Monikulttuurinen koulunkäynti

[M.]

Kulttuurirelativismi voidaan ymmärtää myös siten, että eri kulttuureita ei voida arvottaa keskenään, koska ne periaatteet, joita arvottamisessa käytetään, ovat itsessään väistämättä kulttuureista riippuvaisia.

[Koskela Suomesta]

Kulttuurirelativismi voidaan ymmärtää myös siten, että eri kulttuureita ei voida arvottaa keskenään, koska ne periaatteet, joita arvottamisessa käytetään, ovat itsessään väistämättä kulttuureista riippuvaisia.

JA ei-kulttuurirelativistinen kanta on että väkivalta on tuomittavaa vaikka sitä tekevän oma kulttuuri sen hyväksyisi.

[Tuomas3]

Sinä lienet opettaja, jonka kaltaista minäkään en tahtoisi lasteni tai mahdollisten tulevien lastenlasteni opettajaksi. Siksipä he ovatkin käyneet peruskoulunsa ja lukionsa Steiner-koulussa ja ovat käsittääkseni menestyneet ihan hyvin jatko-opinnoissaankin yliopistossa, joissa samoilla kursseilla on ollut myöskin mustaihoisia ja muista kulttuureista tulleiden maahanmuuttajien lapsia ja maahanmuuttajiakin. He tulevat toimeen oikein hyvin kaikkien muidenkin kuin kantasuomalaisten kanssa. Lapseni ovat kaksikielisiä, vaikka heidänkin äidinkielensä on ruotsi. Kenties suomenruotsalaisuus avartaa ja edesauttaa lapsiakin suvaitsevammiksi kuin jäyhästä suomenkielisestä kodista perinteensä ammentavan lapsen asenteellisuus saattaa kehittyä.

Kulttuurirelativismi on saanut uuden merkityksen  perussuomalaisena kirosanana, jonka sinä näytät ulottavan myös muista kulttuureista peräisin olevien koululaisten oikeuksiin käyttää huivia kouluissakin. Opettajat vääjäämättä tiedostaen tai tiedostamattaan jakavat omia näkemyksiään oppilailleen, mutta onneksi älykkäimmät ja suvaitsevimmat oppilaat ovat immuuneja maahanmuuttovastaisten opettajien vaikutukselle ja ystävystyvät myös maahan muuttaneiden luokkatovereidensa kanssa.

Jos sinä olet opettaja, niin toivon hartaasti, että sinäkin pitäydyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ja YK:n ihmisoikeuksien julistuksen hengen mukaisessa käytännössä.

Steinerkoululaiset menestyvät keskimääräistä heikommin yo-tutkinnossa, siitä huolimatta, että steinerlaisilla on yleensä vanhemmat koulutyössä alusta alkaen enemmän mukana kuin muilla.

Itse olen myös opettaja ja näen monikulttuurisia dilemmoja harva se päivä. Koulussamme on buddhalaisia, hinduja, islaminuskoisia, ev.luterilaisia, ortodokseja, ateisteja ja kaikille pitää järjestää oma uskonnonopetus, mikä tulee kalliiksi. Lisäksi arvostelu on täysin eriasteista, mikä vääristää jatko-opintoihin pääsyä. Syy ei ole missään maahanmuuttajaryhmässä vaan perusopetuslaissa. Uskonto pitäisi jo pikku hiljaa ottaa pois kouluista. Huiviongelmaa en ymmärrä; ketä ne häiritsevät, itseäni häiritsivät aluksi pipot, mutta sittemmin lakkasin puuttumasta toisten identiteettiin oman mielipiteeni perusteella.

Oppilailla on immuniteetti opettajia vastaan, joten opettajan kannanotot jäävät opetuksessa yleensä tyhjän päälle. Oppilaat osaavat kyseenalaistaa niitä ja laittaa irrationaaliset mielipiteet koville. Aina löytyy niitä huonojakin opettajia, jotka eivät salli oppilailta vasta-argumentointia, mutta niitä on onneksi koko ajan vähemmän.

[Emo]

^ Mitä tarkoitat "arvostelu on täysin eriasteista"? Uskontonumeron arvostelu? Vaiko kaikki arvostelu kautta linjan? Jos jälkimmäinen, niin miksi näin?

[Malla]

Steinerkoululaiset menestyvät keskimääräistä heikommin yo-tutkinnossa, siitä huolimatta, että steinerlaisilla on yleensä vanhemmat koulutyössä alusta alkaen enemmän mukana kuin muilla.

OT: Steiner sopii joillekuille, toisille ei. Tuttavaperheen kolmesta steinerperuskoulutetusta yksi jatkoi steinerlukioon, piti siitä (ja kirjoitti hyvin). Keskimmäinen inhosi steineria sydämensä kyllyydestä ja oli suunnattoman helpottunut päästyään tavislukioon (ja kirjoitti hyvin). Kuopus vaihtoi myös tavislukioon, koska oli jokseenkin kypsynyt steineriin (kirjoitti... no joo, ylioppilaaksi pääsi).
Keskimmäinen on sanonut, ettei ikinä laittaisi omia lapsiaa steineriin.

[Tuomas3]

^ Mitä tarkoitat "arvostelu on täysin eriasteista"? Uskontonumeron arvostelu? Vaiko kaikki arvostelu kautta linjan? Jos jälkimmäinen, niin miksi näin?

Elämänkatsomustiedossa vaatimukset ovat selvästi uskontoja kovempia. Se johtuu et:n opsista. Maahanmuuttajilla voi olla kaikki arvosanat alle 6, mutta järjestäen esim. islam onkin sitten 10. Nämä asiat riippuvat pitkälti opettajista, mutta suuressa mittakaavassa epätasa-arvoistavia virheitä tulee pakostakin viljalti.

[Emo]

Steinerkulttuurisesta koulunkäynnistä: Pikkuserkkuni ei koskaan onnistunut kirjoittamaan steinerista, siskonsa taas  kirjoitti mutta jatko-opintoihin pääsy oli kiven takana. Tosin haki oikikseen, mutta silti. Suoraan sanoen en muista pääsikö sinne lopulta koskaan, on minua senverran vanhempi nainen ettei ole kuulunut elämääni muutoin kuin kuulopuheilta varoittavana esimerkkinä steinerkoulujen omalaatuisuudesta.

[Siili]

^ Mitä tarkoitat "arvostelu on täysin eriasteista"? Uskontonumeron arvostelu? Vaiko kaikki arvostelu kautta linjan? Jos jälkimmäinen, niin miksi näin?

Elämänkatsomustiedossa vaatimukset ovat selvästi uskontoja kovempia. Se johtuu et:n opsista. Maahanmuuttajilla voi olla kaikki arvosanat alle 6, mutta järjestäen esim. islam onkin sitten 10. Nämä asiat riippuvat pitkälti opettajista, mutta suuressa mittakaavassa epätasa-arvoistavia virheitä tulee pakostakin viljalti.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ideologisten aineiden (uskonto ja pakkoruotsi) arvosanoja ei pitäisi huomioida peruskoulun keskiarvoa laskettaessa.  Siis sitä keskiarvoa, joka ratkaisee pääsyn toisen asteen opintoihin.

[Malla]

^ Mitä tarkoitat "arvostelu on täysin eriasteista"? Uskontonumeron arvostelu? Vaiko kaikki arvostelu kautta linjan? Jos jälkimmäinen, niin miksi näin?

Elämänkatsomustiedossa vaatimukset ovat selvästi uskontoja kovempia. Se johtuu et:n opsista. Maahanmuuttajilla voi olla kaikki arvosanat alle 6, mutta järjestäen esim. islam onkin sitten 10. Nämä asiat riippuvat pitkälti opettajista, mutta suuressa mittakaavassa epätasa-arvoistavia virheitä tulee pakostakin viljalti.

Niitä "virheitä" tulee viljalti myös ihan normiaineissa. Gauss?  ("Virheitä" sitaateissa siksi, ettei se todellakaan ole yksittäisen opettajan vika.) Sen huomaa varsinkin lukioissa, joihin tulee oppilaita monista eri peruskouluista. Yhden koulun kymppi on toisen koulun kasi tai jopa seiska. Myös lukioiden arvosteluissa on eroja, ja selviää sitten lopulta yo-kirjoituksissa. Valitettavasti.

[Professori]

Monikulttuurisesta koulunkäynnistä ja väärintekijöiden rangaistuksista on selvää hyötyä kun etsitään halukkuutta etsiä yhteistä hyvää jo valmiiksi monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Tämän osoittaa uusi tutkimus, jossa tutkittiin Bosnia-Herzegovinalaisia koululaisia.

Context Modularity of Human Altruism
Whereas altruism drives the evolution of human cooperation, ethno-religious diversity has been considered to obstruct it, leading to poverty, corruption, and war. We argue that current research has failed to properly account for the institutional environment and how it affects the role diversity plays. The emergence of thriving, diverse communities throughout human history suggests that diversity does not always lead to cooperation breakdown. We conducted experiments in Mostar, Bosnia-Herzegovina with Catholic Croats and Muslim Bosniaks at a critical historic moment in the city's postwar history. Using a public goods game, we found that the ability to sanction is key to achieving cooperation in ethno-religiously diverse groups, but that sanctions succeed only in integrated institutional environments and fail in segregated ones. Hence, we show experimentally for the first time in a real-life setting that institutions of integration can unleash human altruism and restore cooperation in the presence of diversity.

Minusta kyseessä on monella tavalla merkittävä tutkimus, joka olisi syytä huomioida maahanmuuttokeskustelussa ja poliittisia päätöksiä tehtäessä.

Omia ajatuksiani tutkimuksesta löytyy enemmän täällä: http://professorinajatuksia.blogspot.com/2012/01/integrointi-ja-rangaistukset-niistako.html

[Tuomas3]

Nutturat kireällä opettaminen saattaa monista lahjakkaista tai maahanmuuttajien lapsista olla suoraan sanoen perseestä. Minulle on painotettu, että näinä aikoina perheiden kasvattajan rooli on hämärtynyt ja osa kasvattamisen vastuusta jää ikävä kyllä oppivelvollisia opettaville.

Millä tavoin tämä liittyy monikulttuuriseen koulunkäyntiin? Sillä tavalla että koviksista kovimmat olivat jo 90-luvulla mamuja joiden harrastuksiin kuului kilpailu siitä kuka sai ruotsin maikan itkemään nopeimmin ja kuinka monta poissaoloa kaverit kykenivät haalimaan kevättodistuksiinsa. Ainoa opettaja jota kyseiset ihmiset kunnioittivat oli tuo nutturat kireällä natsimaikka joka ilmoitti tylysti että ihan sama mikä tai kuka olet niin istut hiljaa paikallasi tai tulee taulusienestä.

Kävin peruskoulua 80-luvun ja kyllä siellä luokassa oli helvetti irti ilman mamujakin. Nykyään kilteimpiä oppilaita meidän koulussa ovat somalitytöt, venäläiset ja romanit (silloin kun ne kouluun vaivautuvat). Hankalampia ovat olleet afgaanit, kurdit ja natiivit.

[MW]

Nutturat kireällä opettaminen saattaa monista lahjakkaista tai maahanmuuttajien lapsista olla suoraan sanoen perseestä. Minulle on painotettu, että näinä aikoina perheiden kasvattajan rooli on hämärtynyt ja osa kasvattamisen vastuusta jää ikävä kyllä oppivelvollisia opettaville.

Nutturat kireällä ollut opettajamme oli aikoinaan yläasteella ollessani koulun yksi ainoa opettaja jota kuunneltiin ja jonka tunneilla oltiin hiljaa. Porukka vihasi, rakasti ja pelkäsi kyseistä ihmistä,

***

Memory Lane. Lukion historianopettaja oli 150-senttinen, silloin noin viiskymppinen tumma tulinen nainen, jolla oli tiukat byysat ja kurvit kohdallaan.

Eikä sille todellakaan soitettu suuta. Jännä paketti auktoriteettia, seksiä ja valtaa. Jopa ns. hyvät, kiltit oppilaat pelkäsivät häntä, koska saattoi yllättäen tiukkasävyisesti vaatia perusteluita sinänsä oikeaan, oppikirjan mukaiseen vastaukseen.

Voi sitä änkytyksen määrää. Itse en tunnusta, oli muitakin kiiruita, mutta saattoi olla koulun poikaoppilaiden autoeroottinen idoli, ja mahdollisesti tietoinen siitä.

[Emo]

^ Näin me suomalaisetkin opimme rikasta kulttuuria, monikulttuurinen koulu on mahdollisuus.

Ihan väkisinhän tuon kurdivoimavaran jengi koostui suomalaisista, kurdi itsehän oli kertomasi mukaan kutakuinkin koulun ainoa mamu loppupeleissä.

[jahve]

^ Näin me suomalaisetkin opimme rikasta kulttuuria, monikulttuurinen koulu on mahdollisuus.

Ihan väkisinhän tuon kurdivoimavaran jengi koostui suomalaisista, kurdi itsehän oli kertomasi mukaan kutakuinkin koulun ainoa mamu loppupeleissä.

Eikös tässä ole käynyt juuri päinvastoin vrt

ex. ministeri Thors "On surullista, jos maahanmuuttajat oppivat huonoille tavoille Suomessa."   

[Sanglier]

"On surullista, jos maahanmuuttajat oppivat huonoille tavoille Suomessa."

Niin, ehtivät oppia huonoille tavoille perheensä, sukunsa ja kulttuurinsa kuristuksessa ennen kuin suomalainen yhteiskunta saa edes mahdollisuuden. Kouluun astuu jo melko valmis tuote.

[Tuomas3]

Uskonnonopetuksessa olisi kiva nähdä kuinka pari perhettä kuuluu Saatanan palvojiin ja vaatii lapsilleen oman uskontonsa opetusta. Lapsia on riittävästi oman uskonnon ryhmän perustamiseen ja lahko järjestää opettajan. Joidenkin pitäisi piruuttaan tehdä noin niin saataisiin tästä keskustelua pinnalle. Ja ehkä ne uskonnot jo viimein lähtisivät perusopetuksesta.

[viherpiipertäjä]

Omien kokemusteni perusteella monikulttuurisessa lukiossa opiskelusta ei ole aiheutunut mitään haittaa. Jo omalla luokallani ehkäpä enemmistö on mamu-taustaisia: somaleja, vietnamilaisia, venäläisiä, macedonialaisia, brittejä jnejne. En koe tämän mitenkään häirinneen omia opiskelujani ja tulen kyseisten henkilöjen kanssa vallan mainiosti toimeen, vaikka itse olenkin ihan suomalaissyntyinen. Päinvastoin koen tämän lisänneen omaa suvaitsevaisuuttani. Peruskoulun kävin pienemmällä paikkakunnalla, jossa vähintään 90% oli suomalaissyntyisiä. Siirryttyäni pääkaupunkiseudulle lukioon kohtasin kuitenkin tämän monikulttuurisuuden ja koen sen vain ja ainoastaan positiiviseksi asiaksi.

Ja ihan pienenä huomiona vain niille jotka tätä eivät ole vielä ymmärtäneet: kyllä ihan suomalaislapsetkin muodostavat niitä häirikköjengejä, ei se ole taustoista/kansallisuudesta kiinni. Ennemmin lähtisin arvioimaan esim. lasten aggressiivisen käytöksen ja perheen bruttotulojen yhteyttä (muistaakseni luin tutkimuksen jossa kerrottiin että vähävaraisemmista perheistä nämä häirikkölapset usein tulevat).

[Koskela Suomesta]

Omien kokemusteni perusteella monikulttuurisessa lukiossa opiskelusta ei ole aiheutunut mitään haittaa. Jo omalla luokallani ehkäpä enemmistö on mamu-taustaisia: somaleja, vietnamilaisia, venäläisiä, macedonialaisia, brittejä jnejne. En koe tämän mitenkään häirinneen omia opiskelujani ja tulen kyseisten henkilöjen kanssa vallan mainiosti toimeen, vaikka itse olenkin ihan suomalaissyntyinen. Päinvastoin koen tämän lisänneen omaa suvaitsevaisuuttani. Peruskoulun kävin pienemmällä paikkakunnalla, jossa vähintään 90% oli suomalaissyntyisiä. Siirryttyäni pääkaupunkiseudulle lukioon kohtasin kuitenkin tämän monikulttuurisuuden ja koen sen vain ja ainoastaan positiiviseksi asiaksi.

Ja ihan pienenä huomiona vain niille jotka tätä eivät ole vielä ymmärtäneet: kyllä ihan suomalaislapsetkin muodostavat niitä häirikköjengejä, ei se ole taustoista/kansallisuudesta kiinni. Ennemmin lähtisin arvioimaan esim. lasten aggressiivisen käytöksen ja perheen bruttotulojen yhteyttä (muistaakseni luin tutkimuksen jossa kerrottiin että vähävaraisemmista perheistä nämä häirikkölapset usein tulevat).

LOL....   olet ilmeisesti lukenut hyvin ja huolellisesti Homman mokutus kliseet ketjut ennen tuon säveltämistä?   

[Siili]

Omien kokemusteni perusteella monikulttuurisessa lukiossa opiskelusta ei ole aiheutunut mitään haittaa. Jo omalla luokallani ehkäpä enemmistö on mamu-taustaisia: somaleja, vietnamilaisia, venäläisiä, macedonialaisia, brittejä jnejne.

Olisi todella mielenkiintoista tietää, missä päin Suomea noin rikastunut lukio löytyy.  Minäkin epäilen vahvasti sävellystä.  Sitäpaitsi "haasteelliset" koulut ovat tyypillisesti peruskouluja, siis oppivelvollisuuden alaisia kouluja.  Niiden on kuskattava mukanaan pedagogisesti haastavimmatkin tapaukset.  Vaikka peruskoulun häiriköille annettaisiin armovitoset kaikista aineista, ne eivät oikeuta lukioon.

En koe tämän mitenkään häirinneen omia opiskelujani ja tulen kyseisten henkilöjen kanssa vallan mainiosti toimeen, vaikka itse olenkin ihan suomalaissyntyinen. Päinvastoin koen tämän lisänneen omaa suvaitsevaisuuttani. Peruskoulun kävin pienemmällä paikkakunnalla, jossa vähintään 90% oli suomalaissyntyisiä. Siirryttyäni pääkaupunkiseudulle lukioon kohtasin kuitenkin tämän monikulttuurisuuden ja koen sen vain ja ainoastaan positiiviseksi asiaksi.

Tuo voisi olla pätkä Hommafoorumin kirjoituskilpailun voittajatekstistä.

Ja ihan pienenä huomiona vain niille jotka tätä eivät ole vielä ymmärtäneet: kyllä ihan suomalaislapsetkin muodostavat niitä häirikköjengejä, ei se ole taustoista/kansallisuudesta kiinni. Ennemmin lähtisin arvioimaan esim. lasten aggressiivisen käytöksen ja perheen bruttotulojen yhteyttä (muistaakseni luin tutkimuksen jossa kerrottiin että vähävaraisemmista perheistä nämä häirikkölapset usein tulevat).

Ja lopuksi tietenkin han-argumentti.  Ten points!

Edit: Viherpiipertäjän on pakko olla trolli!

[Alkuasukas]

Viherpimperolle pieni plussa tuon tuloluokan ymmärtämisestä; lasten ja vanhempien koulutustasolla on melko selkeä korrelaatio. Ei se raksa-Reiskan pikkumake lähde oikikseen yhtä suurella todennäköisyydellä kuin Gunnar Von Stefanskikkelin mukelo.

Ja rikkinäiset kotiolot stimuloivat häiriköintiä.

[viherpiipertäjä]

Voi kyllä vain näitä yhtä rikkaita lukiota löytyy pääkaupunkiseudulta useampikin IB-linjan kasvavan kysynnän ja yleistymisen vuoksi

[Sunt Lacrimae]

Voi kyllä vain näitä yhtä rikkaita lukiota löytyy pääkaupunkiseudulta useampikin IB-linjan kasvavan kysynnän ja yleistymisen vuoksi

IB-lukio on eräänlaisena eliittilinjana ihan eri asia kuin joku Rastilan yläaste, jo opetuksen asteen sekä tietynlaista kotikasvatusta ja omaa motivaatiota edellyttävän hakuprosessin vuoksi. Puhut siis eri asiasta kuin useimmat muut tässä topicissa.

Oman yhteiskouluni yläasteella oli yhtä vuosiastetta ylempänä eräällä luokalla kasa somaleja ja kongolaisia harrastamassa yleistä perseilyä, pari oli vielä ruumiillisesti sen verran kehittyneitä että joko olivat tuolloin aloittamassa roinaamista tai paperit olivat mystisesti hukkuneet maahantulovaiheessa ja syntymäaikaa selvittäessä olikin sitten hieman juksattu. Koulun lukiopuolella muistaakseni ainoat ulkomaalaiset olivat lukiota käydessäni pari kiinalaista ja yksi iranilainen häiskä, tämä lähiölukiossa jonne vaati minun aikoinani yleislinjallakin kohtuuhyvän keskiarvon että pääsi sisään, painotuslinjoista puhumattakaan.

[elven archer]

Jo omalla luokallani ehkäpä enemmistö on mamu-taustaisia: somaleja, vietnamilaisia, venäläisiä, macedonialaisia, brittejä jnejne. En koe tämän mitenkään häirinneen omia opiskelujani ja tulen kyseisten henkilöjen kanssa vallan mainiosti toimeen, vaikka itse olenkin ihan suomalaissyntyinen.

Miten se on mahdollista, vai ovatko kaikki nämä Suomessa syntyneitä, jolloin kielitaidon rajoitteet eivät jarruta koko luokan opetusta?

Ennemmin lähtisin arvioimaan esim. lasten aggressiivisen käytöksen ja perheen bruttotulojen yhteyttä (muistaakseni luin tutkimuksen jossa kerrottiin että vähävaraisemmista perheistä nämä häirikkölapset usein tulevat).

"At least 80% of humanity lives on less than $10 a day."

http://www.globalissues.org/article/26/poverty-facts-and-stats

[Siili]

Voi kyllä vain näitä yhtä rikkaita lukiota löytyy pääkaupunkiseudulta useampikin IB-linjan kasvavan kysynnän ja yleistymisen vuoksi

Kyllä Suomessa IB-linjojen opiskelijat ovat pääosin kantiksia.  Sinä väitit omalla luokallasi enemmistön "ehkä" olleen maahanmuuttajataustaisia, mikä ei ole uskottavaa.  Minusta voisit painua helvettiin trollaamasta.

[Jaska Brown]

Jo omalla luokallani ehkäpä enemmistö on mamu-taustaisia: somaleja, vietnamilaisia, venäläisiä, macedonialaisia, brittejä jnejne.

Ehkäpä: etkö osaa laskea?
Luokallani: tiedoksi että lukioissa ei nykyään ole luokkia, vaan perusryhmiä. Eivätkä opinnot kai missään yli 100 opiskelijan lukiossa (IB-lukioista en tiedä) etene nykyään ryhmittäin, vaan opetusryhmä vaihtuu joka tunti.
Macedonialaisia: kirjoittaisit edes oikein.

Ei tunne terminologiaa eikä siis ole lukiossa, ellei sitten IB-lukiossa joka on ihan eri juttu kuin oikea lukio.  Lisäksi jälkimmäisen kommentin maininta "IB-linjan yleistymisestä" osoittaa, että faktat eivät ole hallussa. IB-linjoja on pk-seudulla seitsemässä lukiossa (http://www.ibo.org/school/search/index.cfm?programmes=&country=FI&region=&find_schools=Find) ja sellaisen perustaminen on monen vuoden projekti, joka edellyttää lupia lukuisilta kansallisilta ja kansainvälisiltä tahoilta. Trolli. Hajaantukaa, ei aihetta toimenpiteisiin.

[Tuomas3]

Omien kokemusteni perusteella monikulttuurisessa lukiossa opiskelusta ei ole aiheutunut mitään haittaa. Jo omalla luokallani ehkäpä enemmistö on mamu-taustaisia: somaleja, vietnamilaisia, venäläisiä, macedonialaisia, brittejä jnejne. En koe tämän mitenkään häirinneen omia opiskelujani ja tulen kyseisten henkilöjen kanssa vallan mainiosti toimeen, vaikka itse olenkin ihan suomalaissyntyinen. Päinvastoin koen tämän lisänneen omaa suvaitsevaisuuttani. Peruskoulun kävin pienemmällä paikkakunnalla, jossa vähintään 90% oli suomalaissyntyisiä. Siirryttyäni pääkaupunkiseudulle lukioon kohtasin kuitenkin tämän monikulttuurisuuden ja koen sen vain ja ainoastaan positiiviseksi asiaksi.

Ja ihan pienenä huomiona vain niille jotka tätä eivät ole vielä ymmärtäneet: kyllä ihan suomalaislapsetkin muodostavat niitä häirikköjengejä, ei se ole taustoista/kansallisuudesta kiinni. Ennemmin lähtisin arvioimaan esim. lasten aggressiivisen käytöksen ja perheen bruttotulojen yhteyttä (muistaakseni luin tutkimuksen jossa kerrottiin että vähävaraisemmista perheistä nämä häirikkölapset usein tulevat).

En ole vielä nähnyt edes koko itäisessä Helsingissä suomenkielistä lukioluokkaa, jossa pääosa opiskelijoista olisi muita kuin natiiveja. Omasta lapsuudestani vietin ison osan paikkakunnalla, jossa oli 10% ruotsinkielisiä ja romaneita. Pelkästään niiden ruotsinkielisten kanssa otettiin koko ajan rajusti yhteen. Suvaitsevaisuus ei siellä lisääntynyt, kuten norsunluutornissa. Rasismia esiintyy varmastikin vähiten niissä kouluissa ja luokissa, joissa on runsaasti eri maahanmuuttajia ja joissa on turvallinen kouluyhteisö. Somali on yhtälailla kaveriporukassa kuin kurdikin. Rotujen väliset jengit ja huonosti hallittu monikansallinen koulu ovat taas omiaan aiheuttamaan ongelmia. Mamujen keskittyminen omille alueilleen on tuhoisaa. Lisäksi niitä tulee ottaa vain sen verran, että niitä on varaa pitää hyvänä kateellisista huolimatta.

Luit tutkimuksesta ihan oikein. Yksi niistä on Vesa Puurosen Valkoisen vallan lähettiläät. Kirja josta Veskua on syytetty natsimyönteiseksi ja samaan aikaan saanut tappouhkauksia uusnatseilta, on kaiken kaikkiaan ihan hyvä. Se yrittää löytää kultaista keskitietä ja on näemmä onnistunut jossain määrin. Syyttävä sormi osoittaa siinä päättäjiin, jotka ennemmin kuuluisivat uhreiksi kuin niitä äänestäneet tai äänestämättä jättäneet kansalaiset. Viha laittaa köyhät ja vähätuloiset tappelemaan keskenään, vaikka pitäisi toimia yhdessä todellista syyllistä vastaan. "Jotka" sanan jälkeinen teksti on omaa tulkintaani.

[nuiv-or]

Omien kokemusteni perusteella monikulttuurisessa lukiossa opiskelusta ei ole aiheutunut mitään haittaa. Jo omalla luokallani ehkäpä enemmistö on mamu-taustaisia: somaleja, vietnamilaisia, venäläisiä, macedonialaisia, brittejä jnejne. En koe tämän mitenkään häirinneen omia opiskelujani ja tulen kyseisten henkilöjen kanssa vallan mainiosti toimeen, vaikka itse olenkin ihan suomalaissyntyinen. Päinvastoin koen tämän lisänneen omaa suvaitsevaisuuttani. Peruskoulun kävin pienemmällä paikkakunnalla, jossa vähintään 90% oli suomalaissyntyisiä. Siirryttyäni pääkaupunkiseudulle lukioon kohtasin kuitenkin tämän monikulttuurisuuden ja koen sen vain ja ainoastaan positiiviseksi asiaksi.

Ja ihan pienenä huomiona vain niille jotka tätä eivät ole vielä ymmärtäneet: kyllä ihan suomalaislapsetkin muodostavat niitä häirikköjengejä, ei se ole taustoista/kansallisuudesta kiinni. Ennemmin lähtisin arvioimaan esim. lasten aggressiivisen käytöksen ja perheen bruttotulojen yhteyttä (muistaakseni luin tutkimuksen jossa kerrottiin että vähävaraisemmista perheistä nämä häirikkölapset usein tulevat).

Oletko jossain kansainvälisessä lukiossa?

Ehkä muistat väärin, et lukenutkaan tutkimusta?


http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_08/156481.htm

Kolmannes riittäisi osuudeksi

Väkivalta lisääntyy, kantaväestön ja ja maahanmuuttajien välit kiristyvät ja opettajat siirtyvät muihin kouluihin, kun maahanmuuttajien osuus koulun oppilaista kasvaa suureksi. Lähes joka toisen opettajan mielestä maahanmuuttajien määrä pitäisi koulussa rajata 20–30 prosenttiin.

Opettajien mielestä maahanmuuttajien osuutta kouluissa ja päiväkodeissa pitäisi rajoittaa. Tätä mieltä on lehden kyselyn mukaan noin 41 prosenttia kaikista opettajista. Luku on suurempi kuin Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla tammikuussa teettämässä tutkimuksessa. Siinä pääkaupunkiseudun asukkaista noin joka kolmas oli rajoitusten kannalla. Rajoituksia puolsivat voimakkaimmin vantaalaiset ja vähiten helsinkiläiset.

Jos koulun oppilaista suuri osa on maahanmuuttajia, se heijastuu opettajien mielestä koulun antamaan opetukseen ja kasvatukseen, mutta myös muuhun. Joka neljäs opettaja sanoo, että maahanmuuttajien suuri osuus lisää hälinää ja melua luokkahuoneessa sekä kasvattaa väkivallan määrää koulussa. Osa vastaajista epäilee, että Suomeen syntyy Ruotsin tapaan väkivallan ja rikollisuuden valtaamia maahanmuuttajagettoja. Joka viides arvioi, että opettajat hakeutuvat muihin kouluihin, ja lähes 16 prosenttia arvioi, että kantaväestön ja maahanmuuttajien välit kiristyvät.

http://www.youtube.com/watch?v=F8I9BUUolvk Mene tuollaiseen kouluun

[M13]

Ennemmin lähtisin arvioimaan esim. lasten aggressiivisen käytöksen ja perheen bruttotulojen yhteyttä (muistaakseni luin tutkimuksen jossa kerrottiin että vähävaraisemmista perheistä nämä häirikkölapset usein tulevat).

Johtuuko häirikköys vähävaraisuudesta, vai vähävaraisuus häirikköydestä? Kenties käyttäytyminen on perinnöllistä, eli vanhemmat olivat samanlaisia häiriköita ja siksi nyt köyhiä.

[Koskela Suomesta]

Ennemmin lähtisin arvioimaan esim. lasten aggressiivisen käytöksen ja perheen bruttotulojen yhteyttä (muistaakseni luin tutkimuksen jossa kerrottiin että vähävaraisemmista perheistä nämä häirikkölapset usein tulevat).

Johtuuko häirikköys vähävaraisuudesta, vai vähävaraisuus häirikköydestä? Kenties käyttäytyminen on perinnöllistä, eli vanhemmat olivat samanlaisia häiriköita ja siksi nyt köyhiä.

Tämä on kysymys jota ei saa esittää. Hyvin hyvin poliittisesti epäkorrekti. Jos tuo olisi totta, ei syytä omasta perseilystään voisi vierittää yhteiskunnan, eli muiden ihmisten, harteille.

[Tuomas3]

Ennemmin lähtisin arvioimaan esim. lasten aggressiivisen käytöksen ja perheen bruttotulojen yhteyttä (muistaakseni luin tutkimuksen jossa kerrottiin että vähävaraisemmista perheistä nämä häirikkölapset usein tulevat).

Johtuuko häirikköys vähävaraisuudesta, vai vähävaraisuus häirikköydestä? Kenties käyttäytyminen on perinnöllistä, eli vanhemmat olivat samanlaisia häiriköita ja siksi nyt köyhiä.

Tämä on kysymys jota ei saa esittää. Hyvin hyvin poliittisesti epäkorrekti. Jos tuo olisi totta, ei syytä omasta perseilystään voisi vierittää yhteiskunnan, eli muiden ihmisten, harteille.

Köyhyys ja sosiaaliset ongelmat kulkevat usein käsi kädessä. Lapsi jonka koti on hyvin epävakaa (alkoholiongelmia, yöllisiä bileitä, tappelua, väkivaltaa) reagoi siihen. Sama juttu kuin rikollisuudessa. Kun ihmiset jaetaan tuloluokittain, niin pohjalla olevat tekevät eniten rötöksiä kansalaisuudesta huolimatta. Jos taas kaikki ihmiset vain laitetaan listaan ilman tulorajoja, niin rikollislistan kärjessä komeilee ensimmäisenä virolaiset ja kakkosena somalit. Tätä Puuronen analysoi myös kirjassaan. Huono-osaisuus tuppaa kasautumaan.

Omasta perseilystä voi syyttää ketä vain, mutta itse siitä loppujen lopuksi kärsii. Siksi yritetään kasvattaa ja kertoa, miten kannattaa toimia missäkin tilanteessa.