Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[slobovorsk]

Joo, tyytyisin varmaan toteamaan, että CABien kumulatiiviset epätasapainot ovat ongelman juurena, ja osittain niistä johtuvista veloista juontaa juurensa nykyinen hiljainen bank run etelästä pohjoiseen, joka on mahdollinen vapaiden pääomanliikkeiden oloissa ja jota vahvistaa muun muassa EU:n yhteinen maksujenvälitysalue SEPA, jonka avulla säästöt saa vaihtamaan maata minuutissa, jos on tili toisessa SEPA-maassa. Firmoille ja pankeille on niillekin helppoa siirrellä rahoja eri maissa sijaitsevien tyttärien välillä.

Ehkä seuraavaksi pitää miettiä EKP:n rakennetta eli sitä, minkälainen juridinen henkilö se nyt onkaan ja minkälaisia ovat kansalliset keskuspankit. Tästä sitten seuraisi mitä seuraisi, jos joku maa irtoaisi eurosta. Aikanaan sain sellaisen kuvan, että EKP vain välittää nämä TARGET-siirrot keskuspankista toiseen olematta itse osapuolena, jolloin keskuspankkijärjestelmän sijaan velat ja saamiset kuuluisivat viime kädessä kansallisten keskuspankkien keskinäisiksi vastuiksi. Siinä mielessä EKP eroaisi ehkä tavallisesta keskuspankista, jollainen vaikkapa Suomen Pankki oli markka-aikaan. Pakko myöntää tietämättömyys tässä vaiheessa, varmaan syytä vähän lukea systeemistä, ellei jollain Hommassa ole tarkkaa tietoa.

[Tuomas3]

Mutta hei, Espanjalla on yhä suhteessa vähemmän velkaa kuin Saksalla.

Tsekkaa Saksan produktio ja viennin määrä. Saksa pystyisi maksamaan velkansa paljon helpommin kuin Espanja huomattavasti pienemmänkin velan. Siitä huolimatta, että sen suhteuttaa bkt:n.

[tyhmyri]

Kyllä sitä nyt sanotaan, että Espanjalla on rakenteellisia ongelmia. Mutta kukaan ei puhunut Espanjan rakenteellisista ongelmista vuonna 2007. Tuolloin Espanjan valtiontalous todettiin IMF:n toimesta rakenteellisesti ylijäämäiseksi - kiitos talouden hyvien rakenteiden. Harva jaksoi katsoa CAB-lukuja (täytyy myöntää, että ainakaan minulle ei tullut moinen yksityiskohta edes mieleen).

Espanja onkin hyvä esimerkki siitä miten yksityisen sektorin ylivelkaantuminen ja yksityisen sektorin kilpailukyvyn heikkeneminen yhdistettynä tuntuvaan CAB-alijäämä tulee väkisinkin tuottamaan ongelmia.

Kyllä, korkea työttömyys on Espanjan ongelmista suurin. Työttömyys taas johtuu kilpailukyvyn heikentymisestä. Järkeviä korjaamiskeinoja ei vain nyt oikein ole jos valuutta on euro ja EKP vahtii 2% inflaatiotavoitetta. Ja ei, en pidä deflaatiokehitystä hyvänä korjaustekniikkana.

[Kuvio]

Kyllä sitä nyt sanotaan, että Espanjalla on rakenteellisia ongelmia. Mutta kukaan ei puhunut Espanjan rakenteellisista ongelmista vuonna 2007.

Oli näistä Espanjasta ja Irlannista joissa hyvin suuri osa taloutta oli rakentaminen, juttua useammassa paikkaa ennen kriisiä. En paremmin muista mistä niitä luin tai katsoin, kuitenkin tiedossa oli että epäsuhta on olemassa mistä oli arvattavissa tulevat ongelmat.
Kreikan osalta en sellaisia muista lukeneeni.

[Jakerp]

Pieni valtionvelkavertailu. Kun tälläkin palstalla moni on haukkunut muun muassa Espanjan taloudenhoitoa, kuvitteellisen Pablon ja hänen firmansa kotimaata, niin katsotaanpas miten velkakehitys menee akselilla Espanja - Saksa (pöllin kuvan Krugmanilta):

Mutta hei, Espanjalla on yhä suhteessa vähemmän velkaa kuin Saksalla.

Muun muassa jäsen hkanime on useaan kirjoittanut, että olen väittänyt olemattomia kun olen vedonnut Espanjan NGDP:n tipahtamiseen ja sitä seuranneeseen valtion velkaantumiseen. No, liitteenä IMF:n lukuja asiasta. Huomatkaa miten velkaantunut Espanjan yksityinen sektori oli ennen kriisiä ja miten vähän velkaa oli julkisella sektorilla.

IMF muuten toteisi Espanjan valtion talouden olevan rakenteellisesti ylijääminen vuoden 2007 arviossaan. No, kuinkas kävikään.

Suhteellinen velka bruttokansantuotteeseen ei oikeastaan kerro mitään siitä miten kyvykäs maa on hoitamaan velkaansa.

BKT ei kerro mitään kansan varallisuudesta eikä erottele hyödyllistä tai haitallista tuotantoa. Haitallisesta tuotannosta esimerkkeinä vaikkapa ikkunoiden korjailu tai ilkivalta tuhojen korjailu ne lasketaan mukaan BKT siitäkin huolimatta, että ne on vain velanhoitokykyä heikentäviä menoeria.

Lisäksi BKT on aina altis poliittisista syistä tapahtuvalle manipulaatiolle.

Jos tuijotetaan pelkkää BKT:ta Espanja saa velanhoitokykynsä paranemaan ikkunoita rikkomalla ja ilkivaltaa lisäämällä, siitäkin huolimatta, että ylimääräinen ikkunoiden korjailu ja ilkivalta tuhojen korjailu rahat on pois oikeasti tuottavalta taloudelta tai velanhoitokyvystä. Ilkivalta tuhojen korjailu kun lisää aina joko yksityisen sektorin tai julkisen sektorin menoja ja sitä kautta heikentää kilpailukykyä vaikka korjaustoimet nostavatkin BKT:ta.

[tyhmyri]

^^Irlannissa oli huomattava osa valtion verotuloista lähinnä leimaveropohjaista. Kun verotulot sitten tippuivat, niin muiden verojen kiristäminen osoittautui sangen vaikeaksi. Muistelen 2005 käyneeni keskusteluja Irlannin veropohjan kapeudesta ja sen ongelmallisuudesta. Irlantilaiset oli eri mieltä.

Mutta Espanjan tapauksessa en muista kuin nuo IMF:n ylistävät lausunnot. Olisi kiva saada linkkejä kriittisiin arvioihin Espanjasta jo ennen 2008 kriisiä.

BTW, Espanjassa on varsin hyvää vientiteollisuutta. Nyttemmin ei niin kilpailukykyistä kuin 10 vuotta sitten.

[Kuvio]

^^Irlannissa oli huomattava osa valtion verotuloista lähinnä leimaveropohjaista. Kun verotulot sitten tippuivat, niin muiden verojen kiristäminen osoittautui sangen vaikeaksi. Muistelen 2005 käyneeni keskusteluja Irlannin veropohjan kapeudesta ja sen ongelmallisuudesta. Irlantilaiset oli eri mieltä.

Mutta Espanjan tapauksessa en muista kuin nuo IMF:n ylistävät lausunnot. Olisi kiva saada linkkejä kriittisiin arvioihin Espanjasta jo ennen 2008 kriisiä.

Googlen hakuun voi laittaa aikavälin. Sieltä lisää. Esim. tämä löytyi haulla spain economy problems, vuodelta 2006.
http://www.bloomberg.com/apps/news?pid=newsarchive&sid=amxKQh9WmdSI&refer=columnist_lynn

``Spain will boom ahead until it collapses under its own weight,'' warned Charles Dumas, head of international research at the London-based consulting firm Lombard Street Research at a seminar last week. ``When it will happen I don't know, but it will be pretty unpleasant when it does.''

[Jakerp]

Olet varmaan ehdottamassa siirtymistä pesetaan ja kovaa devalvointia. Silloin tietysti herää kysymys miksi euro ei ole ongelma Saksalle mutta Espanjalle se on? Minäpä kerron: ongelma ei ole eurossa vaan rakenteissa, jälleen kerran.

Saksan talous ja työmarkkinat on yksinkertaisesti  paremmin hoidettu kun Espanjassa. Se pystyy reagoimaan uusiin tilanteisiin nopeasti vaikka se on suhteellisesti velkaisempi kun Espanja.
Espanjalla, kuten Kreikalla, on myös kauppataseongelma. Espanja vie 206 mrd edestä (2010) ja tuo 249 mrd edestä. Joskin suhde ei ole yhtä katastrofaalinen kun Kreikassa, maasta valuu ulos kymmeniä miljardeja euroja vuodessa. Vielä 2008 tuonti oli 318 mrd ja vienti 219 mrd eli peräti 100 mrd euron tulonsiirrot ulkomaille.

Espanjalla on vähän samoja ongelmia kun Kreikalla, ei niin kärjistettyjä mutta luonteeltaan saman tyylisiä. Molemmat kärsivät erilaisista rakenteellisista ongelmista missä huono sosialistinen politiikka on jähmettänyt työmarkkinat samalla kun kulut kasvavat.

Ollaan näköjään hkanimen kanssa tässäkin samaa mieltä. Bruttokansantuote ei oikeasti kerro mitään talouden rakenteista vaikka sitä EU sopimuksissa käytetään velanhoitokyvin mittarina. Pitäsi paremmin erotella hyvän ja huonon tuotantannon osuus BKT:sta, jotta voisi tietää talouden todellisen kilpailukyvyn. Itse käytän tuota ikkunoiden rikkomis / ilkivalta esimerkkia huonosta tuotannosta, koska se havainnollistaa ongelmaa parhaiten kaikki BKT merkitty tuotanto kun ei oikeasti paranna velanhoitokykyä vaan itseasiassa vähentää sitä aiheuttamalla kilpailukykyä heikentäviä menoeriä yksityiselle- tai julkiselle sektorille.

Ilmeisesti Saksan BKT:ssa hyvän ja huonon tuotannon osuus on parempi kuin Espanjan tai Kreikan BKT:ssa.

Toki ei asiat reaalimaailmassa yksinkertaisia ole voi ikkunoiden korjailu olla hyödyllistäkin jos se vähentää vaikkapa työttömyydestä aiheutuvaa syrjäytymistä ja sosiaalisia ongelmia. Ihminen säilyy terveempänä luullessaan olevansa hyödyllinen vaikka tekisi turhaakin asiaa kuin päinvastoin. Mielikuvituksen voimaa ei pidä vähätellä terveyden ylläpitäjänä. Kannattaisi varmaan ottaa näitä asioita enemmän huomioon työvoimapolitiikassa eikä pakottaa työtöntä kirjoittamaan kuukaudesta toiseen mahdollisimman monta kertaa työtön työtön työtön niihin KELA gold lappuihin. Vaan eipä minua kukaan tässä maassa kuuntele viranomaset luulevat olevansa parempia asiantuntijoita asiassa, koska ovat saaneet tittelin ja sen hyvän palkan. Poliitikkoja taas ei kiinnosta se miten asiat toimivat reaalitasolla.

[Emo]

http://www.uusisuomi.fi/raha/120701-raportti-euro-pilasi-hollannin-kasvun

Brittiläinen tutkimusyhtiö Lombard Street Research uskoo, että liittyminen Euroopan rahaliitto EMU:iin pilasi Hollanin kasvun. Tutkimusyhtiön raportista kertoo The Economist.

Varsinaisesti raportti käsittelee sitä, mitä Hollannille tapahtuisi, jos se eroaisi eurosta. Raportin on tilannut hollantilainen oikeistopopulistipoliitikko Geert Wilders.

The Economist esittelee kuitenkin raportin luotettavana ja riippumattomana tilaajasta huolimatta. Raporttia tulee lukea kuitenkin vain yhden tutkimusyhtiön arviona.

Lombard arvioi raportissaan, että Hollannin kansantalous kasvoi 20 vuotta ennen euroa noin 3 prosenttia vuodessa. Euron jälkeen Hollannin bruttokansantuote on kasvanut noin 1,25 prosenttia vuodessa.

Yhtiö vertaa Hollannin taloutta Ruotsiin, joka ei kokenut euron synnyttyä 1990-luvun lopulla vastaavaa kasvun hidastumista. Ruotsin kansantuote on kasvanut yhtä lujaa niin ennen kuin jälkeen euron.

Tässä yhteydessä tutkimusyhtiö toteaa, että euroalueen tulisi lisätä kulutustaan ja kasvattaa inflaatiotaan, jotta se ei menettäisi eteläiseen Eurooppaan sijoitettuja rahojaan. Nykyisellä leikkausmenolla tämä kehitys on Lombardin mukaan tulossa.

Euroalueen rikkaat maat, eli vauras pohjoinen, pelastuu vain, jos se kasvattaa kulutustaan enemmän kuin kansantuotettaan.

Suomeksi yhtiön raportti tarkoittaa sitä, että rikkaiden euromaiden tulisi velkaantua vieläkin lisää, ei suinkaan supistaa menojaan. Vahvojen euromaiden tulisi lisätä inflaatio vähintään 3-4 prosenttiin.

Jos näin ei tehdä, kaikki euroalueen tukitoimet eteläisen Euroopan kansantalouksien tukemiseksi ovat menneet hukkaan ja Välimeren euromaat vajoavat pitkään lamaan, kuuluu Lombardin synkkä näkemys.

Koko juttu linkin takaa.

[sivullinen.]

Siinä mielessä EKP eroaisi ehkä tavallisesta keskuspankista, jollainen vaikkapa Suomen Pankki oli markka-aikaan. Pakko myöntää tietämättömyys tässä vaiheessa, varmaan syytä vähän lukea systeemistä, ellei jollain Hommassa ole tarkkaa tietoa.

Tuolla on EKPn videoita Target2 (securities) toiminnasta. Suosittelen.

http://www.ecb.int/paym/t2s/about/multimedia/html/index.en.html

[Kuvio]

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2012/03/rehn_patistaa_sijoittajia_mukaan_kreikan_velanvaihtoon_3315030.html
Eli nyt lähtee matto alta kreikkalaisilta pankeilta jotka takuudet antoi? 
Velanvaihtohan oli se että eivät maksa takaisin kuin osan, jos sitäkään sitten ja kreikkalaisille pankeille valtio on auki siellä reippaasti.

[Marko Parkkola]

Joko tämä oli?

HS: Kiander: Kreikka ja Portugali ovat toivottomia tapauksia

Minusta tuntuu, että me tienataan tällä

EDIT: Klo 20:00 GMT on se takaraja tänään. Katsotaan jos tämä korttitalo tästä vielä luhistuisi. Sen jälkeen katsotaan ne Jutan vatkutukset ja jos rahoja ei ala tulla takaisinpäin, minusta Jutta voisi korvata asian menemällä uudestaan verkkosukkakuviin.

[tyhmyri]

Saksan talous ja työmarkkinat on yksinkertaisesti  paremmin hoidettu kun Espanjassa. Se pystyy reagoimaan uusiin tilanteisiin nopeasti vaikka se on suhteellisesti velkaisempi kun Espanja.

Ilmeisesti Saksan BKT:ssa hyvän ja huonon tuotannon osuus on parempi kuin Espanjan tai Kreikan BKT:ssa.

Tulee olemaan erittäin mielenkiintoista kuinka Saksa tulee reagoimaan viennin nopeutuvaan pudotukseen. Joulukuussa Saksan tilastokeskuksen mukaan toteutunut vienti putosi 4,3%. Vuoden 2011 loppu ja tammikuu 2012 ovat olleet jänniä vientiteollisuuden saamien tilausten osalta: marraskuu -7,6%, joulukuu -0,8% ja tammikuu -4,4% vuodentakaisiin verrattuna. Trendikuva liitteenä. Kaikkien lukujen lähteenä Statistischen Bundesamt Deutschland.

En jaksanut kaivaa tarkempia maakohtaisia tilastoja, mutta pikaisella silmäyksellä näyttää siltä, että suurien eurooppalaisten vientimaiden kuten Ranskan, Italian ja Espanjan talouksien supistuminen on alkanut kurittaa Saksan vientiteollisuutta. Mikä on hyvin selvä ja ennustettavissa oleva mekanismi, jonka vuoksi Saksan politiikka tässä kriisissä onkin ollut kummallista.

Onko vientiteollisuus, joka ei saa tuotteitaan kaupaksi sitten hyvää vai huonoa tuotantoa?

Minun kyyninen ennustukseni on, että mikäli Saksan suurimpien vientimaiden taloudet eivät koe ihmeparantumista (mikä on hyvin epätodennäköistä), niin tällä palstalla moni kohta pitää Saksan talouden vientivetoisuutta rakenteellisena heikkoutena ja velkaantuneisuutta käsistä karanneena. Varsinkin kun Saksan julkinen sektori on suurempi kuin vaikkapa Espanjan. Todennäköisesti vielä samat kirjoittajat, jotka nyt kehuvat Saksan rakenteita toisiin verrattuna.

[tyhmyri]

Eräs syy näihin ongelmiin on globalisaatio ja siihen liittyvä heikko poliittinen vaste, joka Suomestakin on vienyt työpaikat ja viennin ulkomaille. [...] Olemme jättäneet toivome jonkun Angry Birds pelifirman varaan, joka myy tuotteensa ilmaiseksi tai eurolla. Poliitikot juhlistavat uuttaa viennin aikakautta takertumalla tällaisiin oljenkorsiin, joilla ei edes teoriassa ole mitään ratkaisevaa merkitystä Suomen talouden kannalta. Samalla yritetään vimmatusti etsiä säästöjä muista oljenkorsistaa kuten kuntauudistuksesta ja poliisitoimen alasajolla. Aika lohduttomalta näyttää.

No mutta, tässä olemme samaa mieltä. Tosin markkinamonetaristina minun lääkkeeni olisivat hieman toiset kuin esittämäsi kultakannassa eurossa kiinni roikkuminen ja sisäinen devalvaatio (joka vain ruokkii nominaalisia ongelmia).

Suomi tarvitsisi kohtuullisen inflaation ja valuutan, jonka arvo vastaisi taloutemme suorituskykyä. Suomi kärsii samasta eurotaudista kuin Hollanti. No, todennäköisesti korjaavat liikkeet ovat poliitikoillemme täysin mahdottomia ennen kunnon katastrofia vaikka ongelma on kaikkien selvästi nähtävissä.

Tässähän meinaa ihan radikalisoitua näin varttuneempana.

[Jakerp]

Olemme jättäneet toivome jonkun Angry Birds pelifirman varaan, joka myy tuotteensa ilmaiseksi tai eurolla. Poliitikot juhlistavat uuttaa viennin aikakautta takertumalla tällaisiin oljenkorsiin, joilla ei edes teoriassa ole mitään ratkaisevaa merkitystä Suomen talouden kannalta. Samalla yritetään vimmatusti etsiä säästöjä muista oljenkorsistaa kuten kuntauudistuksesta ja poliisitoimen alasajolla. Aika lohduttomalta näyttää.

Äläs nyt jos myy eurolla miljardille ihmiselle jotain tienaa miljardin. Tosin Angry Birdsin varaan ei voi rakentaa, koska tuollaiset firmat nopeasti menevät sinne mistä helpoiten saa osaavaa työvoimaa ja miksi heitä kiinnostaisi pitää koko Suomea pystyssä? Sovelluskehitystä voi tehdä melkein missä vain mihin saa nettiyhteydet ja jossa on poliittisesti vakaata vaikka sitten Cayman Saarilla nolla verotuksella. Sen pelin voi pistää myyntiin sinne sovelluskauppaan nettiyhteyttä pitkin mistä päin maailmaa tahansa. Työntekijätkin tykkäävät muuttaa Cayman Saarille viimeistään siinä vaiheessa jos firma maksaa kaikki muuton kulut ja tarjoaa työntekijöille verotuksessa säästämillään rahoilla paremmat palvelut ja eläkkeet kuin mitä verottaja ikinä Suomessa tarjoaisi.

Tämä on se suunta mihin mennään onhan Google esim. tarjonnut työntekijöilleen kaikki palvelut mitä esim. Jenkeissä verottajalta saa ja paljon enemmän ilmaisine ruokailuineen, henkilökohtaisine palvelijoineen ja siivoojineen. Lisäksi lapsille ilmaset tarhat ja koulut Googlen rahoilla. Unohdin mainita, että Googlen työntekijät saa yhtenä päivänä viikossa tehdä mitä itse haluavat täydellä palkalla. Rahaa taitaa Googlella olla enemmän kuin mitä USA keskushallituksella kassassaan ainakin Appella oli 50 miljardin dollarin kassa.

Jos olet yhtään lukenut uutisia IT-asiat on nykyään ulkoistettu melkein kaikissa firmoissa Intiaan tai muihin halvempiin maihin. Viranomaiset ei edes tajua muutosta vaan lähinnä sanelevat ehtoja ja ylläpitävät käytäntöjä ja byrokratiaa, jotka lähinnä vain haittaa Suomalaisten firmojen ja suomalaisten työntekijäiden mahdollisuuksia kilpailla tai työllistyä IT-alan töihin Suomeen.

Ne ketkä ei onnistu hyötymään globalisaatiosta niistä tulee sosiaalisesti eristäytyneitä hikikomoreja, jotka minimitoimeentulolla nyhjää asunnossaan pelaamassa wowia ja pleikkaria eikä koskaan perusta perhettä, hanki asuntoa tai autoa, koska tyytävät siihen mitä saavat. Hikikomori elämään riittää se 500 kuussa tai vähemmänkin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hikikomori

[tyhmyri]

Jakerp, Voisitko ystävällisesti aloittaa hikimori-, virkamiesviha- ja eläkevuodatuksillesi omat aiheensa? Jos jätettäisiin tämä ja globaali taloustilanne -ketjut otsikkojensa mukaiseen käyttöön? Kiitos

[Jakerp]

Onko vientiteollisuus, joka ei saa tuotteitaan kaupaksi sitten hyvää vai huonoa tuotantoa?

Usein se on veteen piirretty viiva kummalle puolelle mikäkin tuotanto lopulta kuuluu vaikka jotkut tapaukset ovat selkeämpiä kuin toiset. Vapaassa markkinataloudessa markkinat sen viimekädessä päättävät. Säätelytaloudessa tai kommunismissa sen mikä kuuluu hyvään ja mikä huonoon tuotantoon sen päättävät kommunistiset politrukit. Viimeistään sen mikä on hyvää ja huonoa tuotantoa päättää aina se kuka on korkeimmalla korruptiossa, sillä joidenkin teorioiden mukaan vallitseva järjestelmä on aina täydellisen huono.

Jos hyvän ja huonon tuotannon erottaminen toisistaan olisi helppoa ei lamaa koskaan tulisi.

Tosin ei markkinat aina järkevästi toimi sillä joskus ne kaatavat tuotantorakenteen, jonka pystyyn laittaminen on vienyt kokonaisen sukupolven muutamassa vuodessa hetkellisen markkinahäiriön takia vain ajautuakseen hetken päästä vielä suurempiin ongelmiin, että sitä kaadettua teollisuuden alaa ei enää ole tarjolla missään. Tämä on pakko sanoa, jotta voi sanoa, että myös markkinatalous voi olla täydellisen huono järjestelmä. Tässä ollaan myös hnikamen kanssa samaa mieltä, että ei talousteorioita voi lukea kuin piru raamattua etsien vastausta totuuteen kuin raamatua lukien.

Jos järjestelmä kaatuu tai ajautuu lamaan jotakin on mennyt pieleen vaikka kaikki olisikin tehty sillä hetkellä vallinneiden virallisten totuuksien ja talousteorioden ja reseptikirjan mukaan niitä pilkun tarkasti noudattaen.

[Jakerp]

Jakerp, Voisitko ystävällisesti aloittaa hikimori-, virkamiesviha- ja eläkevuodatuksillesi omat aiheensa? Jos jätettäisiin tämä ja globaali taloustilanne -ketjut otsikkojensa mukaiseen käyttöön? Kiitos

Mitä eikö nykyjärjestelmän aiheuttamista sosiaalisista ongelmista saa keskustella ollenkaan? Hikikomorien onkin helpompi vain olla hiljaa, jotta voittajille jäisi parempi mieli ja kuvitelma siitä, että se oma asema olisi jotenkin ansaittu.

Olen minä tänne väliin kyllä talousasiaakin yrittänyt kirjoittaa. En perusta mitään hikokomori ketjua, koska on helpompi olla vain hiljaa kuin yrittää saada ihmisiä keskustelemaan asioista.

[Velmu]

Lienee taas välillä paikallaan muistuttaa Kreikan valtion valtavasta omaisuudesta, jota myymällä Kreikka selviäisi veloistaan leikiten. Mutta miksi myydä, koska Euroopasta löytyy riittävästi Suomen kaltaisia valtioita, joiden puupääpoliitikot ottavat velat hoitaakseen.

Taloussanomissa oli aiheesta mielenkiintoinen kirjoitus jo 5.5.2010, kun koko Kreikan farssi oli vasta alkumetreillä. Kirjoituksen oli laatinut Sakari Nupponen ja Kreikan vaurauden paljastaja oli Alpha Bankin pääekonomisti Michael Massourakis. Tärkeimpiä kohtia:
- Kreikan valtiolla olisi millä mällätä, jos se suostuisi luopumaan neuvostomallisista omistuksistaan
- valtio on mukana mm. kasinoissa, rahapeliyhtiöissä, hotelleissa, venesatamissa, hiihtokeskuksissa ja messuyhtiöissä
- yksityistämättä ovat myös posti, satamat, lentokentät, vesi-, kaasu- ja sähköyhtiöt sekä öljynjalostamot
- valtiolla on osuuksia myös kuljetus-, pankki- ja vakuutusyhtiöissä
- omistukset Ateenan pörssiyhtiöissä olivat tuolloin yhdeksän miljardia
- valtionyhtiöiden kiinteistöjen arvo oli tuolloin Massourakisin varovaisen arvion mukaan 300 miljardia

Velkaa Kreikan valtiolla on vähän yli 300 miljardia. Verratkaapa näitä lukuja vaikkapa "asiansa hyvin hoitaneen" Suomen valtion vastaaviin. Suomessa valtiolla on velkaa yli 80 miljardia ja omaisuutta tuskin puoleen väliinkään, mutta vastuullisesti ollaan ottamassa kantaaksemme Kreikan "velkataakkaa".

Ei se ole hullu joka pyytää, vaan se joka maksaa.

[törö]

Käsitykseni mukaan Goldman-Fucks ei edusta sosialistista politiikkaa.

Kuitenkin nimenomaan G-F tietoisesti väärensi ja manipuloi Kreikka-asiassa.

GS teki sen mistä Kreikka maksoi ja varmasti ottaa hyödyn irti ennalta tietämistään kreikkalaisien edesottamuksista. Se edustaa voiton tavoittelua eikä mitään muuta.

[Jakerp]

Lienee taas välillä paikallaan muistuttaa Kreikan valtion valtavasta omaisuudesta, jota myymällä Kreikka selviäisi veloistaan leikiten. Mutta miksi myydä, koska Euroopasta löytyy riittävästi Suomen kaltaisia valtioita, joiden puupääpoliitikot ottavat velat hoitaakseen.

Taloussanomissa oli aiheesta mielenkiintoinen kirjoitus jo 5.5.2010, kun koko Kreikan farssi oli vasta alkumetreillä. Kirjoituksen oli laatinut Sakari Nupponen ja Kreikan vaurauden paljastaja oli Alpha Bankin pääekonomisti Michael Massourakis. Tärkeimpiä kohtia:
- Kreikan valtiolla olisi millä mällätä, jos se suostuisi luopumaan neuvostomallisista omistuksistaan
- valtio on mukana mm. kasinoissa, rahapeliyhtiöissä, hotelleissa, venesatamissa, hiihtokeskuksissa ja messuyhtiöissä
- yksityistämättä ovat myös posti, satamat, lentokentät, vesi-, kaasu- ja sähköyhtiöt sekä öljynjalostamot
- valtiolla on osuuksia myös kuljetus-, pankki- ja vakuutusyhtiöissä
- omistukset Ateenan pörssiyhtiöissä olivat tuolloin yhdeksän miljardia
- valtionyhtiöiden kiinteistöjen arvo oli tuolloin Massourakisin varovaisen arvion mukaan 300 miljardia

Velkaa Kreikan valtiolla on vähän yli 300 miljardia. Verratkaapa näitä lukuja vaikkapa "asiansa hyvin hoitaneen" Suomen valtion vastaaviin. Suomessa valtiolla on velkaa yli 80 miljardia ja omaisuutta tuskin puoleen väliinkään, mutta vastuullisesti ollaan ottamassa kantaaksemme Kreikan "velkataakkaa".

Ei se ole hullu joka pyytää, vaan se joka maksaa.

Kreikan omaisuuden yksityistämisessä on kaksi pahaa ongelmaa.

Kreikan valtion yhtiöillä on läheiset suhteet Kreikkalaisiin poliitikkoihin ja poliitikot taas eivät halua luopua vallastaan näissä yhtiöissä. Monien kokonaisten Kreikkalaisten poliitikko sukujen toimeentulo ja suojatyöpaikat ovat kiinni näistä valtionyhtiöistä ja siitä, että ne säilyvät valtion kontrollissa. Poliitikot taas tekevät kaikkensa lyödäkseen kapuloita yksityistämisen rattaisiin ja osaavat kaikki mahdolliset otetaan ostajalta rahat pois ja käräjöinnillä loput temput.

Toinen ongelma syntyy siitä, että Kreikassa on erittäin joustamaton lainsäädäntö työvoimasta ei pääse mitenkään eroon ja jos ostaa valtionyhtiön on käytännössä velvoitettu kustantamaan elämä valtioyhtiöiden työntekijöille loppu elämäksi. Yksikään ulkomaalainen taho uskalla ostaa Kreikkalaista valtionyhtiötä ja alkaa tapella paikallisten ammattiliittojen kanssa maailman tappiin Kreikkalainen kulttuuri vielä tukee avointa äänekästä vastarintaa. Kreikkalaisilla itsellään taas ei ole rahaa eikä halua ostaa omia valtionyhtiöitään ja onko edes mahdollisuuksiakaan kaikkien lainsäädäntö ja byrokratia esteiden takia. 

Tästä syystä kukaan yksityinen taho, joka ei ole hyvissä väleissä paikallisten poliitikkojen kanssa ei suostu ostamaan Kreikkalaista omaisuutta kuin pilkkahinnalla omistuksiin sisältyvien riskien ja rajoitusten takia.

Johtopäätös:

Onko se Kreikkalainen omaisuus oikeasti niin arvokasta kuin sen sanotaan olevan jos sille ei löydy ostajia. Pärjääkö kukaan ostaja Kreikkalaisen järjestelmän kanssa ja pärjääkö nämä yritykset vapaassa kilpailussa ilman Kreikkalaisen maantapa järjestelmän tekohengitystä? Enkä väitä sitä, että Suomessa ei olisi maantapoja, mutta uskoisin, että Kreikassa näitä on enemmän rajoittamassa omistajien mahdollisuuksia tehdä omaisuudesta tuottavaa.

[Kareliana-55]

Heinäluoma: Eduskunnan saatava tärkeät paperit kansalliskielillä

http://www.hs.fi/msn/politiikka/Hein%C3%A4luoma+Eduskunnan+saatava+t%C3%A4rke%C3%A4t+paperit+kansalliskielill%C3%A4/a1305557416196

[Kuvio]

Heinäluoma: Eduskunnan saatava tärkeät paperit kansalliskielillä

http://www.hs.fi/msn/politiikka/Hein%C3%A4luoma+Eduskunnan+saatava+t%C3%A4rke%C3%A4t+paperit+kansalliskielill%C3%A4/a1305557416196

Eipä tuo mitään hyödytä jos kumminkin salataan.
http://www.bbc.co.uk/news/business-17294865

Greece debt swap: Hope grows ahead of deadline

Kriisi odotetusti pitkittymässä.

[Tomi]

http://www.hs.fi/politiikka/Oinonen+tutustui+Kreikka-sopimukseen+tulkin+kanssa/a1305557359284
Perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinonen tutustui salaiseksi julistettuun Suomen ja Kreikan vakuussopimukseen torstaina eduskunnassa tulkin avustuksella.

Oinonen aloitti urakan puoliltapäivin valtiovarainvaliokunnan virkamiesten tiloissa eväät mukanaan. Hän vertasi tilannetta ylioppilaskirjoituksiin.

Vakuussopimuksen salaamisen seurauksena kansanedustajat ovat joutuneet käymään tutustumassa lukkojen takana pidettyyn englanninkieliseen sopimukseen valvotuissa oloissa.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) on perustellut sopimuksen salaamista sopimuskumppanien eli kreikkalaisten pankkien vaatimuksella. Hänen mukaansa julkisuuslaki mahdollistaa salaamisen tietyin kriteerein.

Perussuomalaiset ovat vaatineet valtiovarainministeriötä julkistamaan sopimuksen. Myös oikeusoppineet ovat arvostelleet sopimuksen salaamista.

perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/?issue=1230
Perussuomalaiset pyytävät virallisesti Kreikan vakuussopimuksen julkistamista
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner on jättänyt valtiovarainministeriölle pyynnön saada julkinen kopio Kreikan kanssa 20.2.2012 solmitusta mutta Suomessa salaiseksi julkistetusta vakuussopimuksesta.

Ruohonen-Lerner vetoaa perustuslakiin ja viranomaisten julkisuudesta annettuun lakiin, jotka eivät perussuomalaisten mielestä anna perustetta salata tämäntyyppisiä sopimuksia, joilla on merkittäviä taloudellisia merkityksiä Suomelle ja sen kansalle. Myös hallinto-oikeuden professori Mäenpää on pitänyt valtiovarainministeriön päätöstä salata sopimus ja sen sisältö säännösten vastaisena.

Mikäli valtiovarainministeriön päätös pyyntöön on kielteinen, on Ruohonen-Lerner pyytänyt saada päätöksen kirjallisena valitusosoituksineen.


Kopio anomuksesta vakuussopimuksen kopion saannista kokonaisuudessaan:?
Soini on myös tehnyt blogikirjoitukset:
Kreikka-vakuudet ja oikeusvaltio: oikeusoppineet

Perussuomalaiset eivät ole yksin. Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää on arvostellut sopimuksen salaamista. Salaamiselle tässä mittakaavassa ei ole lainmukaisia perusteita. Pankkien liikesalaisuudet on otettava huomioon, mutta sillä perusteella ei voida salata koko sopimusta.

Salailua ovat ihmetelleet myös professorit Kaarlo Tuori ja Veli-Pekka Viljanen. Tuori toteaa: "Demokratiaan kuuluu keskustelu paitsi parlamentissa myös kansalaisyhteiskunnassa. Se on ongelmallista demokratian näkökulmasta."

Viljanen on samaa mieltä: "Demokratian kannalta on ongelma, etteivät asiakirjat, jotka ovat merkittäviä Suomen taloudellisten sitoumusten ja vastuiden kannalta, ole avoimesti esillä asiasta päätettäessä. Salaisuus ei sovi tämäntyyppisten asioiden käsittelyyn."

Hallituksen julkilausumat perustelut eivät sovi yhteen julkisuuslain kanssa. "Hienotunteisuussyyt" tai "näin me sovittiin Kreikan kanssa" eivät ole laillisia perusteita salaamiselle.

Eikä myöskään se, että "pankit eivät halunneet nimiään julki". Nimet olisi helppo peittää mustalla kynällä.

Sitä paitsi pankkien nimet ovat jo tulleet julkisuuteen. Ne ovat National Bank, Alpha, Eurobank ja Piraeus. Tämä salailuperuste voidaan siis unohtaa.

Joka tapauksessa koko vakuussopimus ei voi olla edes julkisuuslain tarkoittama liikesalaisuus. Professori Mäenpää toteaa Ylen haastattelussa:

"Aika usein tuntuu, että liikesalaisuus on valttikortti, jolla mikä tahansa asiakirjapyyntö kumotaan. Se on tehokas valttikortti kun eihän sitä voi tietää, pitääkö se paikkansa. Asia pitää viedä tuomioistuimeen, jos haluaa siitä selvyyden."

Perussuomalaiset ovat valmiita viemään asian oikeuteen, jos hallitus ei korjaa virhettään.
http://blogit.iltalehti.fi/timo-soini/2012/03/08/kreikka-vakuudet-ja-oikeusvaltio-oikeusoppineet/

[Tomi]

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Ajatuksia+joita+on+rumaa+vastustaa/a1305557186844

Perussuomalaiset ovat tarjonneet Kreikan kriisin ratkaisuksi letkut irti -ajatuksia. Hieman samanlaisia näkemyksiä kumpuaa hallitusvastuunsa jättäneen keskustankin riveistä. Kuulostaa yksinkertaiselta lääkkeeltä: euron jättänyt Kreikka voi devalvoida ja saa uuden alun, ja Suomi pitää rahansa.

Todellisuudessa tämäkään ei ole näin helppoa. Kreikan tukematta jättäminen – niin miellyttävä ajatus kuin se jo alkaa olla – ei johtaisi kumpaankaan maaliin. Kreikka romahtaisi, eläkkeet jäisivät maksamatta, ja julkiset palvelut lakkautettaisiin. Sosiaalinen hätä olisi valtava. Se olisi luultavasti niin valtava, että muu Eurooppa ei voisi katsoa sitä sivusta. Olisi pakko mennä avuksi.

Devalvaatiosta kärsisivät eniten köyhät ja kotimarkkinat. Hyöty jäisi niille, jotka toimivat siinä vähäisessä vientiteollisuudessa, jota Kreikassa vielä on: laivanvarustajille, Kalamata-oliivien viejille, hotellien omistajille ja niin edelleen. Tämä olisi syytä pitää mielessä, kun moititaan Kreikan säästöjen olevan isku tavallisille kreikkalaisille. Hallittu velkasaneeraus on kokonaan toinen juttu kuin letkut irti -lähtökohta.

Loput linkin takana, tässä Kreikka-osuus.

[Jouko]

Todettakoon vielä kerran se totuus että koska Kreikka huijaamalla tuli rahaliittoon niin sillä oli alunperinkin tarkoitus selvitä pälkähästä heittäytymällä EU:n turvaverkkoon jättimäisine velkoineen. Suunnitelma toimii.

[Kuvio]

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Ajatuksia+joita+on+rumaa+vastustaa/a1305557186844

Todellisuudessa tämäkään ei ole näin helppoa. Kreikan tukematta jättäminen – niin miellyttävä ajatus kuin se jo alkaa olla – ei johtaisi kumpaankaan maaliin. Kreikka romahtaisi, eläkkeet jäisivät maksamatta, ja julkiset palvelut lakkautettaisiin. Sosiaalinen hätä olisi valtava. Se olisi luultavasti niin valtava, että muu Eurooppa ei voisi katsoa sitä sivusta. Olisi pakko mennä avuksi.
Loput linkin takana, tässä Kreikka-osuus.

Oikein kiva että kreikkalaisista on huoli. Ja afrikkalaisista. Espanjalaisista. Italialaisista. Pienistä pankeistä. Isoista pankeista. Portugalilaisista. Irlantilaisista. Islantilaisista.......
Vain yksi joukosta puuttuu.

[Jakerp]

Kaikki maat kärsivät taantumista riippumatta poliittisesta järjestelmästä. Yleensä taantuman syy kuitenkin vaihtelee poliittisen järjestelmän mukaan. Sosialistimaissa (sosialidemokratian vetämät maat) erityisongelmana on kallis julkinen sektori ja heikkohkot toipumismahdollisuudet taantumasta.

Sosdem politiikka luonnostaan kehittää erinäisiä rakenteellisia ongelmia, joiden puitteissa on esim. vaikea saada ihmisiä töihin. Näitä rakenteellisia ongelmia ovat vahva ammattiliitto, suuri julkinen sektori, suuret sosiaalituet, korkea verotus jne. Nämä ovat kaikki riippakivenä taantuman aikana kun pitäisi saada rattaat pyörimään.
Nämä rakenteet luodaan kymmenien vuosien aikana eikä ne ole yhden ainoan hallituksen tekeleitä. Se tarkoittaa, että maan yleinen sosialistinen ilmapiiri ja politiikka on ratkaiseva, ei se kuka sattuu olemaan pääministeri jonain hetkenä.

Suomi kärsii hieman samananlaisista perusongelmista kun Kreikka, Espanja ja Italia. Meillä on perinteisesti ollut vahva vasemmisto, joka on harrastanut juuri edellämainittua talouden jähmettämisen politiikkaa. Edes kokoomus, joka nyt on vallassa, ei noudata omia oikeistolaisia periatteeitaan vaan jatkaa sosialistista politiikkaa.

Valitettava tosiasia on, että sosialismi tuhoaa lähes kaiken mihin se koskee. Kansalaisten varallisuus laskee ja yrittämisestä ei palkita vasemmistolaisen politiikan alla. Nämä kaksi motivaattoria ovat ihan keskeisiä tekijöitä toimivan talouden ylläpitämiseksi.

Suomalaisten sosiaaliturvamenot on henkeäkohden alle euroopan keskitason. En tiedä mihin tässä maassa rahat menevät, mutta ei ainakaan kaikkein vähäosaisimpien sosiaaliturvaan. Suomen minimisosiaaliturva on ostovoimaltaan euroopan surkeinta syy löytyy siitä, että Suomessa on euroopan kalleimmasta päästä olevat asumiskustannukset ja ruoka, joihin köyhimpien tuloista uppoaa suurin osa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla köyhät alkavat olla ongelmissa ja sieltä ei voi leikata enää ilman, että kodittomuus ja muut sosiaaliset ongelmat räjähtävät käsiin.

Porvarit on kovia valittamaan vaikka ovat onnistuneet vuosikymmenien aikana rakentamaan lähes täydellisen kaavoitusverkoston, jossa vain heidän kauppansa voivat rakentaa kauppoja hyviin paikkoihin ja bonusjärjestelmän, joka tukee vain porvareita ja heidän perheitään. Kovin moni ei huutele porvareiden ja heidän perheidensä kaikista ostoksista saamista henkilökunta alennuksista, jotka ovat 15-50%. Senkun vain vinguttaa korttia kassalla huomaamattomasti. Samalla porvarit vetävät mielettömiä voittoja monopolistisesta vähittaistavaran jälleenmyyntiverkostosta.

Yleensä porvarit jättävät tämän puolen kertomatta asioista. Suomessa köyhä joutuu kumartamaan syvään saadakseen ruoka ja lääkerahansa, kohta ei varmaan enää saa niitäkään.

Lähde:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaaliturva

Suomi on sosiaaliturvamenojen osalta alle Euroopan keskitason kun sosiaalimenot lasketaan prosentteina bruttokansantuotteesta.

Työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeiden taso on Suomessa Euroopan alhaisin.

Ilman työhistoriaa eläkkeelle kirjoitetut yksinäiset saavat Suomessa verojen jälkeen keskimäärin ostovoimakorjattuna 660 euroa, mutta Tanskassa 851 euroa ja Ruotsissa 900 euroa.

Suomen asukasta kohden lasketut ostovoimakorjatut sosiaalimenot olivat vuonna 2005 muita Pohjoismaita ja Manner-Eurooppaa alhaisempia:

    Suomi 6 833 €,
    Ruotsi 8 529 €,
    Tanska 8 498 €,
    Norja 9 525 €,
    Saksa 8 498 €,
    Ranska 8 044 €,
    Alankomaat 8 305 €.
    EU15 7 005 €
    EU27 (koko EU) 6 087 €

[ikuturso]

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Ajatuksia+joita+on+rumaa+vastustaa/a1305557186844

Todellisuudessa tämäkään ei ole näin helppoa. Kreikan tukematta jättäminen – niin miellyttävä ajatus kuin se jo alkaa olla – ei johtaisi kumpaankaan maaliin. Kreikka romahtaisi, eläkkeet jäisivät maksamatta, ja julkiset palvelut lakkautettaisiin. Sosiaalinen hätä olisi valtava. Se olisi luultavasti niin valtava, että muu Eurooppa ei voisi katsoa sitä sivusta. Olisi pakko mennä avuksi.

Tämähän on silkkaa tuubaa.

Julkiset palvelut ja eläkkeet alkaisivat pyöriä drakmoilla. Ja niitä riittäisi juuri niin paljon, kuin kansallinen keskuspankki niitä painaisi. Hirvittävän setelipainatuksen tuloksena drakman arvo saattaisi romahtaa, mutta sisämarkkinoiden kannalta sillä ei olisi merkitystä.
Tuontitavara kallistuisi, mutta ne uudet autot ja sukellusveneet voisi jättää ostamatta - ja taulutelevisiot.
Niin ja tupakkapellolla voitaisiin alkaa viljellä jotain syötävää, jotta kansa ei kuole nälkään.

-i-

[Jakerp]

Tämähän on silkkaa tuubaa.

Julkiset palvelut ja eläkkeet alkaisivat pyöriä drakmoilla. Ja niitä riittäisi juuri niin paljon, kuin kansallinen keskuspankki niitä painaisi. Hirvittävän setelipainatuksen tuloksena drakman arvo saattaisi romahtaa, mutta sisämarkkinoiden kannalta sillä ei olisi merkitystä.
Tuontitavara kallistuisi, mutta ne uudet autot ja sukellusveneet voisi jättää ostamatta - ja taulutelevisiot.
Niin ja tupakkapellolla voitaisiin alkaa viljellä jotain syötävää, jotta kansa ei kuole nälkään.

-i-

Kyllä se mahdollista on, että köyhiltä loppuu ruoka vaikka kaupungissa on enemmän Porcheja väkilukuun nähden kuin missään muualla. Jos hommat ei toimi köyhät joutuu aina ensimmäisenä ongelmiin ja sen jälkeen joutuvat köyhien lapset heitteille. Kreikkalainen köyhä on tuskin tähänkään mennessä ostellut niitä autoja tai taulutelvisioita Kreikassa oli muistaakseni 2 miljoonaa tuontimamua tekemässä kaikki hanttihommat euron palkalla pimeästi joten ei sitä työtäkään köyhälle välttämättä tuosta vaan irtoa 10 miljoonan asukkaan maassa.