Monikulttuurinen koulunkäynti

[Koskela Suomesta]

Koska puolet maahanmuuttajaikäluokista tutkimusten mukaan "syrjäytyy" peruskoulun jälkeen, eli ei ole opiskelemassa tai töissä, niin eipä tuo heidän "myönteinen suhtautumisensa" koulunkäyntiin missään näy, päinvastoin.

Tällaiset "positiiviset suhtautumiset" ovat varmaan hienoja juttuja postmodernien vihervassareiden mielestä, joille asiat ovat niin kuin ne fiiliksellä näyttävät oleva, mutta se oikea todellisuus on sitten aikalailla karumpaa.

Ilmeisesti näiden sos. mamujen mielestä on kiva hengailla koulussa, eli siihen suhtaudutaan myönteisesti, mutta mitään ei olla valmiita panostamaan niihin opintoihin joiden vuoksi siellä oikeasti ollaan. Heille se taitaa vain olla mukava tapa hengailla yhdessä, se opiskelu on suurimmalle osalle (ei tietenkään kaikille) noiden opintotulosten pohjalta täysin yhdentekevä asia.

[Tuomas3]

Koska puolet maahanmuuttajaikäluokista tutkimusten mukaan "syrjäytyy" peruskoulun jälkeen, eli ei ole opiskelemassa tai töissä, niin eipä tuo heidän "myönteinen suhtautumisensa" koulunkäyntiin missään näy, päinvastoin.

Tällaiset "positiiviset suhtautumiset" ovat varmaan hienoja juttuja postmodernien vihervassareiden mielestä, joille asiat ovat niin kuin ne fiiliksellä näyttävät oleva, mutta se oikea todellisuus on sitten aikalailla karumpaa.

Ilmeisesti näiden sos. mamujen mielestä on kiva hengailla koulussa, eli siihen suhtaudutaan myönteisesti, mutta mitään ei olla valmiita panostamaan niihin opintoihin joiden vuoksi siellä oikeasti ollaan. Heille se taitaa vain olla mukava tapa hengailla yhdessä, se opiskelu on suurimmalle osalle (ei tietenkään kaikille) noiden opintotulosten pohjalta täysin yhdentekevä asia.

Myönteinen suhtautuminen koulunkäyntiin (ei siis vain sosiaalisuuden ja hengauksen vuoksi) näkyy nimen omaan maahanmuuttaja tyttöjen keskuudessa. Tälläkin hetkellä ysiluokalla koulussamme aloittaa useita kiitettävän keskiarvon omaavia somalityttöjä. Koulumenestys ei takaa menestystä työelämässä, muutenhan tytöt olisivat ajat sitten pesseet aikuisena pojat sen sijaan, että kitisisivät naisen eurosta. Mamukotien jälkeläiset syrjäytyvät helpommin monestakin syystä.
1. Kodista tulee kannustusta koulumenestykseen, mutta varsinaista apua usein ei. Vanhempien taidot eivät riitä auttamiseen.
2. Suomalainen työelämä ja kulttuuri on sen verran vierasta, ettei työpaikan saaminen käy yhtä helposti. Tässä ei niin ikään koti kykene tukemaan.
3. Uskonnollinen vaatetus ja estot eväävät tiettyihin ammatteihin pääsyn.
4. Maahanmuuttajaperheen suhteet ja verkostot työnantajiin ovat vaatimattomat verrattuna useisiin natiiveihin ja kaksikolmasosaa työpaikoista perustuu näihin suhteisiin. Verkostoja on vietnamilaisilla kynsiliikkeisiin ja turkkilaisilla ravintoloihin, mutta siihen ne sitten jäävätkin.

Jotta nämä asiat lakkaisivat haittaamasta esimerkiksi työnsaantia, joudutaan mm. somalialaisia perheitä ja oppilaita tukemaan huomattavasti. Parhaimmillaan se on laadukasta oppilaanohjausta sekä integrointia. Pahimmillaan tuki on työllistettäessä positiivista diskriminaatiota ja erilaisia vähemmistöprivileegioita.

[Jaska Brown]

Käy ilmi, että maahanmuuttajalapset suhtautuvat kouluun ja koulunkäyntiin myönteisemmin kuin kantislapset, ja että mamulasten vanhemmatkin suhtautuvat kouluttautumiseen myönteisesti.

Se, että kysytään suhtautuuko myönteisesti vai kielteisesti ei kerro yhtään mitään siitä, miten se näkyy käytännössä. Kysymys on erittäin subjektiivinen. Rautalangasta väännettynä: jos peruskoulun parhailta oppilailta kysytään, aika suuri osa sanoo ettei viihdy koulussa lainkaan (eikä ihme, kun ottaa huomioon peruskoulun tilan), kun taas moni häiriöoppilas voi vastata viihtyvänsä hyvin (minulle on näytetty juuri tähän liittyvä vastaus, jossa oppilas sanoo viihtyvänsä koulussa hyvin ja lisäselvityksessä täsmentää, että viihtyy hyvin kavereiden kanssa ja välitunneilla, mutta oppitunnit ovat tylsiä).
Eräisiin tiettyihin maahanmuuttajaryhmiin kuuluvilla taas on tapana arvioida oma osaamistasonsa todella positiivisesti, vaikka tulos on täyttä nollaa. Kysyttäessä selitystä vastaus on usein tyyliä "kyllä minä nämä osaan, kokeessa ei vain onnistu". Tämän ovat kertoneet useatkin opettajat. Onkin odotettavissa, että kohta arvosanat määräytyvät ainakin osin oppilaan oman arvioinnin perusteella, kun kokeisiin perustuva arviointi tuntuu sortavan...

Vanhemmat taas haluavat lapsistaan tulevan lääkäreitä, lakimiehiä ja diplomi-insinöörejä ottamatta lainkaan huomioon, että siihen vaaditaan melkoinen työmäärä ja osaamistaso. Kysely kertoo enemmän haaveista kuin realismista.

[Nikopol]

Mamujen koulumyönteisyys on vanha hattu. Koko mamukeskustelu tuntuu Hassun Hatuntekijän teekutsuilta, koska samoja juttuja kierrätetään vähän uudella spinnillä, sitten vaihdetaan paikkoja, eikö kukaan saa oikeasti mitään syötävää.

Edellisellä kierroksilla totesin:

Minun mielestäni uutisen tärkein sisältö on se että maahanmuuttajat eivät pärjää koulussa, ja syynä on resurssipula. Jos tilanteeseen halutaan muutosta, pitää saada lisää hilloa tai jakaa mamut tasan kaikkiin kaupungin kouluihin ja varmistaa ettei kaupunki rikastu enempää. Noin niin kuin kookospähkinänkuoressa.

Mutta oletetaan etteivät mediaa kiinnosta kaikille jo ennestään selvät tosiasiat. Raportista pitää löytää jotain uutta ja positiivista. Ja OPH toimittaa: sopivasti etsimällä löydetään kullankiiltoa isossa kasassa soraa - Aamulehden mukaan

Toisen polven maahanmuuttajat pärjäävät koulussa jopa kantaväestöä paremmin. Tämä ryhmä on kuitenkin vielä toistaiseksi varsin pieni.

Maahanmuuttajissa on siis joitakin poikkeuksellisen lahjakkaita yksilöitä, tai ainakin keskivertokantaväestöön nähden lahjakkaita.Mutta ei kovin paljon. Niinhän se on että erityinen lahjakkuus on harvassa - muuten se ei olisi erityistä. Mikä helvetti tässä oli uutisoimisen arvoista? Miksi tästä sinänsä ihan kivasta jutusta piti tehdä koko uutisoinnin keskeinen teema? Miksi otsikko piti vetää ei-yleistettävästä yksittäistapauksesta eikä toisen polven maahanmuuttajien todistetuista ja tunnetuista ongelmista? Lisääkö tällainen uutisointi median luotettavuutta? Tuo OPH:n raportti on kovaa dataa. Siitä vedetyt otsikot ovat tahallisesti harhaan johtavaa mokutusta, eli monikulttuurisuuden puffaamista hienona ja ihanana asiana joka on rikkautta, rikkautta, rikkautta.

Ja tähän lopuksi lisäätutkittua tietoa Outi Soilamolta:

Pieni määrä maahanmuuttajataustaisia oppilaita rikastutti koko luokan opiskelua, mutta jos oppilaita oli enemmän kuin kolme, rikkaus muuttui yleensä rasitukseksi.

Päivi Lipponen, herätys! Aistittu huonoa asennetta!

Eipä tarvitse muuttaa pilkkuakaan vanhoista teksteistä. Sen verran ennustettavaa tämä touhu on.

[Tuomas3]

Myönteinen suhtautuminen koulunkäyntiin (ei siis vain sosiaalisuuden ja hengauksen vuoksi) näkyy nimen omaan maahanmuuttaja tyttöjen keskuudessa. Tälläkin hetkellä ysiluokalla koulussamme aloittaa useita kiitettävän keskiarvon omaavia somalityttöjä. Koulumenestys ei takaa menestystä työelämässä, muutenhan tytöt olisivat ajat sitten pesseet aikuisena pojat sen sijaan, että kitisisivät naisen eurosta. Mamukotien jälkeläiset syrjäytyvät helpommin monestakin syystä.
1. Kodista tulee kannustusta koulumenestykseen, mutta varsinaista apua usein ei. Vanhempien taidot eivät riitä auttamiseen.
2. Suomalainen työelämä ja kulttuuri on sen verran vierasta, ettei työpaikan saaminen käy yhtä helposti. Tässä ei niin ikään koti kykene tukemaan.
3. Uskonnollinen vaatetus ja estot eväävät tiettyihin ammatteihin pääsyn.
4. Maahanmuuttajaperheen suhteet ja verkostot työnantajiin ovat vaatimattomat verrattuna useisiin natiiveihin ja kaksikolmasosaa työpaikoista perustuu näihin suhteisiin. Verkostoja on vietnamilaisilla kynsiliikkeisiin ja turkkilaisilla ravintoloihin, mutta siihen ne sitten jäävätkin.

Jotta nämä asiat lakkaisivat haittaamasta esimerkiksi työnsaantia, joudutaan mm. somalialaisia perheitä ja oppilaita tukemaan huomattavasti. Parhaimmillaan se on laadukasta oppilaanohjausta sekä integrointia. Pahimmillaan tuki on työllistettäessä positiivista diskriminaatiota ja erilaisia vähemmistöprivileegioita.

Jätit tärkeimmän sanomatta.

Somalitytöt opiskelevat, koska opiskelu tarjoaa heikon toivonvireen vauvakoneena aloituksen lykkääntymisestä hamaan tulevaisuuteen. Opinnoissa menestyvä somalityttö saattaa saada luvan opiskella lisää, jolloin avioliitto ei odota heti nurkan takana.

Lopulta se vauvatehtailu täytyy aloittaa kuitenkin. Somalinaisten työllistymättömyys ei johdu luettelemistasi syistä 1.-4., vaan tasan siitä, että oli mentävä naimisiin.

Ongelma on tosi, mutta ei totaalinen. "Moderneja" somalinaisia löytyy ja lisää tulee koko ajan. Kaikki eivät mene naimisiin ja oppivat jo ysillä oikeutensa. Eräskin entinen oppilaani on oikkiksessa. Lisäksi on huomioitava, että Suomen oloissa ei kannata tehdä tusinaa kakaroita, kun taas Somaliassa se lisäsi vaurastumista ja valtaa.

[Tuomas3]

Nikopol kirjoittaa totisinta totta.

En voi kehua mamuvanhempien myönteisyyttä koulua kohtaan. Lapset ovat poissa koulusta runsaasti mitä ihmeellisimmistä syistä. Vanhemmat eivät näe koulua ja opetusta tärkeänä asiana. He voivat tulla (koputtamatta) kesken oppitunnin luokaan, hakea oppilaan kotiin syytä ilmoittamatta, eivät ilmoita taksinkuljettajalle, että lapsi ei ole koulussa, taksi etsii häntä turhaan ym. Mamulasten lomat alkavat viikkoa aikaisemmin kuin muilla ja loppuvat vasta syyskuun alussa, kun muut ovat käyneet koulua jo pari viikkoa. Opettaja vastaa siitä, että myös poissaolevat suorittavat saman oppimäärän kuin läsnäolleet. Ääritapauksissa mamuvanhempi huutaa lasten kuullen törkeyksiä ja joskus jopa uhkauksia koulun opettajalle tai henkilökunnalle.

Tämä ei osoita erityistä tai minkäänlaista kunnioitusta tai arvostusta koulua kohtaan. Kotoa saatu asenne periytyy helposti lapsille.

Minulla on pääosin hyviä kokemuksia mamuvanhempien käyttäytymisestä koulun työntekijöitä kohtaan ja eri toten itseäni. Vaikka maahanmuuttoa kovalla kädellä rajoittaisinkin, niin täytyy myöntää, ettei mamuvanhemmat ole minun nähteni koskaan käyttäytyneet erityisen röyhkeästi. Kymmeneltä vuodelta pari arveluttavaa tapausta tulee mieleen, mutta natiiviperheiltä kymmeniä ja meidän koulun rikastusprosentti on ollut vaihdellen 20-40%.

Kuultuja ongelmia: Jotkut eivät neuvottele tosissaan naisopettajien kanssa ja vähättelevät niitä (näitä en tietty itse näe vaan ainoastaan kuulen). Mamuilla on eri ajankohtina juhlapyhät ja kaikki vanhemmat eivät ymmärrä, että lomaan tarvitaan rehtorin lupa.

[Toni R Jyväskylästä]

Myönteinen suhtautuminen koulunkäyntiin (ei siis vain sosiaalisuuden ja hengauksen vuoksi) näkyy nimen omaan maahanmuuttaja tyttöjen keskuudessa. Tälläkin hetkellä ysiluokalla koulussamme aloittaa useita kiitettävän keskiarvon omaavia somalityttöjä. Koulumenestys ei takaa menestystä työelämässä, muutenhan tytöt olisivat ajat sitten pesseet aikuisena pojat sen sijaan, että kitisisivät naisen eurosta. Mamukotien jälkeläiset syrjäytyvät helpommin monestakin syystä.
1. Kodista tulee kannustusta koulumenestykseen, mutta varsinaista apua usein ei. Vanhempien taidot eivät riitä auttamiseen.
2. Suomalainen työelämä ja kulttuuri on sen verran vierasta, ettei työpaikan saaminen käy yhtä helposti. Tässä ei niin ikään koti kykene tukemaan.
3. Uskonnollinen vaatetus ja estot eväävät tiettyihin ammatteihin pääsyn.
4. Maahanmuuttajaperheen suhteet ja verkostot työnantajiin ovat vaatimattomat verrattuna useisiin natiiveihin ja kaksikolmasosaa työpaikoista perustuu näihin suhteisiin. Verkostoja on vietnamilaisilla kynsiliikkeisiin ja turkkilaisilla ravintoloihin, mutta siihen ne sitten jäävätkin.

Jotta nämä asiat lakkaisivat haittaamasta esimerkiksi työnsaantia, joudutaan mm. somalialaisia perheitä ja oppilaita tukemaan huomattavasti. Parhaimmillaan se on laadukasta oppilaanohjausta sekä integrointia. Pahimmillaan tuki on työllistettäessä positiivista diskriminaatiota ja erilaisia vähemmistöprivileegioita.

Jätit tärkeimmän sanomatta.

Somalitytöt opiskelevat, koska opiskelu tarjoaa heikon toivonvireen vauvakoneena aloituksen lykkääntymisestä hamaan tulevaisuuteen. Opinnoissa menestyvä somalityttö saattaa saada luvan opiskella lisää, jolloin avioliitto ei odota heti nurkan takana.

Lopulta se vauvatehtailu täytyy aloittaa kuitenkin. Somalinaisten työllistymättömyys ei johdu luettelemistasi syistä 1.-4., vaan tasan siitä, että oli mentävä naimisiin.

Ongelma on tosi, mutta ei totaalinen. "Moderneja" somalinaisia löytyy ja lisää tulee koko ajan. Kaikki eivät mene naimisiin ja oppivat jo ysillä oikeutensa. Eräskin entinen oppilaani on oikkiksessa. Lisäksi on huomioitava, että Suomen oloissa ei kannata tehdä tusinaa kakaroita, kun taas Somaliassa se lisäsi vaurastumista ja valtaa.

Uskotko että nämäkin älykkäät naiset ovat kuitenkin joutuneet käymään läpi somaleiden ihanan ympärileikkauksen perinteen? En usko että ihminen voi olla täysin tasapainoinen jos palasia puuttuu, kipu on varmasti arkipäivää.

[Tuomas3]

Myönteinen suhtautuminen koulunkäyntiin (ei siis vain sosiaalisuuden ja hengauksen vuoksi) näkyy nimen omaan maahanmuuttaja tyttöjen keskuudessa. Tälläkin hetkellä ysiluokalla koulussamme aloittaa useita kiitettävän keskiarvon omaavia somalityttöjä. Koulumenestys ei takaa menestystä työelämässä, muutenhan tytöt olisivat ajat sitten pesseet aikuisena pojat sen sijaan, että kitisisivät naisen eurosta. Mamukotien jälkeläiset syrjäytyvät helpommin monestakin syystä.
1. Kodista tulee kannustusta koulumenestykseen, mutta varsinaista apua usein ei. Vanhempien taidot eivät riitä auttamiseen.
2. Suomalainen työelämä ja kulttuuri on sen verran vierasta, ettei työpaikan saaminen käy yhtä helposti. Tässä ei niin ikään koti kykene tukemaan.
3. Uskonnollinen vaatetus ja estot eväävät tiettyihin ammatteihin pääsyn.
4. Maahanmuuttajaperheen suhteet ja verkostot työnantajiin ovat vaatimattomat verrattuna useisiin natiiveihin ja kaksikolmasosaa työpaikoista perustuu näihin suhteisiin. Verkostoja on vietnamilaisilla kynsiliikkeisiin ja turkkilaisilla ravintoloihin, mutta siihen ne sitten jäävätkin.

Jotta nämä asiat lakkaisivat haittaamasta esimerkiksi työnsaantia, joudutaan mm. somalialaisia perheitä ja oppilaita tukemaan huomattavasti. Parhaimmillaan se on laadukasta oppilaanohjausta sekä integrointia. Pahimmillaan tuki on työllistettäessä positiivista diskriminaatiota ja erilaisia vähemmistöprivileegioita.

Jätit tärkeimmän sanomatta.

Somalitytöt opiskelevat, koska opiskelu tarjoaa heikon toivonvireen vauvakoneena aloituksen lykkääntymisestä hamaan tulevaisuuteen. Opinnoissa menestyvä somalityttö saattaa saada luvan opiskella lisää, jolloin avioliitto ei odota heti nurkan takana.

Lopulta se vauvatehtailu täytyy aloittaa kuitenkin. Somalinaisten työllistymättömyys ei johdu luettelemistasi syistä 1.-4., vaan tasan siitä, että oli mentävä naimisiin.

Ongelma on tosi, mutta ei totaalinen. "Moderneja" somalinaisia löytyy ja lisää tulee koko ajan. Kaikki eivät mene naimisiin ja oppivat jo ysillä oikeutensa. Eräskin entinen oppilaani on oikkiksessa. Lisäksi on huomioitava, että Suomen oloissa ei kannata tehdä tusinaa kakaroita, kun taas Somaliassa se lisäsi vaurastumista ja valtaa.

Uskotko että nämäkin älykkäät naiset ovat kuitenkin joutuneet käymään läpi somaleiden ihanan ympärileikkauksen perinteen? En usko että ihminen voi olla täysin tasapainoinen jos palasia puuttuu, kipu on varmasti arkipäivää.

Uskon vakaasti, että voi olla täysijärkinen vaikka palasia puuttuisikin, kunhan ei mene psykologian laitokselle. Se taatusti vaikuttaa psykososiaalisesti, muttei estä toimimasta matemaatikkona tai dippainssinä. Eikös ne värkit saa leikkaamalla kuntoonkin; meinaan nääs tehdäänhän sukupuolenvaihdosleikkauksiakin. Sitä paitsi täysin tasapainoista naista ei ole vielä vastaani tullut ensimmäistäkään .

Toiset perheet ovat sivistyneempiä kuin toiset, eivätkä silvo jälkeläisiään. "Vanhankansan" perheissä naisen individualistinen sosioekonominen menestys on todennäköisesti heikompi myös mainitun naimakaupan ja lapsitehtailun myötä.

[Koskela Suomesta]

Koska puolet maahanmuuttajaikäluokista tutkimusten mukaan "syrjäytyy" peruskoulun jälkeen, eli ei ole opiskelemassa tai töissä, niin eipä tuo heidän "myönteinen suhtautumisensa" koulunkäyntiin missään näy, päinvastoin.

Tällaiset "positiiviset suhtautumiset" ovat varmaan hienoja juttuja postmodernien vihervassareiden mielestä, joille asiat ovat niin kuin ne fiiliksellä näyttävät oleva, mutta se oikea todellisuus on sitten aikalailla karumpaa.

Ilmeisesti näiden sos. mamujen mielestä on kiva hengailla koulussa, eli siihen suhtaudutaan myönteisesti, mutta mitään ei olla valmiita panostamaan niihin opintoihin joiden vuoksi siellä oikeasti ollaan. Heille se taitaa vain olla mukava tapa hengailla yhdessä, se opiskelu on suurimmalle osalle (ei tietenkään kaikille) noiden opintotulosten pohjalta täysin yhdentekevä asia.

Myönteinen suhtautuminen koulunkäyntiin (ei siis vain sosiaalisuuden ja hengauksen vuoksi) näkyy nimen omaan maahanmuuttaja tyttöjen keskuudessa. Tälläkin hetkellä ysiluokalla koulussamme aloittaa useita kiitettävän keskiarvon omaavia somalityttöjä. Koulumenestys ei takaa menestystä työelämässä, muutenhan tytöt olisivat ajat sitten pesseet aikuisena pojat sen sijaan, että kitisisivät naisen eurosta. Mamukotien jälkeläiset syrjäytyvät helpommin monestakin syystä.
1. Kodista tulee kannustusta koulumenestykseen, mutta varsinaista apua usein ei. Vanhempien taidot eivät riitä auttamiseen.
2. Suomalainen työelämä ja kulttuuri on sen verran vierasta, ettei työpaikan saaminen käy yhtä helposti. Tässä ei niin ikään koti kykene tukemaan.
3. Uskonnollinen vaatetus ja estot eväävät tiettyihin ammatteihin pääsyn.
4. Maahanmuuttajaperheen suhteet ja verkostot työnantajiin ovat vaatimattomat verrattuna useisiin natiiveihin ja kaksikolmasosaa työpaikoista perustuu näihin suhteisiin. Verkostoja on vietnamilaisilla kynsiliikkeisiin ja turkkilaisilla ravintoloihin, mutta siihen ne sitten jäävätkin.

Jotta nämä asiat lakkaisivat haittaamasta esimerkiksi työnsaantia, joudutaan mm. somalialaisia perheitä ja oppilaita tukemaan huomattavasti. Parhaimmillaan se on laadukasta oppilaanohjausta sekä integrointia. Pahimmillaan tuki on työllistettäessä positiivista diskriminaatiota ja erilaisia vähemmistöprivileegioita.

Puhut aivan aidan seipäästä. Minä kirjoitin niistä jotka eivät jatka opiskeluja joten nuo työnhakujututkin ovat täysin hypoteettisia. Kukaan taustasta riippumatta ei saa töitä jos lopettaa opiskelut armovitosiin ja peruskouluun.

Toinen asia on että puhut siinäkin aivan eri asiasta kuin minä on se mitä muutkin tuossa edellä kirjoittivat eli että koulussa viihtyminen on täysin eri asia kuin opiskelujen kiinnostaminen saati niissä menestyminen. Tämä porukka kyllä viihtyy koulussa, mutta sosiaalisista syistä. Oma poika oli ison täkäläisen koulun paras oppilas, mutta vihasi koko laitosta ja olisi pitänyt pilana pelkkää kysymystäkin että viihtyykö hän siellä. Itse olin keskitasoa parempi oppilas aikanaan, mutta että olisin viihtynyt siellä? ei helvetissä. Minusta tuntuu näppituntumalta että mitä paremmista oppilaista on kyse, sen huonommin he siellä viihtyvät. Asiasta tuskin on julkaistuja tutkimustuloksia, koska ne olisivat koululaitokselle ilmeisesti aika noloja.

Ja kolmas asia siihen kun sanot että et ole törmännyt mamuvanhempien taholta samanlaiseen käyttäytymiseen kuin Bonadvenura, niin syy siihen on käsittääkseni se että olet mies, ja kertomasi mukaan rehtori. Sukupuoli ja muodollinen asema kun merkitsevät thar-kulttuureissa aivan toisella tavalla kuin meidän kulttuurissamme.

[simo]

Peruskoululaitoksen ensisijainen tarkoitus on pitää nuoriso pois kaduilta valvotuissa tiloissa. Oppiminen on toissijainen tavoite. Järjestelmä on useimmille älykkäämmille nuorille kärsimystä. Sekin jalostaa joitain.

Peruskoulu on DDR:n aikainen helvetinkone.

[Koskela Suomesta]

Peruslaitoksen ensisijainen tarkoitus on pitää nuoriso pois kaduilta valvotuissa tiloissa. Oppiminen on toissijainen tavoite. Järjestelmä on useimmille älykkäämmille nuorille kärsimystä. Sekin jalostaa joitain.

Peruskoulu on DDR:n aikainen helvetinkone.

Kärsimys ei jalosta, se tappaa sielusta jotain, aina.

Ja nykymaailman pullajaloille pitää taas täsmentää että kärsimys ei ole sitä että on väärän merkkiset farkut tai väärän väristä kynsilakkaa tai lyö varpaansa kynnykseen....   

[simo]

Peruslaitoksen ensisijainen tarkoitus on pitää nuoriso pois kaduilta valvotuissa tiloissa. Oppiminen on toissijainen tavoite. Järjestelmä on useimmille älykkäämmille nuorille kärsimystä. Sekin jalostaa joitain.

Peruskoulu on DDR:n aikainen helvetinkone.

Kärsimys ei jalosta, se tappaa sielusta jotain, aina.

Ja nykymaailman pullajaloille pitää taas täsmentää että kärsimys ei ole sitä että on väärän merkkiset farkut tai väärän väristä kynsilakkaa tai lyö varpaansa kynnykseen....   

Sielu kuluu kärsiessä, tosi on.  Miten on näiden Cai-Göran Alexander Stupidon kaltaisten koulukiusaajien sielun laita. Turvonnut selvästi.

Voisi olettaa pahimmin vinksahtaneiden monikulttuuriin hurahtaneiden vähiten kärsineen huonoista kouluoloista?

[Tuomas3]

Koska puolet maahanmuuttajaikäluokista tutkimusten mukaan "syrjäytyy" peruskoulun jälkeen, eli ei ole opiskelemassa tai töissä, niin eipä tuo heidän "myönteinen suhtautumisensa" koulunkäyntiin missään näy, päinvastoin.

Tällaiset "positiiviset suhtautumiset" ovat varmaan hienoja juttuja postmodernien vihervassareiden mielestä, joille asiat ovat niin kuin ne fiiliksellä näyttävät oleva, mutta se oikea todellisuus on sitten aikalailla karumpaa.

Ilmeisesti näiden sos. mamujen mielestä on kiva hengailla koulussa, eli siihen suhtaudutaan myönteisesti, mutta mitään ei olla valmiita panostamaan niihin opintoihin joiden vuoksi siellä oikeasti ollaan. Heille se taitaa vain olla mukava tapa hengailla yhdessä, se opiskelu on suurimmalle osalle (ei tietenkään kaikille) noiden opintotulosten pohjalta täysin yhdentekevä asia.

Myönteinen suhtautuminen koulunkäyntiin (ei siis vain sosiaalisuuden ja hengauksen vuoksi) näkyy nimen omaan maahanmuuttaja tyttöjen keskuudessa. Tälläkin hetkellä ysiluokalla koulussamme aloittaa useita kiitettävän keskiarvon omaavia somalityttöjä. Koulumenestys ei takaa menestystä työelämässä, muutenhan tytöt olisivat ajat sitten pesseet aikuisena pojat sen sijaan, että kitisisivät naisen eurosta. Mamukotien jälkeläiset syrjäytyvät helpommin monestakin syystä.
1. Kodista tulee kannustusta koulumenestykseen, mutta varsinaista apua usein ei. Vanhempien taidot eivät riitä auttamiseen.
2. Suomalainen työelämä ja kulttuuri on sen verran vierasta, ettei työpaikan saaminen käy yhtä helposti. Tässä ei niin ikään koti kykene tukemaan.
3. Uskonnollinen vaatetus ja estot eväävät tiettyihin ammatteihin pääsyn.
4. Maahanmuuttajaperheen suhteet ja verkostot työnantajiin ovat vaatimattomat verrattuna useisiin natiiveihin ja kaksikolmasosaa työpaikoista perustuu näihin suhteisiin. Verkostoja on vietnamilaisilla kynsiliikkeisiin ja turkkilaisilla ravintoloihin, mutta siihen ne sitten jäävätkin.

Jotta nämä asiat lakkaisivat haittaamasta esimerkiksi työnsaantia, joudutaan mm. somalialaisia perheitä ja oppilaita tukemaan huomattavasti. Parhaimmillaan se on laadukasta oppilaanohjausta sekä integrointia. Pahimmillaan tuki on työllistettäessä positiivista diskriminaatiota ja erilaisia vähemmistöprivileegioita.

Puhut aivan aidan seipäästä. Minä kirjoitin niistä jotka eivät jatka opiskeluja joten nuo työnhakujututkin ovat täysin hypoteettisia. Kukaan taustasta riippumatta ei saa töitä jos lopettaa opiskelut armovitosiin ja peruskouluun.

Toinen asia on että puhut siinäkin aivan eri asiasta kuin minä on se mitä muutkin tuossa edellä kirjoittivat eli että koulussa viihtyminen on täysin eri asia kuin opiskelujen kiinnostaminen saati niissä menestyminen. Tämä porukka kyllä viihtyy koulussa, mutta sosiaalisista syistä. Oma poika oli ison täkäläisen koulun paras oppilas, mutta vihasi koko laitosta ja olisi pitänyt pilana pelkkää kysymystäkin että viihtyykö hän siellä. Itse olin keskitasoa parempi oppilas aikanaan, mutta että olisin viihtynyt siellä? ei helvetissä. Minusta tuntuu näppituntumalta että mitä paremmista oppilaista on kyse, sen huonommin he siellä viihtyvät. Asiasta tuskin on julkaistuja tutkimustuloksia, koska ne olisivat koululaitokselle ilmeisesti aika noloja.

Ja kolmas asia siihen kun sanot että et ole törmännyt mamuvanhempien taholta samanlaiseen käyttäytymiseen kuin Bonadvenura, niin syy siihen on käsittääkseni se että olet mies, ja kertomasi mukaan rehtori. Sukupuoli ja muodollinen asema kun merkitsevät thar-kulttuureissa aivan toisella tavalla kuin meidän kulttuurissamme.

Yritin rajata erikseen koulussa viihtymisen oppimisen takia (myönteinen suhtautuminen koulunkäyntiin) ja koulussa viihtymisen sosiaalisuuden vuoksi. Puhuin ensin mainitusta. Pitäisi tietty tarkastaa kumpaa kysely itsessään tarkoitti, viihtymistä vai koulumyönteisyyttä. Käsitin sen tarkoittavan jälkimmäistä. Kirjoitit syrjäynyneistä, jotka eivät jatka opiskelua tahi mene työelämään ja näitä on mamunuorissa viljalti, kuten sanoitkin. Nostin esille muutamia niihin liittyviä ongelmia.

Monet lahjakkaat eivät viihdy kouluissa, joissa opetellaan asioita ulkoa ja toimitaan samojen kaavojen ja rutiineiden mukaan. Kaikilla on tietty omat lahjakkuutensa, joita pk ei useimmiten onnistu saamaan esiin ja tämä tuo harhaisen kuvan siitä, että kuka on ns lahjakas ja kuka ei. Koulunumerot eivät sanele lahjakkuutta. Jos pärjää koulun pihamaalla, niin pärjää todennäköisesti myös elämässään paremmin, mikäli elinympäristö ei tulevaisuudessa dramaattisesti muutu. Yhteiskuntamme on koulutusorientoitunut, joten koulupudokkaiden syrjäytymisriski on etnisyydestä riippumatta heikko.

Aikaisemmassa postauksessa myönsin sukupuoleeni sidotun edun ja olen siitä tietoinen. Retoriikkani ja itsevarmuuteni on lisäksi sitä luokkaa, että se lisää uskottavuutta mamupatriarkaatin silmissä. Onnistuin muistamaan yhden viiden vuoden takaisen jutun, jossa tohtoriskoulutettu afrikkalainen isä tuli puhumaan minulle poikansa puolesta, joka ei ollut päässyt mihinkään jatkokoulutuspaikkaan. Hän esitti asian siten, että kun hänen pojan kaltaisensa kasvavat isoksi niin he tulevat ilolla tervehtimään niitä ja antavat lahjoja niille, jotka ovat auttaneet menestymään. Jos taas ne eivät menesty, he tulevat ja lyövät. Hänen poikansa oli hiljainen nörtti, joten pidin sitä silloin lähinnä huvittavana. Poika autettiin moniammatillisesti jatkoon, mutta vielä ei ole lahjoja näkynyt. Jälkikäteen mietin oliko kyseessä uhkaus vai hypoteesi.

[iäti]

Taloussanomien 12.7.2012 mukaan koulut eriytyvät ja ongelma ei ole maahanmuuttajien osuus vaan vanhempien koulutustaso. Rohkenen väittää, että kaksi edellämainittua muuttujaa korreloivat keskenään, ihan siltä pohjalta että suomalaiset ovat korkeasti koulutettuja.

[Nikopol]

Nimim. Simo: erittele ja perustele peruskoulun kritiikkisi, kiitos. Parannusehdotuksineen.

[guest8096]

Peruslaitoksen ensisijainen tarkoitus on pitää nuoriso pois kaduilta valvotuissa tiloissa. Oppiminen on toissijainen tavoite. Järjestelmä on useimmille älykkäämmille nuorille kärsimystä. Sekin jalostaa joitain.

Peruskoulu on DDR:n aikainen helvetinkone.

Kärsimys ei jalosta, se tappaa sielusta jotain, aina.

Ja nykymaailman pullajaloille pitää taas täsmentää että kärsimys ei ole sitä että on väärän merkkiset farkut tai väärän väristä kynsilakkaa tai lyö varpaansa kynnykseen....   

Toisaalta jos ei ole kokenut edes kohtuullista määrää kärsimystä, niin ei kestä mitään kun tulee ensimmäinen suuri vastoinkäyminen. Tuuli puhaltaa sellaiset pumpulissa kasvaneet nurin.

[sunimh]

Oma poika oli ison täkäläisen koulun paras oppilas, mutta vihasi koko laitosta ja olisi pitänyt pilana pelkkää kysymystäkin että viihtyykö hän siellä. Itse olin keskitasoa parempi oppilas aikanaan, mutta että olisin viihtynyt siellä? ei helvetissä. Minusta tuntuu näppituntumalta että mitä paremmista oppilaista on kyse, sen huonommin he siellä viihtyvät.

No ei pitänyt paikkaansa ainakaan omalla kohdallani. En nyt sano, että olisin ollut koulun paras oppilas, mutta keskiarvot olivat kuitenkin aina 9.0 tienoilla tai yli, enkä kokenut mitään erityisiä viihtymisongelmia. Osasyynä saattoi toki olla se, että ymmärsin jo ala-asteikäisenä pyrkiä yläasteeksi kieliluokalle, jonne (kuten osoittautui) pyrkiminen suodatti ainakin pahimmat hörhöt pois. Sama juttu lukioon pyrkiessä; hyvän keskiarvon ja arvosanojen suoma valinnanvapaus myöhempien opiskelupaikkojen suhteen on (ainakin Suomessa) tärkeää ennen kaikkea juuri siksi, että voi valita paikan ilman häiriköitä ja moniongelmatapauksia. Tietenkin sivutuotteena saa myös parempaa opetusta, kun aikaa jää itse asiaankin.

[skrabb]

Erot kasvavat, näin koulu syrjäytyy

Suomea pidetään koulutuksen Pisa-ihmemaana, mutta pääkaupunkiseudulla koulukohtaiset erot ovat hurjia. Pieni porukka puhuu "maahanmuuttajakouluista", mutta ongelma on kotoperäisen syrjäytymisen kasautuminen ongelmalähiöihin. Mitä vanhempien kannattaisi tehdä?

Elina Ranta
12.7.2012 06:01

Tiettyjen pääkaupunkiseudun koulujen huono maine huolestuttaa monia vanhempia, joiden lapset aloittavat koulutiensä tänä syksynä. Koulujen väliset erot kasvavat, ja eräitä niistä vältellään jo.

Parhaimpien ja heikoimpien koulujen välinen ero keskimääräisissä oppimistuloksissa vastaa Pisa-tutkimusten mukaan 2,5 vuoden oppimista. Helsingin koulujen erot ovat yhtä suuria kuin erot Irlannin, Kanadan ja Azerbaidžanin kouluissa.

Kun lähiön ja koulun kurjistumisen noidankehä syntyy, itseään ruokkivaan eriytymiskehitykseen on vaikea vaikuttaa, kuten useissa Euroopan maissa on nähty. Tutkija Venla Bernelius ei osaa arvioida, ollaanko tietyissä pääkaupunkiseudun kouluissa jo kriittisessä pisteessä.
– Jos erot pääsevät repeämään tietyn rajan yli, kehitystä on vaikea enää pysäyttää. On erilaisia arvioita, mikä on se kriittinen piste.

Alueen koulutustaso tärkein mittari

Pääkaupunkiseudun koulujen väliset erot ovat huimia Suomen oloihin, Bernelius arvioi.
– On niitä kouluja, joiden alueella valtaosa aikuisista on korkeakoulutettuja ja niitä, joissa korkeakoulutettuja on todella vähän. Ongelmana eivät ole maahanmuuttajat vaan koulutustason suuret erot. Heikommissa paikoissa tosin maahanmuuttajienkin osuus on suuri, Bernelius kertoo.

Bernelius tutkii parhaillaan koulujen alueellista eriytymiskehitystä Helsingin Seudulla MetrOP projektissa. Dosentti Matti Rimpelän mukaan koulujen väliset erot ovat hälyttäviä Helsingin lisäksi Espoossa ja Kauniaisissa. Suuntaus näkyy myös ainakin Turussa.

Tutkimuksessa selvitetään myös, miten lasten oppiminen ja terveys liittyvät toisiinsa. Oppilaiden terveyden on jo todettu olevan voimakkaasti yhteydessä koulumenestykseen.

Ongelmakoulut piikkinä koulujärjestelmässä

Aihe on hyvin herkkä – niin kouluille, perheille kuin tutkijoille. Eriytymisestä on vaikea puhua leimaamatta tiettyjä kouluja. Moni vastustaa ranking-listoja, mutta samalla vanhempien viidakkorumpu toimii.

Parhaillaan opetusministeriö ja kaupungit vääntävät kättä siitä, miten kouluja pitäisi tukea uudistettavassa valtionosuusjärjestelmässä.

Pääkaupunkiseudulla huono-osaisuus tiivistyy vanhoille lähiöalueille ja Helsingin itäisiin kaupunginosiin. Vahvimmin heikkoihin oppimistuloksiin vaikuttavat vuokra-asuntojen osuus, asuntojen hinnat, aikuisten matala koulutustaso ja maahanmuuttajien osuus.

Eri kaupunginosissa korkeakoulutettuja on 10–80 prosenttia. Toimeentulotuen saajien osuudessa erot kaupunginosittain ovat jopa kymmenkertaisia. Tuorein väestöennuste pääkaupunkiseudulle vuodelle 2025 odottaa 100 000 uutta maahanmuuttajaa.

Koulun vaihdosta ei välttämättä suurta hyötyä

Koulun syrjäytymisen ja lapsen koulumenestyksen syy-yhteysmekaniikka on monisyinen joukko lapsen taustaan, persoonaan ja kouluympäristöön liittyviä tekijöitä. Bernelius korostaa, että yksilötasolla ilmiöt herkästi pakenevat tilastollisia todennäköisyyksiä.

Bernelius ymmärtää tutkijana ja äitinä huolen oman lähikoulun heikosta maineesta. On merkkejä siitä, että vanhemmat tekevät kouluvalintoja maineen perusteella. Joskus maineella ei ole edes todellisuuspohjaa.

http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2012/07/12/erot-kasvavat-nain-koulu-syrjaytyy/201233206/139

Maahanmuuttajat eivät ole ongelma, vaikka "heikommissa paikoissa tosin maahanmuuttajienkin osuus on suuri"!?
"Pieni porukka puhuu "maahanmuuttajakouluista..."
Kuinka se "pieni porukka" kehtaakaan moisista puhua - ihan perättömiä puheitahan ne ovat! 

lihavoinnit omia

[Iloveallpeople]

Aikamoinen sattuma, että tietyt maahanmuuttajaryhmät vain sattuvat olemaan tietynlaisissa kouluissa. Miten noin huono tuuri voi olla edes mahdollista.

[Uuno Nuivanen]

Toinen päätelmä: riittävä määrä mamuja ja white flightia muuttaa koulun kuin koulun huonoksi.

[skrabb]

Jäsen Nikopol on jo v. 2009 kommentoinut Berneliuksen argumentteja blogissaan Jälki-istunto.
Mukana myös Demari-lehti & Päikkä Lipponen (sd).

[...]
Berneliuksen mukaan yhtenä ongelmana on se, että oppilaat saavat nykyisin hakeutua mihin tahansa kouluun, mikäli paikkoja vain löytyy. "Koulumarkkinat" lisäävät eroja.

– Vanhemmat juoksevat koulujen maineen perässä. Tämä on surullista, koska ei ole näyttöä, että "huono koulu" sinänsä vaikuttaisi yksittäiseen oppimistulokseen. Vanhemmat voivat pistää lapsensa aika turvallisin mielin mihin tahansa helsinkiläiskouluun, Bernelius rauhoitteli.

Koulu saattaa vaikuttaa myös asumispäätökseen, kun vanhemmat haluavat varmistaa oppilaspaikan "hyvästä" koulusta. Bernelius varoittaa ilmiön haitoista. Britanniassa koulujen pisteytys on vaikuttanut jopa 34 prosenttia asuntojen hintoihin.
[...]

[...]
"Huonon" asuinalueen leima syntyy, jos maahanmuuttajien määrä ylittää tietyn kynnyksen.

– Silloin uhkana pelkästään maahanmuuttajalähiöiden ja -koulujen syntyminen, vaikka maahanmuuttajat eivät ole sinänsä mikään ongelma, hän korostaa.

Hänen mukaansa Ruotsissa on havaittu, että jos maahanmuuttajien osuus tietyllä alueella ylittää 20 prosenttia, keskiluokkainen kantaväestö haluaa muuttaa pois. Bernelius toteaa, että Helsingissäkin kynnys on ylittymässä joissakin kaupunginosissa.

Aha.

Kyse oli siis maahanmuuttajista, ei kaupungissa sen perustamisesta asti asustelleesta köyhästä ja ongelmaisesta vähäosaisesta kansanosasta.

Jopa löytyi selitys Lipposen mielenkiinnolle. Hänhän on suorastaan järkyttynyt:

Keskustelutilaisuuden emäntä, kansanedustaja Päivi Lipponen totesi järkyttyneensä väitöskirjan tiedoista, että koulut ovat alkaneet eriytyä pahan kerran Helsingissä.

Eriytymisellä Lipponen tarkoittaa nyt siis monikulttuuristumista. Sitä vanhaa, marxilaista luokkajakoa ei nyt kannata mainita, koska se ei näy eikä kuulu Lipposen Töölön-kotiin.
[...]

[...]
Minusta on järkyttävää että Herttoniemenrannan ala-asteen oppilaista 25% on maahanmuuttajia (tai -taustaisia). Miksi? Siksi että Herttoniemenranta on uusi, siisti, viihtyisä kaupunginosa hyvien kulkuyhteyksien varrella lähellä Helsingin kantakaupunkia. Asunnot ovat siellä hinnaltaan ainakin minulle yhtä tavoittamattomissa kuin Kaivopuistossa. Jos tällaisen alueen koululaisista joka neljäs on lähtöisin Suomen ulkopuolelta, täytyy todeta että alueelle on osunut erittäin hyvätuloisia ulkomaalaisia. Tai sitten jossain jaellaan porkkanoita toisille enemmän kuin toisille.

Kaikki tietävät että Herttoniemenrannassa on omistusasuntojen joukkoon siroteltuna merkittävä määrä sosiaalisesti tuetun asumisen yksiköitä, ts. vuokrataloja. Octavius kertoo lisää, ja siellähän Venla Berneliuskin möllöttää.
[...]

Koko oiva kirjoitus:
http://nikopol2008.blogspot.fi/2009/08/syksyn-enteita-2.html

Linkki Octaviuksen blogikirjoitukseen:
http://octavius1.wordpress.com/2008/11/

[...]
Asiasta kirjoittavat 28.11. Pravdan yleisönosastolla kaupunkimaantieteen opiskelijat Venla Bernelius, Katja Vilkama ja Hanna Virtanen. Ydinkohdat kirjoituksessa ovat seuraavat.

Ratkaisuksi on luotava uudenlaisia asunto-, kaupunki- ja kotouttamispolitiikan keinoja... Esimerkiksi asuntojen hallintamuotojen ja rahoituksen monipuolistaminen tarjoavat uusia vaihtoehtoja vuokra-asumisen rinnalle...Lisäinvestoinnit heikoimpien alueiden kouluihin ja asuinympäristöön...

Venla, Katja ja Hanna käsittääkseni ehdottavat siis, että maahanmuuttajille lahjoitettaisiin asunto tai hallintaoikeus asuntoon ilmeisesti ilman mitään vastiketta. Samalla monikulttuurin juurruttamiseen kaadettaisiin lisää rahaa, aina vain lisää rahaa, loputtomasti rahaa. Naisopiskelijat väläyttävät kirjoituksessaan myös mahdollisia pakkokeinoja eri väestöryhmien hajauttamiseksi.
[...]

[valkobandiitti]

" kaupunkimaantieteen opiskelijat Venla Bernelius, Katja Vilkama ja Hanna Virtanen".
Mitä vittua tarkoittaa kaupunkimaantieteen opiskelu? Mitä niistä tulee kun ne on valmistuneet? Kuka maksaa niiden palkan?

[Cicero]

" kaupunkimaantieteen opiskelijat Venla Bernelius, Katja Vilkama ja Hanna Virtanen".
Mitä vittua tarkoittaa kaupunkimaantieteen opiskelu? Mitä niistä tulee kun ne on valmistuneet? Kuka maksaa niiden palkan?

Suomessa on muutama pienehkö kaupunki ja tusina kylää jotka luulevat olevansa kaupunkeja. Varmasti hirveä kysyntä yksityisellä sektorilla näille opiskelijoille kunhan valmistuvat.

[simo]

Nimim. Simo: erittele ja perustele peruskoulun kritiikkisi, kiitos. Parannusehdotuksineen.

Olen itse käynyt kansakoulun, keskikoulun, lukion matemaattisen linjan ja yliopiston.
Lapseni ovat käyneet ns.peruskoulun ja jatkavat (toivottavasti) opintojaan.

Mikään sukupolvi ei koskaan ole halunnut palata vanhaan järjestelmään, vaikka siinä ei olisi sinällään ollut vikaa.

Aikuiskouluttajana tuloksia nähneenä sanoisin nykyjärjestelmän tuotteilta puuttuvan oikeanlaatuista kilpailuhenkeä. Koululuokissa aiemmin koettu yhteishenki on hukattu.

Vanhassa vara parempi, nyt kun soppaan lyödään mustikoita se sakenee.

[Ylppö]

Parannusehdotukseni on koululuokkien eriyttäminen eli apukoululuokkien palauttaminen tai lisääminen jos niitä jo käytössä on.

Oppimishaluiset omiin luokkiinsa ja kehitysvammaiset omiinsa.

Apukoulunopettajia tunteneena tiedän alueen olevan senverran hankala, ettei siitä tavallinen ope selviä.

[Tuomas3]

Parannusehdotukseni on koululuokkien eriyttäminen eli apukoululuokkien palauttaminen tai lisääminen jos niitä jo käytössä on.

Oppimishaluiset omiin luokkiinsa ja kehitysvammaiset omiinsa.

Apukoulunopettajia tunteneena tiedän alueen olevan senverran hankala, ettei siitä tavallinen ope selviä.

Apukoululuokat ovat nykyään nimellä emu luokat ja tarkkikset esy.

Voi olla että joudut tekemään monia uusia luokkia, koska oppimishalu on usein ainekohtaista. Joku pitää hissasta ja inhoaa pakkoruotsia. Joku ei pärjää matemaattisissa aineissa, mutta on hyvä kielissä sekä päinvastoin. Totta on, että tuollainen erittely tuottaa tulosta, mutta se on pirun kallista.

[Miniluv]

Siivosin ketjua. Pysytään aiheessa.

[Emo]

Siivosin ketjua. Pysytään aiheessa.

Näköjänsä tapoit ketjun.

[nimetön jäsen]

Toivoin että oma lapseni olisi säästynyt monikulttuuriselta koulunkäynniltä kun luokalla ei ole yhtään ja koulussakin vain marginaalisesti kulttuuria. Satuin kuitenkin katsomaan Espoon opetussuunnitelmaa:

1.1 Perusopetuksen arvopohja

Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen.

Äidinkieli:

- suomen kielen sosiaaliseen ja maantieteelliseen vaihteluun perehtymistä (ammattikielet, alueelliset murteet, slangi) sekä monikulttuurisen Suomen eri kieliin tutustumista AK2

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee
Oppilas
- oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta ja vaihtelusta
- kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia ja kulttuureja kohtaan

Maantieto:

Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle.

KESKEISET SISÄLLÖT
Eliöt ja elinympäristöt
- lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja ohjattu kasvien keruu
- eliöiden elinympäristöjä, kuten metsä ja suo, ravintoketjut sekä metsien hyötykäyttö
Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys
- ihmisen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän fyysiset,
psyykkiset ja sosiaaliset muutokset
- oman kehon arvostus ja suojelu, tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät
sekä seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu
- ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät, suvaitsevaisuus
sekä ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu

Uskonto:

Eettisyyteen kasvaminen
- oikeudenmukaisuus, myötätunto, suvaitsevaisuus (kultainen sääntö) AK4, AK5

Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma
- suvaitsevaisuus; lapsi ja hänen ystävänsä (nähdään, että on erilaisia katsomuksia, joihin
lapsen ystävät ja luokkatoverit kuuluvat) AK2

TAVOITTEET
Oppilas
- tutustuu islamin keskeisiin opillisiin peruspiirteisiin
- oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista
- oppii ymmärtämään ja suvaitsemaan erilaisuutta AK2

Minkä ikäisenä käännytystyön voi aloittaa? Tuttuni joutui rehtorin puhutteluun kun lapset olivat hmm. liian nuivia eivätkä ymmärtäneet piilotella sitä opetustilanteessa

[Emo]

...

Minkä ikäisenä käännytystyön voi aloittaa? Tuttuni joutui rehtorin puhutteluun kun lapset olivat hmm. liian nuivia eivätkä ymmärtäneet piilotella sitä opetustilanteessa

Koulussa ne aloittavat heti, aloittavat itseasiassa jo tarhassa lastemme käännyttämisen monikulttuuriuskoon.