Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Jouko]

Suomi saa vakuudeksi ... arvottomia Kreikan valtion omaisuudenhoitoyhtiön osakkeita ... vakuutena on päännyökkäys.

Toivottavasti Jyrki kuvasi tämän nyökyttelyn kännykkäkamerallaan, jotta Suomella on sitten luovuttaa mp4-tiedosto päännyökkäysvakuutena, kun velkojat tulevat hakemaan saataviaan. Kandeis viissiin duunaa pari backuppia failista?

Tietääkö kukaan minkälaiset jälkimarkkinat päännyökkäysvakuuksilla on?

Hevonenkin osaa nyökätä ja papukaija puhua. Saa aina puoltavan vastauksen, joten kannattaa kysyä niiden mielipidettä talousasioissa.

[Almost human]

1,4 miljardia vähintään meidän osalta, kaivetaan kuvetta pojat, se on vastuullista.

http://www.iltalehti.fi/talous/2011072214098449_ta.shtml

[tyhmyri]

Ainoa tässä tilanteessa yhtään lohtua tuova tosiasia on se, että suvereenit valtiot ovat hallituksen vaihtumisen jälkeen yleensä tupanneet pyyhkimään vertauskuvallista takapuoltaan itselleen epäedullisilla valtiosopimuksilla. Siksipä pitää toivoa, että noita juttuja kuten jäsenyyttä EU:ssa, Eurossa ja ikuista velkapiikkiä hulivilisarjan eurotovereille ei ehditä kirjoittamaan perustuslakiin ennen kuin meillä on reaalimaailmassa elävä hallitus. Ensimmäinen ponnistus on vastustaa noiden sopimusten ratifiointia ja jos se ei onnistu, niin perustuslain ikävät muutokset pitää torpata.

Pitkän linjan kokoomuslaisena tämä ei naurata yhtään.

[olhat]

Ja euron kurssi ampaisi kattoon, pörssit myös.

Tämä on erittäin huono uutinen ihan työni puolesta. Olin toivonut Euron arvon rajua ja pitkäaikaista laskua eli tuntuvaa devalvoitumista.

Se saattaa olla huono uutinen muillekin, ei edes Saksan teollisuudella ole carte blanchea tuotteidensa täysin mielivaltaiseen hinnoitteluun, orientaalit (japski-korea-taiwan-kiina) osaavat tehdä myös luxusautoja ynnä muuta vaikkei niissä luekaan "made in germany".  Kiina tulee jatkamaan nousuaan taloudellisesti muiden orientaalien tasolle ja vaikka matka on vasta puolivälissä niin USA:n ja Etelä-Euroopan valmistava teollisuus osittain pohjois-Italiaa lukuunottamatta on jo nyt valmista kamaa.

Nyt eurooppalaiset palkansaajat ym. tienaavat ehkä viisi kertaa enemmän kuin kiinalainen vastaava.  Lähivuosina tätä eroa pitää jyrkästi tasoittaa.  Kuinka paljon riittävät kiinalaisten 10%+ vuosittaiset palkankorotukset ja kuinka paljon joudutaan valuuttakursseilla sovittamaan.  Euron kurssin nousu ei tosiaan näytä hyvältä.

[tyhmyri]

Kiina tulee jatkamaan nousuaan taloudellisesti muiden orientaalien tasolle ja vaikka matka on vasta puolivälissä niin USA:n ja Etelä-Euroopan valmistava teollisuus osittain pohjois-Italiaa lukuunottamatta on jo nyt valmista kamaa.

Mekin olemme kohta pelkkiä valokuvia muistoalbumissa. Vielä vähän lisää energiaverojen korotuksia, rikittömän polttoaineen käyttöä Itämerelle ja vastaavaa vihreää teollisuuspolitiikkaa ja bonuksena Euron arvon tuntuva vahvistuminen, niin se on sitten siinä. Todellinen värisuora. Hillitön monikulttuurisuuspolitiikka tuhoaa turvallisuutemme ja kulttuurimme. Järjenvastainen talouspolitiikka tuhoaa lopunkin teollisuutemme.

[Jouko]

Ainoa tässä tilanteessa yhtään lohtua tuova tosiasia on se, että suvereenit valtiot ovat hallituksen vaihtumisen jälkeen yleensä tupanneet pyyhkimään vertauskuvallista takapuoltaan itselleen epäedullisilla valtiosopimuksilla. Siksipä pitää toivoa, että noita juttuja kuten jäsenyyttä EU:ssa, Eurossa ja ikuista velkapiikkiä hulivilisarjan eurotovereille ei ehditä kirjoittamaan perustuslakiin ennen kuin meillä on reaalimaailmassa elävä hallitus. Ensimmäinen ponnistus on vastustaa noiden sopimusten ratifiointia ja jos se ei onnistu, niin perustuslain ikävät muutokset pitää torpata.

Pitkän linjan kokoomuslaisena tämä ei naurata yhtään.

Niin. Syksyllä tulee eduskunnan käsittelyyn perustuslain muutos, joka on viimeinen naula Suomen itsenäisyyden arkkuun jos se menee läpi. Varmaa on ainoastaan se, että Perussuomalaiset äänestävät vastaan. Kokkareidenkin olisi syytä ottaa järki käteen tässä asiassa. Hullu saa olla mutta ei ihan niin €urohullu että myy Isänmaansa. Siinä aito isänmaallisuus mitatataan.

[wannabe]

Miksi yleensa kukaan edes uskoisi minkaan maan ikina maksavan velkojaan? Jos seurataan edes parin maan sisapoliittista budjettikeskustelua, siella hyvin harvoin edes otetaan kasittelyyn velkojen takaisinmaksu, ja puhutaan korkeintaan budjetin tasapainottamisesta, mika ei itsessaankaan ole nykyaan mikaan itsestaanselvyys.

Koko sina aikana, jonka olen seurannut USA:n sisapolitiikkaa, ei velkojen takaisin maksusta olla puhuttu kaytannossa lainkaan. Clintonin aikana Limbaugh vitsaili "budjetin tasapainottamisesta viiden, eikun seitseman, eikun kymmenen vuoden tahtaimella". Silloin myos oli muutamana vuonna budjetti tasapainossa, ainakin joidenkin laskutapojen mukaan. Bushin aikana budjetit taas karkasivat kasista ja ovat vielakin silla tiellaan. Tata taustaa vasten Niiniston takaisin maksama 6 miljardia on todella hammastyttava ja ilahduttava rahapolitiikan yksityiskohta.

Olisi kiinnostavaa tietaa, miten historian saatossa on valtioiden velkoja makseltu takaisin. Sellainen yksityiskohta itsella on muistissa, etta 1800-luvun puolenvalin tienoilla Italia maksoi velkojaan Ranskalle luovuttamalla heille Nizzan kaupungin ja alueen. (Italian vapaustaistelija Garibaldi oli sielta kotoisin eika ollut kovinkaan innostunut asiasta.)

[Lalli IsoTalo]

Syksyllä tulee eduskunnan käsittelyyn perustuslain muutos, joka on viimeinen naula Suomen itsenäisyyden arkkuun jos se menee läpi.

Täytyy vissiin vähän valistaa kansanedustajia.

[Jouko]

Miksi yleensa kukaan edes uskoisi minkaan maan ikina maksavan velkojaan? Jos seurataan edes parin maan sisapoliittista budjettikeskustelua, siella hyvin harvoin edes otetaan kasittelyyn velkojen takaisinmaksu, ja puhutaan korkeintaan budjetin tasapainottamisesta, mika ei itsessaankaan ole nykyaan mikaan itsestaanselvyys.

Koko sina aikana, jonka olen seurannut USA:n sisapolitiikkaa, ei velkojen takaisin maksusta olla puhuttu kaytannossa lainkaan. Clintonin aikana Limbaugh vitsaili "budjetin tasapainottamisesta viiden, eikun seitseman, eikun kymmenen vuoden tahtaimella". Silloin myos oli muutamana vuonna budjetti tasapainossa, ainakin joidenkin laskutapojen mukaan. Bushin aikana budjetit taas karkasivat kasista ja ovat vielakin silla tiellaan. Tata taustaa vasten Niiniston takaisin maksama 6 miljardia on todella hammastyttava ja ilahduttava rahapolitiikan yksityiskohta.

Olisi kiinnostavaa tietaa, miten historian saatossa on valtioiden velkoja makseltu takaisin. Sellainen yksityiskohta itsella on muistissa, etta 1800-luvun puolenvalin tienoilla Italia maksoi velkojaan Ranskalle luovuttamalla heille Nizzan kaupungin ja alueen. (Italian vapaustaistelija Garibaldi oli sielta kotoisin eika ollut kovinkaan innostunut asiasta.)

Suomi tunnetaan maana, joka maksaa velkansa. Maksoi juuri Talvisodan alla kaiken velkansa Amerikkaan. Realistisesti ja jälkiviisaasti ajatellen täysin turha toimenpide. Kaikki maailman velat kun kuitattiin pitkällä sodalla.
Sodan jälkeen joutui maksamaan sotakorvauksia, joista ei luultavasti olisi selvinnyt jos veli venäläinen ei olisi antanut osaa anteeksi. Alkuperäinen tarkoitus oli saattaa Suomi kyykkyyn miehityksen tekosyyksi. Mutta maailmanpolitiikka muuttui ja venäläiset tulivat suopeammaksi oman etunsa tähden.

Millähän nyt velat kuitataan?

[acc]

Kreikan kohdalla vakuuksien tulisi olla reaaliset. Ei lupauksia, ei paperia. Esimerkiksi vakuudeksi voisi käydä Korfun saa verotuloineen, jotka laskettaisiin lainanlyhennyksiksi vähennettyinä saaren julkishallinnon menoilla.

Siis Korfu tulisi antaa vaikkapa hallittavaksi Suomelle, joka nimittäisi kuvernöörin saarelle. Sitten uuden hallinnon tehtävänä olisi huolehtia saaren veronkannosta, julkishallinnosta ja infrastruktuurista. Ylijäämä käytettäisiin lainan lyhennyksiin. Kun laina olisi hoidettu pois, saaren hallinto palautettaisiin Kreikalle. - Toinen mahdollisuus reaalivakuudeksi on vaatia väestöstä tyhjennettyjä alueita pantiksi.

[Jouko]

Huonosti on käynyt valtion velanperintäprojektien jos maan kulttuuri on korruptoitunut. Esimerkiksi Irakin ruokaa öljystä- hankkeesta epäonnistui täysin. Siinä tehtiin aikalailla vilunkia. Kreikkalaisilla on periaatteessa sama tilanne. Motiivi velkojen takaisinmaksuun on heikko. Sehän nähdään päivittäin uutisissa. Kaikkien pitäisi ymmärtää että sinne heitettyjä rahoja ei takaisin saada. Jopa Jutankin on se myönnettävä kaikista autuaista vakuuspuheistaan huolimatta.
Koska Kreikka on huijaamalla tähänkin asti menestynyt, niin miksi se yhtäkkiä lopettaisi huijaamisen?

[citizen]

Kreikan kohdalla vakuuksien tulisi olla reaaliset. Ei lupauksia, ei paperia. Esimerkiksi vakuudeksi voisi käydä Korfun saa verotuloineen, jotka laskettaisiin lainanlyhennyksiksi vähennettyinä saaren julkishallinnon menoilla.

Siis Korfu tulisi antaa vaikkapa hallittavaksi Suomelle, joka nimittäisi kuvernöörin saarelle. Sitten uuden hallinnon tehtävänä olisi huolehtia saaren veronkannosta, julkishallinnosta ja infrastruktuurista. Ylijäämä käytettäisiin lainan lyhennyksiin. Kun laina olisi hoidettu pois, saaren hallinto palautettaisiin Kreikalle. - Toinen mahdollisuus reaalivakuudeksi on vaatia väestöstä tyhjennettyjä alueita pantiksi.

Sitten kun tulee Suomen aika anoa itselleen velkaa tai takauksia, niin Ahvenanmaan voisi kiinnittää vakuudeksi. Varmasti kansan syvät rivit hyväksyisivät.

[Jorma Merikoski]

Suomi tunnetaan maana, joka maksaa velkansa. Maksoi juuri Talvisodan alla kaiken velkansa Amerikkaan. Realistisesti ja jälkiviisaasti ajatellen täysin turha toimenpide.

Tietääkseni Suomi maksoi sotavelkojaan Yhdysvalloille vielä 1950-luvulla ja oli ainoa maa, joka maksoi kaikki velkansa sinne. (Täysin turhaa tämä tunnollisuus ei kuitenkaan ollut, sillä tietääkseni Yhdysvallat käytti suuren osan näin saamistaan rahoista myöntämällä suomalaisille stipendejä mm. opiskeluun ja työskentelyyn amerikkalaisissa yliopistoissa.) Näin Suomi tuli tunnetuksi "maana, joka maksaa velkansa", mutta tätä luonnehdintaa täytyy nyt päivittää. Nimittäin Suomesta näyttää tulevan "maa, joka maksaa velkansa ja tarvittaessa muidenkin maiden velat".

[Jouko]

Suomi tunnetaan maana, joka maksaa velkansa. Maksoi juuri Talvisodan alla kaiken velkansa Amerikkaan. Realistisesti ja jälkiviisaasti ajatellen täysin turha toimenpide.

Tietääkseni Suomi maksoi sotavelkojaan Yhdysvalloille vielä 1950-luvulla ja oli ainoa maa, joka maksoi kaikki velkansa sinne. (Täysin turhaa tämä tunnollisuus ei kuitenkaan ollut, sillä tietääkseni Yhdysvallat käytti suuren osan näin saamistaan rahoista myöntämällä suomalaisille stipendejä mm. opiskeluun ja työskentelyyn amerikkalaisissa yliopistoissa.) Näin Suomi tuli tunnetuksi "maana, joka maksaa velkansa", mutta tätä luonnehdintaa täytyy nyt päivittää. Nimittäin Suomesta näyttää tulevan "maa, joka maksaa velkansa ja tarvittaessa muidenkin maiden velat".

Joo. Tässä on pelissä oma luottokelpoisuutemme. Se on jo kerren aiemmin notkahtanut. Mutta nyt se tulee notkahtamaan ilman omaa syytämme, tai miten sen nyt ottaa. Ei pitäisi kakenlaisiin vessapapereihin nimeään Käteisen tai Urpiaisen laittaa.

[Lalli IsoTalo]

Sitten kun tulee Suomen aika anoa itselleen velkaa tai takauksia, niin Ahvenanmaan voisi kiinnittää vakuudeksi.

Tai Karjalan, jos ollaan eteläeurooppalaisen suurpiirteisiä. KARJALA TAKAISIN! KARJALA TAKUIKSI!

[Lalli IsoTalo]

Suomi tuli tunnetuksi "maana, joka maksaa velkansa", mutta tätä luonnehdintaa täytyy nyt päivittää. Nimittäin Suomesta näyttää tulevan "maa, joka maksaa velkansa ja tarvittaessa muidenkin maiden velat".

Mieti, miten vastuulliseksi tulevat sukupolvet tuntisivatkaan itsensä, jos historiankirjoissa lukisi:

"Suomi. Maa, joka maksoi maailman velat".

[Phobos]

Suomi tuli tunnetuksi "maana, joka maksaa velkansa", mutta tätä luonnehdintaa täytyy nyt päivittää. Nimittäin Suomesta näyttää tulevan "maa, joka maksaa velkansa ja tarvittaessa muidenkin maiden velat".

Mieti, miten vastuulliseksi tulevat sukupolvet tuntisivatkaan itsensä, jos historiankirjoissa lukisi:

"Suomi. Maa, joka maksoi maailman velat".

Ja niin taas varmasti lähetettäisiin Portugalistakin piirakkaa, sukkia ja sardiinipurkkeja suomalaisille, ihan vain kiitoksena.

[Suurkirjoitus]

Minä luulen, että syvällä sisimmässään moni vihreä on innoissaan siitä, kun suomalaista rahaa syydetään tuonne etelän suuntaan. Into johtuu siitä, että kuvitelmissaan nämä viherhassut näkevät, että suomalaisilla olisi mukamas jokin suuri moraalinen velka ympäri maailmaa. Vihreän intoa toki nyt laimentaa se, että vaikka suunta onkin pääasiassa etelään päin Välimeren suuntaan, nyt tuettavat maat ovat perinteisesti olleet kristittyjä maita. Voi sitä vihreän tukipakettien innon syytämisen määrää, jos vastaavia tukipaketteja pitäisi kyhätä jonkin yli varojensa eläneen muslimimaan pönkittämiseksi.

Turkin EU-jäsenyyttä odotellessa...

[MoonShine]

Koko muu Eurooppa nauraa Kataisen saamille 'takuille' ja italialaiset kysyvät, viekö Suomi kiviä Acropolis -kukkulalta Helsinkiin turistinähtävyydeksi.

Vääärä jätkä oli Suomea edustamassa.

[Suurkirjoitus]

...

Niin. Syksyllä tulee eduskunnan käsittelyyn perustuslain muutos, joka on viimeinen naula Suomen itsenäisyyden arkkuun jos se menee läpi. Varmaa on ainoastaan se, että Perussuomalaiset äänestävät vastaan. Kokkareidenkin olisi syytä ottaa järki käteen tässä asiassa. Hullu saa olla mutta ei ihan niin €urohullu että myy Isänmaansa. Siinä aito isänmaallisuus mitatataan.

Vähän ehkä off-topicia tähän ketjuun, mutta henkilökohtaisesti puolivakavissani ehdottaisin, että pitäisi HYVISSÄ AJOIN ryhtyä masinoimaan MIELENOSOITUKSIA tätä tulevaa "EU perustuslakiin"-lakia vastaan. Pitäisi toimia siis hyvissä ajoin, jotta kansa saataisiin asiasta tietoiseksi ja runsaasti väkeä paikalle, jotta paikalla olisi riittävästi väkeä eikä vain muutama asian merkityksen tiedostanut, jolloin media pääsisi väittämään, että noin vähäistä se EU-kriittisyys lopulta Suomessa onkaan.

[skrabb]

Vakuudet jäänevät symboliikaksi
26.7.2011 3:00 | Kommentit
A A Helsingin Sanomat

Kun äänestäjän kuluttajansuojaa tutkitaan, mitataan vaalilupausten etäisyyttä toteutuneisiin ratkaisuihin. Muutamia mittapisteitä vaalien jälkeen on jo tarjolla. Yksi syntyi, kun EU sopi Kreikalle annettavasta uudesta tukipaketista.

Nykyisistä hallituspuolueista Sdp teki selväksi ennen vaaleja ja hallitusneuvotteluissakin, ettei Kreikalle anneta uutta tukipakettia, jos Suomelle ei samalla tarjota rahan vastikkeeksi vakuuksia.

Jos vakuus tarkoittaa sitä, mitä se taloudessa ja juridiikassa yleensä tarkoittaa, Suomi vaati panttia.

Jos lainan eli tässä tapauksessa Kreikan tuen antajalle – siis Suomelle – koituu vahinkoa, hän saa realisoida pantin.

Torstain huippukokouksen loppuasiakirjaan on kirjoitettu: "Tarvittaessa perustetaan vakuusjärjestelyt, jotta euroalueen jäsenvaltioille niiden Euroopan vakausjärjestelmälle antamista takauksista aiheutuva riski voidaan kattaa."

Hallituksen mukaan Suomi sai läpi vaatimuksensa vakuuksista.

Jos loppuasiakirjan tekstiä ruotii talouden ja juridiikan näkökulmasta, "pantista" on jääty kovin kauas.

Mikä olisi Kreikan antama pantti? Suomi tahtoo, että Kreikan valtion omaisuutta siirrettäisiin omaisuudenhoitoyhtiöön ja yhtiön osakkeita käytettäisiin panttina. Ajatus ei toistaiseksi herätä innostusta Suomen ulkopuolella.

Jos osakkeita jouduttaisiin realisoimaan, Kreikan olisi pitänyt romahtaa lopullisesti ja osakkeiden arvon samaa tahtia. Eikä pantin arvo – lähtötilanteessakaan – voisi olla kuin pieni murto-osa Kreikalle annettavasta tuesta. Se ei "kata riskiä".

Mikäli omaisuudenhoitoyhtiön panttia kasattaisiin myymällä valtionyhtiöitä, työ sotisi Kreikalta vaadittavaa yksityistämistä vastaan. Ideahan oli, että myynneistä tulee rahaa velkojen lyhennyksiin.

Jos pantti tehdään vaikkapa kiinteistöistä, realisoijalla on Kreikassa haastava tehtävä.

Milloin järjestely perustetaan?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mielestä ratkaisujen on oltava valmiit ennen ensi vuoden alkua, ensimmäisen uuden apuerän maksua. Ei avun maksatusta uskalla pysäyttää kukaan, vaikka vakuudet olisivat yhä auki.

Toki huippukokouksen kirjausta voidaan vielä täsmentää. Joka tapauksessa on selvää, että Suomi antoi torstaina Kreikan tukipaketille hyväksyntänsä saamatta vakuuksia.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Vakuudet+j%C3%A4%C3%A4nev%C3%A4t+symboliikaksi/1135268058050/?cmp=tm_etu_paakirjoitus

[TheJ]

Vakuudet jäänevät symboliikaksi
26.7.2011 3:00 | Kommentit
A A Helsingin Sanomat

Kun äänestäjän kuluttajansuojaa tutkitaan, mitataan vaalilupausten etäisyyttä toteutuneisiin ratkaisuihin. Muutamia mittapisteitä vaalien jälkeen on jo tarjolla. Yksi syntyi, kun EU sopi Kreikalle annettavasta uudesta tukipaketista.

Nykyisistä hallituspuolueista Sdp teki selväksi ennen vaaleja ja hallitusneuvotteluissakin, ettei Kreikalle anneta uutta tukipakettia, jos Suomelle ei samalla tarjota rahan vastikkeeksi vakuuksia.

Jos vakuus tarkoittaa sitä, mitä se taloudessa ja juridiikassa yleensä tarkoittaa, Suomi vaati panttia.

Jos lainan eli tässä tapauksessa Kreikan tuen antajalle – siis Suomelle – koituu vahinkoa, hän saa realisoida pantin.

Torstain huippukokouksen loppuasiakirjaan on kirjoitettu: "Tarvittaessa perustetaan vakuusjärjestelyt, jotta euroalueen jäsenvaltioille niiden Euroopan vakausjärjestelmälle antamista takauksista aiheutuva riski voidaan kattaa."

Hallituksen mukaan Suomi sai läpi vaatimuksensa vakuuksista.

Jos loppuasiakirjan tekstiä ruotii talouden ja juridiikan näkökulmasta, "pantista" on jääty kovin kauas.

Mikä olisi Kreikan antama pantti? Suomi tahtoo, että Kreikan valtion omaisuutta siirrettäisiin omaisuudenhoitoyhtiöön ja yhtiön osakkeita käytettäisiin panttina. Ajatus ei toistaiseksi herätä innostusta Suomen ulkopuolella.

Jos osakkeita jouduttaisiin realisoimaan, Kreikan olisi pitänyt romahtaa lopullisesti ja osakkeiden arvon samaa tahtia. Eikä pantin arvo – lähtötilanteessakaan – voisi olla kuin pieni murto-osa Kreikalle annettavasta tuesta. Se ei "kata riskiä".

Mikäli omaisuudenhoitoyhtiön panttia kasattaisiin myymällä valtionyhtiöitä, työ sotisi Kreikalta vaadittavaa yksityistämistä vastaan. Ideahan oli, että myynneistä tulee rahaa velkojen lyhennyksiin.

Jos pantti tehdään vaikkapa kiinteistöistä, realisoijalla on Kreikassa haastava tehtävä.

Milloin järjestely perustetaan?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mielestä ratkaisujen on oltava valmiit ennen ensi vuoden alkua, ensimmäisen uuden apuerän maksua. Ei avun maksatusta uskalla pysäyttää kukaan, vaikka vakuudet olisivat yhä auki.

Toki huippukokouksen kirjausta voidaan vielä täsmentää. Joka tapauksessa on selvää, että Suomi antoi torstaina Kreikan tukipaketille hyväksyntänsä saamatta vakuuksia.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Vakuudet+j%C3%A4%C3%A4nev%C3%A4t+symboliikaksi/1135268058050/?cmp=tm_etu_paakirjoitus

Mitenkäs voisin tehdä reklamaation tästä Urpilaiselle joka lupasi jotain muuta? Vai puhuiko Urpilainen kenties paskaa?

Mutta, mutta... eihän ministerit saa puhua paskaa? Eikös heidän pitäisi olla nuhteettomia...

[citizen]

Erkkolainen media kirkui otsikoissaan päiväkausia, että Suomi sai vakuudet! Mutta nyt totuus alkaa valjeta laiskemmallekin politiikan seuraajalle.

[matkamasentaja]

Kuinkas, Jyrki, nyt tulkitaan ne päiden nyökyttelyt?. Vakuuksia vai ei?.

[Jouko]

Tyhjän saa pyytämättäkin ja lämmintä kättä päälle kotiin lähtiessä. Kansa haluaa kuulla totuuden, oli se kuinka kova tahansa. Uhkapeliä tässä pelataan kumminkin. Sellaista, missä on kaikki menetettävänä mutta mitään voittopalkintoa ei ole luvassa. Ainoastaan selviytyminen juuri ja juuri.

[skrabb]

Pääkirjoitukset 25.07. 03.53 12 Kommenttia

Euroalueen tukipaketti hyvä synnytystavasta huolimatta

Kreikan pääministeri Georgios Papandreou, EU-presidentti Herman Van Rompuy ja komission puheenjohtaja José Manuel Barroso olivat tyytyväisiä euroalueen pääministerien tukipakettiin.

Euroalueen pääministerit onnistuivat torstai-iltana vääntämään euroalueen tukipaketin, joka ainakin tätä kirjoitettaessa näyttäisi vakuuttavan jopa markkinat. Tämänkään niskalenkin pitävyyttä tuskin kukaan kuitenkaan enää uskaltaa luvata. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisenkaan mukaan eilisen EU-huippukokouksen pitkäaikaisia vaikutuksia on vielä mahdotonta arvioida.

Kreikan lainanehtoja lievennettiin vastaamaan maan nykyistä maksukykyä. Laina-ajat tuplattiin ja korkoa pudotettiin prosenttiyksiköllä. Myös yksityiset sijoittajat sitoutuivat vapaaehtoisesti mukaan ratkaisuun.

Paketista käytiin pitkä vääntö kokouksessa. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) onnistui saamaan julkilausumaan kirjatuksi ehdon sille, että Suomi osallistuu Kreikan lisälainojen takaamiseen. Suomi saa vakuudet.

Kotimaan oppositio ei tästäkään ole ilahtunut, vaan tukiasiassa takkinsa kääntäneen keskustan Mauri Pekkarinen ehti heti pelotella miljardimenetyksillä, aivan kuin vakuuksia ei olisikaan luvattu. Totta onkin, että yksityiskohtien hiomiseen menee vielä aikaa. Periaateratkaisu vakuuksista on kuitenkin täysin selvä.

Perussuomalaisten Timo Soinillekin pihlajanmarjat olivat happamia. Hän on tyytyväinen Suomen linjan kovenemiseen, vaikka pitääkin huippukokouksessa saavutettua ratkaisua Saksan, Ranskan ja Euroopan keskuspankin sanelemana.

Myös siitä on jo väännetty kättä, osallistuvatko yksityiset lainanantajat tarpeeksi suurella osuudella uusiin lainapäätöksiin. Luulisi, että jo sitoumus lainoituksen pysymisestä vuoteen 2020 mennessä riittäisi vakuuttamaan markkinoiden enemmistön siitä, että Kreikan lainakelpoisuus on nyt selvästi parempi kuin ennen tätä kokousta.

Oma harkinnanpaikkansa syntyy siitä, että nyt saavutetun ratkaisun väänsivät kokoon keskenään ja omista lähtökohdistaan Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy. Sitä voikin pitää euroalueen kahden suurimman maan keskinäisenä keitoksena, johon Suomi sai oman lisämausteensa mukaan.

Perussuomalaisten ja muiden EU:n tiivistymistä vastustavien kannattaa pohtia vakavasti, onko tämä todella se suunta, johon unionin halutaan kehittyvän. Syventyminen ja yhteisön päätösvallan kehittäminen voisi olla ainoa keino, joka takaisi vastapainon isojen jäsenmaiden sanelulle.

http://www.demari.fi/uutispaiva-demari/paakirjoitukset/paakirjoitukset/2393-euroalueen-tukipaketti-hyva-synnytystavasta-huolimatta

Onko todellakin niin?
Hesarin eilisessä pääkirjoituksessa (kts. muutama viesti taaksepäin) oltiin täysin eri mieltä.

Joka tapauksessa on selvää, että Suomi antoi torstaina Kreikan tukipaketille hyväksyntänsä saamatta vakuuksia.

[skrabb]

Lintilä: Vakuuslupauksella vain sisäpoliittinen merkitys

26.07. 06:00

Mika Lintilä sanoo, että Kreikalle viime viikolla myönnetty uusi laina- ja tukipaketti ei siirrä euroalueen velkaongelmaa historiaan.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Mika Lintilä (kesk.) ei luota Suomen saamiin takuulupauksiin Kreikan uusimmassa tukipaketissa.

Viime viikolla Brysselissä Suomen vaatimus takuiden osalta kirjattiin muotoon, että "vakuudet voivat tulla kysymykseen, kun ne katsotaan tarkoituksenmukaisiksi".

–Tuon löysempään muotoon Suomen vaatimusta ei voi kirjata. Vaatimuksella ei ole mitään muuta merkitystä kuin Suomessa sisäpoliittinen merkitys, Lintilä lataa.

Vakuuksien pitäisi olla käytössä viimeistään ensi vuoden alussa, kun Kreikalle maksetaan uusia lainoja. Suomen osuus Kreikan tukipaketista on vähintään 1,4 miljardia euroa.

Lintilä ennustaa, että Suomelle annettu vakuuslupaus ei tule koskaan konkretisoitumaan.

–Ei vallankaan jos Saksa ja Ranska eivät ole lupauksen takana, hän sanoo.

Lintilän mielestä kirjattu lausuma on vaaraton, ja sillä myös haluttiin olla Suomelle mieliksi.

Samansuuntaiset näkemykset ovat Suomessa lisääntyneet kesän aikana.

–Suomessa tartuttiin hanakasti tähän Sdp:n jo vaaleissa hokemaan vakuusmantraan, Lintilä tiivistää.

Lintilä viittaa myös pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) arvioon tilanteesta

–Katainenhan myönsi, että kyllä tässä sumussa mennään, Lintilä sanoo.

TIMO MIKKILÄ

Suomenmaa/Hki

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/lintil%C3%A4_vakuuslupauksella_vain_sis%C3%A4poliittinen_merkitys_5382766.html

[skrabb]

Kreikan tilanne sai lisäaikaa

26.07. 03:58

Eurooppalainen talouskriisikin pyyhkiytyi toisarvoisten uutisten joukkoon Norjan tapahtumien seurauksena. Silti sen edessä ollaan yhä kovassa paikassa. Onneksi euroalueen johtajat osoittivat viime viikon kokouksessaan päättäväisyyttä, ja pääsivät ratkaisuun Kreikan uudesta tukipaketista.

Paketilla on kova hinta. Se on nyt kuitenkin maksettava, sillä sen vaihtoehto saattaisi olla Suomessakin paljon karmeampi. Sen nimi olisi uusi lama ja sisältönä yritysten konkurssit ja suurtyöttömyys.

Uuteen tukipakettiin lähtivät mukaan myös pankit. Ongelman monimutkaisuutta kuvaa kuitenkin, että pankkien osallistuminen merkitsi heti Kreikan luottoluokituksen laskua ja samalla myös maan uusien lainojen koron nousua.

Sopimuksissa on maininta Suomen vaatimista vakuuksista. Niistä ei tosin sovittu tarkemmin vielä. Oli hyvä, että Suomi ei jännittänyt vaatimuksissaan sittenkään jousta liian tiukalle. Vakuusvaade syntyi Suomessa populistisista puoluepoliittisista syistä. Muut maat eivät sellaisia esittäneetkään. Siksi Suomessakaan ei pidä hirttäytyä "vakuuksiin" tulevaisuudessakaan.

Viisainta on nyt käydä työhön talouden kuntoonpanemiseksi niin Kreikassa, muualla Euroopassa kuin Suomessakin. Pahan ilman lintujen ennustukset ovat tyhjän jauhamista. Ne eivät ainakaan rakenna.

http://www.suomenmaa.fi/paakirjoitus/kreikan_tilanne_sai_lis%C3%A4aikaa_5382865.html

Boldaus oma.

[skrabb]

Vieläkö Kreikan-lainat ovat hyvä bisnes, Katainen?

Suomi on tahkonnut tähän mennessä kymmenien miljoonien eurojen tiliä lainaamalla rahaa Kreikalle. Uuden, viime torstaina solmitun lainapaketin myötä Suomi voi menettää korkotuloja jopa 40 miljoonaa euroa vuodessa, myöntää pääministeri Jyrki Katainen.

Toivo Martikainen

27.7.2011 06:01

Kun Suomi päätti viime vuonna osallistua Kreikan ensimmäiseen lainapakettin, silloinen valtiovarainministeri ja nykyinen pääministeri Jyrki Katainen (kok) sanoi Helsingin Sanomille, että "me emme ole antamassa rahaa solidaarisuudesta EU:n jäsenmaalle, vaan varjelemassa suomalaisten omaa kansallista intressiä".

Suomi ennakoi tekevänsä tuntuvasti voittoa lainaamalla Kreikalle rahaa, niin kuin silloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk) asian ilmaisi.

Ideana tässä ajattelussa oli se, että Suomen luottoluokituksen ollessa hyvä se saa markkinoilta halpaa lainaa ja lainaa sitä Kreikalle korkeammalla korolla. Tällaista rahanvälitystä Vanhanen kommentoi sanomalla "näinhän tässä tapahtuu ja niin pitää ollakin".

Katainen taas kehui ansaintalogiikkaa Ilta-Sanomien haastattelussa sanoen, että "jos kaikki menee niin kuin pitäisi, saamme muutaman kymmenen miljoonaa [euroa] voittoa."

Kun kyse ei siis ilmeisesti missään vaiheessa ollutkaan solidaarisuudesta, vaan suomalaisten taloudellisista eduista, kuinka hyvin Suomen edut toteutuvat Kreikan uudessa lainapaketissa?


Uudessa paketissa alhaisemmat korot

Uudessa lainapaketissa Kreikalle annetaan Euroalueen väliaikaisen rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kautta 109 miljardia euroa lisää lainaa. Suomen osuus paketista on tämän hetken tietojen mukaan noin 1,4 miljardia euroa.

Lisäksi yksityiset sijoittajat osallistuvat Kreikan tukemiseen noin 50 miljardilla eurolla. Kreikan olemassaolevien lainojen takaisinmaksuaikaa on myös luvattu pidentää.

Merkittävät muutokset vanhaan pakettiin verrattuna liittyvät uusien lainojen takaisinmaksuaikaan sekä korkotason roimaan alentamiseen.

Kreikan uuden lainan takaisinmaksuaikaa pidennetään 15–30 vuoteen. Lainan koroksi tulee sama korko, joka on euroalueen ulkopuolelle myönnettävällä maksutaseavulla. Tällä hetkellä se on 3,5 prosenttia.

Aiemmin takaisinmaksuaika oli 7,5 vuotta ja korkotaso jopa yli viisi prosenttia.

Tässä kohtaa Vanhasen ja Kataisen ensimmäisessä lainapaketissa käyttämä ansaintalogiikka alkaakin pettää.


Lainan tuotto romahtaa
[...]

Koko kirjoitus:
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2011/07/27/vielako-kreikan-lainat-ovat-hyva-bisnes-katainen/201110404/12

[Lahti-Saloranta]

Tämä norjan tragelia sattui Jutan näkökulmasta katsottuna hyvään aikaan. Kukaan ei tainnut ehtiä kysymään millaiset takuut Jutta sai Kreikan lainalle. 
Kokouksessahan kävi näin vaikka Jutta unohti sen kerto:
- Suomen vaatimukset vakuuksista kyseenalaistettiin heti kokouksen jälkeen; vakuuksia ei käytetä velan leikkaukseen.
Elikä vakuudet taisi olla yhtä kuin nolla.