Monikulttuurinen koulunkäynti

[yxtoine humanisti]

Takaisin ketjun aiheeseen, kiitos. Jos joku keksii kuvaavan otsikon edeltävälle mielenkiintoiselle keskustelulle, teen uuden ketjun.

Monitahoinen keskustelu, jossa monta haaraa. Yksi haara: Kulttuurin tekijät ja kulttuurivaikuttajat.

"Kulttuurin tekijöiden ja kulttuurivaikuttamisen sosiaalinen rakentuminen"? 

[yxtoine humanisti]

Uutta ketjua odotellessa:

Rock-lyriikat ovat oma taiteenlajinsa ja rock edustaa valtavirtaa, toisin kuin tutkimukset ja filosofointi älykköjen kesken

... Ja sillä, jolla on suurempi yleisö, on paremmat vaikutusmahdollisuudet. 

Toisaalta myös tutkimukset ja filosofointi voivat edustaa valtavirtaa. Näin on erityisesti silloin, kun tieteelliset totuudet tai aikanaan omituisen filosofian maineessa ollut logiikka hyväksytään osaksi yleistä maailmankatsomusta ja arkiajattelua tai popularisoidaan. (Myös tieteen keskuudessa voidaan puhua "valtavirtatieteestä", ja Tieteen Kuvalehtihän on tieteen 7 päivää...) Sitäpaitsi, kyllä valtavirtaiset taiteenlajitkin osaavat filosofoida älykköjen tapaan: "Ollako vai eikö olla".   

Että sikäli tieteellisyys ei vielä todista kuppikuntaisuudesta eikä rock eronteosta "älykköihin".

Musiikin voimin voidaan sanoa sellaisia asioita, joihin tutkimus ehtii perehtyä vastaa vuosien päästä.

Tämä on erittäin totta. Väite pitänee paikkansa ylipäätään kansankulttuurin ja populaarikulttuurin keskuudessa. Niiden areenoilla voidaan myös keskustella asioista, joita ei hyväksytä virallisiksi puheenaiheiksi. (Taide ja kansankulttuurihan ovat pitkin perintein olleet henkireikä. Sensuurin aikoina ne ovat tarjonneet myös salaisia viestintäkanavia, ajatellaanpa vaikka suomalaista kansallisromantiikkaa venäläistämisen aikoina: kansallistuntoon voitiin vaikuttaa tehokkaasti ilman poliittisia pamfletteja.)

Jos totuutena pidetyn asian on perustuttava tutkimustietoon - tai ainakin uskottavaan teoriaan - ollakseen pätevänä pidetty, "totuudet" asioista lausutaan aina melkoisella viiveellä. Sen sijaan totuudet, jotka ovat tieteellisen todistettavuuden, perusteltavuuden tai loogisuusvaatimuksen rasitteista vapaita, ovat välittömämpiä, myös vaikuttamisessaan.

Claude Lévi-Strauss sanoi erittäin hyvin todetessaan, että "Myytit ajattelevat meissä." Esimerkiksi rock on tehokasta vaikuttamista juuri myyttejä koskettelevan kykynsä takia. Sama pätee kuvien kieleen, mitä esimerkiksi uskonnot hyödyntävät tehokkaasti. (< Jokainen mainostaja ja unennäkijäkin tuntee kuvien kielen voiman... Psykoanalyysissä ajatellaan, että kuvien kieli on ensimmäinen ja syvin kieli, jota mieli ymmärtää ja "puhuu".) Mutta ei tästä nyt sen enempää. Pelkään sortuvani "diipadaapaan".

Silti myös Angelos on oikeassa, uskon: Teoriat ja filosofiat puhuttelevat rationaalista mieltä, joten ne ovat esimerkiksi musiikkia tai kuvakieltä tehokkaampaa vaikuttamista tietoiselle, loogisia perusteluja tarvitsevalle mielelle.

Aika harva rakentaa maailmankatsomustaan biisilyriikoiden perusteella.

Niin, rationalisoivan mielen - eli järjen - kannalta tämä on varmasti  totta. Elämää ohjaava suunnittelu tai kokonaisnäkemysten muodostaminen on mahdotonta ilman rationalisointia, eikä tärkeitä perusteluja liene hyvä poimia fiilispohjalta rock-lyriikoista. - Ellei kyse ole perusasioiden kertaamisesta ja muistisäännöistä, kuten "Rakasta, kärsi ja unohoita!" 

Tosin,  osaahan muusikkokin vaikuttaa myös rationaalisesti, kuten Peril toteaa:

Muusikko on vaikuttaja mitä suurimmassa määrin. Sekä suoraan sanoituksilla ja välillisesti muiden tekojensa kautta.

Itse näen musiikin varsinaiset vaikutustehot silti toisaalla: ajattelen niin, että tehokkain tapa vaikuttaa mieleen ja ajatteluun (siis psyyken käyttämään logiikkaan) on puhutella mieltä ohi tiedostavan, rationalisoivan mielen. Tällaisessa vaikuttamisessa esimerkiksi musiikki voittaa teoretisoinnin sata-nolla. (Tällainen käsitys tosin edellyttää uskoa siihen, että alitajunta ohjaa mielen toimintoja voimakkaammin kuin tietoinen mieli, ja voimakkaammin, kuin ihminen edes tiedostaa.)

Ei ole yhdentekevää, millaisia tarinoita ja syy-seuraussuhteita meille toistetaan, vaikkapa rock -lyriikoissa. Kyllä ne vaikuttavat, pidemmän päälle - ja tehokkaasti! Oikeastaan jokainen sukupolvi ja jokainen kansa on omien tarinoidensa "tuote". Tästä syystä esimerkiksi multikultti haluaa tuoda omat tarinansa areenalle, ja kertoo lapsille totuuksia maailmasta kuvatarinoina, joissa eskimo ja masai pudottavat kaukaasialaisen miehen kultatuolistaan.  Multikultti ja katastrofaalinen maahanmuuttopolitiikka ovat ylipäätään hyviä esimerkkejä siitä, kuinka tarinoilla ja syy-seuraaussuhteiden toistovoimalla on vaikutusta.

Ei kukaan rakenna maailmankatsomustaan yhden vaikuttavan tekijän perusteella. Se on aina monen tekijän summa.

Aivan totta.

Vastaavasti voidaan myös sanoa, ettei kukaan rakenna maailmankatsomustaan yhden logiikan varaan. Siksi sama mieli voi ajatella sekä uskontonsa että tieteellisen maailmankatsomuksensa ehdoilla. (Jos minulta kysytään, mieli on suorastaan suunniteltu sietämään kaksois- ja kolmoisajattelua. Jokainen ristiriita, jonka kaksi eri logiikkaa synnyttävät, muodostavat kolannen logiikan tai (tiedostamattoman) lokeron/seinämän logiikoiden välille.)

Lisäksi on todettava, että itse ajattelen niin, että suurin osa maailmankatsomuksen rakentumisesta tapahtuu tiedostamattomalla tasolla (koska "myytit ajattelevat meissä").

Yrität käsitellä asiaa jotenkin yksisuuntaisena, älyköt antavat ja muut saavat. Ei se noin mene. Myös älyköt ovat vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja kuuluvat myös musiikin kuluttajiin.Toimii tämä tietysti toisinkin päin eli musiikki myös heijastelee yhteiskunnan muuta kehitystä, ilmiöitä ja niin edelleen ml. älykköjen pohdinnat.

Jälleen erittäin totta. Toteat tuossa kognitiivisen kulttuurintutkimuksen erään keskeisen totuuden.

[VeePee]

Vantaan kaupunki aikoo tehdä merkittäviä leikkauksia perusopetukseen ja kun Vantaan oppilasaines painottuu yhä enemmän rikastuneeseen suuntaan, koskettavat säästöt oleellisesti aihetta "Monikulttuurinen koulunkäynti". Tehkää päivän hyvä työ ja käykää allekirjoittamassa asiaa vastustava adressi:

http://www.adressit.com/napit_irti_koulusta_vantaa_2012

[Kaksiulotteinen Mies]

Vanha juttu, mutta kerronpahan kuitenkin. WTC iskujen aikaan vaimoni oli vielä yläasteella. Heidän luokallaan oli muutama irakilainen maahanmuuttaja, jotka olivat olleet kovin innoissaan tuosta terrori-iskusta. Toinen tyypeistä oli askarrellut käsityötunnilla lipun (vaimoni ei muista mikä lippu, mutta veikkailin Pakistanin lippua), jota sitten heilutteli kesken tunnin ja huusi (kailotti, niin kuin vaimoni asian kertoi) Osaman nimeä ja sitä miten tuo isku oli ihan oikein.

Lisähöysteenä vielä tarinalle, niin jälkikäteen nuorukaiset olivat paljastaneet olevansa oikeasti 3 vuotta vanhempia, kuin mitä heidän paperinsa kertoivat.

[Tuomas3]

Vanha juttu, mutta kerronpahan kuitenkin. WTC iskujen aikaan vaimoni oli vielä yläasteella. Heidän luokallaan oli muutama irakilainen maahanmuuttaja, jotka olivat olleet kovin innoissaan tuosta terrori-iskusta. Toinen tyypeistä oli askarrellut käsityötunnilla lipun (vaimoni ei muista mikä lippu, mutta veikkailin Pakistanin lippua), jota sitten heilutteli kesken tunnin ja huusi (kailotti, niin kuin vaimoni asian kertoi) Osaman nimeä ja sitä miten tuo isku oli ihan oikein.

Lisähöysteenä vielä tarinalle, niin jälkikäteen nuorukaiset olivat paljastaneet olevansa oikeasti 3 vuotta vanhempia, kuin mitä heidän paperinsa kertoivat.

Omassa koulussani ihan vitivalkoiset supisuomalaiset pitivät iskujen kunniaksi pippaloita ja metelöivät kaduilla. Jenkkien touhu ärsytti niin monia, että monet pitivät iskuja ansaittuna. Allekirjoittanutkin piti niitä ymmärrettävänä, tosin yhtä epäreilu kuin jenkkienkin tekemät iskut siviileitä vastaan. (Jokainen siviilikuolema on yhtä valitettava, olipa uhri sitten "suuren Saatanan" maaperällä tai Iranin aroilla)

[Angelos]

Itse näen musiikin varsinaiset vaikutustehot silti toisaalla: ajattelen niin, että tehokkain tapa vaikuttaa mieleen ja ajatteluun (siis psyyken käyttämään logiikkaan) on puhutella mieltä ohi tiedostavan, rationalisoivan mielen. Tällaisessa vaikuttamisessa esimerkiksi musiikki voittaa teoretisoinnin sata-nolla. (Tällainen käsitys tosin edellyttää uskoa siihen, että alitajunta ohjaa mielen toimintoja voimakkaammin kuin tietoinen mieli, ja voimakkaammin, kuin ihminen edes tiedo

Olemme samaa mieltä siitä, että tehokkain tapa vaikuttaa mieleen on puhutella sitä ohi sen rationaalisen osan. Nimenomaan tähän osaan musiikki ei vaikuta - sen vaikutus on liian lyhyt, eikä sillä ole tarjota kokonaisvaltaista viestiä. Kaikki tietävät, että sen tehtävä on useimmiten vain viihdyttää, siispä siihen ei kiinnitetä juuri huomiota. Esimerkiksi elokuvat ovat aivan toisenlaisia - ne ovat riittävän pitkiä, jotta jonkinlainen viesti saadaan välitettyä katsojalle, ne ehtivät kertoa kunnollisen tarinan ja hyödyntävät myyttejä sekä tunteita paljon paremmin, ennen kaikkea ne ovat kuvan ja äänen yhdistelmiä, mikä luo aistillisesti paljon voimakkaamman vaikutuksen. Suurimmat esteet musiikin kautta vaikuttamiselle on kappaleiden lyhyt kesto, yksiulotteisuus (vain ääntä) ja keskittyminen itse musiikkiin tarinan kustannuksella. Kyse ei siis ole niinkään siitä, etteikö tunteiden kautta voisi vaikuttaa, päinvastoin, vaan siitä, että musiikin tuottama tunnereaktio on liian lyhyt ja epäselvä, eikä sitä voi helposti kytkeä laajempaan viestiin.

[nuivanniemi]

Itse näen musiikin varsinaiset vaikutustehot silti toisaalla: ajattelen niin, että tehokkain tapa vaikuttaa mieleen ja ajatteluun (siis psyyken käyttämään logiikkaan) on puhutella mieltä ohi tiedostavan, rationalisoivan mielen. Tällaisessa vaikuttamisessa esimerkiksi musiikki voittaa teoretisoinnin sata-nolla. (Tällainen käsitys tosin edellyttää uskoa siihen, että alitajunta ohjaa mielen toimintoja voimakkaammin kuin tietoinen mieli, ja voimakkaammin, kuin ihminen edes tiedo

Olemme samaa mieltä siitä, että tehokkain tapa vaikuttaa mieleen on puhutella sitä ohi sen rationaalisen osan. Nimenomaan tähän osaan musiikki ei vaikuta - sen vaikutus on liian lyhyt, eikä sillä ole tarjota kokonaisvaltaista viestiä. Kaikki tietävät, että sen tehtävä on useimmiten vain viihdyttää, siispä siihen ei kiinnitetä juuri huomiota. Esimerkiksi elokuvat ovat aivan toisenlaisia - ne ovat riittävän pitkiä, jotta jonkinlainen viesti saadaan välitettyä katsojalle, ne ehtivät kertoa kunnollisen tarinan ja hyödyntävät myyttejä sekä tunteita paljon paremmin, ennen kaikkea ne ovat kuvan ja äänen yhdistelmiä, mikä luo aistillisesti paljon voimakkaamman vaikutuksen. Suurimmat esteet musiikin kautta vaikuttamiselle on kappaleiden lyhyt kesto, yksiulotteisuus (vain ääntä) ja keskittyminen itse musiikkiin tarinan kustannuksella. Kyse ei siis ole niinkään siitä, etteikö tunteiden kautta voisi vaikuttaa, päinvastoin, vaan siitä, että musiikin tuottama tunnereaktio on liian lyhyt ja epäselvä, eikä sitä voi helposti kytkeä laajempaan viestiin.

Tietäisittepä vain, kuinka paljon nuoret tutkiskelevat ja mietiskelevät musiikkikappaleiden sanoituksia. Älkää vähätelkö musiikin voimaa uusien aatteiden ja asenteiden levittäjänä.

[Siili]

Omassa koulussani ihan vitivalkoiset supisuomalaiset pitivät iskujen kunniaksi pippaloita ja metelöivät kaduilla.

Väitän, että moinen käytös oli erittäin poikkeuksellista.  On kohtuullisen typerää esittää se ikään kuin edustavana.

Jenkkien touhu ärsytti niin monia, että monet pitivät iskuja ansaittuna. Allekirjoittanutkin piti niitä ymmärrettävänä, tosin yhtä epäreilu kuin jenkkienkin tekemät iskut siviileitä vastaan. (Jokainen siviilikuolema on yhtä valitettava, olipa uhri sitten "suuren Saatanan" maaperällä tai Iranin aroilla)

Ministeri Satu Hassi esitti aikanaan tuoreeltaan hieman samanlaisen han-argumentin kuin sinä ja hän joutui siitä perääntymään.  Itse en näe mitään järkeä kytkeä eri ihmisten eri puolilla maailmaa tekemiä surmia toisiinsa.  Ymmärrettävää surmaaminen on korkeintaan silloin, mikäli se estää suuremman vahingon.  Ei ole mitään viitteitä siitä, että terrori-iskuilla olisi ollut moinen vaikutus.     

[Tuomas3]

Omassa koulussani ihan vitivalkoiset supisuomalaiset pitivät iskujen kunniaksi pippaloita ja metelöivät kaduilla.

Väitän, että moinen käytös oli erittäin poikkeuksellista.  On kohtuullisen typerää esittää se ikään kuin edustavana.

Jenkkien touhu ärsytti niin monia, että monet pitivät iskuja ansaittuna. Allekirjoittanutkin piti niitä ymmärrettävänä, tosin yhtä epäreilu kuin jenkkienkin tekemät iskut siviileitä vastaan. (Jokainen siviilikuolema on yhtä valitettava, olipa uhri sitten "suuren Saatanan" maaperällä tai Iranin aroilla)

Ministeri Satu Hassi esitti aikanaan tuoreeltaan hieman samanlaisen han-argumentin kuin sinä ja hän joutui siitä perääntymään.  Itse en näe mitään järkeä kytkeä eri ihmisten eri puolilla maailmaa tekemiä surmia toisiinsa.  Ymmärrettävää surmaaminen on korkeintaan silloin, mikäli se estää suuremman vahingon.  Ei ole mitään viitteitä siitä, että terrori-iskuilla olisi ollut moinen vaikutus.   

Asiallisesti käyttäytyvät ihmiset eivät näytä riemun tunteita päälle päin julkisesti, vaikka ajattelisivatkin intervention olevan oikeutettu. Siksi nämä juhlijat ovat aina taatusti vähemmistö. Iskun tekijöiden mielestä hyödyn ajateltiin varmaan olevan haittaa suurempi, lisäksi siinä oli näyttämisen makua: WTC ja siitä juontuvat oletetut jenkkien sotatoimet arveltiin johtavan USA:n velkaisen talouden lopulliseen saattohoitoon.

Ei tappamisia tarvitse kytkeä mitenkään toisiinsa, mutta jokainen ihmiselämä on kuta kuinkin saman laulunlurituksen arvoinen. Itse en hyväksy kenenkään tappamista, mutta ymmärrän monesti vihan syyt. Se että jonkin surmaamisella aiheutetaan enemmän hyötyä kuin haittaa on yleensä perspektiiviharha. Siinä vain vahvempi, julmempi tai röyhkeämpi käyttää letaalia voimaa omien intressiensä vuoksi tai henkilökohtaisien tarpeittensa tyydyttämiseksi. Itsepuolustustilanteissa kuolemanvaarassa kaikki voivat tappaa ja olisi jopa luonnotonta antaa itsensä tai jälkeläistensä tuhoutua sen vuoksi, että periaatteesta ei puolustaudu. Ärsyttää kuitenkin se, kuinka politiikkaan vedetään analogia tämän tapaisilla kommentteilla ja uskotellaan, että nyt on kansalaisemme vaarassa, koska...

[Source]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288473875416.html?pos=ok-pkom

Kuopion piispa ei anna lastensa osallistua koulunsa kevätjuhlaan.
Syynä on se, että kouluvuoden päätösjuhlassa ei veisata Suvivirttä.

- Koulussamme monet vanhemmat ovat jo vuosia hienotunteisesti vedonneet koulun rehtoriin suvivirren ja perinteisten joululaulujen sallimiseksi.

- Jyrkkä kielto näyttää heijastelevan rehtorin omaa arvomaailmaa. Tällä viimeisellä kerralla käytämme vapauttamme ja jäämme tyynesti pois, Kuopion piispa Jari Jolkkonen sanoi Kotimaa24:lle.

Jolkkosen perhe on muuttamassa kesän aikana Helsingistä Kuopioon.

Tällä hetkellä Jolkkosen lapset ovat Latokartanon koulussa Helsingissä.

Latokartanon koulu ei näyttänyt kuuluvan positiivisen diskriminaation tukea saavien koulujen listaan, mutta onko tämä suvivirrettömyys agendana kaikissa Helsingin kouluissa vai onko tämä Latokartanon koulun rehtorin oma pyhä sota?

[K.K.]

Kouluihin tarvitaan kurinpalautusta


Opet­ta­jien, reh­to­rei­den ja van­hem­pien mit­ta al­kaa täyt­tyä kou­lu­jen ku­rin­pi­to-on­gel­mien vuok­si. Op­pi­laat ja hei­dän van­hem­pan­sa tie­tä­vät hy­vin­kin tark­kaan oi­keu­ten­sa, mut­ta vel­vol­li­suus osal­lis­tua ope­tuk­seen ja ol­la häi­rit­se­mät­tä mui­ta tun­tuu yhä useam­min unoh­tu­van.

Eri­lais­ten uu­sien ran­gais­tus­kei­no­jen käyt­töön­ot­to on tä­hän as­ti jää­nyt yk­sit­täis­ten po­lii­tik­ko­jen tai vir­ka­mies­ten ää­neen ajat­te­luk­si. Nyt asial­la ovat opet­ta­jien, reh­to­rei­den, ope­tus­toi­men asian­tun­ti­joi­den ja van­hem­pien jär­jes­töt, ja esi­tyk­set on hiot­tu pe­rus­ope­tus­lain py­kä­lik­si as­ti.

Opet­ta­jat ja van­hem­mat ha­lua­vat an­taa opet­ta­jil­le ny­kyis­tä enem­män oi­keuk­sia puut­tua häi­rit­se­vään tai jo­pa ter­veyt­tä vaa­ran­ta­vaan mel­las­tuk­seen luo­kis­sa.

Hil­jat­tain kes­kus­tel­tiin sii­tä, voi­ko op­pi­lai­ta mää­rä­tä te­ke­mään jo­tain hyö­dyl­lis­tä sen si­jaan, et­tä he is­tu­vat jäl­ki-is­tun­nos­sa. Nyt opet­ta­jat ja van­hem­mat esit­tä­vät op­pi­lai­den ran­gais­tus­as­ka­reik­si pi­han ha­ra­voin­tia tai tuo­lien ja kir­jo­jen jär­jes­te­lyä.

Toi­nen ja var­mas­ti te­ho­kas ran­gais­tus oli­si so­pi­mus van­hem­pien kans­sa sii­tä, et­tä huo­no käy­tös kou­lus­sa joh­tai­si viik­ko­ra­han tai tie­to­ko­ne­pe­li­oi­keu­den mää­rä­ai­kai­seen me­net­tä­mi­seen.

Kou­lun ul­ko­puo­lel­le ulot­tu­vien ran­gais­tus­ten val­von­ta vain on hy­vin vai­keaa. Ku­ka vah­ti­si, et­tei ran­gais­tuk­sen saa­nut pe­laa ka­ve­rin ko­neel­la?

Ran­gais­tuk­sen ulot­ta­mi­nen kou­lun ul­ko­puo­lel­le on han­ka­laa myös sik­si, et­tä van­hem­pien ha­lut ja ky­vyt si­tou­tua yh­teis­työ­hön kou­lun kans­sa vaih­te­le­vat pal­jon. Osa ran­kai­see kou­lu­töi­den lai­min­lyö­mi­ses­tä tai häi­riö­il­moi­tuk­sis­ta jo nyt, osa ei juu­ri piit­taa niis­tä.

Jo maa­lais­jär­jel­lä aja­tel­len opet­ta­jal­le kuu­luu oi­keus ot­taa op­pi­lail­ta pois vaa­ral­li­set esi­neet tai ai­neet. Rie­hu­vaa op­pi­las­ta täy­tyy myös voi­da pi­tää aloil­laan, jos se on op­pi­laan it­sen­sä tai mui­den tur­val­li­suu­den vuok­si vält­tä­mä­tön­tä.

Ehdo­tuk­ses­sa on hy­vää eten­kin se, et­tä an­ka­rim­pien ran­gais­tus­ten käy­tös­tä, ku­ten kou­lun­käyn­nin epää­mi­ses­tä, pi­täi­si ai­na il­moit­taa se­kä kou­lu­ter­vey­den­huol­lol­le et­tä kun­nan so­siaa­li­toi­mel­le.

Vai­keas­ti käy­tös­häi­riöi­nen lap­si tar­vit­see apua. Myös lap­sen per­he tar­vit­see tu­kea kye­täk­seen aut­ta­maan lap­sen­sa ta­kai­sin nor­maa­liin kou­lu­työ­hön.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kouluihin+tarvitaan+kurinpalautusta/a1339381108457

[Joe]

Jotain mätää täytyy myös olla opettajissa, opetttajainkoulutuksessa ja koululaitoksessa tänä päivänä.

Kansakoulussa oli aikanaan kuri ja kohtuus. Usein sodasta tulleet opettajat, eräskin sotainvaliidi "puujalka Pukkila" kyllä piti järjestystä. Oppikoulussa oli parhaimmillaan 45 oppilasta luokassa, opettaja tuli luokkaan, järjestäjävuorossa oleva oppilas teki ilmoituksen poissaolevista, täytettiin päiväkirja, opetus alkoi. No problemo, gracias senjores...

Opettajilla oli auktoriteettia, he osasivat ottaa luokan ns. haltuunsa. Sotaväen malliin. Se toimi. Joskus huutamalla, raivostumalla ja siis näyttämällä tunteensa. Olemalla opettaja ja myös "leader of the pack".

Kyllä noiden vanhojen oppien pitäisi purra mihin tahansa oppilasjoukkoon. Lupaan hiljentää vaikka minkälaisen skini-mulattijoukon.

[Nikopol]

Ei hiljentäminen ole ongelma, vaan energian suuntaaminen johonkin hyödylliseen.

Ongelma on koko yhteiskunta ja sen kautta nuorison tila ja asenteet. Koulu on ongelmien peili, ei niiden lähde tai hoito.

[VeePee]

Opettajilla oli auktoriteettia, he osasivat ottaa luokan ns. haltuunsa. Sotaväen malliin. Se toimi. Joskus huutamalla, raivostumalla ja siis näyttämällä tunteensa. Olemalla opettaja ja myös "leader of the pack".

Kyllä noiden vanhojen oppien pitäisi purra mihin tahansa oppilasjoukkoon. Lupaan hiljentää vaikka minkälaisen skini-mulattijoukon.

Ei taida nuo vanhat opit enää purra koska niiden perustana on nuorempien kunnioitus vanhempia kohtaan. Nykyteinilauma nauraa ulos moista yrittävän opettajan. Valitettavasti.

[Tuomas3]

Opettajilla oli auktoriteettia, he osasivat ottaa luokan ns. haltuunsa. Sotaväen malliin. Se toimi. Joskus huutamalla, raivostumalla ja siis näyttämällä tunteensa. Olemalla opettaja ja myös "leader of the pack".

Kyllä noiden vanhojen oppien pitäisi purra mihin tahansa oppilasjoukkoon. Lupaan hiljentää vaikka minkälaisen skini-mulattijoukon.

Ei taida nuo vanhat opit enää purra koska niiden perustana on nuorempien kunnioitus vanhempia kohtaan. Nykyteinilauma nauraa ulos moista yrittävän opettajan. Valitettavasti.

Sitten on tätä uutisointia:
http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/112150-luokanvalvoja-mukiloi-oppilaansa-verille-viimeisena-koulupaivana

Hyvä ystävä on opettamassa tuolla ja on selventänyt tapausta. Oppilas on häiriköinyt aikansa ja hakannut kehoituksista huolimatta pianoa. Opettaja painoi pianon kannen alas ja oppilas jätti sormensa väliin. Kiskoi niitä siitä pois, jolloin ne hiertyivät hieman (jäi siis pienen pienet jäljet). K-Uusimaa uutisoi yllä mainitusti. Kaiken lisäksi tarkkisluokan viikarit ovat innostuneet kirjoittelemaan lehteen mielipideosastolle tuulesta temmattuja asioita (mm. Vege.). Toimittaja sai lisää tuulta purjeisiinsa viestittelemällä heidän kanssaan:

http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/113218-pianon-kannen-paiskannut-opettaja-piinasi-oppilaitaan-vuosikaudet

[VeePee]

Tää on just tätä. Viaton pikku pallero on saanut pianon kannen näpeille ja on nyt syvästi traumatisoitunut. Opelle potkut ja pienokaiselle korvaukset kärsimyksistä. Vihervasemmisto kiittää ja myhäilee tyytyväisenä.

[Sunt Lacrimae]

Kouluihin tarvitaan kurinpalautusta

Eikös Britanniassa tule vanhemmille rikosoikeudellisia seuraamuksia mikäli kakarat lintsaavat tarpeeksi kauan koulusta tai jotain vastaavaa? Vastaavanlainen systeemi saattaisi olla aiheellinen Suomeenkin esim. sakkojen muodossa mikäli lasta ei näy koulussa tai on jatkuvasti häiriöksi tai koulun ulkopuolella mikäli rikosoikeudellisen vastuun alapuolella oleva lapsi sählää jatkuvasti esim. näpistyksiin syyllistyen. Sakko mikäli vanhemmat eivät välinpitämättömyyttään puutu lapsukaisensa tekemisiin, jos vanhemmilla ei vaan ole keinoja puuttua niin silloin taas sakko olisi kohtuuton ja olisi aiheellisempaa panostaa tehokkaaseen lastensuojelutoimen reaktioon. Kyllä vanhempiakin alkaa kiinnostaa lapsen poissaolot, jälki-istunnot tai rinnakkaisluokan Jani-Petterin pään uittaminen vessanpöntössä välitunnilla kun sakkolappuja alkaa tipahdella postiin.

Tuolle askareiden teolle jälki-istunnossa ei taida olla mitään varsinaista estettä, lähinnä lienee toimintatapajuttu. Ainakin omina kouluaikoina jälki-istunnossa siirreltiin tavaroita jos oli joku tilaisuus, siivoiltiin paikkoja ja tehtiin ynnä muuta työtä.

[Tuomas3]

Kouluihin tarvitaan kurinpalautusta

Eikös Britanniassa tule vanhemmille rikosoikeudellisia seuraamuksia mikäli kakarat lintsaavat tarpeeksi kauan koulusta tai jotain vastaavaa? Vastaavanlainen systeemi saattaisi olla aiheellinen Suomeenkin esim. sakkojen muodossa mikäli lasta ei näy koulussa tai on jatkuvasti häiriöksi tai koulun ulkopuolella mikäli rikosoikeudellisen vastuun alapuolella oleva lapsi sählää jatkuvasti esim. näpistyksiin syyllistyen. Sakko mikäli vanhemmat eivät välinpitämättömyyttään puutu lapsukaisensa tekemisiin, jos vanhemmilla ei vaan ole keinoja puuttua niin silloin taas sakko olisi kohtuuton ja olisi aiheellisempaa panostaa tehokkaaseen lastensuojelutoimen reaktioon. Kyllä vanhempiakin alkaa kiinnostaa lapsen poissaolot, jälki-istunnot tai rinnakkaisluokan Jani-Petterin pään uittaminen vessanpöntössä välitunnilla kun sakkolappuja alkaa tipahdella postiin.

Tuolle askareiden teolle jälki-istunnossa ei taida olla mitään varsinaista estettä, lähinnä lienee toimintatapajuttu. Ainakin omina kouluaikoina jälki-istunnossa siirreltiin tavaroita jos oli joku tilaisuus, siivoiltiin paikkoja ja tehtiin ynnä muuta työtä.

Sakot eivät toimisi ainakaan itäisessä ja koillisessa Helsingissä, joissa on viljalti vanhempia, joiden sakot maksaisi suoraan valtionkonttori. Joihinkin se voisi tenhota.

[Tuomas3]

Kaiken lisäksi tarkkisluokan viikarit ovat innostuneet kirjoittelemaan lehteen mielipideosastolle tuulesta temmattuja asioita (mm. Vege.).

Vege esittäytyy tilanteessa mukana olleeksi.

Jos hän on tarkkisluokan viikari, onko kyseessä siis alun alkaenkin tarkkisluokka ja erityisopettaja?

Vege on kavereineen ihan eri luokalla (esy), eikä missään tekemisissä tuon yleisopetuksen luokan kanssa. Pojilla on ollut hauskaa kirjoitellessa.

[Tuomas3]

Kaiken lisäksi tarkkisluokan viikarit ovat innostuneet kirjoittelemaan lehteen mielipideosastolle tuulesta temmattuja asioita (mm. Vege.).

Vege esittäytyy tilanteessa mukana olleeksi.

Jos hän on tarkkisluokan viikari, onko kyseessä siis alun alkaenkin tarkkisluokka ja erityisopettaja?

Vege on kavereineen ihan eri luokalla (esy), eikä missään tekemisissä tuon yleisopetuksen luokan kanssa. Pojilla on ollut hauskaa kirjoitellessa.

Mistä ihmeestä sinä tai tuo toinen opettaja tietää vegen henkilöllisyyden?

Voin vastata yksärillä, jos haluat ehdottomasti tietää. En vain ymmärrä, mitä sillä tiedolla teet.

[Tuomas3]

Voin vastata yksärillä, jos haluat ehdottomasti tietää. En vain ymmärrä, mitä sillä tiedolla teet.

En minä tiedolla mitään tee, kunhan vain vieläkin annan heikon toivon liekin lepattaa, että (kaikki) juttusi olisivat keksittyjä.

(Ja anteeksi, tämä ei ole salongin kirjoitusohjeen mukainen viesti.)

Hienoa, että olet rakentavan keskustelun ystäviä !

[Nikopol]

Minä nyökyttelen vuoroin molempien näkemyksille. YMMV.

Nuoret ovat kovin huonoja tekemään tyhmyyksiä salaa. Etenkin nykyään kun kiinnijääminen on lähinnä meriitti eikä todellisia seuraamuksia tule. Rispektii, jou.

[nitkunatku]

Nyt saamme todellista tietoa moku-koulunkäynnistä Tusarin avulla:
http://www.ts.fi/tstv?id=561780&type=recordvideo
Turha tulla enää kitisemään, että moku muka vaikeuttaisi koulunkäyntiä.

[Slartibartfast]

Nyt saamme todellista tietoa moku-koulunkäynnistä Tusarin avulla:
http://www.ts.fi/tstv?id=561780&type=recordvideo
Turha tulla enää kitisemään, että moku muka vaikeuttaisi koulunkäyntiä.

Jostain syystä video ei toimi minun koneella, toimiiko muilla?

[Crommower]

Nyt saamme todellista tietoa moku-koulunkäynnistä Tusarin avulla:
http://www.ts.fi/tstv?id=561780&type=recordvideo
Turha tulla enää kitisemään, että moku muka vaikeuttaisi koulunkäyntiä.

Jostain syystä video ei toimi minun koneella, toimiiko muilla?

Tulikettu täällä ja mustaa ruutua pukkaa. Ei pitäs olla mistään pop-up estosta kiinni. :S

[nitkunatku]

Päivittäkää Motsillanne.

[Lodi]

Päivittäkää Motsillanne.

Yritin. Ei onnistunut. Mitäs nyt?

[nitkunatku]

En ole tietokone-ekspertti, mutta minulle ainakin ilmestyi sivun ylälaitaan palkki, jossa neuvotaan päivittämään liitännäiset. Sen pitäisi kai avittaa.

[Vesisade]

Nyt saamme todellista tietoa moku-koulunkäynnistä Tusarin avulla:
http://www.ts.fi/tstv?id=561780&type=recordvideo
Turha tulla enää kitisemään, että moku muka vaikeuttaisi koulunkäyntiä.

Jostain syystä video ei toimi minun koneella, toimiiko muilla?

Tulikettu täällä ja mustaa ruutua pukkaa. Ei pitäs olla mistään pop-up estosta kiinni. :S

Adbock esti mulla.
Tämä on niitä huumorivideoita.

[ike60]

Nyt saamme todellista tietoa moku-koulunkäynnistä Tusarin avulla:
http://www.ts.fi/tstv?id=561780&type=recordvideo
Turha tulla enää kitisemään, että moku muka vaikeuttaisi koulunkäyntiä.

Käy ilmi, että maahanmuuttajalapset suhtautuvat kouluun ja koulunkäyntiin myönteisemmin kuin kantislapset, ja että mamulasten vanhemmatkin suhtautuvat kouluttautumiseen myönteisesti. Ongelmaksi on koettu mm. maahanmuuttajien suuri osuus luokista, heidän epätasainen sijoittumisensa ja kieliongelmat. Positiivinen suhtautuminen on tietenkin hyvä asia, mutta videonpätkä herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia.

Heijastuvatko mamulasten myönteisemmät asenteet myös heidän saamissaan arvosanoissa? Onko suhtautumisessa koulunkäyntiin eroja maahanmuuttajaryhmien välillä? Ovatko oppimistulokset parempia luokilla joilla mamulapsia on paljon vai niillä joilla heitä on vähän? Suhtautuvatko mamulapset positiivisemmin koulunkäyntiin (mm. esikoulussa) saamansa asennekasvatuksen ansiosta, vai tuleeko positiivisempi asenne jostain muualta?

Ongelmaksi katsotaan myös mamujen peruskoulun jälkeinen kouluttautuminen ja työllistyminen. Omakielinen opettaja Daut Gerxhalija pitää tärkeänä että yhteiskunta antaa mahdollisuudet siihen, että ainakin maassa pitkään asuneet maahanmuuttajat saisivat työpaikan jossain vaiheessa; tällöin lapset näkisivät että vanhemmat käyvät töissä ja ikään kuin tottuisivat työnteon ajatukseen.

Onko se yhteiskunnan velvollisuus? Eikö ole maahanmuuttajan itsensä velvollisuus hankkia itselleen sellainen koulutus että hänellä on mahdollisuudet työllistyä, ja myös hakea aktiivisesti töitä? Eikö tällä hetkellä ole saatavilla monenlaista koulutusta maahanmuuttajille, ja eikö se kohdistu sellaisille sektoreille joilla heillä on mahdollista saada työtä? Entä se kuuluisa työvoimapula, jos työllistyminen on yhteiskunnan huolehdittava asia?