Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Jakerp]

Jakerp: Tuo pääkaupunkiseudun asuntojen hintakuplan pitäisi johtaa siihen, että firmat muuttavat muualle. Jenkeissä Texas on hyötynyt halvoista asunnoista, mikä on mahdollistanut alhaisemmat palkat ja paremman työllisyyden. Miksi moinen ei toimisi Suomessa?

Ei pysty muuttamaan, koska asiakkaat ovat PK-seudulla myös. Monella alalla on pakko toimia siellä missä asiakkaat ovat. Yksi ala, jolla erityisesti on ollut vaikeuksia saada työvoimaa PK-seudulle poskettomien asumiskustannusten takia on kaupan ala. Kauppoja ei voi siirtää pois sieltä missä asiakkaat ovat, eivätkä työntekijät voi kovin pitkän matkan päästä matkustaa työpaikalleen ilman, että matkustus kustannukset nousevat mielettömiksi.

Muita tälläisia aloja ovat erilaiset huolto tehtävät ei firmaa voi siirtää pois sieltä missä asiakkaat ovat. Monia muitakin aloja, on jotka väistämättä kärsivät työvoman saatavuus ongelmista, koska palkkoja ei ole varaa nostaa vastaamaan asumiskustannuksia.

Suurin osa ruokakauppojen asiakkaista ei ole tutkimusten mukaan valmiita matkustamaan 200km jokaisella Ruokaostos reissullaan.

Kaupan alan työntekijälle jää ihan oikeasti se 500€ enemmän käteen jossakin pienellä paikkakunnalla, jossa asumiskustannukset ovat oikeasti pienet verrattuna PK-seudun saman alan työntekijöihin. Työehtosopimukset eivät ole vuosikymmeneen seuranneet PK-Seudun asumiskustannuskehitystä eivätkä salli, että PK-Seudun työntekijöille maksettaisiin sen verran enemmän, että asumiskustannusten ero oikeasti tulisi katetuksi.

Eli ongelma on liian jäykät työmarkkinat jotka eivät pysty huomioimaan paikallista kustannustasoa, mutta myös mielettömät asumiskustannukset. Eli taloudessa oleva rakenteellinen ongelma, joka aiheuttaa taloudellista tehottomuutta. Toistaiseksi ongelma ei vielä ole noussut niin pahaksi, että olisi tarvinnut tehdä mitään, mutta esimerkiksi seuraavalla tupokierroksella siivojien palkkoja korotetaan 15-20%. Jotta karannut kustannustasoa saadaan kiinni ja, jotta työntekijät voivat maksaa mielettömia asumiskustanuksia paremmin.

[HaH]

Hyviä uutisia. Merkel sanoo entistä suoremmin missä kaappi seisoo.

Loistokasta. Toivottavasti Saksan linja pitää.

[tyhmyri]

Työehtosopimukset eivät ole vuosikymmeneen seuranneet PK-Seudun asumiskustannuskehitystä eivätkä salli, että PK-Seudun työntekijöille maksettaisiin sen verran enemmän, että asumiskustannusten ero oikeasti tulisi katetuksi.

Nyt en todellakaan ymmärrä logiikkaasi. Tähän mennessä en ole ollut kertaakaan tilanteessa, jossa työehtosopimus määrittelisi mitään ylärajaa maksettavalle palkalle. Työehtosopimukset ovat ainakin tähän mennessä määritelleet alarajat, eivät ylärajoja.

Ei ole yksittäinen kerta kun olen sopinut työntekijälle maksettavaksi huomattavastikin enemmän kuin työehtosopimusten ns normaalitason.

Toisin sanoen perustelusi on minusta huuhaata.

[Kimmo Pirkkala]

^^^Suomelle olisi terveellistä hajauttaa sitä kaikkea julkishallintoa, mikä on johtanut kaiken elinkeinoelämän liialliseen keskittymiseen pääkaupunkiseudulle. Kun Suomessa olisi useita suht tasapäisesti keskenään kilpailevia aluekeskuksia, olisi tilanne paljon terveempi.

Ketä pääkaupunkiseudun loputon kasvu hyödyttää? Ei ketään, paitsi niitä joilla on rahat kiinni siinä 'kuplassa', jota mm alueen asuntomarkkinoille on rakennettu.

[ttw]

Timo Soini maikkarin huomenta suomen haastattelussa

http://katsomo.fi/?progId=75447

EDIT:
"Irlanti voi tarvita toisen pelastuspaketin"

Irlannin talous on Kreikkaa ja Portugalia paremmassa kunnossa, mutta se ei tarkoita, etteikö maa saattaisi tarvita toista pelastuspakettia, ajatushautomo Capital Economicsin ekonomisti Ben May sanoo.
Viime aikoina Irlannin taloudesta on kuulunut parempia merkkejä. Maan valtionlainojen korot laskivat heinäkuun lopulla samaan aikaan, kun Italian ja Espanjan korot nousivat. Mayn mukaan Irlannilla on silti edessään "valtava haaste", kun se yrittää saada valtiontaloutensa "tukevalle alustalle".

– On yhä olemassa suuri todennäköisyys, että Irlanti hakee lopulta toista pelastuspakettia ja joutuu uudelleenjärjestelemään velkojaan, May sanoi.

Irlannin velkakirjojen koronlasku johtuu Mayn mukaan muun muassa Irlannin saaman apupaketin koosta. Toisin kuin esimerkiksi Portugalille, paketti takaa Irlannille tukevan rahoituksen vuoteen 2013 asti. Irlannilla on siten aikaa näyttää, että se saa taloutensa taas raiteilleen.

Irlanti onkin Mayn mukaan tehnyt enemmän kilpailukykynsä eteen kuin muut kriisimaat. Lukujen valossa Irlannilla on hyvät mahdollisuudet vientivetoiseen toipumiseen.

Mayn mukaan toiveikkuutta nakertavat Britannian ja Yhdysvaltojen huonot kasvuluvut. Maat ovat Irlannin keskeisiä vientikohteita. Myös euron vahva kurssi haittaa Irlannin vientiä.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/08/22/irlanti-voi-tarvita-toisen-pelastuspaketin/201111657/12

[skrabb]

Jaksa Jutta jaksa!
21.08.2011 Kirjoittaja: Antero Leppänen

Se, jolla on tietoa, on valtaa. Niillä, jotka omistavat joukkotiedotusvälineitä, on vielä enemmän valtaa ja he voivat välittää lähes mitä tietoa tahansa. Heidän ei tarvitse tyytyä kuvamaan ulkoista maailmaa, koska he voivat luoda omaa todellisuuttansa ja myydä sitä aamulääkeannoksina tuulipukukansalle. Kahiseva kansanosa olemme me.

Helsingin Sanomiakin seuraavana olen viettänyt piinaviikkoa, kun olen lueskellut lehden kolumneja Suomen ja Kreikan välisestä vakuusjärjestelystä. Ymmärrettävästä syystä en koskaan tullut lukeneeksi Pravdaa alkukielellä. Siitä huolimatta en usko, että se olisi voinut kannanotoissaan olla yksisilmäisempi kuin vakuuksista kirjoittaneet HS:n kolumnistit.

Aikoinaan vitsailtiin, että Pravdaa (suom. totuus) ei voinut käyttää valkean tekemiseen, koska totuus ei pala tulessakaan. Ainakin päättyvällä viikolla sama koski Herran Sanomaa, joka tunnetusti on yksiselitteisesti ainoa oikea totuus.

Kotimaan politiikassa julkisuutta hallitsee kaikissa tiedotusvälineissä valtiovarainministeri Jutta Urpilainen. Se on ymmärrettävää, koska nyt on valmistumassa hänen talousarvioehdotuksensa; vakuusasia taas on menossa euromaiden käsittelyyn. Uutisartikkelit ovat olleet pääsääntöisesti asiallisia, mutta kolumnistien yksisilmäisyys on suoraan verrannollinen omien sivujeni subjektiivisuuteen.

HS:n kolumnistit ovat kuin korppikotkia, jotka kiertelevät ympäriinsä etsimässä raatoa. Oikeista haaskalinnuista nämä ns riippumattomat kolumnistit eroavat siinä, että he valikoidusti yrittävät itse tehdä raadon päästäkseen sitten nokkimaan himoitsemansa aterian.

Hesarin haaskalinnut ovat päättäneet yrittää tehdä Jutta Urpilaisesta raadon, ja siihen heillä on täsmälleen yksi syy: paras demari on haaskaksi nitistetty demari. Ensimmäinen yritys tällä valitulla tiellä ajoittui Urpilaisen valintaan puheenjohtajaksi, toinen vaalikampanjaan. Siinä kävi vain niin, että Jutta oli television keskusteluissa niin suvereeni, että kahiseva kansa saattoi todeta asian itse ilman puolueellisen välikäden vaikutusta. Nyt on sitten kolmannen yrityksen aika.
[...]

Koko juttu:
http://blogit.demari.fi/leppa/2011/08/21/jaksa-jutta-jaksahttpwww-anteroleppanen-fiblogi/

Kirjoituksen kommenttiosiosta poimittua:

Pentti I. Lumme kirjoitti:
elokuu 21, 2011 1:59 pm

HESARIN DEMARIVASTAISUUS. Helsingin Sanomien demarivastaisuus on viime vuosina ollut todella lujaa ja nyt vain kiihtynyt. Matti Tyynysniemen kolumni (20.8.2011) "Vakuudet ovat vastuutonta pelleilyä" on todella viime aikojen demarivastaisuuden huippu. Hesari on asettunut ylivoimaisen levikkinsä perusteella – muita valtuuksia ei tiettävästi ole – ikäänkuin poliittisen elämän ylituomarin asemaan. Täytyy seurata. PENTTI I. LUMME

Antero Leppänen kirjoitti:
elokuu 21, 2011 9:06 pm

Kiitos kommentistasi Pentti Lumme!
Kiinnitin huomiota aivan samaan kolumniin kuin sinä. Olen antanut sen kirjoittajalle HS:n jäsentenvälisissä kultamitalin viime viikon "ansioista". Hopea meni tämän päivän kolumnisti Vappu Kaarenojalle. En tiedä, onko sattumaa, että molemmat ovat melko tuntemattomia nimiä. Ovatko he saaneet likaisen työn tehtäväkseen? Mene ja tiedä.

HS - Kotimaa - 21.8.2011 - 2409 merkkiä - 1. painos
MAAN PINNALTA

Jokamiehen vakuudet
Suomen ja Kreikan humaani vakuuusmalli ei kelpaa pankille.

VAPPU KAARENOJA [email protected]
KIRJOITTAJA ON HS:N POLITIIKAN TOIMITTAJA.

Demareiden kesäpäiville tulleet toimittajat heräsivät viime tiistaina pettymykseen. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) oli ottanut hatkat kesken kesäpäivien. Närkästys vaihtui pian intoon, kun syy äkkilähtöön selvisi: vihdoin edistystä vakuusasiassa!

Oli jo aikakin tapahtua. Koko kesän Urpilainen ja pääministeri Jyrki Katainen (kok)jankuttivat samaa: jos Suomi ei saa tuhlarimaille myöntämilleen lainoille vakuuksia, Suomi ei voi osallistua lainapaketteihin. Sanamuodot vaihtelivat, mutta ajatus tuli selväksi. Ei apua ilman vakuuksia.
Siihen, mistä käytännössä maksukyvytön Kreikka tempaisisi vakuudet, ei saatu vastausta.

Koko kesän jatkuneen jankutuksen jälkeen olikin virkistävää kuulla, että vakuusongelma on viimein ratkaistu.
Kello 16 tiistaina Urpilainen ilmestyi toimittajien eteen kertomaan, mitä kreikkalaisilla on meille tarjottavana.
Saisiko Suomi vakuudeksi Rhodoksen? Kuolleen filosofin? Vai doorialaisen marmoripylvään?
Ei, vaan riihikuivaa käteistä.

Nerokasta!

Valtiovarainministeriössä oli selkeästi ajateltu boksin ulkopuolelta.
Innostuksen jälkeen tuli hämmennys. Kreikalla ei ole rahaa.
Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki selitti tv-kameroille, että Kreikka ei anna Suomelle koko lainasummaa vastaavaa euromäärää vakuudeksi. Kreikka antaa vain osan siitä.

Suomi sijoittaa rahat toivoen, että sijoituksista karttuu Kreikalle lainattu summa.
Kreikka ja Suomi ovat venyttäneet vakuuden käsitteen aivan uusiin sfääreihin.

Suomen ja Kreikan välinen luova järjestely herättää kysymyksen: voinko minäkin taata asuntolainan käteisellä?
Sanotaan, että tarvitsen 100000 euron lainan asunnon ostoon.
En annakaan pankille lainani vakuudeksi asuntoni osakekirjaa, vaan anon lainaa hieman ylimääräistä, 120000 euroa.

Sitten palautan pankille 20000 euroa ja kehotan sitä sijoittamaan rahat viisaasti ja panemaan peukut pystyyn, että jonain päivänä kasassa on 100000 euroa. Jos minä en maksa lainaani, pankki saa pitää itse sijoittamansa vakuudet.

Tällä humaanilla mallilla kaikilla meillä on vakuuksia. Pitää vain lainata ne.

Soitan Nordeaan.
He eivät lämpene ajatukselle. He haluavat ihan oikeita vakuuksia.

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Jokamiehen+vakuudet/HS20110821SI1YO03ae1?free=Vappu Kaarenoja&date=20110722&advancedSearch=&

[Jepulis]

^^^Suomelle olisi terveellistä hajauttaa sitä kaikkea julkishallintoa,

Ja eiköhän siihen löydy vieläkin radikaalimpi ratkaisu, juuri sellainen mitä omatkin poliitikkomme parhaillaan markkinoi Kreikalle ja Portugalille, eli Helsinkiin sijoittunutta julkishallintoa voi yrittää pienentää ilmankin hajautusta. Sehän on koko talouskriisin osasyykin, eli Kreikka ja muut ovat valtioina eläneet yli varojensa.

Uusi budjettiehdotus on kaukana tasapainoisesta, sekä lisäksi siinä on mukana BKT:n kasvuun liittyviä oletuksia, jotka on vähintään epävarmoja. Pieni muutos esimerkiksi sanotaanko Nokian tuotannon suhteen ja siitä lähtee BKT luvut toiseen suuntaan, eli samalla verotulot. Tietysti se on kaksisuuntaista.

Lisäksi valtio sälyttää osan säästöistä kuntien harteille. Tämä käytännössä tarkoittaa, että on epävarmaa säästyykö rahat julkistaloudesta kokonaan. Vertailun vuoksi kuntien julkinen velka on ainakin 11 miljardia. En ole kuullut yhtään toimenpidettä, jossa valtio olisi tehnyt muuta kuin yrittänyt lisätä palveluita kuntien tehtäväksi. Täytyy olla edes muutama asia, jossa kunnat voitaisiin helposti velvoittaa säästämään julkismenoja, jos löytyy vastaavia menoreikiäkin.

Valtiovarainministeriön mukaan Suomen valtionvelka olisi ensi vuoden lopussa 88 miljardia euroa, se toki vasta noin puolet BKT:sta mutta valtion 52,2 mrd budjetista velkaa on 2012 lopussa 169%. Päälle ei montaa lisälainaa etelään tarvitse kun Suomen vankka talous on korttitalo. Tietysti on aina toinen puoli, voihan teoriassa tulla jotain uutta, voi tulla ennakoimaton tuotannon kasvu. Valtion toimenpiteet ei vain vakuuttavilta näytä. Viherpiipertäminen näyttää sensijaan saavan entistä suurempaa jalansijaa arkitodellisuudessa, kansainvälinen kilpailykyky on jotain etäistä, mitä poliitikkojen mielestä voi kannustaa helpoiten hurskailla sanakäänteillä ja jollain ideologisväritteisillä lausunnoilla tuulimyllyistä.

[Jakerp]

Nyt en todellakaan ymmärrä logiikkaasi. Tähän mennessä en ole ollut kertaakaan tilanteessa, jossa työehtosopimus määrittelisi mitään ylärajaa maksettavalle palkalle. Työehtosopimukset ovat ainakin tähän mennessä määritelleet alarajat, eivät ylärajoja.

Ei ole yksittäinen kerta kun olen sopinut työntekijälle maksettavaksi huomattavastikin enemmän kuin työehtosopimusten ns normaalitason.

Toisin sanoen perustelusi on minusta huuhaata.

Kyllä näitä epävirallisia ylaraja sopimuksia maksettavassa palkkatasossa on niistä ei vain virallisesti puhuta.  TES vähemmän ei tietenkään voi maksaa. Olen ollut niin monessa paikassa töissä ja niin monessa isossa suomalaisfirmassa, että tiedän palkkatason tarkkaan. Ai mitenkö tiedän sanotaanko, että olin minulla on ollut suora pääsy palkanlaskenta järjestelmiin työtehtävieni takia. En tietenkään voi salassapitosopimuksen takia tarkempia tietoja antaa firmoista ja palkoista, mutta tiedän sentilleen mitä missäkin maksetaan ja kenellekin ihan henkilöiden nimistä ja työtehtävistä lähtien.

Voin kyllä sen sanoa, että sieltä löytyisi paljonkin pöyhittävää ja tutkittavaa joitakin juttuja on jo paljastunut kuten metsäfirmojen puunostokartelli, josta on tulossa miljardin euron lisälasku metsäfirmoille. Se on hyvä nykyajassa, että tavalliset ihmisetkin voivat paljastaa näitä kupruja. Ajatteleppa jos paljastuisi, että maksettavat palkat ovat yllättävän samaa tasoa eikä oikeaa palkkakilpailua oikeasti olekaan olemassa Suomessa suurempien yritysten välillä.

Se on aina hauska huomata miten sokeasti keskiverto suomalainen uskoo viranomaisiin ja suuryrityksiin. Aivan pyytettömän sokeaa lapsen uskoa.

[Kimmo Pirkkala]

^^^Suomelle olisi terveellistä hajauttaa sitä kaikkea julkishallintoa,

Ja eiköhän siihen löydy vieläkin radikaalimpi ratkaisu, juuri sellainen mitä omatkin poliitikkomme parhaillaan markkinoi Kreikalle ja Portugalille, eli Helsinkiin sijoittunutta julkishallintoa voi yrittää pienentää ilmankin hajautusta.

Tähän kohtaan aivan ehdottomasti vahva plus yks.

[tyhmyri]

Ajatteleppa jos paljastuisi, että maksettavat palkat ovat yllättävän samaa tasoa eikä oikeaa palkkakilpailua oikeasti olekaan olemassa Suomessa suurempien yritysten välillä.

OK, tuosta samaa mieltä. Ymmärsin väärin mitä tarkoitit, olisit heti kirjoittanut, että syynä eivät ole työehtosopimukset vaan se, että työnantajat ovat sopineet ettei tiettyä tasoa korkeampia palkkoja makseta. Se, että moista on sovittu työnantajien välillä ei liene kenellekään yllätys, mutta rajoittava tekijä ei tuolloin ole työehtosopimus vaan aivan muu juttu. Juridista työehtosopimuksesta johtuvaa syytä paremmalle palkalle ei toisin sanoen ole vaan syy on aivan toinen.

[ttw]

Soinin haastattelu Irlantilaisessa ajankohtaisohjelmassa.

http://timosoini.puheenvuoro.uusisuomi.fi/81215-tyomatkalla-irlannissa

VIDEO: http://www.tv3.ie/videos.php?video=39123&locID=1.65.169

[FadeAway]

Ei suoraan liity ketjun aiheeseen, mutta hyvä muistutus, siitä missä tilanteessa Suomen talous on ja kuinka jo pelkät lainan korot vievät suuria summia. Samalla rahaa euromaille tuntuu riittävän lähes pohjattomasti.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/115011-suomen-velkapommi-taivaan-tuuliin-yli-2-000-000-000%E2%82%ACv

Suomen velkapommi: taivaan tuuliin yli 2 000 000 000€/v

Suomen rajusti nouseva valtionvelka on veronmaksajille yhä raskaampi taakka hoitaa. Ensi vuonna valtionvelan korkomenot ovat ensimmäistä kertaa yli kaksi miljardia, arviolta 2,36 miljardia euroa. Valtiovarainministeriön tänään julkistaman talousarvioesityksen mukaan kulut nousevat tästä vuodesta peräti neljänneksen: 466 miljoonaa euroa.

Korkoihin ensi vuonna käytettävä summa on hieman suurempi kuin valtio kerää pääomatuloveroilla kansalaisilta ja liki kaksinkertainen verrattuna esimerkiksi alkoholiverolla kerättävään pottiin. Korot maksetaan valtion kassasta sijoittajille, eli rahat haihtuvat Suomen valtion näkökulmasta taivaan tuuliin.

Korkomenot kaventavat kasvaessaan valtion veropoliittista liikkumavaraa. Niiden määrän leikkaaminen edellyttäisi velan supistumista, mutta sellaista ei ole Suomessa näköpiirissä, vaan tilanne on aivan päinvastainen.

Vuoden 2012 talousarvioehdotuksen loppusumma on 52,2 miljardia euroa. Vuonna 2012 vaalikauden menosäästöistä toteutetaan yli puolet eli 1,16 miljardia euroa. Tämä summa on siis puolet valtion ensi vuoden korkomenoista.

[citizen]

Taivaan tuuliin? Korkomenothan ovat AAA-maalle matalat, varsinkin inflaatioon verrattuna. Ongelma on lähinnä näiden rahojen väärä kohdistaminen.

[RTT]

Open Europe-ajatushautomon Kreikka-raportti kannattaa ainakin selata läpi.

On the surface, the interconnectivity of Europe's economies and banking sector may seem like an argument in favour of another bailout. In a best case scenario, to carry Greece over until 2014 a second bailout would have to cover a funding gap of at least €122 billion, in addition to the money the country is already receiving from its first rescue package. This assumes a scenario in which Greece can make good on its deficit targets and privatisation commitments. However, it is far from clear that Greece will meet these targets, not least given domestic resistance to more austerity measures. Therefore, the country's funding gap leading up to 2014 could well be in the area of €166bn, potentially requiring Greece to make a third request for external aid.

Although this is a substantial cost, we estimate that in 2014 following a second bailout, a haircut of 69%would be needed, equal to €175bn, to reach the same debt level. Even more critically, via the bailouts, so-called official sector (taxpayer-backed) loans are gradually replacing private sector exposure. We estimate that, under a second bailout, the share of Greece's debt underwritten by foreign taxpayers (via the EU, ECB and the IMF) will go from 26% today to a massive 64% in 2014. Put differently, each household in the eurozone today underwrites €535 in Greek debt – by 2014 and following a second bailout, this will have increased to a staggering €1,450 per household. On top of this, there are also numerous European banks which are largely taxpayer owned which have significant exposure to Greece(for example the Belgian-French Dexia and German Hypo Real Estate). This makes a second Greek bailout far more politically contentious than any of the existing rescue packages, given the likelihood of debt write-downs with taxpayers footing a huge chunk of the bill.

Firstly, the bailouts are a symptom of Greece's debt trap, in which it remains stuck. Even with the massive economic adjustment, it will be close to a decade before Greece can achieve a growth rate needed to simply pay off the interest on its debt (at the moment, Greece pays 4.25%average interest rate on its debt). Due to the massive austerity measures and internal devaluation (meaning squeezes on jobs and wages at home), it is likely Greece will face limited economic growth for some time, meaning very limited tax revenues, while the country's GDP is expected to shrink further. This also means that the overall stock of debt and interest payments will become larger relative to GDP or revenues.13 Interest payments will also continue to add to the debt burden since they are not countered by inflation or growth in revenues. Simply put, something will have to give.

Päivän sitaatti?

"It will not be the case that the south will get the so-called wealthy states to pay. Because then Europe would fall apart. There is a 'no bail out rule', which means that if one state by its own making increases its deficits, then neither the community nor any member states is obliged to help this state"
– Horst Koehler, former German Finance Secretary, April 1992

[nuiseva]

Tässä ketjussa ihmeteltiin, miten rahan määrän huima lisääntyminen ei ole näkynyt inflaationa. Aikanaan yliopistossakin meille selvitti suuren pankkiiriliikkeen varatj, miten kaikki kallistuu, jos kaikille annetaan miljoona. Ehkä tähän kysymykseen onkin ratkaisuna se, että niin harva omistaa suuren määrän rahaa, etteivät he tule sitä määräänsä enempää markkinoilla tuhlaamaan. Maaailman rikkain prosentti omistaa 40% maailman omaisuudesta. Jos he kaikki vaikka päättäisivät ostaa rahoillaan kalakukkoja, savolaisilla olisi kivaa ja rahaa kun kukkojen hinta nousisi. Samalla voisi ajatella että kukkoihin käytetty raha inflatoituu, tosin vain kukkoihin nähden. Tosielämässä siis muutama prosentti maailman rikkaimpia hallitsee suurinta osaa rahavaroista, eivätkä he ole tuomassa rahamaailmasta reaalimaailmaan kovin suurta osaa varoistaan.
Sen sijaan loput 90% maailman kansalaisista ovat sen verran köyhiä, ettei heillä ole merkittävästi rahaa tarjottavaksi reaalimaailman puolelle, jolloin tasapaino säilyy.

Velkojat tekevät varmaan kaikkensa että tasapaino säilyisi. En jaksa uskoa, että superlainoja ottaneet noin vain pääsisivät korkean inflaation avulla veloistaan ja pankkiirit jäiaivät nuolemaan näppejään.

[Kommeli]

Tässä ketjussa ihmeteltiin, miten rahan määrän huima lisääntyminen ei ole näkynyt inflaationa. Aikanaan yliopistossakin meille selvitti suuren pankkiiriliikkeen varatj, miten kaikki kallistuu, jos kaikille annetaan miljoona. Ehkä tähän kysymykseen onkin ratkaisuna se, että niin harva omistaa suuren määrän rahaa, etteivät he tule sitä määräänsä enempää markkinoilla tuhlaamaan. Maaailman rikkain prosentti omistaa 40% maailman omaisuudesta. Jos he kaikki vaikka päättäisivät ostaa rahoillaan kalakukkoja, savolaisilla olisi kivaa ja rahaa kun kukkojen hinta nousisi. Samalla voisi ajatella että kukkoihin käytetty raha inflatoituu, tosin vain kukkoihin nähden. Tosielämässä siis muutama prosentti maailman rikkaimpia hallitsee suurinta osaa rahavaroista, eivätkä he ole tuomassa rahamaailmasta reaalimaailmaan kovin suurta osaa varoistaan.
Sen sijaan loput 90% maailman kansalaisista ovat sen verran köyhiä, ettei heillä ole merkittävästi rahaa tarjottavaksi reaalimaailman puolelle, jolloin tasapaino säilyy.

Johtuu fiat-valuuttojen välisistä suhdanteista ja markkinoiden määräämistä raaka-aineiden hinnoista, kun valuutan määrä kasvaa, sen kurssi laskee suhteessa raaka-ainehintoihin ja muissa valuutoissa hinnoiteltaviin raaka-aineisiin.
Mutta kyllä minunkin mielestäni esimerkiksi Ron Paulin hehkuttama dollarin tuhoutuminen, koska keskuspankki painaa lisää dollareita, on suurimmalta osin psykologista, koska - voidaan kai turvallisin mielin sanoa - suurin osa painetusta rahasta ei ikinä päädy varsinaisesti kiertoon.

Sitä paitsi, jos miettii jotain kongolaista maanviljelijää tai Etelä-Amerikkalaista kaivosyrittäjää, niin kyllä se dollari kelpaa todella pitkään maksuvälineenä inflaation vaikuttamatta arvoon ainoastaan siitä syystä, että se on amerikkalaisten dollari. Tämä ainoastaan siitä syystä, että kultaa ja muita jalometalleja tai vaihdannanvälineitä ei saa valuuttana käyttää. Nämä paperirahat on jollain tapaa todella mielenvikainen keksintö.

[Tomi]

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/08/moodys_tyrmaa_suomen_vakuushankkeen_2808636.html?origin=rss
Luottoluokittaja Moody's odottaa muiden eurovaltioiden torjuvan sopimuksen, joka takaisi Kreikalta vakuudet Suomelle. Moody's katsoo, että kahdenvälinen vakuussopimus pelkästään heikentäisi Kreikan rahoitustilannetta ja luottoluokitusta.

Luottoluokittaja Moody'sin mukaan esitys Suomen ja Kreikan vakuussopimukseksi synnyttää epäilyjä joidenkin euroalueen poliitikkojen tahdosta ja kyvystä turvata euro.

Kahdenvälinen vakuussopimus saattaisi viivyttää Kreikan hätärahoitusta, mikä veisi maata kohti maksukyvyttömyyttä, Moody's arvioi. Kreikan lainat on jo luokiteltu roskalainoiksi.

Suomen jälkeen Itävalta, Hollanti ja Slovakia ovat nekin vaatineet Kreikalta vakuuksia. Hollanti myös tuomitsi maanantaina Kreikan ja Suomen kahdenvälisen sopimuksen laittomaksi.

Kreikan on määrä saada seuraava kahdeksan miljardin euron rahaerä syyskuussa. Tämä summa on osa maan ensimmäistä kansainvälistä apupakettia. Sopimus vakuuksista saattaa viivyttää maksua, Moody's arvioi.

Uskaltavatko Jutta ja Jyrki sanoa suorat sanat, että lainaa ei enää tipu?
MUOK: Katainen sanoi klo 18:00 Ylen uutisissa, että jos vakuuksia ei tule, Suomi ei osallistu lainapakettiin!

[tyhmyri]

Tässä ketjussa ihmeteltiin, miten rahan määrän huima lisääntyminen ei ole näkynyt inflaationa. Aikanaan yliopistossakin meille selvitti suuren pankkiiriliikkeen varatj, miten kaikki kallistuu, jos kaikille annetaan miljoona.

Pelkkä omistuspohja ei riitä selitykseksi, sillä rahaa on tungettu valtavasti sekä instituutioille (pankit yms) että valtioille. Miksi inflaatio ei ole pompsahtanut kuten uusklassinen teoria opettaa?

Luin jostain, että jenkkien niin sanotut "saltwater"-taloustieteilijät ovat ennustaneet aivan oikein sen, että inflaatio ei ole karannut käsistä kuten uusklassinen teoria opettaa. En ole perusteluja lukenut. Pitänee kaivaa käsiini ja lukea mitä asiasta on kirjoitettu.

[Kimmo Pirkkala]

Mihin tarvitaan rahaa, joka ei kierrä?

[Kimmo Pirkkala]

Katainen sanoi klo 18:00 Ylen uutisissa, että jos vakuuksia ei tule, Suomi ei osallistu lainapakettiin!

Jumankekka, mistäs tuo on kaivanut selkärangan?

[ttw]

Katainen sanoi klo 18:00 Ylen uutisissa, että jos vakuuksia ei tule, Suomi ei osallistu lainapakettiin!

Jumankekka, mistäs tuo on kaivanut selkärangan?

Setelistä? Olisi totaalinen romahdus kannatuksessa jos ei tehdä miten on sovittu. Kokoomuksella on myös ollut jatkuva linja vaikka se olisikin päin jäävuorta eurooppa-politiikan suhteen, mutta linja kuitenkin. Muiden takit ja mielipiteet suhisee miten päin vain.

[Marko Parkkola]

Olisi totaalinen romahdus kannatuksessa jos ei tehdä miten on sovittu. Kokoomuksella on myös ollut jatkuva linja vaikka se olisikin päin jäävuorta eurooppa-politiikan suhteen, mutta linja kuitenkin. Muiden takit ja mielipitet suhisee miten päin vain.

Lisäksi jos takuita ei saada, saattaa demarit äänestää tukipakettia vastaan joka tietäisi käytännössä hallituksen hajoamista. Katainen ei uskalla lähteä riskeeraamaan pääministeripaikkaansa. Uusissa vaaleissa nimittäin tulisi turpaan ja kunnolla ja seuraava pääministeri tulisi Perussuomalaisista tai SDP:stä.

Kyse ei siis ole selkärangasta. Kyse on enemmänkin pelosta.

[Tomi]

Olisi totaalinen romahdus kannatuksessa jos ei tehdä miten on sovittu. Kokoomuksella on myös ollut jatkuva linja vaikka se olisikin päin jäävuorta eurooppa-politiikan suhteen, mutta linja kuitenkin. Muiden takit ja mielipitet suhisee miten päin vain.

Lisäksi jos takuita ei saada, saattaa demarit äänestää tukipakettia vastaan joka tietäisi käytännössä hallituksen hajoamista. Katainen ei uskalla lähteä riskeeraamaan pääministeripaikkaansa. Uusissa vaaleissa nimittäin tulisi turpaan ja kunnolla ja seuraava pääministeri tulisi Perussuomalaisista tai SDP:stä.

Kyse ei siis ole selkärangasta. Kyse on enemmänkin pelosta.

Mitä, eikö meidän enää pidä kantaa vastuuta??
Nyt pitää todellakin toivoa, että vakuuksia ei tule, niin Suomi ei anna lainaa, tulkoon sitten mitä seurauksia tahansa.
Tosin Stubb taitaa olla eri mieltä kuin Katainen:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110888317&ext=rss
Puheet federalismista harhaanjohtavia"

Nykyinen taloustilanne pakottaa Stubbin mukaan tiivistämään Euroopan yhdentymistä.

- Joko liikutaan eteenpäin tai lähdetään kontrolloimatta liukumaan taaksepäin.

Ministeri vaatii unioniin koordinoidumpaa talouspolitiikkaa, mutta ei näe, että se johtaisi automaattisesti federalistiseen kehitykseen. Puheita federalismista Stubb pitää harhaanjohtavina. Hän vertaa talouspolitiikkaa unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, josta osa perustuu hallitustenväliseen ja osa ylikansalliseen päätöksentekoon.

- Ei talouspolitiikka EU:ssa tule koskaan olemaan liittovaltion kaltaista. Samalla tavalla kuin ei EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka tai puolustuspolitiikkakaan tule olemaan liittovaltion kaltaista, yhtenäistä kylläkin.

Ministeri Stubb puhui Helsingissä järjestettävillä suurlähettiläspäivillä.

[RTT]

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/08/moodys_tyrmaa_suomen_vakuushankkeen_2808636.html?origin=rss
Moody's katsoo, että kahdenvälinen vakuussopimus pelkästään heikentäisi Kreikan rahoitustilannetta ja luottoluokitusta.
--
Kahdenvälinen vakuussopimus saattaisi viivyttää Kreikan hätärahoitusta, mikä veisi maata kohti maksukyvyttömyyttä, Moody's arvioi.

Hassua miten YLE:n uutisesta ei käy ilmi sitä seikkaa, että Moody's luokittaa Kreikan vain pykälää ylemmäs maksukyvyttömyyttä. Mikäli Moody's siis laskisi Kreikan luottoluokitusta yhdellä pykälällä, maa olisi jo maksukyvyttömyydessä eikä vain lähempänä sitä.

Reutersin alkuperäisessä uutisessa tämä seikka kyllä mainitaan:

Moody's became the first rating agency to warn that the row over collateral could scupper payouts to Greece, saying a proliferation of such deals would be credit-negative for a nation it currently rates at Ca, just one notch above default.

http://uk.reuters.com/article/2011/08/22/uk-greece-idUKTRE77L1IO20110822

[citizen]

Nykyinen taloustilanne pakottaa Stubbin mukaan tiivistämään Euroopan yhdentymistä.

- Joko liikutaan eteenpäin tai lähdetään kontrolloimatta liukumaan taaksepäin.

Avainsana on tuo kontrolloimatta. Eurofriikit eivät voi sietää asioista päätettävän muualla kuin siellä Brysselissä.

[Marko Parkkola]

Nykyinen taloustilanne pakottaa Stubbin mukaan tiivistämään Euroopan yhdentymistä.

- Joko liikutaan eteenpäin tai lähdetään kontrolloimatta liukumaan taaksepäin.

Avainsana on tuo kontrolloimatta. Eurofriikit eivät voi sietää asioista päätettävän muualla kuin siellä Brysselissä.

Onko Kokoomus hajoamassa sisäisesti? Stubb ajaa voimakasta Eurostoliittoa ja Katainen vaatii vakuuksia, jotka saatavat kaataa koko hankkeen. Milloin mediamme huomaavat tämän? Aletaanko puhumaan stubbilaisista ja kataislaisista?

[AstaTTT]

Nykyinen taloustilanne pakottaa Stubbin mukaan tiivistämään Euroopan yhdentymistä.

- Joko liikutaan eteenpäin tai lähdetään kontrolloimatta liukumaan taaksepäin.

Avainsana on tuo kontrolloimatta. Eurofriikit eivät voi sietää asioista päätettävän muualla kuin siellä Brysselissä.

Mikä sinällään on kummallista, koska perussuomalaisittain voitaisiin liikkua hallitusti ylöspäinkin. Keinot on jo, tarvitaan vain toteutus eli raakaa työtä.

[Jouko]

Nykyinen taloustilanne pakottaa Stubbin mukaan tiivistämään Euroopan yhdentymistä.

- Joko liikutaan eteenpäin tai lähdetään kontrolloimatta liukumaan taaksepäin.

Avainsana on tuo kontrolloimatta. Eurofriikit eivät voi sietää asioista päätettävän muualla kuin siellä Brysselissä.

Mikä sinällään on kummallista, koska perussuomalaisittain voitaisiin liikkua hallitusti ylöspäinkin. Keinot on jo, tarvitaan vain toteutus eli raakaa työtä.

Tuo minuakin ihmetyttää että nähdään asiat näin mustavalkoisena. Jos ei tehdä tällä tavalla ja tällä tavalla kuten me sanomme niin sitten se on takapakkia. Vaihtoehtojahan on lukemattomia. Brysselin kanssa vain pitää neuvotella. Sitähän Jutta ja Jyrki ovat hartiavoimin yrittäneet tehdä. Edes jotakin.

[Lalli IsoTalo]

Nykyinen taloustilanne pakottaa Stubbin mukaan tiivistämään Euroopan yhdentymistä.

- Joko liikutaan eteenpäin tai lähdetään kontrolloimatta liukumaan taaksepäin.

Avainsana on tuo kontrolloimatta. Eurofriikit eivät voi sietää asioista päätettävän muualla kuin siellä Brysselissä.

Kontrolloimattomuus = kansannousu = vastavallankumous = anarkia = kansanvalta

[nuiseva]

Tässä ketjussa ihmeteltiin, miten rahan määrän huima lisääntyminen ei ole näkynyt inflaationa. Aikanaan yliopistossakin meille selvitti suuren pankkiiriliikkeen varatj, miten kaikki kallistuu, jos kaikille annetaan miljoona.

Pelkkä omistuspohja ei riitä selitykseksi, sillä rahaa on tungettu valtavasti sekä instituutioille (pankit yms) että valtioille. Miksi inflaatio ei ole pompsahtanut kuten uusklassinen teoria opettaa?

Luin jostain, että jenkkien niin sanotut "saltwater"-taloustieteilijät ovat ennustaneet aivan oikein sen, että inflaatio ei ole karannut käsistä kuten uusklassinen teoria opettaa. En ole perusteluja lukenut. Pitänee kaivaa käsiini ja lukea mitä asiasta on kirjoitettu.

Näistä olisi mielenkiintoista kuulla, kaiva toki esiin ja postaa tänne

Inflaatioon on suurelta osalta vaikuttanut myös palkkamaltti, eli missään ei olla jakamassa ihmisille suuria määriä rahaa palkaksi ja tuhlattavaksi. Pikemminkin puhutaan, että palkkoja pitäisi alentaa. Tällöin siis keskiluokalla olisi vähemmän rahaa tuotavaksi reaalimaailmaan ja hinnat pysyivät paremmin kurissa? Eli fiat raha on ajanut hyvin asiansa. Sitä on paljon tarjolla -velaksi asuntoa vastaan. Palkkatyöläinen saa sitten 20 vuoden lainansa kanssa pitää talouden rattaita pyörimässä ja tehdä duunia.  Työntekijä on saatettu loukkuun, rahat menevät asuntoon (eivät siis muuhun reaalimaailman kulutukseen hintoja nostamaan) ja innostus raataa työnantajan eteen pysyy korkealla, kun tasaiset lainaerät napsahtavat maksuun. Näen, että tästä on eliitille niin suuri etu, ettei mallia hevin aleta korkealla inflaatiolla romuttaa. Parempi, että palkansaaja on velkaa fiat rahaa pankille ja menettää reaaliomaisuutta pankille, jos ei saa lainaa maksettua, kuin että lainanottaja saisi fiat lainan inflaatiolla maksettua ja pidettyä reaaliomaisuuden.