Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[JmR]

USA ja setelipaino vertaukset eivät oikein toimi.

USA:lla velka on liittovaltion velkaa, EU mailla jokaisen maan omaa.

Se, että jonkin maan velat maksetaan painamalla rahaa inflaation kustannuksella suosisi vain niitä, jotka ovat hoitaneet taloutensa huonosti. Miksi taloutensa hyvin hoitaneet haluaisivat olla mukana tälläisessä rahaliitossa, jossa he ovat ainoastaan antajapuolella ilman mitään hyötyjä ?

Jos EU liittovaltiona olisi velkaa niin setelipaino olisi mahdollisuus, koska velka on kaikkien valtioiden yhteistä.

[tyhmyri]

Ok. Käyhän kuittaamassa taloustieteen Nobel. Olet sen ansainnut. Aivan mykistävä uusi teoria. Painetaan vain lisää rahaa. Ok.

Valitettavasti tuolla ei taitaisi taloustieteen Nobelia saada koska kyseessä ei ole mikään uusi teoria vaan vanhan, vanhan kertausta. On sen verran monessa yhteydessä asiaa analysoitu ja en muista oliko aikoinaan hyperinflaation syntyehdot ihan ensimmäisellä rahapolitiikkaa koskevalla kurssilla. Muutama nobelistikin on tainnut asiasta kirjoitella aika äskettäin.

Taitavat sen makeanveden että suolaisenveden ekonomistit suositella juuri tuota rahan painamisen lääkettä Euroalueelle. Ainakin sen jäävuoren välttämiseksi näin aluksi.

JmR: Tuosta Euroalueen rahoitusongelmasta, joka johtuu liittovaltioaspektista tai sen puutteesta, olen vallan samaa mieltä, joskaan en ymmärrä ajatusta siitä miksi esimerkiksi NGDP-tavoitteen noudattaminen olisi huono ratkaisu. Valitettavasti tuota asiaa ei kukaan tainnut tulla ajatelleeksi kun Euroalueen sääntöjä luotiin. Nykyinen mekanismi sisältää todella pahoja valuvikoja, joiden ratkaiseminen ilman liittovaltiota saattaa hyvinkin olla mahdotonta.

[Roope]

Niall Ferguson visioi Wall Street Journalissa.

Another thing no one had anticipated in 2011 was developments in Scandinavia. Inspired by the True Finns in Helsinki, the Swedes and Danes—who had never joined the euro—refused to accept the German proposal for a "transfer union" to bail out Southern Europe. When the energy-rich Norwegians suggested a five-country Norse League, bringing in Iceland, too, the proposal struck a chord.

The new arrangements are not especially popular in Germany, admittedly. But unlike in other countries, from the Netherlands to Hungary, any kind of populist politics continues to be verboten in Germany. The attempt to launch a "True Germans" party (Die wahren Deutschen) fizzled out amid the usual charges of neo-Nazism.

WSJ: 2021: The New Europe

Uusi Suomi: "Eurooppa vuonna 2021": Hurja visio Suomesta

[Octavius]

Niall Ferguson visioi Wall Street Journalissa.

Another thing no one had anticipated in 2011 was developments in Scandinavia. Inspired by the True Finns in Helsinki, the Swedes and Danes—who had never joined the euro—refused to accept the German proposal for a "transfer union" to bail out Southern Europe. When the energy-rich Norwegians suggested a five-country Norse League, bringing in Iceland, too, the proposal struck a chord.

The new arrangements are not especially popular in Germany, admittedly. But unlike in other countries, from the Netherlands to Hungary, any kind of populist politics continues to be verboten in Germany. The attempt to launch a "True Germans" party (Die wahren Deutschen) fizzled out amid the usual charges of neo-Nazism.

WSJ: 2021: The New Europe

Uusi Suomi: "Eurooppa vuonna 2021": Hurja visio Suomesta

Kokoomuksen pikkunissanmerkonomit ovat valinneet tuhoutumisen euron myötä, enkä usko, että edellä kuvattu talousunioni on mahdollinen, ennen kuin eurokommunistit on saatu vallasta pois. Kaikki varmaan muistavat Kataisen Götterdämmerungin maalailun:

Hän kuitenkin vakuutti, että tilanteen pelastamiseksi tehdään kaikki mahdollinen. - Teemme joka päivä töitä välttääksemme riskin ja tuodaksemme vakautta euromaiden kansalaisille.

Aivan kuin Rehnin, Kataisen ja myös Urpilaisen lausunnoista voi päätellä, on eurojen painaminen ainoa jäljellä oleva keino, mikä näillä päästäisillä on jäljellä. Se onnistunee 2-3 vuotta, jonka jälkeen se on game over. Onnistumisen edellytyksenä olisi asian pitäminen täysin salassa - tätähän ennakoi myös tämän demokratian irvikuvan eli Frankfurtin ryhmän perustaminen. Asiallisesti EU lienee siirtynyt jo diktatuuriin. Itse epäilen vahvasti eurorahoituksen salassapitämisen onnistumista. No - pian näemme miten asia etenee.

Itseäni eurohullujen järjetön politiikka ei kovin paljon paina. NOK vahvistuu ja XACT bear on jauhanut puolessa vuodessa ihan kivat hillot. Lähinnä sääliksi käy lapsia, jotka saavat raunioiksi poltetun maan perinnökseen.

[Kaaoskeisari]

Onneksi Suomi on talousosaajien käsissä: http://www.youtube.com/watch?v=Nh8MKZB6jEU 

Tämä video oli taas kyllä sellainen että mieluummin olisin jättänyt näkemättä.

[Octavius]

Ylläripylläri, aivan kuin olisin ennustanut tämän:

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/11/katainen_suomi_valmis_eun_perussopimusten_muuttamiseen_3042272.html

Kokoomukselle täytyy tietysti nostaa hattua. He sanovat suoraan, että kaikki tuhotaan euron edestä ja muiden puolesta. Suomen kansallisvarallisuus, demokratia, oikeusvaltio ja moraali. Aivan kaikki.

Se on menoa nyt.

[citizen]

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/11/katainen_suomi_valmis_eun_perussopimusten_muuttamiseen_3042272.html

Ihan normitoimintaa EU:ssa: sopimukset muutetaan "vastaamaan käytäntöjä", eikä lainrikkojia laiteta vastuuseen.

[citizen]

Katainen ei tietenkään sitä myönnä, mutta ainoa keino saada aikaan talouskuri olisi noudattaa jo voimassaolevia sopimuksia.

Eikä mitään sanktioita tarvita, vaan vapaat markkinat hoitavat ne korkojen muodossa.

[maahanmuuttaja]

Mietitäänpä hetki hyperinflaatiota. Väite siitä, että pelkkä rahan määrän lisääminen aiheuttaisi hyperinflaatiota on roskaa.

Olemme siirtyneet uuteen maailmaan, jossa todellisuutta ei ole olemassa. Syömävelkainen ja luhistumassa oleva euroalue pelastetaan siis ottamalla lisää velkaa ja painamalla lisää euroja.

Lopeta hormonitäyteinen mutuilu. Tuollahan ylempänä on ihan selvästi selitetty, ettei pelkkä rahan määrän lisääminen tarkoita hyperinflaatiota.

[citizen]

Mietitäänpä hetki hyperinflaatiota. Väite siitä, että pelkkä rahan määrän lisääminen aiheuttaisi hyperinflaatiota on roskaa.

Olemme siirtyneet uuteen maailmaan, jossa todellisuutta ei ole olemassa. Syömävelkainen ja luhistumassa oleva euroalue pelastetaan siis ottamalla lisää velkaa ja painamalla lisää euroja.

Lopeta hormonitäyteinen mutuilu. Tuollahan ylempänä on ihan selvästi selitetty, ettei pelkkä rahan määrän lisääminen tarkoita hyperinflaatiota.

Kyllä setelirahoitus on vaarallinen tie, jolta ei välttämättä ole paluuta. Lisärahan painamisesta seuraa aina eksponentiaalisesti kasvava tarve painaa lisää rahaa.

On tehtävä ero kahden ongelman välillä:
Likviditeettiongelma = rahan painaminen auttaa
Maksukyvyttömyysongelma = rahan painaminen ei auta

PIIGS-maita vaivaa jälkimmäinen, eikä talouden tasapainottamiselle ole valtioiden/pankkien laajan korruption takia kansan tukea. Jos euroalueen inflaatio pääsee kymmeniin prosentteihin, niin tuskin on mitään keinoja palauttaa luottamusta valuuttaan. Se olisi Zimbabwen tie.

[Octavius]

Alkuvuodesta siis tullaan näkemään Suomen historian irvokkain näytelmä, jolle vain sotasyyllisyysoikeudenkäynti voi lähimaillekaan vetää vertoja.

Suomen itsenäisyys faktisesti lakkaa sillä hetkellä, kun muutoksen EU:n perussopimukseen nuijitaan läpi tavallisen lain käsittelyjärjestestyksessä. Rampa hömötiainenkin ymmärtää, että laki tulisi käsitellä perustuslakimenettelyllä, mutta juuri hyväksytty kirjaus "Suomi on EU:n jäsen" takaa, että perustuslain ylle kustaan. Suomen johtavat "valtiosääntöasiantuntijat", joiden haastatteluita tulemme lähipäivinä näkemään, määkivät perässä. Elämme historiallisia aikoja.

Vidqun Quisling olisi Jyrki Kataisesta hyvin hyvin ylpeä.

[Vörå]

Ilmoitus siitä, että ECB on tarvittaessa valmis setelirahoitukseen rauhoittaisi korkomarkkinat. Se ei tietenkään sinänsä poistaisi tarvetta tasapainottaa valtiontalouksia, lähinnähän se mahdollistaisi tämän. (Toki Saksan olisi hyvä harjoittaa melkoisen ekspansiivista politiikkaa.) Espanja ja Irlanti harjoittivat ihan järkevää, ihan vastuullista budjettipolitiikkaa: siellä ylikuumentuminen tapahtui siksi, etteivät olleet samassa syklissä Saksan kanssa, ja etenkin Irlanti eli valtaisia kulutusjuhlia, kun valuuttaa suorastaan tungettiin kuluttajille.

Euroalueen perimmäisenä ongelmana eivät ole ylivelkaantuneet ja epätasapainoiset valtiontaloudet (vaikka tämä onkin paikoitellen merkittävä ongelma) vaan koko eurojärjestelmän tietty toimimattomuus, ei pelkästään se, ettei ECB jostain ihmeellisestä syystä voi toimia keskuspankkina, koska silloin tulee 20-luku ja Ranska miehittää Ruhrin alueen vaan myös siksi, ettei Eurooppa oikein tässä muodossaan yksinkertaisesti kykene olemaan USA. En totta puhuen tiedä, että jos tämä tiukempi ydin nyt syntyy, että pystyykö sekään lopulta olemaan kuin USA. Ehkä meidän olisi ainakin järkevää miettiä perusratkaisujamme uudelleen. Siis jos nyt jonkinlainen järki EU:ssa voittaa, eikä suistuta mihinkään täysin mahdottomaan lamaan, jolloin itkemme ja mietimme perusratkaisujamme uudelleen.

[jörgen100]

Tämä kaikki on mielenkiintoista, mutta toisaalta vain oire isommasta ongelmasta, Globalisaatiosta.

Globalisaatio on peikko jonka syyksi monasti laitetaan kaikkea mahdollista, talouden ongelmista hirmumyrskyihin, harvoin kuitenkaan mietitään sen merkitystä paikallisesti. Globalisaatio on kuin kone joka vaatii jatkuvaa virittämistä, käytännössä tämä tarkoittaa sitä että yritysten pitää panostaa yhä suurempiin yksiköihin ja sitä kautta tehokkuuteen.

Kreikka olisi pärjännyt mainiosti, jos he olisivat voineet suojata talouttaa ulkopuolisilta tekijöiltä.

Suomessa voisi ottaa esimerkiksi sen että kuinka monta pientä kauppaa on ABC-myymälät ajaneet konkurssiin? ABC voi tehdä useita tappiollisia vuosia, vaatia myymälöille pidennettyjä aukiolo aikoja ja sitä kautta ajaa sen kaikille tutun paikallisen kauppiaan, joko konkursiin tai avioeron kautta hermoromahdukseen.

Nyt joku älähtää, että miten tuo liittyy globalisaatioon, suoranaisesti ei mitenkään, mutta globalisaatio johtaa samanlaiseen tulokseen myös isommassa mittakaavassa. Suomi vs. Saksa vs. Kiina vs. Intia eikä vain Erkki vs. ABC

Se on tyhmä, joka uskoo että Kiinassa olot lähenisivät Suomea, eiköhän käy juuri toisin päin.

Lapsemme pääsevät varmasti tutustumaan orjuuden kaltaiseen yhteikuntamalliin, jotta Suomikin säilyttäisi kilpailukykynsä kiristyvässä globaalissa kilpailussa.

Heikoimmat ovat jo tipahtaneet ja ei niitä nyky keinoilla enään saada pinnalle.

[tyhmyri]

Kyllä setelirahoitus on vaarallinen tie, jolta ei välttämättä ole paluuta. Lisärahan painamisesta seuraa aina eksponentiaalisesti kasvava tarve painaa lisää rahaa.

Tuo ei pidä paikkaansa jos talouden perusta on edes suurin piirtein kunnossa. Keskuspankki voi efektiivisesti poistaa rahaa merkkinoilta vähentämällä lainaustaan ja korottamalla vaatimaansa korkoa. Mikäli rahan määrän vähentäminen on liian agressiivista, niin vaarana on reaalitaloudessa nopeasti näkyvä taloudellisen aktiviteetin väheneminen.Uhkana likviditeettiloukku ja deflatorinen kehitys.

Kuten on käytännössä havaittu, niin rajukaan rahan määrän lisääminen ei välttämättä näy mainittavana inflaationa tai valuutan arvon laskuna.

[Octavius]

Eurokommunistien viimeinen oljenkorsi, eli setelirahoitus lienee aivan varmaa, koska euroalueen rahoitusjärjestelmä on suistumassa kuiluun:

http://www.zerohedge.com/news/complete-and-annotated-guide-european-bank-run

Kaikki cds-indikaattorit näyttävät yhtä punaista kuin loppuvuodesta 2008. Kaikki odottavat vain ensimmäistä suurta pankkiruumista.

Setelirahoituksen jälkeen voidaan taas huokaista vähän aikaa eli valhe jatkuu ja ongelmat paisuvat. Mutta onneksi setelirahoitus ei aiheuta inflaatiota, eli voimme huokaista helpotuksesta.

[tyhmyri]

[...]Setelirahoituksen jälkeen voidaan taas huokaista vähän aikaa eli valhe jatkuu ja ongelmat paisuvat. Mutta onneksi setelirahoitus ei aiheuta inflaatiota, eli voimme huokaista helpotuksesta.

Kierrossa olevan rahan määrän kasvu ei yksinään ole riittävä edellytys hyperinflaatiolle. Kierrossa olevan rahan määrän voimakas kasvu voi yhdistyä myös deflaatioon kuten Japanissa. Japanissa se ei ainakaan inflaatiota aiheuttanut vaan deflaatio senkun porskutti.

[Octavius]

Artikkeli lähes 10 vuoden takaa kertoo, miten kommunismista voi parantua: http://www.hillsdale.edu/news/imprimis/archive/issue.asp?year=2004&month=04.

Tarina kertoo miten velkasuohon lähes uponnut ja kilpailukykynsä menettänyt Uusi Seelanti nousi nopeasti teollisuusmaiden eturiviin.

Kun uusi (markkinataloutta ajava) hallitus valittiin vuonna 1984, se yksilöi kolme ongelmaa: liian paljon menoja, liian paljon verotusta ja liikaa keskusohjausta.

Tulokset ovat/olivat oikeasti mykistäviä: julkisten menojen osuus BKT:stä laski 44 %:sta 27 %:iin, ostovoima on kasvanut hurjasti, työttömyys on tuntematon käsite ja kaikki infra toimii parhaalla mahdollisella tasolla. Mainittakoon, että Suomessa julkisten menojen osuus BKT:stä on 56-60 %:n välissä.

Euroalue tekee juuri päinvastoin - aivan kuin kommunistisessa talousjärjestelmässä tehdään: lisätään valtion sisäisiä ja valtioiden välisiä tulonsiirtoja ottamalla velkaasekä lisätään keskusohjausta. Artikkeli kannattaa lukea ajatuksella, vaikka se on aivan markkinatalouden perusoppien kertaamista. Esimerkit esim. julkisen koneiston uudelleen muokkaamisesta ovat loistavia.

[citizen]

Tuo ei pidä paikkaansa jos talouden perusta on edes suurin piirtein kunnossa. Keskuspankki voi efektiivisesti poistaa rahaa merkkinoilta vähentämällä lainaustaan ja korottamalla vaatimaansa korkoa. Mikäli rahan määrän vähentäminen on liian agressiivista, niin vaarana on reaalitaloudessa nopeasti näkyvä taloudellisen aktiviteetin väheneminen.Uhkana likviditeettiloukku ja deflatorinen kehitys.

Siitä, että talouden perusta on tällä hetkellä kunnossa, ei seuraa, että se on sitä myös haitallisen talouspolitiikan harjoittamisen jälkeen.

Setelirahoitus, aivan kuten verotus, heikentää talouden perustaa, jolloin inflaatiosta tulee itseään eksponentiaalisesti vahvistama voima.

Tällä hetkellä harjoitettava politiikka on hyvän rahan siirtämistä huonompiin kohteisiin, poliittisista liittovaltiota kannattavista syistä.

Talouden historia ei tunne taikaseinää, jonka avulla valtio voisi luoda hyvinvointia ikuisesti tai edes pitkän aikaa.

Kuten on käytännössä havaittu, niin rajukaan rahan määrän lisääminen ei välttämättä näy mainittavana inflaationa tai valuutan arvon laskuna.

Yhdysvaltojen dollarin taikaseinä on paljon euroa kestävämpi sotilaallisen ja poliittisen voiman ansiosta. Euro on lähinnä vitsi, jolla ei ole edes demokraattista legitimiteettiä.

[Vörå]

Mainittakoon, että Suomessa julkisten menojen osuus BKT:stä on 56-60 %:n välissä.

Ei todella ole. Ja löysin vuodelta 2006 tiedon, jossa Uusi-Seelanti oli 40%:ssa (eli ero Suomeen ei olisikaan kovin mainittava). Vaikea sinänsä pitää Uutta-Seelantia minään kovin edustavana esimerkkinä verrattuna Länsi-Euroopan talouksiin - sen kehitys on noudatellut aika erilaista logiikkaa, mikä nyt tuskin ihme onkaan, kun ottaa huomioon sen eksentrisen sijainnin ja taloushistorian. Anyway, sinä voisit tutustua vaikkapa oheiseen teokseen, jossa verrataan teollistuneita maita keskenään perustuen varallisuuden jakautumiseen.

http://www.amazon.com/Spirit-Level-Equality-Societies-Stronger/dp/1608190366

Pohjoismaisen mallin maat pystyvät takaamaan kautta linjan korkeatasoisen yhteiskunnan, jossa sosiaalinen liikkuvuus on nopeampaa perustuen tietysti koululaitoksen avoimuuteen sekä tiettyihin keskeisiin turvaverkkoihin. Eli vanhempien asema ennustaa lasten sosiaalista asemaa paljon selvemmin esim. USA:ssa ja Britanniassa kuin Suomessa. 80-luvun pääomamarkkinoiden liberalisoinnin jälkeen yhä selvempi trendi näyttää olevan se, että varallisuus aivan suhteettomasti mitättömän pienelle väestöryhmälle, kun taas keskiluokka joutuu ponnistelemaan yhä voimakkaammin pysyäkseen paikallaan (tämä on selvimmin näkyvissä USA:ssa, jossa keskiluokan ansiokehitys ei todellakaan ole kehittynyt samaa vauhtia kuin kokonaistalous).

[Vörå]

Setelirahoitus, aivan kuten verotus, heikentää talouden perustaa, jolloin inflaatiosta tulee itseään eksponentiaalisesti vahvistama voima.

Niin paitsi kun ei, siis sellaisissa talouksissa, joihin meitä on järkevää ja empiirisesti perusteltua verrata. Oletkohan lukenut vähän liikaa Ayn Randia varsinaisten taloustieteellisten tekstien sijasta?

[Octavius]

Mainittakoon, että Suomessa julkisten menojen osuus BKT:stä on 56-60 %:n välissä.

Ei todella ole.

Ai ei vai? http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menotsektoreittain/

No - tavallaan olet oikeassa, prosentti voi nousta ensi vuoden aikana yli kuudenkympin.

[Kimmo Pirkkala]

Mainittakoon, että Suomessa julkisten menojen osuus BKT:stä on 56-60 %:n välissä.

Hmm... jos kokonaisveroaste hengailee jossain 43,5% paikkeilla, niin selitätkö eron?

Edit. luku korjattu, v. 2006 se oli tuo...

[Octavius]

Mainittakoon, että Suomessa julkisten menojen osuus BKT:stä on 56-60 %:n välissä.

Hmm... jos kokonaisveroaste hengailee jossain vajaan 40% paikkeilla, niin selitätkö eron?

Ero tulee sosiaalirahastoista eli käytännössä eläkerahastoista.

Niin kuin olen monta kertaa todennut, tuo kokonaisveroastekin on aika hämäävä. Missään ei ole selvitetty, mikä on Suomen todellinen veroaste, johon olisi laskettu kaikki veroluoteiset maksut mukaan. Veikkaisin se olevan 50 %:n luokkaa.

Veroluonteisilla maksuilla tarkoitan esmes: auton käyttömaksu, lentoliikenteen maksuja, aselupaa, tv-lupaa, metsänhoitomaksua, jne... Näidenhän määrä lisääntyy koko ajan.

[Vörå]

No - tavallaan olet oikeassa, prosentti voi nousta ensi vuoden aikana yli kuudenkympin.

Niin no, minä ajattelin viattomuuksissani, että viittasit sellaiseen dataan jota on. Johon voisi silloin viitata. Eli siis viime vuonna osuus oli 55%, OECD:n tilastoista löysin vuodelle 2009 Uudelle-Seelannille luvun 42%.

[Vörå]

Mainittakoon, että Suomessa julkisten menojen osuus BKT:stä on 56-60 %:n välissä.

Hmm... jos kokonaisveroaste hengailee jossain vajaan 40% paikkeilla, niin selitätkö eron?

Ero tulee sosiaalirahastoista eli käytännössä eläkerahastoista.

Tämä on muuten kiinnostava osuus, huomasin joku aika sitten, että peruskategoriat olivatkin: valtio, kunnat ja sosiaalirahastot, joita en aiemmin muista, että olisi näin selvästi eroteltu. Tietäisiköhän joku taustoja tälle? Sinänsä tämä keskustelu julkisen sektorin osuudesta on lähinnä ideologinen, eikä sillä ole juuri välitöntä tekemistä tämän lähiviikkoina tai kuukausina uhkaavan haaksirikon kanssa, mikä tulee johtumaan ECB:n kieltäytymisestä viime kädessä taata euro, jos se siis - käsittämättömästi - tulee siitä loppuun asti kieltäytymään.

Minusta tuollainen n. 40% on järkevä osuus julkiselle taloudelle. Me itse asiassa tarvitsemme hyvin syvällekäyviä rakenneuudistuksia, että pystyisimme säilyttämään hyvinvointivaltion. Raskaita rakenteita on pakko purkaa kovallakin kädellä, eikä mikään kuntauudistus ole kuin vaatimaton alku prosessille. Helpoimmalla päästäisiin, jos tehtäisiin Osmo Soininvaarasta diktaattori. Taitaa Osmo-setä olla ainoa henkilö maassa, jolla ylipäänsä on kokonaisnäkemys asiasta (mikä onkin valtaisa byrokraattisten rakenteiden vyyhti).

[asaura]

Mainittakoon, että Suomessa julkisten menojen osuus BKT:stä on 56-60 %:n välissä.

Hmm... jos kokonaisveroaste hengailee jossain 43,5% paikkeilla, niin selitätkö eron?

Eroa tekee edellä jo mainittujen lisäksi valtion ja kuntien velkaantuminen, joka on nyt vissiin luokkaa pari prosenttia BKT:stä vuodessa.

[Octavius]

Mainittakoon, että Suomessa julkisten menojen osuus BKT:stä on 56-60 %:n välissä.

Hmm... jos kokonaisveroaste hengailee jossain vajaan 40% paikkeilla, niin selitätkö eron?

Ero tulee sosiaalirahastoista eli käytännössä eläkerahastoista.

Tämä on muuten kiinnostava osuus, huomasin joku aika sitten, että peruskategoriat olivatkin: valtio, kunnat ja sosiaalirahastot, joita en aiemmin muista, että olisi näin selvästi eroteltu. Tietäisiköhän joku taustoja tälle? Sinänsä tämä keskustelu julkisen sektorin osuudesta on lähinnä ideologinen, eikä sillä ole juuri välitöntä tekemistä tämän lähiviikkoina tai kuukausina uhkaavan haaksirikon kanssa, mikä tulee johtumaan ECB:n kieltäytymisestä viime kädessä taata euro, jos se siis - käsittämättömästi - tulee siitä loppuun asti kieltäytymään.

Minusta tuollainen n. 40% on järkevä osuus julkiselle taloudelle. Me itse asiassa tarvitsemme hyvin syvällekäyviä rakenneuudistuksia, että pystyisimme säilyttämään hyvinvointivaltion. Raskaita rakenteita on pakko purkaa kovallakin kädellä, eikä mikään kuntauudistus ole kuin vaatimaton alku prosessille. Helpoimmalla päästäisiin, jos tehtäisiin Osmo Soininvaarasta diktaattori. Taitaa Osmo-setä olla ainoa henkilö maassa, jolla ylipäänsä on kokonaisnäkemys asiasta (mikä onkin valtaisa byrokraattisten rakenteiden vyyhti).

Keskustelu julkisen sektorin osuudesta ei todellakaan ole ideologinen, vaan se on asian ydintä. Olen aivan samaa mieltä siitä, että julkisten menojen 40 %:n taso on ok. Suuruusluokkana 40 % julkisesta sektorista on siis karsittava. Tämä on kylmä fakta ja kyse on lähinnä siitä, teemmekö sen itse vai leikimmekö loputonta piirileikkiä eurokommareiden kanssa ja tuhoamme kansantalouden lisäksi myös itsenäisyytemme ja moraaliperustamme.

Tuosta Uudesta Seelannista vielä sen verran, että miten ihmeessä sen eksentrinen sijainti vaikuttaa sen käyttämiseen julkisen sektorin tehostamisen esimerkkinä? Käsittääkseni esmes Sauli Niinistö ainakin oli kova Uuden Seelannin ihmeen -fani VM-aikanaan. Maassa on ollut luonnollisesti poliittisen kierron mukaan kommarit välillä vallassa, joka ylläripylläri johti talouden kääntymiseen alamäkeen ja velka on ylittänyt jo paikallisten Kataisten johdolla 25 % GDP:stä. Joka tapauksessa esimerkiksi henkilöverotus taitaa maassa olla tuon markkinatalouden ehdoilla tehdyn reformin jälkeen vieläkin OECD:n alhaisin tai alhaisimpia.

P.s. Tuon Osmo-heiton on pakko olla vitsi. Tuolle ei voi edes nauraa. Kaveri on opetellut yhteiskunnan ja talouden toimintaa tietokonepelistä.

Edit: muisti petti osittain ja korjaus Uuden Seelannin valtionvelkaan. Uuden Seelannin niskalenkittäjät ovat saaneet velan nousemaan noin 25 %:iin GDP:stä - siis ei yli 30 %:n.

[tyhmyri]

Käsittääkseni yksi syy eritellä eläkemaksut erillisenä ryhmänä on se, että noin voidaan paremmin nähdä eri maiden järjestelmien kustannukset vertailukelpoisella tavalla.

Muuten, vuoden 2010 osalta Uuden Seelannin (NZ) ja Suomen (FI) työttömyysprosentit ovat NZ 6,53%, FI 8,38% (IMF). Vuonna 2008 alkanut lama on purrut NZ:n taloutta aika pahasti. Julkisen sektorin kokonaiskulut NZ 35,13% ja FI 55,11% (IMF). Julkisen sektorin kokonaistulot mukaanlukien verot ja kaikki maksut on NZ 29,17% ja FI 52,35% (IMF). Huomatkaa, että molemmat maat velkaantuvat tällä hetkellä aika nopeasta koska vienti on molemmilla pudonnut aika reippaasti, tällä velkaa on hetkellä NZ 32% ja Fi noin 50% ilman PIGS-lahjoituksia (IMF).

FI ja NZ työttömyyttä verrattaessa on ehkä aihetta huomata, että osa-aikatyöläisiä on NZ 22,4% ja FI 11,5% työssäkäyvistä (OECD). Tarkkaa dataa siitä mikä on osa-aikaisuuden vapaaehtoisuusaste en jaksanut kaivaa, mutta muistaakseni osa-aikainen työ on vaihtoehto vain silloin jos sille ei ole vaihtoehtoja. Lisäksi kannattaa huomata, että NZ on maanviljelysmaa, pinta-alasta maanviljelyskäytössä 43,2% kun FI luku on 7,56% (FAO). Vuonna 2006 vertailukelpoinen tuotannollisen teollisuuden osuus taloudesta oli NZ 24,97% ja FI 33,57%, mihin on sisällytetty myös elintarviketeollisuus (OECD).

Toisin sanoen NZ on maatalousmaa kun FI on teollisuusmaa. Selittänee pitkälti sitä miksi työttömyys on alhaista samoin kuin monet julkisen sektorin menot. Lisäksi pitkät etäisyydet parantavat kotimarkkinatyöllisyyttä, halvan tavaran tuominen ei ole kannattavaa eikä helposti pilaantuvaa edes voi tuoda. Paitsi ehkä Australiasta.

Maatalousmaan ja teollisuusmaan vertailu ei ole niin suoraviivaista kuin luulisi vaikka ei käy kieltäminen, että NZ ei ole hoitanut asioita mitenkään huonosti toisiin maatalousmaihin verrattaessa.

Edit: Näyttää olevan eroja eri lähteiden numeroissa. Osasta vaikuttaa olevan siivottu pois vertailukelvottomat erät ja osasta ei. Hankalaa suora vertaaminen joskin OECD ja IMF ovat suhteellisen luotettavia.

[Octavius]

...Maatalousmaan ja teollisuusmaan vertailu ei ole niin suoraviivaista kuin luulisi vaikka ei käy kieltäminen, että NZ ei ole hoitanut asioita mitenkään huonosti toisiin maatalousmaihin verrattaessa.

Hillitön kuukkelointi tuotti siis tuloksia. Onnitteluni, vilpittömät sellaiset.

Kertoisitko vielä, miten Uuden Seelannin (maatalousmaan) julkisen sektorin tehostaminen käyttäminen esimerkkinä ei käy?

Mikä Teitä Kokoomusviheriäisiä oikein vaivaa? Oletteko todella noin tyhmiä kuin annatte ymmärtää?

Jos maa menee syömävelalla, niin vaihtoehtoja lienee kaksi. Joko karsitaan julkista sektoria tai lisätään tuloja viennin kautta. Viherkokoomus on ajanut Suomen jo nyt verohelvettiin, jota ei oikein siilinjärveläinen apukoulun kouluavustajakaan voi enää kiristää. Veroaste on jo nyt maailman korkein / korkeimpia. Kauppatase on suuruusluokkaa 30 % alle sen tason, jolla hyvinvointisuomea pidettiin pystyssä. Ilmastomuutoksen ja kaiken muun idiootti-holhonnan avulla on ajauduttu tilanteeseen, jossa yrittäjät Suomesta muuttavat Viroon ja halpatyöläiset roudataan Virosta Suomeen. Tuo oli vain yksittäinen esimerkki, mutta ei tarvitse todellakaan olla Einstein, että ymmärtää miten kansantaloudelle käy tuon käsittämätöntä ja omahyväistä hulluutta sisältävän ajattelun kautta.

Oikeasti - herätkää nyt!

Ai niin - kannetaan vastuuta, otetaan markkinavoimista niskalenkki, leikitään olevamme haukkatarhan kukkoja, maksatetaan Suomen ALV:t japanilaisilla (voisin jatkaa vielä Jygän sitaateilla, mutta en viitsi) ja annetaan anaaliraiskauksen jatkua:

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan Suomi on valmis harkitsemaan EU:n perussopimusten muuttamista. Katainen sanoi pääministerin haastattelutunnilla Radio Suomessa, että Suomi on periaatteessa valmis hyväksymään "terveen järjen mukaista taloudenpitoa" vahvistavia muutoksia.

Voi Jeesus sentään.

[FadeAway]

http://online.wsj.com/article/SB10001424052970203710704577050360748379688.html?mod=europe_home

http://www.talouselama.fi/uutiset/eurobondipaperi+vuosi+julki+kolme+ehdotusta+yhteisveloiksi/a725665

EU:n komissio on luvannut julkistaa keskiviikkona ehdotuksen siitä, miten niin sanotut eurobondit voitaisiin toteuttaa.

The Wall Street Journal -lehti julkisti jo sunnuntai-iltana vielä julkistamattoman ehdotuksen ydinkohdat. Raportti toteaa, että eurobondit eli euroalueen yhteiset velkakirjat voidaan toteuttaa eräänlaisen kevytversiona ilman EU:n sopimusten muutoksia. Suurin hyöty kuitenkin saadaan, jos EU:n sääntöjä muutetaan.

Lehden mukaan 40-sivuisessa raportissa on esitelty kolme eri vaihtoehtoa eurobondeille.

Kunnianhimoisin tavoite on korvata kaikki valtioiden velkakirjat yhteisesti taatuilla eurobondeilla. Näin jokainen valtio takaisi kaikkien muiden valtioiden velat. Eurobondeiksi muutettaisiin sekä valtioiden tulevat velat että jo olemassa olevat.

Toinen vaihtoehto korvaisi valtioiden velkakirjat osittain eurobondeilla johonkin rajaan asti, esimerkiksi alle 60 prosentin bruttokansantuotteesta suuruisiin velkoihin. Kun valtio ottaa tätä rajaa enemmän velkaa, sen pitäisi laskea liikkeelle omia velkakirjoja.

Kumpikin vaihtoehto edellyttäisi EU:n perussopimuksien muuttamista.

Kolmas vaihtoehto olisi, että eurobondit korvaisivat joitakin kansallisia velkakirjojen liikkeellelaskemisia, mutta muut valtiot takaisivat niitä vain rajatusti. Tämä olisi vähiten hyödyllinen ratkaisu, mutta se olisi toteuttavissa nopeasti ja ilman muutoksia EU:n sopimuksiin.

EU:n komission paperi kutsuu eurobondeja häveliäästi "vakausbondeiksi", WSJ kertoo.

Komissio julkistaa raporttinsa näillä näkymin keskiviikkona. Sen on tarkoitus toimia keskustelunavaajana eurobondeille.
Rajaviivat ovat jo ennalta aika hyvin tiedossa: Saksan vetämä EU:n pohjoinen blokki suhtautuu nihkeästi ajatukseen, kun taas Etelä-Euroopassa ajatus herättää enemmän vastakaikua.

Raportti nostaa WSJ:n mukaan esille huolen, että yhteisesti taatut velat saattaisivat heikentää velkaantuneiden maiden halua tehdä rakenteellisia uudistuksia talouksiinsa. Eurobondien käyttöönotto edellyttäisi myös talouskurin kiristämistä - mikä sekään ei onnistu ilman EU:n sääntöjen muuttamista.

Nyt on bondeja kaupan. Haluatko kevyt bondin vai otetaanko täyteen summaan ?
Suomen osalta muistaakseni tämä täysi versio tarkoittaa velkojen reilua tuplaantumista ja kevyt versio että maksetaan tuhlaajamaiden velat 60% saakka.