Globaali taloustilanne/LAMA! (yhdistetty)

[Äänestäjä]

Asuntolainoja nostetaan viime vuotta nihkeämmin

30.6.2009 18:30 | Päivitetty: 30.6.2009 18:53

Helsingin Sanomat

Suomalaiset kotitaloudet nostivat toukokuussa uusia asuntolainoja lähes 40 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Asuntolainoja+nostetaan+viime+vuotta+nihke%C3%A4mmin/1135247319082

Koska suurin osa suomalaisista asunnoista ostetaan pankista otetulla lainalla, on selvää että 40%:n lasku myönnetyissä/nostetuissa lainoissa näkyy asuntojen hinnoissa. Taas yksi merkki selkeästi nähtävissä olevasta kehityksestä.

[Advancedisto]

Liika verotus toki tappaa talouden, tai ainakin tekee siitä tosi tehottoman, mutta taas kerran on nähty finanssi-kriisissäkin esimerkki siitä että liian vapaa markkinatalous ajaa ojasta allikkoon. Keskitie on hyvä tässäkin asiassa. Friedman ei ottanut huomioon mm. 'positive & negative externalities' ja 'asymmetric information' ilmiöitä. Sorry että termit englanniksi, kun en nyt tiedä/muista täsmällisiä suomeksi.

Käsittääkseni finanssi-kriisi ei johtunut vapaan markkinatalouden epäonnistumisesta, vaan kyse oli talouden sääntelystä, joka purkautui tietysti tällä tavoin. Hitto, ettei enää muista, miten, mutta muistaakseni Yhdysvaltain hallitus kielsi yhtiöitä tekemästä jotain ja tuki neekereiden roskalainoja talohankintoja varten, minkä seurauksena finanssi-kriisi syntyi.

En ole kuullut noista termeistä? Osaatko selittää ne lyhyesti? Kyseinen kirja kannattaa lainata.

[Alkuasukas]

Jenkkien puolivaltiolliset pankit Freddie Mac ja Fannie May rupesivat jakamaan rahaa kaikille riippumatta siitä oliko varaa vai ei. Takaraivossa lienee ajatus että Valde viimeistään kuittaa luottotappiot...

[Kari Kinnunen]

Jenkkien puolivaltiolliset pankit Freddie Mac ja Fannie May rupesivat jakamaan rahaa kaikille riippumatta siitä oliko varaa vai ei. Takaraivossa lienee ajatus että Valde viimeistään kuittaa luottotappiot...

Muistaakseni jompikumpi noista ei varsinaisesti ollut pankki vaan liittovaltion takauksia p-aukisille myöntävä organisaatio.

Periaatteessa kuitenkin juuri noin kuten kirjoitit. Takana oli jonkinlainen ideologia jolla haluttiin nostaa köyhän kansan elintasoa antamalla heille mahdollisuus hankkia oma talo.

[Äänestäjä]

Liika verotus toki tappaa talouden, tai ainakin tekee siitä tosi tehottoman, mutta taas kerran on nähty finanssi-kriisissäkin esimerkki siitä että liian vapaa markkinatalous ajaa ojasta allikkoon. Keskitie on hyvä tässäkin asiassa. Friedman ei ottanut huomioon mm. 'positive & negative externalities' ja 'asymmetric information' ilmiöitä. Sorry että termit englanniksi, kun en nyt tiedä/muista täsmällisiä suomeksi.

Käsittääkseni finanssi-kriisi ei johtunut vapaan markkinatalouden epäonnistumisesta, vaan kyse oli talouden sääntelystä, joka purkautui tietysti tällä tavoin. Hitto, ettei enää muista, miten, mutta muistaakseni Yhdysvaltain hallitus kielsi yhtiöitä tekemästä jotain ja tuki neekereiden roskalainoja talohankintoja varten, minkä seurauksena finanssi-kriisi syntyi.

En ole kuullut noista termeistä? Osaatko selittää ne lyhyesti? Kyseinen kirja kannattaa lainata.

Kirjoittelen alle tarinaa ulkomuistista, joten en takaa paikkaansa pitävyttä, etenkään yksityiskohtien osalta. Kannatta siis tarkistaa tarpeen mukaan.

Asymmetric information termin lanseerasi Joseph Stiglitz. Nobelin palkinnon saaja myöskin. Ollut Bill Clintonin taloudellinen neuvonantaja ja muistaakseni Maailmanpankin pääekonomisti, jne.

Friedman ja muut klassiset ekonomistit uskovat, että kaikki toimii kuten teoriassa: ihmiset ovat aina rationaalisia päätöksenteossaan, kukaan ei ole ahne tai rikollinen, markkinat toimivat dynaamisesti (ei rahtikuluja, ei kuluja siitä että joku joutuu muuttamaan töihin toiselle paikkakunalle) jne.

Stiglitz oli eri mieltä. Hän tunnustaa ekonomian perusperiaatteet, mutta samalla muistuttaa että kaikki ei käytännössä toimi niin nätisti kun perusteoriat väittävät. Asymmetrinen informaatio tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toisella osapuolella on enemmän tietoa käytettävissään kuin toisella ja siksi markkina-transaktiossa tämä osapuoli pystyy hyödyntämään tuon tiedon edukseen. Markkinat eivät siis toimi pelkästään rationaalisuuteen perustuvin järkiratkaisuin. Asymmetrinen informaatio usein syrjii vähempiosaisia ja siksi Stiglitz vaatii enemmän sääntelyä kuin mitä esimerkiksi Friedman & co kannattavat.

Käytännön esimerkki ovat USA-laisten yritysten CEO:t, jotka johdattelivat harhaan niin miljoonia osakkeen omistajia, USA:n hallitusta (kiertämällä mm. veroja) ja monia muita, kuitaten itselleen huimat optiot toimenpiteistä jotka eivät oikeasti olleet pitkällä tähtäimellä järkeviä. Kehotan lukemaan pari Stiglitzin kirjaa, esimerkiksi 'Globalisation and its discontents' ja/tai 'Roaring Nineties' (joka muuten antaa erittäin hyvää taustatietoa finanssikriisiinkin johtavista syistä).

Positive externalities - On tiettyjä tuotteita, jotka tuottavat enemmän hyötyä yhteiskunnalle kuin mitä niiden ostajalla on varaa tai halua maksaa. Esimerkkinä vaikkapa lääkärin koulutus. Yhteiskunnan kannattaa subventoida verovaroin lääkärien opiskelua. Yhteiskunta kokonaisuutena voittaa, kun toimitaan näin. Subventointi on parempi ratkaisu kuin täysi markkinatalous.

Negative externalities - Ympäristön saastuminen. Tätä ei oltu huomioitu aiemmissa taloudellisissa teorioissa. Täydessä markkinataloudessa tehtaan omistaja laskee jätteet jokeen, koska niiden käsittely maksaisi ja siten tulos olisi huonompi. Valtion kannattaa reguloida monia toimialoja, ja toimia, kuten saastuttamista. Näin yhteiskunta toimii kokonaisuutena paremmin. Toinen esimerkki on Bushin hallinnon valtion virastojen alasajo. Seurauksena mm. elintarvikkeita valvovia viranomaisia on vähennetty ja heidän toimivaltuuksiaan rajoitettu. Osa valvonnasta on annettu jopa näille valmistaville yrityksille itselleen. Nämä yritykset laiminlyövät mm. turvallisuus- ja hygieniamääräyksiä, koska säästävät näin rahaa. Tuon takia Yhdysvalloissa kuolee joka vuosi huomattava määrä ihmisiä ruokamyrkytyksiin. Kannattaa lukea esimerkiksi kirja nimeltä 'Food Nation' (vaikkei se varsinaisesti olekaan talouden alan opus).

Näitä esimerkkejä on paljon. Kehotan tarpeen mukaan selvittelemään ja lukemaan asiasta lisää. Mielestäni nämä ovat oleellisia asioita, jos haluaa keskustella valtion roolista taloudessa/yhteiskunnassa vs. täysin vapaasta markkinataloudesta.

On muuten huomionarvoista, että USA ei ole ollut kovin vapaa talous, vaikka moni niin luulee. Siellä on aikojen kuluessa säädelty monia asioita, etenkin omien teollisuussektoreiden syntyvaiheissa. Nytkin he omistavat autotehtaansa ja monta finanssilaitosta, nyt kun he itse ovat hätää kärsimässä. Ei kovin vapaata markkinataloutta. Silti siellä moni vaati huomattavasti kovempaa liberalismia mm Etelä-Amerikassa, talousavun ehtona. Moni Etelä-Amerikan maa meni vararikkoon liian nopeiden muutosten takia. Kiina taasen on täysin keskusjohtoinen maa ja yksi viime aikojen selkeimpiä taloudellisia menestystarinoita.

Monesti valtion on järkevä pyrkiä ohjaamaan tai vaimentamaan markkinoiden muutoksia, ennemminkin kuin antaa niiden tapahtua täydellä painollaan. Jos esimerkiksi tehottomalla toimialalla kehitysmaassa työskentelee 100,000 ihmistä, mutta optimi-määrä olisi 50,000, niin Friedman potkisi heti kaikki pihalle ja väittäisi että talouden dynamiikka kyllä hoitaa asiat kuntoon. Näin onkin, jos on uusia työpaikkoja ja jos ihmiset pystyvät niihin heti siirtymään. Jos näitä uusia työpaikkoja ei ole, niin todennäköisesti lyhyellä tähtäimellä (ja usein pitkälläkin) on parempi ratkaisu, että nuo 100,000 ihmistä jatkavat työskentelyä ja alasajo tehdään pitkäjänteisemmin valtion tukemana.

Kaikesta yllä olevasta huolimatta, kannatan kyllä itse suurelta osin markkinoihin perustuvaa systeemiä (kuten Stiglitzkin) ja mahdollisimman alhaisia veroja, vaikka eivät ne verot läheskään aika ole huonoja. Asia ei ole kovin yksiselitteinen. Oma ihannesysteemini olisi jotain USA:n ja Suomen välimaastosta.

PS. En siis ole lukenut Friedmanin kirjaa (vielä), joten saatan tulkita joitain hänen argumenttejaan väärin.

EDIT: Mihin hemmettiin se Advancediston  alkuperäinen kysymys (tänään kello 15:53:18) katosi tästä ketjusta?

[Kari Kinnunen]

Heetkinen.

"
toimivat dynaamisesti (ei rahtikuluja, ei kuluja siitä että joku joutuu muuttamaan töihin toiselle paikkakunalle) jne.
"
Ei rahtikuluja???

Milläs himputilla ne tavarat siinä dynaamisesti toimivassa taloudessa kuljetetaan tuottajalta kuluttajalle?

Energian hinnan noustessa rahtikulujen osuus tuotteen hinnasta nousee jatkuvasti.

20tonnia keskikaljaa ei liiku Olvin Iisalmen tehtailta Helsinkiläisen Nuivan kellariin aivan ilmaiseksi. Välissä on melkoinen logistiikka.

[Äänestäjä]

Heetkinen.

"
toimivat dynaamisesti (ei rahtikuluja, ei kuluja siitä että joku joutuu muuttamaan töihin toiselle paikkakunalle) jne.
"
Ei rahtikuluja???

Milläs himputilla ne tavarat siinä dynaamisesti toimivassa taloudessa kuljetetaan tuottajalta kuluttajalle?

Energian hinnan noustessa rahtikulujen osuus tuotteen hinnasta nousee jatkuvasti.

20tonnia keskikaljaa ei liiku Olvin Iisalmen tehtailta Helsinkiläisen Nuivan kellariin aivan ilmaiseksi. Välissä on melkoinen logistiikka.

On on.  Siksi esimerkki.

Toki tämä oli vain yksi pieni esimerkki, miksi kauniit teoriat eivät aina toimi välttämättä käytännössä niin kuin teorian kehittäjät väittävät. Moni edellä mainittu ja muukin seikka vaikuttaa asiaan enemmän kuin rahtikulut.

[Advancedisto]

Kiitos termien selittämisestä. Koitan vastata parhaani mukaan.

On tiettyjä tuotteita, jotka tuottavat enemmän hyötyä yhteiskunnalle, kuin mitä niiden ostajalla on varaa tai halua maksaa. Esimerkkinä vaikkapa lääkärin koulutus. Yhteiskunnan kannattaa subventoida verovaroin lääkärien opiskelua. Yhteiskunta kokonaisuutena voittaa, kun toimitaan näin. Subventointi on parempi ratkaisu, kun täysi markkinatalous.

Käsittääkseni lääkäreille on suurta kysyntää ja vapaan markkinatalouden maassa koululaitosten ollessa yksityistettyjä lääkäriksi opiskelevia kyllä riittää suuren palkan ja etujen takia. Toisaalta en ole niinkään varma suurista investoineista. Jos kuvitellaan, että on mahdollista, että ihmisistä tulee biologisesti kuolemattomia jos keksitään juttu X, se maksaa biljoonia, eikä markkinoilla ole rahaa sellaiseen. Toisaalta, kun valtio puuttuu asiaan, niin on rahaa siihen, jolloin ihmisistä tulee biologisesti kuolemattomia.

Ympäristön saastuminen. Täydessä markkinataloudessa tehtaan omistaja laskee jätteet jokeen, koska niiden käsittely maksaisi ja siten tulos olisi huonompi. Valtion kannattaa reguloida monia toimialoja, ja toimia, kuten saastuttamista. Näin yhteiskunta toimii kokonaisuutena paremmin

Täydessä markkinataloudessa on säädetty ympäristöverot, koska joen saastuttaminen aiheuttaa ulkoishaittoja kalastajille, joesta juoville, kaloille ja luonnolle. Ympäristöveron ollessa riittävän suuri omistajalla on intressi kehittää ympäristöä parantavaa teknologiaa. Tämä on parempi kuin, että valtio määrää, mitä ympäristöä parantavaa teknologiaa pitää käyttää, tästä esimerkkinä biodiselhullutus.

Osa valvonnasta on annettu jopa näille valmistaville yrityksille itselleen. Nämä yritykset laiminlyövät mm. turvallisuus- ja hygieniamääräyksiä, koska säästävät näin rahaa. Tuon takia Yhdysvalloissa kuolee joka vuosi huomattava määrä ihmisiä ruokamyrkytyksiin. Kannattaa lukea esimerkiksi kirja nimeltä 'Food Nation' (vaikkei se varsinaisesti olekaan talouden alan opus).

Milton Friedmanin kirjassa muistaakseni paneuduttiin siihen, mitä haittoja aiheutui, kun valtio puuttui Yhdysvaltojen lääketeollisuuteen.

Nytkin he omistavat autotehtaansa ja monta finanssilaitosta, nyt kun he itse ovat hätää kärsimässä. Ei kovin vapaata markkinataloutta. Silti siellä moni vaati huomattavasti kovempaa liberalismia mm Etelä-Amerikassa, talousavun ehtona. Moni Etelä-Amerikan maa meni vararikkoon liian nopeiden muutosten takia. Kiina taasen on täysin keskusjohtoinen maa ja yksi viime aikojen selkeimpiä taloudellisia menestystarinoita.

Käsittääkseni Etelä-Amerikassa talouskriisien syinä oli nimenomaan protektionismi kuin että vapaa liberalismi. Globaalin kapitalismin puolustuksessa kerrottiin näin.

[Äänestäjä]

Kiitos termien selittämisestä. Koitan vastata parhaani mukaan.

On tiettyjä tuotteita, jotka tuottavat enemmän hyötyä yhteiskunnalle, kuin mitä niiden ostajalla on varaa tai halua maksaa. Esimerkkinä vaikkapa lääkärin koulutus. Yhteiskunnan kannattaa subventoida verovaroin lääkärien opiskelua. Yhteiskunta kokonaisuutena voittaa, kun toimitaan näin. Subventointi on parempi ratkaisu, kun täysi markkinatalous.

Käsittääkseni lääkäreille on suurta kysyntää ja vapaan markkinatalouden maassa koululaitosten ollessa yksityistettyjä lääkäriksi opiskelevia kyllä riittää suuren palkan ja etujen takia. Toisaalta en ole niinkään varma suurista investoineista. Jos kuvitellaan, että on mahdollista, että ihmisistä tulee biologisesti kuolemattomia jos keksitään juttu X, se maksaa biljoonia, eikä markkinoilla ole rahaa sellaiseen. Toisaalta, kun valtio puuttuu asiaan, niin on rahaa siihen, jolloin ihmisistä tulee biologisesti kuolemattomia.

Ympäristön saastuminen. Täydessä markkinataloudessa tehtaan omistaja laskee jätteet jokeen, koska niiden käsittely maksaisi ja siten tulos olisi huonompi. Valtion kannattaa reguloida monia toimialoja, ja toimia, kuten saastuttamista. Näin yhteiskunta toimii kokonaisuutena paremmin

Täydessä markkinataloudessa on säädetty ympäristöverot, koska joen saastuttaminen aiheuttaa ulkoishaittoja kalastajille, joesta juoville, kaloille ja luonnolle. Ympäristöveron ollessa riittävän suuri omistajalla on intressi kehittää ympäristöä parantavaa teknologiaa. Tämä on parempi kuin, että valtio määrää, mitä ympäristöä parantavaa teknologiaa pitää käyttää, tästä esimerkkinä biodiselhullutus.

Osa valvonnasta on annettu jopa näille valmistaville yrityksille itselleen. Nämä yritykset laiminlyövät mm. turvallisuus- ja hygieniamääräyksiä, koska säästävät näin rahaa. Tuon takia Yhdysvalloissa kuolee joka vuosi huomattava määrä ihmisiä ruokamyrkytyksiin. Kannattaa lukea esimerkiksi kirja nimeltä 'Food Nation' (vaikkei se varsinaisesti olekaan talouden alan opus).

Milton Friedmanin kirjassa muistaakseni paneuduttiin siihen, mitä haittoja aiheutui, kun valtio puuttui Yhdysvaltojen lääketeollisuuteen.

Nytkin he omistavat autotehtaansa ja monta finanssilaitosta, nyt kun he itse ovat hätää kärsimässä. Ei kovin vapaata markkinataloutta. Silti siellä moni vaati huomattavasti kovempaa liberalismia mm Etelä-Amerikassa, talousavun ehtona. Moni Etelä-Amerikan maa meni vararikkoon liian nopeiden muutosten takia. Kiina taasen on täysin keskusjohtoinen maa ja yksi viime aikojen selkeimpiä taloudellisia menestystarinoita.

Käsittääkseni Etelä-Amerikassa talouskriisien syinä oli nimenomaan protektionismi kuin että vapaa liberalismi. Globaalin kapitalismin puolustuksessa kerrottiin näin.

Nopeat kommentit ja sitten meikäläiselle riittää tältä päivältä. Meni nyt jo vähän pitkäksi.  

Lääkäreille on kysyntää, mutta jos homma hoituu vain markkinatalouden keinoin, niin suuri osa maailman ihmisistä jää ilman lääkäripalveluita.

Ympäristövero on vero. Silloin kun verotetaan, niin sen tekee valtio. Jos kaikki myöntävät, että veroja tarvitaan, niin keskustelu on jo sillä asteella että mietitään mikä on optimi määrä. Veroja ei kannata maksaa liikaa, sillä usein valtio on tehottomampi kuin yksityissektori (viitaten Friedmanin nelikenttään siitä kenen rahoja päättäjä tuhlailee). On kuitenkin todella monia poikkeuksia. Väitän että näitä poikkeuksia on enemmän kuin mitä Friedman & co, tai ainakin heihin vetoavat poliitikot, Reagan, Bush ja Cheney etunenässä väittävät. Olen samaa mieltä kanssasi, että usein verot ovat tehokkaampia ohjaamistarkoituksessa, kuin valtion ohjaus siitä mitä teknologiaa pitäisi kehittää. Toisaalta taas Euroopan ylivoima matkapuhelinteknologioissa USA:n verrattuna ja koko alan kehitys perustuu yhdessä sovittuun standardiin, kun taas USA:ssa annettiin kaikkien kukkien kukkia, mutta tulosta ei syntynyt. Kolikolla on kaksi puolta - melkein aina.

Tuohon viimeiseen - suosittelen että luet Stigliltzin kirjan. Antaa noiden Nobel-palkinnon voittajien (Friedman & Stiglitz) väitellä kirjojensa kautta keskenään, enneminkin kuin että minä yritän enää tämän enempää selittää mitä heistä kukin on sanonut tai ei ole sanonut. Minä mielellään tutustun mahdollisimman avoimin mielin molempien sanomisiin, ja muihinkin hyviin kirjoihin, ja yritän muodostaa siitä jonkinlaisen käsityksen ja näkemyksen oman taloudellisen maailmankuvani osalta 

[nyt nappaa]

Ensi viikko on mielenkiintoinen, miten käy Kalifornialle kun rahat osavaltion kassassa ovat loppumassa. Meneekö maailman kahdeksanneksi suurin talousalue konkurssiin? LA Timesin uutinen asiaan liittyen, kovasti ratkaisua haetaan.

Ratkaisua ei löytynyt, rahat on loppu. Kalifornian osavaltio on tänään alkanut suorittamaan maksuja shekkien sijaan velkakirjoilla (IOU). Esimerkiksi veronpalautuksia maksetaan lähettämällä palautuksen saajalle velkakirja. Velkakirjan voi yrittää vaihtaa rahaksi pankeissa, mikäli ne hyväksyvät sen.  Osavaltio lunastaa velkakirjat takaisin lokakuun toinen päivä, mikäli osavaltion kassassa on rahaa. Heinäkuussa arvellaan kirjoitettavan 3,2 miljardin dollarin edestä velkakirjoja, ja elokuussa 1,65 miljardin edestä. Kalifornian budjetissa on tällä hetkellä 26,3 miljardin vaje, ja vajeen arvellaan kasvavan edelleen. Budjetin menopuolella pyöritään noin 110 miljardissa, eli vaje on neljänneksen luokkaa. Liittovaltio ei aio tulla osavaltioden avuksi, vaan ne saavat pärjätä itsekseen.

[HaH]

Eli kohta Dollari kyykähtää - nääs kun myös Liittovaltio on samassa jamassa.

Mistä tulikin mieleeni, että kun äsken 69-Pääministerimme iloissaan kertoi, että kohtapuoliin Kiina tulee Suomeen ostamaan hi-techiä, niin toivottavasti Pääministeri älyää pyytää maksun Renminbeinä, ei Dollareina. Sillä Dollareita Kiina tarjoaa, ja niitä sillä omaksi kiusaksi asti nykyään piisaa. Kiina kyllä tietää, että varsin pian "Dollari olla arvoton" (Asterixia mukaillen), joten miksipä ei niitä nyt kannattaisi käyttää... 



Kiinankurssille kaikki mars.

[IDA]

Kiinankurssille kaikki mars.

Suosittelen samaa ihan immateriaalisistakin syistä. Itselläni on vähän hyytynyt työn, levon, sairauden ja muiden syiden vuoksi, mutta ajattelin taas piristyä aiheessa.

Kiina on aika selkeä ja samalla omituinen kieli. Väittäisin, että sen idea ei ole argumentoida mitään vaan kannatella keskustelua.

[Alkuasukas]

Takana oli jonkinlainen ideologia jolla haluttiin nostaa köyhän kansan elintasoa antamalla heille mahdollisuus hankkia oma talo.

Jep, sosiaalisen asuntotuotannon tukemista. Tämä liittyy perverssillä tavalla jenkkien velaksielämiseen ja siihen, että kaikilla pitää olla tietynlainen elintaso riippumatta siitä onko rahaa vai ei.

[JNappula]

Takana oli jonkinlainen ideologia jolla haluttiin nostaa köyhän kansan elintasoa antamalla heille mahdollisuus hankkia oma talo.

Jep, sosiaalisen asuntotuotannon tukemista. Tämä liittyy perverssillä tavalla jenkkien velaksielämiseen ja siihen, että kaikilla pitää olla tietynlainen elintaso riippumatta siitä onko rahaa vai ei.

Suurena syynä tuolle oli myös tämänkin foorumin aihepiiriin liittyvä syy eli rasismi. Olisihan näet rasistista vaatia lainoja myönnettäessä maksukykyä, koska silloin mustat eivät saisi hankittua asuntoja.

[Miniluv]

Kyllä. Latinojen omistusasumista haluttiin tukea, jotta latinot äänestäisivät republikaaneja ja toisaalta pankit olivat alttiita eturyhmien syytöksille mustia syrjivästä lainanantopolitiikasta.

Steve Sailer.

[Miniluv]

http://www.telegraph.co.uk/finance/financetopics/financialcrisis/5754447/US-lurching-towards-debt-explosion-with-long-term-interest-rates-on-course-to-double.html

In a 2003 paper, Thomas Laubach, the US Federal Reserve's senior economist, calculated the impact on long-term interest rates of rising fiscal deficits and soaring national debt. Applying his assumptions to the recent spike in the US fiscal deficit and national debt, long-term interests rates will double from their current 3.5pc.

The impact would be devastating by making it punitively expensive to finance national borrowings and leading to what Tim Congdon, founder of Lombard Street Research, called a "debt explosion". Mr Laubach's study has implications for the UK, too, as public debt is soaring. A US crisis would have implications for the rest of the world, in any case.

Mr Congdon said the study illustrated the "horrifying" consequences for leading western economies of bailing out their banks and attempting to stimulate markets by cutting taxes and boosting public spending. He said the markets had failed to digest fully the scale of fiscal largesse and said "current gilt yields [public debt] are extraordinary low given the size of deficits".

[Miniluv]

Medvedev Shows Off Sample Coin of New 'World Currency' at G-8

By Lyubov Pronina

July 10 (Bloomberg) -- Russian President Dmitry Medvedev illustrated his call for a supranational currency to replace the dollar by pulling from his pocket a sample coin of a "united future world currency."

"Here it is," Medvedev told reporters today in L'Aquila, Italy, after a summit of the Group of Eight nations. "You can see it and touch it."

The coin, which bears the words "unity in diversity," was minted in Belgium and presented to the heads of G-8 delegations, Medvedev said.

The question of a supranational currency "concerns everyone now, even the mints," Medvedev said. The test coin "means they're getting ready. I think it's a good sign that we understand how interdependent we are."

Medvedev has repeatedly called for creating a mix of regional reserve currencies as part of the drive to address the global financial crisis, while questioning the U.S. dollar's future as a global reserve currency. Russia's proposals for the G-20 meeting in London in April included the creation of a supranational currency.

http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=20601087&sid=aeFVNYQpByU4

[PaulR]

Eikö nämä foliohattuiset jutut kuulu peräkammariin?

[Miniluv]

No, yleisön pyynnöstä.

Mikä tuossa nyt on foliota? Minusta tämä on pelkkä uutinen.

[Virkamies]

Ei se ole foliota.

Dollarin reservivaluuttastatus on pitkin kulunutta vuotta joutunut arvostelun kohteeksi Kiinan ja muiden varakkaiden valtioiden toimesta. Paluuta kultakantaan ja IMF:n SDR systeemiä dollarin rinnalle on väläytelty. Yuanista on myös tullut useiden maiden välisen kaupan väline dollarin sijasta.

Jos helikopteri-Bernanke jatkaa valitsemallaan linjalla näin voi hyvin käydäkin.

[Jaska Pankkaaja]

Mikä ettei yhden valuutankin systeemi toimisi. Se vain merkitsisi käytännössä sellaista dynamiikkaa työmarkkinoilla, käytännössä siis palkkojen ehkä huomattavaakin alentamista, ettei ainakaan vielä siihen olla valmiita läpivelkaisessa Euroopassa.  

Olen joskus itsekin miettinyt mitä yhdellä valuutalla kävisi, kulttuurit kun ovat kovin erilaisia.. Jo pelkästään älykkyyden, työhalujen ja säästäväisyyden pienillä keskimääräisllä eroilla syntyy jo aivan erilaisia yhteiskuntia. Kiistän kuitenkin sanoneeni tässä että yhteiskunta koostuu ihmisistä, koska siitä näyttää seuraavan rutiinenomaisesti poliittinen näytösoikeudenkäynti jossa syyllinen on tuomittu jo ennnen niitä käräjiä.

[PaulR]

No, yleisön pyynnöstä.

Mikä tuossa nyt on foliota? Minusta tämä on pelkkä uutinen.

No ei mikään.
Tästä vain on puhuttu vuodesta '07 ja siitä saakka tyrmätty fantasiana.

[M.]

Mikä ettei yhden valuutankin systeemi toimisi. Se vain merkitsisi käytännössä sellaista dynamiikkaa työmarkkinoilla, käytännössä siis palkkojen ehkä huomattavaakin alentamista, ettei ainakaan vielä siihen olla valmiita läpivelkaisessa Euroopassa.

1800-luvulla maailmalla oli yhteinen valuutta: kulta. Sen edut kaupankäynnille olivat kiistattomat. Sen sijaan kokomaailman fiat-valuutta, josta ollaan puhuttu 30-luvulta lähtien, tarkoittaisi kokomaailman keskuspankkia. Tällainen keskuspankki käyttäisi käsittämätöntä valtaa. Kuka oikeasti haluaisi nähdä sellaisen johdossa jonkun helikopteri-Benin tai hänen yhtä sekopäisen serkkunsa?

[Jiri Keronen]

Maailman yhteinen valuutta ei ole automaattisesti huono eikä hyvä juttu. Se, minkälainen tämä valuutta on, ratkaisee. Jos yhteinen valuutta toimii samalla fraktaalireservijärjestelmällä kuin esimerkiksi euro tai dollari, seuraa maailman yhteisestä valuutasta aivan liian suuri riski globaalille inflaatiolle. Jos taas käytetään jotain luovempaa ratkaisua (Kiina taisi jossain vaiheessa ehdottaa jonkinlaista erilaisista arvotuotteista koostuvaa "koria", jonka kautta raha mitattaisiin?) voisi yhteinen valuutta olla myös ihan pop juttu.

[Virkamies]

Minusta tuntuu, että ei nyt ehkä ihan ymmärretä sitä, mitä Medvedev tarkoittaa. Hän ja Kiina haluavat luoda Dollarin sijaan yhteisemmän reservivaluutan. Eurot ja muut kansalliset valuutat toimisivat ihmisten jokapäiväisessä vaihdannassa ihan kuten nykyäänkin.

Dollari on toiminut kohtuullisen hyvin tähän päivään saakka, mutta nyt, Yhdysvaltojen velkaantumisen määrän lisäännyttyä niin paljon, tilannetta paikataan setelikonetta vinguttamalla ja se johtaa siihen, että uskottavuus murenee. Mitä tilalle, lienee kysymys mihin haetaan vastausta.

[Jaska Pankkaaja]

Juu ei sellaista todellista maailmanvaluutta meidän elinaikana tulle, mutta vahvimman talouden raha varmasti käytännössä muodostuu sellaiseksi. Aiemmin se oli USA, huomenna se ei ole euro.. No jos ei sitten joksikin ihan lyhytaikaiseksi kompromissiksi käy. Kaikki riippuu mielestäni kiinalaisista, kuinka nopeasti he haluavat omalle rahalleen tällaisen arvon.. ja jos vielä jotkin muutkin Aasian maat liittyvät jonkinlaiseksi rahaunioniksi niin se on siinä joskus 20-30 vuodenpäästä jos ei jo aiemmin.

[Jiri Keronen]

Mikä tuossa nyt on foliota? Minusta tämä on pelkkä uutinen.

Meikästä muutenkin kaikissa vähänkään rahaa tai maailman globalisoitumista sivuavissa jutuissa mennään liian helposti linjalle "tämähän on sitä follllliota!". Siitä seuraa huonoja asioita. Nimittäin jos jopa tällaisella näin avoimella ja avaramielisellä foorumilla kuin Hommassa ryhdytään jotain Kiinan maailmanvaluutta-avautumisia pitämään foliona, muuttuu asiasta keskustelu vaikeammaksi. Tarkoitan, että folio toimii jo nyt joissain piireissä vastaavana keskusteluntappajana kuin rasismikortti. Toivon, että siitä ei kehity sellainen laajemminkin.

- "Mitä muuten olette mieltä maailmanvaluutasta?"
- "Salaliittoteoria ja sinä olet salaliittoteoreetikko!"

[Lemmy]

Sen sijaan kokomaailman fiat-valuutta, josta ollaan puhuttu 30-luvulta lähtien, tarkoittaisi kokomaailman keskuspankkia. Tällainen keskuspankki käyttäisi käsittämätöntä valtaa.

No onhan meillä jo nytkin IMF ja sen rahoitukset ovat ajaneet monia kehittyviä maita ahdinkoon. Ja onhan maailmanpankkikin samaa bretton-woods järjestelmää... että nyt korkeintaan IMF tulisi tarpeettomaksi jos olisi yhteisvaluutta, mutta saattaisi olla että sen tehtävä vain vaihtuisi.

[Miniluv]

1800-luvulla maailmalla oli yhteinen valuutta: kulta. Sen edut kaupankäynnille olivat kiistattomat. Sen sijaan kokomaailman fiat-valuutta, josta ollaan puhuttu 30-luvulta lähtien, tarkoittaisi kokomaailman keskuspankkia. Tällainen keskuspankki käyttäisi käsittämätöntä valtaa. Kuka oikeasti haluaisi nähdä sellaisen johdossa jonkun helikopteri-Benin tai hänen yhtä sekopäisen serkkunsa?

Kyllä. Koko maailman fiat-valuutta tarkoittaa käytännössä koko maailman kattavaa verotusoikeutta. Erona tavalliseen verotukseen tässä on vain se, että sinulta ei viedä rahaa kädestä, vaan sen arvoa heikennetään. Tässä mallissa rahan julkaiseva taho painaa itselleen lisää ja se heikentää sinun rahasi arvoa.

[Ano Nyymi]

Juu ei sellaista todellista maailmanvaluutta meidän elinaikana tulle, mutta vahvimman talouden raha varmasti käytännössä muodostuu sellaiseksi. Aiemmin se oli USA, huomenna se ei ole euro.. No jos ei sitten joksikin ihan lyhytaikaiseksi kompromissiksi käy. Kaikki riippuu mielestäni kiinalaisista, kuinka nopeasti he haluavat omalle rahalleen tällaisen arvon.. ja jos vielä jotkin muutkin Aasian maat liittyvät jonkinlaiseksi rahaunioniksi niin se on siinä joskus 20-30 vuodenpäästä jos ei jo aiemmin.

Kiinan pitäisi ensin siirtyä demokratiaan ja toimia taloudessaan muutenkin "läpinäkyvästi" ennenkuin edes kiinalaiset itse uskoisivat omaan valuuttaansa, muista maista nyt puhumattakaan.