Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[ikuturso]

Siinä mielessä EKP eroaisi ehkä tavallisesta keskuspankista, jollainen vaikkapa Suomen Pankki oli markka-aikaan. Pakko myöntää tietämättömyys tässä vaiheessa, varmaan syytä vähän lukea systeemistä, ellei jollain Hommassa ole tarkkaa tietoa.

Tuolla on EKPn videoita Target2 (securities) toiminnasta. Suosittelen.

http://www.ecb.int/paym/t2s/about/multimedia/html/index.en.html

Suhisee hiusten yli tuo target-systeemi.

Samoin en ymmärrä, miksi target-systeemistä on pitänyt tehdä aivan kuin joku lentoyhtiön mainosvideo. Noissa lisäksi kerrotaan, että tällä systeemillä rahan siirto maiden välillä on halpaa kuin makkara. Vaikea uskoa, kun hallissa on 700 pörssimeklarin näköistä virkailijaa puhelinluurilla ja kierrejohdolla työpisteeseensä kytkettynä. Aika uskomattoman näköistä veivausta keskuspankkien ja CDS:ien välillä.

-i-

[ikuturso]

Tämähän on silkkaa tuubaa.

Julkiset palvelut ja eläkkeet alkaisivat pyöriä drakmoilla. Ja niitä riittäisi juuri niin paljon, kuin kansallinen keskuspankki niitä painaisi. Hirvittävän setelipainatuksen tuloksena drakman arvo saattaisi romahtaa, mutta sisämarkkinoiden kannalta sillä ei olisi merkitystä.
Tuontitavara kallistuisi, mutta ne uudet autot ja sukellusveneet voisi jättää ostamatta - ja taulutelevisiot.
Niin ja tupakkapellolla voitaisiin alkaa viljellä jotain syötävää, jotta kansa ei kuole nälkään.

-i-

Kyllä se mahdollista on, että köyhiltä loppuu ruoka vaikka kaupungissa on enemmän Porcheja väkilukuun nähden kuin missään muualla. Jos hommat ei toimi köyhät joutuu aina ensimmäisenä ongelmiin ja sen jälkeen joutuvat köyhien lapset heitteille. Kreikkalainen köyhä on tuskin tähänkään mennessä ostellut niitä autoja tai taulutelvisioita Kreikassa oli muistaakseni 2 miljoonaa tuontimamua tekemässä kaikki hanttihommat euron palkalla pimeästi joten ei sitä työtäkään köyhälle välttämättä tuosta vaan irtoa 10 miljoonan asukkaan maassa.

Mutta jos se köyhä ostaa drakmoilla fetaa ja oliiviöljyä kreikkalaiselta viljelijältä, joka tarvii drakmoja käydäkseen lääkärissä?

-i-

[Tomi]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012030815302833_uu.shtml

Toive toteutui: Kreikka-sopimus suomennetaan!

Torstai 8.3.2012 klo 18.05

Useampi kansanedustaja, muun muassa perussuomalaisten Timo Soini ja vasenryhmän Markus Mustajärvi, on vaatinut salaiseksi leimatun Kreikan vakuussopimuksen julkistamista.
(http://static.iltalehti.fi/uutiset/urpilainenetu0803MN_503_uu.jpg)
- Laitoin asian eteenpäin virkamiehillemme useita päiviä sitten, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) kertoo Iltalehdelle. (EERO LIESIMAA)

Vielä useampi on vaatinut ainakin sen suomentamista, jotta eduskunnan kassakaapissa pidettävään englanninkieliseen sopimukseen tutustuvat kansanedustajat ymmärtäisivät juridisesti vaikeaselkoisesta sopimuksesta edes pääkohdat.

Kansanedustajien jälkimmäinen toive toteutuu. Sopimusta ei julkisteta, mutta sen käännöstyöt on jo aloitettu.

- Laitoin asian eteenpäin virkamiehillemme useita päiviä sitten, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) kertoo Iltalehdelle.

Urpilainen ei osaa sanoa milloin suomennos on kansanedustajien käytettävissä.

- Se on hirveän paksu sopimus, joten en tiedä milloin se valmistuu.

Suomennos tulee siinä mielessä myöhässä, että eduskunta hyväksyi vakuussopimuksen ja Kreikan uuden tukipaketin äänin 111-72 viime viikolla.

- Suomenkielistä käännöstä ei pystytty toimittamaan eduskuntaan ajoissa, koska aikataulu asian käsittelyn suhteen oli niin tiukka, Urpilainen toteaa.

- Sopimus on silti päätetty kääntää.

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd) kertoi torstaina lähettäneensä pääministeri Jyrki Kataiselle (kok) kirjeen, jossa hän vaati, että eduskunnan on saatava kaikki tärkeät asiakirjat kansalliskielillä eli suomeksi ja ruotsiksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinonen tutustui torstaina vakuussopimukseen eduskunnan järjestämän tulkin avustuksella.
(http://static.iltalehti.fi/uutiset/urpilainen0803MN_503_uu.jpg)
Suomen ja Kreikan valtiovarainministerit Jutta Urpilainen ja Evangelos Venizelos allekirjoittivat vakuussopimuksen helmikuun lopussa.

[Kuvio]

- Se on hirveän paksu sopimus, joten en tiedä milloin se valmistuu.

Suomennos tulee siinä mielessä myöhässä, että eduskunta hyväksyi vakuussopimuksen ja Kreikan uuden tukipaketin äänin 111-72 viime viikolla.

Hieman vain myöhässä. Ehtinee sopivasti marraskuuksi kun kunnallisvaalit on käyty.

[Jouko]

Niin. Se pitää saada ruotsiksikin tottakai kun persut ovat ensin vaatineet sitä edes suomeksi.

[ikuturso]

Suomennos tulee siinä mielessä myöhässä, että eduskunta hyväksyi vakuussopimuksen ja Kreikan uuden tukipaketin äänin 111-72 viime viikolla.

Seuraavaksi eduskunta voisi hyväksyä venäjän-, japanin- ja arabiankieliset sopimukset ennen käännöstyötä.
Joku allekirjoittanut virkamies voisi niitä referoida vaikka powerpointille ja eikun suureen saliin ja äänestykseen.

-i-

[Tomi]

- Se on hirveän paksu sopimus, joten en tiedä milloin se valmistuu.

Suomennos tulee siinä mielessä myöhässä, että eduskunta hyväksyi vakuussopimuksen ja Kreikan uuden tukipaketin äänin 111-72 viime viikolla.

Hieman vain myöhässä. Ehtinee sopivasti marraskuuksi kun kunnallisvaalit on käyty.

Eli sopimus on hyväksytty, vaikka iso osa kansanedustajista ei varmaankaan ymmärtänyt sopimuksen sisältöä.

Mietin tässä vain, että onko äänestys lainvoimainen, jos kerran iso osa ei ymmärtänyt mistä äänesti?

[Jouko]

- Se on hirveän paksu sopimus, joten en tiedä milloin se valmistuu.

Suomennos tulee siinä mielessä myöhässä, että eduskunta hyväksyi vakuussopimuksen ja Kreikan uuden tukipaketin äänin 111-72 viime viikolla.

Hieman vain myöhässä. Ehtinee sopivasti marraskuuksi kun kunnallisvaalit on käyty.

Eli sopimus on hyväksytty, vaikka iso osa kansanedustajista ei varmaankaan ymmärtänyt sopimuksen sisältöä.

Mietin tässä vain, että onko äänestys lainvoimainen, jos kerran iso osa ei ymmärtänyt mistä äänesti?

Pelkkä nuijan kopautus teki siitä lainvoimaisen.

[Marko Parkkola]

Eero Heinäluoma varmaan kantaa nyt poliittisen vastuun, kun on sallinut eduskunnan puhemiehenä eduskunnan työjärjestyksen vastaisen toiminnan... Nyt saa nauraa.

[Kuvio]

- Se on hirveän paksu sopimus, joten en tiedä milloin se valmistuu.

Suomennos tulee siinä mielessä myöhässä, että eduskunta hyväksyi vakuussopimuksen ja Kreikan uuden tukipaketin äänin 111-72 viime viikolla.

Hieman vain myöhässä. Ehtinee sopivasti marraskuuksi kun kunnallisvaalit on käyty.

Eli sopimus on hyväksytty, vaikka iso osa kansanedustajista ei varmaankaan ymmärtänyt sopimuksen sisältöä.

Mietin tässä vain, että onko äänestys lainvoimainen, jos kerran iso osa ei ymmärtänyt mistä äänesti?

Pelkkä nuijan kopautus teki siitä lainvoimaisen.

Lisäksi ei tainnut suurin osa siihen mitenkään tutustuakaan. Äänestävät sen mukaan mitä puolue määrää niin sellaiset pienet yksityiskohdat kuin että mitä siinä oikein lukee, eivät ole oleellisia heille.

[Jakerp]

Suomi - seuraava Kreikka? Tämä grafiikka kertoo

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomi++seuraava+kreikka+tama+grafiikka+kertoo/a2090781

Hallituksen strategiapalaverissa runsas viikko sitten esitetty grafiikka kertoo, että Suomessa tehdään kiinteitä investointeja vähemmän kuin euroalueella. Tieto on huolestuttava, sillä Etelä-Euroopan maissa rahat käytettiin pitkään lähinnä kulutukseen. Kreikka ja muut nykyiset kriisimaat toivat tavaraa kaksin käsin, mutta eivät paljoa piitanneet siitä, miten vientiteollisuus jaksaa.

Suomi on nyt Kreikan tiellä. Vaihtotaseemme painui viime vuonna alijäämäiseksi. Jos tilanne pitkittyy, edessä on kurjistumisen kierre.

Olisiko nyt aika vaatia lisää palkkaa virkamiehille, että vähittäiskaupan kulutus ja Suomen talous saadaan kasvuun ostamalla lisää Kiinalaista roinaa? Kaikille virkamiehille taulu TV tai kaksi. Unohdin vähittäiskauppa on jo kasvussa ja teollisuus tuotannon vähittäiskaupan trendeihin on revennyt mieletön aukko, jonka Suomen valtio täyttää lainaamalla rahaa ulkomailta.

Omaa elintasoani ei onneksi voida enää leikata se on ollut sitä euroopan surkeinta tasoa olevaa sosiaaliturvaa jo vuosia voin kuitenkin uhrautua ja muuttaa asumaan parakkiin tai taivasalle, jolloin voin lopettaa asumistuen, jotta virkamiehille jää enemmän neuvotteluvaraa palkkaneuvotteluihin. Pitäähän työstä maksaa palkka ja työuran jälkeen myös eläke. Minähän en juuri kumpaakaan saa. Olen jo tottunut köyhyyteen.

Voin myös luopua sosiaaliturvasta kokonaan ja elättää itseni vaikka pimeällä halkokaupalla ja vaihdantataloudessa ilman rahaa. Ei taida virkamiehestä olla samaan kun palkkansa menettää. Mistäs otatte veronne ja maksunne jos en koskaan tienaa suojaosuutta enempää enkä vain maksa mitään ja rahat on aina loppu kun tuutte kyselee tai, että vain löydä minua ja tiedä minusta mitään? Omaisuutenikin on aina hukassa, enkä muista omistavani mitään. Lähettäkää paljon ulosottolappuja ja tehkää paljon etsiväntyötä palkkanne eteen saan niistä paljon ilmaista takan sytykettä suoraan kotiin kannettuna, niin kauan kun mulla koti vielä on.

Osaa se muutkin huijaa kun te virkamiehet vaikka muuta luulette. Minun selkänahasta, että ainakaan pysty hankkimaan itsellenne helpompaa elämää se aika meni jo vuosia sitten. Hankkikaa polttoaine Demari ikiliikkujaanne muualta. Täältä ei mitään tipu. Vinkki kaavoituspalvelusta voisi ehkä vielä nyhtää enemmän ei kannata tyytyä pelkkiin henkilökunta alennuskortteihin parhaaseen K- ja S-ryhmään. Minä en niitäkään saa, mutta te voisitte ehkä saada. Eihän se korruptiota ole, että virkamies saa ruokansa puoleen hintaan muihin verrattuna se on vain alennusta. 

[ikuturso]

Suomi - seuraava Kreikka? Tämä grafiikka kertoo

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomi++seuraava+kreikka+tama+grafiikka+kertoo/a2090781

Hallituksen strategiapalaverissa runsas viikko sitten esitetty grafiikka kertoo, että Suomessa tehdään kiinteitä investointeja vähemmän kuin euroalueella. Tieto on huolestuttava, sillä Etelä-Euroopan maissa rahat käytettiin pitkään lähinnä kulutukseen. Kreikka ja muut nykyiset kriisimaat toivat tavaraa kaksin käsin, mutta eivät paljoa piitanneet siitä, miten vientiteollisuus jaksaa.

Suomi on nyt Kreikan tiellä. Vaihtotaseemme painui viime vuonna alijäämäiseksi. Jos tilanne pitkittyy, edessä on kurjistumisen kierre.

Tämä on juuri yksi niistä syistä, miksi en kannata mitään parempien AA-kansojen "pohjoista euroa". Tai en ainakaan Suomen liittymistä sellaiseen.
Jos pohjoinen euro perustettaisiin, Suomi olisi pohjoisen euron Kreikka.

-i-

[Tomi]

http://areena.yle.fi/video/1331232869019

Uutiset: Portugali:

Portugali vakuuttaa, että maa ei tarvitse lisää tukirahaa, tai lisää aikaa säästöjensä tekemiseen. Portugalin tavoitteena on päästä takaisin normaaliin markkinarahoitukseen ensi vuoden syyskuussa.

[Uuno Nuivanen]

http://areena.yle.fi/video/1331232869019

Uutiset: Portugali:

Portugali vakuuttaa, että maa ei tarvitse lisää tukirahaa, tai lisää aikaa säästöjensä tekemiseen. Portugalin tavoitteena on päästä takaisin normaaliin markkinarahoitukseen ensi vuoden syyskuussa.

Kyllä Jykää nyt keljuttaa, jos noin todella käy. Menee mainio vastuunkantotilaisuus sivu suun.

[Kuvio]

http://www.bbc.co.uk/news/business-17294865
Hei hei rahat.

Last updated at 20:53 GMT
Over 75% of bondholders are said to have signed up; the prime minister said he expected "maximum participation".

[Velmu]

Joko tämä oli?

HS: Kiander: Kreikka ja Portugali ovat toivottomia tapauksia

Minusta tuntuu, että me tienataan tällä

EDIT: Klo 20:00 GMT on se takaraja tänään. Katsotaan jos tämä korttitalo tästä vielä luhistuisi. Sen jälkeen katsotaan ne Jutan vatkutukset ja jos rahoja ei ala tulla takaisinpäin, minusta Jutta voisi korvata asian menemällä uudestaan verkkosukkakuviin.

Olen seurannut ja taltioinutkin Jaakko Kianderin kirjoituksia jo parinkymmenen vuoden ajan. Johtoajatuksena niissä on aina ollut se, että valtioiden ei pidä koskaan maksaa lainojaan takaisin. Riittää, jos pystyy kasvun vauhdittamana selviytymään koroista joten kuten.
Kiander on ollut väärässä mielipiteineen koko ikänsä vähän samaan tapaan kuin ikistalinisti Leif Salmen. Molemmat ne kumminkin vaan antaa aina jonkinlaisia "asiantuntijoitalausuntoja".

[Velmu]

Joko tämä oli?

HS: Kiander: Kreikka ja Portugali ovat toivottomia tapauksia

Minusta tuntuu, että me tienataan tällä

EDIT: Klo 20:00 GMT on se takaraja tänään. Katsotaan jos tämä korttitalo tästä vielä luhistuisi. Sen jälkeen katsotaan ne Jutan vatkutukset ja jos rahoja ei ala tulla takaisinpäin, minusta Jutta voisi korvata asian menemällä uudestaan verkkosukkakuviin.

Kaivoin arkistojani ja pistän tähän muutaman "talousguru" Kianderin teesin Talouselämä-lehdestä1990-luvulta:
- valtio voi velkaantua pitkänkin aikaa ilman vararikon uhkaa
- kansainvälinen vertailu paljastaa, että monessa maassa valtiontalouden tila on vielä surkeampi kuin meillä (tämä on hyvä!!)
- väitteelle, että kovin moni työ on Suomessa hinnoiteltu markkina-arvonsa yläpuolelle Kiander laukoo: "Tämä ei voi pitää paikkaansa ainakaan kannattavissa yrityksissä"?
- jos talous kasvaa, voi valtio jatkuvasti rahoittaa osan menoistaan velanotolla

Jos pääministerinä on kuutosen matikkanero ja valtiovarainministerinä se kuka on, niin kai silloin talousspesialistiksi riittää Kianderin tapainen toope.

[sivullinen.]

Kiander on ollut väärässä mielipiteineen koko ikänsä vähän samaan tapaan kuin ikistalinisti Leif Salmen. Molemmat ne kumminkin vaan antaa aina jonkinlaisia "asiantuntijoitalausuntoja".

Kianderin työtehtävänä ei ole totuuden puhuminen. Hänen työtehtävänään on ollut palkansaajien palkkojen korottaminen. Sitä tarkoitusta valheellinen puppu palvelee hyvin.

[tyhmyri]

Useissa devalvaatiota tai kelluvaa valuuttaa tällä(kin) palstalla käydyissä keskusteluissa esiintyy näkemys, jonka mukaan devalvaatio esimerkiksi Kreikan tapauksessa olisi pelkästään vahingollinen koska vientisektori on niin pieni. Tuo käsitys on virheellinen, sillä devalvaation vaikutukset talouteen ovat moninaiset ja vientisektorin kilpailukykyä parantava vaikutus ei ole niistä merkittävin. Oikeastaan pelkästään vientisektorin kilpailukykyyn kohdistuva tarkastelu on eräänlaista vulgääriä itävaltalaisuutta tai keynesiläisyyttä.

Jotenkin kuvittelisi, että Friedmanin tutkimusten jälkeen kukaan ei jättäisi rahapolitiikan vaikutuksia pois devalvaatiotarkastelusta.
Modernit keynesiläiset kuten Krugman tai DeLong eivät sorru tuohon yksinkertaiseen ajatukseen.

Kilpailukykypuoli on tärkeä, mutta ei lamassa olevan talouden kannalta läheskään tärkein.

Katsotaanpa kahta devalvaation vaikutustapaa. Muistetaan, että NGDP = MV, missä M on kierrossa olevan rahan määrä ja V on sen kiertonopeus. Devalvaatio vaikuttaa talouteen joko M:n tai V:n kautta.

Ajatellaan taloutta, joka on lamassa ja jossa oletukset NGDP-kasvusta ovat vähäiset tai jopa negatiiviset ja deflaatio-odotukset vallitsevia. Esimerkkinä Argentiina 2001 tai Kreikka nyt.

Jos keskuspankki yllättäen ilmoittaa devalvoivansa valuutan 50%, niin ilmoituksella on moninaiset vaikutukset sekä yritysten että kotitalouksien odotuksiin. Ensinnäkin inflaatio-odotukset nousisivat huimasti (tämä olettaen, että ilmoitus on odottamaton) koska korkeammat tuontihinnat lisäisivät inflaatiota. Ajatellaan esimerkiksi Argentiinaa vuonna 2001. Tuolloin Argentiinan keskuspankki kiristi rahapolitiikkaa dramaattisesti pitääkseen dollarisidoksen vakiona, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että keskuspankki oli valmis hyväksymään selkeän pudotuksen NGDP:ssä (ja siten myös RGDP:ssä) pitääkseen sidoksen voimassa. Kotitaloudet, investoijat ja yritykset luonnollisesti odottivat moisen pudotuksen realisoituvan ja odotukset muuttuivat käytännössä deflatorisiksi.

Kun dollarisidos sitten joutui historian romukoppaan, niin inflaatio-odotukset ja odotukset NGDP-kehityksestä pomppasivat. Peson arvon romahtaessa pesoissa olevan rahan kiertonopeus kasvoi kun ihmiset halusivat nopeasti eroon arvoaan menevästä rahasta. Tämä tarkoitti rahan kiertonopeuden, V, nopeaa kasvua. Devalvaation vaikutus V:n arvoon tulee tämän ilmiön seurauksena ja sen vaikutus NGDP-kehitykseen on paljon suurempi kuin viennin kilpailukyvyn lisääntymisen vaikutus. Argentiinan tapauksessa täytyy myöntää, että devalvaatio ei tullut yllätyksenä, minkä vuoksi V oli kasvanut jo ennen dollarisidoksesta lupumista.

Toinen ilmiö Argentiinan tapauksessa oli se, että Argentiina oli käytännössä "ulkoistanut" rahapolitiikkansa FED:lle.  Nyt Argentiinan keskuspankki ei voinut millään keinoin reagoida talouden vaihteluihin luopumatta dollarisidoksesta. Kun Argentiinan talous joutui vaikeuksiin, niin sijoittajat ja kotitaloudet ja kaikki kynnelle kykenevät vetivät rahansa pois Argentiinasta, mikä johti FX reservin rajuun supistumiseen. Kiinteiden valuuttakurssien järjestelmässä FX reservin pieneneminen johtaa automaattisesti kierrossa olevan rahamäärän vähenemiseen. Toisin sanoen M pieneni, mikä johti MV:n tipahtamiseen.

Kun dollarisidoksesta luovuttiin, niin Argentiinan keskuspankki oli kykeneväinen lisäämään kierrossa olevan rahan määrää tarpeen mukaan. Keskuspankin toimien seurauksena M kasvoi samalla kuin V kasvoi yllä kuvatulla tavalla. Lopputuloksena NGDP kasvoi aika mukavasti. Tämä onkin devalvaation rahamäärään kohdistuva vaikutus.

Liitteenä käppyrä Argentiinasta. Kiinnostava korrelaation rahan määrän ja NGDP-kasvun välillä. Huomaa logaritminen skaala. Lähde IMF.

Devalvaatio nopeuttaa sekä rahan kertoa että lisää kierrossa olevan rahan määrää. NGDP siis kasvaa mukavasti jopa ilman kilpailukykyvaikutuksen huomioimista. Ekonometriset tulokset tukevat ajatusta, jonka mukaan devalvaation vaikutukset M:n ja V:n arvoon ovat huomattavasti suuremmat ja pitempivaikutteiset kuin devalvaation vientiteollisuudelle tuoman kilpailukyvyn parannuksen vaikutus.

Devalvaatio on erityisen hyödyllinen kansantalouksille, jotka ovat deflaatiokierteessä tai muuten deflatorisessa tilanteessa. Argentiina tuolloin ja muutama Euroalueen maa tällä hetkellä.

Argentiinan tilanteesta on hyvä analyysi Mark Weisbrot ja Luis Sandoval –nimisten kirjoittajien paperissa. Tuossa paperissa todetaan muun muassa, todelliseen dataan pohjautuen, että vienti ei ollut kovinkaan merkittävä osatekijä Argentiinan nousussa. Ensimmäisten kuuden kuukauden aikana vienti tosin nousi merkittävästi, mutta ajanjaksolla Q3/2002-Q2/2004 kasvu tuli yksityisestä kulutuksesta ja investoinneista. Viennin lisäyksellä oli merkittävä vaikutus kasvuun Q2/2004 jälkeen, jolloin se tuotti 16,2% kasvusta.

Merkittävimmin kasvavia talouden aloja devalvaation jälkeen olivat rakennustoiminta (162,7%), logistiikka ja tietoliikenne (73,4%), teollisuustuotanto (64,4%) ja kauppa (62,7%). Työttömyys putosi devalvaatiohetken 21,5% tasolta 9,6% tasolle vuoteen 2007 mennessä.

Vetoaminen siihen, että Kreikan vientisektori on liian pieni ollakseen merkittävä talouden pelastamiseksi, on kyllä sinänsä totta. Mutta koska devalvaation positiiviset vaikutukset eivät perustu vientisektoriin, jonka vaikutus on vain vähäinen osa talouden devalvaation jälkeistä toipumista, on tuo argumentaatio yhdentekevää. Eurosta eroamisen ja devalvaation kauhuilla pelottelu on toisin sanoen tulosta joka vaillinaisesta asiantuntemuksesta tai sitten se on tahallista, harhaanjohtavaa propagandaa.

Henkilökohtaisesti epäilen eurosta eroamisen ja devalvaation kauhujen maalailun olevan yhdistelmä asiantuntemattomuutta ja tietoista propagandaa.

[Kuvio]

http://www.bbc.co.uk/news/business-17308804
Nyt sitten virallisesti rahat lähtee.

The Greek government has confirmed that it has secured sufficient backing for a debt swap deal that will enable it to avoid defaulting on its debts.

The Hellenic Republic Ministry of Finance said that 85.8% of private bondholders had agreed to the plan.

[Marko Parkkola]

Eikös se pitänyt olla 90%? En nyt puhelimella jaksa tarkistaa.

[Noottikriisi]

Vetoaminen siihen, että Kreikan vientisektori on liian pieni ollakseen merkittävä talouden pelastamiseksi, on kyllä sinänsä totta. Mutta koska devalvaation positiiviset vaikutukset eivät perustu vientisektoriin, jonka vaikutus on vain vähäinen osa talouden devalvaation jälkeistä toipumista, on tuo argumentaatio yhdentekevää. Eurosta eroamisen ja devalvaation kauhuilla pelottelu on toisin sanoen tulosta joka vaillinaisesta asiantuntemuksesta tai sitten se on tahallista, harhaanjohtavaa propagandaa.

Tökkäsin "Liken" koko kirjoituksellesi.
Itse ajattelen asiaa niin että devalvaatio ei ole mikään patenttilääke talouden ongelmiin mutta sellaisessa tilanteessa jossa valuutta on vahvempi kuin reaalitalous, on devalvaatio lähinnä tosiasioiden tunnustamista.

[Pete_G]

Eikös se pitänyt olla 90%? En nyt puhelimella jaksa tarkistaa.

Niinhän sen piti olla. Eurovaltioiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n uuden hätärahoituksen ehtona oli, että 90 prosenttia sijoittajista hyväksyy joukkolainojen vaihtotarjouksen. Kreikan valtiovarainministerön mukaan yli 75 prosenttia velkojista oli hyväksynyt tarjouksen takarajaan mennessä torstaina illalla. Eurovaltioiden valtiovarainministerit pitävät asiasta perjantaina puhelinkokouksen. Hyväksynevät vaihtotarjouksen vaikkei ehto täyttynytkään. Euro perustettiin ehtojen tinkimisellä ja valheilla ja sama tyyli näyttää jatkuvan hamaan loppuun asti.

http://www.hs.fi/talous/Kreikan+uusi+lainaohjelma+toteutunee/a1305557434194

[Kuvio]

Eikös se pitänyt olla 90%? En nyt puhelimella jaksa tarkistaa.

Jossakin vaiheessa taisivat kertoa että loput voi pakottaa siihen enemmistöpäätöksellä mikäli on päälle kaksi kolmasosaa ja yhdeksänkymmentä prosenttia ei ollut Kreikan vaan muiden maiden vaatimusta. Heidän kantansa varmenee myöhemmin tänään. Luultavasti lopputulos olisi ollut sama vaikka olisi ollut neljäkymmentä prosenttia hyväksyjiä, jotain muuta olisivat keksineet taas. Kreikkahan sai jo kertaalleen pari vuotta sitten vastaavan paketin ja tällä menolla saa taas parin vuoden vuoden päästä. Isot sijoittajat ovat saattaneet saada rahansa jo takaisin kertaalleen ja kaikenlaista lupausta muuta.

[Markkanen]

"Velkaa Kreikan valtiolla on vähän yli 300 miljardia. Verratkaapa näitä lukuja vaikkapa "asiansa hyvin hoitaneen" Suomen valtion vastaaviin. "


Ei kreikalla ole tuollaista velkaa. Kreikan velkoja annetaan kokoajan anteeksi jos olet huomannut. Meidän oma valtionvelka kasvaa rajusti ja AAA kerhossa kun ollaan niin saamme jakaa rahaa ihanasti ympäri Eurooppaa vielä. Kunnes mekin kuulumme autettaviin ja alistettuun kansaan. Sitten on oligarkit tyytyväisiä ja Katainenkin palkitaan mukavalla "eläkeviralla" Brysselissä. Raha on Jumala ja suursijoittajat Jumalan edustajia joita tulee palvella.

Menkäähän käymään Kreikassa nyt lomakautena, mutta älkää menkö lomakohteisiin vaan tavallisen kansan pariin vaikka Ateenaan. Sen jälkeen ette enää ihmettele miksi he mellakoivat ja näette mitä Eurogarkit ovat heille tehneet. Ihmiset näkee nälkää ja joutuvat luopumaan jopa lapsistaan. Vielläkö pitäisi kiristää heidän vyötään? Työttömyys senkun kasvaa ja ihmiset putoavat tyhjän päälle. Kyse ei ole marginaali kansanryhmästä ja kurjuus vain kasvaa. Koska Kreikka repeää lopullisesti? Veikkaan, että siihen ei mene kauaa. Halla-Ahon vitsi muuttuu todeksi. Sitten se pikkusieluinen markkinavoimakin taas hermostuu ja rahaa halutaan lisää.

Oligarkit ja poliitikot ei voi unohtaa koskaan oman maan kansaa vaikka siihen pyrkivätkin. Jopa Suomessa. Kansalle ei enää kerrota totuuksia. Ne salataan. Kun salatut asiat reaalisoituvat kansalle on myöhäistä. Kuntauudistuskin salattiin. Nykyinen valtaeliitti taistelee meilläkin jo etujensa ja valtansa puolesta kovin keinoin. Ikävät vaalit lähestyy ja hyssss... hys hys. Kaikki on hyvin...    Hys... hys Äänestäkää Kokoomusta ja Demareita kuten aina ennenkin. 

[Kuvio]

Vetoaminen siihen, että Kreikan vientisektori on liian pieni ollakseen merkittävä talouden pelastamiseksi, on kyllä sinänsä totta. Mutta koska devalvaation positiiviset vaikutukset eivät perustu vientisektoriin

Tökkäsin "Liken" koko kirjoituksellesi.
Itse ajattelen asiaa niin että devalvaatio ei ole mikään patenttilääke talouden ongelmiin mutta sellaisessa tilanteessa jossa valuutta on vahvempi kuin reaalitalous, on devalvaatio lähinnä tosiasioiden tunnustamista.

Devalvaatio ei ole kauhistus, deflaatio on? Ehkä deflaatio tässä tilanteessa, väestön ikääntyessä ja nuorten määrän vähetessä, on se luonnollinen tilanne ja asian korjausyritykset aiheuttavat enemmän ongelmia kuin ratkovat?
Huomaa ehkä, en väitä että niin olisi vaan että ehkä niin voisi olla.

[P]

- Se on hirveän paksu sopimus, joten en tiedä milloin se valmistuu.

Suomennos tulee siinä mielessä myöhässä, että eduskunta hyväksyi vakuussopimuksen ja Kreikan uuden tukipaketin äänin 111-72 viime viikolla.

Hieman vain myöhässä. Ehtinee sopivasti marraskuuksi kun kunnallisvaalit on käyty.

Eli sopimus on hyväksytty, vaikka iso osa kansanedustajista ei varmaankaan ymmärtänyt sopimuksen sisältöä.

Mietin tässä vain, että onko äänestys lainvoimainen, jos kerran iso osa ei ymmärtänyt mistä äänesti?

Eläköön "parlamenterismi", jossa edustaja painaa sitä nappia, mitä puoluejohto haluaa, ymmärsi kukaan edustajista miksi..

[Jakerp]

Jossakin vaiheessa taisivat kertoa että loput voi pakottaa siihen enemmistöpäätöksellä mikäli on päälle kaksi kolmasosaa ja yhdeksänkymmentä prosenttia ei ollut Kreikan vaan muiden maiden vaatimusta. Heidän kantansa varmenee myöhemmin tänään. Luultavasti lopputulos olisi ollut sama vaikka olisi ollut neljäkymmentä prosenttia hyväksyjiä, jotain muuta olisivat keksineet taas. Kreikkahan sai jo kertaalleen pari vuotta sitten vastaavan paketin ja tällä menolla saa taas parin vuoden vuoden päästä. Isot sijoittajat ovat saattaneet saada rahansa jo takaisin kertaalleen ja kaikenlaista lupausta muuta.

En tiennytkään, että velkakirjoissa enemmistö voi pakottaa vähemmistöön jääneet velkakirjojen omistajat leikkaamaan saamistensa arvoa sovitusta. Jos tässäkään tilanteessa CDS ei laukea on noi CDS kyllä vielä enemmän huijausta kuin aikaisemmin tajusin. Jos CDS laukeavat silloin leikkauksista kieltäytyneet saavat rahansa sitä kautta. Moni voi myös hakea käräjöinnillä loput mitä nyt ei saa.

[Kuvio]

En tiennytkään, että velkakirjoissa enemmistö voi pakottaa vähemmistöön jääneet velkakirjojen omistajat leikkaamaan saamistensa arvoa sovitusta. Jos tässäkään tilanteessa CDS ei laukea on noi CDS kyllä vielä enemmän huijausta kuin aikaisemmin tajusin. Jos CDS laukeavat silloin leikkauksista kieltäytyneet saavat rahansa sitä kautta. Moni voi myös hakea käräjöinnillä loput mitä nyt ei saa.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201203127093

Kreikka pakottaa loput sijoittavat lainavaihtoon aktivoimalla ns. yhteistoimintalausekkeet (collective action clauses).

[Jakerp]

Devalvaatio on erityisen hyödyllinen kansantalouksille, jotka ovat deflaatiokierteessä tai muuten deflatorisessa tilanteessa. Argentiina tuolloin ja muutama Euroalueen maa tällä hetkellä.

Muuten hyvä, mutta Kreikan talous ei ole euroaikana ollut kertaakaan deflaatiossa. Pitkän aikavälin kymmenenvuoden inflaatio on Kreikassa ollut kokoeurotaipaleen keskimäärin muuta euroaluettaa kovempaa noin 4% tasoa.

On totta, että kriisin alkaessa 2009-10 Kreikan inflaatio pieneni liian pieneksi, mutta heti tämän jälkeen 2010-11 inflaatio räjähti melkein 6% koko vuodeksi. Tällä hetkellä inflaatio näyttäisi lähenevät euroalueen keskiarvoa noin 2-2,5%.