Globaali taloustilanne/LAMA! (yhdistetty)

[skrabb]

Ulkomaankauppa romahti historiallisen jyrkästi
Matkapuhelimien vienti Suomesta laski alle puoleen edellisvuodesta.
STT

Suomen ulkomaankauppa supistui viime vuonna romahdusmaisesti. Vienti ja tuonti pienenivät Tullihallituksen ennakkotietojen mukaan historiallisen jyrkästi. Viennin arvo väheni tiistaina julkistettujen tietojen mukaan peräti 20,7 miljardia euroa 44,9 miljardiin.

Viennin ja tuonnin arvo pienenivät viime vuonna lähes kolmanneksen. Viennin arvo oli viimeksi yhtä alhainen vuosikymmen sitten vuonna 1999. Ulkomaankauppa ei olennaisesti piristynyt joulukuussakaan.

Ennakkotietojen mukaan vienti jäi joulukuussa vajaaseen 3,6 miljardiin euroon ja tuonti 3,6 miljardiin euroon. Vuoden takaiseen verrattuna vienti laski enää 16 prosenttia eli selvästi vähemmän kuin aiempina kuukausina. Tullihallituksen mukaan laskun loivenemista selittää kuitenkin lähinnä alhainen vertailuluku.

Suomen ulkomaankauppa sukelsi tilastojohtaja Timo Koskimäen mukaan viime vuonna yhtä nopeasti kuin Euroopan unionin ulkomaankauppa ja koko maailmankauppa. Suomessa romahdus oli kuitenkin hieman voimakkaampi kuin muissa EU-maissa. Se selittyy Venäjän-kaupalla, paperiteollisuuden ongelmilla ja raaka-aineiden hinnoilla.

Ulkomaankaupan kasvu pysähtyi jo vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä ja romahti vuoden lopulla, kun finanssikriisi iski talouteen, totesi Koskimäki. Viime keväänä kauppavaihdosta oli kadonnut kolmannes. Kesällä kauppa vakautui ja näkyvissä oli merkkejä pienestä elpymisestä.

"Samaan tahtiin kaikkialla laskenut kauppa osoittaa, että maailma on todella samaa taloutta", Koskimäki sanoi.

Työnjaon eriytymisen myötä kysyntäshokit leviävät hyvin nopeasti talouksiin. Periaatteessa myös kysynnän lisääntyminen saattaisi näkyä nopeastikin ulkomaankaupassa.

Erityisen voimakkaasti viime vuonna supistuivat ennakkotietojen mukaan sähköteknisen teollisuuden tuotteiden, autojen ja koneiden vienti. Metallien viennin arvo kääntyi sen sijaan loppuvuodesta kasvuun, vaikka se jäi vuositasolla yhä miinukselle.

Matkapuhelimien vienti supistui viime vuonna alle puoleen edellisvuodesta. Suomesta vietiin tammi–marraskuussa 14 miljoonaa matkapuhelinta, mikä ennakoi koko vuoden vienniksi 15,3 miljoonaa puhelinta. Vuonna 2008 Suomesta vietiin 32 miljoonaa matkapuhelinta.

http://www.hs.fi/verkkolehti/talous/artikkeli/Ulkomaankauppa+romahti+historiallisen+jyrk%C3%A4sti/1135252759428

Itsenäisyyden ajan pahin pudotus Suomen teollisuustuotannossa

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Itsen%C3%A4isyyden+ajan+pahin+pudotus+Suomen+teollisuustuotannossa/1135252767179

[OlliH]

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/02/30658&ext=ltr

Kreikka on näköjään pyörittänyt talouttaan amerikkalaisyylisellä kirjanpitokikkailulla.

Itse ennustin jo Suomen liittyessä eurojärjestelmään, että jossain vaiheessa Kreikka tai Portugali alkaisi mahdollisesti painamaan "luvattomia" euroja taloutensa paikkaamiseksi. Lieneeköhän tämä jo tapahtunut Kreikassa? Seurauksena on todennäköisesti koko eurorahan kaatuminen, jos yksi jäsenvaltio alkaa verottamaan muita inflaation kautta.

[Ari-Lee]

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/02/30658&ext=ltr

Kreikka on näköjään pyörittänyt talouttaan amerikkalaisyylisellä kirjanpitokikkailulla.

Itse ennustin jo Suomen liittyessä eurojärjestelmään, että jossain vaiheessa Kreikka tai Portugali alkaisi mahdollisesti painamaan "luvattomia" euroja taloutensa paikkaamiseksi. Lieneeköhän tämä jo tapahtunut Kreikassa? Seurauksena on todennäköisesti koko eurorahan kaatuminen, jos yksi jäsenvaltio alkaa verottamaan muita inflaation kautta.

Olisit kertonut loppuun asti: Seurauksena on EU:n hajoaminen jos euro kaatuu. \o/

[skrabb]

LYHYESTI

Der Spiegel: Saksa esittää suurta apupakettia Kreikalle
HS

Saksan hallitus kaavailee jopa 25 miljardin euron tukipaketin järjestämistä hätäavuksi Kreikan taloudelle, Der Spiegel -lehti kertoi verkkosivuillaan lauantaina. Ehdotuksen mukaan Saksan osuus rahoitustuesta olisi noin viidennes.

Kreikan vararikko vaarantaisi myös Saksan pankit, lehti lainasi Saksan finanssivalvonnan korkeaa virkamiestä. Saksalaispankeilla on miljardien eurojen saatavat Kreikalta.

Saksan suunnitelman mukaan Kreikan rahoittamiseen osallistuisivat kaikki valuuttaunionin maat siinä suhteessa, jossa niillä on pääomaa Euroopan keskuspankissa.

Saksan osuus keskuspankin pääomista on 18,9 prosenttia, Suomen Pankin osuus on 1,25 prosenttia. Tukipaketti olisi osaksi luottoja ja osaksi takuita, joiden toteutumista valvottaisiin tarkasti.

Saksa esittää noin 20 miljardin apua Kreikalle
20.2.2010 13:21
A A STT–Reuters

Berliini. Saksan hallitus suunnittelee Kreikalle 20-25 miljardin euron hätäapupakettia. Ehdotuksen mukaan rahat tulisivat kaikilta euromailta, kertoi saksalainen Der Spiegel -lehti lauantaina.

Lehden mukaan kunkin jäsenvaltion summa määräytyisi sen mukaan, millainen osuus sillä on Euroopan keskuspankin pääomasta. Osuudet perustuvat väkilukuun ja bruttokansantuotteeseen.

Kreikan budjettivaje oli viime vuonna lähes 13 prosenttia bruttokansantuotteesta. Velkaa on kaikkiaan noin 300 miljardia euroa.

Euromaat ovat suhtautuneet Kreikan auttamiseen nihkeästi, koska maan hallitus on vääristellyt taloustilastojaan.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Saksa+esitt%C3%A4%C3%A4+noin+20+miljardin+apua+Kreikalle/1135253089546

[Lemmy]

Pitää päivittää sanonnat...

Ennen: "Varo lahjoja tuovaa Kreikkalaista"
Nyt: "Varo kirjanpitoa esittelevää Kreikkalaista"

[Uljanov]

Tottakai Saksa esittelee tukia Kreikalle, sillä kun taitaa olla aika muikeasti vientiä  Kreikkaan. Jos Kreikka lopettaa mielipuolisen tuhlauksen, niin Saksa on ensimmäinen kärsijä.

Mitään tukiahan ei ruveta maksamaan. Vika ei ole siinä että Kreikalla olisi 20 miljardia liian vähän, vaan siinä että Kreikan kulut on liian suuret suhteessa menoihin. Tätä ei rahan kaataminen muuta. Ellei sitten meinata tehdä rahan kaatamisesta yli varojen eläviin maihin pysyvää käytäntöä.

Joko Kreikka korjaa taloutensa saneeraamalla tai se ulostetaan rahaliitosta. Muita vaihtoehtoja ei ole.

[kohmelo]

Lauantain (20.2.) Hesarissa Annamari Sipilä milestäni syyllisti Suomea ja suomalaisia. (Syyllistäminen yksi keino saada ihmiset toimimaan mielensä mukaan).

Tämä kuulostaa mahtipontiselta, mutta sanonpahan kuitenkin: Kreikan asia on Suomen ja suomalaistenkin asia. Tietysti Pohjolassa ollaan hieman koppavia Kreikan surkean taloustilanteen takia: ei meillä vaan elettäisi yli varojen vuosikymmeniä...

https://www.hs.fi/kirjautuminen/kirjaudu?TYPE=33554433&REALMOID=06-e21d5987-9448-46a7-9209-234afc847740&GUID=&SMAUTHREASON=0&METHOD=GET&SMAGENTNAME=hs-www-02&TARGET=-SM-http%3a%2f%2fwww%2ehs%2efi%2fverkkolehti%2fulkomaat%2fartikkeli%2fMeid%E4n%2bomat%2bkreikkalaisemme%2f1135253078723

Eikä siinä perus ajatuksessa mitään, kun kerran ollaan samaa EU-perhettä, niin kai sitä auttaa pitäisi...mutta verratkaa tähän:

Kreikan asia on Suomen ja suomalaistenkin asia.

A majority of Dutch people want Greece to withdraw from the euro zone says an opinion poll conducted by regional newspapers.

http://www.rnw.nl/english/article/dutch-want-greece-out-euro-zone

Suurinosa hollantilaisista on puolestaan sitä mieltä, että kreikka ulos eurosta.

----------
PS.
69% ranskalaisista haluaa frangin takaisin, 47% kaipaa frangia paljon. Vuonna 2002 frangia kaipasi vain vain 39%. (näin se maailma muuttuu)

Two-thirds want French franc back
http://www.connexionfrance.com/survey-two-thirds-want-return-to-french-franc-view-article.html

[Miniluv]

HIGHLIGHTS-Greek FinMin unveils tax reform, wage policy
Tue Feb 9, 2010 11:37am EST

ATHENS, Feb 9 (Reuters) - Greece outlined on Tuesday its public sector incomes policy and a tax reform bill, as part of an EU-endorsed plan to increase state revenues and reduce its huge deficit.

Täytynee ostaa lisää foliota ennen kuin kaupasta loppuu, jos euroherrojen vaatimuslistoilta löytyy tällaisia herkkuja jäsenmaille:

"From 1. Jan. 2011, every transaction above 1,500 euros between natural persons and businesses, or between businesses, will not be considered legal if it is done in cash. Transactions will have to be done through debit or credit cards"

http://www.reuters.com/article/idUSLDE61824V20100209

(samassaveneessa.info linkitti)

[citizen]

Kreikan (siis EU-herrojen vaatima) talouspolitiikka alkaa kuulostamaan ihan Hannu Kailajärven touhuilta  

[SamassaVeneessä]

Nykyään on kovin suosittua antaa näitä ah niin luotettavia talousennusteita ja muita, joten laitan omanikin kekoon. Painotukseni on hieman toinen kuin mediaan yleisimmin siteerattujen haavetekstit, tai ainakin luen viralliset ja vähän vähemmän viralliset numerot hieman eri tavoin kuin usko, toivo ja luottamus -joukko...

Oy Suomi Ab, nousu vai tuho?

Vuosi sitten maaliskuussa kirjoitin jotain tähän tapaan Suomen BKT'sta (siihenhän kaikkialla vedotaan):

Jos ulkomaankauppa kutistuu 50% ja sisäinen kauppa 20%, niin BKT laskee 65%in (hyvä tilanne). Jos ulkomaankauppa laskee 80% ja sisäinen 50%, niin BKT on 35%a nykyisestä (tänään ½ BKTsta tulee ulkomaankaupasta, yhdessä haastattelussa juuri mainittiin ulkomaan kaupan osuus BKT'sta 47%ksi).

Luulen, että kukaan ei noita lonkalta heitettyjä lukuja ottanut tosissaan täällä (tosin sivuja ei kauhean moni luekaan) saatikka muualla (laittakaa siis linkkejä menemään). Jossain kuitenkin muistan nähneeni, että Suomen vienti olisi tipahtanut 20-30% vuonna 2009. Vaikutukset BKTen olivat pienemmät (7-8%a?) ja varsinkin maan sisäisen BKTn (miten se sitten lasketaankin) osuuden muutos oli pieni.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että isot, monimutkaiset systeemit ovat "hitaita" eli jonkun osa-alueen tökkiminen valuu muualle vasta ajan kanssa. Tuo toimii myös toiseen suuntaan eli kaikki eivät pääse nauttimaan "noususta" - joskus vuosiin. Samoin nykyinen systeemi takaa sen että koko ajan osa ihmisistä tipahtaa "rattaiden väliin" riippumatta virallisesta talousmenosta.

Huoli Oy Suomi Ab'sta on luettavissa kaikkien haastateltavien talousprofessoreiden (ja muidenkin) kasvoilta kun Numeroista puhutaan. Sitä vastoin asemasta riippuen sanoma on lähes poikkeuksetta positiivinen eli tästä eteenpäin nousu on hidas/reipas/väistämätön/tuskallinen jne. mutta nousu on ja tulee varmasti (kuulostaa kovin kiihkouskovaiselta...).

Minun kysymys viisaille (ja ei-niin-viisaille?) päättäjille ja muille propagandisteille on - mitä sitten jos kun tilanne pahenee? Korjaan: mitä sitten kun todellinen taloustilanne (vienti, tuotanto, työllisyys) pakittavat niin, että soppajonot ovat tuhansille todellisuutta ja työttömyys (viralliset luvut tulevat olemaan "hiukan" fiksattuja, luulen minä) porhaltaa rajusti ohi 20%n? Miljoona työtöntä olisi n. 40%n työttömyys - eikä vaadi kummoista teelehtien kääntelyä ennustaakseen, että jotain tuollaista on tulossa

Loput tekstistä täältä, missä olen vähän raapinut nykyoletuksissa roikkuvia lakkomaakareita ja muita. Saa nähdä milloin kaverit heräävät tulevaisuuteen sen sijaan että roikutaan menneisyydessä.
http://www.samassaveneessa.info/alakohtaiset-artikkelit/323-oy-suomi-ab

Lyhyesti, heikoilla jäillä sipsuttelu on vaihtunut veden pintajännityksen varassa kulkemiseen.

[kolki]

Turjalaisen blogin uusimmasta kirjoituksesta

Reservivaluuttoja tulee luultavasti olemaan vuosikymmenen lopulla kolme a) Euro, b) Juan, c) Rupla.

Aikaisemmassa kirjoituksessa kerrotiin, miten Suomen velka on kasvanut samalla tavalla, kuin Kreikan ja hallitus jakaa rahaa yli varojen. Kun mukana on Britannia ja Etelä-Euroopan maat, niin eikö ole syytä olettaa, että euro tulee romahtamaan samalla tavalla kuin dollari?

[SamassaVeneessä]

Olen varsin varma, että US$ pyristelee pitemmälle kuin nykyinen €uro. Mutta ei kauhean paljon pitemmälle... Tahtoo sanoa, kyllä €uro tulee menemään melkoisen mankelin läpi - selitykset tulevat olemaan sitten kuin parasta double-talk'ia. Tämä on hyväksi viennille jne.

[citizen]

Mikä tekee eurosta esim. jeniä vahvemman? Ja eikö US dollari ole kuitenkin se, joka viimeisenä romahtaa?

[SamassaVeneessä]

Yritin sanoakin, että US$ on noista kolmesta se kun pysyy pystyssä - pisimpään siis.

Yhden maan valuuttana yen on helpommin "kontrolloitavissa" kuin €uro ja uskon yen'in pelittävän €uroa huomattavasti paremmin - ainakin jonkin aikaa. Japanin velkaisuus ja vimosten 20v deflaatio ovat mielenkiintoisia juttuja jatkojen ajattelemiseen. Heidän sirkuksensa on pysynyt pystyssä vain ja ainoastaan maailmankaupan laajenemisen siivellä. Pian sekin on historiaa... Kannattaisi suomipäättäjienkin miettiä tuota, mutta taitavat olla kiinnostuneempia kuka pääsee uppoavan laivan kapteeniksi (esim. Pekkarinen ja muut). Lyhyellä tähtäimellä yen nousee carry-trade'n purkautuessa ja se on vimosen vuoden aikana noussut varsin vahvasti (usko entisen palaamiseen on ollut vahva). Käännös syöksee mm. Australian ja Uuden Seelannin dollarit rajusti pakkaselle nykyisestä.

Punta taas... saarivaltio on niin monen asian suhteen kuse55a, että ei mitään rajaa. Helpoin osoitettava on Pohjanmeren öljy, joka on jo armottomassa tuotantoalamäessä, maa muuttui öljyn tuojaksi jo 2007. Samoin saarilla ei tuoteta läheskään kaikkea ruokaa eli rajusti maan kantokyvyn ulkopuolella mennään. Lisäksi siellä on semmoinen kansallisuuksien sekamelska, että kun valtion paperin/digitaalien pukkaaminen menettää merkityksensä, niin tilannevertailua voi hakea Afrikan pahimmista kriisipesäkkeistä. Kaikkinensa UK tulee olemaan 100varmasti jotain 1948'n ja Kellopeli appelsiini'n välimaastosta, kun yrittävät jonkunlaista (sotilas)diktatuuria "järjestyksen" ylläpitämiseksi.

Täällä on järkyttävää yhteenvetoa saarivaltion menosta. Klassista musiikkia nuorison kontrollointiin ja kiduttamiseen. Todellisuus on tarua ihmeellisempää...
http://reason.com/archives/2010/02/24/weoponizing-mozart

Se on pakko sanoa, että viiden saatikka 10 vuoden kuluttua valuuttasirkus on jotain ihan muuta kuin tänään. Sanoisin, että varman päälle pelaavat voivat ottaa €uro-US$ -muutoksesta hyötyä tämän vuoden, mutta sitten kannattaa vetäytyä maailman markkinoilta. Mitä pitemmälle systeemiä yritetään pitää pystyssä, niin sitä vaikeammaksi tulee tavalliselle ihmiselle pelastaa roponsa kotiin maailmalta. Suojatulleja, valuutan siirto/vaihtorajoituksia, firmojen kansallistamisia jne...

Toisaalta taas meille puuppituubi taitaa toitottaa Shangri-La'n olevan kohta täällä eli voin olla väärässäkin.

[Femakko]

Euroalue uhkaa uupua uuteen taantumaan ennen kuin edellinenkään on hellittänyt. Talous ei toivu tolpilleen saati entiselle kasvu-uralleen ehkä vuosiin. Jarrua painavat yhä suuremmaksi paisuva velkataakka, julkisen talouden leikkaukset ja roimasti yliarvostettu euro.

Tähän taantumaan eivät tepsi samat lääkkeet, joilla Suomi nousi 1990-luvun alun lamasta. Eikä uusistakaan lääkkeistä ole tietoa. Viimeksi Suomi toipui vientivetoisella kasvulla. Samaan aikaan suunnilleen samoilla eväillä toipuivat Ruotsi ja muutamaa vuotta myöhemmin Venäjä ja Aasian tiikerivaltiot. Tuolloin viennin voimakas kasvattaminen toi vuoron perään omista talouskriiseistään toipuneisiin maihin kipeästi kaivattuja vientituloja ja työpaikkoja, jotka puolestaan alkoivat nopeasti paikata julkisen talouden ammottavia vajeita. Nyt samat lääkkeet eivät hevin tepsi, vaan samanlainen vientivetoinen nousu olisi suoranainen ihmeparaneminen. Miksikö? Siksi, että tällä kerralla kaikki todella on toisin. Moni talouden toipumiselle ratkaisevan tärkeä muuttuja on vientivetoista nopeata toipumista vastaan.

Nyt taantumasta kärsii koko maailma

Tärkein ero viime vuosikymmenten talouskriisien ja tämänkertaisen koitoksen välillä on se, että nyt käynnissä on maailmanlaajuinen taantuma eikä yksittäisen maan, tai edes maanosan koettelemus. Tämä rajoittaa olennaisesti toipumisen keinoja ja luultavasti myös pitkittää elpymisen aikataulua. Karkeasti taloushistoriaa pelkistäen yksittäiset kriisimaat ovat yleensä nousseet jaloilleen vasta valuuttakriisin jälkeen. Valuutan tarkoituksellinen tai tahaton voimakas devalvointi on herättänyt ensin viennin ja myöhemmin koko talouden uudestaan henkiin. Nyt tämä ei onnistu, sillä ensimmäistä kertaa sitten 1930-luvun lamavuosien samasta taantumasta kärsivät samaan aikaan miltei kaikki maailman maat. Kuivilla ovat oikeastaan vain ani harva öljyä tai muita raaka-aineita tuottava maa sekä Kiina, jotka nekin ennemmin haittaavat kuin helpottavat muiden toipumista.

Kaikki maat eivät voi toipua viennillä

Kaikkien maailman maiden on yksinkertaisesti mahdotonta samaan aikaan nousta taantumasta nettomääräistä vientiään kasvattamalla, eivätkä kaikki maat voi samaan aikaan kohentaa kauppataseitaan. Yhteensä maailman kaikkien maiden kauppataseiden pitäisi summautua pyöristysvirheitä ja tilastointieroja lukuun ottamatta nollaksi, eli ainakin teoriassa maailmankauppa on aina tasapainossa. Yhden maan alijäämä on vain peilikuva joidenkin muiden maiden ylijäämistä. Ja kun yksikin maa supistaa alijäämäänsä, kutistuu samalla pakosta jonkin muun maan ylijäämä. Maailman suurin ulkomaankaupan alijäämämaa on Yhdysvallat, jonka ulkomaankaupan ammottavaa vajetta ovat täyttäneet etenkin Kiinan, Japanin ja muiden Kaukoidän vientimaiden ulkomaankaupan ylijäämät. Euroopassa vastaavia ulkomaankaupan yli- ja alijäämien toisiaan täydentäviä vastakappaleita ovat Saksan, Hollannin, Pohjoismaiden sekä Itävallan ylijäämät ja Välimeren rantavaltioiden sekä Britannian alijäämät.

Yksikään maa ei halua kasvattaa tuontiaan

Tähän päivään mennessä yhdenkään maan talouspoliittinen johto ei ole ilmoittanut pyrkivänsä eroon taantumasta tuontia kasvattamalla. Tuontivetoinen kasvu ei houkuttele sen enempää alijäämämaita kuin ylijäämämaitakaan. Päin vastoin, joka ikisen vähänkin merkittävän talousmahdin talouspolitiikka nojaa nyt voimakkaasti viennin kasvattamiseen. Eli yhteen laskien mahdottomaan keinoon. Toistaiseksi näkyvää jälkeä on saavuttanut ainoastaan Kiina, joka ainoana suurena taloutena onnistui viime vuonna ylläpitämään rivakkaa talouskasvua. Kiina kasvatti etenkin raaka-aineiden tuontia, mutta olennaisempaa maan omalle taloudelle oli viennin kasvattaminen. Kiinan ripeä kasvu on jopa herättänyt toivoa maan kyvystä nostaa koko maailma taantumasta. Tämä on turha toivo, sillä Kiina on toistaiseksi kasvattanut vientiään markkinaosuuksia valloittamalla. Kiinan kasvu on siis tavallaan ollut muilta mailta pois.

Euroalue uhkaa jäädä valuuttapelin jumboksi

Maailman suurimman kansantalouden, Yhdysvaltojen talouspoliittinen johto on lukuisilla puheenvuoroillaan ja myös käytännön toimillaan osoittanut pyrkivänsä tästä taantumasta eroon viennin avulla – tarvittaessa vaikka dollaria heikentämällä. Yhdysvaltain keskuspankin johto on suoraan sanonut tarvittaessa ryhtyvänsä varta vasten heikentämään dollarin ulkoista arvoa, jos taloutta uhkaavat deflatoriset paineet eivät muuten ota hellittääkseen. Samoin Japanin keskuspankki ja maan talousministeriö ovat käytännön toimin ja puheenvuoroin ilmaisseet valmiutensa suoraan toimintaan liian arvokkaana pitämänsä jenin heikentämiseksi. Euroopassa Sveitsin keskuspankki on valuuttakaupoilla hillinnyt oman franginsa vahvistumista. Britannian hallitus ja keskuspankki ovat puolestaan höllentäneet maan talous- ja rahapolitiikan erittäin löysäksi ja näin onnistuneet heikentämään puntaa voimakkaasti. Euromaiden talouspoliittinen johto on sen sijaan jopa ryhtynyt valmistelemaan erityistutkimuksia saadakseen euron heikentämiseksi "vehkeilevät markkinavoimat kuriin". Vientivetoinen toipuminen onnistuu tässä taantumassa vain toinen toistensa kanssa kilpailevilla devalvaatioilla, ja siinä voivat menestyä vain muita nopeammat maat. Laskun maksaa viimeinen, eli hyvin suurella todennäköisyydellä euroalue.

Markkinavoimat kiristävät tahtia

Toinen erittäin suuri ero tämän talouskriisin ja Suomen 1990-luvun alun lamavuosien välillä löytyy julkisesta taloudesta. Suomen valtio ja muu julkinen talous painuivat raskaisiin velkoihin vasta lamavuosina, mutta tähän taantumaan useimmat länsimaat suistuivat jo valmiiksi korviaan myöten velkaisina. Nyt valtiot ovat siekailematta velkaantuneet lisää estääkseen taantumaa kärjistymästä suoranaiseksi lamaksi ja talouksia vaipumasta deflatoriseen noidankehään. Tämä tie on nyt kuitenkin hyvin lähellä loppuaan, ja seuraavaksi julkisen talouden elvyttävä vaikutus katoaa ja tilalle tulee jarrutus. Tämä suunnanmuutos on edessä kaikilla mantereilla, mutta ilmeisesti markkinavoimat pakottavat julkisen talouden kiristystoimet ensimmäiseksi käyntiin euroalueella. Ensi merkit rajusta käänteestä näkyvät velkaisimmissa euromaissa, kuten Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa ja Espanjassa. Seuraava markkinavoimien silmätikku on luultavasti Britannia, jonka julkinen talous on lähes yhtä surkeassa jamassa kuin Kreikan. Liian suurten alijäämien tasapainottaminen on ennen pitkää välttämätöntä, mutta jo ennen taantuman päättymistä käynnistetyillä tasapainotoimilla voi olla kohtalokkaita talousvaikutuksia.

Edessä raskaat julkisen talouden leikkaukset

Julkisen talouden velkaisuutta arvioidaan yleensä vertaamalla valtion budjettitalouden vuotuista alijäämää ja valtion velkaa maan vuotuiseen bruttokansantuotteeseen. EU-maat ovat keskenään sopineet Maastrichtin vakaus- ja kasvusopimuksella, että jäsenvaltioiden budjettialijäämä saa olla korkeintaan kolme prosenttia ja valtionvelka korkeintaan 60 prosenttia maan vuotuisesta bkt:sta. Suomea ja muutamaa harvaa muuta pientä EU-maata lukuun ottamatta koko EU oli jo ennen tätä taantumaa raskaammissa veloissa kuin Maastrichtin sopimus sallii. Viimeistään tänä vuonna Suomenkin alijäämä kasvaa liian suureksi. EU:n komissio on laatinut julkisen talouden tasapaino-ohjelman, jonka mukaan jäsenmailla on kolme vuotta aikaa saattaa julkinen taloutensa sovitulle tolalle. Erityisen ankarasta pankkikriisistä kärsineellä Irlannilla on neljä vuotta aikaa. Rahoitusmarkkinoille kolme vuotta on liian pitkä aika. Kreikasta alkanut rahoittajien painostus ajaa nyt ainakin velkaisimmat euromaat ja mahdollisesti heti perään muut velkaiset EU-maat julkisen talouden leikkauksiin saman tien. Tämä voi ajaa eurotalouden ojasta allikkoon.

Tasapainotuksesta voi alkaa uusi taantuma

Euromaiden ja muiden EU-maiden julkinen talous on painunut niin raskaasti alijäämäiseksi ja niin suuriin velkoihin, että Maastrichtin sopimus olisi kova pala vahvan talouskasvunkin oloissa. Nyt tasapainotemppu pitäisi toteuttaa taantumassa. Toisin sanoen talouskasvu ei suinkaan helpota julkisen talouden tasapainottamista, vaan päin vastoin julkisen talouden tasapainottaminen uhkaa osaltaan suistaan talouden uuteen alamäkeen. Euromaiden keskimääräinen budjettialijäämä supistuu vaadittuun kolmeen prosenttiin alueen vuotuisesta bkt:sta, jos jokainen maa leikkaa alijäämäänsä keskimäärin vajaan prosentin verran vuodessa kolmen vuoden ajan. Velkojaan valtioiden pitäisi leikata keskimäärin 4–7 prosenttia suhteessa vuotuiseen bkt:hen joka vuosi peräti kymmenen vuoden ajan, jotta velkaisuus palaisi edes vuoden 2007 tasolle. Arviot perustuvat teollisuusmaiden järjestön OECD:n ja Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n laskelmiin. Julkisen talouden leikkaustarpeet ovat niin suuria, että vasta taantumasta heiveröisesti toipuva eurotalous ei välttämättä kestä niitä suistumatta uuteen taantumaan.

Taloussanomat

[Parasiittiö]

Tänään luin Tieteen Kuvalehdestä: "45 prosenttia eli 5 903 neliökilometriä vähemmän metsää hakattiin Amazonasissa 2008-2009 kuin edellisellä seurantajaksolla. Hakkuut vähenivät ensi kertaa 21 vuoteen." Lähdettä lehti ei tapansa mukaan mainitse.

Lehti ei myöskään kerro tai analysoi, että mistä tämä myönteinen asia johtuu, mutta oma pääni on keksinyt, että lamastahan se tietenkin johtuu. Eli jotain positiivistakin olisi ihmiskunnan (raha)talouden hidastumisessa.

Huomatkaamme myös asioiden valoisat puolet (jos tämä nyt siis johtuu lamasta eikä jostain E-Amerikan vallanneesta luonnonsuojelubuumista).

[nyt nappaa]

2010-03-20 Nathan's Economic Edge: THE Most Important Chart of the CENTURY

http://economicedge.blogspot.com/2010/03/most-important-chart-of-century.html

This is a very simple chart. It takes the change in GDP and divides it by the change in Debt. What it shows is how much productivity is gained by infusing $1 of debt into our debt backed money system.

Tämä on hyvin yksinkertainen kaavio. Se jakaa muutoksen BKT:ssa velan muutoksella. Siitä näkyy kuinka paljon tuottavuutta on saavutettu tuomalla yksi dollari velkaa velkaperusteiseen rahajärjestelmäämme.

This is mathematical PROOF that debt saturation has occurred. Continuing to add debt into a saturated system, where all money is debt, leads only to future defaults and to higher unemployment.

Tämä on matemaattinen TODISTUS sille että velkakyllästyminen on tapahtunut. Jatkossa lisävelka kyllästyneessä järjestelmässä, jossa kaikki raha on velkaa, johtaa ainoastaan maksuhäiriöihin ja korkeampaan työttömyyteen.

[kolki]

Iltalööppi:

Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste laski 9,2 prosenttiin tammikuun 9,5 prosentista. Vuoden takaiseen verrattuna luku on kuitenkin 1,6 prosenttiyksikköä synkempi.

Tammi-helmikuun muutos saattaakin mennä kausivaihtelun piikkiin, eikä välttämättä kerro suhdannemuutoksesta.
Työttömiä oli viime kuussa 242 000, mikä on 42 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Nuorten työttömyys kasvoi edelleen. 15-24-vuotiaiden työttömyysaste oli peräti 25,7 prosenttia. Tämä on lähes kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuoden helmikuussa.

Muistaakseni jossain mainittiin, että edellisen laman työttömyysprosentti oli 7,3(?), eli kun otetaan mukaan Vanhasen tilastokikkailut, niin ollaan reilusti syvemmällä.

melkein täsmälleen vuosi sitten tuli höpistyä tuollaista. muutama viikko aikaa tarkkaan vuosipäivään ja täytyy myöntää, että ilmapiiri on kummasti muuttunut vuoden sisällä.
pyörän pyörimissuunta on selkeästi kääntynyt. huomaattekos saman asian?!

Mielestäni Thors ei höpise yksin. Puolueet ovat vain aloittaneet vaalivalehtelun ja isoissa puolueissa osa kalastelee kriittisiä ääniä.
Suunta on siten muuttunut, että nykyään mediassa tulee hieman enemmän kriittisiä artikkeleita, mutta vaalinalusaika huomioiden kokonaiskuva vaikuttaisi silti olevan melko samoissa. Vasta vaalien jälkeen voi sanoa onko suunta todella muuttunut.
Edellen ollaan menossa kohti Kreikan tilaa.

[SamassaVeneessä]

Tässä kuvatus tuohon Nyt nappaa -jäsenen linkkiin.

(http://www.samassaveneessa.info/kasso/DimProdDebtp.jpg)

Jep, velanoton järkevyys on mennyt lätäkön takana viemäriin, mutta ei anneta sellaisten pikkujuttujen häiritä. Meillähän oli maailman parhaat johtoporsaat ratissa, ihan kuten omaan vimosimpaan katsaukseenikin hahmottelin (hurraa). Meillähän velka on vielä niii-iiin hyvin hanskassa ja muuta mukavaa...


http://www.samassaveneessa.info/lyhyet-katsaukset/332-20100324-katsaus

[nyt nappaa]

Meillähän velka on vielä niii-iiin hyvin hanskassa ja muuta mukavaa...

Tässä nähdäkseni on pohjimmiltaan kysymys siitä, että rakenteeltaan eksponentiaalisesti laajeneva rahajärjestelmä kohtaa reaalimaailman. Planeettamme on nääs kooltaan jokseenkin vakio.  Velka kasvaa omaa tahtiaan, kuten on järjestelmää suunniteltaessa tarkoitettu. Velan maksaminen tulee aina vaan mahdottomammaksi, ja maksukyvyttömien omaisuutta siirtyy aina vaan enemmän velkojien haltuun. Kuten on tarkoitettu. Kyseessä on omaisuuden siirto velkojien haltuun, valtavassa mittaluokassa.

[citizen]

Meillähän velka on vielä niii-iiin hyvin hanskassa ja muuta mukavaa...

Tässä nähdäkseni on pohjimmiltaan kysymys siitä, että rakenteeltaan eksponentiaalisesti laajeneva rahajärjestelmä kohtaa reaalimaailman. Planeettamme on nääs kooltaan jokseenkin vakio.  Velka kasvaa omaa tahtiaan, kuten on järjestelmää suunniteltaessa tarkoitettu. Velan maksaminen tulee aina vaan mahdottomammaksi, ja maksukyvyttömien omaisuutta siirtyy aina vaan enemmän velkojien haltuun. Kuten on tarkoitettu. Kyseessä on omaisuuden siirto velkojien haltuun, valtavassa mittaluokassa.

Tai sitten kyse on siitä, että lamaa ei ole haluttu kärsiä, vaan sitä on jo vuosia aina vain lykätty eteenpäin ottamalla lisää valtionvelkaa. Valtiot ovat kasanneet itselleen epärealistisen paljon menoja erilaisten sosiaalitukien, byrokratian ja rakenteellisen korruption muodossa. Jos yhteiskunnassa on joku ongelma, sitä yritetään aina korjata valtion rahalla, eikä haluta myöntää, että se johtuu alunperinkin valtion liiallisesta puuttumisesta talouselämään. Taloudellisen vapauden menettäminen kulkee aina käsi kädessä muiden vapauksien ja turvallisuuden menettämisen kanssa - sen takia on yritetty keksiä tekosyitä lisätä entisestään valtion valtaa, joista esimerkkeinä "ilmastonmuutos" ja "nettirikollisuus". Kansojen yhtenäisyys on valtiovallan pahin vihollinen, joten ihmisten välisiä ristiriitoja ollaan yritetty ruokkia syrjinnällä eli monikultturismilla.

[requiem]

Meillähän velka on vielä niii-iiin hyvin hanskassa ja muuta mukavaa...

Tässä nähdäkseni on pohjimmiltaan kysymys siitä, että rakenteeltaan eksponentiaalisesti laajeneva rahajärjestelmä kohtaa reaalimaailman. Planeettamme on nääs kooltaan jokseenkin vakio.  Velka kasvaa omaa tahtiaan, kuten on järjestelmää suunniteltaessa tarkoitettu. Velan maksaminen tulee aina vaan mahdottomammaksi, ja maksukyvyttömien omaisuutta siirtyy aina vaan enemmän velkojien haltuun. Kuten on tarkoitettu. Kyseessä on omaisuuden siirto velkojien haltuun, valtavassa mittaluokassa.

Tai sitten kyse on siitä, että lamaa ei ole haluttu kärsiä, vaan sitä on jo vuosia aina vain lykätty eteenpäin ottamalla lisää valtionvelkaa. Valtiot ovat kasanneet itselleen epärealistisen paljon menoja erilaisten sosiaalitukien, byrokratian ja rakenteellisen korruption muodossa. Jos yhteiskunnassa on joku ongelma, sitä yritetään aina korjata valtion rahalla, eikä haluta myöntää, että se johtuu alunperinkin valtion liiallisesta puuttumisesta talouselämään. Taloudellisen vapauden menettäminen kulkee aina käsi kädessä muiden vapauksien ja turvallisuuden menettämisen kanssa - sen takia on yritetty keksiä tekosyitä lisätä entisestään valtion valtaa, joista esimerkkeinä "ilmastonmuutos" ja "nettirikollisuus". Kansojen yhtenäisyys on valtiovallan pahin vihollinen, joten ihmisten välisiä ristiriitoja ollaan yritetty ruokkia syrjinnällä eli monikultturismilla.

Ja poliitikkojen vahvasti omaksumaan keynesiläisyyteen on aina kuulunut jonkinlainen oletus siitä, että valtio olisi taloudellisena toimijana tarpeeksi voimakas, ja muka jollakin tapaa ympäröivistä markkinoista riippumaton taho, joka sitten voisi jotenkin sopivalla toiminnallaan tarjota itselleen ja kansalaisilleen ns. "ilmaisen lounaan". Yksinkertaistettuna siis "juksaamaan" markkinoita edukseen.

Kun virheitä, esim. järjestelmän rakenteellinen kestämättömyys, ei haluta myöntää, pyritään virheiden korjaamista ja laskun maksamista lykkäämään tulevaisuuteen mentaliteetilla "miksi tehdä jotain tänään, kun sen voi tehdä vasta huomenna". Toki arvokkaamman rahan lainaaminen tänään ja lainan poismaksaminen tulevaisuudessa inflaation kautta arvoansa menettäneellä rahalla on lähtökohtaisesti ihan fiksu ajatus, mutta valtion talouden perustaminen tällaiselle velanottamiselle ja lainan poismaksun onnistumiselle tulevalla talouskasvulla on kestämätöntä.

Mutta rahaahan tehdään painokoneilla ja sitä saa sitten taikaseinästä Valden piikkiin. Vai miten se oikein meni.

[SamassaVeneessä]

Purkin potkiminen vaikeutuu kun ylämäki jyrkkenee - ja kaikki merkit viittaavat siihen, että ylämäen jyrkkeneminen on lähtenyt eksponentiaaliseen nousuun. Herra markkina tulee tekemään höpöä kun illuusio velan auttavasta kyvystä paljastuu - illuusioksi. Siinä ei "kaikkivoipien" keskuspankkien ohjailu auta, vaikka sellaista meille vakuutellaan. Kysymys nouseekin, että kenen puolella keskuspankit oikeasti ovat. No, Eki Liikanen on ainakin selvästi kertonut oman puolensa...

Kieltämättä paljon ovat laittaneet lätäkön takana peliin (24ooo Mrd US$a eri lähteiden mukaan velkoina, lupauksina, takauksina - ei rahana), mutta tässä on lähinnä rotkon reunalla toteutettu "hyppää" -käskyä/ajatusta. Nyt olemme Kelju K. Kojootin tavoin ilmassa, kuinka kauan pysymme tässä auvoisessa olotilassa on sitten ihan toinen juttu.

Kaikki em. pointit erittäin hyviä, kiitos.

[kohmelo]

Kreikan tilanteen tietää jo kaikki, mutta nyt Espanja ja Suomi joutuvat EU:n kilpailukyky ja talous syyniin:

http://www.ansamed.info/en/spain/news/ME02.XAM16584.html

EU: JUNCKER, WE WILL ASSESS SITUATION OF SPAIN AND FINLAND
(ANSAmed) - MADRID, APRIL 16 - "Vigilance must leave the budget out of the equation", said Euro Group President and Prime Minister of Luxemburg, Jean-Claude Juncker, after the Euro Group meeting in Madrid. A "reformed vigilance" on the State accounts, which has become even more urgent because currently 20 of the 27 member States have and excessive deficit, starting with Greece. The case of Greece has made it necessary for Brussels to introduce new control instruments. Spain and Finland will be the first two countries in the Eurozone where an inspection will take place into the problems of competition which emerged with the crisis. From now on, not only the public deficit and debt will be checked, but other economic variables will be analysed as well, like the balance of payments and labour costs. After Spain and Finland, it will be the turn of Portugal and Luxemburg. According to Juncker there is an imbalance in competitiveness between countries in the Eurozone and this differences are likely to increase without interventions. "Wéll have to focus on problems of competitiveness, which will be long-lasting", Juncker underlined. (ANSAmed).
2010-04-16 16:59

[kohmelo]

Muslimimaat nauraa meille...ehkäpä syystäkin.

http://www.hurriyetdailynews.com/n.php?n=muslims-laughing-at-eu-woes-islamic-finance-chief-says-2010-04-18

Muslims 'laughing' at EU woes, Islamic finance chief says

Muslim nations are "laughing" at European efforts to grapple with a debilitating debt crisis in Greece, which has serious ramifications for the world's biggest open market, the head of the World Islamic Economic Forum, or WIEF, has said.
...
"Seen from the east, from developing countries, we're laughing because they're not doing what they taught us," Tun Musa said of the EU's decision to protect Greece rather than sending Athens to the International Monetary Fund, or IMF.
...

[Turjalainen]

Ehkäpä koko alkuvuoden merkittävin talousuutinen!:

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article334302.ece

Öljymaat punovat salaa juonia dollarin pään menoksi

Brittiläisen Independent-lehden mukaan Persianlahden arabivaltiot neuvottelevat salaa Venäjän, Kiinan, Japanin ja Ranskan kanssa dollarin syrjäyttämisestä öljymarkkinoilla. Yhdysvaltain dollari vaihtuisi valuuttakoriin.

Lehti kertoo tietojensa olevan peräisin nimettömänä pysytteleviltä lähteiltä Persianlahden arabivaltioissa ja Hongkongissa.

Valuuttakoriin kuuluisivat ainakin Japanin jeni, Kiinan renmimbi, euro, kulta sekä uusi Saudi-Arabian, Arabiemiraattien, Kuwaitin ja Qatarin yhteisvaluutta. Siirtymävaihe kestäisi yhdeksän vuotta.

Yhdysvaltain dollari on heikentynyt uutisen jälkeen muun muassa euroa ja jeniä vastaan.

Iran ryhtyi jo vuosia sitten käsittelemään suurimman osan raakaöljyn viennistään muissa valuutoissa kuin dollarissa. Viime kuussa Iran ilmoitti siirtävänsä valuuttavarantonsa dollareista euroihin.

Öljyntuottajille ja öljynkuluttajille siirtyminen pois dollarista öljykaupoissa on houkutteleva ajatus. Öljyntuottajat pystyisivät siirtämään valuuttavarantojaan dollarista muihin valuuttoihin, ja öljynkuluttat voisivat ostaa öljyä vaihtamatta valuuttaansa dollareiksi.

Yhdysvaltain dollarin asema johtavana globaalina valuuttana on jo horjahdellut talouskriisissä. Sen arvo on heikentynyt, ja markkinoilla on pelkoja alamäen jatkumisesta. Öljyntuottajat pyrkivätkin turvaamaan selustansa, eivätkä haluaisi myydä öljyä valuuttaa vastaan, jonka tulevaisuus on epävarma. Abu Dhabilla, Saudi-Arabialla, Kuwaitilla ja Qatarilla esimerkiksi on yhteensä arviolta yli 2 biljoonan dollarin valuuttavarannot.

Kauppajärjestelmä, joka ei nojaisi dollariin olisi myös Kiinan mieleen. Kiina säilyttää varojaan dollarivoittoisesti, joten myös sen vauraus on leikkurin alla dollarin arvon heikentyessä.

Kiina on avoimesti lausunut ääneen huolensa siitä, että sen kansallinen varallisuus on sidottuna dollarimääräisiin varoihin. Varoja on noin kolme biljoonan dollarin edestä. Dollarin nopea luhistuminen ei olisi missään nimessä Kiinankaan intressissä, vaikka maa haluaakin pitkällä aikavälillä vähentää dollarin painotusta varoissaaan. Kiina tuo maahan noin 60 prosenttia käyttämästään öljystä, josta valtaosa tulee Lähi-Idästä ja Venäjältä.

Valtasuhteet muuttuvat

Dollari on ollut maailmankaupan kivijalka toisesta maailmansodasta lähtien. Yhdysvaltain kauppakumppanit ovat kautta aikojen altistuneet sen vallan vaikutuksille, ja viime vuosina erityisesti dollarin määräävälle asemalle globaalina varavaluuttana. Dollarin suosiminen kaupankäyntivaluuttana oli aikoinaan luonnollista, koska lähes kaikki maat kävivät kauppaa Yhdysvaltojen kanssa.

Yhdysvaltain talousmahti ei ole kuitenkaan enää ennallaan. Talouskriisin jäljiltä sekä valtion että kotitalouksien velat ovat merkittäviä, ja kasvunäkymiä on leikattu merkittävästi. Kehittyvät taloudet, kuten esimerkiksi juuri Kiina, taas ovat kestäneet talouskriisin tyrskyissä paremmin.

Nojautuminen yhteen suureen valuuttaan on kaupankäynnissä toki laskennallisesti selkeää, mutta se luo myös epävakautta, jos talous joka valuuttaa kannattelee on vaikeuksissa. Valuutan tuoton hajonta eli riski on aina pikemminkin seuraus kuin syy.

Uusi öljykaupan suunnitelma on toki laskettu taloudellisin termein, mutta sen voi tulkita myös merkkinä maailman talouden valtasuhteiden muutoksesta.

Dollarivaltaisuudesta siirtyminen täytyisi kuitenkin toteuttaa rauhallisesti ja asteittainen epätasapainojen välttämiseksi. Selvää on myös, ettei Yhdysvallat niele suunnitelmia taistelematta.


Lähteet: The Independent, Reuters, Yle uutiset

[HaH]

Bernanke Admits Printing $1.3 Trillion Out Of Thin Air

Kohta ei korttitalo rysähdä. Ihan varmasti ei rysähdä. Ei hätää. Kaikki on hyvin.

[jupeli]

Lainaus: "kesäkuussa toimitettavat EU-vaalit ovat käännekohta! Toivottavasti Hallis ja co:t saavat murskavoiton! Ainoa mikä tuon murskavoiton voi estää on se, että ENNEN noita vaaleja leväperäinen maahanmuutto saadaan kuriin.

Kannattaisikohan suurten puolueiden ehdokkaidenki avata jo silmänsä?!

ps. ja RKP on nyt viimeisessä hallituksessaan... ja HYVÄ niin!"

Jos maamme olisi yksikielinen niin säästyisi varmaankin 10-20 miljardia vuosittain monikulttuurisuuden kasvattamiseen.
Suomi on rikas maa kätkettyine säästökohteineen.

[Miniluv]

Rankaisen pakkoruotsipurnauksesta, katso bänniketju.

[rähmis]

Kohta ei korttitalo rysähdä. Ihan varmasti ei rysähdä. Ei hätää. Kaikki on hyvin.

Ei koske Suomea.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) pitää Kreikan talouskriisiä ja sen vaikutuksia euron vakavimpana kriisinä. Vanhanen sanoi Ylen ykkösaamussa, että Suomi, Saksa ja Hollanti näyttävät olevan talouskriisin leviämiseltä suojassa.

Hesari