Globaali taloustilanne/LAMA! (yhdistetty)

[tyhmyri]

Jakerp, analyysisi Irlannista on virheellinen. Inflaation mekanismit eivät ole kuvaamasi kaltaiset, sillä esimerkiksi Irlannissa ei ollut mitenkään erityinen inflaatio ennen kuin katastrofi iski. Kuplien syntymekanismit tunnetaan nekin periaatteessa aika hyvin, eikä se ihan noin mene.

En jaksa käydä läpi kaikkia yksityiskohtia perustellakseni miksi ja millä tavoin. Mutta voit tehdä Irlantia koskevan analyysin aivan mainiosti itse. Käytännössä kaikki tarvittava data tieto löytyy http://www.finfacts.ie/ -sivuston kautta. Lisäksi pelkän IS/LM-mallin käyttäminen auttaa aika paljon.

Irlannin tilanne olisi ennen Euroa hoitunut ilman nykyisen kaltaista katastrofia. Irlannin punnan arvo vain olisi vähän pudonnut.

Ajatus siitä, että keskuspankki ei rahaa liikkeelle laskiessaan voi vaikuttaa siihen mihin se käytetään ei pidä paikkaansa normaalin keskuspankin tapauksessa. Tosin tällä hetkellä EU-alueen typerät säännöt tietenkin kieltävät EKP:tä suoraan rahoittamasta valtioita. Yhdistettynä siihen, että olemme likviditeettiloukussa tekee monetaristisista tempuista kuten koron laskusta ja pankkien rahoittamisesta tehottomia. Keskuspankki voi kuitenkin vallan mainiosti tehdä sen mitä esimerkiksi UK:n keskuspankin pitäisi tehdä eli lainoittaa valtion toimintaa suoraan painamalla rahaa. Tuolloin valtio voisi tumpata rahat massiivisiin määräaikaisiin infrastruktuurihankkeisin tms kysynnän käynnistämiseksi. Tarvittaessa velat voitaisiin myöhemmin inflatoida.

[hattiwatti]

<http://www.foreignpolicy.com/articles/2011/04/27/how_goldman_sachs_created_the_food_crisis>

How Goldman Sachs Created the Food Crisis

Don't blame American appetites, rising oil prices, or genetically modified crops for rising food prices. Wall Street's at fault for the spiraling cost of food.

Tämä on se ongelma mikä tulee kun kaupankäynnin mahdollistava finannssiomaisuus alkaa hyvin voimakkaasti keskittyä. Jos minulla olisi niin paljon rahaa, että voisin ostaa merkittävän osuuden maailman viljatoimituksista niin voittojen tulemista ei voi estää jos ostan markkinoilta niin paljon vilja toimituksia, että ruokaa tuottavien yritysten on pakko ostaa viljansa minulta sanelemallani hinnalla tai sitten pysäyttää tuotanto kokonaan siihen saakka kunnes seuraavan vuoden sato tulee vuoden tai kahden päästä. Voi käydä niin, että jos olen tarpeeksi rikas olen ostanut sen seuraavankin sadon toimitus oikeudet johdannaisilla.

Markkinoiden toimivuus kun edellyttää sitä, että ostovoimaa on hyvin monella taholla jos muutamalla rikkaalla on lähes kaikki ostovoima he voivat viedä vapaassa markkinataloudessa heikomilta ja köyhemmiltä viimeisetkin rahat ostamalla merkittävän osuuden välttämättömistä raaka-aineesta ja muodostamalla toimitusmonopolin, jossa raaka-ainetta saa vain heidän kauttaan.

Hommaforumin arvokkainta antia on ollut finanssipolitiikan, islamisaation ja mamu-politiikan keskustelut.

Tässä ylhäällä on se, mitä kautta nämä kaikki aiheet nivoutuvat yhteen. Kun ruoan ja polttoaineiden hinta nousee finanssipolitiikan seurauksena, iskee se erityisen lujasti juuri ylikansoitettuihin islamislaisiin maihin. Kun vielä veden yksityistäminen kusettaville rahoituslaitoksille saadaan pikku hiljaa ajettua läpi maailmanlaajuisesti tulee melkoinen isku juuri kuiviin maihin tämän kaiken päälle.

Tämän seurauksena on ollut arabikevään kansannousut, sekasorrot, vallankumoukset mitkä sitten tuovat niitä pakolaismassoja barbaarikulttuureista myös meille tänne näin. Tämän kaiken yhdistyminen mistä, se ilmiö johtuu tulee tajuta.

[hattiwatti]

Virossa on tehty EU alueen rajuimpia sisäisen devalvaation toimet ja kovimmat leikkaukset palkkoihin ja eläkkeisiin. Työttömyys on noussut pahimmillaan 18,7%.

Työttömyyskehitys tälläinen:

http://www.google.com/publicdata/explore?ds=z8o7pt6rd5uqa6_&met_y=unemployment_rate&idim=country:ee&fdim_y=seasonality:sa&dl=en&hl=en&q=estonia+unemployment

Todennäköisesti työttömyyskehitys on ollut tilastoitua rajumpi, mutta valtava joukko Viroilaisia on muuttanut pois virosta pysyvästi muualle, joka on laskenut työttömyyttä.

Pienten maiden Sisäinen devalvaatio ei vielä kyykkää maailmantaloutta, mutta kun Saksa, Ranska, Britannia ja USA alkavat kyntää vaikutukset ovat ihan erilaisia.

No Virohan on mennyt sen voimalla, että on ulkoistanut tämän ongelman seuraukset miesten osalta harmaan talouden rakennustyömaille, pulverikauppaan ja naisten osalta striptease-paikkoihin mm. tänne Suomeen. Niinkuis kaikki tietävätkin. Tämä taas on haitannut Suomea, missä näille aloille ei ole työmarkkinakysyntää kun Virosta tullut tarjonta on peittänyt paikallisen kysynnän. Siksi sitten taas Suomen työttömyysprosentti on mitä on. Tietenkin Suomikin voisi joskus hyötyä kun Viro vaurastuu ja sinne syntyy ostovoimaa ostamaan tavaroita pikkuisen Suomesta mutta lähinnä Kiinasta... tässä kohtaa voimme nähdä miten hyöty jää varsin pieneksi Suomelle. Schengen ja vapaa liikkuvuus ovat paholaisen keksintöjä.

[hattiwatti]

Löytyi varsin mielenkiintoinen lehtijuttu siitä baarista minkä nettikoneilta tätä kirjoitan. Time-lehden haastattelu Kiinan keskeisestä poliitikosta Wen Jiabaosta tasan vuoden takaa. Siitä lehdestä on pakko naputella tekstiä foorumille koska siinä on jotain, mikä ehkä on osa uutta Kiinan kansainvälistä talouspolitiikkaa, varsin päinvastaista kuin entinen. Jotain sen politiikan muutosta, mitä siellä kulissien taustalla on hiljattain sovittu. Myös kertoo jotain mielenkiintoista mitä globaalista reservivaluuttaongelmastakin on tajuttu - ja paljon myös sitä missä Kiina edelleenkin jollain tasolla valehtelee itselleen ja muille.

kysymys: Would not it be good for China to allow a more substantial appreclation of the renminbi?

"There are three points. First China does not pursue a trade surplus. (aika jännä juttu, koska hyvin päinvastoin ovat aiemmin pyrkineet, mutta Kiinalaisetkin kai sitten tajuavat olevansa tämän kuvion orjia siinä kuin Amerikkalaisetkin) Our objective in having foreign trade is to have balanced and sustainable trade with other countries, and we want to have a basic equibilibrium in our balance of payments. Second, the increase of a trade surplus of a country is not necessaraly linked with exchange policy of that country. The third point is that the trade between our two countries is mainly structural in nature. Many Chinese exports to the U.S are no longer produced in the U.S, and i don't believe that U.S will restart production of those products - products that are at low end of value-added chain. Even if you don't buy them from China, you still have to buy them from India, Sri Lanka or Bangladesh. And that will not help resolve the trade imbalance between our two countries. "

Eli siellä tajutaan nykyään muutama juttu. Dollarivaluutan reserviasema on helvetin ongelmallinen, mihin liittyvä sisäinen ongelma tulee tarpeeksi pitkälle kasauduttuaan järkyttämään koko maailmataloutta. Mutta jos Kiina halventaisi omaa valuuttaansa ongelma silti vaan pysyisi samana, koska silloin tuotanto karkaisi joihinkiin vielä halvempiin maihin. Koska kun dollari on reservivaluutta, aina se on luonnottoman arvostettu kaikkiin maailman valuuttoihin nähden. Jos Kiina halventaisi omaa valuuttaansa vaikkapa lopettamalla harrastamansa kurssimanipuloinnin, mielestäni se stabiloisi maailmantaloutta antamalla sitten näille maille mahdollisuuksia omien valuuttavarantojen luontiin, tai tämän valuuttojen kasautumisongelman parempaan hajautumiseen. Mutta eihän Kiina sitä tietenkään halua koskaan myöntää, koska sekin on tästä globaalitalouden vääristymästä hyötynyt ja pelkää tämän hyödyn menettämisen seurauksena tapahtuvaa yhteiskunnallista kaaosta kun työpaikkoja ei voida riittävässä määrässä tarjota sen liialliselle väestölle.

[tyhmyri]

^Tarkoitat tietenkin, että revalvoisi valuuttansa eli antaisi valuuttansa arvon nousta. Kirjoitit vahingossa "halventaa".

[JmR]

Kiinalla on mielenkiintoiset ajat edessä, seuraavat asiat pitäisi saada toimimaan:

- työläisille pitäisi riittää töitä, tuotantokustannukset pitää jotenkin pitää kurissa
- koulutusaste on noussut, joten pyritään saamaan maahan enemmän tuotesuunnittelua ja muuta korkeamman tason tekemistä
- superrikkaita pitää kontrolloida siten etteivät he häiritse tavallisten ihmisten elämää suuresti ,esim ostamalla asuntoja tyhjiksi arvonnousua odottelemaan

Itse uskon, että Kiina onnistuu kasvattamaan talouttaan tasaisesti.

[Jakerp]

Jakerp, analyysisi Irlannista on virheellinen. Inflaation mekanismit eivät ole kuvaamasi kaltaiset, sillä esimerkiksi Irlannissa ei ollut mitenkään erityinen inflaatio ennen kuin katastrofi iski. Kuplien syntymekanismit tunnetaan nekin periaatteessa aika hyvin, eikä se ihan noin mene.

En jaksa käydä läpi kaikkia yksityiskohtia perustellakseni miksi ja millä tavoin. Mutta voit tehdä Irlantia koskevan analyysin aivan mainiosti itse. Käytännössä kaikki tarvittava data tieto löytyy http://www.finfacts.ie/ -sivuston kautta. Lisäksi pelkän IS/LM-mallin käyttäminen auttaa aika paljon.

Irlannin tilanne olisi ennen Euroa hoitunut ilman nykyisen kaltaista katastrofia. Irlannin punnan arvo vain olisi vähän pudonnut.

Ajatus siitä, että keskuspankki ei rahaa liikkeelle laskiessaan voi vaikuttaa siihen mihin se käytetään ei pidä paikkaansa normaalin keskuspankin tapauksessa. Tosin tällä hetkellä EU-alueen typerät säännöt tietenkin kieltävät EKP:tä suoraan rahoittamasta valtioita. Yhdistettynä siihen, että olemme likviditeettiloukussa tekee monetaristisista tempuista kuten koron laskusta ja pankkien rahoittamisesta tehottomia. Keskuspankki voi kuitenkin vallan mainiosti tehdä sen mitä esimerkiksi UK:n keskuspankin pitäisi tehdä eli lainoittaa valtion toimintaa suoraan painamalla rahaa. Tuolloin valtio voisi tumpata rahat massiivisiin määräaikaisiin infrastruktuurihankkeisin tms kysynnän käynnistämiseksi. Tarvittaessa velat voitaisiin myöhemmin inflatoida.

Irlannissa oli aivan mieletön inflaatio asuntojen hinnoissa paljon yleistä inflaatiota nopeampi. Tästä taulukosta näkee, että Irlannissa asuntojen keskimääräiset hinnat ovat kohonneet 10-15% vuodessa kuplan puhkeamiseen asti.

http://en.wikipedia.org/wiki/File:Ireland_house_prices.png

Näyttäsi siltä, että analyysini on täysin oikea, koska resurssit ovat ohjautuneet sinne missä inflaatio on laukannut nopeiten, jopa siihen pisteeseen asti, että koko Irlannin talous on romahtanut.

[tyhmyri]

Näyttäsi siltä, että analyysini on täysin oikea, koska resurssit ovat ohjautuneet sinne missä inflaatio on laukannut nopeiten, jopa siihen pisteeseen asti, että koko Irlannin talous on romahtanut.

Ensimmäinen vaihe analyysistä tehty. Seuraava vaihe on näyttää, että muut sektorit eivät ole saaneet tarvittavaa rahoitusta koska rahoitus on mennyt rakennussektorille. Sitten voi sanoa jotain asiasta. Temppu on suhteellisen selväpiirteisesti tehtävissä katsomalla onko rahoituksen kasvu ja lainakanta ohjautunut pelkästään rakennussektorille vain myös muualle. Riittävän datan pitäisi löytyä tuolta finfacts.ie -sivustolta. Väitän kyllä, että kuplan kehittymisen aikoihin Irlannissa rahaa saivat löysäkätisesti kaikki.

Ainakin parilla alueella, jotka tiedän Irlannista, romahdus alkoi siitä kun muutamia isoja kansainvälisten yritysten tehtaita suljettiin. Kustannustaso palkkojen muodossa ei enää ollut edullista ja firmat karkasivat. Työttömäksi jääneet eivät ole potentiaalisimpia lainanmaksajia ja dominot alkoivat kaatua.

[Jakerp]

Ensimmäinen vaihe analyysistä tehty. Seuraava vaihe on näyttää, että muut sektorit eivät ole saaneet tarvittavaa rahoitusta koska rahoitus on mennyt rakennussektorille. Sitten voi sanoa jotain asiasta. Temppu on suhteellisen selväpiirteisesti tehtävissä katsomalla onko rahoituksen kasvu ja lainakanta ohjautunut pelkästään rakennussektorille vain myös muualle. Riittävän datan pitäisi löytyä tuolta finfacts.ie -sivustolta. Väitän kyllä, että kuplan kehittymisen aikoihin Irlannissa rahaa saivat löysäkätisesti kaikki.

Ainakin parilla alueella, jotka tiedän Irlannista, romahdus alkoi siitä kun muutamia isoja kansainvälisten yritysten tehtaita suljettiin. Kustannustaso palkkojen muodossa ei enää ollut edullista ja firmat karkasivat. Työttömäksi jääneet eivät ole potentiaalisimpia lainanmaksajia ja dominot alkoivat kaatua.

Ei kyse ole pelkästään lainojen antamisesta vaan siitä mihin kokoajan markkinoille tulviva lainaraha ohjautuu. Markkinoille tulviva lainaraha luo kannistumen kohottaa hintoja, jolloin eniten inflatoituvien hyödykkeiden hinnat karkaavat reaalista talouskasvua korkeammalle.

Tämän jälkeen palveluita ja tavaroita tuottavat yritykset eivät enää voi hahmottaa kuinka paljon pitää tuottaa mitäkin hyödykettä, koska kysynnän ja tarjonnan lait eivät enää päde lainaraha illuusion takia.

Tästä syntyy resurssien käyttäminen vääriin kohteisiin ja lopulta talousromahdus.

Oma näkemykseni inflaation tuhoisuudesta lähtee siitä, että taloudessa on osia, jotka ovat jo allakoineet liikaa resursseja itselleen ja jos rahaa syydetään lisää markkinoille nämä samat tahot allakoivat itselleen vieläkin enemmän resursseja. Lopulta päätepiste tulee siitä kun mikään inflaatio tai lainarahan lisääminen ei enää pelasta tilannetta siis väistämätöntä talouskaaosta, joka on syntynyt resurssien laittamisesta vääriin paikkoihin lainaraha illuusion siivittämänä.

Esim. USA on ollut 0% korko linja kohta vuosikymmenen ehkä pitempääkin ja tilanne ei ole muuttunut. Päätepiste tulee viimeistään sitten kun kukaan ei enää usko nykyiseen järjestelmään vaikka kuinka rahaa syydettäisiin lisää ja kun päätepiste tulee romahdus voi olla todella nopea.

[tyhmyri]

Oma näkemykseni inflaation tuhoisuudesta lähtee siitä, että taloudessa on osia, jotka ovat jo allakoineet liikaa resursseja itselleen ja jos rahaa syydetään lisää markkinoille nämä samat tahot allakoivat itselleen vieläkin enemmän resursseja. Lopulta päätepiste tulee siitä kun mikään inflaatio tai lainarahan lisääminen ei enää pelasta tilannetta siis väistämätöntä talouskaaosta, joka on syntynyt resurssien laittamisesta vääriin paikkoihin lainaraha illuusion siivittämänä.

Hmm... Selityksesi ei vieläkään aukene minulle. Teollistuneiden talouksien kasvu ja hyvä työllisyys ovat pääsääntöisesti toteutuneet aikoina, jolloin inflaatio on ollut suhteellisen korkea. Laitanpa liitteeksi parit käppyrät asiasta. Tietojen lähteenä IMF:n tietokannat.

En viitsi yrittää mitään käyränsovitusta tai aikasarja-analyysejä koska sellaisia on tehty paljon. Mutta historiallinen data näyttää, kuten jokainen voi kuvia katsomalla päätellä, että jos työllisyys paranee niin talous kasvaa paremmin ja vastaavasti inflaatiolla ja paremmalla työllisyydellä näyttäisi olevan melkoinen riippuvuus.

Aiheellisena vastaväitteenä voi sanoa, että Phillipsin käydä ei päde. Ei sen alkuperäinen yksinkertainen muoto pädekkään, sillä mikäli inflaatio on liian korkea, niin se aletaan ottaa huomioon päivittäisessä toiminnassa kuten muun muassa George Akerlof, William Dickens ja George Perry ovat osoittaneet. Käytännössä taitaakin olla niin, että inflaation hetkellinen nousu pienentää työttömyyttä reaalipalkkojen laskun ja velkojen inflatoitumisen kautta, mutta liian kauan jatkuvan korkean inflaation aikana vaikutukset mitätöityvät. Asiaa vaikuttavat muun muassa työn hintajäykkyys sekä yksittäisten ihmisten rahan määrään kohdistuvan päätöksenteon rajattu rationaalisuus.

[tyhmyri]

Tuossa toisessa ketjussa oli puhetta IS/LM-mallista ja sen merkityksestä. Mallihan sanoo, että the IS/LM model (Investment Saving/Liquidity preference Money supply) is a macroeconomic tool that demonstrates the relationship between interest rates and real output in the goods and services market and the money market. The intersection of the IS and LM curves is the "General Equilibrium" where there is simultaneous equilibrium in both markets.

Meinasin jostain kaivaa mallin selityksen, mutta näyttää siltä, että Krugman on kirjoittanut aivan äskettäin hyvän tekstin asiasta. Teksti löytyy täältä. Vaikka olisi Krugmanin kanssa eri mieltä monista asioista, niin teksti kannattaa silti lukea ihan ajattelutavan ymmärtämiseksi.

[Jakerp]

Tuossa toisessa ketjussa oli puhetta IS/LM-mallista ja sen merkityksestä. Mallihan sanoo, että the IS/LM model (Investment Saving/Liquidity preference Money supply) is a macroeconomic tool that demonstrates the relationship between interest rates and real output in the goods and services market and the money market. The intersection of the IS and LM curves is the "General Equilibrium" where there is simultaneous equilibrium in both markets.

Meinasin jostain kaivaa mallin selityksen, mutta näyttää siltä, että Krugman on kirjoittanut aivan äskettäin hyvän tekstin asiasta. Teksti löytyy täältä. Vaikka olisi Krugmanin kanssa eri mieltä monista asioista, niin teksti kannattaa silti lukea ihan ajattelutavan ymmärtämiseksi.

Tästä pääsemmekin asian ytimeen likviditeetti ansaan. Oman näkemykseni mukaan nykyiset talousteoriat eivät päde sen takin, että globalisaation myötä vinoutunut tulonjako kasaa pääomia veroparatiiseihin. Nämä pääomat eivät palaudu kulutukseen, eivätkä tuottaviin investointeihin.

Tuottavien investointien tai kulutukseen palaamisen sijaan pääomat yrittävät päästä verottamaan ruoka, polttoaine ja muita perusraaka-aine toimituksia manipuloimalla markkinoita johdannaisilla. Tästäkin on merkkejä esim raaka-aine pörssien arvosta 80-90% pyörii erilaisissa johdannaisissa vain 10% raaka-ainepörssin arvosta tulee näitä raaka-aineita käyttävien yritysten tilauksista. Miksikän ei? Jos hallitsee valtavia pääomia veroparatiiseissa lienee aivan luonnollista haluta pääomille parasta mahdollista tuottoa helpoiten ja varmiten.

Kun onnistuu verottamaan perusraaka-aine toimituksia muodostamalla toimitus monopolin johdannaisilla ja veroparatiiseihin kerääntyneillä pääomilla. Se on ihan sama kuinka paljon rahaa keskuspankki laskee markkinoille, koska ne rahat on imuroitu pois markkinoilta hetkessä niin kauan kuin kykenee säilyttämään perusraaka-aineisiin kohdistuvan toimitus monopolin. Tämä vinoutuminen taas johtaa loputtomaan kierteeseen, jossa keskuspankin on pakko pitää korkoja nollassa jotta talous ei romahda. Vaikka keskuspankki laskee kokoajan lisää rahaa liikkeelle inflaatio ei kohdistu muualle kuin perusraaka-aineiden hintoihin, koska sinne pääomatkin nykytilanteessa kulkeutuvat keinottelemaan.

Asiasta näkee merkkejä kaikkialla esimerkiksi Jenkki suuryrityksissä on tavallista, että toimitusjohtajalle maksetaan enemmän palkkaa kuin mitä suuryritys kokonaisuudessaan maksaa veroja kaikista toiminnoistaan. Jokainen voi miettiä kuinka paljon siellä vedetään pääomia ohi verottajan siirtohinnoittelulla, joka on tavallinen käytäntö kaikissa kansaivälisissä yrityksissä.

[tyhmyri]

Tämä olisi erittäin huvittavaa ellei kyseessä olisi niin suuret rahat ja yleisesti levinnyt käsitys talouden toiminnasta. Bill Gross pyörittää melkoista rahastoa. Hän arvioi, että Bernanken QE2 aiheuttaisi korkojen rajun nousun, kuten moni poliitikoista ja tämänkin palstan lukijoista. Oli väärässä. Rahasto pikkuisen niiasi.

Mikä ihme siinä on kun noin isoilla rahoilla pelaavat tahot eivät viitsi tehdä kotiläksyjään?

Juttu on luettavissa täältä.

[RaVal]

"Mikä ihme siinä on kun noin isoilla rahoilla pelaavat tahot eivät viitsi tehdä kotiläksyjään?"

Totuus on se, että talousoppi on niin monimutkainen juttu, ettei sitä tajua kuin muutamat ihmiset koko maailmassa. Heitä löytyy jokunen Saksasta, USA:sta, ehkä Japanista, ja tietysti juutalaiset pankkiirit.

[ikuturso]

"Mikä ihme siinä on kun noin isoilla rahoilla pelaavat tahot eivät viitsi tehdä kotiläksyjään?"

Totuus on se, että talousoppi on niin monimutkainen juttu, ettei sitä tajua kuin muutamat ihmiset koko maailmassa. Heitä löytyy jokunen Saksasta, USA:sta, ehkä Japanista, ja tietysti juutalaiset pankkiirit.

Ja ihmepoika Käteinen.

-i-

[Jakerp]

Aikaisemmin mainitsin ketjussa, että Suomessa on enemmän yksityishenkilöihin kohdistuvia perintätoimia vireillä sekä kappalemääräisesti, että euromääräisesti kuin koskaan aikaisemmin.

Nyt myös yrityksiin kohdistuvat maksujen myöhästymiset ovat jyrkässä kasvussa tällähetkellä 6,5% Suomalaisista yrityksistä on perintätoimenden kohteena.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yritysuutiset/?oid=20111098023

[Jakerp]

Jan Hurri selventää uusimmassa artikkelissään miksi pankkien sijoittaja vastuu on pelkkää lume puhetta ja sitä miksi poliitikot eivät oikeasti uskalla toteuttaa sijoittaja vastuuta oikeasti.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/10/16/kuka-maksaa-omistajilla-ei-vastuuta-pankkien-paaomittamisesta/201114802/12

Siksi, että pankkien omistajia velvoittava vaatimus on tyhjän päällä. Väite pankkien osakkeenomistajien pääomitusvastuusta ei perustu tosiasioihin vaan on väärä. Eikä väite ole vain väärä, vaan se on niin väärä kuin suinkin mahdollista.

Voimassa olevien lakien perusteella osakkeenomistajilla ei ole osakeyhtiömuotoisissa pankeissa velvollisuutta pääomien vahvistamiseen vaan päin vastoin sananmukainen vapautus vastuusta.

Tappioiden kaataminen riskinottajille voisi aiheuttaa ikäviä katkoja valtioiden vuolaaseen ja keinotekoisen edulliseen velkarahoitukseen.

Tällaista riskiä tuskin yksikään päättäjä tohtii ottaa. Vaara olisi liian suuri, että velkapiikki katkeaisi ja vyönkiristys alkaisi saman tien ennen seuraavia vaaleja eikä vasta vaalien jälkeen.

[Jakerp]

Aikaisempiin kirjoituksiini liittyen yli puolet maailmankaupasta tapahtuu veroparatiisien kautta:
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/10/quotpuolet_maailmankaupasta_kulkee_veroparatiisien_kauttaquot_2958197.html?origin=rss

Mitä tulee veroparatiiseissa makaavien pääomien keinotteluvaikutukseen:

Hän arvioi kirjassaan, että pelkästään henkilökohtaista omaisuutta on piilotettu verotussyistä noin 10 biljoonan, eli kymmenen tuhannen miljardin dollarin arvosta.

Veroparatiiseissa makaa kymmenen tuhannen miljardin dollarin pääoma mälli, jolla manipuloida perusraaka-aine toimituksi johdannaisilla. Näitä rahoja kontrolloi hyvin pieni joukko ihmisiä.

[tyhmyri]

Nyt ovat maailmankirjat menneet sekaisin. Tähän mennessä on voinut varmasti luottaa siihen, että on kaksi instituutiota, jotka painottavat "säästäkää ja yksityistäkää, säästäkää ja yksityistäkää" aina loputtomiin. Mutta katsokaas mitä Goldman Sachs -pankkiiriliikkeen ekonomistit ovat menneet kirjoittamaan... Joe Weisenthalin tiivistelmä löytyy täältä. Alkuperäistä raporttia minulle ei vielä ole, pitänee hankkia.

Mutta kummia kuuluu myös toisen samaa mantraa hokeneen organisaation eli IMF:n piiristä. Myös IMF näyttää vaihtaneen suuntaa. IMF:n raportti löytyy täältä (pdf).

[hattiwatti]

Aikaisempiin kirjoituksiini liittyen yli puolet maailmankaupasta tapahtuu veroparatiisien kautta:
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/10/quotpuolet_maailmankaupasta_kulkee_veroparatiisien_kauttaquot_2958197.html?origin=rss

Mitä tulee veroparatiiseissa makaavien pääomien keinotteluvaikutukseen:

Hän arvioi kirjassaan, että pelkästään henkilökohtaista omaisuutta on piilotettu verotussyistä noin 10 biljoonan, eli kymmenen tuhannen miljardin dollarin arvosta.

Veroparatiiseissa makaa kymmenen tuhannen miljardin dollarin pääoma mälli, jolla manipuloida perusraaka-aine toimituksi johdannaisilla. Näitä rahoja kontrolloi hyvin pieni joukko ihmisiä.

Tämä on myös erittäin tärkeä aihe ymmärtää velkakriisien kannalta. Aiheesta on tehnyt Matti Ylönen kirjan, mikä lienee ainoa laatuaan Suomessa tästä aiheesta. Kannattaa käydä hommaamassa. En ole lukenut sitä täysin, mutta otin sieltä dataa tähän alla olevaan parin kuukauden takaiseen isohkoon kirjoitukseen:

http://hommaforum.org/index.php/topic,25882.msg744707.html#msg744707

... missä käsiteltiin kokkareiden finanssilobbarin Piia-Noora Kaupin finanssimafian sanelemaa toimintaa mikä kytkeytyi vahvasti juuri veroparatiisilainsäädännön ylläpitämiseksi niin negatiivisessa muodossa missä se on.

Katsos sitä kymmenen tuhannen miljardin rahamälliä käytetään myös aika paljon poliitikkojen voiteluun. On olemassa paljon täältä lähteestä rahoitettuja think tankeja jotka jonkun liberalismin nimessä vastustavat, miten sille tehtäisiin mitään että harvalukuinen määrä ihmisiä hallitsee näiden rahastojen kautta esimerkiksi ruoan globaalia hintaa. Liberalismia se, ja lobbaus on mennyt läpi. Päinvastainenhan olisi kommunismia, että vastustettaisiin sitä oligarkiaa miten muutama ihminen hallitsee tätä maailmaa veroparatiisien kautta. Näin paradoksaalista on talous.

[hattiwatti]

Hiljaisia signaaleja, mihin mennään:

http://finnish.ruvr.ru/2011/10/18/58951505.html

Venäjä on vähentämässä sijoituksiaan Yhdysvaltojen arvopapereihin


USA:n valtionvarainministeriön tämänpäiväisten tietojen mukaan Venäjä jatkaa sijoitusten vähentämistä amerikkalaisiin arvopapereihin.

Viime heinäkuuhun verrattuna Moskova on vähentänyt sijoituksiaan Yhdysvaltojen hallituksen obligaatioihin 3,6 miljardilla dollarilla. Nyt sijoitukset ovat 97,1 miljardia dollaria. Venäjä on edelleen 10. sijalla Yhdysvaltojen tärkeimpien vierasmaalaisten investoijien listalla. Ensimmäisenä on Kiina, jonka hallussa on 1,14 biljoonan dollarin arvosta amerikkalaisia arvopapereita.

[Roope]

Aikaisempiin kirjoituksiini liittyen yli puolet maailmankaupasta tapahtuu veroparatiisien kautta:
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/10/quotpuolet_maailmankaupasta_kulkee_veroparatiisien_kauttaquot_2958197.html?origin=rss

Mitä tulee veroparatiiseissa makaavien pääomien keinotteluvaikutukseen:

Hän arvioi kirjassaan, että pelkästään henkilökohtaista omaisuutta on piilotettu verotussyistä noin 10 biljoonan, eli kymmenen tuhannen miljardin dollarin arvosta.

En tunne asiaa tarpeeksi ottaakseni kantaa väitteen paikkansapitävyyteen, mutta kyseinen Kepan ja Into-kustannuksen tilaisuudessa esiintynyt Nicholas Shaxson ei vaikuta ihan hirveän uskottavalta velkapuheineen:

Shaxsonille valkeni myös se, että afrikkalaisella köyhyydellä on suora linkki länsimaisiin kirjanpitosääntöihin ja verohelpotuksiin. Liituraitapankkiirit siirtävät valtavia summia Afrikasta Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Shaxsonin mukaan suhde on se, että jokaista kehitysapuna annettua dollaria vastaan Afrikasta viedään ulos kymmenen dollaria. Tätä kautta Afrikan maanosalle on syntynyt itse asiassa 767 miljardin dollarin nettosaamiset muulta maailmalta vuosina 1970–2008. Käytännössä Afrikka on kuitenkin velkaa muulle maailmalle.

Kansan Uutiset: Suurimpia veroparatiiseja ovat OECD-maat

[Jakerp]

En tunne asiaa tarpeeksi ottaakseni kantaa väitteen paikkansapitävyyteen, mutta kyseinen Kepan ja Into-kustannuksen tilaisuudessa esiintynyt Nicholas Shaxson ei vaikuta ihan hirveän uskottavalta velkapuheineen:

Shaxsonille valkeni myös se, että afrikkalaisella köyhyydellä on suora linkki länsimaisiin kirjanpitosääntöihin ja verohelpotuksiin. Liituraitapankkiirit siirtävät valtavia summia Afrikasta Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Shaxsonin mukaan suhde on se, että jokaista kehitysapuna annettua dollaria vastaan Afrikasta viedään ulos kymmenen dollaria. Tätä kautta Afrikan maanosalle on syntynyt itse asiassa 767 miljardin dollarin nettosaamiset muulta maailmalta vuosina 1970–2008. Käytännössä Afrikka on kuitenkin velkaa muulle maailmalle.

Kansan Uutiset: Suurimpia veroparatiiseja ovat OECD-maat

Itseasiassa suhde on pakostakin paljon suurempi, koska länsimaiset suuryritykset eivät ole maksaneet veroja pariin sataan vuoteen niihin köyhiin afrikkalaismaihin joissa toiminta tapahtuu. Käytännössä kaikki Afrikassa toimivat suuryritykset käyttävät hyväkseen veroparatiiseissa toimivia pankkeja, joiden kautta kaikki kaupankäynti tehdään.

Tätä kautta on synnytetty ne valtavat pääoma mällit veroparatiiseihin joilla käytännössä hallitaan koko talousjärjestelmää ja joka on aiheuttanut nykyisen talouskriisin.

[tyhmyri]

Hiljaisia signaaleja, mihin mennään:

http://finnish.ruvr.ru/2011/10/18/58951505.html

Venäjä on vähentämässä sijoituksiaan Yhdysvaltojen arvopapereihin


USA:n valtionvarainministeriön tämänpäiväisten tietojen mukaan Venäjä jatkaa sijoitusten vähentämistä amerikkalaisiin arvopapereihin.

Viime heinäkuuhun verrattuna Moskova on vähentänyt sijoituksiaan Yhdysvaltojen hallituksen obligaatioihin 3,6 miljardilla dollarilla. Nyt sijoitukset ovat 97,1 miljardia dollaria. Venäjä on edelleen 10. sijalla Yhdysvaltojen tärkeimpien vierasmaalaisten investoijien listalla. Ensimmäisenä on Kiina, jonka hallussa on 1,14 biljoonan dollarin arvosta amerikkalaisia arvopapereita.

Ilmeisesti oletetaan Bernanken turvautuvan ainoaan järjelliseen keinoon eli setelirahoitukseen. Tuolloin jenkkien velkakirjojen arvo laskee ja sijoitus niihin muuttuu entistä negatiivisemmaksi. Nyt kun sekä IMF että Goldman Sachs suosittelevat kovempaa inflaatiota ja rajua elvytystä, niin mahdollinen republikaanipresidentti voi kallistaa korvansa asialle. Tuo GS:n raportti ei sinänsä ole ainoa muutoksen lintu, sillä kuulemani mukaan muutama muukin republikaaneja lähellä oleva suuri finanssilaitos alkaa olla todella huolestunut nykytilanteesta ja suositella aivan uutta lähestymistapaa.

[hattiwatti]

http://www.kepa.fi/uutiset/8624

Uusi listaus salaisuusvaltioista paljastaa, miksi veroparatiisien merkitystä Kreikan kriisissä vähätellään.

Kaksi vuotta sitten rikkaiden maiden G20-ryhmä lupasi tarttua veroparatiiseihin, erityisesti koska niiden rooli talouskriisissä oli niin merkittävä. Veroparatiiseja ja kansainvälistä verotusta tutkivan järjestön Tax Justice Networkin (TJN) mukaan hyvin vähän on sittemmin tapahtunut.

Järjestön uusi salaisuusvaltioindeksi kertoo, missä maissa sijoitukset ovat parhaiten piilossa viranomaisten ja julkisuuden katseilta.

Brittilehti Guardianin haastatteleman TJN:n johtajan John Christensenin mukaan veroparatiiseista on tullut keskeinen osa finanssijärjestelmää, ja ne luovat otollisen ympäristön petoksille, finanssisääntöjen kiertämiselle, markkinoiden manipuloimiselle ja rahanpesulle.
G20 ei halua myöntää veronkierron merkitystä Kreikan-kriisissä

Salaisuusvaltioindeksissä TJN arvioi maita muun muassa sen mukaan, kuinka paljon niiden kautta liikkuu sijoituksia ja kuinka auliisti ne tekevät yhteistyötä muiden maiden verottajien kanssa.

Listalla on suuria länsimaiden talouksia, mikä selittää TJN:n mukaan sen, miksi veronkierron ja veroparatiisien merkitystä Kreikan velkakriisille vähätellään. G20-ryhmän isot taloudet, kuten Britannia, Saksa ja Yhdysvallat hyötyvät veroparatiiseista merkittävästi.

"Vaikka ryhmä lupasi sulkea veroparatiisit, G20 ei ole puuttunut siihen, että salaisuusvaltiot ovat tulleet kiinteäksi osaksi finanssimaailmaa ja ovat katalysoineet finanssikriisejä houkuttelemalla mielettömiä määriä epävakautta luovaa pääomaa veroparatiiseihin", Christensen sanoi Guardianille.
Salaisuusvaltiot, Top 20

   1. Sveitsi
   2. Cayman-saaret
   3. Luxemburg
   4. Hongkong
   5. Yhdysvallat
   6. Singapore
   7. Jersey-saari
   8. Japani
   9. Saksa
  10. Bahrain
  11. Brittiläiset Neitsytsaaret
  12. Bermuda
  13. Britannia
  14. Panama
  15. Belgia
  16. Marshall-saaret
  17. Itävalta
  18. Yhdistyneet arabiemiraatit (Dubai)
  19. Bahamasaaret
  20. Kypros

[hattiwatti]

Ensimmäinen vaihe analyysistä tehty. Seuraava vaihe on näyttää, että muut sektorit eivät ole saaneet tarvittavaa rahoitusta koska rahoitus on mennyt rakennussektorille. Sitten voi sanoa jotain asiasta. Temppu on suhteellisen selväpiirteisesti tehtävissä katsomalla onko rahoituksen kasvu ja lainakanta ohjautunut pelkästään rakennussektorille vain myös muualle. Riittävän datan pitäisi löytyä tuolta finfacts.ie -sivustolta. Väitän kyllä, että kuplan kehittymisen aikoihin Irlannissa rahaa saivat löysäkätisesti kaikki.

Ainakin parilla alueella, jotka tiedän Irlannista, romahdus alkoi siitä kun muutamia isoja kansainvälisten yritysten tehtaita suljettiin. Kustannustaso palkkojen muodossa ei enää ollut edullista ja firmat karkasivat. Työttömäksi jääneet eivät ole potentiaalisimpia lainanmaksajia ja dominot alkoivat kaatua.

Ei kyse ole pelkästään lainojen antamisesta vaan siitä mihin kokoajan markkinoille tulviva lainaraha ohjautuu. Markkinoille tulviva lainaraha luo kannistumen kohottaa hintoja, jolloin eniten inflatoituvien hyödykkeiden hinnat karkaavat reaalista talouskasvua korkeammalle.

Tämän jälkeen palveluita ja tavaroita tuottavat yritykset eivät enää voi hahmottaa kuinka paljon pitää tuottaa mitäkin hyödykettä, koska kysynnän ja tarjonnan lait eivät enää päde lainaraha illuusion takia.

Tästä syntyy resurssien käyttäminen vääriin kohteisiin ja lopulta talousromahdus.

Oma näkemykseni inflaation tuhoisuudesta lähtee siitä, että taloudessa on osia, jotka ovat jo allakoineet liikaa resursseja itselleen ja jos rahaa syydetään lisää markkinoille nämä samat tahot allakoivat itselleen vieläkin enemmän resursseja. Lopulta päätepiste tulee siitä kun mikään inflaatio tai lainarahan lisääminen ei enää pelasta tilannetta siis väistämätöntä talouskaaosta, joka on syntynyt resurssien laittamisesta vääriin paikkoihin lainaraha illuusion siivittämänä.

Esim. USA on ollut 0% korko linja kohta vuosikymmenen ehkä pitempääkin ja tilanne ei ole muuttunut. Päätepiste tulee viimeistään sitten kun kukaan ei enää usko nykyiseen järjestelmään vaikka kuinka rahaa syydettäisiin lisää ja kun päätepiste tulee romahdus voi olla todella nopea.

Niin inflaatio voi olla hyvä tai huono, mutta riippuu siitä millaisessa talousrakenteessa sitä toteutetaan. Mitään ehdottomia totuuksia ei taloustieteessä ole.

Lihavoitu kohta tukee omaa desentralistista talousnäkemystäni. Joskus heinäkuun tietämissä kirjoittelin aiheestä tänne jotain, mistä ihmiset kovasti tykkäsivät. Jäi vain sitten keskustelu kesken kiireiden takia. Pitää jossain välissä elvyttää se.
Mielestäni Jakerp on ihan oikeassa tuossa. Rahan luonti on tuhoisaa sellaisessa tilanteessa missä sen jakautuminen on epätasaista. Kuvio voi pyöriä aika pitkäänkin mutta jossain välissä leikkaa kiinni. Ja resurssien epätasaisesta jakautumisesta johtuvasta lamasta ei taas oikein pääse irti kuin luomalla lisää rahaa kun murusia siitä menee köyhillekkin, mutta tämä pahentaa taustaongelmana olevaa vinoumaa.

[tyhmyri]

Mielestäni Jakerp on ihan oikeassa tuossa. Rahan luonti on tuhoisaa sellaisessa tilanteessa missä sen jakautuminen on epätasaista. Kuvio voi pyöriä aika pitkäänkin mutta jossain välissä leikkaa kiinni. Ja resurssien epätasaisesta jakautumisesta johtuvasta lamasta ei taas oikein pääse irti kuin luomalla lisää rahaa kun murusia siitä menee köyhillekkin, mutta tämä pahentaa taustaongelmana olevaa vinoumaa.

En ymmärrä tuota tasaisen jakautumisen ajatusta. Voisitko antaa vaikkapa esimerkkejä siitä milloin jakautuminen on riittävän tasaista tai liian epätasaista?

Tässä on ilmeisesti jokin väärinymmärrys. Olen ensisijaisesti pyrkinyt kirjoittamaan julkisen vallan määräaikaisilla investoinneilla tekemästä kulutuskysynnän kasvattamisesta. Kun notkahdus saadaan oikaistua, niin nuo investointiprojektit voidaan vähitellen ajaa alas. Valtion velka voidaan sitten inflatoida samoin kuin yksityishenkilöidenkin velat. Lisäksi keskuspankki voi asettaa tavoitteeksi NGDP:n inflaatiotavoitteen sijaan. Kiinnostava kirjoitus asiasta löytyy täältä.

Inflatoimisen erikoispiirteenä on se, että finanssiomaisuuden reaaliarvo vähenee. Yleensä finanssiomaisuuden arvon pieneneminen ei kasvata tuloeroja, päin vastoin.

Varma keino tuloerojen kasvattamiseksi on ajautua entistä kauemmas täystyöllisyydestä ja samalla säästää. Mitä lähempänä ollaan täystyöllisyyttä, niin sitä paremmin myös vähäosaisilla riittää täpäkkää.

[hattiwatti]

Mielestäni Jakerp on ihan oikeassa tuossa. Rahan luonti on tuhoisaa sellaisessa tilanteessa missä sen jakautuminen on epätasaista. Kuvio voi pyöriä aika pitkäänkin mutta jossain välissä leikkaa kiinni. Ja resurssien epätasaisesta jakautumisesta johtuvasta lamasta ei taas oikein pääse irti kuin luomalla lisää rahaa kun murusia siitä menee köyhillekkin, mutta tämä pahentaa taustaongelmana olevaa vinoumaa.

En ymmärrä tuota tasaisen jakautumisen ajatusta. Voisitko antaa vaikkapa esimerkkejä siitä milloin jakautuminen on riittävän tasaista tai liian epätasaista?

Tässä on ilmeisesti jokin väärinymmärrys. Olen ensisijaisesti pyrkinyt kirjoittamaan julkisen vallan määräaikaisilla investoinneilla tekemästä kulutuskysynnän kasvattamisesta. Kun notkahdus saadaan oikaistua, niin nuo investointiprojektit voidaan vähitellen ajaa alas. Valtion velka voidaan sitten inflatoida samoin kuin yksityishenkilöidenkin velat. Lisäksi keskuspankki voi asettaa tavoitteeksi NGDP:n inflaatiotavoitteen sijaan. Kiinnostava kirjoitus asiasta löytyy täältä.

Inflatoimisen erikoispiirteenä on se, että finanssiomaisuuden reaaliarvo vähenee. Yleensä finanssiomaisuuden arvon pieneneminen ei kasvata tuloeroja, päin vastoin.

Varma keino tuloerojen kasvattamiseksi on ajautua entistä kauemmas täystyöllisyydestä ja samalla säästää. Mitä lähempänä ollaan täystyöllisyyttä, niin sitä paremmin myös vähäosaisilla riittää täpäkkää.

No idea on että jos rahaa luodaan liikkeelle ylimalkaisesti vaikutus on negatiivinen kun finanssimammutit ohjaavat siitä suuria siivuja veroparatiiseihin, on monopolisoituneita korporaatioita ynnä muuta. Tällöin näiden valta kasvaa entisestään. Tietty muutama murunen menee myös köyhille, mutta rakenteellinen vinouma kasvaa.

Sitä kyllä kannatan lämpimästi, että valtio ohjaa luodun rahan suoraan siihen, että rakennetaan infraa joka valmistuttuaan hyödyttää kansantaloutta ja mitä tehdessä duunareille pitää maksaa palkkaa. Tällä on päinvastainen vaikutus ylläolevaan. Mutta se tarvitsee valtion jonka kautta nämä asiat tehdään, eikä toimi liberaalimarkkinataloudessa missä nykypäivänä syntyy negatiivisiä pääoman keskittymiä. Eli ei meillä suurta väärinymmärrystä.

[hattiwatti]

http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86357-kiinalla-jattitappioiden-riski

Kiina saattaa joutua kirjaamaan alas jättimäisen valuuttavarantonsa, jonka arvo on n. 3200 mrd. dollaria.

Mikäli derivaattaspesialisti Das  on oikeassa, joutuisi Kiina kirjaamaan alas ison osan valuuttareservistänsä! Pääsyynä  alhainen eurooppalainen kasvu, sanoo Satyajit Das, joka  informoi  Brysselissä Europarlamenttia kriisistä.

Euroopan talouskasvu muistuttaa Japanin tilannetta ja alueen lainoittajien tuomiopäivä lähestyy, Das arvioi. Japanihan jämähti 0-kasvuun yhdeksi vuosikymmeneksi! Eikä maa ole vieläkään kunnon kasvu-uralla.

-Eurooppalaisten on pakko pääomittaa pankkejaan. Kun on myöntänyt riskilainan, jota ei kyetä hoitamaan, on se pakko kirjata alas. Se on ilmiselvä tosiasia, sanoo Das Bloombergin mukaan.

Hän myös mainitsee mm. Dexian, joka vielä 3 kk sitten oli "terve" pankki. Tämän hän sanoi esimerkkinä euromaiden vastahakoisesta halusta ratkaista  Dexian kiihtyvä velkaongelma. Sittemmin Ranska ja Luxenburg ottivat Dexia-asiassa itseään niskasta - ei siis tukasta Münchausenin tapaan

- Riippumatta siitä pelastetaanko Kreikka tai pankkisektori,  saavat kaikki euromaat kannettavakseen raskaat kustannukset.  Moody´s on tiukentanut Belgian tarkkailua ja Ranska on seuraavana listalla Das päättelee. Jokunen päivä Das`in esityksen jälkeen S&P laski Espanjan ja Slovenian luokitusta. Alamäki jatkuu.

Luottoluokittaja Moody´s  varoitti maanantaina  Ranskaa, että maa  joutuu "negatiivisten näkymien"-maalistalle seuraavan kolmen kuukauden kuluessa. Tämä siinä tapauksessa, että tuki eurooppalaisille pankeille ja maille kasvaa liian suureksi.

Kiinan haasteet eivät rajoitu vain pullistelevaan valuuttavarantoon. Inflaatio on kasvussa, asuntokupla saattaa puhjeta piankin. Eräitten uutisten mukaan Kiinassa on tyhjillään valmiiksi rakennettuja kaupunkeja ilman ainoatakaan asukasta! Uusia moottoriteitä ilman yhtäkään autoa! Palkat ovat nousseet nopeasti.

Useat ulkomaalaiset  yritykset (mm. USA, Tanska jne.) ovat siirtämässä valmistusta Kiinasta pois. Uusia kohteita ovat mm. Malesia, Thaimaa ja Vietnam. Kiinan maaseudulta vapautuvalle väestölle, joita on n. 20 milj. henkilöä/v pitää löytää työtä ja asuntoja kaupungeista. Se selittää osaltaan rakennusbuumia.

Kertokaapa arvon MEPit olitteko kuuntelemassa  Das´ia? Olisi kiva kuulla kommenttejanne.  Jos Kiina-veturi alkaa todella puuskuttaa , saavat Euroopan ja USA:n taloudet suoraan lekasta otsaansa.

www.issakainen.eu

Lähde: http://epn.dk/okonomi2/global/asien/article2580229.ece

[hattiwatti]

http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-2051008/Does-super-corporation-run-global-economy.html#ixzz1bLYsD95H

Research found that 147 companies formed a 'super entity' within group, controlling 40 per cent of its  wealth

A University of Zurich study 'proves' that a small group of companies - mainly banks - wields huge power over the global economy.

The study is the first to look at all 43,060 transnational corporations and the web of ownership between them - and created a 'map' of 1,318 companies at the heart of the global economy.

The study found that 147 companies formed a 'super entity' within this, controlling 40 per cent of its  wealth. All own part or all of one another. Most are banks - the top 20 includes Barclays and Goldman Sachs. But the close connections mean that the network could be vulnerable to collapse.
In effect, less than one per cent of the companies were able to control 40 per cent of the entire network,' says James Glattfelder, a complex systems theorist at the Swiss Federal Institute in Zurich, who co-wrote the research, to be published in the journal PLoS One.

Some of the assumptions underlying the study have come in for criticism - such as the idea that ownership equates to control. But the Swiss researchers have no axe to grind: they simply applied mathematical models usually used to model natural systems to the world economy, using data from Orbis 2007, a database listing 37 million companies and investors.

Economists such as John Driffil of the University of London, a macroeconomics expert, told New Scientist that the value of its study wasn't to see who controlled the global economy, but the tight connections between the world's largest companies.

The financial collapse of 2008 showed that such tightly-knit networks can be unstable.

'If one company suffers distress,' Glattfelder says, 'This propagates.

Read more: http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-2051008/Does-super-corporation-run-global-economy.html#ixzz1bS9Q9RpR