Globaali taloustilanne/LAMA! (yhdistetty)

[MW]

Kohta ei korttitalo rysähdä. Ihan varmasti ei rysähdä. Ei hätää. Kaikki on hyvin.

Ei koske Suomea.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) pitää Kreikan talouskriisiä ja sen vaikutuksia euron vakavimpana kriisinä. Vanhanen sanoi Ylen ykkösaamussa, että Suomi, Saksa ja Hollanti näyttävät olevan talouskriisin leviämiseltä suojassa.

Hesari

Jaahas, kaikki pelastusveneisiin, naiset ja lapset ensin!

Vrt. "ei koske Suomea". Katainen.

[Femakko]

EU-johtajilla on tämä päivä aikaa estää euroa ja Euroopan pankkijärjestelmää uhkaava pääomapako. Ellei tarkoitukseen suunniteltu kriisirahastokaan riitä jo viime viikolla pakokauhun partaalle säikkyneille markkinoille, voi pelätty uusi Lehman-paniikki revetä käyntiin jo maanantaina. Nyt ei kyse ole enää Kreikasta, vaan eurosta.

Euroopan unionin ja euroalueen talouspäättäjät ovat tänä viikonloppuna pitäneet useita kriisikokouksia keksiäkseen keinot Euroopan pankkijärjestelmää ja euroa uhkaavan pääomapaon estämiseksi. Nyt aikaa euron pelastamiseen voi olla enää tämä päivä. Maanantaina ja viimeistään ensi viikolla selviää, onnistuiko EU pelastamaan euron toistaiseksi suurimmasta vaarastaan. Vaarana on, että Kreikan valtion rahoituskriisistä alkanut pääomapako repeää pakokauhuksi. Seurauksena voi äärimmillään olla euron vapaa pudotus ja Euroopan pankkijärjestelmän kaatuminen uuteen finanssikriisiin. Ensi merkit pelätyn uuden Lehman-paniikin käynnistymisestä näkyivät markkinoilla jo viime viikolla. Euroopan velkaisimpien valtioiden markkinakorot ovat kohonneet jyrkästi, euro on heikentynyt voimakkaasti ja Euroopan pörsseissä etenkin pankkiosakkeet ovat kärsineet raskasta kurssilaskua. Yleensä hitaasti ja haluttomasti ongelmiin tarttuvien EU-johtajien hätäkokous kertoo, että nyt on tosi kyseessä.

Kyse on euron puolustamisesta

Viikonlopun mittaan julkisuuteen tulleiden ennakkotietojen perusteella EU aikoo perustaa uuden ylikansallisen vakausrahaston, joka voisi mennä hädän hetkellä rahoituskriisin uhkaaman jäsenvaltion tueksi. Rahaston tehtävä olisi estää sellainen rahoituskriisi, jossa Kreikan valtio nyt on. Vakausrahaston nopealla väliintulolla olisi myös tarkoitus estää yhden valtion kriisiä leviämästä muidenkin velkaisten valtioiden ja pahimmillaan koko euroalueen tai EU:n kriisiksi. Perusteilla on toisin sanoen juuri sellainen uusi EU:n laajuinen ylikansallinen toimielin, jollaisen avulla EU olisi mahdollisesti voinut estää Kreikan kriisiä kärjistymästä ja leviämästä nyt jo koko euroalueen ja EU:n kriisiksi.

Uutistoimistojen Brysselistä välittämien lausuntojen ja ennakkotietojen perusteella EU-johtajat uskovat yhä voivansa saada pakokauhun partaalle hermostuneet markkinavoimat hallintaansa. On kuitenkin epävarmaa, onko vasta perusteilla olevasta vakausrahastosta tämän kriisin ratkaisijaksi. Vakausrahaston koko, rahoitus ja toimintatapa on määrä julkistaa kriisikokouksen päätteeksi sunnuntai-iltapäivällä. Vakausrahaston kiirehtiminen kertoo, että EU:n talouspäättäjät pelkäävät ensi viikkoa. EU:n komission presidentti Jose Barroso vahvisti kokousta seuranneille toimittajille, että kyse on euron puolustamisesta.

Euromaiden aikailu pahentanut kriisiä

Kreikan valtion rahoituskriisi on päässyt pahenemaan ja lisäksi leviämään muihin velkaisimpiin euromaihin pitkälti sen takia, että EU:lta ja rahaliitto Emulta puuttuvat keinot nopeisiin toimiin koko unionia tai rahaliittoa koskevissa asioissa. EU:n vakausrahastolla olisi oikeus hankkia rahoitusta koko EU:n eli kaikkien jäsenvaltioiden takauksella. Ilmeisesti rahastolla olisi oikeus päättää toimistaan ilman yksittäisten jäsenvaltioiden kuulemista. Rahaston laaja toimivalta ja riippumattomuus yksittäisistä jäsenmaista olisi ilmeisesti merkinnyt, että rahasto olisi kyennyt puuttumaan Kreikan kriisiin nopeammin ja tehokkaammin kuin mihin EU ja euromaat ovat kyenneet.

Nyt euromaat ovat jo kuukausia yrittäneet ratkoa Kreikan kriisiä niin hitailla, arvaamattomilla, epäuskottavilla ja lopulta myös epäluotettavilla toimilla, että rahoitusmarkkinoiden luottamus euromaiden toimintakykyyn ja samalla Kreikan selviytymismahdollisuuksiin on loppunut. Kriisikevään mittaan moni kansainvälinen suursijoittaja on maailman suurimman kaupallisen korkosijoittajan, yhdysvaltalaisen Pimcon tavoin alkanut hylkiä euroaluetta. Sijoittajat ovat alkaneet epäillä velkaisten eurovaltioiden luotettavuutta velkojensa maksajina. Nyt he epäilevät myös euron vakautta.

Kolmekaan lupausta ei tuonut luottamusta

Euromaat ovat tämän kevään aikana jo kolme kertaa luvanneet tukea vararikon uhkaamaa Kreikkaa. Yhdenkään tukilupauksen uskottavuus ei ole rahoitusmarkkinoilla kestänyt paria päivää pidempään. Ensimmäinen tukilupaus osoittautui jo juhlallisia julkilausumia seuraavalla viikolla pelkiksi puheiksi ilman aikomustakaan tarjota Kreikalle muuta kuin henkistä tukea ja myötätuntoa. Toinenkin kerta oli rahoitusmarkkinoille maaliskuussa paha pettymys. Kovan kinastelun päätteeksi euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto punnersivat lupauksen yhteensä 45 miljardin euron tukiluotoista. Markkinoiden usko tukeen katosi taas hyvin nopeasti, kun osa eurojohtajista alkoi suurimman lupaajan Saksan johdolla heti lupausta seuraavalla viikolla arvostella tukilupauksia. Markkinoille oli järkytys, kun luottolupaukset paljastuivatkin aikeiksi. Kolmas tukilupaus on parhaillaan euromaiden parlamentteja kiertävä yhtyeensä 110 miljardin euron rahoituspaketti, josta euromaiden osuus on 80 miljardia euroa ja loppu 30 on luvassa IMF:ltä. Suomen lupaama 1,5 miljardin euron lupaus on menossa eduskunnan päätettäväksi ensi keskiviikkona.

Kreikalle veikataan velkasaneerausta

Kreikalle annettu kolmas tukilupaus on yhä voimassa, vaikka ei siihen markkinoilla enää usko juuri kukaan. Nyt tosin epäluulo ei koske luottolupauksia, vaan Kreikan selviytymismahdollisuuksia edes tukiliottojen avulla. Luottojen ehtoina euromaat ja IMF vaativat Kreikalta niin ankaraa julkisen talouden säästökuuria, että tukiehdot uhkaavat painaa taantuman heikentämän maan yhä syvemmälle talousahdinkoon ja velkakierteeseen. Kreikan valtion markkinakorot hinnoittelevat vararikkoa yhtä suurella ja paikoin jopa korkeammalla todennäköisyydellä kuin ennen kolmatta tukilupausta. Kreikan selviytymismahdollisuudet olivat perjantain korkonoteerausten perusteella laina-ajasta riippuen 75–65 prosenttia. Eivät markkinat siis vararikkoa suinkaan varmana pidä, mutta ilmiselvästi hinnoittelu kertoo Kreikan kyseenalaisesta luottokelpoisuudesta.

Epäluulo leviää valtiosta toiseen

EU-johtajien kriisikokous koskee koko EU:n vakautta, ei ainoastaan euroaluetta ja euroa. Varsinkaan kyse ei ole enää pelkästään Kreikan tai muiden Etelä-Euroopan  velkaisimpien eurovaltioiden ongelmista. Velkaisimmassa euromaassa Kreikassa kärjistynyt julkisen talouden rahoituskriisi on muutaman viime kuukauden kuluessa murentanut rahoitusmarkkinoiden luottamusta myös muihin velkaisimpiin euromaihin, kuten Portugaliin, Espanjaan, Irlantiin ja Italiaan. Markkinoiden kasvava epäluulo ja pelko valtionobligaatioiden hylkimisestä ei koske enää ainoastaan velkaisimpia euromaita. Nyt myös EU-maiden suurimpiin ja velkaisimpiin kuuluva Britannia on alkanut herättää epäilyä raskaasti alijäämäisen julkisen talouden kestävyydestä. Toistaiseksi luottamus on kestänyt ja jopa vahvistunut suurimman euromaan Saksan liittovaltion velkakirjoissa. Vähävelkaisimpiin euromaihin kuuluva Suomi on Saksan lisäksi harvoja euromaita, joiden valtionlainojen korot ovat pysyneet melko vakaina.

Luottamuksen katoaminen valtioiden velkakirjamarkkinoilta olisi erittäin vakava isku pääomamarkkinoille ja rahoitusjärjestelmälle. Vakaina pidettyjen valtioiden velkakirjat ovat pääomamarkkinoiden peruskivi, jonka hinnoittelu on perusta kaikkien muiden pääomaluokkien hinnoittelulle. Jos perusta pettää, on pian koko rakennelma vaarassa kaatua.

Euro heikentynyt jo 15 prosenttia

Euro on hyvin nopeasti heikentynyt suhteessa maailman tavarakaupan ja valuuttamarkkinoiden päävaluuttaan, Yhdysvaltain dollariin. Perjantaina yksi euro maksoi 1,2715 dollaria, kun noteeraus viikkoa aiemmin oli vielä 1,3293. Viime marraskuusta alkanut euron liuku on viime viikkoina jyrkentynyt, ja perjantaihin mennessä euron dollarikurssi oli heikentynyt vajaassa puolessa vuodessa noin 15 prosenttia. Euron heikkeneminen voi olla eduksi vientiponnisteluin taantumasta nousevalle taloudelle. Varsinkin, kun euro on pitkään ollut maailman päävaluutoista räikeimmin yliarvostettu. Mutta jos euro heikkenee hillittömäksi kiihtyvän pääomapaon takia, voi yhteisvaluutta ja sen varassa elävä talous olla hyvin pian suurissa vaikeuksissa. Jos pääoma pyrkii pelkästään pakenemaan eurosta, voi edessä olla euron vapaa pudotus – ja eurotalouden pysähtyminen. Tätä kauhukuvaa EU-johtajat yrittävät viikonlopun kriisikokouksessaan estää.

Oireilua lyhyen rahan markkinoilla

Viime viikolla Euroopan rahoitusmarkkinoiden vakavista rytmihäiriöistä alkoivat oireilla valtioiden velkakirjamarkkinoiden lisäksi pankkien väliset rahamarkkinat. Tämä saattoi olla se hälytyskello, joka herätti EU-johtajat kriisiaikojen viikonlopputoimiin. Pankkien vakuudettomien ja vakuudellisten sitoumusten välinen korkoero tempautui viime viikon loppua kohti jyrkkenevään nousuun. Tämä libor-ois -korkoerona tunnettu mittari on yhä selvästi levollisempi kuin alkuperäisen Lehman-kriisin aikaan mutta äkillinen nousu on vakava varoitus luottamuksen kaikkoamisesta. Toinen rahamarkkinoiden mahdollisesti vaikeuksia enteilevä muutos on pankkien lyhytaikaisen euro- ja dollarirahoituksen nopeasti kasvanut hintaero. Pankkien dollarirahoituksen saatavuus näyttää Euroopassa nopeasti heikentyneen. Kenties pahaenteisintä on, että viime viikolla eurooppalaispankkien luottohäiriöiltä suojaavat cds-luottoriskijohdannaiset maksoivat jopa enemmän kuin Lehman-kriisin aikaan. Tästä kertoivat Markit iTraxx Financials -luottoriski-indeksin ennätyslukemat. Nämä ovat vaarallisia merkkejä, jotka voivat kertoa pankkien keskinäisen luottamuksen nopeasta heikkenemisestä.

Lehman-kriisi levisi rahamarkkinoilla

Pankit ovat todennäköisesti alkaneet epäillä toinen toistensa taseissa mahdollisesti piileviä Etelä-Euroopan luottoriskejä. Jos ne odottavat edes Kreikan päätyvän jonkinlaiseen velkasaneeraukseen, alkavat ne epäillä Kreikkaa rahoittaneiden pankkien luottokelpoisuutta. Ja mitä laajemmalle pankit pelkäävät valtioiden velkaongelmien ja mahdollisten velkajärjestelyjen leviävän Kreikasta, sitä enemmän niillä on aihetta epäillä toinen toisiaan. Kreikan ja muiden velkaisimpien eurovaltioiden, Portugalin, Irlannin, Espanjan ja Italian yhteenkaskettu rahoitustarve vuoden 2013 loppuun mennessä on noin 1 400 miljardia euroa. Suurin osa huimasta summasta on vanhoja erääntyviä luottoja – jotka ovat suurimmaksi osaksi Länsi-Euroopan pankkien taseissa. Viime viikolla markkinoille levisi pelko, että kasvava osa noista luotoista voi muuttua luottotappioiksi.

Juuri pankkien välisillä rahamarkkinoilla näkyivät ensi merkit Lehman-kriisin mahdollisesta uusiutumisesta. Ja juuri pankkien välisten rahamarkkinoiden täydellinen hyytyminen johti hyvin pian Lehman-konkurssin jälkeen maailmankaupan pysähtymiseen ja lopulta koko talouden taantumaan. Luottamuksen kadottua raha lakkasi liikkumasta ja velkarahoitukseen perustuva talous pysähtyi. Yksikään pankki ei luottanut yhteenkään muuhun pankkiin, vaikka suurimmalla osalla maailman pankeista ei ollut suoraa yhteyttä Lehmaniin.

Viimeinen kortti vielä käyttämättä

Viimeistään maanantaina selviää markkinoiden avauduttua, riittääkö EU:n vakausrahasto ja muut mahdolliset torjuntatoimet nyt palauttamaan luottamuksen markkinoille – vai käynnistyykö Lehman-painajaisen uusinta pikakelauksella. Luottamuksen palautumiselle olennaista lienee, kuinka suuria rahasummia EU-maat tohtivat ja kykenevät vakausrahastolleen lupaamaan – ja kuinka uskottavia nuo lupaukset ovat. Kreikkaan markkinoiden luottamus ei kaiken euromaiden soutamisen ja huopaamisen jälkeen palautunut edes kolmen vuoden rahoitustarvetta vastaavilla tukilupauksilla. Kreikan esimerkin perusteella ei ole siis lainkaan varmaa, että edes tuhannen miljardin euron pääomalla aloittava vakausrahasto riittää palauttamaan luottamusta euroalueeseen ja euroon.

Elleivät EU ja euromaat yhdessä onnistu vakauttamaan euroa ja palauttamaan luottamusta Euroopan rahamarkkinoille, on jäljellä enää viimeinen mahdollisuus: maailman mahtavimmat keskuspankit, euroalueen oma EKP sekä Yhdysvaltain Fed ja Japanin BoJ. Keskuspankit katkaisivat syöksykierteen Lehman-kriisin jälkeen. Luultavasti ne tarvittaessa tekevät sen taas, jopa omaa haluttomuuttaan viimeksi torstaina korostanut EKP.

Taloussanomat

[HaH]

Kerrassaan huikea esimerkki nykypoliitikoista. Kipeää. Vaalitulos on tärkeämpi kuin kansantalous tai kansakunta.

Siis tuotahan kaikki aina sanoo poliitikoista ja heidän aikakäsityksestään, mutta silti tuo yllättää kun sen oikeasti kohtaa.

Kun viikon parin sisään saadaan viralliset luvut esille, niin saattaa alkaa hupaisa hulabaloo, ja Punnan syöksykierre.

_________

Labour hid 'scorched earth' debts worth billions

Marie Woolf and Jonathan Oliver
The Sunday Times
May 16, 2010



THE government last night accused Labour of pursuing a "scorched earth policy" before the general election, leaving behind billions of pounds of previously hidden spending commitments.

The newly discovered Whitehall "black holes" could force even more severe public spending cuts, or higher tax rises, ministers fear.

Vince Cable, the business secretary, said: "I fear that a lot of bad news about the public finances has been hidden and stored up for the new government. The skeletons are starting to fall out of the cupboard."

The new cabinet has been discovering previously unknown contracts and uncosted spending commitments left by their spendthrift predecessors.

"There are some worrying early signs that numbers left by the outgoing government may not add up," said Francis Maude, the Cabinet Office minister.

David Willetts, the universities minister, claimed that Labour had left behind "not so much an in-tray as a minefield".

Billions of pounds in public money was committed in the run-up to the election campaign in a deliberate strategy to boost Labour's chances at the ballot box and sabotage the next government.

One former Labour minister told The Sunday Times: "There was collusion between ministers and civil servants to get as many contracts signed off as possible before the election was called."

One former adviser to the schools department said there was a deliberate policy of "scorched earth". "The atmosphere was 'pull up all the railways, burn the grain stores, leave nothing for the Tories'," he added.

The disclosures come as George Osborne, the chancellor, prepares this week to reveal details of an initial £6 billion of cuts to help plug the hole in the £163 billion deficit. A full emergency budget next month will see some departmental budgets being slashed by up to 25% as well as tax rises, including a possible hike in Vat.

Many ministers are spending this weekend going through their red boxes trying to understand the scale of the budgetary black holes facing their departments.

This week the government is expected to call a temporary halt to recently signed IT contracts, while new public sector construction projects will be reviewed.

The "black holes" that ministers have already unearthed include:

- A series of defence contracts signed shortly before the election, including a £13 billion tanker aircraft programme whose cost has "astonished and baffled" ministers.

- £420m of school building contracts, many targeting Labour marginals, signed off by Ed Balls, the former schools secretary, weeks before the general election was called.

- The troubled £1.2 billion "e-borders" IT project for the immigration service, which, sources say, is running even later and more over-budget than Labour ministers had admitted.

- A crisis in the student loans company where extra cash may be needed to prevent a repeat of last year's failure to process tens of thousands of claims on time.

- The multi-billion-pound cost of decommissioning old nuclear power plants, which ministers claim has not been properly accounted for in Whitehall budgets.

- A £600m computer contract for the new personal pensions account scheme rushed through by Labour this year, which will still cost at least £25m even if it is cancelled.

Maude, who has been given the task of reducing Whitehall waste, insisted that ministers were not scaremongering to paint their predecessors in a negative light. He said there was widespread concern that Labour had become particularly spendthrift in the run-up to the election campaign.

"We put the last government on notice that contracts should not be signed without specific ministerial direction," he said. "We are now seeking to find out what has been committed in the last few months."

He hinted that the hidden "poison pills" could force the government to look at even more dramatic spending cuts than the ones already being envisaged. "It certainly doesn't make the task of reducing the structural deficit any easier," Maude said.

Willetts revealed that while Lord Mandelson, whose portfolio covered business, innovation and skills, had recently announced large cuts in the universities budget, little work had been done to plan exactly where the axe might fall.

"The outgoing Labour government left not so much an in-tray as a minefield," Willetts said. "Issues that were left behind as too difficult to tackle by the previous regime are going to have to be dealt with."

Gerald Howarth, the new Tory minister for defence procurement, disclosed that the financial pressures on the Ministry of Defence (MoD) were even graver than he had been expecting. "The appetite for new programmes exceeded the capacity of the MoD's stomach, particularly in the run-up to the election," he said. "In the past few months there was a rush of new orders. What we are going to have to do is ensure the equipment programme matches the military need."

Defence sources say the military has been using the urgent operational requirement (UOR) to borrow money from the Treasury to fund equipment for Afghanistan that the MoD could not afford to buy. "They've been using the UOR system like a credit card," one source said, "and they've been maxing out on the card to the point where they're around £700m over the limit. It's all got to be paid back."

Osborne's cuts package to be announced early this week includes a freezing of spending on new IT projects, stopping most public sector recruitment and renegotiating deals with government suppliers.

With speculation growing that Osborne is planning to announce an increase in Vat from 17.5% to 20% next month, there are growing fears he could face a tax revolt from left-leaning Lib Dem backbenchers.

Lib Dem MP Simon Hughes said on Radio 4's Today programme yesterday: "Our party remains an independent party. We will take views. We don't suddenly change our policy."
____________

[Miniluv]

http://www.lewrockwell.com/lewrockwell-show/2010/05/16/151-how-not-to-be-melted/

Kuuntelin tämän podcastin, ja riipustin ylös seuraavan:

Commerce Departmentin mukaan USA:ssa maaliskuun loppussa loppuneella 12 kk ajanjaksolla ruuan ja energian hinta oli noussut melkein 19%.

[JM-K]

En löytänyt tästä omaa ketjuaan. Modet yhdistäkööt tarvittaessa.

Mutta asiaan. Tämä kannattaa katsoa (jos hermo kestää), paljon yhtymäkohtia Suomen tilanteeseen: talous ruvella, ylimielinen valtaeliitti, pieni huijareiden sisäpiiri kuppaa koko kansallisvarannon, tavalliset kansalaiset joutuvat sijaiskärsijöiksi ja laskun maksajiksi jne.

En suosittele helposti ahdistuville / hermonsa käräyttäville...

http://areena.yle.fi/video/1026257

[do.ut.des]

Yhdysvaltain valtionvelka on saavuttanut 13 biljoonan dollarin eli yli 10 biljoonan euron rajapyykin ensimmäistä kertaa maan historian aikana, kertoo maan valtiovarainministeriö.
Velka on kasvanut viime aikoina Yhdysvaltain hallituksen massiivisen elvytyspaketin vuoksi.
Yhdysvaltojen velkataakka kasvoi noin 1,6 biljoonaa dollaria eli 1,31 biljoonaa (1 310 miljardia) euroa viime vuonna. Maan velka on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
AFP

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/06/yhdysvaltain_velka_ensimmaisen_kerran_13_biljoonaa_dollaria_1731668.html

Mitä isommat edellä, sitä pienemmät perässä. Noh, onneksi näitä valtion velkoja ei tarvitse koskaan maksaa takaisin vai mitä?  

Pääasia, että yritämme parantaa maailmaa rahasta välittämättä. Otetaan koko maailman suku Suomeen, sillä onhan maailma ankea paikka. Meillä on humanitaarinen velvoite huolehtia jokaisesta ihmisesta jota maailma kantaa.

Tehkäämme siis aloite teh maahanmuuttoministerille, jonka nimeä ei saa mainita sillä hän on meidän kuolevaisten yläpuolella. Suomen valtio lähettäisi 7 miljardille ihmisille kyselyn yksilön hyvinvoinnista. Mikäli vastaaja on köyhä, masentunut, sairas, mielenterveysongelmainen, vainottu tai ei-muuten-niin-suosittu henkilö nykyisessä maassa - niin ei hätää! Suomen valtio tarjoaa auttavan kätensä. Tarjoamme ilmaisen maahantulomahdollisuuden finnairin kyydittämänä. Tänne vaan kaikki. Kyllä meillä rahaa ja tilaa riittää! Sanoisin, tässä kohtaa tervetuloa 200 eri kielellä jos osaisin.

[HaH]

Cameron Warns Britons of Austerity


By SARAH LYALL
Published: June 7, 2010
Lähde: New York Times

´
LONDON — Prime Minister David Cameron said Monday that Britain's financial situation was "even worse than we thought" and that the country would have to make savage spending cuts to bring its swelling deficit under control.

Stern and grim-faced in a speech in Milton Keynes, north of London, Mr. Cameron said, "How we deal with these things will affect our economy, our society — indeed our whole way of life."

"The decisions we make will affect every single person in our country," he said. "And the effects of those decisions will stay with us for years, perhaps decades, to come."

Mr. Cameron said that at more than 11 percent, Britain's budget deficit was the largest ever faced by the country in peacetime. But he warned that the structural deficit was more worrisome. Britain owes more than $1.12 trillion, he said, and in five years will owe nearly double that if nothing is done now.

The country already spends more on interest payments on its debt than it does running its schools, he said, adding that determining how to reduce the deficit and cut down on borrowing is "the most urgent issue facing Britain today."

Mr. Cameron's government, a coalition of Conservatives from his party and Liberal Democrats, led by Deputy Prime Minister Nick Clegg, faces a difficult political road. With its grip on power untested, it will have to contend with critics on the right and left of both parties to get its spending plans through Parliament.

At the same time, the government risks alienating Britons, particularly workers in the state sector, which Mr. Cameron singled out as an example of public spending run amok.

Mr. Cameron tried to soften the blow by saying that the cuts would not disproportionately affect the vulnerable. Mr. Clegg told The Observer over the weekend that Britain would not face "a repeat of the 1980s" and the budget cuts of the Margaret Thatcher years.

Dave Prentis, the general secretary of Unison, a union that represents many public service workers, nonetheless told the Press Association news agency that Mr. Cameron's speech was "a chilling attack on the public sector, public sector workers, the poor, the sick and the vulnerable, and a warning that their way of life will change."

The prime minister laid the blame for the situation squarely on what he called "reckless" spending by the Labour government, which was in power for 13 years before being defeated in last month's election. He said that as the financial crisis was "Labour's legacy," so, too, would be the spending cuts.

Labour argued that spending would help stimulate the economy, Mr. Cameron said, "conveniently forgetting that if you start with a large structural deficit, ramping up spending even further is likely to undermine confidence and investment, not encourage it."

Details of proposed spending cuts have not been public. The chancellor of the Exchequer, George Osborne, plans to set out the principles underlying his spending plans on Tuesday and to announce an emergency budget June 22.

Mr. Cameron said the cuts would come after wide consultation with members of the British public, driving home a recurring theme in his election campaign that "we're all in this together."

"It is precisely because these decisions are so momentous, because they will have such enormous implications, and because we cannot afford either to duck them or to get them wrong that I want to make sure we go about the urgent task of cutting our deficit in a way that is open, responsible and fair," he said.

He said the financial situation had been worsened by the sovereign debt crisis in Europe. "The global financial markets are no longer focusing simply on the financial position of the banks," he said. "They want to know that the governments that have supported the banks over the last 18 months are taking the actions to bring their own finances under control."

As a cautionary tale, he mentioned Greece, where profligate spending led to a huge budget deficit and a downgrading on financial markets. While Britain's economic position is stronger than Greece's, he said, "Greece stands as a warning of what happens to countries that lose their credibility, or whose governments pretend that difficult decisions can be avoided."

______________

[Teemu Lavikka]

Tänään, tarkemmin sanottuna noin tunti sitten, tämä lama konkretisoitui omalla kohdallani juuri samoin, kuin se on konkretisoitunut kymmenille tuhansille suomalaisille ennen minua. Eli sain käteeni ilmoituksen irtisanomisesta, syynä tuotannolliset ja taloudelliset syyt.
Irtisanomisajan palkaa+loma-ajan palkka mukaanluettuna potkut tosin tulivat maksamaan työnantajalle n.20000 €
Vaikka raha tietysti mieltä lämmittääkin, mielessä heräsi välittömästi ajatus siitä, miten kalliiksi irtisanominen osaa työnantajalle tulla ja se taas vaikuttaa työnantajan haluun palkata uutta porukkaa töihin...

[do.ut.des]

http://www.usdebtclock.org  

http://buttonwood.economist.com/content/gdc

[Mika Mäntylä]

Noh, onneksi näitä valtion velkoja ei tarvitse koskaan maksaa takaisin vai mitä?  

Paitsi Kreikka, joka on ajanut itsensä siihen tilaan, ettei pysty huolehtimaan velkojensa lyhentämisestä ja joka on menettänyt kansainväliset luottotietonsa velkojensa kanssa, maksaa kyllä Suomelle jokaisen sille lainatun euron takaisin.

[Reich]

Kokoajan nousevat korkotulot menevät yksityispankkien omistajien taskuun.

[HaH]

Lyhennelmä kotimaan kielellä: Usan FED aloittaa kohta roska-dollarien dumppauksen markkinoille, massiivisessa mittakaavassa.

_______________

Royal Bank of Scotland tells clients to prepare for 'monster' money-printing by the Federal Reserve


As recovery starts to stall in the US and Europe with echoes of mid-1931, bond experts are once again dusting off a speech by Ben Bernanke given eight years ago as a freshman governor at the Federal Reserve.  

By Ambrose Evans-Pritchard, International Business Editor
Published: 5:11PM BST 27 Jun 2010
Lähde: Telegraph



Entitled "Deflation: Making Sure It Doesn't Happen Here", it is a warfare manual for defeating economic slumps by use of extreme monetary stimulus once interest rates have dropped to zero, and implicitly once governments have spent themselves to near bankruptcy.

The speech is best known for its irreverent one-liner: "The US government has a technology, called a printing press, that allows it to produce as many US dollars as it wishes at essentially no cost."

Bernanke began putting the script into action after the credit system seized up in 2008, purchasing $1.75 trillion of Treasuries, mortgage securities, and agency bonds to shore up the US credit system. He stopped far short of the $5 trillion balance sheet quietly pencilled in by the Fed Board as the upper limit for quantitative easing (QE).

Investors basking in Wall Street's V-shaped rally had assumed that this bizarre episode was over. So did the Fed, which has been shutting liquidity spigots one by one. But the latest batch of data is disturbing.

The ECRI leading indicator produced by the Economic Cycle Research Institute plummeted yet again last week to -6.9, pointing to contraction in the US by the end of the year. It is dropping faster that at any time in the post-War era.

The latest data from the CPB Netherlands Bureau shows that world trade slid 1.7pc in May, with the biggest fall in Asia. The Baltic Dry Index measuring freight rates on bulk goods has dropped 40pc in a month. This is a volatile index that can be distorted by the supply of new ships, but those who watch it as an early warning signal for China and commodities are nervous.

Andrew Roberts, credit chief at RBS, is advising clients to read the Bernanke text very closely because the Fed is soon going to have to the pull the lever on "monster" quantitative easing (QE)".

"We cannot stress enough how strongly we believe that a cliff-edge may be around the corner, for the global banking system (particularly in Europe) and for the global economy. Think the unthinkable," he said in a note to investors.

Roberts said the Fed will shift tack, resorting to the 1940s strategy of capping bond yields around 2pc by force majeure said this is the option "which I personally prefer".

A recent paper by the San Francisco Fed argues that interest rates should now be minus 5pc under the bank's "rule of thumb" measure of capacity use and unemployment. The rate is currently minus 2pc when QE is factored in. You could conclude, very crudely, that the Fed must therefore buy another $2 trillion of bonds, and even more if Europe's EMU debacle goes from bad to worse. I suspect that this hints at the Bernanke view, but it is anathema to hardliners at the Kansas, Richmond, Philadephia, and Dallas Feds.

Societe Generale's uber-bear Albert Edwards said the Fed and other central banks will be forced to print more money whatever they now say, given the "stinking fiscal mess" across the developed world. "The response to the coming deflationary maelstrom will be additional money printing that will make the recent QE seem insignificant," he said.

Despite the apparent rift with Europe, the US is arguably tightening fiscal policy just as hard. Congress has cut off benefits for those unemployed beyond six months, leaving 1.3m without support. California has to slash $19bn in spending this year, as much as Greece, Portugal, Ireland, Hungary, and Romania combined. The states together must cut $112bn to comply with state laws.

The Congressional Budget Office said federal stimulus from the Obama package peaked in the first quarter. The effect will turn sharply negative by next year as tax rises automatically kick in, a net swing of 4pc of GDP. This is happening as the US housing market tips into a double-dip. New homes sales crashed 33pc to a record low of 300,000 in May after subsidies expired.

It is sobering that zero rates, QE a l'outrance, and an $800bn fiscal blitz should should have delivered so little. Just as it is sobering that Club Med bond purchases by the European Central Bank and the creation of the EU's €750bn rescue "shield" have failed to stabilize Europe's debt markets. Greek default contracts reached an all-time high of 1,125 on Friday even though the €110bn EU-IMF rescue is up and running. Are investors questioning EU solvency itself, or making a judgment on German willingness to back pledges with real money?

Clearly we are nearing the end of the "Phoney War", that phase of the global crisis when it seemed as if governments could conjure away the Great Debt. The trauma has merely been displaced from banks, auto makers, and homeowners onto the taxpayer, lifting public debt in the OECD bloc from 70pc of GDP to 100pc by next year. As the Bank for International Settlements warns, sovereign debt crises are nearing "boiling point" in half the world economy.

Fiscal largesse had its place last year. It arrested the downward spiral at a crucial moment, but that moment has passed. There is a time to love and a time to hate, a time for war and a time for peace. The Krugman doctrine of perma-deficits is ruinous - and has in fact ruined Japan. The only plausible escape route for the West is a decade of fiscal austerity offset by helicopter drops of printed money, for as long as it takes.

Some say that the Fed's QE policies have failed. I profoundly disagree. The US property market - and therefore the banks - would have imploded if the Fed had not pulled down mortgage rates so aggressively, but you can never prove a counter-factual.

The case for fresh QE is not to inflate away the debt or default on Chinese creditors by stealth devaluation. It is to prevent deflation.

Bernanke warned in that speech eight years ago that "sustained deflation can be highly destructive to a modern economy" because it leads to slow death from a rising real burden of debt.

At the time, the broad money supply war growing at 6pc and the Dallas Fed's `trimmed mean' index of core inflation was 2.2pc.

We are much nearer the tipping today. The M3 money supply has contracted by 5.5pc over the last year, and the pace is accelerating: the 'trimmed mean' index is now 0.6pc on a six-month basis, the lowest ever. America is one twist shy of a debt-deflation trap.

There is no doubt that the Fed has the tools to stop this. "Sufficient injections of money will ultimately always reverse a deflation," said Bernanke. The question is whether he can muster support for such action in the face of massive popular disgust, a Republican Fronde in Congress, and resistance from the liquidationsists at the Kansas, Philadelphia, and Richmond Feds. If he cannot, we are in grave trouble.
_____________

Tuo Bernanken puhe kannattaa myös linkin takaa lukea.

[HaH]

Britain 'might not cope with another bank emergency'


By Sean O'Grady and James Moore
Tuesday, 29 June 2010Lähde: The Independent


Britain's mountain of debt could leave the country powerless to launch another rescue bid in the wake of a fresh financial crisis, the world's central bankers warned yesterday. Their "club" - the Bank of International Settlements - presented in its annual report a frightening picture of the impact of a second banking emergency on heavily indebted nations such as Britain.

The Bank of England's Governor, Mervyn King, has estimated that the Government has pumped as much as £1trillion of taxpayers' money into the banking system. Billions of pounds were spent part-nationalising the Royal Bank of Scotland and Lloyds Banking Group, as well as fully nationalising Northern Rock, in an attempt to stave off collapse. Measures such as the "special liquidity" scheme propped up other lenders and prevented the system from freezing up.

But a BIS report warned yesterday that repeating these measures could be impossible. It said: "Events coming out of Greece highlight the possibility that highly indebted governments may not be able to act as a buyer of last resort to save banks in a crisis. That is, in late 2008 and early 2009, governments provided the backstop when banks began to fail. But if the debts of the government itself become unmarketable, any future bailout of the banking systemwould have to rely on external help." Central bankers fear Europe is running out of "external backstops" that could step in, other than the US and the International Monetary Fund. This has unnerved capital markets in the EU, prompting some sharp swings in the value of shares and other financial instruments in recent days.

The BIS has previously said that the ultimate calamity - payments systems freezing and cash machines running out of money - was only narrowly avoided when the US investment bank Lehman Brothers collapsed in 2008. A deeper economic slump was averted by nationalising other banks and making loans amounting to $10trn (£6,620bn).

But the BIS report implies that governments may not be able to repeat such a bailout in the event of a second crisis, which some commentators fear could be triggered by another economic shock.

Despite the warnings, the G20 nations significantly eased the pressure on banks this week by delaying the introduction of tougher rules on the amount of capital they must hold to deal with potential crises. The new regulations were planned for the end of this year but are not now due until 2012. Countries will also be given far more leeway inhow the rules must be applied. Critics say this amounts to a watering down of the reforms needed to stave off the sort of disaster the BIS fears.

The BIS alsowarned that the "fragility" of public and private balance sheets in the UK,France, Germany, Spain and the US "severely limits the scope for fiscal policy intervention if another bailout is needed". It added: "The side effects of the financial and macro-economic supportmeasures, combined with the unresolved vulnerabilities of the financial sector,threaten to short-circuit the recovery; the reforms necessary to improve the resilience of the financial system [have] yet to be completed."

In remarks that in effect back the German and UK governments' success at the G20 over deficit reduction, the BIS argued for "immediate, front-loaded fiscal consolidation", noting that "the time has come to ask when and how these powerful measures can be phased out".

The BIS also dropped the broadest hint yet from an international body that a Greek sovereign debt default was now an accepted fact. It said: "As the long history of sovereign debt crises has shown, when investors lose their confidence in a country's ability to service its debt and become unwilling to hold it, rescue packages, bailouts and even debt restructuring remain the only options."

The BIS added that the official projections for public debt, including Britain's, underestimated the extent of the additional pressure that ageing populations will place on welfare and health spending. The BIS suggested that, if corrective actionwere not taken, the ratio of the UK's debt to gross domestic product (GDP) would rise from 70 per cent of GDP to 450 per cent by 2040 - a burden that would become "unsustainable" long before that was reached.

The 56 members of theBIS also suggested that interest rates ought to rise sooner rather than later as they were "discouraging needed reductions in leverage [debt levels], thereby adding to the distortions in the financial system and creating problems elsewhere". "Direct support" to banks, via recapitalisation and loans, was "delaying vital post-crisis adjustment", the BIS added, saying: "despite the improvement to balance sheets, several factors raise doubts about the sustainability of bank profits".

In an overwhelmingly gloomy assessment of the state of the world, the BIS also points to the risks of emerging economies overheating, and the continuing weakness of the commercial real-estate market, also highlighted recently by the Bank of England.

But dismissing fears of a "double dip" recession, the BIS argued that any initial costs of fiscal tightening would be "outweighed by the persistent benefits of lower real interest rates, greater stability of the financial system and better prospects for economic growth".
______________

Eli kun seuraava kriisi pukkaa - tämän vuoden aikana, veikkaisin - ei pelastusta ole, koska potentiaaliset pelastajat ovat itsekin varattomia, jolloin rahoituslaitokset rupeavat kaatumaan dominossa. Sitten ei ole kivaa kellään.

[Lord Liberty]

http://www.usdebtclock.org  

Sama Suomesta:
http://www.velkakello.fi

[HaH]

States seek financial help as new fiscal year begins


By Michael A. Fletcher
Washington Post Staff Writer
Thursday, July 1, 2010
Lähde: Washington Post


State governments desperately need money. Congress is in no mood to spend it. And the reckoning will begin Thursday, when the new fiscal year will start for most states.

Nothing less than the nation's nascent economic recovery hangs in the balance. States say that if they do not find financial rescue they will have to cut services and workers. That would deliver a potentially crippling blow to the economy, which needs higher employment levels to fatten wallets, promote spending, bolster tax revenue and reduce dependence on expensive social services.

States face a combined deficit of $89 billion in the fiscal year that begins Thursday, according to the National Conference of State Legislatures. And because every state but Vermont is required to balance its budget, the only recourse is cutting employees or vital programs, including education spending, medical services, programs for the disabled and elderly, and police and fire protection.

All that cutting could mean the loss of 900,000 jobs -- in the public sector and in private companies that rely on state business, according to the Center on Budget and Policy Priorities, a liberal research group.

President Obama has called for $50 billion in aid for states, but concern about the federal deficit has made lawmakers wary about significant new spending.

"We may be looking at a culture and lifestyle around this country that will start to remind people of the Depression, not a recession, if we cut through these budgets much more," said New York Gov. David A. Paterson (D), who was among a small group of state chief executives who descended on Congress on Wednesday to make a last-ditch plea for federal help.

Although the downturn has not hit the Washington region, with its relatively stable federal workforce, as hard as it has some parts of the country, Virginia and Maryland have eliminated jobs and imposed employee furloughs in the past year. Both states have proposed cuts to a wide range of programs, including education and local government aid for the coming budget year -- cuts that will have to go deeper without a new round of federal help.

A bill that would funnel federal money to states by helping them with a larger share of their Medicaid costs has failed repeatedly in Congress, most recently last week.

Cindy Mann, the federal director of Medicaid, said she was on the phone last week with the Massachusetts health secretary when word came that the legislation had failed again in the Senate. "She just got what the budget looks like without the [higher federal Medicaid match]. There's going to be a lot of sticker shock," Mann said. "It's going to wreak a lot of havoc on the states."

A recent Pew Research Center survey found that most Americans think that states should solve their budget crises without federal help. Paradoxically, however, most respondents also said they oppose reductions that would have to be made for states to balance their budgets.

Thirty states have already included a new round of federal money in their budgets, assuming that Congress was sure to approve it given its past support and the fiscal chaos likely to ensue if the money is not forthcoming. But there is now serious doubt that the federal government will provide new aid to extend a program in the stimulus bill that is scheduled to expire at the end of December. Only nine states that have budgeted the federal aid have contingency plans for what to do in its absence, according to a survey by a state legislatures group.

"The states are going to have to go back and take some action," said Brian Sigritz, director of state fiscal studies for the National Association of State Budget Officers (NASBO). "There is a lot of concern about a cliff with stimulus funding and how fast it drops off in fiscal 2011."

The recession has sent state revenue declining sharply for two consecutive years -- the first time that has happened since state budget officials began tracking them in 1979. State general fund spending was down $74 billion -- 11 percent -- since peaking at $687 billion in 2008, according to a recent survey of states by NASBO and the National Governors Association. Revenue was beginning to stabilize this year, but with the emergency federal money drying up, states are being forced to make draconian cuts that economists warn undermine the stimulus effort.

"More and more economists are talking about a double-dip recession," said Raymond C. Scheppach, the NGA's executive director. "These cuts could be the straw that breaks the back."

Beyond harming the larger economy, deep cuts by states would also jeopardize social services even as stubbornly high unemployment rates and other lagging effects of the downturn are fueling demand for the services. With Medicaid and education comprising the lion's share of state budgets, the cuts are likely to hit key programs.

Since the recession began, states have experienced sharp increases in their Medicaid rolls, which are projected to grow by 21 percent between 2009 and the next fiscal year, which begins July 1 for 46 states. Some states have responded by reducing some reimbursement rates for health-care providers and curtailing some services, although they are prevented from limiting eligibility by the new health-care law. In education, more than 100,000 teaching jobs could be on the chopping block.

States pushed through $26 billion in tax and fee increases last year. But, overall, lawmakers are reluctant to raise taxes, particularly as the economies in so many states are listing, leaving governors little option but to make deep cuts.

States have shed more than 200,000 jobs since the downturn hit in 2008. Some have cut payments to Medicaid providers and trimmed prison spending. Arizona has sold assets, such as office buildings. Michigan created incentives to urge teachers to take early retirement. California is among the states that raised tuition costs and slashed budgets at public colleges and universities, igniting protests.

In Illinois, a state wracked by fiscal problems even before the downturn, $5 billion in unpaid bills -- which account for 18 percent of the budget -- is being rolled forward into the new fiscal year. Alan Henry, a spokesman for the Illinois comptroller's office, said some of the 200,000 unpaid bills date back as far as November.

"We get thousands of calls a week from vendors," Henry said. "Across the state, agencies are closing down or cutting back their workforces because they are not getting the money from the state. It is a mess."

______________

Että näin. Kohta rytisee. USAn ainoat vaihtoehdot näyttävät olevan, että joko (1) FED laittaa painokoneet käyntiin, tai (2) USA aloittaa suursodan. Ehkä molemmat realisoituvat.

Ja oli mitä oli, niin ameriikkalainen kuluttaja ei enää kuluta, vuosiin. Maailman talousveturi on siis parkissa. Kiinalainen kuluttaja ei ole vielä valmis ottamaan maailmanveturin roolia, joten koko maailman talousjärjestelmä on kaatumassa. Rytinää siis tiedossa.

[xor_rox]

Että näin. Kohta rytisee. USAn ainoat vaihtoehdot näyttävät olevan, että joko (1) FED laittaa painokoneet käyntiin, tai (2) USA aloittaa suursodan. Ehkä molemmat realisoituvat.

Ja oli mitä oli, niin ameriikkalainen kuluttaja ei enää kuluta, vuosiin. Maailman talousveturi on siis parkissa. Kiinalainen kuluttaja ei ole vielä valmis ottamaan maailmanveturin roolia, joten koko maailman talousjärjestelmä on kaatumassa. Rytinää siis tiedossa.

En sanoisi, että talousjärjestelmä olisi vielä kaatumassa. Kyllä täällä USA:ssa vielä kulutetaan ja paikallisen järjestelmän mukaisesti työelämän ulkopuolelle joutuneet eivät kuormita taloutta samalla tavalla kuin Suomessa.

Mitä FEDiin tulee, niin tosiasia on se, että rahan määrä on kasvanut valtavasti tuotannon määrään verrattuna jo vuosia. Siitä voi tietenkin päätellä, mitä on edessä.

Kiina ja Intia ovat avainasemassa maailmantalouden näkökulmasta. Ongelmana vain on se, että näissä maissa esim. palkat nousevat n. 20% vuosittain. Talouden ylikuumeneminen on lähivuosina tosiasia.

USA:sta vielä sellainen huomio, että tämä maa maksaa turvallisuudestaan huikeita summia. Ja tällä en tarkoita sotiin liittyviä menoja, vaan sitä, että yhteiskunnan pirstoutuminen vaatii valtavan poliisiorganisaation.

[HaH]

Ameriikkalainen kuluttaja yhä ahtaammalla, ja kulutus laskee, mutta vielä riittää uskoa, todetaan alla olevassa jutussa. Hahhipa kysyykin, että sitten kun loppuu usko, niin mitä sitten...?
__________

Recession cut into employment for half of working adults, study says


By Michael A. Fletcher
Washington Post Staff Writer
Wednesday, June 30, 2010
Lähde: Washington Post


The recession has directly hit more than half of the nation's working adults, pushing them into unemployment, pay cuts, reduced hours at work or part-time jobs, according to a new Pew Research Center survey.

The economic shock has jolted many Americans into a new, more austere reality, which is likely to have lasting consequences for an economy fueled mostly by consumer spending. More than six in 10 Americans say they have cut down on borrowing and spending, the survey found.

The reason: Nearly half of the survey's respondents say they are in worse financial shape as a result of the downturn, which destroyed 20 percent of Americans' wealth.

"We're going to see much lower consumption going forward," said Dean Baker, co-director of the Center for Economic and Policy Research. He blames diminished spending on the drop in housing prices. "People who thought they had equity in their homes have seen it disappear," he said.

The longest and deepest recession since the Great Depression has exacted a punishing toll that continues nearly a year after the economy started growing again. Hardest hit are the 9.7 percent of workers who have been out of a job for an average of nearly six months. Many Americans are delaying retirement and others have lower expectations for their children's futures, the Pew poll found.

Among adults 62 and older who are still working, 35 percent say they have postponed retirement. Six in 10 working adults between ages 50 and 61 say they may be forced to do the same. Meanwhile, half of the survey respondents say they have whittled down their mortgages, credit card balances, car loans and other borrowing.

Four in 10 adults say they have tapped savings and retirement accounts to make ends meet. Others have sought help from friends and family. Almost a quarter say they have borrowed money from someone. And one in 10 -- including 24 percent of workers from 18 to 29 years old -- say they moved back in with their parents to weather the economic storm.

The new, more frugal lifestyles may outlast the recession and its immediate aftermath, the survey indicated. Nearly half of respondents say they plan to save more; nearly a third say they plan to spend less and 30 percent say they plan to borrow less.

While a broad swath of Americans have been hurt by the recession, blacks, who have a 15.5 percent unemployment rate, and Hispanics, whose jobless rate is 12.4 percent, have suffered disproportionately. Not only have they endured massive job losses, but they also have been hardest hit by housing foreclosures. Still, black and Hispanic workers are among the most upbeat groups about their personal financial situations and the national economy, the survey found.

"One likely explanation for these seemingly counter-intuitive patterns is that the election of Barack Obama (which came at the height of the recession in November 2008) appears to have put his most enthusiastic supporters -- especially blacks, Democrats and young adults -- in a more positive state of mind about many aspects of national life, including their perceptions of the economy," the report said.

Overall, Democrats are now much more optimistic than Republicans about the economy, even though they have lower incomes and less wealth and have suffered more job losses during the recession. For most of the time that President George W. Bush was in office, Republicans were more upbeat than Democrats about the economy.

Even as they continue to reel from the downturn, most Americans are beginning to believe that the worst is over. More than six in 10 respondents say they expect their personal financial situation to improve in the next year, which the report called the rosiest outlook since before the recession began in December 2007. Similarly, 61 percent predict that the damage caused by the recession will be temporary.

Results for the Pew survey are based on telephone interviews conducted May 11 to 31 on landline phones and cellphones with a nationally representative sample of 2,967 adults 18 and older. The margin of sampling error is plus or minus 2.2 percentage points for the overall results. Interviews were done in English and Spanish by Princeton Survey Research Associates International.

____________

[HaH]

En sanoisi, että talousjärjestelmä olisi vielä kaatumassa. Kyllä täällä USA:ssa vielä kulutetaan ja paikallisen järjestelmän mukaisesti työelämän ulkopuolelle joutuneet eivät kuormita taloutta samalla tavalla kuin Suomessa.

Mitä FEDiin tulee, niin tosiasia on se, että rahan määrä on kasvanut valtavasti tuotannon määrään verrattuna jo vuosia. Siitä voi tietenkin päätellä, mitä on edessä.

Ongelmahan on pitkälti se, että jo vuosikymmeniä on jenkkien kulutus ollut velkavetoista. Työpaikat kadonneet Kiinaan ja Intiaan ja muualle, kiitos "kansallisen ulkoistamisen". Vienti romahtanut ja tuonti lisääntynyt. Halpaa lainaa on saanut tuosta vain, ja kaikki ovat osallistuneet lainalla elämiseen. Kämpät on kiinnitetty jotta on massia törsätä. Sitten kun tämä asuntovelka onkin tuplat asunnon arvosta asuntokuplan puhjettua, ei Jenkkiä enää hymyilytä. Nyt ovat velkajuhlat päättymässä, ja kulutus tyssää. Kohta maksetaan velkaa, kuten laulussa sanotaan.

Mitä työttömiin tulee, niin he eivät tietysti rasita julkista taloutta samaan tyyliin kuin Euroopassa, mutta ei se työtön kulutusjuhliinkaan osallistu. Virallisestihan USAssa on nykyään noin 10 % työttömiä, mutta nämä ovat uusia tapauksia. Vuoden työttömänä olleet ovat jo "pitkäaikaistyöttömiä" eikä heitä tilastoida. Arviot kokonaistyöttömyydestä ovat about 20 %.

Ja mitä Intian ja Kiinan talouteen tulee, niin niiden kasvu on ollut vientiä, lähinnä USAan ja EUhun. Kun kulutus Lännessä romahtaa, niin siinä menee Intia ja Kiinakin. Ei perus-kiinalaisesta ja perus-intialaisesta ole läntisen kuluttajan korvaajaksi.

[Jaska Pankkaaja]

Ei perus-kiinalaisesta ja perus-intialaisesta ole läntisen kuluttajan korvaajaksi.

Miksi ihmeessä ei olisi? Suuret tuloerot tarkoittavat sitä että osa kansasta on hyvinkin äveriästä vaikka keskimääräinen BKT/asukas olisikin pieni joten rahaa kyllä löytyy ja löytyy myös sitä halua kuluttaakin. Jopa enemmän kuin täällä. Esimerkkinä tästä vaikkapa se että Kiinan automarkkinat ovat kohta maailman suurimmat ja esim. kännyköissä ovat olleet varman jo vuosia.

Velkarahalla kulutteleva länkkäri on vain siirtymäkauden ilmiö.

[Lord Liberty]

Virallisestihan USAssa on nykyään noin 10 % työttömiä, mutta nämä ovat uusia tapauksia. Vuoden työttömänä olleet ovat jo "pitkäaikaistyöttömiä" eikä heitä tilastoida. Arviot kokonaistyöttömyydestä ovat about 20 %.

Hallituksen antamia lukuja työttömyydestä ei kannata niellä sellaisenaan. Yhdysvalloissa asuessani huomasin että maassa on virallinen talous, ja epävirallinen talous. Moni "työtön" tekee oikeasti pimeästi töitä tai toimii  pienyrittäjänä olohuone/autotalli-toimistossaan ilman minkäänlaista yrittäjän statusta byrokratian ja verojen takia.

[do.ut.des]

http://www.behindthewizardscurtain.com/

http://en.wikipedia.org/wiki/Bank_for_International_Settlements

[Valkea]

Usan liberaali systeemi lähestyy loppuaan, ja todennäköisesti tavoittaa sen ennen Eurooppaa, vaikka Eurooppa seuraa tietysti perässä:

http://kingworldnews.com/kingworldnews/KWN_DailyWeb/Entries/2010/7/8_James_Turk_-_Threat_To_The_US_Dollar.html

[Valkea]

Usan alueet haaveilevat jo itsenäisyydestä päästäkseen irti kuolevasta systeemistä:

http://www.sfgate.com/cgi-bin/article.cgi?f=/c/a/2010/07/10/INEK1EAPGN.DTL

[Turjalainen]

Tässäpä uusin LEAP:

http://www.leap2020.eu/GEAB-N-46-Special-Summer-2010-edition-is-available-Global-systemic-crisis-Second-half-of-2010-The-global-system-s-four_a4810.html

"It is what LEAP/E2020 calls « rampant mass austerity ». It has been the main component of the real US economy and society for two years and is that which embodies the end of the « US consumer » which we have anticipated since the end of 2006, due to insolvency. This insolvency has steadily progressed upwards, towards players in the real estate market, towards the banks, towards car manufacturers. And now, at the end of an economic stimulus, it affects the states, the banks once again and at last the Federal State"

[Slicky]

Tässä on Markku Uuspaavalniemen ansiokkaat puheet.

http://areena.yle.fi/video/1108009
http://areena.yle.fi/video/1108025

Suomella on kaksi tietä. Joko hyperinflaatio tai Argentiinan tie.

[Nikolas]

Entitled "Deflation: Making Sure It Doesn't Happen Here", it is a warfare manual for defeating economic slumps by use of extreme monetary stimulus once interest rates have dropped to zero, and implicitly once governments have spent themselves to near bankruptcy.

(http://research.stlouisfed.org/fred2/data/BASE_Max_630_378.png)

Ajattelin, että ehkäpä tuo graafi esittää juuri tekstissä mainittua.

Tässä vielä hiukan lisää USA:n ajankohtaisista talousvakeuksista:
http://www.moneyandmarkets.com/four-shocking-bombshells-bernanke-did-not-tell-congress-about-last-week-39735

[Martel]

Tässä on Markku Uuspaavalniemen ansiokkaat puheet.
Suomella on kaksi tietä. Joko hyperinflaatio tai Argentiinan tie.

Uuspaavalniemi kykenisi pienoisella ennakkovalmistelulla tiivistämään sanomansa puoleen, ja samalla viesti menisi paremmin perille. Jälkimmäinen video oli jaarittelusta huolimatta asiaa. Pointsit Uuspaavalniemelle, että ajattelee omalla päällään ja pitää asiaa esillä.

[Miniluv]

Each big inflation -- whether the early 1920s in Germany, or the Korean and Vietnam wars in the US -- starts with a passive expansion of the quantity money. This sits inert for a surprisingly long time. Asset prices may go up, but latent price inflation is disguised. The effect is much like lighter fuel on a camp fire before the match is struck.

Telegraph

Tiivistelmä: nopeita muutoksia on luvassa sitten, kun ihmiset viimein menettävät luottamuksensa ja muuttavat käyttäytymistään.

Linkissä kertausta Weimarin ajalta.

[retired]

Tässä on Markku Uuspaavalniemen ansiokkaat puheet.
Suomella on kaksi tietä. Joko hyperinflaatio tai Argentiinan tie.

Uuspaavalniemi kykenisi pienoisella ennakkovalmistelulla tiivistämään sanomansa puoleen, ja samalla viesti menisi paremmin perille. Jälkimmäinen video oli jaarittelusta huolimatta asiaa. Pointsit Uuspaavalniemelle, että ajattelee omalla päällään ja pitää asiaa esillä.

Uuspaavalniemi kysyy mielestäni erittäin tärkeän kysymyksen: "Keneltä lainaamme?"  Tiedossa on että esim. itä-euroopan pankeista n.80% on järjestäytyneen rikollisuuden hallussa, mikä on tilanne EU alueella, on epäselvää. Seuraavan uutisen jo esitinkin toisessa ketjussa:
http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2010/07/25/jarjestaytynyt-rikollisuus-uusi-talousmahti/201010176/12

Tässä vahvaa tekstiä YK johtajalta:

http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2009/01/25/pankkeihin-on-virrannut-huumerahaa-sanoo-ykn-asiantuntija/20092112/12

Kun stressitestit osoittavat että pankeilla ei ole halua kovinkaan avoimeen keskusteluun, ainakin meikäläisen foliohattu hiostaa pahasti:
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/07/ft_saksan_pankit_pimittivat_tietojaan_riskitestissa_1856775.html?origin=rss

Keneltä siis lainaamme? Kenelle olemme velkaa? Kuka tulee saataviaan karhuamaan ja millä keinoin?

[Parasiittiö]

Törmäsin muuten juuri tänään tämmöiseen artikkeliin: The Job-Training Charade.

Sain siitä kuvan, että USA:ssa on nyt sitten samantapainen "työvoimapulan" ja työttömyyden yhdistelmä kuin Suomessa. Kirjoittajan mielestä nähtävästi syy on se, että hallituksen työllistämisohjelmat on paskoja.

About the most that these job training programs are accomplishing is to give jobs to politically connected insiders who otherwise might be out on the street with the rest of the unemployed.

Ajattelin linkata kun tuli Suomesta tutut jutut mieleen siitä.