Kansanedustajien palkka nousee pian

[Mika.H]

Itse en kyllä ole huomannut, että raha houkuttelisi erityisesti kyvykkäitä ihmisiä. Korkea palkka olisi perusteltu, jos kansanedustajan työhön olisi kyvykkyysvaatimukset ja eduskunta joutuisi kilpailemaan näistä kyvykkäistä ihmisistä yksityisen sektorin kanssa.

no kokeillaankos, että pannaan liksa tasan nollaan?

Tuolloinhan huithapelit eivät edes tuonne haluaisi...

[Jussi Halla-aho]

Itse en kyllä ole huomannut, että raha houkuttelisi erityisesti kyvykkäitä ihmisiä. Korkea palkka olisi perusteltu, jos kansanedustajan työhön olisi kyvykkyysvaatimukset ja eduskunta joutuisi kilpailemaan näistä kyvykkäistä ihmisistä yksityisen sektorin kanssa.

no kokeillaankos, että pannaan liksa tasan nollaan?

Tuolloinhan huithapelit eivät edes tuonne haluaisi...

On muitakin vaihtoehtoja kuin jättiläispalkka ja ei palkkaa lainkaan.

[Jiri Keronen]

En ymmärrä, minkä vuoksi edelleen käytetään tuota "suuri palkka tuo päteviä kansanedustajia!"-argumenttia. Argumentissa on kuitenkin muutamia ongelmia.

Ensinnäkin eduskuntaan pyrkii toistuvasti ihmisiä, joiden siviiliammatin palkka on korkeampi kuin kansanedustajan palkka. Tällä hetkellä eduskunnassa istuvat esimerkiksi Kokoomuksen kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä, joka on kirurgian tohtori, vasemmistoliiton Pentti Tiusanen, joka on kirurgian erikoislääkäri ja Jyrki Kasvi, joka on tekniikan tohtori. Jokaisissa vaaleissa läpi Suomen demokratian historian eduskuntaan on pyrkinyt huippukoulutettuja ihmisiä kansanedustajan palkkiota suurempaa palkkaa tarjoavista ammattiryhmistä.

Tämä sama ilmiö näkyy myös toiseen suuntaan. Yliopistojen tutkijat ovat yleisesti ottaen huippukoulutettuja ja alansa teräviä kärkiä. Yliopistojen tutkijoiden palkat eivät kuitenkaan yllä lähellekään kansanedustajan palkkaa. Tästä huolimatta yliopistojen tutkijoiksi hakeutuu jatkuvasti ihmisiä, joille olisi tarjolla suurempaa palkkaa yksityiseltä sektorilta. Kuvitelma, että suuremmalla palkalla voitaisiin saavuttaa jotenkin parempaa tasoa, perustuu omituisiin oletuksiin ihmisten työnsä valitsemisen motiiveista. Todellisuudessa työn valintaan vaikuttavat nimittäin myös arvostus, mielenkiinto, edut ja niin edelleen ja niin edelleen, eikä ainoastaan palkka.

Toiseksi vaikka kansanedustajien palkka olisi kymmenen triljoona minuutissa, ei se pysty siitä huolimatta "houkuttelemaan" yhtään ketään kansanedustajaksi. Tämä johtuu siitä, että kansa valitsee kansanedustajat, ja kansa voi valita eduskuntaan aivan ketä tahansa riippumatta siitä, minkälaista huippukoulutettua ultrajuristipsykologia sinne on tyrkyllä. Jos kansa tahtoo äänestää Juha Miedon eduskuntaan, kansa äänestää Juha Miedon eduskuntaan. Siinä eivät paljoa tutkinnot tai älykkyysosamäärä vaa'assa paina. Eikä ole erityisen järkevää olettaa, että suurempi palkka jotenkin mystisesti ei houkuttelisi fiksujen asiantuntijoiden lisäksi myös entistä enemmän onnenonkijoita.

Kirjoitin aiheesta joskus Jyrki Kasvin ehdottaessa palkkojen nostoa:
http://keronen.blogspot.com/2009/07/kansanedustajien-suurempi-palkka-ei.html

[Obb]

Itse en kyllä ole huomannut, että raha houkuttelisi erityisesti kyvykkäitä ihmisiä. Korkea palkka olisi perusteltu, jos kansanedustajan työhön olisi kyvykkyysvaatimukset ja eduskunta joutuisi kilpailemaan näistä kyvykkäistä ihmisistä yksityisen sektorin kanssa.

no kokeillaankos, että pannaan liksa tasan nollaan?

Tuolloinhan huithapelit eivät edes tuonne haluaisi...

Sen jälkeen eduskunnassa olisi ainoastaan Merisalon ja Sukarin kavereita jotka saisivat palkkansa pimeästi.

[Teemu Lahtinen]

Jiri puhuu asiaa. Siviilityönantajat tietävätkin jo, että (etenkin finskiä) palkka sinänsä ei motivoi, kunhan se on riittävä. Suuressa maailmassakin palkkauksen on havaittu olevan ns "hygieniatekijä" eikä motivaattori (Herzberg), eli huono palkkaus aiheuttaa närää ja tyytymättömyyttä, mutta hyvä tai ylihyvä palkkaus ei sen kummemin motivoi.

Työpsykologisia koulukuntia on useampia ja aikojen saatossa on jäänyt elämään muutamia teoreemia, jotka usein esitellään kronologisessa järjestyksessä toistensa synteeseinä alkaen Maslowsta. Tätä aiemmat on pääosin hylätty.

* * *

Sinänsä asiaan liittyy myös pohdinta kansanedustuslaitoksen koostumuksesta. Siis se, että onko koostumuksen oltava demokraattinen (koostumus seuraa väestön koostumusta, ehkä tasokorotettuna) vai teknokraattinen (koostuu asiantuntijoista) tuottaakseen haluttua lopputulosta. Molemmat (ja varmaan muutkin) näkökulmat ovat perusteltuja. Molempia myös käytetään vaaleissa mainoslauseiden taustalla.

Demokraattista näkökulmaa puoltaa laitoksen yleisnimi ja se, että virkamiehistö teoriassa koostuu asiantuntijoista ja päätöksentekijät kuulevat asiantuntijoita päätöksentekoprosesissa. Kansaan koostumusta edustavat luottamushenkilöt tuovat päätökseen arvot ja pätevät ja koulutetut virkamiehet asiantuntemuksen. Lisäksi teknokraattisen näkökulman painolastina on elitististinen asenne; se, että joku muu on parempi hallitsemaan kansaa kuin kansa itse.

Luottamushenkilöiden on varmasti hyvä koostua molemmista ja väistämättä täysin demokraattiseen valintakriteeriin perustuva koostumus pitää sisällään myös joitakin asiantuntijoita.

[Ari-Lee]

Mihin unohtui lama-ajan säästötalkoot? Vai joko lama on ohi?

[Teemu Lahtinen]

Mihin unohtui lama-ajan säästötalkoot? Vai joko lama on ohi?

Julkisen sektorin kulurakennetta pitää muutta, oli lama tai ei. Samoin kansallista tuottavuutta pitäisi nostaa, oli lama tai ei. Nämä ovat pitkälti rakenteellisia kysymyksiä, joissa joidenkin eurojen säästäminen ei muuta perusongelmaa eli voi helposti käydä niin että säästetään väärässä paikassa, jollei ole rohkeutta tehdä korjaavia toimenpiteitä.

Lama on tarpeen siksi, että korjaukset on pakko tehdä. Jos vähän säästämällä päästään lamasta yli, jäävät ongelmat edelleen elämänä ja kasvamaan ja iskevät seuraavalla kerralla vielä ikävämmin.

[Sinna]

Eihän ne edes oo työpaikallaan paitsi silloin, kun on joku kyselytunti.

Jos silloinkaan. Kakka maku on suussa, kun tärkeitä (kansan mielestä) asioita päätettäessä virkamiehet (kansanedustajat) loistavat poissaolollaan.

[hoxpox]

Jokaisissa vaaleissa läpi Suomen demokratian historian eduskuntaan on pyrkinyt huippukoulutettuja ihmisiä kansanedustajan palkkiota suurempaa palkkaa tarjoavista ammattiryhmistä.

Huippukoulutus ei tarkoita että henkilö osaa ajaa Suomen kansan etua.

Yksityisen sektorin johtotehtävistä löytyy henkilöitä joilla on todistetusti kykyä tuottaa tuotteita ja palveluja joita asiakkaat haluavat, muuten he eivät asemaansa olisi päässeet. Yksityisen sektorin johtajat ja yrittäjät osaisivat myös mielestäni ajaa kansan etua paremmin kuin tutkijat.

Yleisesti ottaen kaikki ihmiset haluavat saada enemmän rahaa. Koska rahan tienaaminen on älyllisesti vaikeaa, löytyy suurituloisten joukosta myös keskimääräistä enemmän älykkäitä ihmisiä. Kuitenkin mielestäni älykkyys on toissijainen ominaisuus siihen verrattuna osaako ehdokas oikeasti ajaa Suomen kansan etua vai ei.

Suurituloisilla on lisäksi vähemmän intressejä ottaa vastaan lahjuksia tai muuten korruptoitua, sillä heillä on jo ennestään paljon omaisuutta. Tästä syystä yrityksetkin suosivat menestyneitä ja pitkän työuran tehneitä henkilöitä hallitusvalinnoissaan.

Jos kansa tahtoo äänestää Juha Miedon eduskuntaan, kansa äänestää Juha Miedon eduskuntaan. Siinä eivät paljoa tutkinnot tai älykkyysosamäärä vaa'assa paina.

No itseäni eivät tutkinnot tai älykkyysosamäärä juuri kiinnosta. Äänestän sitä puoluetta ja ehdokasta jonka luulen pystyvän muuttamaan Suomea parempaan suuntaan. Harmittavan vähän vaan on ehdolla suurituloisia ja menestyneitä johtajia / yrittäjiä, sosialistitutkijoita sitäkin enemmän. Kansanedustajien palkankorotus muuttaisi todennäköisesti tilannetta parempaan suuntaan.


Edit: Juha Mietoa tuskin kannattaa kovin dissata. Ehkä hänellä on huonommat atk-taidot kuin jollain nuorella vihreällä kansanedustajalla, mutta maahanmuutto jne. -kysymyksissä sentään järjen asialla.

[Ari-Lee]

Mihin unohtui lama-ajan säästötalkoot? Vai joko lama on ohi?

Julkisen sektorin kulurakennetta pitää muutta, oli lama tai ei. Samoin kansallista tuottavuutta pitäisi nostaa, oli lama tai ei. Nämä ovat pitkälti rakenteellisia kysymyksiä, joissa joidenkin eurojen säästäminen ei muuta perusongelmaa eli voi helposti käydä niin että säästetään väärässä paikassa, jollei ole rohkeutta tehdä korjaavia toimenpiteitä.

Lama on tarpeen siksi, että korjaukset on pakko tehdä. Jos vähän säästämällä päästään lamasta yli, jäävät ongelmat edelleen elämänä ja kasvamaan ja iskevät seuraavalla kerralla vielä ikävämmin.

Ei jummarra. Rahvas joutuu käymään mukatöissä yhä vain pienemmällä netolla oli se kannattavaa tai ei. Eliitti käy mukatöissä yhä vain kasvavalla netolla oli se kannattavaa tai ei. Jokin ei vain natsaa tässä yhtälössä.

[Ano Nyymi]

Palkka pitää kiinnittää jollekin vakioidulle kertoimelle kansalaisten keskipalkkaan nähden.

Ja sen pitäisi nimenomaan olla palkka, eikä mikään palkkio. Eli samat verot kuin muillakin on vastaavilla tuloilla/vähennyksillä.
Nythän ne elää ihan eri maailmassa kuin tavalliset kansalaiset verovapaine tuloineen.

Ja samoin eläkkeet samalle viivalle tavisten kanssa, jos hyvästä palkasta ei saa yhtään säästettyä eduskunnasta putoamisen varalle, niin menkööt siivoamaan tms..

[Oami]

Järkeä tuohon pitää saada. Jos palkkatasoa pidetään sopivana, on sille saatava vastinetta. Kellokorttia jo esitettiinkin, ja miksipä ei - on sellainen monissa muissakin ammateissa.

Jos hatusta jonkin summan kiskaisisin, niin vaikkapa 4000 €/kk ja päälle matkakorvaukset. Matkakorvaukset laskettaisiin halvimman mahdollisen julkisen kulkuvälineen hinnan mukaan. (Valittu kulkutapa saisi olla kalliimpikin, mutta erotuksen edustaja maksaisi itse.)

[Jiri Keronen]

Huippukoulutus ei tarkoita että henkilö osaa ajaa Suomen kansan etua.

Yksityisen sektorin johtotehtävistä löytyy henkilöitä joilla on todistetusti kykyä tuottaa tuotteita ja palveluja joita asiakkaat haluavat, muuten he eivät asemaansa olisi päässeet. Yksityisen sektorin johtajat ja yrittäjät osaisivat myös mielestäni ajaa kansan etua paremmin kuin tutkijat.

Kyky pyörittää yritystä ei tarkoita, että henkilö osaa ajaa Suomen kansan etua. Näillä asioilla ei ole mitään yhteyttä toisiinsa. On myös huomattava, että erilaisia - menestyviäkin - yrittäjiä pyrkii toistuvasti kansanedustajiksi riippumatta kansanedustajien palkasta.

Suurituloisilla on lisäksi vähemmän intressejä ottaa vastaan lahjuksia tai muuten korruptoitua, sillä heillä on jo ennestään paljon omaisuutta. Tästä syystä yrityksetkin suosivat menestyneitä ja pitkän työuran tehneitä henkilöitä hallitusvalinnoissaan.

Tämä ei perustu empiirisille todisteille. Matti Vanhanen on yksi eduskunnan eniten tienaavista ihmisistä, mistä huolimatta hän on ottanut vastaan lahjuksia, ja ohjaillut erilaisia varoja itseään hyödyttävästi. Puolestaan Pirkko Ruohonen-Lehner saa vain peruskansanedustajan palkan, mutta tästä huolimatta ei ole tullut esille vielä minkäänlaista osoitusta, että hän liittyisi korruptioon. Kun katsoo esimerkiksi Kehittyvien maakuntien Suomelta rahaa vastaanottaneiden poliitikkojen nimiä, ovat he pääasiassa poliitikkojen vauraammasta päästä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_vaalirahoituskohu#Lukuja_vuoden_2007_eduskuntavaalien_vaalirahoituksesta

Kansanedustajien palkankorotus muuttaisi todennäköisesti tilannetta parempaan suuntaan

Onko tälle todennäköisyydelle jotain mutua suurempaa todistetta?

[Sinna]

Jostain on lisäksi hiipinyt sellainen ajatus, että Suomen kokoinen valtio pyörisi asiantuntevissa käsissä hiukka pienemmälläkin kokoonpanolla. Sanotaanko vaikka 100 kansanedustajaa. Joilla voisi olla tietty peruspalkka sekä provisio.

[erilainen]

Jostain on lisäksi hiipinyt sellainen ajatus, että Suomen kokoinen valtio pyörisi asiantuntevissa käsissä hiukka pienemmälläkin kokoonpanolla. Sanotaanko vaikka 100 kansanedustajaa. Joilla voisi olla tietty peruspalkka sekä provisio.

Pikkupuolueet kärsisivät edustajien vähentämisestä. Eli suosisi vakiintuneita puolueita. Provikkaa vaikea asettaa eduskuntatyölle.

[Uljanov]

Jostain on lisäksi hiipinyt sellainen ajatus, että Suomen kokoinen valtio pyörisi asiantuntevissa käsissä hiukka pienemmälläkin kokoonpanolla. Sanotaanko vaikka 100 kansanedustajaa. Joilla voisi olla tietty peruspalkka sekä provisio.

Kansanedustajien määrän vähentäminen vaatisi vaalipiireistä luopumista. Itseasiassa vaalipiireistä pitää luopua jo nykyiselläkin määrällä. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan vaalipiirissä jos äänestät mitä hyvänsä muuta puoluetta kuin kolmea suurta, äänelläsi pyyhitään persettä ja vedetään alas pöntöstä. Tai miettikää esim. ahvenanmaalaista äänestäjää. Vaihtoehdot on aika vähissä.

Mitättömän pieni osa äänestäjille tärkeistä asioista on vaalipiiriin sidonnaisia, suurin osa on valtakunnallisia. Vaalipiirijako on mielivaltainen tapa pönkittää suurten puolueiden valtaa jolle on vaikea nähdä järjellisiä perusteita.

Nykyisellään äänestäjää estetään antamasta ääni kannattamalleen puolueelle jos hän sattuu asumaan väärässä osassa maata. Ilman vaalipiirijakoa kaikkien äänet laskettaisiin asuinpaikasta riippumatta, ja kansanedustajat jakautuisivat puolueisiin valtakunnallisen kannatuksen mukaisesti.

[Ari-Lee]

Lainaus Uljanov:

Kansanedustajien määrän vähentäminen vaatisi vaalipiireistä luopumista. Itseasiassa vaalipiireistä pitää luopua jo nykyiselläkin määrällä. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan vaalipiirissä jos äänestät mitä hyvänsä muuta puoluetta kuin kolmea suurta, äänelläsi pyyhitään persettä ja vedetään alas pöntöstä. Tai miettikää esim. ahvenanmaalaista äänestäjää. Vaihtoehdot on aika vähissä.

Mitättömän pieni osa äänestäjille tärkeistä asioista on vaalipiiriin sidonnaisia, suurin osa on valtakunnallisia. Vaalipiirijako on mielivaltainen tapa pönkittää suurten puolueiden valtaa jolle on vaikea nähdä järjellisiä perusteita.

Tuo on tunnustettu fakta ja osasyy yhä pienenevään äänestysintoon. Uusien puolueiden pitää ponnistaa pääkaupunkiseudulta ja muilta kasvukeskuksilta haja-asutusseutujen jäädessä demokratian ulkopuolelle.
Kohtuus ja kellokortti kuulostaa hyvältä sillä emmehän halua kreikkailmiön leviävän.

[Teemu Lahtinen]

Ei jummarra. Rahvas joutuu käymään mukatöissä yhä vain pienemmällä netolla oli se kannattavaa tai ei. Eliitti käy mukatöissä yhä vain kasvavalla netolla oli se kannattavaa tai ei. Jokin ei vain natsaa tässä yhtälössä.

Noinhan se on. Noinhan se olisi vaikka kansanedustajien palkoissa vähän säästettäisiinkin. Muutos olisi kosmetiikkaa, joka peittää ongelman muttei korjaa sitä. Jotta yhtälö saataisiin toimimaan, tarvitaan perusteellisia rakenteellisia uudistuksia. Sellaisiin ei kuitenkaan ryhdytä jos systeemiä koko ajan paikataan pakkelilla sieltä täältä.

[Teemu Lahtinen]

Kansanedustajien määrän vähentäminen vaatisi vaalipiireistä luopumista. Itseasiassa vaalipiireistä pitää luopua jo nykyiselläkin määrällä.
-- --
Nykyisellään äänestäjää estetään antamasta ääni kannattamalleen puolueelle jos hän sattuu asumaan väärässä osassa maata. Ilman vaalipiirijakoa kaikkien äänet laskettaisiin asuinpaikasta riippumatta, ja kansanedustajat jakautuisivat puolueisiin valtakunnallisen kannatuksen mukaisesti.

Vaalipiirijako on kyllä monessa suhteessa ongelmallinen, mutta ongelmallista olisi myös ilman niitä. Vaikka internet koko ajan kasvattaa merkitystään vaaleissa, on edelleen itse vaaliaalueella tehtävällä työllä suurin merkitys kaikille, jotka eivät ole valtakunnallisia julkkiksia.

Koko maan kattavassa vaalipiirissä kampanjointikustannukset olisivat siis huikeat ja se näkyisi varmasti myös lopulta valittavissa eduskunnissa. Puoluetoimistojen ja puolue-eliitin merkitys kasvaa näiden ohjatessa resurseeja listoilla olijoille. Pienessä vaalipiirissä taas dissidenttikin voi pärjätä.

Joskus mieleen hiipii ajatus läheisyysperiaatteen mukaan rakennettavasta lainsäädäntökoneistosta, jossa oltaisiin luovuttu yksikamarisuudesta ja jossa olisi maakunnalliset parlamentit koko maan keskusparlamentin lisäksi. Jälkimmäinen voisi olla nykyistä pienempikin valtakunnallisesti valituista ammattipoliitikoista koostuva jos maakuntaparlamentit olisivat myös olennainen osa lainsäädäntöä. Näin turvattaisiin sekä alueellinen edustus että pienten mahdollisuudet.

[Vallin]

Mihin unohtui lama-ajan säästötalkoot? Vai joko lama on ohi?

Julkisen sektorin kulurakennetta pitää muutta, oli lama tai ei. Samoin kansallista tuottavuutta pitäisi nostaa, oli lama tai ei. Nämä ovat pitkälti rakenteellisia kysymyksiä, joissa joidenkin eurojen säästäminen ei muuta perusongelmaa eli voi helposti käydä niin että säästetään väärässä paikassa, jollei ole rohkeutta tehdä korjaavia toimenpiteitä.

Lama on tarpeen siksi, että korjaukset on pakko tehdä. Jos vähän säästämällä päästään lamasta yli, jäävät ongelmat edelleen elämänä ja kasvamaan ja iskevät seuraavalla kerralla vielä ikävämmin.

Teemu, voisit poliitikkona ottaa tarkempaa kantaa, että miten niitä korjauksia tehdään... Nuo ympäripyöreät heitot eivät kerro vielä mitään tavoitteistasi.

Mielestäni julkisen sektorin ongelmat johtuvat siitä, että kulurakenne (palkat jne) eivät seuraa riittävän nopeasti maksukyvyn (verokertymän) liikkeitä samalla tavalla kuin yksityinen sektori tekee.

Kun valtion verotulot kutistuvat voimakkaasti, kuten nyt tapahtuu, pitäisi tehdä sisäinen devalvaatio eli laskea palkkoja. Tämä on kuitenkin Suomessa mahdotonta, koska AY-liike ja poliitikot laittavat kampoihin.

Siksi mekin lähestymme Kreikan tilannetta, ensin velkaannutaan moniksi sukupolviksi eteenpäin, ja vasta sitten pakon edessä alennetaan palkkoja.

Eli ylläpidetään vielä muutama vuosi illuusiota hyvinvointiparatiisista, joka pystyy vuodesta toiseen nostamaan virkamiesten palkkoja. Kaikki tämä tehdään häikäilemättömästi lasten ja lastenlasten kustannuksella.

Julkisen sektorin kulurakennetta pitäisi heti pudottaa 10-15%. Sitä ei kuitenkaan kukaan uskalla ääneen sanoa ennen vaaleja. Sauli Niinistö taitaa olla ainoa, joka asiasta yrittää keskustella..?

Tuo 10-15% tarkoittaisi kansanedustajien kohdalla samansuuruista palkanalennusta, tai edustajien ja avustajien määrän vähentämistä. Sitten sama toimenpide läpi koko valtionhallinnon...

[Teemu Lahtinen]

Teemu, voisit poliitikkona ottaa tarkempaa kantaa, että miten niitä korjauksia tehdään... Nuo ympäripyöreät heitot eivät kerro vielä mitään tavoitteistasi.

Niitä kannanottoja löytyy vuosdesta 2004 lähtien blogistani http://www.teemulahtinen.fi sekä eri keskustelufoorumeillä esitetyistä kannaotoista. Näin tavallisena leipätyöläisenä minulla ei kesken työpäivää ole mahdollisuutta perehdyttää lukijaa tämän paremmin, mistä esitän pahoitteluni.

Mielestäni julkisen sektorin ongelmat johtuvat siitä, että kulurakenne (palkat jne) eivät seuraa riittävän nopeasti maksukyvyn (verokertymän) liikkeitä samalla tavalla kuin yksityinen sektori tekee.

Pitkälti näin, joskin syy siihen, miksi kulut kasvavat tuloja nopeammin pitää myös selvittää.

Eli ylläpidetään vielä muutama vuosi illuusiota hyvinvointiparatiisista, lasten ja lastenlasten kustannuksella.

Tämä oli juuri pointtini. Kosmeettisilla muutoksillä näin pystytänä tekemään, kun taas pitemmän päälle olisi parempi antaa korttitalon romahtaa. Kyse olisi yhteiskunnallisesta stop-lossista.

[Uljanov]

Kansanedustajien määrän vähentäminen vaatisi vaalipiireistä luopumista. Itseasiassa vaalipiireistä pitää luopua jo nykyiselläkin määrällä.
-- --
Nykyisellään äänestäjää estetään antamasta ääni kannattamalleen puolueelle jos hän sattuu asumaan väärässä osassa maata. Ilman vaalipiirijakoa kaikkien äänet laskettaisiin asuinpaikasta riippumatta, ja kansanedustajat jakautuisivat puolueisiin valtakunnallisen kannatuksen mukaisesti.

Vaalipiirijako on kyllä monessa suhteessa ongelmallinen, mutta ongelmallista olisi myös ilman niitä. Vaikka internet koko ajan kasvattaa merkitystään vaaleissa, on edelleen itse vaaliaalueella tehtävällä työllä suurin merkitys kaikille, jotka eivät ole valtakunnallisia julkkiksia.

Koko maan kattavassa vaalipiirissä kampanjointikustannukset olisivat siis huikeat ja se näkyisi varmasti myös lopulta valittavissa eduskunnissa. Puoluetoimistojen ja puolue-eliitin merkitys kasvaa näiden ohjatessa resurseeja listoilla olijoille. Pienessä vaalipiirissä taas dissidenttikin voi pärjätä.

Totta tämäkin. Itse pitäisin kuitenkin näitä ongelmia vaalipiirijakoa pienempinä, koska nähdäkseni jo nyt äänestyspäätöksessä ylivoimaisesti ratkaisevinta on puolueen valitseminen, ja varsinainen ehdokas on toissijainen asia. Tämä ihan siitä syystä että käytännössä poliittista valtaa Suomessa ei käytä eduskunta vaan hallitus, jonka valta konkretisoituu hallituspuolueiden puheenjohtajiin. Ei ole mikään salaisuus, että kaikki hallituksen merkittävät linjaukset päätetään hallituspuolueiden puheenjohtajien muodostamassa neljän koplassa, joka ainoastaan informoi päätöksistä eduskunnalle joka toimii kumileimasimena.

Toki kansanedustajillakin on oma panoksensa lain valmistelussa, mutta puolueiden valtasuhteet on paljon merkittävämpi asia kuin se, kuka eduskunnasasa painaa jaa-nappia hallituksen esitykselle.

Vastakkain on kaksi järjestelmää joista toinen vääristää puolue- ja toinen edustajajakaumaa. Mielestäni jälkimmäinen on pienempi paha. Toki seuraus on se, että esim. sieltä Pohjois-Karjalasta tuskin valittaisiin yhtäkään edustajaa (jo siitäkin syystä, että HS:n toimittajat eivät asu P-Karjalassa), mutta mielestäni tämä on  toissijaista.

[Vallin]

Teemu, ei sitä tarvitse selvittää - se on jo tiedossa.

Se mitä eduskunnassa on tehty jo ainakin 10 vuotta, on tehty myös kaikessa valtion ja kuntien hallinnossa: Hallintovirkamiesten määrää on paisutettu kun on luultu, että Suomessa voi poliittinen eliitti lähipiireineen elellä vapaamatkustajana ikuisesti.

Nyt olisi aika mennä toiseen suuntaan, kun enää byrokraattikoneiston ylläpitämiseen ei löydy maksajaa. Siis 10-15% vähennys palkoissa tai virkamiesten määrässä. Tai molempia samaan aikaan.

Toki rahaa hassataan muuallekin (kuten tuohon vitun typerään maahanmuuttosirkukseen), mutta kyllä ylimääräinen hallintokoneisto on suurin musta aukko, jonne verorahat hukkuvat.

Yksittäinen esimerkillinen poliittinen teko olisi myydä eduskunnan lisärakennus. Siitä kansa saisi signaalin, että jotain säästöjä ollaan tosissaan tekemässä tämän valtion hyväksi.

[Vallin]

Jostain on lisäksi hiipinyt sellainen ajatus, että Suomen kokoinen valtio pyörisi asiantuntevissa käsissä hiukka pienemmälläkin kokoonpanolla. Sanotaanko vaikka 100 kansanedustajaa. Joilla voisi olla tietty peruspalkka sekä provisio.

Kansanedustajien määrän vähentäminen vaatisi vaalipiireistä luopumista. Itseasiassa vaalipiireistä pitää luopua jo nykyiselläkin määrällä. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan vaalipiirissä jos äänestät mitä hyvänsä muuta puoluetta kuin kolmea suurta, äänelläsi pyyhitään persettä ja vedetään alas pöntöstä. Tai miettikää esim. ahvenanmaalaista äänestäjää. Vaihtoehdot on aika vähissä.

Mitättömän pieni osa äänestäjille tärkeistä asioista on vaalipiiriin sidonnaisia, suurin osa on valtakunnallisia. Vaalipiirijako on mielivaltainen tapa pönkittää suurten puolueiden valtaa jolle on vaikea nähdä järjellisiä perusteita.

Nykyisellään äänestäjää estetään antamasta ääni kannattamalleen puolueelle jos hän sattuu asumaan väärässä osassa maata. Ilman vaalipiirijakoa kaikkien äänet laskettaisiin asuinpaikasta riippumatta, ja kansanedustajat jakautuisivat puolueisiin valtakunnallisen kannatuksen mukaisesti.

Omasta mielestänikin nykyinen vaalipiirijako on keinotekoinen, ja muutamia suuria puolueita suosiva. EU-vaaleissa koko maa on vaalipiirinä, mutta eduskuntavaaleissa jostain (poliittisesta) syystä maa pitää pilkkoa tilkkutäkiksi.

Yksi malli voisi olla, että mennään läänien mukaan, eli Suomi kuuteen vaalipiiriin, ja kustakin edustajia suhteessa niiden väkilukuun. Nykyisin vaalipiirejä on 15. Mitä mieltä tästä ollaan?

[Teemu Lahtinen]

Teemu, ei sitä tarvitse selvittää - se on jo tiedossa.

Veikko, kyllä täytyy. Länsimaisen sivistyksen historiassa ei ole vielä löydetty ratkaisua hallinnon pöhöttymiseen, mutta minä en ainakaan usko, ettei sellaista olisikaan.

Se mitä eduskunnassa on tehty jo ainakin 10 vuotta, on tehty myös kaikessa valtion ja kuntien hallinnossa: Hallintovirkamiesten määrää on paisutettu kun on luultu, että Suomessa voi poliittinen eliitti lähipiireineen elellä vapaamatkustajana ikuisesti.

Tämähän on oire ja seuraus varsinaisesta ongelmasta. Miksi hallinto pöhöttyy? Miksi sen annetaan pöhöttyä?

[JoKaGO]

Veikko, kyllä täytyy. Länsimaisen sivistyksen historiassa ei ole vielä löydetty ratkaisua hallinnon pöhöttymiseen, mutta minä en ainakaan usko, ettei sellaista olisikaan.

Miten olisi, että hallintoa alettaisiin purkaa takaperin; Se, mikä on viimeksi tullut mukaan, leikataan pois?

Ja aivan triviaalina ratkaisuna se ehdotukseni, mitä JM-K lupasi käyttää propagandassaan: Lomautetaan puolet virkakunnasta vuodeksi, sitten vaihdetaan paikkoja toiseksi vuodeksi. Kumpi porukka saa asiat sujumaan paremmin, saa jatkaa, loput jäävät odottamaan työvoimapulaa.
Virkakunnalla tarkoitan ihan kaikkia kunnan ja valtion työntekijöitä, poislukien suorittava porras sekä heidän työnjohtoportaansa, jotka ovat jo kulukuurin pääsääntöisesti "nauttineet". Eikä vaikuttaisi mitenkään palveluihin.

[Teemu Lahtinen]

Miten olisi, että hallintoa alettaisiin purkaa takaperin; Se, mikä on viimeksi tullut mukaan, leikataan pois?

Se olisi yksi tapa, tuo mainitsemasi toinen. Itse olen ajatellut, että Puolustusvoimia, poliisia ja oikeuslaitosta lukuunottamatta kaikki ulos ja sitten yksi toiminto kerrallaan katsotaan, mitä oikeasti tarvitaan. Jos osa kansasta ei jotain uutta toimintoa tahdo, niin rahoitus jää haluavien kontolle.

[hoxpox]

Kyky pyörittää yritystä ei tarkoita, että henkilö osaa ajaa Suomen kansan etua. Näillä asioilla ei ole mitään yhteyttä toisiinsa.

Kyky pyörittää yritystä tarkoittaa että osaa tarjota asiakkaille sitä mitä he haluavat, eli osaa ajaa asiakkaiden etua. Kansan edun ajaminen on sama asia vain suuremmassa mittakaavassa.

Suurituloisilla on lisäksi vähemmän intressejä ottaa vastaan lahjuksia tai muuten korruptoitua, sillä heillä on jo ennestään paljon omaisuutta. Tästä syystä yrityksetkin suosivat menestyneitä ja pitkän työuran tehneitä henkilöitä hallitusvalinnoissaan.

Tämä ei perustu empiirisille todisteille.

Alhaisten palkkojen ja korruption korrelaatiosta on olemassa tutkimuksia. Niitä löytyy kun googlettaa esim. sanoilla "low wages correlation corruption". Konsensus näyttäisi vallitsevan sen suhteen, että mikäli julkisen sektorin palkat ovat merkittävästi alemmat kuin yksityisen sektorin, korruptio lisääntyy. Tässä yksi tutkimus: http://www.imf.org/external/pubs/ft/issues6/index.htm

[Vallin]

Teemu, ei sitä tarvitse selvittää - se on jo tiedossa.

Veikko, kyllä täytyy. Länsimaisen sivistyksen historiassa ei ole vielä löydetty ratkaisua hallinnon pöhöttymiseen, mutta minä en ainakaan usko, ettei sellaista olisikaan.

Se mitä eduskunnassa on tehty jo ainakin 10 vuotta, on tehty myös kaikessa valtion ja kuntien hallinnossa: Hallintovirkamiesten määrää on paisutettu kun on luultu, että Suomessa voi poliittinen eliitti lähipiireineen elellä vapaamatkustajana ikuisesti.

Tämähän on oire ja seuraus varsinaisesta ongelmasta. Miksi hallinto pöhöttyy? Miksi sen annetaan pöhöttyä?

Teemu, siis miten niin ei ole löydetty? Juurihan sellainen löydettiin Kreikassa, tuon mainitsemasi länsimaisen sivistyksen kehdossa, Aristoteleen ja Sokrateen kotikulmilla. Kun velka kasvoi yli 120% Kreikan BKT:sta huomattiin yllättäen, että ei olekaan varaa elättää koko virkamieskuntaa ikuisesti. Tosin kulujen karsiminen taidettiin aloittaa kaikkien duunarien palkoista, ei turhista hallintoviroista...  

Ja kun on hetken aikaa ollut seuraamassa minkä tahansa kunnan toimintaa tai vaikkapa eduskunnan toimintaa sisältä päin, voi asian jokainen itse todeta:

Vastakkain ovat duunia painava kansa ja itsensä ikivirkoihin aateloinut puoluetaustainen eliitti, joka on yleensä melko laiskaa porukkaa.

Arvioin lonkalta, että tuota veronmaksajien vertaimevää ja täysin turhaa hallintovirkamieseliittiä on suunnilleen saman verran kuin somalialaisia Suomessa tällä hetkellä. Vaan kumpi ryhmä mahtaa tulla kalliimmaksi?

[ikuturso]

Ja kun on hetken aikaa ollut seuraamassa minkä tahansa kunnan toimintaa tai vaikkapa eduskunnan toimintaa sisältä päin, voi asian jokainen itse todeta.

Vastakkain ovat duunia painava kansa ja itsensä ikivirkoihin aateloinut puoluetaustainen eliitti.

Arvioin lonkalta, että tuota veronmaksajien vertaimevää ja täysin turhaa hallintovirkamieseliittiä on suunnilleen saman verran kuin somalialaisia Suomessa tällä hetkellä. Vaan kumpi ryhmä mahtaa tulla kalliimmaksi?

Jaa sen takia tänne niitä sosiaalivaroilla eläviä haalitaankin. Kun kaikki itkee, mitä maahanmuutto maksaa tälle maalle, ketään ei kiinnosta kun kansanedustelijat nostelevat palkkioitaan ja surffaavat seksitutkijoiden kanssa myanmarin aalloilla.

-i-