]

Häiriöiden selvittäminen on kuitenkin vaikeaa, sillä häiriköivää oppilasta ei voi esimerkiksi poistaa luokasta ilman valvontaa.

Tämä ei liity mitenkään monikulttuurisuuten koska kantiksetkin tarvitsevat ulostamista mutta tämä on hyvä esimerkki siitä mitä tunneälykkäät naiset ja ehkä alan miehetkin saavat aikaiseksi päästessään sorvamaan käytäntöjä. Eihän tässä ole mitään järkeä!

Häirikkö heti ulos ja kehotus mennä istumaan penkille tiettyn paikkaan esim. rehtorin kanslian eteen. Mikäli näin ei tapahdu käynnistyvät toimenpiteet jonka toisessa päässä on siirto koulukotiin.

Koulukotipaikat ne vasta kalliita ovatkin. Erkkaluokatkin tulevat hintaviksi, mikä on yleensä ratkaisu jatkuvaan häirintään, mutta koulukodilla on jo ihan toisen luokan hinta. Halvinta olisi pienentää luokkakoot ja mahdollistaa erityinen tuki kaikille tarvitseville.

[Tuomas3]

Häiriöongelmat ovat usein resurssein ratkastavissa.

Perusongelma lienee, että resurssien määrä on rajallinen ja resursseja vaativia ongelmia on muuallakin kuin opetuksessa.  Väitä, että useimmat yhteiskunnallistet ongelmat voitaisiin ratkaista, jos resursseja olisi yllin kyllin käytettävissä.  Mutta kun ei ole.

Mainitsemani resurssointi tulee aika halvaksi; se voi olla jopa voitollista ajan myötä. Jos vanhukseen investoidaan, se on inhimillistä, ei tuottavaa. Jos lapseen investoidaan, se on inhimillistä ja tuottavaa. Mikäli resurssoinnilla estetään pari itsemurhaa tai pari syrjäytymistä, siinä on säästetty jo 2-10 miljoonaa työpanoksen ja verotulojen muodossa olettaen, että selvinneet päätyvät työelämään. Palkatut lisäopettajat tekevät tuottavampaa työtä kuin heille maksetaan; lisäksi he maksavat tuloistaan veron ja vapauttavat yhden kortistosta eli vähentävät siinäkin kuluja.

Juuri sen takia pohjoismaat ovat niin hyvin pärjänneet, koska kaikista on pidetty huoli ja jälkikasvua koskevissa asioissa ei (ainakaan lapsuudessani) yhtä hysteerisesti "säästetty". Lapsiin kohdistetut säästöt ovat sama kuin säästäisi työmatkakuluissa jäämällä kotiin saikulle.

[Jaska Pankkaaja]

Häiriöiden selvittäminen on kuitenkin vaikeaa, sillä häiriköivää oppilasta ei voi esimerkiksi poistaa luokasta ilman valvontaa.

Tämä ei liity mitenkään monikulttuurisuuten koska kantiksetkin tarvitsevat ulostamista mutta tämä on hyvä esimerkki siitä mitä tunneälykkäät naiset ja ehkä alan miehetkin saavat aikaiseksi päästessään sorvamaan käytäntöjä. Eihän tässä ole mitään järkeä!

Häirikkö heti ulos ja kehotus mennä istumaan penkille tiettyn paikkaan esim. rehtorin kanslian eteen. Mikäli näin ei tapahdu käynnistyvät toimenpiteet jonka toisessa päässä on siirto koulukotiin.

Koulukotipaikat ne vasta kalliita ovatkin. Erkkaluokatkin tulevat hintaviksi, mikä on yleensä ratkaisu jatkuvaan häirintään, mutta koulukodilla on jo ihan toisen luokan hinta. Halvinta olisi pienentää luokkakoot ja mahdollistaa erityinen tuki kaikille tarvitseville.

No tota sinne koulukotiin pääsisi vain hyvin, hyvin pieni osa ulostetuista tietää monet monituiset kerrat itsekin luokasta ulos lentänyt setä joka kävi koulua aikana jolloin sosiaalitäti/kuramoottori/avustaja/tätisetä ei ollut ihan koko ajan taluttamassa jonnekin. Ja joten kuten on tässä pärjätty.

Me nyt vaan törmätään aina näihin rajallisiin resursseihin. Valtapoliitikkojen ajaman politiikan mukainen ideaali olisi tietenkin se että koko väestö koostuisi sosiaalitädeistä ja -sedistä jotka taluttaisivat päivät pitkät neekereitä voimavaraistavasta pongorumpukerhosta sossuun lompakkoa tankkaamaan jne mutta koska suomalaiset ovat niin rasissteja rahat ovat loppu 

Eikä noi erkkaluokatkaan sinänsä mitään "kotoutumista" auta, jos on tyhmä kuin saapas niin sellaiseksi jää. Tietysti hyvä jos keharin tasoiset kultamunat ja suomikeharit laitetaan jonnekin eri ryhmiin muita häiritsemästä ja harjoittelemaan kykyjensä mukaisia asioita mutta ei se poista sitä tosiasiaa ettei niistä pääsääntöisesti mitään muuta kuin kuluja yhteiskunnalle tule. Eipä tuohon paljoa kannattaisi panostaa.

[Tuomas3]

Häiriöiden selvittäminen on kuitenkin vaikeaa, sillä häiriköivää oppilasta ei voi esimerkiksi poistaa luokasta ilman valvontaa.

Tämä ei liity mitenkään monikulttuurisuuten koska kantiksetkin tarvitsevat ulostamista mutta tämä on hyvä esimerkki siitä mitä tunneälykkäät naiset ja ehkä alan miehetkin saavat aikaiseksi päästessään sorvamaan käytäntöjä. Eihän tässä ole mitään järkeä!

Häirikkö heti ulos ja kehotus mennä istumaan penkille tiettyn paikkaan esim. rehtorin kanslian eteen. Mikäli näin ei tapahdu käynnistyvät toimenpiteet jonka toisessa päässä on siirto koulukotiin.

Koulukotipaikat ne vasta kalliita ovatkin. Erkkaluokatkin tulevat hintaviksi, mikä on yleensä ratkaisu jatkuvaan häirintään, mutta koulukodilla on jo ihan toisen luokan hinta. Halvinta olisi pienentää luokkakoot ja mahdollistaa erityinen tuki kaikille tarvitseville.

Me nyt vaan törmätään aina näihin rajallisiin resursseihin. Valtapoliitikkojen ajaman politiikan mukainen ideaali olisi tietenkin se että koko väestö koostuisi sosiaalitädeistä ja -sedistä jotka taluttaisivat päivät pitkät neekereitä voimavaraistavasta pongorumpukerhosta sossuun lompakkoa tankkaamaan jne mutta koska suomalaiset ovat niin rasissteja rahat ovat loppu 

Eikä noi erkkaluokatkaan sinänsä mitään "kotoutumista" auta, jos on tyhmä kuin saapas niin sellaiseksi jää. Tietysti hyvä jos keharin tasoiset kultamunat ja suomikeharit laitetaan jonnekin eri ryhmiin muita häiritsemästä ja harjoittelemaan kykyjensä mukaisia asioita mutta ei se poista sitä tosiasiaa ettei niistä pääsääntöisesti mitään muuta kuin kuluja yhteiskunnalle tule. Eipä tuohon paljoa kannattaisi panostaa.

Kyllä mamut voidaan rehelliseen työhön saada, mutta välillä se vaatii helskutinmoista satsausta. Ne mitä otetaan, niistä pidetään viimosen päälle huoli, koska muuten ne tulevat todella kalliiksi. Eri asia on paljonko tulisi ottaa. Laskevat resurssit eivät tietenkään ole hyvä kombinaatio kasvavalle maahanmuuttajamäärälle. Itse olen nähnyt useiden (mamu)oppilaitteni päätyvän niin sossupummiksi kuin hyvään työpaikkaan tai omaan yritykseen.

"Säästöistä" kärsivät niin mamut kuin natiivit. Esimerkkinä Helsinki, jossa oppilaat/opettajat työskentelevät (yli puolet) homekouluissa; ryhmät ovat suuria, kuten mamuluvutkin; valmistava opetus jää puolitiehen; määräaikaisten opettajien palkkoja leikataan, jolloin pätevät menevät muualle tai kompensoivat menetetyt ansiot sairaslomien avulla. Paljon opettajavaihdoksia ja yhä vähemmän sos&terveyspalveluita. Samaan aikaan Helsingillä on ollut homekoulujen kunnostamisen ja muun tärkeän sijaan kustantaa musiikki, oopperataloja ja erilaisia taiderakennuksia. Suurin osa päättäjistä on täysin vieraantunut todellisuudesta ja miettii vain lisämukavuuksia eliittimummoille, jotka varmimmin äänestävät. Tässä on PS:n mahdollisuus muutokseen kunnallisvaaleissa ja niiden jälkeen.

[Tuomas3]

Itse olen nähnyt useiden (mamu)oppilaitteni päätyvän niin sossupummiksi kuin hyvään työpaikkaan tai omaan yritykseen.

Mitenkäs sinä näiden peruskoulun jälkeistä sijoittumista seuraat, peräti oman yrityksen perustamiseen asti?

Seuraan aika hyvin, koska omien oppilaiden tulevaisuus ja tilanne kiinnostaa. Nykyiset oppilaat tietävät aika kivasti edellisten oppilaiden asioita. Pikkusisarusten kautta saa informaatiota. Opettajan huoneessa liikkuvat jutut. Fb ja muut sosiaaliset mediat jelppaavat. Monet tulevat itse moikkaamaan; jos ei minua, niin jotain kollegaani. Piirit ovat loppujen lopuksi aika pienet.

[Lasse]

Mikä on muuttunut?

Energiajuomat ja elintarvikevärit?

[Tuomas3]

Häiriöongelmat ovat usein resurssein ratkastavissa. Ei suuria luokkakokoja (max.18), Helsingissä mm. lisäopetusluokkien koko on 27, jolloin häiriöitä on miltei mahdoton välttää. Lisäksi riittävästi erityisopetuspaikkoja. Maahanmuuttajille mahdollisuus olla vähintään kaksi vuotta valmistavassa opetuksessa, eikä heti vuoden jälkeen siirtoa yleisopetukseen paitsi jos taidot riittävät. Näillä kolmella ohjeella saadaan häiriöitä kummasti kitkettyä ja oppilaille annettua huomiota ja ehkä jopa opetusta.

Tämä suurien luokkakokojen ongelma on ihmetyttänyt allekirjoittanutta jo useamman vuoden. Kysyin nimittäin muutamalta hiukan iäkkäämmältä (~60v) ihmiseltä että mikä näiden opiskeluaikojen luokkakoko oli. Vastaukset vaihtelivat neljänkymmenen ja neljänkymmenen viiden väliltä.
Kaikki sanoivat että luokassa oli hiljaista ja maassa vallitsi työrauha.
Nykyään luokkakooksi suositellaan 18 (as per Tuomas3) että homma saataisiin edes jotenkin pysymään hanskassa. Itse kun olin koulussa yhdeksänkymmentäluvun alussa luokkakokomme oli ~25 ja suurinta osaa tunneista kykeni kuvaamaan yksin sanoilla 'vittu mikä sirkus'. Mikä on muuttunut?

Vaarisi ja varmaan isäsikin aikoihin opettajilla oli oikeus käyttää fyysisiä rangaistuksia, joiden ennalta ehkäisevä vaikutus häirintään oli huomattava. Kotona sai myös helpommin selkään, jos perseili koulussa; ainakin allekirjoittanut sai, vaikka peruskouluilikin 80 luvulla. Opettaja pesi suut saippualla ja otti tukasta kiinni. Niillä tunneilla oli hiljaista kuin huopatehtaalla. Toisilla tunneilla taas oltiin kuin pienet apinat. Kaikesta huolimatta en palaisi vanhaan, vaikka rauha saatiin. Pienet luokkakoot mahdollistavat oppilaiden huomioon ottamisen ja yhteisen keskustelun. Entisaikaan oppitunnit olivat usein opettajajohtoista ulkoaopettelua. Pänttäys ja toisto eivät kuitenkaan sovi reaaliaineisiin.

[Liskohallitus]

No en ihmettele, että peruskoulussa on välillä meteliä. Sen sijaan ihmettelen sitä, että yliopistossa luennoilla istuu paljon porukkaa, joilla ei ole alkeellisintakaan keskittymiskykyä ja turpaa ei osata pitää kiinni. Erityisesti tämä tuntuu olevan nuorten naisten ongelma.

[Tuomas3]

No en ihmettele, että peruskoulussa on välillä meteliä. Sen sijaan ihmettelen sitä, että yliopistossa luennoilla istuu paljon porukkaa, joilla ei ole alkeellisintakaan keskittymiskykyä ja turpaa ei osata pitää kiinni. Erityisesti tämä tuntuu olevan nuorten naisten ongelma.

Niin. Keskustelut häiritsivät hyviä nokosiani niillä harvoilla kerroilla, jolloin olin luennoilla. Jos elämöinti häiritsee, niin kannattaa tenttiä kaikki kirjatenteillä, kuten allekirjoittanut; akateeminen vapaus; ei tosin toimi praktisilla aloilla.