Monikulttuurinen koulunkäynti

[nimetön jäsen]

lukio on voitava suorittaa täysin ilman teoria-aineita

Vuoden Oma lukioni tiivistyisi n. viikon kurssiksi ilman teoria-aineita. Jäi epäselväksi mitä tällä 'lukio' todistuksella sitten tehtäisiin. 

[K.K.]

Pienessä koulussa kotoutuminenkin käy helpommin


Kuka uskaltaa tulla laskemaan?, kysyy opettaja Juha Tähkänen Koskelan ala-asteella, ja lähes kaikki oppilaat nostavat kätensä.

Meneillään on matematiikan oppitunti 2A-luokassa, jossa noin kolmannes oppilaista on maahanmuuttajia.

–Kuinka paljon on 33+3?, Tähkänen jatkaa ja odottaa, että oppilaat saavat rauhassa miettiä.

Somalitaustainen Mohamed Warsame kiertää kahden oppilaan luona selostamassa tehtävää.

–Jos oppilas ei välillä ymmärrä, puhun hänelle arabiaa tai somalia, hän kuiskaa.

Warsamen opastama tyttö tietää oikean vastauksen ja kertoo sen suomeksi: Se on 36.

Helsinki on viime vuosina pyrkinyt keskittämään pieniä lähikouluja isompiin yksiköihin.

Myös Koskelan ala-astetta on ehdotettu yhdistettäväksi hallinnollisesti Käpylän Yhtenäiskouluun.

Keskittämisessä on omat sudenkuoppansa. Opettaja Juha Tähkänen arvioi, että kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien yhteiselo sujuu pienessä koulussa helposti.

Koskelan ala-asteella on vain 87 oppilasta ja heistä 32 on vieraskielisiä.

–Luulisin, että oppilaiden monimuotoisuus ylipäätään pystytään huomioimaan paremmin pienessä koulussa. Yhteiselo sujuu täällä hyvin ennen kaikkea siksi, että oppilaita ja toimintaa valvotaan hyvin.

Lisäksi Koskelan koulussa tehdään paljon yhdessä vanhempien kanssa. Vanhemmat erilaisista kielitaustoista ovat olleet pitämässä esimerkiksi kulttuuripajoja.

–Meillä on kohtuullisen paljon uussuomalaisia, mutta heitä ei tuoda erikseen mitenkään esiin. Kaikki täällä hyörivät oppilaat ovat samoja muksuja eikä heitä erotella toisistaan, Tähkänen sanoo.

Pienessä koulussa kaikki opettajat tunnistavat kaikki oppilaat, jolloin mahdollisiin ongelmiinkin on helpompi puuttua.

–Niin hyvässä kuin pahassa on hyvin matala kynnys soittaa kotiin. Jos oppilaidemme välille syntyy riitoja, tulee niitä riippumatta siitä, ovatko lapset kantasuomalaisia vai uussuomalaisia, Tähkänen sanoo.

Mohamed Warsame on huomannut, että pienessä koulussa maahanmuuttajaoppilaiden kotoutuminen sujuu paremmin kuin isossa yksikössä. Hän kiertää kotikielen opettajana Helsingin eri kouluissa.

Koskelaan Warsame on palkattu positiivisen diskriminaation määrärahoilla tukemaan oppilaita kielipulmissa.

–Jos on iso koulu ja siellä on paljon maahanmuuttajia, opettajilla ei välttämättä ole riittävästi aikaa heille, Warsame sanoo.

Tähkäsen luokalla suurin osa lapsista pystyy opiskelemaan kokonaan suomen kielellä. Kaksi oppilasta tarvitsee tukea erityisesti suomen kielen puhumisessa ja kirjoituksessa.

–Kahdella oppilaalla on vaikea tilanne. He eivät juurikaan puhu suomea, mutta ymmärtävät sitä jonkin verran. He saattavat ymmärtää, mitä opettaja sanoo, mutta eivät ymmärrä, mitä opettaja tarkoittaa, Mohamed Warsame sanoo...]

Koko juttu: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/149427-pienessa-koulussa-kotoutuminenkin-kay-helpommin

[Nikopol]

Jälleen kerran ongelma on mm se että Suomessa syntynyttä tai lähes koko ikänsä asunutta lasta joudutaan kotouttamaan. Heti menee pieleen.

[Uuno Nuivanen]

Kyllähän tuossa kirjoituksessa tiivistyy mukavasti monikulttuurin rikkaus ja voimavaraisuus.

[Roope2]

Kyllähän tuossa kirjoituksessa tiivistyy mukavasti monikulttuurin rikkaus ja voimavaraisuus.

Siis tarkoititko, että jos haluaa harrastaa monikultturisuutta, niin täytyy pystyä latomaan pöytään pätäkkää ja olla pitkäpinnainen ?

[Totuus EPT]

Ruotsi lyhentää lukiota: Valkolakki vuodessa

Ruotsalaiset aikovat näköjään laittaa kulissi lukion pystyyn mamuille, tuo tuskin lisää Pisa pisteitä swedustanissa tulevaisuudessa.

[ais]

Kannattaa muuten vilkaista viime perjantain Seitsemäs taivas ainakin kohdasta 38:15 asti: http://areena.yle.fi/tv/1660515 Vieraana on Maarit Korhonen, jolla on opettajankokemusta 30 vuotta. Kertoo mm. siitä, miten koulussa "maahanmuuttajataustaisille", Suomessa syntyneille oppilaille tehdään viimeistään koulussa selväksi, että he ovat maahanmuuttajia ja tarvitsevat siksi sitä ja tätä ja tuota erityistukea opettajien lisäksi jopa 3-4 eri henkilöltä.

[sivullinen.]

Koskelaan Warsame on palkattu positiivisen diskriminaation määrärahoilla tukemaan oppilaita kielipulmissa.

Oikeasti! Onhan se ihan linjanmukaista, jos somaleillakin on koulunkäyntiavustajia; onhan vammaisilla, ADHD, pitkäaikaissairalla ja muilla vierasta kieltä puhuvillakin. Mutta että sitä pitää kutsua "positiiviseksi diskriminaatioksi". En minä ole kouluissa olleita vammaisavustajiakaan pitänyt minään muita ammatikseen syrjivinä vaan niiden vammaisten avustajina; kaikille koulunkäynnin mahdollistavina apulaisina. Jos vammaisavustaja olisi alkanut vaatia parempia numeroita avustettavalleen - siis aloittanut "positiivisen syrjinnän", olisin siitä ollut hämilläni. Näin kai kuitenkin tuo Warsamen toimenkuva on ymmärrettävä. Hän saa rahansa positiivisen syrjinnän määrärahoista, joten hänen on palkkansa eteen tehtävä positiivista syrjintää.

[K.K.]

Tutkija: Opettajan ja oppilaan suhteen merkitys unohtuu

Lapsen ja aikuisen välisen suhteen merkitys unohtuu koulun auttamistyössä, sanoo tutkija Harry Lunabba Helsingin yliopistosta. Hänen mukaansa hyvä suhde aikuisen ja lapsen välillä ehkäisee syrjäytymistä. Jos suhde on hyvä, lapsen vaikeudet havaitaan jo, ennen kuin varsinaiset ongelmat ehtivät syntyä.

Lunabban mielestä ongelmalähtöisestä auttamisesta pitäisi siirtyä vuorovaikutuksen parantamiseen opettajan ja oppilaan välillä.

"Kun aikuinen on tasapainoinen, helposti lähestyttävä ja niin sanotusti hyvä tyyppi, luottamuksen syntyminen ja hyvän suhteen luominen on mahdollista", hän sanoo.

Väitöstutkimustaan viimeistelevä Lunabba kävi lukuvuoden ajan koulua muiden oppilaiden kanssa ja haastatteli lisäksi tyttöjä, poikia ja opettajia. Erityisen usein pojat sanoivat kaipaavansa aikuisilta enemmän uskottavuutta.

"Pojat sanoivat suoraan, että 'kun se vaan lässyttää'."

Moni poika kritisoi aikuisten olevan liian löysiä: he eivät osaa pitää kuria.

"Uskottavuus ei tarkoita, että pitäisi olla hirvittävän jäärä, vaan että osataan olla jämäköitä ja ottaa aikuisen vastuuta", Lunabba tarkentaa.

http://www.hs.fi/kotimaa/Tutkija+Opettajan+ja+oppilaan+suhteen+merkitys+unohtuu/a1305603619914

"Pojat sanoivat suoraan, että 'kun se vaan lässyttää'."

Moni poika kritisoi aikuisten olevan liian löysiä: he eivät osaa pitää kuria.

"Uskottavuus ei tarkoita, että pitäisi olla hirvittävän jäärä, vaan että osataan olla jämäköitä ja ottaa aikuisen vastuuta", Lunabba tarkentaa.

Vika koskee nykyään koko yhteiskuntaa.
Läpi yhteiskunnan (myös mamujen kohdalla!),pitäisi olla enemmän menttaliteettinä: joko teet tai itket ja teet.

[Jukka Wallin]

Olin poikani koulussa vanhempainillassa. Yhdessä vaiheessa eräs Somali isä kyseli seuraako Rehtori tai opetusmisnisteri Wilman kautta hänen poikaansa? Opettajat olivat hieman hölmistyneen oloisia 

[Tomi]

En tiedä pitäisikö tästä avata oma ketju, mutta laitetaan tämä tänne:
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/154725-mamu-opettajat-pantiin-ruotsinkieliselle-luennolle
(http://www.helsinginuutiset.fi/sites/default/files/imagecache/567x377_3-2_ei-rajausta/documentimages/19751625.jpg?changed=1349426778)
    Kuva: Päivi Tuovinen
    Virkaehtosopimuksen mukainen eli ns. veso-koulutus Itä-Helsingissä aiheutti opettajissa närää. Koulutuksesta kaksi tuntia oli ruotsiksi. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun.

Opettajille pidetty pakollinen koulutusluento ruotsin kielellä herättää närää Itä-Helsingissä.

Helsingin Uutisiin yhteydessä ollut opettaja kertoo, että opettajayleisön hämmästys oli suuri, kun selvisi, ettei ruotsinkielisen esitelmöijän puhetta tulkata. Paikalla oli 250 opettajaa.

–?Moni opettaja koki vieraskielisen koulutuksen menneen täysin hukkaan. Erityisen hämmentyneitä olivat ne monet maahanmuuttajaopettajat, jotka eivät koskaan ole opiskelleet ruotsia, kertoo parin viikon takaiseen koulutukseen osallistunut opettaja.

Järjestäjän edustaja oli ilmoittanut, että ruotsia käytetään koulutuskielenä, koska Suomi on kaksikielinen maa.

Tilaisuuden aiheuttama mielipaha on uusi asia perusopetuslinjan johtajalle Outi Salolle.

–?Näiden koulutusten järjestäminen on koulujen vastuulla, joten tilaisuudesta mahdollisesti annettu palaute ei ole kantautunut korviini, Salo toteaa, kun kuulee aiheesta Helsingin Uutisilta.

Salon mukaan ruotsin- ja englanninkielisiä esityksiä ei ole ollut tapana tulkata.

–?Missään ei ole kirjattu, miten tällaisissa tilanteissa toimitaan, mutta tällainen käytäntö on ollut, hän kertoo.

    Akateemiseen koulutukseen kuuluvien ruotsin opintojen pitäisi riittää."

–?Toki tavoitteena on saada koulutuksilla lisää osaamista. Järjestäjän pitäisi siis osata arvioida, onko kuulijakunnan kielitaito riittävä.

Salolta löytyy kuitenkin ymmärrystä myös tilaisuuden järjestäjiä kohtaan.

–?Esiintyjien valinta riippuu tietysti koulutuksen teemasta ja aiheesta, Salo muistuttaa.

–?Ja opettajilla on akateeminen koulutus, johon liittyy ruotsin kielen opintoja. Sen tason pitäisi riittää luennon ymmärtämiseen.

Helsingin Uutisten haastattelema opettaja ei näe asiaa ihan tällä tavoin.

–?Kysymys on virkaehtosopimuksen mukaisesta pakollisesta koulutuksesta, eikä useimmilta opettajilta vaadita Helsingissä virkaruotsia, hän sanoo.

–?Tässä on mielestäni rikottu perustuslakia. Viranomaisasioinnin pitää voida tapahtua henkilön omalla äidinkielellä, opettaja katsoo.

Koulutuksen aihe, maahanmuuttajavaltaiset koulut, on opettajan mielestä tärkeä.

–?Pikkuisen harmittaa, että mielenkiintoinen puheenvuoro meni ohi, hän toteaa.

–?Täytyy myöntää, että on tässä käynyt virallisen valituksen tekokin mielessä.

Outi Salo huomauttaa, että kyseisen alueellisen veso-koulutuksen olisi voinut korvata vastaavalla koulutuksella.

–?Kutsusta kävi ilmi luennoitsijat, mutta erikseen esityskieltä ei mainittu. Esityksestä on tullut paljon positiivista palautetta opettajilta, järjestäjään ensimmäisen haastattelupuhelun jälkeen yhteydessä ollut Salo kertoo.

Boldaukset omat.

Pitääkö opettajan osata sujuvasti myös toinen kotimainen? Ota kantaa!

[Nikopol]

Pitääkö opettajan osata sujuvasti myös toinen kotimainen? Ota kantaa!

Ei tarvitse, eikä osatakaan.

Tämä on systeemiin sisäänrakennettua hulluutta ja ruotsi-lobbyn ääretöntä röyhkeyttä. Jos olette joskus miettineet eikö mikään ole tärkeämpää kuin mamut, niin nyt tiedätte että ruotsi voittaa.

Menkää Itään ihmettelemään kun koulussa istutetaan ruotsintunnilla lähes ummikkoja venäläisiä ja somaleita.

Ruotsia ei jätetä.

[K.K.]

Gustafsson: Tasa-arvoinen koulu vaatii nopeita korjaustoimia

Ministeri Jukka Gustafsson kantaa huolta peruskoulun tasa-arvon
heikentymisestä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana koulujen väliset erot
ovat kaksinkertaistuneet.

Tuloksiltaan heikoimmista kouluista lähdetään jo keskimäärin 2,5 vuoden oppimista heikommalla lukutaidolla kuinparhaista kouluista. Yksilötasolla erot ovat vielä suurempia.

- Tarkasteltiinpa mitä mittaria tahansa, koulutus on viimeisen kymmenen
vuoden aikana muuttunut aiempaa eriarvoisemmaksi. Parhaiten ansaitsevien
isien lapsia on yliopistossa jo 20 kertaa enemmän kuin pienituloisimpien. Lääkäreiksi valmistuvissa ero on jo 40-kertainen, ministeri sanoi puheessaan Suomen yhtenäiskouluverkoston seminaarissa Hämeenlinnassa lauantaina.

Ministerin mukaan pohja koulutukselliselle tasa-arvolle luodaan
tasa-arvoisessa peruskoulussa.

- Koulujen väliset erot eivät johdu siitä, että joissakin kouluissa
opettajat olisivat parempia tai opetus laadukkaampaa. Erot koulujen
välillä syntyvät siitä, että joissain kouluissa oppilaat tarvitsevat
enemmän tukea kuin toisissa. Tätä tuen tarvetta kuvaa se, kuinka paljon koulun sijaintialueella on esimerkiksi maahanmuuttajia, työttömiä ja matalasti koulutettuja aikuisia.

Gustaffonin mukaan keskeinen keino tilanteen parantamiseksi
perusopetuksessa on koulujen toimintaympäristön huomioiminen niiden
ohjauksessa ja rahoituksessa.

- Hallituksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus perustuisi
jatkossa nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin
indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen,
aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. Siis juuri oppimistuloseroja selittäviin seikkoihin.

Ministeriössä on ryhdytty ripeisiin toimiin koulujen välisten
erojen kaventamiseen valtion erityisavustuksilla. Ministeriö on antanut
haettavaksi 83 miljoonaa euroa opetusryhmien pienentämiseen ja koulujen
välisten erojen kaventamiseen.

- Avustusta opetusryhmien pienentämiseen voidaan nyt ensimmäistä kertaa
kohdentaa kouluille, jotka toimivat haasteellisessa toimintaympäristössä. Ensimmäistä kertaa olemme myös antaneet kunnille haettavaksi yhteensä 23 miljoonaa euroa kohdennettavaksi haasteellisemmassa toimintaympäristössä toimiville kouluille, Gustafsson sanoi.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php/politiikka/984-politiikka/110192-110192

Gustaffonin mukaan keskeinen keino tilanteen parantamiseksi
perusopetuksessa on koulujen toimintaympäristön huomioiminen niiden
ohjauksessa ja rahoituksessa.

Keksisiköhän Jukka oikein kovasti pinnistämällä vieläkin keskeisemmän keinon...?

[K.K.]

^

Tasa-arvo palautetaan kouluun - "Maailman suurin määrä huippuja"

Hallitus aikoo pysäyttää koulujen eriarvoistumisen mittavalla tukipaketilla. Talousarvioon on varattu 83 miljoonaa euroa koulujen opetusryhmien pienentämiseksi ja koulujen välisten erojen kaventamiseksi. Opetusministeri Jukka Gustafssonin mielestä kyse on merkittävimmästä koulupanostuksesta sitten peruskoulun perustamisen.

Tukipaketilla halutaan palauttaa peruskoulun alkuperäinen ajatus tasa-arvoisesta opetuksesta. Suomen Pisa-menestyksestä huolimatta koulut ja oppilaat ovat eriarvoistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana...]

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/8028-tasa-arvo-palautetaan-kouluun-maailman-suurin-maara-huippuja

Koulujen väliset erot eivät johdu siitä, että joissakin kouluissa
opettajat olisivat parempia tai opetus laadukkaampaa. Erot koulujen
välillä syntyvät siitä, että joissain kouluissa oppilaat tarvitsevat
enemmän tukea kuin toisissa. Tätä tuen tarvetta kuvaa se, kuinka paljon koulun sijaintialueella on esimerkiksi maahanmuuttajia, työttömiä ja matalasti koulutettuja aikuisia.

Kaikesta muusta voidaan kyllä tinkiä ja säästää...
Mihin Suomi tarvitsee kouluttamattomia ja kulttuuriimme sopeutumiskyvyttömiä ja-haluttomia ei-länsimaalaisia maahanmuuttajia?!?

[jmk]

Erot koulujen välillä syntyvät siitä, että joissain kouluissa oppilaat tarvitsevat enemmän tukea kuin toisissa. Tätä tuen tarvetta kuvaa se, kuinka paljon koulun sijaintialueella on esimerkiksi maahanmuuttajia, työttömiä ja matalasti koulutettuja aikuisia.

Maahanmuuttajienhan piti olla koululle kaikinpuolinen siunaus, ties mikä piristysruiske, rikkaus ja voimavara. Sellaiset rikkaat kouluthan pärjäävät sitten vähemmällä tuella, kun niillä on omasta takaa se maahanmuuttajien tuoma siunaus, eller hur?

[ike60]

Erot koulujen välillä syntyvät siitä, että joissain kouluissa oppilaat tarvitsevat enemmän tukea kuin toisissa. Tätä tuen tarvetta kuvaa se, kuinka paljon koulun sijaintialueella on esimerkiksi maahanmuuttajia, työttömiä ja matalasti koulutettuja aikuisia.

Kaikesta muusta voidaan kyllä tinkiä ja säästää...
Mihin Suomi tarvitsee kouluttamattomia ja kulttuuriimme sopeutumiskyvyttömiä ja-haluttomia ei-länsimaalaisia maahanmuuttajia?!?

Ei tietenkään mihinkään, mutta tässä koulujen tukemisasiassa on kyse muusta. Jokainen pienten lasten vanhempi tietää, että kun löröt ovat jo housuissa, ei pidättelemään kannustaminen enää auta, vaan on ryhdyttävä toisiin toimenpiteisiin.

Nuo maahanmuuttajat ovat täällä jo, eivätkä useimmat heistä täältä mihinkään lähde. On ihan järkevää minimoida vahingon suuruutta. Jos nuo mamulapset päästetään syrjäytymään - mikä esim. Saksan kokemusten perusteella tapahtuu enemmistölle heistä jos heidän koulunkäynnistään ei huolehdita tehostetusti - taloudellinen ja sosiaalinen lasku on tulevaisuudessa paljon suurempi kuin nuo syrjäytymisen ehkäisemiseen käytettävät rahat ovat. Fazereita, Finlaysoneita ja Stockmanneja tulee vain valitettavan harvasta, mutta jos heistä tulee edes puistotyöntekijöitä, bussikuskeja ja kaupan kassoja, kantaväestölle ei koidu suurta taloudellista tai sosiaalista taakkaa. Kun tiedetään, että nykyaikainen maahanmuutto on taakka kaikille länsimaille jossa asiaa on tutkittu, tuo on paras tulos mihin realistisesti on toiveita.

Sivumennen sanoen Gustavsson piilotetusti viittaa tuossa, että keskimäärin heikko koulumenestys koskee kaikkien maahanmuuttajaryhmien lapsia, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Rohkenen tuttavapiirini kokemusten perusteella arvioida, että kiinalaisten ja venäläisten lapset pärjäävät koulussa keskimäärin suurin piirtein yhtä hyvin kuin kantistenkin lapset. Gustavsson luultavasti tarkoitti tuossa varsinaisten maahanmuuttajien lapsia, mutta sellaisen sanominen on tietenkin niin ei-ei, että kokenut poliitikko huomaa sen välttää. Parempi vatkata kaikki yhdeksi toiseusmassaksi, niin kiinalaisten, saksalaisten ja muutamien muidenkin positiivinen panos saa eräiden muiden ryhmien negatiivisen panoksen näyttämään vähemmän pahalta.

[skrabb]

Koulu halutaan valita vapaasti
Pääkaupunkiseudun asukkaat eivät halua, että vanhempien oikeutta valita lastensa koulu rajoitetaan. Lähikoulujen suosimisesta luopuminen johtaisi tutkijan mukaan epätasa-arvoon.

Katja KuokkanenHS

Vanhemmat ovat alkaneet ottaa aktiivisen roolin lastensa koulun valinnassa. Suomessa uuden ilmiön on havainnut Helsingin yliopiston tutkija Venla Bernelius. "Nyt annetaan ymmärtää, että hyvät vanhemmat tekevät entistä enemmän valintoja lastensa puolesta.
Hel­sin­gin yli­opis­ton maan­tie­tei­li­jä on pe­reh­ty­nyt sii­hen, mi­ten kou­lu­jen ero­jen kas­vu vai­kut­taa op­pi­mi­seen Hel­sin­gin eri kau­pun­gi­no­sis­sa.
Erot op­pi­mis­tu­lok­sis­sa kas­va­vat hie­noi­ses­ti jo­ka vuo­si.

Myös HS-gal­lu­pin tu­los ker­too van­hem­pien ha­lus­ta va­li­ta it­se. Gal­lu­pis­sa ky­syt­tiin Hel­sin­gin, Es­poon ja Van­taan asuk­kail­ta, pi­täi­si­kö van­hem­pien oi­keut­ta va­li­ta las­ten­sa kou­lu ra­joit­taa.
Kir­kas enem­mis­tö jo­ka kau­pun­gin asuk­kais­ta ei ha­lua, et­tä oi­keu­des­ta va­li­ta muu kuin lä­hi­kou­lu tin­gi­tään. Eni­ten ra­jo­jen kan­nat­ta­jia on Van­taal­la ja vä­hi­ten Es­poos­sa.
Pe­rus­ope­tus­la­ki an­taa per­heil­le mah­dol­li­suu­den va­li­ta muun kuin lä­hi­kou­lun, mut­ta kau­pun­git voi­vat ra­ja­ta mui­den kuin lä­his­tön las­ten ot­ta­mis­ta op­pi­laik­si.

Van­taal­la lä­hi­kou­luun me­nee suu­rin osa op­pi­lais­ta: 1.-luok­ka­lai­sis­ta 93 pro­sent­tia ja 7.-luok­ka­lai­sis­ta 86 pro­sent­tia.
Ky­se on lin­jas­ta, jon­ka mu­kaan myös eri­tyis­op­pi­laat ovat siir­ty­mäs­sä lä­hi­kou­lui­hin ei­kä kou­luis­sa juu­ri ole ti­laa muil­le kuin lä­his­tön lap­sil­le.
"Van­taa on on­nis­tu­nut sii­nä, et­tä asuin­alueet ovat ta­sa-ar­voi­sia. Hel­sin­ki sal­lii enem­män kou­lu­va­li­koin­tia, ja Es­poos­sa op­pi­lail­la on usei­ta lä­hi­kou­lu­ja", Ber­ne­lius ver­taa.

Hel­sin­gis­sä 1.-luok­ka­lai­sis­ta 78 pro­sent­tia ja 7.-luok­ka­lai­sis­ta 63 pro­sent­tia me­nee lä­hi­kou­luun. Es­poon vas­taa­vat lu­vut ovat 80 ja 66 pro­sent­tia.
"Kou­lu­verk­kom­me on mo­ni­nai­nen. Jou­he­vat lii­ken­ne­yh­tey­det hel­pot­ta­vat kul­kua kou­luun", miet­tii Hel­sin­gin pe­rus­ope­tuk­sen ope­tus­pääl­lik­kö Mar­jo Kyl­lö­nen.

Es­poos­sa on eri ta­voin pai­no­tet­tua ope­tus­ta kie­lis­tä mu­siik­kiin ja ma­te­ma­tiik­kaan.
"Van­hem­mat ovat meil­lä pää­mää­rä­tie­toi­sia sii­tä, mi­hin suun­taan ha­lua­vat kas­vat­taa lap­sia ja mi­ten va­li­ta kou­lu", ku­vaa Es­poon ope­tus­toi­men joh­ta­ja Kai­su Toi­vo­nen.
Mo­ni ha­luaa Toi­vo­sen mu­kaan lap­sen­sa muu­hun kuin lä­hi­kou­luun, jos li­kel­lä on pal­jon vuok­ra-asun­to­ja ja "lii­kaa mo­ni­kult­tuu­ri­sia per­hei­tä".

Lä­hi­kou­lu­jen suo­si­mi­ses­ta luo­pu­mi­nen ei oli­si Ber­ne­liuk­sen mu­kaan vii­sas­ta. Lap­sil­le lä­hi­ym­pä­ris­tö on tär­keä ko­din jat­ke.
"Jol­lei lä­hi­kou­lu­ja tue­ta li­sä­re­surs­sein, on ris­ki, et­tä van­hem­pien va­lin­ta­pai­neen kas­vu tuot­taa li­sää eriy­ty­mis­tä."
Täy­del­li­nen va­lin­nan­va­paus on Ruot­sis­sa joh­ta­nut vai­keuk­siin. Ber­ne­lius viit­taa Ruot­sin ope­tus­hal­li­tuk­sen ke­vääl­lä jul­kis­ta­maan ra­port­tiin.
"Ra­port­ti to­teaa, et­tä op­pi­las­poh­jien eriy­ty­mi­nen uh­kaa ko­ko jär­jes­tel­män ta­sa-ar­voa."
Tuk­hol­man hei­koim­piin kou­lui­hin on pal­kat­tu lois­to-opet­ta­jia. Sil­ti kou­lus­hop­pai­lu on Ber­ne­liuk­sen mu­kaan jät­tä­nyt nii­hin huo­no-osai­sen kan­ta­väes­tön ja osan maa­han­muut­ta­jien lap­sis­ta.
"Mo­ni­na vuo­si­na Ruot­sin kou­lu­jen Pi­sa-tu­lok­set ovat ol­leet lä­hem­pä­nä Yh­dys­val­to­jen hy­vin eriy­ty­neen kou­lu­jär­jes­tel­män tu­lok­sia kuin Suo­men", Ber­ne­lius ker­too.
Pi­sa on OECD:n oh­jel­ma, jo­ka an­taa tie­toa op­pi­mis­tu­lok­sis­ta.
"Suo­mes­sa erot op­pi­mis­tu­lok­sis­sa ovat yhä kan­sain­vä­li­ses­ti pie­niä, jo­ten paat­ti on vie­lä til­kit­tä­vis­sä, vaik­ka se vuo­taa", Ber­ne­lius ar­vioi.

http://www.hs.fi/digilehti/#22102012/kaupunki/Koulu+halutaan+valita+vapaasti/a1350786738627

"Eliittikoululainen nimitteli poikaani tyhmäksi"
--------------------------------------------------------------------------------
Jussi LehmusvesiHS

Vi­ros­ta Suo­meen muut­ta­neel­la The­re­se Vii­di­kil­lä on sel­vä mie­li­pi­de van­hem­pien oi­keu­des­ta va­li­ta lap­sen­sa kou­lu va­paas­ti.
Hän pi­tää aja­tus­ta huo­no­na.
"En ym­mär­rä, mik­si lap­sil­le ope­te­taan alus­ta pi­täen, et­tä toi­set ovat pa­rem­pia kuin toi­set", Vii­dik sa­noo.

Sii­voo­ja­na työs­ken­te­le­vän Vii­di­kin van­hin poi­ka Chris­to käy Es­poon Tiis­ti­län ala­kou­lun tois­ta luok­kaa, en­sim­mäi­sen hän kä­vi Vi­ros­sa.
Vi­ron jär­jes­tel­mäs­tä äi­dil­lä on huo­no­ja ko­ke­muk­sia.
"Lap­set lai­te­taan pal­jon useam­min eri­kois­tu­nei­siin kou­lui­hin kuin Suo­mes­sa, mi­kä nä­kyy asen­teis­sa. Ys­tä­vä­ni lap­si sa­noi po­jal­le­ni, et­tä tä­mä on hän­tä tyh­mem­pi, kos­ka ei opis­ke­le eliit­ti­kou­lus­sa."

Tiis­ti­län kou­lus­sa on es­poo­lais­kou­luk­si poik­keuk­sel­li­sen pal­jon maa­han­muut­ta­jia. Osa alueen asuk­kais­ta kar­sas­taa mo­ni­kult­tuu­ris­ta il­ma­pii­riä.
Vii­di­kin mie­les­tä on sää­li, jos en­nak­ko­luu­lot es­tä­vät las­ten ys­tä­vys­ty­mi­sen.
"Lap­set ko­tiu­tu­vat pa­rem­min, jos he saa­vat suo­ma­lais­syn­tyi­siä luok­ka­ka­ve­rei­ta. Jos maa­han­muut­ta­jat ovat kou­lus­sa kes­ke­nään, edes kie­li­tai­to ei pää­se ke­hit­ty­mään."

Hän ei kui­ten­kaan syyl­lis­täi­si mui­ta van­hem­pia.
"Kyl­lä mi­nä ym­mär­rän, et­tä he ajat­te­le­vat las­ten­sa pa­ras­ta. Mut­ta juu­ri sen ta­kia on val­tion teh­tä­vä aset­taa ne ra­jat."

http://www.hs.fi/digilehti/#22102012/kaupunki/Eliittikoululainen+nimitteli+poikaani+tyhm%C3%A4ksi/a1350787142424

[jmk]

"Kyl­lä mi­nä ym­mär­rän, et­tä he ajat­te­le­vat las­ten­sa pa­ras­ta. Mut­ta juu­ri sen ta­kia on val­tion teh­tä­vä aset­taa ne ra­jat."

Valtion pitäisi estää vanhempia ajattelemasta lastensa parasta?

[Tuomas3]

"Kyl­lä mi­nä ym­mär­rän, et­tä he ajat­te­le­vat las­ten­sa pa­ras­ta. Mut­ta juu­ri sen ta­kia on val­tion teh­tä­vä aset­taa ne ra­jat."

Valtion pitäisi estää vanhempia ajattelemasta lastensa parasta?

Tulipalossa pääsisäänkäyntiin joukolla hädissään ja paniikissa tunkeutuvatkin ajattelevat parastaan. Järjestelmällisellä kokonaisuuksia katsovalla politiikalla voidaan saavuttaa parempi lopputulos kuin siten, että jengi vain on hädissään ja laittelee lapsiaan sinne tänne, missä on kuullut, että on asiat paremmin...

[Mursu]

^ Jo on uskomaton vertaus. Lapsensa koulua valitseva on muka joku paniikissa tulipaloa pakeneva. Koulun valinta nähdään jotenkin elitistisenä. Se kuitenkin nimenomaan hyödyttää varattomampia, joilla ei ole varaa asua alueella, jossa on hyvä koulu.

[Tuomas3]

^ Jo on uskomaton vertaus. Lapsensa koulua valitseva on muka joku paniikissa tulipaloa pakeneva. Koulun valinta nähdään jotenkin elitistisenä. Se kuitenkin nimenomaan hyödyttää varattomampia, joilla ei ole varaa asua alueella, jossa on hyvä koulu.

Metafora: Kokonaisuus vs osa.

Mikä on tässä yksityisten koulujen lisäarvo? Mamuvanhemmat juoksevat vielä helpommin nk. eliittikoulun perässä kuin kanttikset. Jos matalapalkkaisella on varaa yksityiskouluun, on siihen varaa jokaisella mamuperheellä.

[Siili]

Ruotsissa on tuo kävijöille maksuton yksityiskoulusysteemi, jonne taviksetkin voivat paeta ghettoutuneita lähikouluja.  Mikäköhän olisi SD:n kannatus, jos moista mahdollisuutta ei siellä olisi?

[Alkuasukas]

Ruotsissa on tuo kävijöille maksuton yksityiskoulusysteemi, jonne taviksetkin voivat paeta ghettoutuneita lähikouluja.  Mikäköhän olisi SD:n kannatus, jos moista mahdollisuutta ei siellä olisi?

Yksityiskouluista on jo ketju. Hommalaisten valtaosa pitää asiaa huonona, johtunee Persulaisesta vasemmistoajattelusta.

[Siili]

Ruotsissa on tuo kävijöille maksuton yksityiskoulusysteemi, jonne taviksetkin voivat paeta ghettoutuneita lähikouluja.  Mikäköhän olisi SD:n kannatus, jos moista mahdollisuutta ei siellä olisi?

Yksityiskouluista on jo ketju. Hommalaisten valtaosa pitää asiaa huonona, johtunee Persulaisesta vasemmistoajattelusta.

En oikein ymmärrä metamarmatustasi ja mihin sillä pyrit.  Minun kommenttini tarkoitus oli vain tuoda esiin se, että jos on paljon individualistisia reittejä monikulttuurisuuden negatiivisten seuraamusten välttelyyn,  maahanmuuton varjopuolet eivät pääse näkyviin ja maahanmuuttokriittisyys pysyy pimennossa.  Esimerkiksi ankkalammen korostunut kukkahattuisuus johtuu todennäköisesti siitä, etteivät sen asukit kohtaa todellista monikulttuuria eturistiriitoineen.

[Nikopol]

Ruotsissa on tuo kävijöille maksuton yksityiskoulusysteemi, jonne taviksetkin voivat paeta ghettoutuneita lähikouluja.  Mikäköhän olisi SD:n kannatus, jos moista mahdollisuutta ei siellä olisi?

Yksityiskouluista on jo ketju. Hommalaisten valtaosa pitää asiaa huonona, johtunee Persulaisesta vasemmistoajattelusta.

Älä Alkkari narraa. Enemmistö äänestäneistä hyväksyisi voittoa tekevät koulutkin; mielestäni kukaan ei ole ollut yksityiskouluja vastaan an sich.

[Emo]

Yksityiskouluista puheenollen...

http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/9713-imaami-yhteinen-uskontotieto-loisi-tarpeen-islamilaisille-kouluille

Mikäli Suomessa siirryttäisiin nykyisestä oman uskonnon opetuksesta kaikille yhteiseen uskontotietoon, tarve islamilaisille kouluille korostuisi, sanoo Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar.

- Tarvetta on olemassa muutenkin, mutta silloin se korostuisi, koska tällä hetkellä suurin osa lapsista oppii koulussa uskontoa. Jos nykyinen oma uskonnonopetus vesitetään täysin, silloin tulee tarvetta opettaa muslimilapsia eri tavalla, Hajjar sanoo Kotimaa24:lle.

Voisivatko muslimilapset edes osallistua yhteisen uskontotiedon opetukseen?

- Minun on vaikea vastata tällaiseen hypoteettiseen kysymykseen. Nykyjärjestelmä on hyvä. Uskonnonopetus pitää säilyttää nykyisellään niin, että jokaisella uskonnolla on oman uskontonsa mukainen opetus. Se tukee lasten identiteettiä, joka puolestaan tukee dialogia.

Yhteisen uskontotiedon opettaminen vesittäisi Hajjarin mielestä lasten uskonnollisen identiteetin. Tästä on hänen mukaansa esimerkkinä Ruotsi.

- Jos katsoo ruotsalaisia lapsia, ei heillä ole ainakaan koulun opetuksen perusteella mitään uskonnollista identiteettiä.

Mikäli uskontotietoon siirryttäisiin, se tietäisi imaamin mukaan suuria vaikeuksia maamme islamilaisille yhteisöille. Ennen kuin ne pystyisivät perustamaan omia koulujaan, lapset menettäisivät identiteettiään.

- Nykyjärjestelmä on kattavin sekä sisällöltään että tavoittavuudeltaan. Jos se korvattaisiin uskontotiedolla, opetus saavuttaisi vähemmän oppilaita. Nykymoskeijat eivät voi korvata nykyistä kouluopetusta.

Miksi islamilaisille kouluille olisi jo nyt tarvetta?

- Osa lapsista ja perheistä haluaa opetukseen tiettyä ilmapiiriä – aivan samalla tavalla kuin on tiettyjä kielellisiä kouluja ja kristillisiä sekä juutalainen koulu. Ei tämä ole mikään outo asia.

Hajjarin mukaan Suomen peruskouluissa opiskelee islamin uskoa tällä hetkellä 7 000 muslimilasta.

Suomen Luterilaisten Uskonnonopettajien Liitto (SUOLI) ry järjesti kutsuseminaarin uskonnonopetuksesta Etu-Töölön lukiossa Helsingissä. Ort.fi.-sivuston mukaan Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri rovasti Heikki Huttunen toi seminaarissa esille Suomen islamilaisten tyytyväisyyden nykyjärjestelmään. Mikäli uskonnonopetuksen malli muuttuisi uskontotiedoksi, sen myötä tulisi tarve myös islamilaisiin kouluihin. Suomen ateistit eivät myöskään tule hyväksymään kaikille yhteistä oppiainetta. Lue lisää ort.fi-sivustolta

Että sellaista on Huijarilta kyselty tällä kertaa.
Muslimi-identiteetti tukee dialogia.... nauraisin jos jaksaisin tälläiselle valheelle nauraa.

[MW]

Yksityiskouluista puheenollen...

http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/9713-imaami-yhteinen-uskontotieto-loisi-tarpeen-islamilaisille-kouluille

Mikäli Suomessa siirryttäisiin nykyisestä oman uskonnon opetuksesta kaikille yhteiseen uskontotietoon, tarve islamilaisille kouluille korostuisi, sanoo Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar.

- Tarvetta on olemassa muutenkin, mutta silloin se korostuisi, koska tällä hetkellä suurin osa lapsista oppii koulussa uskontoa. Jos nykyinen oma uskonnonopetus vesitetään täysin, silloin tulee tarvetta opettaa muslimilapsia eri tavalla, Hajjar sanoo Kotimaa24:lle.
***

Muslimilapsia opetetaan jo eri tavalla. Tuoreessa muistissa on, mitä tapahtuu kun koraanikoulusta palailevat musliminuorukaiset kohtaavat rippikoulutytön.

[siviilitarkkailija]

Helsinkiläisen monikulttuurikoulun seinällä ollut ryhmätöiden vertailu. Ensiksi oli iloinen ja kattava selostus islamista. Oli selostusta, opinkappaleita ja nykypäivää. Koko A2 arkki oli kirjoitettu pienellä tekstillä että asiat mahtuivat mukaan. Budhalaisuudesta oli tehty vähintään yhtä kattava tutkimus. Oli perusteita ja arvioita sekä opinkappaleiden esittelyä. Hinduismi nautti yhtäläistä suosiota pientä ja monivärisellä kynällä kirjoitettua asiaa. Uskontoesittelyn kruunasi ilmeisesti opettajan oman ideologian, mokutuksen, keksimä uusiouskonto humanismi. Humanismi oli julistettu helsinkiläisen yläasteopettajan mielessä uudeksi uskonnoksi. Humanismin nousu uskonnoksi on alkanut pohjois-euroopasta, helsinkiläiseltä yhteiskoulun tunnilta. Onnea uudelle uskonnolle.

Laittoi vähän hiljaiseksi kun kaikkien näiden uusiouskontojen ja elämäntapatietäjien rinnalla oli ilmeisesti osattomien tai yhteistyökyvyttömien pakkotyö. Heidän osanaan oli ollut kirjoittaa selostus kristinuskosta. Julmetun ison vihreän paperin otsikko oli "Kristinusko". Tyhjän paperin vasemmassa alanurkassa oli liimattu kuva ristiinnaulitusta. Alla oli teksti " Jeesus nasaretilainen ristiin naulittiin". Siinä se möllötti vihreänä ja isona vastakohtana tekstiä täynnä oleville muiden uskotojen esityksille. Todellinen kristillisyys on tekoja ja vastuuta. Tekijät olivat kantaneet oman ristinsä. Helsinkiläinen kristillisyyteen vihamielisesti ja piittaamattomasti suhtauva koulu oli kantanut omansa. Tätä on monikulttuurisuus.

[Bazarov]

Uskontoesittelyn kruunasi ilmeisesti opettajan oman ideologian, mokutuksen, keksimä uusiouskonto humanismi. Humanismi oli julistettu helsinkiläisen yläasteopettajan mielessä uudeksi uskonnoksi. Humanismin nousu uskonnoksi on alkanut pohjois-euroopasta, helsinkiläiseltä yhteiskoulun tunnilta. Onnea uudelle uskonnolle.

Ainakin Humanistimanifesti I puhui humanismista uutena uskontona. Sittemmin sekulaarihumanistit ovat tainneet perääntyä tästä kannasta.

Laittoi vähän hiljaiseksi kun kaikkien näiden uusiouskontojen ja elämäntapatietäjien rinnalla oli ilmeisesti osattomien tai yhteistyökyvyttömien pakkotyö. Heidän osanaan oli ollut kirjoittaa selostus kristinuskosta. Julmetun ison vihreän paperin otsikko oli "Kristinusko". Tyhjän paperin vasemmassa alanurkassa oli liimattu kuva ristiinnaulitusta. Alla oli teksti " Jeesus nasaretilainen ristiin naulittiin". Siinä se möllötti vihreänä ja isona vastakohtana tekstiä täynnä oleville muiden uskotojen esityksille. Todellinen kristillisyys on tekoja ja vastuuta. Tekijät olivat kantaneet oman ristinsä. Helsinkiläinen kristillisyyteen vihamielisesti ja piittaamattomasti suhtauva koulu oli kantanut omansa. Tätä on monikulttuurisuus.

Huonot opiskelijat ovat monikulttuurisuutta? Ja miten koulu suhtautui kristillisyyteen vihamielisesti ja piittaamattomasti, muualla kuin mielikuvituksessasi?

[Emo]

Helsinkiläisen monikulttuurikoulun seinällä ollut ryhmätöiden vertailu. Ensiksi oli iloinen ja kattava selostus islamista. Oli selostusta, opinkappaleita ja nykypäivää. Koko A2 arkki oli kirjoitettu pienellä tekstillä että asiat mahtuivat mukaan. Budhalaisuudesta oli tehty vähintään yhtä kattava tutkimus. Oli perusteita ja arvioita sekä opinkappaleiden esittelyä. Hinduismi nautti yhtäläistä suosiota pientä ja monivärisellä kynällä kirjoitettua asiaa. Uskontoesittelyn kruunasi ilmeisesti opettajan oman ideologian, mokutuksen, keksimä uusiouskonto humanismi. Humanismi oli julistettu helsinkiläisen yläasteopettajan mielessä uudeksi uskonnoksi. Humanismin nousu uskonnoksi on alkanut pohjois-euroopasta, helsinkiläiseltä yhteiskoulun tunnilta. Onnea uudelle uskonnolle.

Laittoi vähän hiljaiseksi kun kaikkien näiden uusiouskontojen ja elämäntapatietäjien rinnalla oli ilmeisesti osattomien tai yhteistyökyvyttömien pakkotyö. Heidän osanaan oli ollut kirjoittaa selostus kristinuskosta. Julmetun ison vihreän paperin otsikko oli "Kristinusko". Tyhjän paperin vasemmassa alanurkassa oli liimattu kuva ristiinnaulitusta. Alla oli teksti " Jeesus nasaretilainen ristiin naulittiin". Siinä se möllötti vihreänä ja isona vastakohtana tekstiä täynnä oleville muiden uskotojen esityksille. Todellinen kristillisyys on tekoja ja vastuuta. Tekijät olivat kantaneet oman ristinsä. Helsinkiläinen kristillisyyteen vihamielisesti ja piittaamattomasti suhtauva koulu oli kantanut omansa. Tätä on monikulttuurisuus.

Kristinuskon sanoma on omaa luokkaansa; siksi ihminen ei kestä nähdä sitä muiden uskontojen ja uskomusten rinnalla samoin osasikseen preparoituna. Kristinusko ahdistaa, ihan syystäkin.

http://www.evl.fi/raamattu/1992/Matt.22.html#o117

34 Kun fariseukset kuulivat, että Jeesus oli tukkinut saddukeuksilta suun, he kokoontuivat neuvonpitoon. 35 Sitten yksi heistä, joka oli lainopettaja, kysyi Jeesukselta pannakseen hänet koetukselle: 36 "Opettaja, mikä on lain suurin käsky?" 37 Jeesus vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. 38 Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. 39 Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. 40 Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat."

Tuo rakkauden kaksoiskäskykin aina poikkeuksetta vääristellään siten, että mainitaan vain toinen osa siitä, ja sillä sitten perustellaan kaikenlaista mokutusta "kun pitäähän sitä lähimmäistä rakastaa kuten itseäänkin". Ja kun vielä se orjalaivan tervakin.