Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Ari-Lee]

On tässä se hyvä puoli että Haiti ja sen korjaus unohtui nyt kokonaan...vai unohtuiko?

[Valkea]

Re: Mika H.

Ulkoistettu moraali ei tässä paljon auta. Tavalliselle ihmiselle ei ole käytännössä mahdollista selvittää järjestelmän toimintaa. Esim. suurissa rahoituslaitoksissa ekonomistit kehittävät usein niin monimutkaisia johdannaisia, että viereiset ekonomistit eivät ymmärrä toistensa töistä juuri mitään. Kompleksisuus ei näissä tapauksissa tuota ulkopuolisille yleensä mitään hyötyä, sen tehtävänä on vain salata kansalaisten piiloverottamista. Suomalaiset eivät pidä Suomen valtion lainanotosta, he vain eivät tiedä sille vaihtoehtoa. Kreikan lainoittamisen suomalaiset ymmärtävät (oikein) olevan valinnaista. Ja juuri tästä on hyvä aloittaa Suomenkin järjestelmän tervehdyttäminen; ongelmien paikallistamisesta (Garrett Hardin, 1968) ja suomalaisten edun laittamisesta ulkomaalaisten edelle. Meillä on paremmat mahdollisuudet keksiä vaihtoehtoja nykyisille lainoillemme ja selvitä niistä, kun emme syydä rahaa hukkaan maailman tuuliin. Kreikallekin talouden romahdus ja eroaminen Eu:sta olisi lopulta paljon parempi kuin nykyisen vapaamatkustajatalouden ruokkiminen. On myös otettava huomioon, että maailmantaloudessa on tapahtunut melko nopeasti valtava muutos; pääsääntöisestä lainaamisesta tuottavaan ja tärkeään hyötykäyttöön ja lainojen normaalista takaisinmaksusta on siirrytty holtittoman kulutuksen, haitallisen markkinaspekuloinnin ja keinotekoista elinkelvotonta kuplataloutta hengissä pitävään lainaamiseen, joita ei edes teoriassa pystytä maksamaan koskaan takaisin. Jatkuva lainaaminen holtittomille uhkapelureille luo uusia yllykkeitä negatiivisen toiminnan jatkamiseen, kuten olemme jo tähän mennessä nähneet.

Luojan kiitos siitä, että suomalaiset joko vaistomaisesti tai ymmärtäen ovat ryhtyneet vastustamaan tällaista. Nostan heille hattua. Suomalaiset ovat hyvä kansa.

Suomen valtion ongelmallista lainaamista ja sen vaihtoehtoja on käsitelty ennen Kreikan kriisiä ja tullaan käsittelemään myös sen jälkeen.

[Valkea]

Näitä tutkija Garrett Hardinin sanoja voidaan soveltaa myös nykyisiin talousongelmiin:

"Lastly, someone cries, "But the population problem is a global problem. We need global solutions!" Before panicking , let us look at the word global. Some problems are certainly global. Take acid rain. Take the green house effect. Both cases involve the atmosphere, which is forever distributed and redistributed over the entire globe. Admittedly, it will be difficult to produce the global cooperation that is needed to solve such global problems, but no lesser solutions will work. Now, let's look at the potholes in the streets. There are potholes all over the civilized world, but is that any reason for setting up a global pothole authority to fix our potholes? Would the pothole in your street be filled sooner if we globalized the problem?

The moral is surely obvious: never globalize a problem if it can possibly be solved locally. It may be chic but it is not wise to tack the adjective global onto the names of problems that are merely widespread -- for example, "global hunger," "global poverty," and the global population problem."

We will make no progress with population problems, which are a root cause of both hunger and poverty, until we deglobalize them. Populations, like potholes, are produced locally, and, unlike atmospheric pollution, remain local unless some people are so unwise as to globalize them by permitting population excesses to migrate into the better-endowed countries. Marx's formula, "to each according to his needs" is a recipe for national suicide.

We are not faced with a single global population problem but, rather, with about 180 separate national population problems. All population controls must be applied locally; local governments are the agents best prepared to choose local means. Means must fit local traditions. For one nation to attempt to impose its ethical principles on another is to violate national sovereignty and endanger international peace. The only legitimate demand that nations can make on one another is this: "Don't try to solve your population problem by exporting your excess people to us." All nations should take this position, and most do. Unfortunately, many Americans seem to believe that our nation can solve everyone else's population problems.

... this is surely enough to show that humanists have some hard thinking to do in the near future. Humanism, like science, is a self-correcting system. Humanists should not cling to the error merely because it is traditional. With deeper insight into the nature of the world, humanists must reexamine their past attitudes toward rights in general, universal human rights, the primacy of the individual, coercion, the imperatives of the environment, human needs, generosity, and our duty toward posterity. The inquiry will be painful, but faith in the power of reason can give us strength to do what has to be done."

*****

Tässä ketjussa voi videoluentojen avulla perehtyä siihen miten nykyistä globaalia taloussysteemiä johdetaan yksinkertaisilla taloudellisilla periaatteilla. Kommentti alkaa sanoilla "Damon Vrabelin 9 osaan jaettu luentosarja ..."

http://hommaforum.org/index.php/topic,78.msg372534.html

[Valkea]

Lisäys: Edellisessä viestissäni mainittu "green house effect" on jo osoitettu olevan täynnä tieteellisiä väärennöksiä (Climategate, suurin tieteellinen huijaus sataan vuoteen) ja lähinnä veruke rahannyhtämismekanismin perustamiseksi länsimaalaisten köyhdyttämiseksi ja vastaavasti byrokraattien tulojen ja kansainvälisen vallan lisäämiseksi.

[skrabb]

Kreikka-velan toisen erän vakuudeksi tulee vaatia valtion omaisuutta
"Kreikan valtion suuri omaisuus tarjoaa mahdollisuuden uudelle eurooppalaiselle vakauskäytännölle."

Marjo Matikainen-Kallström

Suomessa otetaan velkaa kotimaan tarpeisiin mutta myös Euroopan maiden velkaongelmien ratkaisuun. Ensin Latviaan meni 324 miljoonaa euroa, sitten Islantiin 350 miljoonaa. Nyt Kreikkaan on menossa noin 1,6 miljardia euroa.

Tälle velanotolle ei näytä loppua tulevan. Näyttää siltä, että Suomi joutuu muiden taloudeltaan vahvojen Euroopan maiden – kuten Saksan ja Ranskan – mukana yhä enemmän lainaamaan suomalaisten veronmaksajien rahoja Euroopan kriisimaille.

Ovatko suomalaisten veronmaksajien rahat vaarassa? Kriisimaiden lainoittamista ei voi kuitata nyt toteamalla, että Suomelle kriisimaiden velkarahoittaminen on hyvä "bisnes", kun Suomi saa velkaa halvemmalla korolla kuin mitä se tulee perimään Kreikalta.

Euroopan muissa maissa käydään poliittista keskustelua veronmaksajien rahojen käytöstä Kreikan pelastamisessa. Keskustelua kuumentavia esimerkkejä riittää. Saksassa ja Suomessa eläkeikää nostetaan, Kreikassa työntekijä pääsee eläkkeelle huomattavan varhain.

Saksan tapaan Suomen on aika herätä puolustamaan omia etujaan – muuten päädymme sinisilmäisinä maksamaan muiden holtitonta menoa.

Ongelman ytimessä on apuna annettavan lainan luonne. Mitä enemmän lainassa on tukea, sitä suurempi on sen vastustus, koska lainaa antavan valtion veronmaksajat maksavat tuen. Laina on sitä helpompi hyväksyä, mitä enemmän se vaikuttaa järkevästi lainalta.

Kreikan tapauksessa ensimmäinen erä voi todellakin olla lainaa pelkästään nimivakuudella. Nimivakuuteen sisältyy hiljainen epäilys ja samalla toive takaisinmaksusta. Mutta eikö toinen erä pakota jo harkitsemaan syvemmin ja etsimään turvaavia vakuuksia lainan takaisinmaksulle?

Oletetaan, että meiltä lainaa pyytävällä sukulaisella on kiinteätä omaisuutta: kesämökkejä, tiluksia, osakkeita tai osuuksia jakamattomista kuolinpesistä. Kun lainaamme hänelle rahaa yhä uudestaan, eikö olisi järkevää ja turvallista kysyä vakuudeksi sukulaisella olevaa omaisuutta?

Saksalaisessa keskustelussa "sukulaista" eli Kreikkaa on suorasukaisesti kehotettu myymään saariaan saksalaisille. Kreikkalaiset tyrmäsivät ehdotuksen, hyvästä syystä. Saksalaisten ajatuksessa oli kuitenkin terve siemen.

Kreikan taloudessa on jäänyt huomaamatta omalaatuinen seikka. Valtio omistaa noin 300 miljardin euron verran erilaista omaisuutta, joka ei yleensä kuulu valtion omistuksen piiriin: hotelleja, ravintoloita ja kaikkea, mitä on tullut mieleen hankkia valtiolle.

Taseella mitaten Kreikka ei suinkaan ole köyhä valtio – se on vain haluton ja näköalaton järjestelemään omaisuuttaan, samaan tapaan kuin rahapulassa oleva, vippiä kysyvä mutta kohtuullista omaisuutta takanaan pitävä sukulainen.

Kreikan valtion suuri omaisuus tarjoaa mahdollisuuden uudelle eurooppalaiselle vakauskäytännölle: Itsensä pulaan ajanutta valtiota kyllä tuetaan lainoilla, mutta ei enää valtion nimivakuutta vastaan. Turvaavaksi vakuudeksi vaadittaisiin valtion omistamaa omaisuutta. Olisi kannustin laittaa itse tase kuntoon.

Mikäli tuettava valtio ei itse osaisi tai haluaisi sitä, taseen laittaisivat kuntoon tukilainaa antaneet valtiot realisoimalla lainojen vakuutena olevaa omaisuutta.

Suomen ei ole syytä ujostella. Uusia ajatuksia ja menettelyjä on syytä tuoda esiin niin tervejärkisessä ja yksinkertaisessa muodossa, että ne voidaan viedä Euroopan poliittiseen keskusteluun maallikoidenkin ymmärrettäviksi.

kansanedustaja
kokoomuksen talousvaliokuntavastaava

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Kreikka-velan+toisen+er%C3%A4n+vakuudeksi+tulee+vaatia+valtion+omaisuutta/1135256568852

[skrabb]

Kreikan kriisin syylliset vastuuseen teoistaan
Esko Seppänen

Olen ihmeissäni tavasta, jolla EU aikoo pelastaa Kreikan vararikolta.

Kreikan konkurssiuhan aiheuttaa maan ylivelkaantuminen vääriin tarkoituksiin. Lainat syötiin kädestä suuhun. Näitä lainoja myöntämällä pankit tekivät suuria voittoja, joiden kasvattamisen houkuttelemina ne jatkoivat luotottamista ottamatta huomioon Kreikan lainanottajien mahdollista maksukyvyttömyyttä.

Tilastojen vääristelyssä Kreikan hallitusta konsultoi vastuuttomalla tavalla yksi Yhdysvaltojen pankkikriisin syyllisistä, Goldman Sachs -pankki. Se jatkoi riskipolitiikkaa systeemikriisin jälkeenkin Yhdysvalloissa valtiovallan annettua toimillaan suurpankeille käytännön pelastustakuut riskien realisoitumisen tapauksessa.

Taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitzin mukaan Yhdysvaltojen politiikka pankkiensa pelastamisessa perustui voittojen privatisoimiseen ja velkojen sosialisoimiseen. Sitä samaa suuren moraalikadon politiikkaa toteutetaan nyt EU:ssa.

Kreikan kriisin suursyyllisiä ovat luotonantajat, pankit ja sijoittajat. Ne – ja tietysti kapitalismissa elettäessä myös niiden omistajat – pitää saada vastuuseen teoistaan. EU ja Suomi eivät ole Kreikka-syyllisiä, ja silti ne ovat ottamassa täyden pelastusvastuun tilanteessa, jossa ei pelasteta Kreikkaa vaan sen velkojat.

Käytännössä vastuun jakaminen voi tapahtua vain kaikkien velkojen uudelleenjärjestelyn kautta leikkaamalla lainanantajien saamisista osa pois. Sodan jälkeen Suomessa leikattiin seteleistä puolet pois, ja sen periaatteen mukaan pitää nyt leikata Kreikan lainanantajien saamisia.

Sillä tavalla voidaan myös vähentää ongelmia, jotka aiheutuvat "sisäisen devalvaation" pakoista: työttömyyden kasvusta, palkanalennuksista ja suurista sosiaaliturvan leikkauksista.

On vähennettävä Kreikan velkoja eikä vain siirrettävä velkaantumista uusille maksajille, meille. Jos pankit vapautetaan sijoitustoimintansa riskeistä eurooppalaisin julkisin varoin, Suomen ei pidä siihen suostua. Sillä tiellä tulevat pian vastaan Espanja, Portugali ja jotkin muutkin maat.

Euroopan parlamentin
entinen jäsen (vas)
Helsinki

http://www.hs.fi/verkkolehti/mielipide/artikkeli/Kreikan+kriisin+syylliset+vastuuseen+teoistaan/1135256568856

[P]

Olen röyhkeä rasisti ja kieltäydyn lukemasta tällä haavaa yhdeksän sivua laatukirjoituksia, sen sijaan kysynkin suoraan: mihin perustuu väite siitä että koko Eurooppa vajoaa hirrrrvittävään lamaan ellei hätälainaa myönnetä?

Koska lainat menevät käytännössä suoraan niiden eurooppalaisten pankkien taseisiin, jotka Kreikalle ovat lainoja myöntäneet. Muutoin pankit joutuisivat kirjaamaan 200 miljardin luottotappiot ja sama raha jouduttaisiin maksamaan suorana pankkitukena. Se, että pankit näin pystyvät sanelemaan valtioiden talouspolitiikan, lisää luottamusta rahoitusmarkkinoilla.

Jep. Pankkisektori ei ole enää yrittämistä. Se on kiristämisellä tapahtuvaa rahan vuolemista.

[Äänestäjä]

Muutamia aatoksia asiasta:

Jos valtiovarainministerimmekin on sitä mieltä julkisesti, että 'meitä on huijattu', niin:

A) Eikö olisi hyvä selvittää miten huijareita tullaan rankaisemaan? Yleensä oikeusvaltioissa huijauksesta seuraa rangaistus.

B) Eikö olisi hyvä selvittää, miten ehkäistään huijaukset jatkossa, ENNENKUIN annetaan lisää rahaa.

C) Jos yhteinen valuutta vaatii tiukemman yhteisen talous- ja finanssipolitiikan toimiakseen, mukaan lukien ihan oikea budjettikuri ja yhtenäinen veropolitiikka, niin vaihtoehtoja lienee kaksi. Yhtenäistetään toimintaa näiden asioiden osalta, tai otetaan ihan realistiseksi vaihtoehdoksi se, että maita voidaan myös potkia pois rahaliitosta, jos he eivät hoida omia velvoitteitaan. Nykytie on mahdoton ja erittäin epäoikeudenmukainen niille, jotka hoitavat asiansa sovitusti.

Kallström-Matikaisen ja Seppäsen kirjoitukset ovat molemmat asiaa, kuten Soininkin kritiikki. Miten nämä kriittiset puheenvuorot kanavoituvat aidoiksi päätöksiksi eduskunnassa?

Näihin liittyen:

Miksi Kreikalta ei tosiaan pyydetä vakuuksia?

Miksi nyt suomalaisen veronmaksajien tehtävä on tukea ulkomaalaisia pankkeja? Miksi näiden lainojen takaisinmaksua ei priorisoida muiden velkojien kustannuksella?

Miksi suomalaisen veronmaksajan pitää venyttää eläkeikäänsä vuosilla, jotta kreikkalaiset pääsevät eläkkeelle vähän yli 50-vuotiaina?

Yli 2 miljardia Kreikalle, Latvialle ja Islannille. Riittääkö tämä? Paljonko nämä maat tarvitsevat lisää apua? Keitä muita on jonossa?

Lisäksi Suomi käyttää isolta osin tehottomasti hoidettuun kehitysapuun (viitaten tässä mm. Moyoon, Wahlroosiin) vuosittain lähes miljardin. Lisäksi erittäin huonosti hoidetun maahanmuuttopolitiikan välittömät ja välilliset kulut ovat miljardiluokkaa vuosittain ja voimakkaassa kasvussa.

Tämä kaikki samaan aikaan kun Suomi elää velalla, ottaen yksin tänä vuonna yli 12 miljardia uutta velkaa. Suomessa on työttömiä yli 300,000 ja kipeitä säästöjä tehdään terveydenhoidossa, vanhustenhuollossa, koululaitoksessa, kirjastoissa ja lastenhoidossa huomattavasti pienempien summien takia.

Järki hoi!

[TeemuT]

http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/1.htx?id=3231

"Vuoden 2010 toinen lisätalousarvioesitys on 1,6 miljardia euroa alijäämäinen. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2010 ehdotetaan yhteensä 13,9 miljardia euroa."

Onhan meillä varaa?

[skrabb]

Liikanen luottaa Kreikan lainan takaisinmaksuun
julkaistu tänään klo 08:49, päivitetty tänään klo 09:25

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on luottavainen sen suhteen, että Kreikka kykenee maksamaan takaisin EU-mailta saamansa lainan. Liikanen huomauttaa, että Kreikalta vaadittu sopeutusohjelma on vahvasti ehdollistettu ja sitä seurataan voimakkaasti.

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/05/liikanen_luottaa_kreikan_lainan_takaisinmaksuun_1653242.html


Minä taas en luota Liikaseen pätkääkään!
Kyseinen Mikkelin lahja Suomen talouselämälle oli yksi 90-luvun lamamestareista, joka livahti/pääsi pakoon EU:iin pahimman kurimuksen ajaksi ja sitten valittiinkin poliittisin kähminnöin Suomen Pankkiin pääjohtajaksi.

Herrat pelastuvat

Kun kysymyksessä on oikein iso vastuu, niin herrat pelastuvat aina kuin ihmeen kautta. Kun alkoi lama, Erkki Liikanen katosi kuvista. Koivisto nimitti hänet poliittiseksi sihteeriksi Brysseliin.

http://pankkikriisi.blogspot.com/2008/11/suomen-pankin-rooli.html
HS - Talous&Työ - 18.4.2004 - 3861 merkkiä - 1. painos

RAHAN LIIKKEET

Tyylipisteitä ei heru pankkinimityksistä
Kun eduskunnan pankkivaltuusto ryhtyi runsas kuukausi sitten etsimään seuraajaa Suomen Pankin pääjohtajalle Matti Vanhalalle, tärkein ohjenuora oli, että nimityksen pitää sujua "tyylikkäästi".

Se tarkoitti, että Suomen Pankin pääjohtaja pitää valita täysin eri tavalla kuin johtokunnan jäsenet aikaisemmilla kerroilla.

Silloin presidentti Tarja Halonen nolasi kansanedustajat ja ministerit perusteellisesti.

Syksyllä 2000 pankkivaltuusto esitti Suomen Pankkiin valtiovarainministeriön alivaltiosihteeriä Johnny Åkerholmia sekä keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarista. Ministeri Suvi-Anne Siimes (vas) esitti Åkerholmia ja EU-komission silloista neuvonantajaa Anne Brunilaa.

Presidentti nosti kuitenkin johtokuntaan Sinikka Salon Euroopan keskuspankista.

Vuotta myöhemmin pankkivaltuusto päätti täydentää johtokuntaa kahdella jäsenellä, oppositiojohtaja Esko Aholla (kesk) ja pankkivaltuuston puheenjohtajalla Ilkka Kanervalla (kok).

Siimes esitti tehtävään Ahoa ja pankinjohtaja Pentti Hakkaraista.

Halonen nöyryytti jälleen poliitikoita nimeämällä johtokuntaan pelkän Hakkaraisen.

Presidentin menettelystä saattoi suorastaan saada kuvan, että poliitikoilla ei ole asiantuntemusta toimia keskuspankin johtokunnassa. Lainsäätäjän työ ei siis pätevöittäisi juuri muuhun kuin esiintymään pellenä television viihdeohjelmassa.

Nyt pankkivaltuusto hakee hyvitystä.

Se nimitti ehdokkaakseen EU-komissaari Erkki Liikasen, poliitikon ja yhteiskuntavaikuttajan, joka voitti asiantuntijan, ekonomistin ja tohtorismiehen, Ecofinin pääjohtajan Sixten Korkmanin äänin 7-2.

Suoritus ei kuitenkaan ansaitse kovin monta tyylipistettä.

Ensiksi pankkivaltuusto yritti esittää, että Liikasen nimitys ei olisi osa poliittista virkapakettia.

Tosiasiassa Liikasen nimitys näyttää olevan yhteydessä ainakin Esko Ahon nimitykseen Sitran johtoon samoin kuin pääministerin talouspoliittisen avustajan Olli Rehnin mahdolliseen valintaan EU-komissaariksi Liikasen jälkeen.
[...]

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Tyylipisteit%C3%A4+ei+heru+pankkinimityksist%C3%A4/HT20040418SI1TT02d40?free=Erkki Liikanen&date=year2004&advancedSearch=&

[Jyri Suominen]

Ryhmän nimi
Kreikan vipit Kataisen maksettaviksi !

Ryhmän linkki http://www.facebook.com/group.php?gid=119627908064583

[Virkamies]

Jos valtiovarainministerimmekin on sitä mieltä julkisesti, että 'meitä on huijattu', niin:

A) Eikö olisi hyvä selvittää miten huijareita tullaan rankaisemaan? Yleensä oikeusvaltioissa huijauksesta seuraa rangaistus.

Jos se on kriminalisoitu. Nyt tästä narraamisesta ei taida olla säädetty mitään seuraamuksia. Nulla poena sine lege on myös oikeusvaltion periaate.

B) Eikö olisi hyvä selvittää, miten ehkäistään huijaukset jatkossa, ENNENKUIN annetaan lisää rahaa.

Ehkä. Kyse ei nyt välttämättä kuitenkaan ole huijauksista vaan enemmän siitä, että kansa elää paremmin kuin sillä olisi varaa.

Miksi Kreikalta ei tosiaan pyydetä vakuuksia?

On pyydetty, eivät anna.

Miksi nyt suomalaisen veronmaksajien tehtävä on tukea ulkomaalaisia pankkeja? Miksi näiden lainojen takaisinmaksua ei priorisoida muiden velkojien kustannuksella?

Koska pelätään homman leviävän käsiin ja yliarvostetun euron arvon romahtamista. Jos euroilla ei saa tarpeeksi resursseja ulkomailta, niin se tietää kurjuutta kaikille euroalueella. Sellainen johtaisi isoon poliittiseen kriisiin ja hallitukset ajattelevat vaaleja ennen kaikkea.

Tämä kaikki samaan aikaan kun Suomi elää velalla, ottaen yksin tänä vuonna yli 12 miljardia uutta velkaa. Suomessa on työttömiä yli 300,000 ja kipeitä säästöjä tehdään terveydenhoidossa, vanhustenhuollossa, koululaitoksessa, kirjastoissa ja lastenhoidossa huomattavasti pienempien summien takia.

15 miljardia lienee parempi arvio kun otetaan se kuntasektori mukaan.

[skrabb]

Pääkirjoitus 4.5.2010:
Lehman potenssiin kaksi
Tiistai 4.5.2010 klo 05.53
Joudummeko jo toisen pankkikriisin maksumiehiksi?

Ruotsi ja Tanska voivat onnitella itseään Emun ulkopuolelle jäämisestä. Ne todistavat vääriksi Paavo Lipposen väitteet, ettei pienen maan valuutta voi kellua.
Euroopan unioni ja sen keihäänkärkenä rahaliitto (EMU) ovat olleet vertaansa vailla olevia menestystarinoita. Näinhän meillä on uskoteltu. Kreikasta alkanut finanssikriisin toinen kierros kuitenkin osoittaa, että mainoslauseilla ei ole välttämättä katetta.

Kyse ei ole vain Kreikasta. Jos euroalueen valtiovarainministereiden ponnistukset Kreikan pensaspalon tukahduttamiseksi eivät onnistu, luvassa on kriisi, jonka mittasuhteita on kabineteissa kuvattu sanoin "Lehman Brothers toiseen potenssiin".

Suomi ja suomalaiset ovat joutumassa taas pankkikriisin maksumiehiksi, jos Kreikka ei pystykään maksamaan lainaamiaan rahoja takaisin. Saksalla ja Ranskalla ei ole varaa nyrpistellä. Juuri niiden johdolla ja ehdoilla rahaliitto on rakennettu ja juuri niiden suurimmat pankit ovat rahoittaneet muun muassa Kreikan valtion hulvatonta velkaantumista.

Emussa on alusta lähtien ollut paha valuvika, joka on ollut päättäjien tiedossa. Poliittiset intohimot olivat kuitenkin niin suuret, että rahaliittoa rakennettaessa otettiin tietoinen riski. Rapakuntoisia valtioita suorastaan houkuteltiin tukiaisin lähtemään mukaan euroon. Nyt ensimmäinen vapaamatkustajavaltio on merihädässä ja huutaa muita apuun.

Euron kriisi panee suomalaiset muistelemaan, kuinka meidät aikanaan uitettiin puolihuolimattomasti rahaliittoon. Demareiden rooli ei siinä kuviossa ollut vähäinen. Siksi Eero Heinäluoman "vihaisuus" on vain alkeellista teatteria. Olisi pikemminkin itsekritiikin paikka.

Kansaa maaniteltiin EU-jäsenyyteen lupaamalla, ettei oma valuutta mene. Kun jäsenyys oli lyöty lukkoon, todettiinkin kuin ilmoitusasiana, että yhteisvaluutastahan päätettiin jo kun hyväksyttiin Maastrichtin sopimus ilman varaumia.

Paavo Lipponen, Sauli Niinistö ja työmarkkinajärjestöt ajoivat kovin ottein Suomea Emuun eturiviin. Tässä sitä nyt sitten ollaan. Ja mikä irvokkainta, nyt päällä olevaa kriisiä käytetään perusteena jättiharppaukselle federalismin tiellä: eurovaltioiden talouspolitiikka ja valtiontalous tullaan alistamaan keskitetylle kontrollille ja ohjaukselle.

http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/

[Jyri Suominen]

Huomio

Espanja on anonut EU:lta aluksi n. 280 Mrd tukipakettia

http://www.tagesanzeiger.ch/wirtschaft/unternehmen-und-konjunktur/SpanienGeruechte-belasten-BankAktien/story/15177374

[Kimmo Pirkkala]

Huomio

Espanja on anonut EU:lta aluksi n. 280 Mrd tukipakettia

http://www.tagesanzeiger.ch/wirtschaft/unternehmen-und-konjunktur/SpanienGeruechte-belasten-BankAktien/story/15177374

Goddäämn! Löytyykö tää jostain english-sivuilta??

[Aldaron]

Pääkirjoitus 4.5.2010:

Ruotsi ja Tanska voivat onnitella itseään Emun ulkopuolelle jäämisestä. Ne todistavat vääriksi Paavo Lipposen väitteet, ettei pienen maan valuutta voi kellua.
Euroopan unioni ja sen keihäänkärkenä rahaliitto (EMU) ovat olleet vertaansa vailla olevia menestystarinoita. Näinhän meillä on uskoteltu. Kreikasta alkanut finanssikriisin toinen kierros kuitenkin osoittaa, että mainoslauseilla ei ole välttämättä katetta.

Emussa on alusta lähtien ollut paha valuvika, joka on ollut päättäjien tiedossa. Poliittiset intohimot olivat kuitenkin niin suuret, että rahaliittoa rakennettaessa otettiin tietoinen riski. Rapakuntoisia valtioita suorastaan houkuteltiin tukiaisin lähtemään mukaan euroon. Nyt ensimmäinen vapaamatkustajavaltio on merihädässä ja huutaa muita apuun.

Paavo Lipponen, Sauli Niinistö ja työmarkkinajärjestöt ajoivat kovin ottein Suomea Emuun eturiviin. Tässä sitä nyt sitten ollaan. Ja mikä irvokkainta, nyt päällä olevaa kriisiä käytetään perusteena jättiharppaukselle federalismin tiellä: eurovaltioiden talouspolitiikka ja valtiontalous tullaan alistamaan keskitetylle kontrollille ja ohjaukselle.

http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/

Tuo on totta. Lipponen ja Niinistö ovat kaikkein suurimmat Suomesta löytyvät syylliset tähän tilanteeseen, sillä juuri he runnoivat Suomen puoliväkisin mukaan Emuun. Heidän politiikkansa muihin vahingollisiin seurauksiin en edes viitsi puuttua tässä. Ongelma on tietenkin noita kahta yksilöä laajempi. Oli Suomen onnettomuus, että tuohon ratkaisevaan aikaan sekä SDP että Kokoomus olivat johtamiskulttuurin suhteen kumpikin historiansa diktatorisimmassa vaiheessa. Lipponen ja Niinistöhän johtivat kumpikin puoluettaan itämaisen despootin ottein eikä käytännössä minkäänlaista keskustelua edes ministerien kesken sallittu siitä, mitä nuo kaksi olivat eräiden virkamiesten kanssa päättäneet. Oikeudelliseen vastuuseen Suomen kansantaloudelle ja yhteiskuntaelämälle aiheuttamastaan vahingosta noita kahta ei tietenkään koskaan saada, sillä hehän toimivat tiettävästi koko ajan lain sallimissa puitteissa. Osasyyllisiä ovat kaikki ne hallituspuolueiden poliitikot jotka eivät edes yrittäneet vastustaa Lipposen ja Niinistön läpiajamia tuhoisia päätöksiä, mutta historian edessä noiden kahden vastuu on silti kaikkein raskain.  

[matti]

Huomio

Espanja on anonut EU:lta aluksi n. 280 Mrd tukipakettia

http://www.tagesanzeiger.ch/wirtschaft/unternehmen-und-konjunktur/SpanienGeruechte-belasten-BankAktien/story/15177374

Goddäämn! Löytyykö tää jostain english-sivuilta??

Kuukkelin käännös

[Daemonic]

http://www.goodmoodtv.com/internettv/application/eduskunta/system/Eduskunta.html

Kreikan rahoituksesta juuri nyt. Eduskunnan täysistunnon suora lähetys.

Pääosin hyvinkin nuivaa tekstiä "lainaa" kohtaan, mutta tietäähän sen, että yksimielisesti se hyväksytään. maan tapa... Eivät isot puheet... jne.

[Turjalainen]

http://www.tagesanzeiger.ch/wirtschaft/unternehmen-und-konjunktur/SpanienGeruechte-belasten-BankAktien/story/15177374

"Let it burn, baby, burn!"

[Jyri Suominen]

Espanja on anonut EU:lta aluksi n. 280 Mrd tukipakettia

http://www.tagesanzeiger.ch/wirtschaft/unternehmen-und-konjunktur/SpanienGeruechte-belasten-BankAktien/story/15177374

Yhdessä virkkeessä on koko uutinen

[Aldaron]

http://www.goodmoodtv.com/internettv/application/eduskunta/system/Eduskunta.html

Kreikan rahoituksesta juuri nyt. Eduskunnan täysistunnon suora lähetys.

Pääosin hyvinkin nuivaa tekstiä "lainaa" kohtaan, mutta tietäähän sen, että yksimielisesti se hyväksytään. maan tapa... Eivät isot puheet... jne.

En silti usko että se menee yksimielisesti läpi.

[Jyri Suominen]

http://www.goodmoodtv.com/internettv/application/eduskunta/system/Eduskunta.html

Kreikan rahoituksesta juuri nyt. Eduskunnan täysistunnon suora lähetys.

Pääosin hyvinkin nuivaa tekstiä "lainaa" kohtaan, mutta tietäähän sen, että yksimielisesti se hyväksytään. maan tapa... Eivät isot puheet... jne.

En silti usko että se menee yksimielisesti läpi.

Ei varmaan, mutta menee se kuitenki läpi tai sit tapahtuu ihme

[ElinaElina]

Eikö tätä ole suomenkielisessä mediassa? Miksei?

Tässä menee jauhot suuhun. Ei ymmärrä.

[RP]

Ainakin toistaiseksi vasta siis huhu pyynnöstä.

Nun machen Gerüchte über eine Anfrage aus Madrid die Runde.

Jos näin käy niin kummastakohan päästä euro alkaa purkautua - tippuvatko ne pois, joiden pankkijärjestelmät ovat menossa nurin joka tapauksessa, vai hyppäävätkö Saksan ohella pois ne, jotka voivat?

[Daemonic]

No juu. Kyllähän tämä oma kyynisyyteni edustajistoamme kohtaan juontaa näistä maahanmuuttokysymyksistä, jotka ovat ihan samanlaista rahan syytämistä kankkulan kaivoon.
Nuo nuivahkotkin järjen äänet tässä asiassa saivat toivon kipinän syttymään. Edustajiston tyhmyys ei ehkä olekaan ihan loputon. Taitaa tuo maahanmuuttoasia vain lyödä aivot lukkoon lähes jokaiselta. Ehkäpä siinäkin järkeydytään lähiaikoina.

EDIT: Katainen tuumasi juuri, että "Suomalaisen ihmisen pitää saada kaikkiin heitä askarruttaviin kysymyksiin vastaus tässä asiassa, ihan jokaiseen" (lainaus ulkomuistista 10sec sanomisen jälkeen). Nyt vain kysymään

[Aldaron]

Espanja on anonut EU:lta aluksi n. 280 Mrd tukipakettia

http://www.tagesanzeiger.ch/wirtschaft/unternehmen-und-konjunktur/SpanienGeruechte-belasten-BankAktien/story/15177374

Yhdessä virkkeessä on koko uutinen

Jos Kreikan esimerkki vielä tuosta leviää, koko EU alkaa ratkeilla liitoksissaan. Ei Unionikaan sentään ihan mitä tahansa kestä.

Tämä ei ole ihan sitä mitä meille EU-kansanäänestyksen aikoihin luvattiin. Minäkin äänestin silloin liittymisen puolesta, vaikka en ollutkaan täysin vakuuttunut siitä, että EU:n plussat painaisivat enemmän kuin sen miinukset. Jos olisin tiennyt kaiken mitä siitä on suoraan ja epäsuoraan seurannut (ja minkälaisia poliittisia päämääriä EU-jäsenyyteen vedoten on edistetty), olisin äänestänyt vastaan.

[Jyri Suominen]

Espanja on anonut EU:lta aluksi n. 280 Mrd tukipakettia

http://www.tagesanzeiger.ch/wirtschaft/unternehmen-und-konjunktur/SpanienGeruechte-belasten-BankAktien/story/15177374

Yhdessä virkkeessä on koko uutinen

Jos Kreikan esimerkki vielä tuosta leviää, koko EU alkaa ratkeilla liitoksissaan. Ei Unionikaan sentään ihan mitä tahansa kestä.

Tämä ei ole ihan sitä mitä meille EU-kansanäänestyksen aikoihin luvattiin. Minäkin äänestin silloin liittymisen puolesta, vaikka en ollutkaan täysin vakuuttunut siitä, että EU:n plussat painaisivat enemmän kuin sen miinukset. Jos olisin tiennyt kaiken mitä siitä on suoraan ja epäsuoraan seurannut (ja minkälaisia poliittisia päämääriä EU-jäsenyyteen vedoten on edistetty), olisin äänestänyt vastaan.

Pitihän ruuan hinnan laskea kun EU:hun liityttiin jne. Siis noita asioita luvattiin mutta toisin kävi.

[ikuturso]

Ainakin toistaiseksi vasta siis huhu pyynnöstä.

Nun machen Gerüchte über eine Anfrage aus Madrid die Runde.

Jos näin käy niin kummastakohan päästä euro alkaa purkautua - tippuvatko ne pois, joiden pankkijärjestelmät ovat menossa nurin joka tapauksessa, vai hyppäävätkö Saksan ohella pois ne, jotka voivat?

Markka takaisin. Vieläköhän on painolaatat ja lyöntimuotit vaseliinissa?

Vai pitäisikö jakaa euro pohjolan euroon ja välimeren euroon. Olisi mielenkiintoista seurata mañana-miesten euron kehitystä. Olisiko nollia kohta kuin liiran setelissä aikoinaan?

a-jotakin -ohjelmassa Sixten Korkman kertoi, että joko tuetaan kreikkaa tai sitten kaatuu pankkeja ja veronmaksajat maksavat. Ei tässä tiedä, mitä pitäisi äänestää jos vaikka asiasta tulisi kansanäänestys. Joka tapauksessa näyttää siltä, että suomalaiset ottavat osansa kreikan viiskymppisten eläkevirkamiesten loppupäivien elatuksesta. Näköjään ei tarvita edes maahanmuuttoa siihen, että me maksamme muiden elämisen. Riittää että kuuluu johonkin rahaliittoon.

EU my ass.

-i-

[desperaato]

Tämä ei ole ihan sitä mitä meille EU-kansanäänestyksen aikoihin luvattiin. Minäkin äänestin silloin liittymisen puolesta, vaikka en ollutkaan täysin vakuuttunut siitä, että EU:n plussat painaisivat enemmän kuin sen miinukset. Jos olisin tiennyt kaiken mitä siitä on suoraan ja epäsuoraan seurannut (ja minkälaisia poliittisia päämääriä EU-jäsenyyteen vedoten on edistetty), olisin äänestänyt vastaan.

Näin se oli täälläkin. Muistan kuitenkin kuinka tuolloin nuorukaisena sanoin entiselle kaverille, että äänestän puolesta vaikka EU tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa 15-20 vuoden kuluessa. (Jos näin käy alan uskoa olevani todellinen meedio.)

[Martel]

Eikö tätä ole suomenkielisessä mediassa? Miksei?

Koska kyse on huhusta. Se todetaan jo otsikossa, "Nun machen Gerüchte über eine Anfrage aus Madrid die Runde."

Kaikkia markkinahuhuja ei ole mitään järkeä julkaista. Esim. viikko-pari sitten huhuttiin, että Kreikan hallitus oli aiemmin kieltäytynyt Venäjän tarjoamasta isosta lainapaketista, jonka korko olisi ollut alle Euroalueen maiden tarjoaman pelastuspaketin koron. Luultavasti hevosmiesten uutistoimiston juttuja, samoin kuin tämä Espanja-huhukin.

Lisäys: Kullan hinta on hypännyt reilusti viimeisen tunnin aikana, joten pientä paniikkia on ilmassa. Kuitenkin, tunnetut reittauslaitokset Moody's ja Fitch säilyttivät tänään Espanjan luottoluokitusen ennallaan AAA:na, mikä on hyvää tasoa. Näihin reittauslaitoksiin ei ole luottamista (ovat olleet niin väärässä/myöhässä monia kertoja), mutta luokituksen säilyttäminen on kuitenkin merkki siitä, että paniikki Espanjan suhteen ei ole vielä ajankohtainen. Sitten kun on, siinä ei 280 miljardia välttämättä riitä. Sinänsä toivon tilanteen mahdollisimman nopeaa ja kovaa kärjistymistä, jotta Kreikan tilanne menisi uudelleen arvioitavaksi ennen kuin sinne lähetetään suomalaisten veronmaksajien rahaa.