Monikulttuurinen koulunkäynti

[PaulR]

OT: Kävin viime viikolla ensimmäistä kertaa vuosiin hammaslääkärissä. Edelleen tässä iässä reikiä ja paikkoja nolla.

Kerroin sukulaiselle ja tämä kertoi kaikkien hampaidensa olleen paikattuja kymmeneen ikävuoteen mennessä. Ihmettelin syytä ja eivät nämä syöneet makeaa tai muuta sellaista. Kuulemma sama tarina kunnasta riippumatta ja suuret ikäluokat olivat keskenään pohtineet, että kunnan hammaslääkärit saivat liksaa per porattu hammas.

Tähän olisi mielenkiintoista saada lisätietoa/mielipiteitä.

[Tuomas3]

Ei vartijoista ole koulussa apua. Niille opettajille, jotka kaipaavat vartijoita; kannattaa vaihtaa alaa tai koulumuotoa.

Sanoisin että puhut täyttä paskaa. Koulussa häröily on lähtenyt jo aikaa sitten niin käsistä, että siihen ei enää opettajien keinoilla pystytä puuttumaan. Olemme tulossa tilanteeseen, jossa on kohta pakko etsiä uusia keinoja, nykyiset on jo käytetty ja tilanne kehittyy edelleen väärään suuntaan. On kehittynyt jo todella pitkään. Jotain asiassa on käsitetty perusteellisesti väärin.

Vai mitä mieltä sinä olet näistä Ruotsista jo kuuluneista uutisista että tehdään "vähemmän väkivaltaisia kouluja"? koska mitään oikeaa ei tehdä, vaan hoetaan tuota sinunkin esittämääsi paskaa, niin meilläkin ollaan tuossa Ruotsin tilanteessa aivan kohta.

Miten monta vuosikymmentä aiot jatkaa tuota idioottimaista opettajien syyllistämistä? ovatko opettajat tulleet koko parin kolmen viimeisen vuosikymmenen ajan vuosi vuodelta yhä epäpätevimmiksi tehtäviinsä, vai miten ihmeessä sinä selität sen että koulun järjestyshäiriöt ovat tasaisen varmasti kasvaneet jo kolmisenkymmentä vuotta? missä vaiheessa ymmärrät että kyse ei ole tehtäviinsä kelpaamattomista opettajista, vaan oppilasaineksen muuttumisesta?

Opetusmenetelmät ovat varmaan kehittyneet (?), niin paljon että niillä saataisiin ihmeitä varmaan aikaan, jos luokissa säilyisi rauha. Ja niin niillä ilmeisesti joskus saadaankin, kun kaikki palaset jostain syystä loksahtavat paikalleen ja luokalla on vain tolkullisia oppilaita. Ei siis älykkäitä, vaan tolkullisia, jotka eivät äbläväbälöiihan koko ajan.

Varsinkin luonnontieteelliset yliopistot ovat jo pitkäään sanoneet että suomalainen koulu tuottaa yhä huonommat pohjatiedot omaavia opiskelijoita. Aloituskurssien tasoa on jouduttu laskemaan monta kertaa, eikä vaikeimmille aloille meinata silti saada suomalaisia opiskelijoita samalla tavalla kuin ennen, eli samaa määrää. Olen tässä jutellut viime viikkoina parinkin professorin kanssa jotka toteavat ykskantaan että ulkomaalaiset opiskelijat ovat jo nyt ainoa mahdollisuus, omista ei enää riitä kuten ennen riitti. Ovatko nuoret sukupolvet huonompia (tyhmempiä) kuin vanhempansa? vai mikä mättää? hyväpalkkaisia mielenkintoisia kansainvälisiä töitä olisi tiedossa kovien opintojen jälkeen, mutta ei kelpaa?

Silti olet sitä mieltä että sen joka ei pärjää tässä härdellissä pitäisi vaihtaa alaa? kerropa sitten mistä niitä ihme-eläimiä opettjiksi oikein saadaan jotka täyttävät nuo kriteerit, kun nykyinen tai aiempi opettajainkoulutus ei niitä tuota? virassa olevista harva on sellainen, kyllä sinä sen itsekin tiedät.

Tyhjiin kävisivät opettajainhuoneet jos kaikki näiden hyperaktiivisten käytöstapoja ja keskittymiskykyä vailla olevien kanssa pärjäämättömät heitettäisiin pihalle. Osa pärjää, mutta ei aina omaa hyvyyttään, vaan sillä että luokkiin sattuu hyvin erilaisia, jotkut luokat ovat oikeasti "helppoja". Jotkut koulut ovat "helppoja" ja jotkut alueet ovat "helppoja". Tämä on tullut opettaja tuttavien kanssa jutellessa aivan selväksi.

Minä taas sanoisin, että olet median uhri. Se että kaikki opettajat kokevat häiriöitä, ei tarkoita, ettei tuntia saataisi hienosti hoidettua. Meidänkin laitoksessamme kaikki saavat tunnin pidettyä kunnialla, vaikka häiriöistä pitää välillä huomauttaa ja istuntoja rapsauttaa. (ruotsin opetus voi tehdä poikkeuksen, mutta se ei johdu opettajasta) Jotkut maailmaasyleilevät nuoret naisopettajat saattavat järkyttyä nimittelystä tms ja ottaa siitä niin itseensä, että jokainen tunti menee riitelyyn. Näitä on onneksi vähän, koska vaihtavat alaa tai koulumuotoa nykyään aika nopeasti.

En usko ruotsalaiseen tapaan ratkaista asioita psykologisesti suunnitelluilla rakennuksilla. Se on ongelman kiertämistä ja ratkaisemista onnen kantamoisella. Sama kuin yrittää ratkoa talousongelmansa ässäarvalla. Henkilökohtaisesti en ole kokenut ongelmaa, ennen kuin luokkakoko pullahtaa selvästi yli kahdenkympin. Silloin koen ongelmaksi oman riittämättömyyden tarjota tasokasta opetusta ja apua. Tämän vuoksi vastustankin luokkakokojen kasvattamista. Silloinkaan suurin probleema ei ole häirintä, vaikka se totta kai lisääntyy.

Jokainen sukupolvi on edellistä älykkäämpi. Kun vertaan omaa kohorttiani vanhempieni ikäryhmään, niin kehitys on huikea. Mikäli vertaan sitä nykynuoriin, häviämme selvästi. Enää ei tyydytä vähään vaan vaaditaan paljon ja ajatellaan yhä monipuolisemmin. Luova ajattelu, rohkeus ja ennakkoluulottomuus on lisääntynyt. Olen varma, että nyt yläastetta käyvät hoitavat homman mallikkaasti, vaikka poliittinen eliittimme kovasti sitä haittaa (nuorisotyöttömyys, leikkaukset kouluilta...).

[Tuomas3]

Kyllä kunnon opettajat häiriöistä suoriutuu kohtuu ajalla. Taidat unohtaa, että oppivelvollisuus koskee myös niitä häiriköitä. Parhaat saavat kaikki oppimaan.

Oppimisoikeus ja turvallinen ympäristö olisivat niiden ei-häirikköjen oikeuksia, joista koulu ei oikein tänään välitä. Parhaat oppivat, jos oppivat, tosin yliopistot väittävät muuta. Mutta sitten tulee se valtava keskimassa joka ei opi ilman ja jotka ovat tämän paskajengin purituksessa. Kaikki huomio menee häiriköille ja ne joita ennen opetettiin jäävät kokonaan paitsi. PISA:ssa arvioitava oppimäärä on niin vaatimaton, että kyllä he sen oppivat, mutta siihen mihin ennen kyettiin ei enää pystytä.

Pisa-testeihin hyvin tarkoin tutustuneena voin vakuuttaa niiden olevan hyvin kattavia ja laadukkaita. Niistä tuloksista voimme olla ylpeitä. Se suututtaa, että niiden tulosten perusteella leikataan, koska menee jo niin hyvin... Eiköhän tulokset rupea putoamaan muutaman vuoden sisällä. Ikävä kyllä.

Ennen? Aikoinaan opeteltiin ulkoa ja tankattiin. Sillä tyylillä ei paljon neroja luoda. Suorittavia työläisiä ehkä. Vapaus on tieteen edellytys. Ennen se puuttui ja siksi kasvettiin yksinkertaisimmiksi, jos verrataan uusimpiin kasvustoihin.

[Archaeopteryx]

Varsinkin luonnontieteelliset yliopistot ovat jo pitkäään sanoneet että suomalainen koulu tuottaa yhä huonommat pohjatiedot omaavia opiskelijoita. Aloituskurssien tasoa on jouduttu laskemaan monta kertaa, eikä vaikeimmille aloille meinata silti saada suomalaisia opiskelijoita samalla tavalla kuin ennen, eli samaa määrää. Olen tässä jutellut viime viikkoina parinkin professorin kanssa jotka toteavat ykskantaan että ulkomaalaiset opiskelijat ovat jo nyt ainoa mahdollisuus, omista ei enää riitä kuten ennen riitti. Ovatko nuoret sukupolvet huonompia (tyhmempiä) kuin vanhempansa? vai mikä mättää? hyväpalkkaisia mielenkintoisia kansainvälisiä töitä olisi tiedossa kovien opintojen jälkeen, mutta ei kelpaa?

Vähän OT, mutta puutun sen verran, kuin itselläni on kokemusta. Vertailin yliopistolla (teknillinen tdk) omia tenttejäni joskus n. kymmenen vuotta vanhempiin saman kurssin, ainakin nimellisesti, tentteihin. Pääsääntöisesti jokainen vanhempi tentti oli aivan selkeästi helpompi, ja uudemman kurssin/tentin asiasisältöä ja tasoa oli nostettu ihan järjestään ylöspäin. Silti joka paikassa kuuli opetusväen valittavan miten "nykyinen sukupolvi" ei tahdo kyetä samaan kuin aiempi. Jotenkin he olivat sokeita sille kehitykselle, mitä materiaaleissa oli tapahtunut. Olisi varmaan pitänyt osallistua asiasta osaston kehityskeskusteluihin, mutta eipä sitä jaksanut muuta kuin pakolliset viettää laitoksella.

Ulkomaisista opiskelijoista minulla ei kyllä ole pahaa sanottavaa yliopistolta, olivat siellä jo pääsääntöisesti fiksua porukkaa. Ehkä se professorien haaveilema ulkomainen aines on myöskin hivenen motivoituneempaa kuin paikallinen enemmistö. En tiedä, miten suomalaisiin suhtaudutaan ulkomaisissa yliopistoissa, ei kai sinnekään kukaan ihan vain juopottelemaan lähde?

[Sunt Lacrimae]

Jos näkee opettajan vain tiedon jakajana niin olet oikeassa. Mikäli näkee opettamisen vähän laajemmin, niin siinä ei vartijat auta. Lapset tarvitsevat tukea ja huomiota, jota yksi opettaja ei ehdi suuressa ryhmässä antaa.

Joo huomiota ja halimista, niin maailma pelastuu. Ehkä olisi lapsukaisten hyvä oppia, ettei maailma pyöri heidän ympärillään. Kyllä opettaminen on nimenomaan opettamista.

. Ei vartijoista ole koulussa apua. Niille opettajille, jotka kaipaavat vartijoita; kannattaa vaihtaa alaa tai koulumuotoa.

Siellä on järjestyshäiriöitä oli luokkakoko mikä tahansa. Kun asia hoidetaan vartijan avulla on se kunnossa parissa minuutissa sen sijaan, että opettaja kuluttaa koko tunnin siihen.

Vartija puolestaan olisi ainaisen pilkan ja räkimisen kohde. Sellaiset vain lietsoo oppilaita häiriköimään. Meidänkin koulun lähikaupassa vartija otti viime vuonna ysiläiseltä turpaan ja tällä oli hyvä leveillä koulussa; nousi heti kaikkien suosioon. Oppilaat hyppivät marketissa sylkemässä näiden silmille ja haastamassa riitaa. Lähikauppias otti kouluun yhteyttä ja toivoi, että me estettäisiin oppilaiden tulo sinne. En oikein usko, että vartijasta olisi paskan vertaa apua koulussa. Valitsen mieluummin ylimääräisen koulunkäyntiavustajan.

Olen aiemminkin tarttunut tähän ja lienee muutenkin vähän OT, mutta onko mielestäsi oikeasti järkevää vetää useita tuhansia ihmisiä (Yli kymmenentuhatta tjsp vartijakortillista ja viisi tuhatta liiton jäsentä, ainakin jälkimmäisistä suurin osa ilmeisen ammatikseen turvallisuusalalla toimivia) käsittävästä ammattikunnasta yksittäisen esimerkin perusteella. Kaikkien paikka ei kyllä ole myymälässä tai järjestyksenpidollisissa kohteissa, mutta silti jotain rajaa voisi vetää näiden "vartijat ei osaa, joku otti kerran 15- vuotiaalta pataan"- juttujen kanssa kun tälläkin hetkellä ympäri Suomea on kura-asustus päällä duunia painamassa satoja väijyjä ja järkkäreitä jotka hoitavat tonttinsa ihan kunnialla. Turvallisuusalalla itse toimivana tämä koko alan leimaaminen yksittäiskokemusten (oli ne sitten tasoa "vaksi ei osannut" tai videota jostain spurgusta saamassa kajuuttaan Kontulan ostarilla) perusteella ärsyttää hyvin paljon.

Tosin olen sitä mieltä, että yksityisillä turvallisuuspalveluilla ei koulujärjestelmässä nykyisellään ole tarvetta paitsi suljettujen tilojen valvonnassa tai yksittäistapauksissa esim. henkilönsuojauksena, mutta eri syistä kuin sinä.

[jmk]

mutta silti jotain rajaa voisi vetää näiden "vartijat ei osaa, joku otti kerran 15- vuotiaalta pataan"- juttujen kanssa

Totta. Onhan se vähän hassua, kun

- yksi vartija otti 15-vuotiaalta pataan ---> Vartijoista ei ole mitään hyötyä, ei ne osaa hallita näitä tilanteita
- ties kuinka monta opettajaa Suomessa päivittäin ottaa 15-vuotiaalta pataan tai väistää tilanteen antamalla periksi ja vesittämällä opetustilanteen ---> Ei todista mitään, kyllä opettajista löytyy muutama sellainenkin sankari jotka pärjäävät kun ovat niin hyviä tyyppejä

[Tuomas3]

mutta silti jotain rajaa voisi vetää näiden "vartijat ei osaa, joku otti kerran 15- vuotiaalta pataan"- juttujen kanssa

Totta. Onhan se vähän hassua, kun

- yksi vartija otti 15-vuotiaalta pataan ---> Vartijoista ei ole mitään hyötyä, ei ne osaa hallita näitä tilanteita
- ties kuinka monta opettajaa Suomessa päivittäin ottaa 15-vuotiaalta pataan tai väistää tilanteen antamalla periksi ja vesittämällä opetustilanteen ---> Ei todista mitään, kyllä opettajista löytyy muutama sellainenkin sankari jotka pärjäävät kun ovat niin hyviä tyyppejä

Se vartijoille vittuilu, räkiminen ja ärsytys on varmaan joka päivästä. Voi tehdä kyselykierroksen vaikka Itä-Helsingin yläkoulujen vieressä oleviin kauppoihin. Samat oppilaat eivät uskalla kuitenkaan tehdä niin ainakaan meidän koulun opettajille, ja näin on taatusti useimmissa kouluissa. Turpaanvedosta puhumattakaan; siivooja ja keittäjä ovat kyllä joutuneet kohdelinjalle. Tällöin ollaan jouduttu erottamaan koulusta. Häirintä on muuten ollut lähinnä sitä, että puhuvat keskenään. Valtaosa kohtaamistani opettajista on näitä hyviä tyyppejä.

Jos opettaja ottaa pataan, on se tod. näk. epäonnistunut oppilaan kohtaamisesta; kyllä näitäkin on, muttei ole omalle kohdalle vielä tullut vastaan. Esimerkkitilanne: Kun jollain oppilaalla on helkutin huono päivä tai hetki, niin ei kannata mennä jankkaamaan siitä hatunottamisesta päästä vaan käynnistää tunti antaa tehtävät. Vähän ajan päästä (tunnilla tai tunnin jälkeen) voi rupatella ongelmatapauksen kanssa niitä näitä ja kohta se syö kädestä. Kyllä mullekin on pari kertaa sanottu, että "nyt loppu toi tai mä en vastaa tekemisistäni". Olen antanut olla oppilaan rauhassa, tunnin jälkeen ollaan sitten mietitty elämän syntyjä syviä. Muut oppilaat luulevat tämän olevan puhuttelussa ja ongelmatapaus huomaa tulleensa hyvin kohdelluksi ja käyttäytyy minua kohtaan paremmin. Problematiikka hoituu yleensä näin helposti.

[Tuomas3]

Jos näkee opettajan vain tiedon jakajana niin olet oikeassa. Mikäli näkee opettamisen vähän laajemmin, niin siinä ei vartijat auta. Lapset tarvitsevat tukea ja huomiota, jota yksi opettaja ei ehdi suuressa ryhmässä antaa.

Joo huomiota ja halimista, niin maailma pelastuu. Ehkä olisi lapsukaisten hyvä oppia, ettei maailma pyöri heidän ympärillään. Kyllä opettaminen on nimenomaan opettamista.

. Ei vartijoista ole koulussa apua. Niille opettajille, jotka kaipaavat vartijoita; kannattaa vaihtaa alaa tai koulumuotoa.

Siellä on järjestyshäiriöitä oli luokkakoko mikä tahansa. Kun asia hoidetaan vartijan avulla on se kunnossa parissa minuutissa sen sijaan, että opettaja kuluttaa koko tunnin siihen.

Vartija puolestaan olisi ainaisen pilkan ja räkimisen kohde. Sellaiset vain lietsoo oppilaita häiriköimään. Meidänkin koulun lähikaupassa vartija otti viime vuonna ysiläiseltä turpaan ja tällä oli hyvä leveillä koulussa; nousi heti kaikkien suosioon. Oppilaat hyppivät marketissa sylkemässä näiden silmille ja haastamassa riitaa. Lähikauppias otti kouluun yhteyttä ja toivoi, että me estettäisiin oppilaiden tulo sinne. En oikein usko, että vartijasta olisi paskan vertaa apua koulussa. Valitsen mieluummin ylimääräisen koulunkäyntiavustajan.

Olen aiemminkin tarttunut tähän ja lienee muutenkin vähän OT, mutta onko mielestäsi oikeasti järkevää vetää useita tuhansia ihmisiä (Yli kymmenentuhatta tjsp vartijakortillista ja viisi tuhatta liiton jäsentä, ainakin jälkimmäisistä suurin osa ilmeisen ammatikseen turvallisuusalalla toimivia) käsittävästä ammattikunnasta yksittäisen esimerkin perusteella. Kaikkien paikka ei kyllä ole myymälässä tai järjestyksenpidollisissa kohteissa, mutta silti jotain rajaa voisi vetää näiden "vartijat ei osaa, joku otti kerran 15- vuotiaalta pataan"- juttujen kanssa kun tälläkin hetkellä ympäri Suomea on kura-asustus päällä duunia painamassa satoja väijyjä ja järkkäreitä jotka hoitavat tonttinsa ihan kunnialla. Turvallisuusalalla itse toimivana tämä koko alan leimaaminen yksittäiskokemusten (oli ne sitten tasoa "vaksi ei osannut" tai videota jostain spurgusta saamassa kajuuttaan Kontulan ostarilla) perusteella ärsyttää hyvin paljon.

Tosin olen sitä mieltä, että yksityisillä turvallisuuspalveluilla ei koulujärjestelmässä nykyisellään ole tarvetta paitsi suljettujen tilojen valvonnassa tai yksittäistapauksissa esim. henkilönsuojauksena, mutta eri syistä kuin sinä.

OT

Ei ole tarkoitus mollata vartijoita. Melkein kaikki hoitavat hommansa hyvin jopa omien kusipääoppilaiden kiusatessa. Koulun sisällä ne eivät kuitenkaan pärjää opettajille, joiden ainakin pitäisi olla kasvatuksen ammattilaisia.

[Koskela Suomesta]

Ennen? Aikoinaan opeteltiin ulkoa ja tankattiin. Sillä tyylillä ei paljon neroja luoda. Suorittavia työläisiä ehkä. Vapaus on tieteen edellytys. Ennen se puuttui ja siksi kasvettiin yksinkertaisimmiksi, jos verrataan uusimpiin kasvustoihin.

Omituista, en muista että olisimme 70-luvulla opetelleet sen enempää ulkoa kuin mitä olen kolmen lapsen koulunkäyntiä ja kokeita seurannut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Minusta ulkoa sanasta sanaan vastaaminen ei ole kokeissa häipynyt yhtään minnekään.

Olen ihmetellyt useampaan otteeseen että mitä vikaa jossain koevastauksessa on, kun siitä on pudotettu useita pisteitä ja on paljastunut että vastaus sinällään on aivan oikein, mutta on käytetty "vääriä" sanoja eli ei juuri niitä millä se kirjassa on kerrottu.

Olenkin lopettanut täysin noista koulussa käsiteltävistä asioista lapsille kertomisen (oma yleissivistys sen verran laaja että kiusaus kertoa asiasta enemmän on joskus suuri), koska se että niistä tietää muutakin kuin ne lauseet mitä kirjassa on, johtaa "vääriin" vastauksiin kokeissa. Tämä neljän koulun osalta sama juttu, eli ei ole vain yhden opettajan käsitys.

[Sunt Lacrimae]

Jos näkee opettajan vain tiedon jakajana niin olet oikeassa. Mikäli näkee opettamisen vähän laajemmin, niin siinä ei vartijat auta. Lapset tarvitsevat tukea ja huomiota, jota yksi opettaja ei ehdi suuressa ryhmässä antaa.

Joo huomiota ja halimista, niin maailma pelastuu. Ehkä olisi lapsukaisten hyvä oppia, ettei maailma pyöri heidän ympärillään. Kyllä opettaminen on nimenomaan opettamista.

. Ei vartijoista ole koulussa apua. Niille opettajille, jotka kaipaavat vartijoita; kannattaa vaihtaa alaa tai koulumuotoa.

Siellä on järjestyshäiriöitä oli luokkakoko mikä tahansa. Kun asia hoidetaan vartijan avulla on se kunnossa parissa minuutissa sen sijaan, että opettaja kuluttaa koko tunnin siihen.

Vartija puolestaan olisi ainaisen pilkan ja räkimisen kohde. Sellaiset vain lietsoo oppilaita häiriköimään. Meidänkin koulun lähikaupassa vartija otti viime vuonna ysiläiseltä turpaan ja tällä oli hyvä leveillä koulussa; nousi heti kaikkien suosioon. Oppilaat hyppivät marketissa sylkemässä näiden silmille ja haastamassa riitaa. Lähikauppias otti kouluun yhteyttä ja toivoi, että me estettäisiin oppilaiden tulo sinne. En oikein usko, että vartijasta olisi paskan vertaa apua koulussa. Valitsen mieluummin ylimääräisen koulunkäyntiavustajan.

Olen aiemminkin tarttunut tähän ja lienee muutenkin vähän OT, mutta onko mielestäsi oikeasti järkevää vetää useita tuhansia ihmisiä (Yli kymmenentuhatta tjsp vartijakortillista ja viisi tuhatta liiton jäsentä, ainakin jälkimmäisistä suurin osa ilmeisen ammatikseen turvallisuusalalla toimivia) käsittävästä ammattikunnasta yksittäisen esimerkin perusteella. Kaikkien paikka ei kyllä ole myymälässä tai järjestyksenpidollisissa kohteissa, mutta silti jotain rajaa voisi vetää näiden "vartijat ei osaa, joku otti kerran 15- vuotiaalta pataan"- juttujen kanssa kun tälläkin hetkellä ympäri Suomea on kura-asustus päällä duunia painamassa satoja väijyjä ja järkkäreitä jotka hoitavat tonttinsa ihan kunnialla. Turvallisuusalalla itse toimivana tämä koko alan leimaaminen yksittäiskokemusten (oli ne sitten tasoa "vaksi ei osannut" tai videota jostain spurgusta saamassa kajuuttaan Kontulan ostarilla) perusteella ärsyttää hyvin paljon.

Tosin olen sitä mieltä, että yksityisillä turvallisuuspalveluilla ei koulujärjestelmässä nykyisellään ole tarvetta paitsi suljettujen tilojen valvonnassa tai yksittäistapauksissa esim. henkilönsuojauksena, mutta eri syistä kuin sinä.

Koulun sisällä ne eivät kuitenkaan pärjää opettajille, joiden ainakin pitäisi olla kasvatuksen ammattilaisia.

Joo, tuosta olen samaa mieltä. Vartija tai muussa kontrolliammatissa toimiva ei voi myöskään ammatillisen roolinsa vuoksi toimia kouluympäristössä samalla tavalla kuin varsinainen koulutyöntekijä, esim. justiinsa siksi että ongelmanuori voi nähdä vapaa-ajalla sattuneiden kohtaamisien vuoksi sen vartijan tai vaikka poliisin automaattisesti vastapuolena, eli ns. "virka/toimipukunäkö" jossa nähdään lähinnä se haalarin tai takin selässä lukeva teksti. Mm. edellämainitsemieni sekä muutamien muiden juttujen vuoksi vaksin toimintamahdollisuudet oppilaitosympäristössä ovat melko rajatut.

[Koskela Suomesta]

Jokainen sukupolvi on edellistä älykkäämpi. Kun vertaan omaa kohorttiani vanhempieni ikäryhmään, niin kehitys on huikea. Mikäli vertaan sitä nykynuoriin, häviämme selvästi. Enää ei tyydytä vähään vaan vaaditaan paljon ja ajatellaan yhä monipuolisemmin. Luova ajattelu, rohkeus ja ennakkoluulottomuus on lisääntynyt. Olen varma, että nyt yläastetta käyvät hoitavat homman mallikkaasti, vaikka poliittinen eliittimme kovasti sitä haittaa (nuorisotyöttömyys, leikkaukset kouluilta...).

En usko tuohon. Todisteet eivät puhu väitteidesi puolesta. Jos näin olisi, olisi asiat kehittyneet suotuisaan suuntaan jo pitkään. Näin ei kuitenkaan ole. Häiriökäyttäytyminen, mielenterveyden häiriöt jne. ovat vain kasvaneet, eivät vähentyneet. Nuoremmat ikäluokat ovat enemmän ja enemmän viihdemaailman ja median vietävissä, ja vaikka mekin rötjättiin, niin alkoholiakin he käyttävät enemmän kuin me aikoinaan. En ymmärrä missä tämä heidän "älykkyytensä" ja "luovuutensa" oikein näkyy. Nokian takana olivat ne vanhan kaartin insinöörit ja sen jälkeen siitä tehtiin nuorempien pyrkyreiden johdolla tolkuton byrokratiahirviö. Valtionhallinnon IT-alan ihmisetkin piruilevat että heillekin on tullut sitten nykyään töihin nokiabyrokraatteja, ja se on aika ilkeästi sanottu. Nuorten rekrytoinnissa olemme kohdanneet todellisia vaikeuksia, ongelmaporukkaa tavalla tai toisella on huomattavasti enemmän kuin ennen, ja me sentään olemme kansainvälinen suuri IT-talo jonka palkoissa ja maineessa ei ole mitään vikaa, eli emme saa hakijoiksi vain niitä pahnanpohjimmaisia. Turvallisuusjuttuihin on kohta joka toinen rekrytoitava kelvoton kun heillä on historiassa vaikka mitä häröä viranomaisten kanssa....

[Angelos]

Jokainen sukupolvi on edellistä älykkäämpi. Kun vertaan omaa kohorttiani vanhempieni ikäryhmään, niin kehitys on huikea. Mikäli vertaan sitä nykynuoriin, häviämme selvästi. Enää ei tyydytä vähään vaan vaaditaan paljon ja ajatellaan yhä monipuolisemmin. Luova ajattelu, rohkeus ja ennakkoluulottomuus on lisääntynyt. Olen varma, että nyt yläastetta käyvät hoitavat homman mallikkaasti, vaikka poliittinen eliittimme kovasti sitä haittaa (nuorisotyöttömyys, leikkaukset kouluilta...).

En usko tuohon. Todisteet eivät puhu väitteidesi puolesta. Jos näin olisi, olisi asiat kehittyneet suotuisaan suuntaan jo pitkään. Näin ei kuitenkaan ole. Häiriökäyttäytyminen, mielenterveyden häiriöt jne. ovat vain kasvaneet, eivät vähentyneet. Nuoremmat ikäluokat ovat enemmän ja enemmän viihdemaailman ja median vietävissä, ja vaikka mekin rötjättiin, niin alkoholiakin he käyttävät enemmän kuin me aikoinaan. En ymmärrä missä tämä heidän "älykkyytensä" ja "luovuutensa" oikein näkyy. Nokian takana olivat ne vanhan kaartin insinöörit ja sen jälkeen siitä tehtiin nuorempien pyrkyreiden johdolla tolkuton byrokratiahirviö. Valtionhallinnon IT-alan ihmisetkin piruilevat että heillekin on tullut sitten nykyään töihin nokiabyrokraatteja, ja se on aika ilkeästi sanottu. Nuorten rekrytoinnissa olemme kohdanneet todellisia vaikeuksia, ongelmaporukkaa tavalla tai toisella on huomattavasti enemmän kuin ennen, ja me sentään olemme kansainvälinen suuri IT-talo jonka palkoissa ja maineessa ei ole mitään vikaa, eli emme saa hakijoiksi vain niitä pahnanpohjimmaisia. Turvallisuusjuttuihin on kohta joka toinen rekrytoitava kelvoton kun heillä on historiassa vaikka mitä häröä viranomaisten kanssa....

Komppaan tiettyyn pisteeseen asti. Lyhyen elämäni tähänastisten kokemusten perusteella sanoisin, että nykynuoret ovat toisinaan, ennustettavasti, paremmin kosketuksissa nykymaailmaan ja teknologiseen kehitykseen, mikä on aivan luonnollista, koska heidän kasvatuksensa ja elinympäristönsä on alusta saakkaen ollut uudenaikaisempaa. Itse tapakasvatus ja kurinalaisuus ovat heikentyneet kuin myös ahkeruus, joskaan eivät dramaattisesti. Mielenterveyden häiriöiden lisääntymisestä on paha sanoa mitään, koska niitä tilastoidaan nykyään aivan eri tavoilla kuin ennen. Nokian myös mokasivat ne vanhan kaartin insinöörit painottamalla liikaa teknologiaa ja liian vähän markkinointia, toisaalta menestys usein tekee kenet tahansa älyllisesti laiskaksi.

Tuomas, perustelepa väitteesi siitä, että jokainen sukupolvi on edellistä älykkäämpi. Genetiikan kannalta se on absurdi: älykkyys periytyy ainakin jossain määrin, mutta miten tämä johtaa aina vain älykkäämpiin sukupolviin? Kulttuurikin muuttuu, mutta muutos ei välttämättä ole positiivinen tai johda älykkyyden kasvuun. Muutos johtaa muutokseen, mikä voi olla aivan mitä tahansa, myös keskimääräisen älykkyyden heikkenemistä. Mistä tämä väittämäsi jatkuva älykkyyden kasvu siis johtuu, ja miten se ilmenee?

[Siili]

Tuomas, perustelepa väitteesi siitä, että jokainen sukupolvi on edellistä älykkäämpi.

Se on empiirinen havainto:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Flynnin_ilmi%C3%B6

Genetiikan kannalta se on absurdi: älykkyys periytyy ainakin jossain määrin, mutta miten tämä johtaa aina vain älykkäämpiin sukupolviin? Kulttuurikin muuttuu, mutta muutos ei välttämättä ole positiivinen tai johda älykkyyden kasvuun. Muutos johtaa muutokseen, mikä voi olla aivan mitä tahansa, myös keskimääräisen älykkyyden heikkenemistä. Mistä tämä väittämäsi jatkuva älykkyyden kasvu siis johtuu, ja miten se ilmenee?

Ks. linkki.

[K.K.]

Jokainen sukupolvi on edellistä älykkäämpi. Kun vertaan omaa kohorttiani vanhempieni ikäryhmään, niin kehitys on huikea. Mikäli vertaan sitä nykynuoriin, häviämme selvästi. Enää ei tyydytä vähään vaan vaaditaan paljon ja ajatellaan yhä monipuolisemmin. Luova ajattelu, rohkeus ja ennakkoluulottomuus on lisääntynyt. Olen varma, että nyt yläastetta käyvät hoitavat homman mallikkaasti, vaikka poliittinen eliittimme kovasti sitä haittaa (nuorisotyöttömyys, leikkaukset kouluilta...).

En usko tuohon. Todisteet eivät puhu väitteidesi puolesta. Jos näin olisi, olisi asiat kehittyneet suotuisaan suuntaan jo pitkään. Näin ei kuitenkaan ole. Häiriökäyttäytyminen, mielenterveyden häiriöt jne. ovat vain kasvaneet, eivät vähentyneet. Nuoremmat ikäluokat ovat enemmän ja enemmän viihdemaailman ja median vietävissä, ja vaikka mekin rötjättiin, niin alkoholiakin he käyttävät enemmän kuin me aikoinaan. En ymmärrä missä tämä heidän "älykkyytensä" ja "luovuutensa" oikein näkyy...]

Täysi komppaus edelliselle.


Koululaisten taidot luonnontieteissä ovat heikentyneet

Peruskoululaisten taidot luonnontieteissä ovat heikentyneet. Opetushallituksen mukaan luonnontieteitä osataan tyydyttävästi, mutta oppilaiden tulokset ovat heikompia kuin vuonna 1998.

Parhaiten oppilaat menestyvät muistamista, tunnistamista ja ymmärtämistä vaativissa tehtävissä. Huonoiten pärjätään biologian ymmärtämisessä ja soveltamisessa. Vaikeuksia on myös biologian ja maantiedon ilmiöiden selittämisessä.

Peruskoululaiset pitävät biologian ja maantiedon, mutta eivät fysiikan ja kemian opiskelusta. Biologian ja maantiedon tunneilla oppilas kokee saavansa tietoa maailmankuvaansa.

Suomenkieliset oppilaat taitavat luonnontieteitä paremmin kuin ruotsinkieliset. Tytöt osaavat paremmin biologiaa ja maantietoa, mutta poikien fysiikan taidot ovat paremmat.

Luonnontieteiden osaamista arvioitiin viime toukokuussa yli 130 koulussa. Mukana oli lähes 6? 000 peruskoulun 9. luokan oppilasta. Tehtävissä mitattiin käsitteiden osaamista ja opiskelussa tarvittavia taitoja sekä oppilaiden asenteita.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/koululaisten-taidot-luonnontieteissa-ovat-heikentyneet/573548/


Yhdeksäsluokkalaisten osaaminen heikentynyt selvästi kuudessa vuodessa

Koulutuksen arviointikeskus toteutti keväällä 2010 eräässä pääkaupunkiseudun kunnassa laajan (kaikki peruskoulun 3.-, 6.- ja 9.-luokkalaiset) oppimaan oppimisen arvioinnin. Verrattaessa yhdeksäsluokkalaisten tuloksia samassa kunnassa vuonna 2004 tehdyn arvioinnin tuloksiin tuli esiin, että oppilaiden osaaminen on heikentynyt. Neljässä tehtävässä kuudesta vain puolet oppilaista ylsi tasoon, jonka vuonna 2004 saavutti 75 % oppilaista.

Muutos oli selvin matemaattisen ajattelun tehtävässä, ja tytöillä hieman selvempi kuin pojilla. Osaamisen heikkeneminen näkyi kaikissa osaajaryhmissä mutta eniten keskitason osaajilla. Tämä saattaa tosin selittyä sillä, että monivalintatehtävissä arvaamisen rooli on suurin heikoimpien osaajien kohdalla...]

http://www.helsinki.fi/cea/fin/Oppimaan_oppiminen/Tutkimustuloksia/Uusimmat_tulokset.html


Luonnontieteiden osaaminen heikentynyt

Peruskoululaiset osaavat luonnontieteitä huonommin kuin reilut kymmenen vuotta sitten. Pojat osaavat paremmin fysiikkaa, tytöt biologiaa. Tyttöjen asenteet fysiikan ja kemian opintoja kohtaan ovat usein kielteisiä.

Tällaisia tuloksia saatiin Opetushallituksen tekemässä luonnontieteiden osaamisen arvioinnissa. Arviointiin osallistui 133 koulua ja liki 6 000 yhdeksäsluokkalaista.

Suurin osa oppilaista osasi luonnontieteitä tyydyttävästi. Faktatieto oli paremmin hallussa kuin menetelmätieto. Luonnontieteissä kokeellinen työtapa liittyy hyviin oppimistuloksiin.

Parhaiten menestyivät oppilaat, joiden molemmat vanhemmat olivat ylioppilaita.
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2012_16/169769.htm


Kielitaidon lisäksi Pisa-kisan voittajamaassa alamäkeä laskee matematiikka.

Opiskelijat tarvitsevat matematiikan tukikursseja niin ammatillisessa kuin korkeakoulutuksessakin. Ylioppilastehtävien vaatimustaso on laskenut eivätkä riittävästi matematiikkaa taida insinööriopiskelijatkaan.

Koululaisten ja opiskelijoiden matematiikan taitoja on selvittänyt Väli-Suomen Median Sunnuntaisuomalainen. Sunnuntailiitteen artikkelissa riittämättömät matematiikan taidot nähdään myös yhtenä syynä nuorten syrjäytymiseen. Työelämän ja koulutuksen ulottumattomissa

olevat 80 000 alle 25-vuotiasta eivät osaa laskea.

Lisää vettä huolen myllyyn kaataa dosentti George Malaty Joensuun yliopistosta. Malatyn mukaan viidesosa luokanopettajiksi opiskelevista ei ole suorittanut matematiikkaa ylioppilaskirjoituksissa. Opettajaopinnoista matematiikkaa taas on vain pari prosenttia. Ja näillä tiedoin luokanopettajien pitäisi opettaa lapsille matematiikkaa kuusi ensimmäistä kouluvuotta...]
http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2008_22/123786.htm

jne jne..

[matti]

OT: Kävin viime viikolla ensimmäistä kertaa vuosiin hammaslääkärissä. Edelleen tässä iässä reikiä ja paikkoja nolla.

Kerroin sukulaiselle ja tämä kertoi kaikkien hampaidensa olleen paikattuja kymmeneen ikävuoteen mennessä. Ihmettelin syytä ja eivät nämä syöneet makeaa tai muuta sellaista. Kuulemma sama tarina kunnasta riippumatta ja suuret ikäluokat olivat keskenään pohtineet, että kunnan hammaslääkärit saivat liksaa per porattu hammas.

Tähän olisi mielenkiintoista saada lisätietoa/mielipiteitä.

Muistan itsekin kuulleeni tästä eräältä hammashoidon ammattilaiselta aikoinaan. Kaveri siunasi sitä että vihdoin siirryttiin pois liksa per paikkaus -järjestelmästä.
Olen kyseisen järjestelmän 'uhri' joten paikkaa löytyy. Kaikki alkavatkin reijät porattiin ja paikattiin. Puudutusta ei saanut vaikka pyysi.

Kyllä toimenpidekorvaukset ovat käytössä edelleen sekä terveyskeskuslääkäreillä että -hammaslääkäreillä. Palkkaus muodostuu siis peruspalkasta ja tehtyjen toimenpiteiden mukaan muodostuvasta lisäosasta. Toimenpiteet on hinnoiteltu mutta eivät välttämättä kovin järkeenkäyvästi; esimerkiksi paikkaus on kuulema hyvin tuottoisaa hommaa toimenpidekorvausmielessä. Vaimo on hammaslääkäri ja hänellä toimenpidekorvaukset lisäävät palkkaa 35-40% kuukaudesta riippuen. Vaimon mukaan paikattavaa on kuitenkin asiakaskunnassa riittävästi ilman keksittyjä paikkojakin; läheskään kaikkea ei voida säällisessä ajassa hoitaa.

Työehtosopimuksen mukaiset palkat ja toimenpidekorvaukset löytyvät Lääkärisopimuksesta: http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/laakarit/Sivut/default.aspx

[Angelos]

Tuomas, perustelepa väitteesi siitä, että jokainen sukupolvi on edellistä älykkäämpi.

Se on empiirinen havainto:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Flynnin_ilmi%C3%B6

Genetiikan kannalta se on absurdi: älykkyys periytyy ainakin jossain määrin, mutta miten tämä johtaa aina vain älykkäämpiin sukupolviin? Kulttuurikin muuttuu, mutta muutos ei välttämättä ole positiivinen tai johda älykkyyden kasvuun. Muutos johtaa muutokseen, mikä voi olla aivan mitä tahansa, myös keskimääräisen älykkyyden heikkenemistä. Mistä tämä väittämäsi jatkuva älykkyyden kasvu siis johtuu, ja miten se ilmenee?

Ks. linkki.

Ilmiö pitää paikkansa vain pitkällä aikavälillä ja on jo päättynyt länsimaissa tutkimustulosten mukaan, joten se ei selitä Tuomaan väitettä. Itse pidän todennäköisimpänä syynä sille ravitsemustilanteen paranemista teollisen vallankumouksen jälkeen: ravitsemustilanteen säilyessä suhteellisen muuttumattomana sukupolvien välillä loppuu älykkyydenkin nopea kasvu. Norjassahan esimerkiksi on havaittu asevelvollisilla tehdyissä ÄO-kokeissa heidän keskimääräisen älykkyytensä kääntyneen jo lievään laskuun. ÄO itsessään on jo varsin kiistanalainen tapa mitata älykkyyttä, sehän kehitettiin alunperin mittaamaan koululasten oppimiskykyä eikä yleistä väestön älykkyyttä.

[Tuomas3]

Jokainen sukupolvi on edellistä älykkäämpi. Kun vertaan omaa kohorttiani vanhempieni ikäryhmään, niin kehitys on huikea. Mikäli vertaan sitä nykynuoriin, häviämme selvästi. Enää ei tyydytä vähään vaan vaaditaan paljon ja ajatellaan yhä monipuolisemmin. Luova ajattelu, rohkeus ja ennakkoluulottomuus on lisääntynyt. Olen varma, että nyt yläastetta käyvät hoitavat homman mallikkaasti, vaikka poliittinen eliittimme kovasti sitä haittaa (nuorisotyöttömyys, leikkaukset kouluilta...).

En usko tuohon. Todisteet eivät puhu väitteidesi puolesta. Jos näin olisi, olisi asiat kehittyneet suotuisaan suuntaan jo pitkään. Näin ei kuitenkaan ole. Häiriökäyttäytyminen, mielenterveyden häiriöt jne. ovat vain kasvaneet, eivät vähentyneet. Nuoremmat ikäluokat ovat enemmän ja enemmän viihdemaailman ja median vietävissä, ja vaikka mekin rötjättiin, niin alkoholiakin he käyttävät enemmän kuin me aikoinaan. En ymmärrä missä tämä heidän "älykkyytensä" ja "luovuutensa" oikein näkyy. Nokian takana olivat ne vanhan kaartin insinöörit ja sen jälkeen siitä tehtiin nuorempien pyrkyreiden johdolla tolkuton byrokratiahirviö. Valtionhallinnon IT-alan ihmisetkin piruilevat että heillekin on tullut sitten nykyään töihin nokiabyrokraatteja, ja se on aika ilkeästi sanottu. Nuorten rekrytoinnissa olemme kohdanneet todellisia vaikeuksia, ongelmaporukkaa tavalla tai toisella on huomattavasti enemmän kuin ennen, ja me sentään olemme kansainvälinen suuri IT-talo jonka palkoissa ja maineessa ei ole mitään vikaa, eli emme saa hakijoiksi vain niitä pahnanpohjimmaisia. Turvallisuusjuttuihin on kohta joka toinen rekrytoitava kelvoton kun heillä on historiassa vaikka mitä häröä viranomaisten kanssa....

Komppaan tiettyyn pisteeseen asti. Lyhyen elämäni tähänastisten kokemusten perusteella sanoisin, että nykynuoret ovat toisinaan, ennustettavasti, paremmin kosketuksissa nykymaailmaan ja teknologiseen kehitykseen, mikä on aivan luonnollista, koska heidän kasvatuksensa ja elinympäristönsä on alusta saakkaen ollut uudenaikaisempaa. Itse tapakasvatus ja kurinalaisuus ovat heikentyneet kuin myös ahkeruus, joskaan eivät dramaattisesti. Mielenterveyden häiriöiden lisääntymisestä on paha sanoa mitään, koska niitä tilastoidaan nykyään aivan eri tavoilla kuin ennen. Nokian myös mokasivat ne vanhan kaartin insinöörit painottamalla liikaa teknologiaa ja liian vähän markkinointia, toisaalta menestys usein tekee kenet tahansa älyllisesti laiskaksi.

Tuomas, perustelepa väitteesi siitä, että jokainen sukupolvi on edellistä älykkäämpi. Genetiikan kannalta se on absurdi: älykkyys periytyy ainakin jossain määrin, mutta miten tämä johtaa aina vain älykkäämpiin sukupolviin? Kulttuurikin muuttuu, mutta muutos ei välttämättä ole positiivinen tai johda älykkyyden kasvuun. Muutos johtaa muutokseen, mikä voi olla aivan mitä tahansa, myös keskimääräisen älykkyyden heikkenemistä. Mistä tämä väittämäsi jatkuva älykkyyden kasvu siis johtuu, ja miten se ilmenee?

Ympärillä oleva maailma on muuttunut paljon moninaisemmaksi. Ihmiset joutuvat reflektoimaan enenevissä määrin ulkopuolisia ärsykkeitä. Jatkuva reflektointi saa aikaan jatkuvaa aivotoiminnan käyttöä, jonka seurauksena älykkyys kehittyy. Sama analogia kuin Simmelin vertaus suurkaupungista ja maaseudusta. Aivojen toiminta kehittyy mm. ratkaisemaan paremmin monia asioita nopeasti sekä hylkäämään epäolennaiset asiat (blaseerautuminen). Irrationaaliset traditiot (pukukoodit, etiketit) hylätään yhä helpommin turhana. Ahkeruuden tilastollinen puute ei tarkoita, etteivätkö aivot toimisi ahkerasti ja prosessoisi jotain muuta kuin vaikka rauduskoivun lehteä, jonka tunnistamisesta saa kokeessa pisteen.

Monet vanhat äo-testit perustuvat mm. muistinvaraiseen toimintaan, mikä voi olla vastakkaista luovalle ajattelulle ja improvisaatiolle. Useat muutkin indikaattorit ovat vääristyneitä, koska eivät ole seuranneet teknologista murrosta: Mitataanko älykkyystestissä tekstin lukemista vai audiovisuaalista ymmärtämistä vai näitä yhdessä (kuten pitäisi). Mitataanko tiedon löytämistä vai muistamista (nykyaikana tiedon löytäminen on olennaisempaa, vaikka muistamistakin tarvitaan). Mitataanko suorituksen toistamista vai kykyä luoda kokonaan uusi.

Älykkyyden kasvu ei takaa sitä, että ihmiset toimisivat kollektiivisesti viisaalla tavalla. Yhteiskunnassa tämä voi näkyä häiriöinä, jotka korjaantuvat vasta, kunnes yhteisö pystyy muuttumaan jäseniensä mukana. Sukupolvien välinen "kapinointi" on yksi kehittymisen edellytys.

[Tuomas3]

Mainittakoon vielä äskeisen argumenttini lisäksi, etten tarkoita sukupolven olevan aina ajanlaskussa ja kaikissa tilanteissa edellistä älykkäämpi. Modernilla ja postmodernilla (eli myös nyt) kaudella se on yhteiskuntien poikkeuksellisen nopean muutoksen vuoksi: mm. teknologisen, kaupungistumisen ja maapalloistumisen. Eikä se ole pelkästää sopeutumista muuttuviin olosuhteisiin vaan se on myös reflektoinnin lisääntymisen seurausta.

Alla esimerkki häiriötilanteen synnystä, jossa voidaan miettiä, onko älykkyydellä (oppilaan tai opettajan osalta) tekemistä asian kanssa vai onko kyse muusta.

Se ettei vanhempi sukupolvi ymmärrä nuoremman kapinointia, ei ainakaan kerro iäkkäämmän sukupolven älyllisyydestä tahi viisaudestakaan. Kuvitellaan tilanne, että nuorelle joku päähine on tärkeä osa hänen identiteettiään. Kun tätä vaaditaan riisumaan se luokkahuoneessa, syntyy konflikti. Toinen oppilas taipuu, toinen ei. Jos taipumatonta kohtaan aloitetaan oppilaan silmin katsottuna sortotoimet (luokasta ulos tms.). Hän tuntee kokevansa vääryyttä ja vastareaktio on luonnollinen etenkin murrosiässä. Vieressä oleva muslimi saa pitää päähineensä, koska se on osa tämän yleisesti tunnustettua identiteettiä. "Vitun huora!" Vastareaktio voi johtaa epäammattimaisen opettajan henkiseen loukkaantumiseen, jolloin konfliktitilanteet syntyvät seuraavilla tunneilla helposti. Opettaja voi eskaloida kriisiä tekemällä (herjaus) rikosilmoituksen. Kostoksi oppilas puhkoo auton renkaat...

[Koskela Suomesta]

Tuomas, perustelepa väitteesi siitä, että jokainen sukupolvi on edellistä älykkäämpi.

Se on empiirinen havainto:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Flynnin_ilmi%C3%B6

Genetiikan kannalta se on absurdi: älykkyys periytyy ainakin jossain määrin, mutta miten tämä johtaa aina vain älykkäämpiin sukupolviin? Kulttuurikin muuttuu, mutta muutos ei välttämättä ole positiivinen tai johda älykkyyden kasvuun. Muutos johtaa muutokseen, mikä voi olla aivan mitä tahansa, myös keskimääräisen älykkyyden heikkenemistä. Mistä tämä väittämäsi jatkuva älykkyyden kasvu siis johtuu, ja miten se ilmenee?

Ks. linkki.

Ilmiö pitää paikkansa vain pitkällä aikavälillä ja on jo päättynyt länsimaissa tutkimustulosten mukaan, joten se ei selitä Tuomaan väitettä. Itse pidän todennäköisimpänä syynä sille ravitsemustilanteen paranemista teollisen vallankumouksen jälkeen: ravitsemustilanteen säilyessä suhteellisen muuttumattomana sukupolvien välillä loppuu älykkyydenkin nopea kasvu. Norjassahan esimerkiksi on havaittu asevelvollisilla tehdyissä ÄO-kokeissa heidän keskimääräisen älykkyytensä kääntyneen jo lievään laskuun. ÄO itsessään on jo varsin kiistanalainen tapa mitata älykkyyttä, sehän kehitettiin alunperin mittaamaan koululasten oppimiskykyä eikä yleistä väestön älykkyyttä.

Sama käsitys asiasta. Flynnin ilmiö on ollut totta, mutta se on jo pysähtynyt ja ollaan jopa menty taaksepäinkin 90-luvun jälkeen. Kyse lieneen ennemminkin ravinnon monipuolisuudesta ja terveydenhoidosta. Kun nämä ovat kunnossa, ei ilmiötä enää esiinny.

[Koskela Suomesta]

Se ettei vanhempi sukupolvi ymmärrä nuoremman kapinointia, ei ainakaan kerro iäkkäämmän sukupolven älyllisyydestä tahi viisaudestakaan.

Teini-iän kapinointi on täysin normaali ihmisen kehitysvaihe. Jos yrität solkottaa että sitä eivät vanhemmat ihmiset ymmärrä, niin teet vain itsesi naurettavaksi. Kyllä se ymmärretään.

Sitä ei sitävastoin ymmärretä että miksi se vaihe on sukupolvi sukupolvelta yhä vaikeampi ja vaikeampia ja saa yhä äärimmäisempiä ilmiasuja. Se ei oikein ole hyväksyttävissä.

Tuo vaihe on havaittavissa teihi-ikäisten aivoissa ja tutkijoiden jopa psykopaattiseksi luonnehtimissa käyttäytymisen piirteissä. Näin on ollut aina. Mutta tilanne on ollut kovassa muutoksessa viimeiset parikymmentä vuotta.

Johtuvatko nämä yhä äärimmäisemmät ja laajemmalla ikäluokassaan levinneet tuon vaiheen ilmiasut jostain ulkoisesta tekijästä, ravinnosta tms. vai ovatko ne vain tuon vaiheen kasvatuksessa tapahtuneiden muustosten aikaan saamia (ei rajoja), ei taida olla kenenkään tiedossa. Tässä ei ole mitään vanhempien ihmisten "ymmärtämättömyyttä" vaan vain ja ainoastaan ihmettelyä että miksi tuo kehitysvaihe on mennyt niin älyttömäksi nykyisillä ikäluokilla. Ei se helppo ole ollut koskaan, mutta ei se ole tällaisia ilmiasuja  ennen saanut.

Luulen että sinä "ymmärtämisessäsi" et vain havaise syitä ja seurauksia ja nuorten ikäluokkien pahoinvointia. Luulet että me vanhemmat emme vain vanhuuttaamme ymmärrä näitä yliälykkäitä nuoria. Ei taida mennä noin. Joku taitaa olla hieman vihjeetön... ja se emme ole me muut.

[Angelos]

Ympärillä oleva maailma on muuttunut paljon moninaisemmaksi. Ihmiset joutuvat reflektoimaan enenevissä määrin ulkopuolisia ärsykkeitä. Jatkuva reflektointi saa aikaan jatkuvaa aivotoiminnan käyttöä, jonka seurauksena älykkyys kehittyy. Sama analogia kuin Simmelin vertaus suurkaupungista ja maaseudusta. Aivojen toiminta kehittyy mm. ratkaisemaan paremmin monia asioita nopeasti sekä hylkäämään epäolennaiset asiat (blaseerautuminen). Irrationaaliset traditiot (pukukoodit, etiketit) hylätään yhä helpommin turhana. Ahkeruuden tilastollinen puute ei tarkoita, etteivätkö aivot toimisi ahkerasti ja prosessoisi jotain muuta kuin vaikka rauduskoivun lehteä, jonka tunnistamisesta saa kokeessa pisteen.

Ärsykkeiden määrän lisääntyminen ei automaattisesti johda kovempaan aivotoimintaan; Länsimaissa jo modernilla ajalla siirryttiin jo jotakuinkin nykyiseen verrattavaan tilanteeseen. Erityisesti ärsykkeiden laadulla on väliä: määrällisesti saamme epäilemättä enemmän informaatiota nykyisin kuin esimerkiksi viisikymmentä vuotta sitten, mutta luemme keskimäärin vähemmän. Kumman arvelet kehittävän enemmän älykkyyttä, kirjojen lukemisen vai internetin selailun?

Monet vanhat äo-testit perustuvat mm. muistinvaraiseen toimintaan, mikä voi olla vastakkaista luovalle ajattelulle ja improvisaatiolle. Useat muutkin indikaattorit ovat vääristyneitä, koska eivät ole seuranneet teknologista murrosta: Mitataanko älykkyystestissä tekstin lukemista vai audiovisuaalista ymmärtämistä vai näitä yhdessä (kuten pitäisi). Mitataanko tiedon löytämistä vai muistamista (nykyaikana tiedon löytäminen on olennaisempaa, vaikka muistamistakin tarvitaan). Mitataanko suorituksen toistamista vai kykyä luoda kokonaan uusi.

Muuten samaa mieltä, mutta testeille keskeiset matemaattiset osat eivät ole muuttuneet periaatteiltaan.

Alla esimerkki häiriötilanteen synnystä, jossa voidaan miettiä, onko älykkyydellä (oppilaan tai opettajan osalta) tekemistä asian kanssa vai onko kyse muusta.

Se ettei vanhempi sukupolvi ymmärrä nuoremman kapinointia, ei ainakaan kerro iäkkäämmän sukupolven älyllisyydestä tahi viisaudestakaan. Kuvitellaan tilanne, että nuorelle joku päähine on tärkeä osa hänen identiteettiään. Kun tätä vaaditaan riisumaan se luokkahuoneessa, syntyy konflikti. Toinen oppilas taipuu, toinen ei. Jos taipumatonta kohtaan aloitetaan oppilaan silmin katsottuna sortotoimet (luokasta ulos tms.). Hän tuntee kokevansa vääryyttä ja vastareaktio on luonnollinen etenkin murrosiässä. Vieressä oleva muslimi saa pitää päähineensä, koska se on osa tämän yleisesti tunnustettua identiteettiä. "Vitun huora!" Vastareaktio voi johtaa epäammattimaisen opettajan henkiseen loukkaantumiseen, jolloin konfliktitilanteet syntyvät seuraavilla tunneilla helposti. Opettaja voi eskaloida kriisiä tekemällä (herjaus) rikosilmoituksen. Kostoksi oppilas puhkoo auton renkaat...

Tapojen noudattamisella on oma itseisarvonsa niiden tuoman sosiaalisen yhtenäisyyden kautta: yhteiset tavat vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä parantaa ryhmän motivaatiota ja toimintakykyä. Tuossa tapauksessa päähineen salliminen muslimille on todellakin typerää, koska se luo epäoikeudenmukaisuuden tunteen oppilaassa ja aivan oikeutetusti saa hänet kokemaan ryhmän asettavan muslimin häntä korkeammalle täysin perusteetta. Tilanteessa jossa luokassa ei olisi tyttömuslimia olisi sen sijaan järkevää pakottaa hänet noudattamaan tapaa: se ensinnäkin vahvistaisi opettajan auktoriteettia, mistä olisi omat etunsa opetustyössä ja oppimisrauhassa, sekä totuttaisi häntä kuriin ja arvohierarkioihin, joihin hän väistämättä törmäisi joka tapauksessa siirtyessään työelämään. Tavallaan kyse olisi palveluksesta oppilaalle.

[Tuomas3]

Se ettei vanhempi sukupolvi ymmärrä nuoremman kapinointia, ei ainakaan kerro iäkkäämmän sukupolven älyllisyydestä tahi viisaudestakaan.

Teini-iän kapinointi on täysin normaali ihmisen kehitysvaihe. Jos yrität solkottaa että sitä eivät vanhemmat ihmiset ymmärrä, niin teet vain itsesi naurettavaksi. Kyllä se ymmärretään.

Sitä ei sitävastoin ymmärretä että miksi se vaihe on sukupolvi sukupolvelta yhä vaikeampi ja vaikeampia ja saa yhä äärimmäisempiä ilmiasuja. Se ei oikein ole hyväksyttävissä.

Tuo vaihe on havaittavissa teihi-ikäisten aivoissa ja tutkijoiden jopa psykopaattiseksi luonnehtimissa käyttäytymisen piirteissä. Näin on ollut aina. Mutta tilanne on ollut kovassa muutoksessa viimeiset parikymmentä vuotta.

Johtuvatko nämä yhä äärimmäisemmät ja laajemmalla ikäluokassaan levinneet tuon vaiheen ilmiasut jostain ulkoisesta tekijästä, ravinnosta tms. vai ovatko ne vain tuon vaiheen kasvatuksessa tapahtuneiden muustosten aikaan saamia (ei rajoja), ei taida olla kenenkään tiedossa. Tässä ei ole mitään vanhempien ihmisten "ymmärtämättömyyttä" vaan vain ja ainoastaan ihmettelyä että miksi tuo kehitysvaihe on mennyt niin älyttömäksi nykyisillä ikäluokilla. Ei se helppo ole ollut koskaan, mutta ei se ole tällaisia ilmiasuja  ennen saanut.

Luulen että sinä "ymmärtämisessäsi" et vain havaise syitä ja seurauksia ja nuorten ikäluokkien pahoinvointia. Luulet että me vanhemmat emme vain vanhuuttaamme ymmärrä näitä yliälykkäitä nuoria. Ei taida mennä noin. Joku taitaa olla hieman vihjeetön... ja se emme ole me muut.

Murrosikä ei ole sukupolvi sukupolvelta vaikeampi, se vain tuntuu siltä silloin kun se ymmärrys ei riitä. Luulisi, että esim. rock'n roll -1.sukupolvella olisi tämä ymmärrys. Usein luullaan tajuavansa, koska itsekin on koettu sortoa, mutta kun kapinointi vaihtaa muotoaan niin ei ymmärretäkään.

Näinä päivinä kaikkea diagnosoidaan enemmän kuin aiemmin ja ongelmille annetaan psykologiset tai lääketieteelliset nimet. Problematiikka voi olla yhteisössä, johon nuoren reagoimistapa onkin täysin luonnollinen. Ongelman ydin on välillä siinä, että nähdään individuaalin toiminta yksittäisenä häiriönä eikä yhteisöllisenä, jopa silloin kuin näitä yksilöitä on viljalti kaikkialla.

Informaation nopea kulku ja median viihteellistyminen lisää myös "tietoutta" kaikista ympärillä tapahtuvista omituisuuksista. Tämä luo kuvan, että ympäröivä todellisuus olisi muuttunut radikaalisti psyykkisesti. Osa siitä kuvasta on illuusiota ja on mm. yhteisötutkijoiden tehtävä arvioida, mikä ja missä määrin on fiktiota ja mikä todellisuutta.

[Tuomas3]

Ympärillä oleva maailma on muuttunut paljon moninaisemmaksi. Ihmiset joutuvat reflektoimaan enenevissä määrin ulkopuolisia ärsykkeitä. Jatkuva reflektointi saa aikaan jatkuvaa aivotoiminnan käyttöä, jonka seurauksena älykkyys kehittyy. Sama analogia kuin Simmelin vertaus suurkaupungista ja maaseudusta. Aivojen toiminta kehittyy mm. ratkaisemaan paremmin monia asioita nopeasti sekä hylkäämään epäolennaiset asiat (blaseerautuminen). Irrationaaliset traditiot (pukukoodit, etiketit) hylätään yhä helpommin turhana. Ahkeruuden tilastollinen puute ei tarkoita, etteivätkö aivot toimisi ahkerasti ja prosessoisi jotain muuta kuin vaikka rauduskoivun lehteä, jonka tunnistamisesta saa kokeessa pisteen.

1. Ärsykkeiden määrän lisääntyminen ei automaattisesti johda kovempaan aivotoimintaan; Länsimaissa jo modernilla ajalla siirryttiin jo jotakuinkin nykyiseen verrattavaan tilanteeseen. Erityisesti ärsykkeiden laadulla on väliä: määrällisesti saamme epäilemättä enemmän informaatiota nykyisin kuin esimerkiksi viisikymmentä vuotta sitten, mutta luemme keskimäärin vähemmän. Kumman arvelet kehittävän enemmän älykkyyttä, kirjojen lukemisen vai internetin selailun?

Monet vanhat äo-testit perustuvat mm. muistinvaraiseen toimintaan, mikä voi olla vastakkaista luovalle ajattelulle ja improvisaatiolle. Useat muutkin indikaattorit ovat vääristyneitä, koska eivät ole seuranneet teknologista murrosta: Mitataanko älykkyystestissä tekstin lukemista vai audiovisuaalista ymmärtämistä vai näitä yhdessä (kuten pitäisi). Mitataanko tiedon löytämistä vai muistamista (nykyaikana tiedon löytäminen on olennaisempaa, vaikka muistamistakin tarvitaan). Mitataanko suorituksen toistamista vai kykyä luoda kokonaan uusi.

2.Muuten samaa mieltä, mutta testeille keskeiset matemaattiset osat eivät ole muuttuneet periaatteiltaan.

Alla esimerkki häiriötilanteen synnystä, jossa voidaan miettiä, onko älykkyydellä (oppilaan tai opettajan osalta) tekemistä asian kanssa vai onko kyse muusta.

Se ettei vanhempi sukupolvi ymmärrä nuoremman kapinointia, ei ainakaan kerro iäkkäämmän sukupolven älyllisyydestä tahi viisaudestakaan. Kuvitellaan tilanne, että nuorelle joku päähine on tärkeä osa hänen identiteettiään. Kun tätä vaaditaan riisumaan se luokkahuoneessa, syntyy konflikti. Toinen oppilas taipuu, toinen ei. Jos taipumatonta kohtaan aloitetaan oppilaan silmin katsottuna sortotoimet (luokasta ulos tms.). Hän tuntee kokevansa vääryyttä ja vastareaktio on luonnollinen etenkin murrosiässä. Vieressä oleva muslimi saa pitää päähineensä, koska se on osa tämän yleisesti tunnustettua identiteettiä. "Vitun huora!" Vastareaktio voi johtaa epäammattimaisen opettajan henkiseen loukkaantumiseen, jolloin konfliktitilanteet syntyvät seuraavilla tunneilla helposti. Opettaja voi eskaloida kriisiä tekemällä (herjaus) rikosilmoituksen. Kostoksi oppilas puhkoo auton renkaat...

3.Tapojen noudattamisella on oma itseisarvonsa niiden tuoman sosiaalisen yhtenäisyyden kautta: yhteiset tavat vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä parantaa ryhmän motivaatiota ja toimintakykyä. Tuossa tapauksessa päähineen salliminen muslimille on todellakin typerää, koska se luo epäoikeudenmukaisuuden tunteen oppilaassa ja aivan oikeutetusti saa hänet kokemaan ryhmän asettavan muslimin häntä korkeammalle täysin perusteetta. Tilanteessa jossa luokassa ei olisi tyttömuslimia olisi sen sijaan järkevää pakottaa hänet noudattamaan tapaa: se ensinnäkin vahvistaisi opettajan auktoriteettia, mistä olisi omat etunsa opetustyössä ja oppimisrauhassa, sekä totuttaisi häntä kuriin ja arvohierarkioihin, joihin hän väistämättä törmäisi joka tapauksessa siirtyessään työelämään. Tavallaan kyse olisi palveluksesta oppilaalle.

1. Audiovisuaalisesti (nettilukeminen vielä päälle) saa todennäköisesti enemmän ärsykkeitä kuin kirjasta. Riippuu myös mitä lukee ja mitä tekee netissä. Nettipelien pelaaminen kavereita vastaan skypen kera pakottaa monipuoliseen reflektointiin ja siinä oppii todella paljon kanssa ihmisten psykologisesta toiminnasta eri tilanteissa. Kirjan lukeminen netissä taas on sama asia kuin sen lukeminen painotuotteesta. Tulevaisuudessa audiovisuaalinen seuraaminen ja sen ymmärtäminen on merkittävämpää kuin proosan lukeminen, vaikka 95% äidinkielen opettajista olisi nyt eri mieltä.

2. Osan niistä olisi syytä muuttua. Matikan älykkyystestien ei pitäisi mitata opitun muistamista vaan uusien ongelmien ratkaisua. Tätä mm. Pisa tekee. Eli ei pidä sortua testaamaan sitä, onko tieto mennyt päähän vaan sitä, osataanko sitä soveltaa. Lisäksi kaikkea muutosta ei oteta huomioon, esim: Nuorten kirjoittamisen taso on laskenut; ei noteerata, että ilmaisussa käytetään nykyään monia muita keinoja, kun taas aikanaan käytettiin ainoastaan suullista ja kirjallista ilmaisua. Yleisen kirjoittamisen tason tuleekin jonkin verran pudota, kun esittämistä tapahtuu monella muulla tavallakin, joita ei aiemmin tarvinnut huomioida.

3. Olet ihan oikeassa tuossa yhteisöllisyys asiassa. Yhteisöllisyyden määrittely kuuluu myös nuorille ja yhteiskunta on häiriöitä täynnä niin kauan kunnes se taipuu muuttumaan yhteisöllisesti siten, että se kattaa kaikki sukupolvet. Aikaisemmin monissa yhteisöissä ei sallittu pojille pitkiä hiuksia, uuden sukupolven musiikin kuuntelemista, "vapaata" seksiä jne. Nuoret pistivät säpäleiksi vanhat arvot ja jyräsivät ne. Näin tulee nykyinenkin nuori kohortti tekemään. Se joko alistuu vanhan yhteisön pelisääntöihin tai luo uudet. Totalitäärisissä yhteiskunnissa alistuminen voi olla todennäköisempää, mutta meidän yhteiskunnassa murros lienee aika varma.

Opettaja on heikoilla, jos hän joutuu vahvistamaan auktoriteettiaan kurin ulkoisilla muodoilla. Se auktoriteetti riisutaan kuin keisarin uudet vaatteet. Kurinalaisuutta ei tietotyön yrityksissä vaadita vaan ryhmätyökykyä. Kaikki työpaikat eivät ole hierarkisia. Opettaja ei ole luokan herra ja hidalgo vaan palvelemassa siellä "asiakkaitaan"; se on ennemminkin puheenjohtaja ja keskustelun ohjaaja sekä uusien ideoiden antaja.

[Tuomas3]

sortoa

Olen ensimmäisistä viesteistäsi lähtien toivomistani toivonut, ettet olisi ihan oikea opettaja. Pidän melko erikoisena ajatusta, että joku jaksaisi vetää valeidentiteettiä näin pitkään, mutta toisaalta, kahdesta erikoisesta vaihtoehdosta se on kuitenkin se vähemmän erikoinen.

Aikaisemmassa tekstissä laiton sorto sanan lainausmerkkeihin. Rock'n rollin ensimmäisen sukupolveen useat kohdistetut yhteisölliset toimet tunnustetaan nykyään sortavina. Identiteetin murentaminen pakkokeinoin voidaan nähdä myös näin.

Ole vain tyytyväinen, että joudun tekemään tätä kentällä, enkä vain kommentoi norsunluutornista. Silloin se kommentin antaminen vasta helppoa olisikin.

[K.K.]

sortoa

Olen ensimmäisistä viesteistäsi lähtien toivomistani toivonut, ettet olisi ihan oikea opettaja.Pidän melko erikoisena ajatusta, että joku jaksaisi vetää valeidentiteettiä näin pitkään, mutta toisaalta, kahdesta erikoisesta vaihtoehdosta se on kuitenkin se vähemmän erikoinen.

Komps.

Mitä tulee koulukuriin ja mielestäni koko yhteiskuntaan,on Suomessa menty individualismin palvomisen suhteen jo liian pitkälle.Nykypäivänä yksilöillä tuntuu olevan vain oikeuksia - ei velvollisuuksia.Auktoriteettiongelmaiset pitää laittaa ruotuun jo lapsina, sillä aikuisena se ei enää onnistu.

[Tuomas3]

Aikaisemmassa tekstissä laiton sorto sanan lainausmerkkeihin. Rock'n rollin ensimmäisen sukupolveen useat kohdistetut yhteisölliset toimet tunnustetaan nykyään sortavina. Identiteetin murentaminen pakkokeinoin voidaan nähdä myös näin.

Onko siis lippiksen päästä pois vaatiminen sortoa vai "sortoa"? 

(Minä kutsun sitä kasvatukseksi.)

Mistä olet muuten keksinyt nuo fantasiasi autoritäärisistä opettajista, jotka tekevät lippiksestä keskeisen arvovaltakysymyksen ja häviävät sen peräti huorittelujen kera? Seuraatko usein tällaisten kollegojen tuntia tai kertovatko he ehkä kokemuksistaan opettajainhuoneessa?

Lippiksen pois vaatiminen on "sortoa". Lainausmerkit ovat siksi, koska sorto voi olla oppilaan kokemaa, mutta yleisen käsityksen mukaan kyse ei ole sorrosta. Z. Baumanin teoksessa Identiteetti käsittelellään aihetta moniulotteisemmin.

Nykyisessä koulussani en ole onneksi joutunut näkemään virassa olevilta tuntiopettajilta moista. Aikoinaan sijaisuuksia tehneenä tuli nähtyä vaikka kuinka lapsellista ja itseensä ottavaa "kasvattajaa".

Kuinka paljon individualismille julkisessa koululaitoksessa annetaan periksi on arvokysymys, jossa ei ole oikeaa eikä väärää. Ihmisillä on kaikilla omat arvot. Oma rajani kulkee siinä, että yksilöllisyys ei saa konkreettisesti haitata muita. Yleensä ääripäät ovat arvokysymyksissä heikkoja filosofisesti ajatellen.

[Tuomas3]

1. Audiovisuaalisesti (nettilukeminen vielä päälle) saa todennäköisesti enemmän ärsykkeitä kuin kirjasta. Riippuu myös mitä lukee ja mitä tekee netissä. Nettipelien pelaaminen kavereita vastaan skypen kera pakottaa monipuoliseen reflektointiin ja siinä oppii todella paljon kanssa ihmisten psykologisesta toiminnasta eri tilanteissa. Kirjan lukeminen netissä taas on sama asia kuin sen lukeminen painotuotteesta. Tulevaisuudessa audiovisuaalinen seuraaminen ja sen ymmärtäminen on merkittävämpää kuin proosan lukeminen, vaikka 95% äidinkielen opettajista olisi nyt eri mieltä.

Et ole paljoa varmaan pelannut nettipelejä mikäli tuo on kantasi. Aivan muutamaa hassua hard core pelikiltaa lukuun ottamatta pelimaailma on yhtä flametusta ja muiden alas polkemista oman egon kohotusmielessä. Jopa nämä hard core killat polkevat muita sosiaalisilla foorumeilla sen minkä ehtivät.
Jos tämä on sinusta hyvä tapa kehittää sosiaalisia taitoja niin kovin hyvin eivät taida skidisi tulla työelämässä pärjäämään. Ja tämä ihmiseltä joka katsoo lähes päivittäin suomalaisten neuvottelutaktiikkaa joka on alentunut tasolle huudetaan toisen päälle kunnes tämä antaa periksi ja joko alistuu tai lopettaa neuvottelut ja sopii tapaamisen uudelle päivälle. En tiedä pitäisikö näille ihmisille nauraa vai vaan hävetä silmät päästään että joutuu tunnustamaan samaa kansallisuutta. Sen tiedän että kauppaa tällaisten ihmisten kanssa en kyllä tekisi.

2. Osan niistä olisi syytä muuttua. Matikan älykkyystestien ei pitäisi mitata opitun muistamista vaan uusien ongelmien ratkaisua. Tätä mm. Pisa tekee. Eli ei pidä sortua testaamaan sitä, onko tieto mennyt päähän vaan sitä, osataanko sitä soveltaa. Lisäksi kaikkea muutosta ei oteta huomioon, esim: Nuorten kirjoittamisen taso on laskenut; ei noteerata, että ilmaisussa käytetään nykyään monia muita keinoja, kun taas aikanaan käytettiin ainoastaan suullista ja kirjallista ilmaisua. Yleisen kirjoittamisen tason tuleekin jonkin verran pudota, kun esittämistä tapahtuu monella muulla tavallakin, joita ei aiemmin tarvinnut huomioida.

Matematiikka -> looginen ajattelu. Looginen ajattelu on puolestaan hyvästä silloin kun tarvitaan älliä katsoa viittä minuuttia kauemmaksi tulevaisuuteen, tai pohtia että mitäköhän teosta X mahdollisesti seuraa muutakin kuin se välitön reaktio.
Isot alkukirjaimet, lauserakenne ja pisteet lauseiden päässä olisi silti ihan jees. En tiedä mihin duuneihin nämä itseään muuten kuin verbaalisesti ja kirjallisesti ilmaisevat sankarisi päätyvät (tanssijoiksi?) mutta kyllä jopa power pointtien tekemiseen kirjoittamistaitoa tarvitaan. Päin vastoin, koska kaikki täytyy osaa survoa yhä pienempään tilaan, relevantin tiedon hakemisen kyky korostuu yhä entisestään. Tähän kykenemiseen tarvitaan lukutaitoa sekä luetun ymmärtämisen soveltamista mitä ei saada kuin lukemalla ja kirjoittamalla. Sääli että nykyinen koululaitos nähtävästi tekee kaikkensa että sieltä valmistuvat ihmiset ovat itsekeskeisiä 'minä itse! minä tiedän miten tämä homma tehdään!' asenteella varustettuja teoriaurpoja. Ei niillä oikeasti tee mitään koska eivät ne tuota mitään mainosloganiaan konkreettisempaa. Kokemusta on.

3. Olet ihan oikeassa tuossa yhteisöllisyys asiassa. Yhteisöllisyyden määrittely kuuluu myös nuorille ja yhteiskunta on häiriöitä täynnä niin kauan kunnes se taipuu muuttumaan yhteisöllisesti siten, että se kattaa kaikki sukupolvet. Aikaisemmin monissa yhteisöissä ei sallittu pojille pitkiä hiuksia, uuden sukupolven musiikin kuuntelemista, "vapaata" seksiä jne. Nuoret pistivät säpäleiksi vanhat arvot ja jyräsivät ne. Näin tulee nykyinenkin nuori kohortti tekemään. Se joko alistuu vanhan yhteisön pelisääntöihin tai luo uudet. Totalitäärisissä yhteiskunnissa alistuminen voi olla todennäköisempää, mutta meidän yhteiskunnassa murros lienee aika varma.

Esimerkkinä työhaastattelu lakifirmassa: Jos hakija ei ilmene oikein kammattuna ja puettuna haastatteluun, tämä voi yhtä hyvin jättää tulematta. Sama pätee lähes kaikkiin asiakaspalvelualoihin. Ei siellä panna ranttaliksi tai lähdetä sanelemaan jotain uusia arvoja pomolle. Siellä tehdään niin kuin esimies käskee tai lähdetään etsimään niitä utopia-arvoja kortistoon.
Tajuatko sinä ollenkaan millaista karhunpalvelusta olet tekemässä opettamillesi lapsille hihhuloinnillasi?

Toisten flametuksestakin verkossa oppii runsaasti. Perustelu: Muistele lapsuuttasi, kun leikitte hippaa. Aluksi jäit kiinni, kun kiersit jotain rakennusta ja kiinniottaja vaihtoikin suuntaa. Opit pälyilemään ja olemaan valmiina vaihtamaan suuntaa. Tämän tapaisia psykologisia valmiuksia ja toisten ihmisten tuntemista oppii nettiräiskimisestä huomattavalla tehokkuudella. Pidä mieli avoinna ja mieti tarkasti, miten aivot oppivat eri asioista, vaikka se aluksi tuntuisi kuinka typerältä. Pelimaailma antaa turvallisia onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksia, jotka ovat yritysmaailmassa tärkeitä. Eikä tietenkään sosiaalista elämää pelkästään netissä opita, enkä niin väittänytkään. Vertasin nettiä ja kirjaa; ja enemmän sosiaalisuutta on netissä.

Meidän työpaikalla ei onneksi tarvitse katsoa päälle huutamista ja sen tapaista neuvottelua. Olen nähnyt sitäkin ihan liikaa. Itse olen vastannut huutajille (aikuisille, ei lapsille) mahdollisimman sarkastisesti. Nolaantumisen jälkeen huutaminen ei ole samalta henkilöltä kohdalleni osunut. Tämä toimii vain, jos on sana valmis tai aavistaa tilanteen ennalta, mistä joku huutaa. Nämä tietämäni huutajat eivät ole eläissään räiskineet verkossa.

Työhaastatteluun mennään eri mentaliteetilla kuin julkiseen laitokseen. Kyllä kaikki opot ja vanhemmat sen toivottavasti selittävät miksi. Ero tajutaan tavallisesti itsekin. Jos kaivat kotonasi nenää, ei se tarkoita, että teet sitä työhaastattelussa. Pidätkö nuoria ihan urpoina?

[Tuomas3]

1. Audiovisuaalisesti (nettilukeminen vielä päälle) saa todennäköisesti enemmän ärsykkeitä kuin kirjasta. Riippuu myös mitä lukee ja mitä tekee netissä. Nettipelien pelaaminen kavereita vastaan skypen kera pakottaa monipuoliseen reflektointiin ja siinä oppii todella paljon kanssa ihmisten psykologisesta toiminnasta eri tilanteissa. Kirjan lukeminen netissä taas on sama asia kuin sen lukeminen painotuotteesta. Tulevaisuudessa audiovisuaalinen seuraaminen ja sen ymmärtäminen on merkittävämpää kuin proosan lukeminen, vaikka 95% äidinkielen opettajista olisi nyt eri mieltä.

Kokemukseni kertoo aivan toista. Tulee jatkuvasti vastaan lapsia ja nuoria, joiden kokemusmaailma on pelien vuoksi käpertynyt lähes olemattomaksi. Äärimmäisiin tapaus on ollut yläkouluikäinen nuori, joka oli peliharrastuksensa vuoksi lopulta kadottanut sosiaalisen taitonsa, eli taidon siitä, miten ihmisten kanssa ollaan kokonaan. Mitä kielelliseen osaamiseen tulee, niin äidinkielen rappio on selvästi havaittavissa niin puhutussa kuin kirjoitetussa ilmaisussa. Peliteollisuus on turhaketeollisuutta, jossa revitään taloudellista voittoa tuottamalla addiktoivaa ajanhukkasoftaa kasvuikäisille, joilla ei vielä ole käsitystä siitä, mikä elämässä on tärkeätä ja mikä ei. Pelit ovat nykyään selkeä kansanterveydellinen ongelma.

Minulle on viime kymmenen vuoden aikana tullut vastaan vain yksi hikikomori. Sellaisiakin oppilaita on, jotka pelaavat liikaa eli se vie kaiken ajan, eikä aikaa jää muuhun. On myös sellaisia, jotka vain lukea nyhjäävät kotona kirjojaan. Ja sellaisia jotka päivät pitkät katsovat maikkaria. Ja sellaisia, jotka alinomaa räpeltävät musiikkinsa tai harrastuksensa parissa. Niitä ketkä hengaavat kavereiden kanssa koko ajan ulkona.

Kirjat, pelit, musiikki, harrastukset ja televisio ovat kuitenkin kaikki hyödyllisiä. Jos ihminen käyttää aikansa vain yhdellä tavalla niin toki se on huono asia. Pitääkö kaikki venyttää äärimmilleen ja nähdä vain ongelma.

[Malla]

Jos kaivat kotonasi nenää, ei se tarkoita, että teet sitä työhaastattelussa. Pidätkö nuoria ihan urpoina?

Yllättävää urpoutta ilmenee. Tuttuni, itsekin nuorehko (kolmekymppinen) haastatteli kesätöihin, asikaspalveluun, pyrkiviä nuoria. Hän valitsi monikymmenpäisestä joukosta ne pari, jotka a) tulivat paikalle sovittuun aikaan, b) ottivat pipon ja luurit päästään työhaastattelun alussa ja c) tervehtivät ja kertoivat nimensä.

[Koskela Suomesta]

Pitääkö kaikki venyttää äärimmilleen ja nähdä vain ongelma.

No joo, ei pidä. Tässä keskustelussa on ehkä taustalla joitain ääneenlausumattomia arvoja puolin ja toisin, jolloin homma lähtee helposti lapasesta. Minä olen tämmöinen konservatiivi. Ihannenuoreni on sellainen, jolla on Grimbergin Kansojen historia luettuna viimeistään 14-vuotiaana, ja muina harrasteina puutyöt, 400 metrin juoksu ja kahvakuulailu. Sellaisen nuoren tulevaisuuteen uskon ilman Angry Birdsejäkin.
Ja uskon myös, että nuorissa on reilusti enemmän urpoja nykyään kuin esim. 80-luvulla. Mutta enpä kinaa kanssasi enempää.

Aivan varmasti on. Kun miettii meidän yläasteemme, pieni koulu, kaikkia luokkia yhteensä niin en usko että siellä olisi ollut edes yhtä oppilasta joka alkaisi kiristellä raivariin saakka siitä että pitää ottaa lakki pois luokassa. Sellaista kaveria olisi pidetty liki mielisairaalaan tai ainakin tarkkikselle kuuluvana, ei tavalliseen kouluun. Muuten sen ajan mittapuulla pölhöjä oli, mutta mittapuu oli toinen kuin tänään. Tuomas todistaa itseään vastaan kertoessaan noista tilanteista, koska moiset olivat aivan olemattomissa aiemmin, niitä ei vain ollut yleisesti kouluissa. Tosin nuo tapaukset pyrittiin keräämään niille tarkkisluokille, mutta ei niitä luokkia ollut joka koulussa, meilläkin vain yksi koko hiton kaupungissa.