Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[repo]

Tottakai tämä homma ei ole yhdestä tai kahdesta henkilöstä kiinni ja eduskunta pitäisi myös saattaa vastuuseen tehdyistä päätöksistä. Luonnollinen vastuun toteutuminen olisi se, että Kataisen ja Urpilaisen tukemiseen ehdoitta ja yksiäänisesti osallistuneet kansanedustajat eivät saa uusittua paikkojaan. Tämä on pelote, jonka ylläpitämisestä vastuu on oppositiolla. Jos oppositio istuu vain odottamassa seuraavia vaaleja, niin he ovat mielestäni ihan yhtä vastuullisia siihen, että tuhokaksikko Katainen ja Urpilainen saavat puuhastella käytännössä melkein miten huvittaa.

Opposition pitäisi "repiä ja raastaa" niin, että hallituspuolueiden joukossa alkaa syntyä hermostumista eli pelotetta. Miten tämä "repiminen ja raastaminen" on näkynyt viime päivien uutisvirrassa? Minusta ei mitenkään. PS on täysi nolla. Soini nostetaan tunnetun EU- ja eurokriittisyytensä johdosta otsikoihin kerran tai kaksi. Kepu on ihan yhtä nolla, vaikka Kepulla on kaikki palikat kohdillaan: omia miehiä ja naisia tiedotusvälineissä, taustaorganisaatio toimii (mm. Suomenmaa-lehden otsikot pyörivät Amppareiden otsikoissa siinä missä Verkkouutiset ja demari.fi:n, huomaa ettei vastaava ole näkynyt PS:ltä) ja kyläiltoja pidetään.

En minä tässä toivottomuuteen tukahdu, mutta yritän herättää lukijoita näkemään tilanteen. Ei tässä voida jäädä odottamaan jotain ihmettä ja vertauskuvallisesti Kataisen kaatumista kukkaruukkuun. Se on liikaa onneen luottamista ja yhden kortin pelaamista, että Katainen tekee jonkin hallituksen ja eduskunnan aukirepivän virheen.

Politiikan tekotapana repiminen ja raastaminen ei ole kaunista eikä mukavaa. Sitä tulisikin välttää, mutta minusta nyt on ylitetty kaiken kohtuullisuuden ja maltillisuuden rajat. Voimatasapainoa on yritettävä horjuttaa. Ensin ei edes värähdä. Löydään useammin ja uusin välinein, niin jo alkaa väristä, ja minusta, vaikka eduskuntaan on onnistuttu luomaan jokin hämmästyttävä hyväveli-verkosto, niin se kyllä menee rikki sillä, että se saadaan värähtelemään.

Mistään valtakunnanoikeuksista on turha haaveilla ellei hyväveli-verkostoja saada epästabiiliin tilaan.

Ymmärretty? Vähän epäilen, mutta yritin edes.

[Titus]

Olin kuuntelemassa Korkmanin luentoa tästä aiheesta männä viikolla. Mielestäni hän oli erinomaisen
hyvin kartalla tilanteesta kokonaisuudessaan ja toi mm esille, että haluaako Kreikka edes maksaa
lainojaan jos pääsevät irti nykyisestä lamastaan tällä nyt annetulla ja tulevalla rahoituksella.
Kannattavintahan Kreikalle olisi kupata nyt kaikki mitä irti lähtee, toivoa, että taloutensa nousee
ja sitten erota EUsta/eurosta. Luennon teksti saattoi olla hieman vähemmän siloiteltua media jutusteluun
verrattuna. Hienosti veti parituntisen esitelmän ilman sen kummempia nuotteja.


muuta kuultua
-Suomi tulee ottamaan takkiin Kreikan rahoituksesta
-Suomi tulee ottamaan takkiin muista vastaavista lainoituksista
-Soini oli oikeassa kriittisyydessään, mutta olisi ollut mukava kuulla vaihtoehdot
-Kokonaisuutena euro on ollut Suomelle kannattava
-Peräkammarin mies oli oikeassa alusta lähtien:"Miten eurosta pääsee irti kun asiat menee vituralleen?"

[Tomi]

http://www.hs.fi/paivanlehti/#04122012/talous/Katainen+Kreikka-kanta+ennallaan/a1354538538143

Bryssel/Helsinki. Suomi saattaa olla pehmentämässä kantaansa siihen, voisivatko euromaat tulevaisuu-dessa antaa Kreikalle anteeksi sille myönnettyjä lainoja.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) ei täysin tyrmännyt ajatusta ennen euromaiden valtiovarainmi-nistereiden kokouksen alkua Brysselissä maanantaina.
"Kukaan ei tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Mutta viime viikolla euromaat olivat yksimielisiä siitä, et-tä Kreikan velkoja ei leikata", Urpilainen sanoi.
Hän sanoi toivovansa ja uskovansa, että viime viikolla Kreikalle sovittu velkajärjestelypaketti riittää siihen, että maan velkataakka saadaan kestävälle tasolle. Paketissa sovittiin Kreikan maksamien lainankorkojen leikkaamisesta, lainojen maksuaikojen pidentämisestä ja siitä, että Kreikka alkaa ostaa lainojaan takaisin alennuksella.
Ministeri kuitenkin totesi, ettei kukaan voi tietää, pääseekö Kreikka sille asetettuihin tavoitteisiin.

"Minun mielestä ei kannata lähteä jossittelemaan, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, vaan keskittyä siihen, mitä viime viikolla on päätetty."

Hienovarainen sanamuotojen muutos on siltä osin merkittävä, että aikaisemmin Suomi on Saksan vanave-dessä jyrkästi vastustanut sitä, että euromaat hyväksyisivät Kreikalle antamistaan lainoista tappioita.

Saksan liittokansleri Angela Merkel vihjasi sunnuntaina, että Saksa voi olla valmis myöntymään lainojen leikkaamiseen. Tämä ei kuitenkaan tapahdu lähiaikoina, eikä varsinkaan ennen Saksan ensi syksynä järjes-tettäviä vaaleja.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) sanoi Helsingin Sanomille, että Suomen tai hänen kantansa Kreikan vel-koihin ei ole millään tavalla muuttunut. Hän viittasi Ylen uutiseen, jossa hän sanoo, että lainoja leikkausta voitaisiin harkita, jos tilanne tulee eteen.

"Tämä on sama juttu, jos minulta kysyttäisiin, voisinko joskus 20 vuoden kuluttua lentää kuuhun. Sanoisin, että voisin harkita. Eli tässä ei ole tapahtunut mitään muutoksia Suomen politiikassa Kreikan lainojen suh-teen", Katainen sanoi.

Kreikan on tarkoitus ostaa yksityisiltä sijoittajilta, kuten kreikkalaisilta pankeilta, alennuksella takaisin vel-kakirjojaan ja siten kutistaa velkavuortaan arviolta 20 miljardilla eurolla.

Yksityisillä sijoittajilla on perjantaihin saakka aikaa ilmaista kiinnostuksensa, ja varsinaiset kaupat on tarkoi-tus tehdä ilmeisesti 17. joulukuuta.

Takaisinosto-ohjelman julkistamisen jälkeen euroalueen kriisimaiden lainapapereiden markkinakorot läh-tivät laskuun. Markkinoilla siis tulkittiin, että Kreikka pyritään pitämään eurossa.

Lainojen takaisinosto-ohjelman onnistuminen ei ole varmaa.

Euromaiden ministereiden on tarkoitus arvioida asiaa ensi viikon torstaina, jolloin heidän pitäisi lopullisesti päättää Kreikan odottaman, noin 44 miljardin euron apulainaerän maksamisesta.

Viime viikolla sovittu velkajärjestely ja Kreikan lainavuoren kutistaminen kestävälle tasolle oli edellytys, että tukilainojen maksamista ylipäätään jatketaan.

Ministerit käsittelivät maanantaina myös muita, Kreikan varjoon jääneitä asioita. Tärkeä aihe oli Kyproksen tukilainaohjelma, jonka laatiminen on vielä kesken.

Kokous jatkuu tänään tiistaina kaikkien EU-maiden valtiovarainministereiden voimin.

Tarkoituksena on hieroa sopua pankkivalvonnan yksityiskohdista sekä talous- ja rahaliiton tiivistämisestä.
Kreikan tilanne oli esillä euromaiden valtiovarainministerien kokouksessa maanantaina. Ministerit kuulivat siellä Kreikan lainojen takaisinosto-ohjelmasta, joka käynnistyi maanantaina.
Kreikan on tarkoitus ostaa yksityisiltä sijoittajilta, kuten kreikkalaisilta pankeilta, alennuksella takaisin vel-kakirjojaan ja siten kutistaa velkavuortaan arviolta 20 miljardilla eurolla.
Yksityisillä sijoittajilla on perjantaihin saakka aikaa ilmaista kiinnostuksensa, ja varsinaiset kaupat on tarkoi-tus tehdä ilmeisesti 17. joulukuuta.
Takaisinosto-ohjelman julkistamisen jälkeen euroalueen kriisimaiden lainapapereiden markkinakorot läh-tivät laskuun. Markkinoilla siis tulkittiin, että Kreikka pyritään pitämään eurossa.

Toinen uutinen

http://www.hs.fi/paivanlehti/#04122012/talous/Professori+patistaa+liittovaltion+tielle/a1354538717993
HS-Haastattelu
Professori patistaa liittovaltion tielle
Ekonomisti James K. Galbraith kehottaa EU:ta tiivistymään Yhdysvaltojen tapaan, tai ruma hajoaminen uhkaa.

--------------------------------------------------------------------------------

Minna Nalbantoglu HS     KIMMO RÄISÄNENAmerikkalaisen ekonomistin James K. Galbraithin mielestä Yhdysvaltain mallinen liittovaltio voisi pelastaa EU:n ja euron, vaikka tie on poliittisesti kivinen.

Ah­ke­ra, hy­veel­li­nen, yli­jää­mäi­nen poh­joi­nen ja lais­ka, pa­ha, yli va­ro­jen­sa elä­vä ete­lä. Näin EU:ta ra­vis­te­le­va vel­ka­krii­si usein kär­jis­te­tään pa­rem­min pors­kut­ta­vis­sa unio­ni­mais­sa, ku­vaa yh­dys­val­ta­lai­nen eko­no­mis­ti, Te­xa­sin yli­opis­ton pro­fes­so­ri Ja­mes K. Galb­raith.
Mut­ta näin krii­siin ei rat­kai­sua löy­dy. Kun ti­lan­tee­seen suh­tau­du­taan pe­rus­teet­to­mal­la, kes­ki­ajal­ta löy­häh­tä­väl­lä mo­ra­lis­mil­la, kes­ki­näi­sen syyt­te­lyn kier­re vain kiih­tyy. Lo­pul­ta ko­ko unio­ni on vaa­ras­sa ha­jo­ta – ei­kä vält­tä­mät­tä siis­tis­ti.
"Vaa­rat voi­vat muut­tua hy­vin va­ka­vik­si, vä­ki­val­ta saat­taa nous­ta no­peas­ti. Se nä­kyy jo nyt Krei­kas­sa", Galb­raith sa­noi Hel­sin­gin Sa­no­mien haas­tat­te­lus­sa. Hän osal­lis­tui Hel­sin­gis­sä Ka­le­vi Sor­sa -sää­tiön ja pal­kan­saa­ja­kes­kus­jär­jes­tö SAK:n jär­jes­tä­mään se­mi­naa­riin.
Galb­raith nos­taa lä­hi­his­to­rias­ta va­roit­ta­vak­si esi­mer­kik­si Ju­go­sla­vian ve­ri­set ha­joa­mis­so­dat.
Vel­ka­krii­sin hoi­ta­mi­nen pel­käl­lä vyön­ki­ris­tyk­sel­lä on jo nyt joh­ta­nut esi­mer­kik­si Krei­kas­sa yh­teis­kun­nan ra­ken­tei­den ra­pau­tu­mi­seen, jät­ti­työt­tö­myy­teen ja ra­sis­min nou­suun.
Pi­tem­män pääl­le seu­rauk­se­na voi Galb­rait­hin mu­kaan ol­la siir­to­lais­vyö­ry va­joa­vas­ta ete­läs­tä pa­rem­min toi­meen­tu­le­viin EU-mai­hin.
Pro­fes­so­ri ko­ros­taa, et­tä vel­ka­krii­si ei ole mo­raa­li­sen löy­hyy­den syy­tä vaan suo­raa seu­raus­ta sii­tä, mi­ten EU:n kal­tai­nen ta­lous­liit­to toi­mii. Jos luo­daan yh­te­näi­nen ta­lou­sa­lue, ta­lou­del­li­nen toi­me­liai­suus väis­tä­mät­tä kes­kit­tyy joi­hin­kin osiin. Sik­si hä­nes­tä on ol­ta­va ole­mas­sa kei­not ta­sa­ta tä­tä. EU:ssa ta­saa­mis­ta on yri­tet­ty esi­mer­kik­si ra­ken­ne­ra­has­to­jen avul­la, mut­ta Galb­rait­hin mie­les­tä ne ovat liian pie­niä ja vää­rin koh­den­net­tu­ja.
Galb­raith ver­taa EU:n ti­lan­net­ta Yh­dys­val­to­jen sy­vän ete­län kur­jis­tu­mi­seen 1800-lu­vun lo­pul­la.
Key­ne­si­läi­siin kuu­lu­van eko­no­mis­tin mu­kaan ete­lä on­nis­tut­tiin nos­ta­maan lä­hem­mäs teol­lis­tu­neen, vau­raan poh­joi­sen ta­soa 1930-lu­vul­la aloi­te­tun New Deal -po­li­tii­kan avul­la: luo­tiin esi­mer­kik­si kan­sal­li­nen vä­him­mäis­palk­ka ja so­siaa­li­tur­va­jär­jes­tel­mä se­kä ke­hi­tet­tiin ete­län teol­li­suut­ta.
Sa­man­ta­pais­ta tie­tä Galb­raith esit­tää siis myös EU:l­le. Pie­ni pul­ma vain on, et­tä Yh­dys­val­lat on liit­to­val­tio, EU ei. Kiis­tat sii­tä, pi­täi­si­kö unio­nia vie­dä liit­to­val­tion suun­taan vai koh­ti löy­hem­pää val­tioi­den liit­toa, ovat yh­tä van­ho­ja kuin unio­ni it­se.
"Po­liit­ti­ses­ti tä­mä on erit­täin vai­keaa", pro­fes­so­ri myön­tää. Liit­to­val­tion puo­les­ta­pu­hu­jil­la ei ole ka­ris­maat­tis­ta joh­ta­jaa. Eu­roop­pa­lai­sen so­li­daa­ri­suu­den vaa­ti­muk­sil­la ei po­li­tii­kan ir­to­pis­tei­tä nap­si­ta, kun mo­nis­sa EU-mais­sa ää­ri­oi­keis­to­lai­suus nos­taa pää­tään.
EU:n py­sy­mi­sel­lä ka­sas­sa on kui­ten­kin mer­ki­tys­tä myös pa­rem­min pär­jää­väl­le poh­joi­sel­le. Se tar­vit­see nyt krii­sis­sä kär­vis­te­le­viä ete­läi­sem­piä mai­ta el­lei muu­ta niin mark­ki­noik­seen.
"Poh­joi­seu­roop­pa­lais­ten on nyt hy­vin tär­keää näh­dä, mis­sä hei­dän to­del­li­set etun­sa ovat. Ne ei­vät ole sii­nä, et­tä [e­si­mer­kik­si Kreik­ka] mak­saa vel­kan­sa ta­kai­sin – tai sii­nä, et­tä ne edes pi­täi­si mak­saa ta­kai­sin."

[Mato]

http://yle.fi/radio1/asia/puheenvuoroja/taloustieteilija_hans-werner_sinn_38507.html
Saksan tunnetuin taloustieteilijä Hans-Werner Sinn haluaa ostaa Kreikan ulos eurosta. Kreikalle on toteuttava Kansainvälisen valuuttarahaston ehdottama velkojen leikkaus.

http://areena.yle.fi/radio/1698917

clip...

Tässä on juuri ongelman ydin. Yksittäistä maata voi kurittaa vaikka kuinka paljon, aina sietämättömyyteen asti, ajaa maan vaikka kansalaissodan partaalle, ja siitä huolimatta eivät hinnat vaan laske.

clip...

Eli tuosta lauseesta voi johtaa suoraan, että se on joko ero eurosta tai sisällissota. Tätähän Halla-aho pelkäsi aikoinaan omassa kirjoituksessaan. Silloin ammuttiin viestin tuoja...

Kaikesta päätellen eurokraatit haluavat kreikkaan sisällissodan ja sen he saavat. Tai riippuu tietenkin siitä, kuinka lojaaleja poliisit ja sotaväki ovat nykyiselle hallitukselle ja sen politiikalle.

Seuraavana on Espanja.

Sitten roiskuu jo muuallakin, vai luuletteko, että ihminen olisi viisastunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Ei ole.

- Mato

[sivullinen.]

[...] vai luuletteko, että ihminen olisi viisastunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Ei ole.

Tyhmentyminen kelpaa myös. Se saattaa olla tapahtunut. Tällä kertaa kusetetaan kaksin käsin ja vielä nauretaan päälle - mutta kukaan ei tajua. 30-luvulla tajuttiin, ja pistettiin loppu kusetukselle.

[Jouko]

"Poh­joi­seu­roop­pa­lais­ten on nyt hy­vin tär­keää näh­dä, mis­sä hei­dän to­del­li­set etun­sa ovat. Ne ei­vät ole sii­nä, et­tä [e­si­mer­kik­si Kreik­ka] mak­saa vel­kan­sa ta­kai­sin – tai sii­nä, et­tä ne edes pi­täi­si mak­saa ta­kai­sin."

Voihan V-tu! Sanokaa tuo Kataiselle ja Urpilaiselle.

[Roope]

Keskustelua Euroopan tulevaisuudesta käydään hajottajien johdolla. Siinä ei ole mitään järkeä, ellei nimenomaan pyritä yhdentyneen Euroopan hajottamiseen.

Niinkin maltillisella Euroopan unionin kriitikolla kuin perussuomalaisen puolueen johtajalla Timo Soinilla on hyviä havaintoja siitä, mikä kaikki EU:ssa on pielessä, mutta unionin saavutusten vaaliminen ei kuulu hänen puolueensa profiiliin. Siihen pitää olla sanottavaa muilla poliittisilla voimilla.

Äänet Euroopan puolesta ovat kuitenkin anteeksipyytäviä verrattuna irvailuun ja pilkkaan, jotka alkavat muistuttaa urheilufanien nousuhumalaista uhoa baaritiskillä.

HS: Kari Huhta: Brittejäkin voi vielä tulla ikävä 5.12.2012

Tilanne johtuu siitä, että "hajottajien" ei tarvitse tarkistaa tai perua sanomisiaan kerran kuukaudessa kuten "unionin saavutusten vaalijoiden", joiden pelitila käy yhä pienemmäksi. Mikä muu kuin irvailu ja pilkka voisi paremmin sopia niille, jotka väistävät kysymystä liittovaltiosta viimeiseen asti, vaikka asetelma on ollut selvä jo vuosia ellei vuosikymmeniä. Ja tiedoksi toimittaja Huhdalle, että Eurooppa ei ole sama kuin EU, joka taas ei välttämättä ole sama kuin liittovaltio.

[ikuturso]

"Poh­joi­seu­roop­pa­lais­ten on nyt hy­vin tär­keää näh­dä, mis­sä hei­dän to­del­li­set etun­sa ovat. Ne ei­vät ole sii­nä, et­tä [e­si­mer­kik­si Kreik­ka] mak­saa vel­kan­sa ta­kai­sin – tai sii­nä, et­tä ne edes pi­täi­si mak­saa ta­kai­sin."

Voihan V-tu! Sanokaa tuo Kataiselle ja Urpilaiselle.

Käsititköhän tuon lauseen nyt oikein, jos haluat sitä teroitettavan Jykä-Jutta-akselille?

Siis tuossahan sanotaan, että pohjoismaiden kannattaa maksaa, jotta kreikka ostaa meiltä fazerin suklaata ja että niillä ei tankit ajele kadulla. Sillä vasta tällä voi Suomussalmen maajussi olla onnellinen, kun tietää kärsivänsä vilua ja nälkää, että kreikkalaiset ostaa suklaata eivätkä saa kyynelkaasua silmilleen. (Eu:n rauha ja markkinat nääs).

http://www.hs.fi/paivanlehti/#04122012/talous/Katainen+Kreikka-kanta+ennallaan/a1354538538143

...Pääministeri Jyrki Katainen (kok) sanoi Helsingin Sanomille, että Suomen tai hänen kantansa Kreikan vel-koihin ei ole millään tavalla muuttunut. Hän viittasi Ylen uutiseen, jossa hän sanoo, että lainoja leikkausta voitaisiin harkita, jos tilanne tulee eteen.

"Tämä on sama juttu, jos minulta kysyttäisiin, voisinko joskus 20 vuoden kuluttua lentää kuuhun. Sanoisin, että voisin harkita. Eli tässä ei ole tapahtunut mitään muutoksia Suomen politiikassa Kreikan lainojen suh-teen", Katainen sanoi.

Toki Jyrki kuuhunkin menisi. Ulkoavaruusministerinä veronmaksajien rahoilla kuussa järjestettävään aurinkokunnan unionin huippukokoukseen lahjoittamaan maapallon uraanivarat marsilaisille, joilla on vilu.

-i-

[repo]

Hienosti [S. Korkman] veti parituntisen esitelmän ilman sen kummempia nuotteja.
[...]
muuta kuultua
-Kokonaisuutena euro on ollut Suomelle kannattava

Kiitos. Oli mukava kuulla nämä vaikutelmat Korkmanin luennolta. Tuliko tuolle mainitulle kuuluisalle väitteelle mitään vankkaa perustelua, jota voisi professorilta odottaa tällaisen taustalle? Jopa mikä osaan esittää ne pari perustelua: matalat korot, laajemmat pääomamarkkinat (=lainarahan tarjonta) ja - ainiin kolme perustelua - sisämarkkinat.

Sillä välin kun Korkman ei julkaise perustelujaan edelliselle pitänee tyytyä näiden blogistien näkemyksiin: noudatettu eurotuki-politiikka on oikea, valoa on jo tunnelin päässä jne jne. Tässä pieni sikermä US Puheenvuorosta ketjuun tarjoiltuna, olkaat hyvä.

http://seppokalevi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/126237-merkit-euro-alueen-muutoksesta-parempaan-vahvistuvat

Teollisuuden indikaattorit Saksassa ovat kääntyneet pitkän miinuskauden jälkeen parempaan suuntaan. Vuoden vaihteen jälkeen positiivisen heijastuksen oletan siirtyvän toimittajaverkostojen kautta mm. Puolaan, Tsekkeihin, Baltian maihin, Espanjaan ja myös Suomeen sekä Ruotsiin.

http://buimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/126228-hyvia-signaaleja-nordea-suomi-nousussa-moodys-aaa-luottoluokitus-sailyy

Ikävää tietysti kertoa näitä positiivisia ennusteita Puheenvuoron ruikuttajille, muttei teille aina voi olla mieliksi.

http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/126252-talouden-paremmat-nakymat-eivat-poista-valtion-budjetin-lisaleikkauksia

P.s. 1. Länsinaapurin, euron ulkopuolella olevan  Ruotsin talouden näkymät ovat heikentyneet viime aikoina jopa Suomea nopeammin.

Börje Uimosella on vähän provosoiva tyyli, jota voisi sanoa vastustajan repimiseksi ja raastamiseksi. Vaikka edelleen seison aiempien sanojeni takana repivästä ja raastavasta, niin Börje Uimosen repimisen ja raastamisen tyyliä en kannata. Mauri Pekkarinen on yksi ehkä menestynein repimisen ja raastamisen -taidon omaava poliitikko. Mutta mutta osittain juuri Pekkariseen henkilöityvän revi ja raasta -politikoinnin johdosta, Kataisen ultramairea ulkokultainen tyyli on ollut niin suosittua. Nooh! Kunhan tässä pohdiskelen ääneen, miten tehdä vastustajaa haastavaa politiikkaa yksinkertaisesti kun tämä euro-aihe alkaa olla jo analysoitu puhki ja faktat on levitelty. Mitään merkittävää muutosta politiikan tekemiseen ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Odotamme vain jotain ihmettä.

[ikuturso]

http://buimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/126228-hyvia-signaaleja-nordea-suomi-nousussa-moodys-aaa-luottoluokitus-sailyy

Ikävää tietysti kertoa näitä positiivisia ennusteita Puheenvuoron ruikuttajille, muttei teille aina voi olla mieliksi.

Börje Uimosella on vähän provosoiva tyyli, jota voisi sanoa vastustajan repimiseksi ja raastamiseksi. Vaikka edelleen seison aiempien sanojeni takana repivästä ja raastavasta, niin Börje Uimosen repimisen ja raastamisen tyyliä en kannata.

Buimosella nyt ei näytä argumentointi olevan tuossa kohdallaan.
Ihan niin kuin tämä kertoisi, että ebola-alueelle kannatti matkustaa hengenvaarallisesta tartunnasta huolimatta. Todisteena siitä on, että lääkitys on alkanut tehota. Vaikka potilas ei toivuttuaankaan olisi enää kuin varjo entisestään, matka oli silti ehdottoman kannattava.
Tämä taipumus on yleinen vuorikiipeilijöiden ja naparetkeilijöiden keskuudessa, joiden mielestä muutama amputoitu varvas on kohtuullinen hinta Mount Everestin valloituksesta. Mutta nämä pelaavat omalla hengellään ja omilla (sponsori)rahoillaan. Tämmöisen pelin ulottamisesta kanssaihmisiin kertoo se, kuinka halukkaita vakuutusyhtiöt ovat myöntämään näille retkille matkavakuutuksia.

Hallitus on nyt hilaamassa koko Suomi-neitoa Mount Eurolle hintaan mihin hyvänsä. Kaikki suomalaiset vaan eivät ole sitä mieltä, että tuo retki on hintansa arvoinen. Edes sittenkään vaikka Buimosen mukaan lääkitys alkaa jo helpottaa joidenkin kansalaisten elämää ehkä jo ensi vuonna.

-i-

[Markkanen]

 Vaikka ei pysty tunnistamaan ratkaisua ongelmiin niin on kuitenkin suuri asia se, että tunnistaa virheellisen menettelyn ja mielipiteet. Käänteli tai väänteli tuota EU-paskasankoa miten vaan niin aina se on täynnä paskaa kun ottaa laput pois silmiltä. Kreikan suhteen lainat ja takuut ei ole toiminut ollenkaan vaikka sitä on jo vuosia jatkettu. Ei tarvitse olla ekonomisti havaitakseen tämän. Suohon mennään joka kuukausi ja yhä syvemmälle. Jos Soini sanoo, että piikki kiinni niin se ei ratkaise itse ongelmaa, mutta lopettaa velkamme kasvun. Me voimme ehkä selvitä sen jälkeen joskus veloistamme.

Suurin osa Suomalaisista ymmärtää, että Kataisen ja Urpilaisen Europolitiikka päätyy lopulta hyvin ikävästi. Ongelma on havaittu siis. Typeryksetkin ovat havainneet nykyisen tilanteen fataalisuuden, mutta eivät sano sitä kun ovat opportunisteja ja konsensuspoliitikkoja. Ensin on "sota" saatava loppumaan ja sitten vasta voi neuvotella sodan seurauksista. On todella typerää ja tekopyhää vaatia vaihtoehtoa piikin kiinni vetämisen jälkeen. Se reaalisoituu sitten. Pikki kiinni on vaihtoehto, mutta sen seurauksia ei tiedetä ennen kun se nähdään. Nykyisen "vaihtoehdon" seuraukset ovat olleet selvät jo vuosia. Ei toimi. Pitkittää ja pahentaa tilannetta. No onko tämä hyvä vaihtoehto Kysykää sitä sitten omilta lapsiltanne vaikka 10 vuoden kulttua jos Eurooppa on vielä pystyssä. Sitten tiedätte mikä meni pieleen.

[Titus]

Hienosti [S. Korkman] veti parituntisen esitelmän ilman sen kummempia nuotteja.
[...]
muuta kuultua
-Kokonaisuutena euro on ollut Suomelle kannattava

Edellinen verrattuna siihen, että Suomi olisi jättäytynyt euron ulkopuolelle. Tätä on käyty
läpi eri yhteyksissä ihan riittävästi, enkä ole aiemminkaan nähnyt (itselleni riittäviä) perusteluja
uskoa toisin. Eli ei tässä mitään "ooh guru!"-juttua ole.




Hieman eurokriittisempää:

Sixten Korkman tyrmää fiskaaliunionin: "Ehdotukset ovat huonoja"

Aalto-yliopiston professori Sixten Korkmanin mielestä Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) kehittämisen suhteen
pitää suhtautua erittäin kriittisesti niin yhteisvastuun lisäämiseen kuin Saksan vaatimaan keskittämiseenkin.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php/talous/982-talous/113838-113838

[repo]

Hienosti [S. Korkman] veti parituntisen esitelmän ilman sen kummempia nuotteja.
[...]
muuta kuultua
-Kokonaisuutena euro on ollut Suomelle kannattava

Eli ei tässä mitään "ooh guru!"-juttua ole.

Jotta ei jää mitään väärinkäsityksiä, niin ei tullut edes mieleeni tuollaista "ooh guru!"-juttua. Näinollen en kirjoittanut sitä edes riviväleihin. Tulkinta, mistä "ooh guru!"-juttu lähtee, on epäselvä ainakin minulle - tässä vaiheessa.

[repo]

Buimosella nyt ei näytä argumentointi olevan tuossa kohdallaan.

Olen vasta hiljattain kiinnittänyt huomiota Uimoseen juuri sen johdosta, että hän on käynyt heittämässä kommentin tai kaksi eurokriittisiin blogeihin ja kommentit ovat aiheuttaneet järjestään enemmän ärsytystä ja provokaatiota kuin vakavasti otettavaa vasta-argumentointia. Börje on minusta taitava herättämään ja provosoimaan, joskin joutuu myös nopeasti ajatukselliselle ignore-listalle. En pidä missään minkäänlaista teknistä ignore-listaa, skippaan vain ignoroitavat kirjoittajat/kommentoijat. Se vähä mitä foorumin tunnettua ja legendaarista vasta-argumentoijaa kmruuskaa tuli luettua, niin Börjestä tulee hakematta mieleen kmruuska.

Aiemmin nostamistani euromyönteisistä US Puheenvuoro -blogisteista Seppo Turunen on ollut tähän asti jotenkin vakavasti otettava ja olen mielenkiinnolla lukenut hänen kommentteja ajatuksella "josko tällä kertaa hänellä olisi jotain merkittävää sanottavaa" niin, että olen skipannut eurokriittisiä kommentteja.

Buimosesta ja kumppaneista takaisin aiheeseen, miten vaikuttavaa politiikkaa tulisi tehdä nyt? Tuli mieleen parempi sana aiemmalle repiä ja raastaa -tavalle tehdä politiikkaa: politiikan tekemisen intensiteetti. Haluaisin niin kovasti nähdä oppositiolta ja aivan erityisesti PS:ltä paljon intensiivisempää politiikan tekemistä.

[ämpee]

Hieman eurokriittisempää:

Sixten Korkman tyrmää fiskaaliunionin: "Ehdotukset ovat huonoja"

Aalto-yliopiston professori Sixten Korkmanin mielestä Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) kehittämisen suhteen
pitää suhtautua erittäin kriittisesti niin yhteisvastuun lisäämiseen kuin Saksan vaatimaan keskittämiseenkin.

Kovin on laimentunut "eurokritiikki" jos yhteisvastuullisuuden lisääntyminen huolestuttaa, varsinkin kun ottaa huomioon, että mitään yhteisvastuullisuutta ei pitänyt olla.

[Markkanen]

 Jos vaikka mikroaaltouuni havaittaisiin terveydelle vaaralliseksi säteilyn tms. teknisen asian vuoksi niin pitäisikö tavallisen kansalaisen tai poliitikon esittä asialle korjaustoimenpide tai vaihtoehto ennen kuin voitaisiin kieltää vaarallisten uunien käytön? Pitäisikö poliitikon tai kansalaisen perehtyä mikroaaltouunin magnetronin toimintaan ja esittää parannuksia siihen? Jokainen kuitenkin voisi nähdä, että laite on vaarallinen. Sitten joku älykääpiö sanoo, että esitä siihen ensin parannuskeino niin muutetaan.

Harva meistä ymmärtää nykyistä pankki ja rahapolitiikkaa kuin pintaraapaisuna. Koska kuitenkin jokainen meistä näkee erheet ja virheet mitä tehdään niin ei saisi arvostella jos ei tiedä parannusta asiaan. Aivan uusi ulottuvuus tämä on tosiaan. Jos ostat auton joka on teknisesti huono niin et saa sitä vaihdettua parempaan ennen kuin olet esittänyt paremman auton rakennuskaavan??? Oletteko hulluja vähä-älyisiä vai mitä tämä vaihtoehdon vaatiminen nykyiseen EU-tukipolitiikkaan on???

[sivullinen.]

Jos vaikka mikroaaltouuni havaittaisiin terveydelle vaaralliseksi säteilyn tms. teknisen asian vuoksi niin pitäisikö tavallisen kansalaisen tai poliitikon esittä asialle korjaustoimenpide tai vaihtoehto ennen kuin voitaisiin kieltää vaarallisten uunien käytön?

Kyllä pitäisi. Vaarallisen mikroaaltouunin tapauksessa vaihtoehto on itsestään selvä: vaaraton mikroaaltouuni. Jos kaikki mikroaaltouunit todettaisiin vaarallisiksi, siltikin vaihtoehto olisi itsestään selvä: perinteinen uuni. Jos ruuan lämmittämiselle ei olisi mitään muuta vaihtoehtoa, niin vaarallisen mikroaaltouunin haukkuminen olisi tyhmää.

Onko persujen vaihtoehto toimimattomalle euroalueelle toimiva euroalue? Vai onko se perinteinen oma valuutta? Mikä se on?

Minusta on olemassa montakin vaihtoehtoa joita voitaisiin harkita. Persut eivät ole vain kertoneet mikä olisi se heidän vaihtoehtonsa. Silloin voitaisiin pohtia mitä haittapuolia siitä olisi.

Jouluterveisiä toivottoleepi ja vastauksia odottelee eräs hullu.

[Tomi]

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/12/05/kallista-pankki-ja-vaalitukea-saksaan-sina-maksat/201243250/170

Saksa on sittenkin valmis antamaan anteeksi Kreikan tukiluottoja – mutta vasta sitten, kun maan oma "vaalisykli" sallii ja "omat" pankit ovat kuivilla. Saksa haluaa saada omansa pois ennen Kreikka-lainojen leikkauksia. Temppu onnistuu, kunhan Suomi ja muut euromaat jatkavat kiltisti maksamista.

Saksan liittokansleri Angela Merkel on ensi kertaa myöntänyt julkisesti, että Kreikalle parin viime vuoden kuluessa myönnettyjä tukiluottoja on ehkä sittenkin annettava anteeksi.

Muille kuin europäättäjille tämä on ollut kriisitoimien alusta asti likimain selviö.

Merkelin mukaan on mahdollista, että pelkät Kreikalle myönnetyt maksuehtojen huojennukset eivät riitä, vaan tarvitaan myös lainapääomien leikkauksia. Tämä mahdollisuus oli vielä viime viikon virallisissa puheenvuoroissa mahdoton.

Suinpäin Merkel ei sentään suostu panemaan tukiluottojen leikkauksia toimeksi. Aikaisintaan velka-armahdukset ovat hänen mukaansa mahdollisia ensi vuoden loppupuolella tai mieluummin seuraavana vuonna.

Merkelin mielenmuutos ja velka-armahdusten aikatauluhahmotelma eivät ole järin yllättäviä, vaan ne päinvastoin näyttävät hyvinkin johdonmukaisilta ja selkeiltä.

Vuoden kuluttua – tai tarkemmin sanottuna ensi vuoden lokakuuhun mennessä – on Kreikan velka-armahdusten tieltä väistynyt kaksi ainakin saksalaisittain ylivoimaista estettä:

1) Saksan seuraavat liittopäivävaalit pidetään ensi syyskuussa.

2) Saksalaispankit ovat kotiuttaneet likipitäen kaikki saatavansa Kreikan valtiolta.

Sen jälkeen leikkaukset voivat Merkelin puolesta alkaa milloin tahansa.


Analyysi
Kallista pankki- ja vaalitukea Saksaan – sinä maksat
Heini Karjanmaa
Kallista pankki- ja vaalitukea Saksaan – sinä maksat
Analyysi Saksa on sittenkin valmis antamaan anteeksi Kreikan tukiluottoja – mutta vasta sitten, kun maan oma "vaalisykli" sallii ja "omat" pankit ovat kuivilla. Saksa haluaa saada omansa pois ennen Kreikka-lainojen leikkauksia. Temppu onnistuu, kunhan Suomi ja muut euromaat jatkavat kiltisti maksamista.


Saksan liittokansleri Angela Merkel on ensi kertaa myöntänyt julkisesti, että Kreikalle parin viime vuoden kuluessa myönnettyjä tukiluottoja on ehkä sittenkin annettava anteeksi.

Muille kuin europäättäjille tämä on ollut kriisitoimien alusta asti likimain selviö.

Merkelin mukaan on mahdollista, että pelkät Kreikalle myönnetyt maksuehtojen huojennukset eivät riitä, vaan tarvitaan myös lainapääomien leikkauksia. Tämä mahdollisuus oli vielä viime viikon virallisissa puheenvuoroissa mahdoton.

Suinpäin Merkel ei sentään suostu panemaan tukiluottojen leikkauksia toimeksi. Aikaisintaan velka-armahdukset ovat hänen mukaansa mahdollisia ensi vuoden loppupuolella tai mieluummin seuraavana vuonna.

Merkelin mielenmuutos ja velka-armahdusten aikatauluhahmotelma eivät ole järin yllättäviä, vaan ne päinvastoin näyttävät hyvinkin johdonmukaisilta ja selkeiltä.

Vuoden kuluttua – tai tarkemmin sanottuna ensi vuoden lokakuuhun mennessä – on Kreikan velka-armahdusten tieltä väistynyt kaksi ainakin saksalaisittain ylivoimaista estettä:

1) Saksan seuraavat liittopäivävaalit pidetään ensi syyskuussa.

2) Saksalaispankit ovat kotiuttaneet likipitäen kaikki saatavansa Kreikan valtiolta.

Sen jälkeen leikkaukset voivat Merkelin puolesta alkaa milloin tahansa.

Saksalla ja Ranskalla suurimmat pankkiriskit

Liittokansleri Merkel on käytännössä vahvistanut odotuksen, että Saksa jatkaa – ja haluaa muidenkin jatkavan – Kreikan kriisitoimia tehottomin ja raskain tukiluotoin niin kauan, kunnes maan omat pankit ovat kuivilla, mutta ei sen pidempään.

Rahat pois ja pakoon

Kriisitoimet ja erityisesti kriisitoimiin liittyneet tukiluotot ovat tarjonneet Kreikan rahoittajille, kuten kansainvälisille pankeille, oivallisen tilaisuuden vetää riskipitoisia saataviaan turvaan.

Juuri näin esimerkiksi saksalaispankit ovat tehneet. Ne ovat ottaneet vastaan joka ikisen Kreikalta tukiluottojen turvin saamansa euron – ja vetäneet sen turvaan.



Analyysi
Kallista pankki- ja vaalitukea Saksaan – sinä maksat
Heini Karjanmaa
Kallista pankki- ja vaalitukea Saksaan – sinä maksat
Analyysi Saksa on sittenkin valmis antamaan anteeksi Kreikan tukiluottoja – mutta vasta sitten, kun maan oma "vaalisykli" sallii ja "omat" pankit ovat kuivilla. Saksa haluaa saada omansa pois ennen Kreikka-lainojen leikkauksia. Temppu onnistuu, kunhan Suomi ja muut euromaat jatkavat kiltisti maksamista.

Saksan liittokansleri Angela Merkel on ensi kertaa myöntänyt julkisesti, että Kreikalle parin viime vuoden kuluessa myönnettyjä tukiluottoja on ehkä sittenkin annettava anteeksi.

Muille kuin europäättäjille tämä on ollut kriisitoimien alusta asti likimain selviö.

Merkelin mukaan on mahdollista, että pelkät Kreikalle myönnetyt maksuehtojen huojennukset eivät riitä, vaan tarvitaan myös lainapääomien leikkauksia. Tämä mahdollisuus oli vielä viime viikon virallisissa puheenvuoroissa mahdoton.

Suinpäin Merkel ei sentään suostu panemaan tukiluottojen leikkauksia toimeksi. Aikaisintaan velka-armahdukset ovat hänen mukaansa mahdollisia ensi vuoden loppupuolella tai mieluummin seuraavana vuonna.

Merkelin mielenmuutos ja velka-armahdusten aikatauluhahmotelma eivät ole järin yllättäviä, vaan ne päinvastoin näyttävät hyvinkin johdonmukaisilta ja selkeiltä.

Vuoden kuluttua – tai tarkemmin sanottuna ensi vuoden lokakuuhun mennessä – on Kreikan velka-armahdusten tieltä väistynyt kaksi ainakin saksalaisittain ylivoimaista estettä:

1) Saksan seuraavat liittopäivävaalit pidetään ensi syyskuussa.

2) Saksalaispankit ovat kotiuttaneet likipitäen kaikki saatavansa Kreikan valtiolta.

Sen jälkeen leikkaukset voivat Merkelin puolesta alkaa milloin tahansa.

Saksalla ja Ranskalla
suurimmat pankkiriskit

Liittokansleri Merkel on käytännössä vahvistanut odotuksen, että Saksa jatkaa – ja haluaa muidenkin jatkavan – Kreikan kriisitoimia tehottomin ja raskain tukiluotoin niin kauan, kunnes maan omat pankit ovat kuivilla, mutta ei sen pidempään.

Juuri näin näyttää nyt käyvän.

Tuo hetki on vuoden 2010 kevään ensimmäisistä Kreikan "pelastuspaketeista" lähtien lähestynyt kovaa vauhtia.

Saksalaispankit ovat kriisirahoituksen kuluessa ja sen avulla kotiuttaneet ja muutoin vähentäneet Kreikka-saataviaan minkä ovat irti saaneet.

Samaa ovat toki tehneet muutkin ulkomaiset pankit kuin saksalaispankit, mutta sattumoisin juuri Saksan pankeilla oli kriisin alussa heti ranskalaispankkien jälkeen suurin määrä riskipitoisia Kreikka-saatavia.

Ranskan pankkien vielä suuremmat Kreikka-riskit selittävät, miksi Ranskan johtajat ovat Saksan johdon rinnalla päättäväisesti patistaneet muitakin euromaita rahoittamaan yhä suurempia ja kalliimpia "pelastuspaketteja".

Näin ne ovat välttyneet pelastamasta pankkejaan pinteestä pelkästään oman maansa verovaroja polttamalla. Esimerkiksi Suomen taipuvaisella ja vain lievästi vastahankaisella avustuksella.

Rahat pois
ja pakoon

Kriisitoimet ja erityisesti kriisitoimiin liittyneet tukiluotot ovat tarjonneet Kreikan rahoittajille, kuten kansainvälisille pankeille, oivallisen tilaisuuden vetää riskipitoisia saataviaan turvaan.

Juuri näin esimerkiksi saksalaispankit ovat tehneet. Ne ovat ottaneet vastaan joka ikisen Kreikalta tukiluottojen turvin saamansa euron – ja vetäneet sen turvaan.

Keskuspankkien keskuspankkina tunnettu Kansainvälinen järjestelypankki BIS kokoaa ja julkaisee säännöllisin väliajoin maailman kenties kattavimpia kansainvälisiä luottotilastoja. Niin se on tehnyt myös tämän kriisin kuluessa.

BIS:n verkkosivuillaan julkaisemista luottotilastoista ilmenee hieman vaivalloisesti mutta tarkemmin kuin mistään muista lähteistä esimerkiksi seuraava seikka:

Saksalaispankkien Kreikka-saatavat ovat kriisitoimien kuluessa vuoden 2010 kesäkuun ja tämän vuoden kesäkuun välillä supistuneet suurin piirtein saman verran kuin on Saksan osuus niin sanotusta Kreikka I -tukiluotoista.

Ylivoimaisesti suurin osa Kreikka-saatavista on BIS:n tilastojen mukaan vedetty pois hyvissä ajoin ennen Kreikan valtion viime kevään ensimmäistä velkasaneerausta.

Pankit ovat toisin sanoen kotiuttaneet tai muutoin kirjanneet pois päiviltä juuri niiden tukiluottojen verran, joita liittokansleri Merkelin mukaan on ehkä sittenkin mahdollista armahtaa.

Saksahan on tavallaan saanut jo omansa pois.

Kreikka-tappiot vasta liittopäivävaalien jälkeen

Liittokansleri Merkelin aikaisintaan ensi syksyksi ennakoima valmius tukiluottojen leikkauksiin näyttää sopivan täsmälleen maan niin sanottuun "poliittiseen sykliin" eli suomeksi sanottuna vaalikalenteriin.

Ensi syyskuussa maassa on Merkelin poliittisen uran toistaiseksi todennäköisesti kiperimmät liittopäivävaalit. Saksassa liittopäivävaalit vastaavat meikäläisiä eduskuntavaaleja, joten kyse on maan korkeimman lainsäädäntöelimen vaaleista.

Merkel ei salline Kreikka-luottojen leikkauksia ennen liittopäivävaaleja siitä yksinkertaisesta syystä, että luottojen osittaisestakin anteeksi antamisesta koituisi tukiluottojen myöntäjille ilmiselviä ja kiistattomia luottotappioita.

Tappioista taas koituisi vakavaa haittaa Merkelin ja hänen kristillisdemokraattisen CDU-puolueensa vaalityöhön.

Tähän asti jyrkästi tappioiden mahdollisuuden kiistänyt Merkel joutuisi kuluttamaan vaalivoimia tiukimpien tulkintojen mukaan jopa EU:n perussopimuksen ja Saksan oman perustuslain vastaisten tappioiden selittelyyn.

Velka kasvaa ja talous syöksyy

Kreikan valtion velkaisuusaste repeää EU:n komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuoreimpien laskelmien mukaan vuoden kuluessa noin 190 prosenttiin yhden vuoden kokonaistuotannon arvosta.

Vaikka Kreikka I -tukiluotot armahdettaisiin kokonaisuudessaan pois päiviltä, ei tuo kohtalokas suhdeluku kevenisi kuin 160 prosenttiin. Siinä on vielä yhden kokonaisen vuoden bkt:n verran eli tasan sata prosenttiyksikköä enemmän kuin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan saisi olla.

Kreikan lopulliseen velkasaneeraukseen mennessä suurin osa helleenivaltion veloista muuttunee erityyppisiksi tukiluotoiksi. Jos velkojen määrä pysyisi edes nykyisessä 300 miljardissa eurossa, Suomen pari prosenttia olisi kuusi miljardia euroa.

Ehkä liittokansleri Merkel sopivan tilaisuuden tullen vihjaisee ensi syksyyn mennessä, mitä osuutta Suomenkin tukiluotoista on kenties sittenkin mahdollista tai suorastaan suotavaa leikata.

Siihen asti lienee tarkoitus jatkaa kiltisti uusien tukierien maksamista – etteivät vain saksalaispankkien viimeiset kotiutukset tai liittokansleri Merkelin "vaalisykli" vaarannu.

[Tomi]

http://yle.fi/uutiset/van_rompuy_ajaa_tiiviimpaa_euroliittoa/6405829

Van Rompuy ajaa tiiviimpää euroliittoa
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja toivoo, että euromaat tiivistäisivät yhteistyötään kohti yhteistä budjettia ja velkaa.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy tahtoo tiivistää euromaiden liittoa. 17-sivuisessa ehdotuksessaan Van Rompuy ehdottaa, että Euroopan keskuspankki (EKP) saisi täydet valtuudet valvoa euromaiden kansallisia pankkeja vuodesta 2014 alkaen.

Van Rompuy ehdottaa, että 17 euromaata huolehtisivat niitä, että ne kykenisivät vastaamaan rahoitusongelmiin yhtenäisenä rintamana. Van Rompuy puhuu esityksessään "rahoituskyvystä", mikä käytännössä tarkoittanee euromaiden yhteisiä joukkovelkakirjoja, joita ostamalla ja myymällä euromaat huolehtisivat maksukyvystään.

Käytännössä Van Rompuy suosittaa euromaita ottamaan askelia kohti euroalueen yhteistä budjettia ja velkaa. Kokonaan velkaa ei kuitenkaan yhdistettäisi. Esimerkiksi Saksa vastustaa tiukasti yhteistä velkaa.

Van Rompuy keskustelee aiheesta EU-maiden johtajien kanssa ensi viikolla.

Van Rompuyn lisäksi raporttia ovat työstäneet Euroopan komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso, EKP:n johtaja Mario Draghi ja euromaiden valtiovarainministereiden johtaja Jean-Claude Juncker.

Lähteet:
    Reuters

[Lalli IsoTalo]

Olli Rehn tulee taatusti olemaan kaikkien aikojen merkittävin suomalainen.

Ensimmäinen suomalainen, jota varten Helvettiin rakennetaan uusi osasto.

[Markkanen]

Kun vikavalo palaa niin vika pitää ensin kuitata pois päältä. Sitten voi alkaa miettimään vaihtoehtoja. Hulluus on ensil lopetettava. Sitten voi alkaa pohtia vaihtoehtoja. Nykyinen EU-politiikkamme i vaan toimi. Piste. Se velkaannuttaa Suomen konkurssiin jos olemme mukana Eurossa. Persuista viis. Sen pystyy näkemään jokainen jolla ei ole EU-tähtilipun lappuja silmissä. Kreikka on jo vainaja vaikka ei tiedä sitä vielä. Unkari ja Espanja myös. Lisää rahaa näihin maihin vainajat pysyy lämpiminä, mutta eivät herää eloon. Ei edes 10 vuoden tukiaisilla.

Suomen hallitus haluaa tehdä kirjaimellisesti niin kuin Rompy... Römpsä haluaa. Pitää nostaa hintoja ja veroja jolloin sekunda EU-valtiot muuttuvat kilpailukykyisiksi. Ikävä kyllä tämä(kään) ei tomi. Paremmin menestyneiden EU-maiden pitäisi nostaa hintatasoa 60%. Saksa ei tähän ainakaan suostu vaikka Jutta ja Jykke ilman muuta tähän suostuisi. Eli teet niin taikka näin niin teet sen aina väärinpäin. Tämä pitäisi nyt tunnustaa. Irti uppoavasta laivasta ja sitten sen jälkeen miettimään uusia kursseja pois matalikoilta. Hulluus pitää loppua NYT. Vaikka ilman välitöntä vaihtoehtoa. Populismi on sairautta jota valtapuolueet käyttävät jotta kukaan ei haluaisi lopettaa vikavalon vilkkumista ja hätäsireenien ulvomista kun sille ei esitetä vaihtoehtoa. Aivan sairasta!

[Tykkimies Pönni]

http://www.zerohedge.com/news/2012-12-05/bombshell-deutsche-bank-hid-12-billion-losses-avoid-government-bail-out

Forget the perfectly anticipated Greek (selective) default. This is the real deal. The FT just released a blockbuster that Europe's most important and significant bank, Deutsche Bank, hid $12 billion in losses during the financial crisis, helping the bank avoid a government bail-out, according to three former bank employees who filed complaints to US regulators. US regulators, whose chief of enforcement currently was none other than the General Counsel of Deutsche Bank at the time!

Or actually, since every bank in the world is forced to lie, cheat and mismark its own balance sheets every single day, not least of all the European Central Bank which as of moments ago has to accepted defaulted Greek bonds as collateral, this may just be completely ignored.

After all opening this particular Pandora's Box may well reveal that not only DB but the world's entire financial system is completely and totally insolvent.

Deutche Bank ollut bail-out kunnossa. Ei ihme että suomalaistenkin veroeuroja niin kipeästi kaivattiin.

[P]

Kun vikavalo palaa niin vika pitää ensin kuitata pois päältä. Sitten voi alkaa miettimään vaihtoehtoja. Hulluus on ensil lopetettava. Sitten voi alkaa pohtia vaihtoehtoja. Nykyinen EU-politiikkamme i vaan toimi. Piste. Se velkaannuttaa Suomen konkurssiin jos olemme mukana Eurossa. Persuista viis. Sen pystyy näkemään jokainen jolla ei ole EU-tähtilipun lappuja silmissä. Kreikka on jo vainaja vaikka ei tiedä sitä vielä. Unkari ja Espanja myös. Lisää rahaa näihin maihin vainajat pysyy lämpiminä, mutta eivät herää eloon. Ei edes 10 vuoden tukiaisilla.

Suomen hallitus haluaa tehdä kirjaimellisesti niin kuin Rompy... Römpsä haluaa. Pitää nostaa hintoja ja veroja jolloin sekunda EU-valtiot muuttuvat kilpailukykyisiksi. Ikävä kyllä tämä(kään) ei tomi. Paremmin menestyneiden EU-maiden pitäisi nostaa hintatasoa 60%. Saksa ei tähän ainakaan suostu vaikka Jutta ja Jykke ilman muuta tähän suostuisi. Eli teet niin taikka näin niin teet sen aina väärinpäin. Tämä pitäisi nyt tunnustaa. Irti uppoavasta laivasta ja sitten sen jälkeen miettimään uusia kursseja pois matalikoilta. Hulluus pitää loppua NYT. Vaikka ilman välitöntä vaihtoehtoa. Populismi on sairautta jota valtapuolueet käyttävät jotta kukaan ei haluaisi lopettaa vikavalon vilkkumista ja hätäsireenien ulvomista kun sille ei esitetä vaihtoehtoa. Aivan sairasta!

Tänään todettiin uutisissa, että Alv:n nosto prosentilla tuo valtion kassaan 800 miljoonaa. Mediassa myös todettiin, että Kreikkalainojen anteeksiantaminen tekee 600 miljoonan +- jokunen sata miljoonaa loven kassaamme. Me siis subventoimme Kreikkaa ja sahaamme omaa kilpailukykyämme. Voi kun on hienoa tämä vastuunkanto. Kai Kreikan valtio myöntää Jutalle ja Jyrkille suurristit?

[sivullinen.]

Deutche Bank ollut bail-out kunnossa. Ei ihme että suomalaistenkin veroeuroja niin kipeästi kaivattiin.

Kuvio ei ole niin yksinkertainen. Suomen eläkesäätiöt siirsivät 2008 Kreikka riskinsä näiden saksalaispankkien taseisiin. Julkisesti saksalaispankit - siis pääosin Deutche Bank - osti nämä kreikkalainat täyteen hintaan. Se olisi vaan ollut todella tyhmää. Oikeasti siellä tehtiin samaan aikaan pöytälaatikkosopimukset, miten Suomen valtio on velvoitettu maksamaan lainat. Deutche Bank ei siis ollut mitenkään huonossa kunnossa. Sen julkinen tase vain näytti siltä. Se toimi bulvaanina eläkeyhtiöiden sijoitusten pesussa.

Sama kuvio muuten hieman erillaisena toistuu nyt EVM:än kautta. Sinnehän Suomi ei varsinaisesti lainaa mitään; Suomi antaa ainoastaan "takauksia". Näiden "takausten" avulla suomalaiset eläkerahastot antavat rahat. Jos - ja kun - rahat sulavat, valtion on maksettava eläkerahastoille takuusumma.

Taisi olla niin, että lainaa on annettu 1,6 x takauksien määrä. Joten oletetaan Kreikan maksavan sentään neljännes lainoista takaisin. Se ei ole paljoa - mutta liikaa.

[Tykkimies Pönni]

Deutche Bank ollut bail-out kunnossa. Ei ihme että suomalaistenkin veroeuroja niin kipeästi kaivattiin.

Kuvio ei ole niin yksinkertainen. Suomen eläkesäätiöt siirsivät 2008 Kreikka riskinsä näiden saksalaispankkien taseisiin. Julkisesti saksalaispankit - siis pääosin Deutche Bank - osti nämä kreikkalainat täyteen hintaan. Se olisi vaan ollut todella tyhmää. Oikeasti siellä tehtiin samaan aikaan pöytälaatikkosopimukset, miten Suomen valtio on velvoitettu maksamaan lainat. Deutche Bank ei siis ollut mitenkään huonossa kunnossa. Sen julkinen tase vain näytti siltä. Se toimi bulvaanina eläkeyhtiöiden sijoitusten pesussa.

Sama kuvio muuten hieman erillaisena toistuu nyt EVM:än kautta. Sinnehän Suomi ei varsinaisesti lainaa mitään; Suomi antaa ainoastaan "takauksia". Näiden "takausten" avulla suomalaiset eläkerahastot antavat rahat. Jos - ja kun - rahat sulavat, valtion on maksettava eläkerahastoille takuusumma.

Taisi olla niin, että lainaa on annettu 1,6 x takauksien määrä. Joten oletetaan Kreikan maksavan sentään neljännes lainoista takaisin. Se ei ole paljoa - mutta liikaa.

Okei. Jokatapauksessa tuosta "näennäisestäkin" Deutche Bank:in tilanteesta saa varmaan aika hyvän kuvan kokonaistilanteesta oli se varsinainen musta pekka sitten kenellä vaan. Ja sehän kyllä tiedetään kenelle musta pekka jaetaan oli tilanne mikä hyvänsä.

[FadeAway]

Myös saksalaiset laskivat: Suomen osuus Kreikka-paketista 0,9 miljardia

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/12/07/myos-saksalaiset-laskivat-suomen-osuus-kreikka-paketista-09-miljardia/201243430/12

[Tomi]

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/12/08/hs-rehn-uskoo-eurokriisin-pikaiseen-selvittamiseen/201243459/12

EU:n talouskomissaari Olli Rehnin mukaan pahin on eurokriisissä jo takana. Rehnin mukaan euroalue palaa kasvu-uralle viimeistään 2014, kunhan "tehdään määrätietoisesti päätöksiä". Suomalaismeppien mukaan nyt päätetään liittovaltiosta.

Talouskomissaari Olli Rehnin mukaan kriisiin koettelema euroalue palaa kasvu-uralle vuonna 2014, kunhan EU-johtajat pääsevät sopuun taloudellisen yhteistyön syventämisestä, kertoo Helsingin Sanomat.

Rehnin mielestä ensi viikon keskiviikon euroalueen talousministerien kokous Brysselissä on merkittävä.

– Olisi tärkeää päästä sopuun eurooppalaisen pankkiunionin ensimmäisestä vaiheesta, eli euroalueen yhteisestä pankkivalvojasta, Rehn totesi.

Rehnin mukaan kokouksessa käsitellään muitakin talousliiton lujittamiseen liittyviä asioita. Suunnitelmia on olemassa muun muassa euroalueen yhteisen budjetin ja valtiovarainministeriön luomiseksi.

Suomalaisten europarlamentaarikkojen mukaan EU on nyt liittovaltiokehityksen tienhaarassa. Keskustan Anneli Jäätteenmäen mukaan pieni EU:n virkamieseliitti näyttää nyt päättävän missä mennään.

– Tämä asia ei ole kenenkään hanskassa. Meitä hivutetaan yhteisvastuun suuntaan, Jäätteenmäki totesi.

[Uuno Nuivanen]

Jos Olli B. lupaa, että pahin on jo takana, voimme päätellä siitä että...

[Jouko]

Olli Rehnin sanomisilla ei ole mitään katetta ollut tähänkään asti. Silti kehtaa toimia lausuntoautomaattineaja silti häntä sellaisena toimittajat käyttävät.

[Tomi]

http://www.hs.fi/paivanlehti/08122012/mielipide/EUssa+on+nyt+teht%C3%A4v%C3%A4+tiukka+kurinpalautus/a1354864564137

Eu­roo­pan unio­ni ja sen jä­sen­maat ovat päät­tä­mät­tö­myy­den ti­las­sa. EU on ra­pau­tu­nut se­kä mo­raa­lil­taan et­tä kil­pai­lu­ky­vyl­tään. Ra­hoi­tus­krii­sin jat­ku­mi­nen on vain oi­re vai­keas­ta sai­rau­des­ta: so­keu­des­ta. Ai­noa edes­sä ole­va vaih­to­eh­to on elin­ta­son tun­tu­va las­ke­mi­nen useim­mis­sa EU-mais­sa, myös Suo­mes­sa.

Ai­kai­sem­mat krii­sit ovat ol­leet EU:n omia krii­se­jä, nyt jä­sen­maat ovat pit­kä­ai­kai­ses­sa krii­sis­sä. Eu­roo­pan kes­kus­pan­kin esi­tyk­set ovat kan­na­tet­ta­via. Jä­sen­mail­le on an­net­ta­va po­liit­ti­nen tu­ki, mut­ta li­sää va­ro­ja voi­daan siir­tää vain, jos jä­sen­maat edes yrit­tä­vät hoi­taa ta­louk­siaan kun­toon.

Kul­ku on hy­väs­sä­kin ta­pauk­ses­sa mu­das­sa räm­pi­mis­tä. Jä­sen­maat ei­vät ole nou­dat­ta­neet al­le­kir­joit­ta­miaan so­pi­muk­sia. Jos yk­si­tyi­nen kan­sa­lai­nen käyt­täy­tyi­si kuin osa EU:n jä­sen­val­tiois­ta, niin edes­sä oli­si lin­na­reis­su.

Suo­mes­sa on vaa­dit­tu hal­li­tuk­sel­ta EU­po­liit­tis­ta lin­jaus­ta. On it­ses­tään sel­vää, et­tä pi­tää ol­la siel­lä, mis­sä teh­dään mei­tä kaik­kia kos­ke­via pää­tök­siä. Suo­men EU-lin­jan pi­tää ol­la käy­tän­nön­lä­hei­nen, mut­ta sii­nä tu­lee ol­la myös pe­riaat­tei­ta, joi­hin me us­kom­me.

Käy­tän­nön­lä­hei­syys tar­koit­taa muun muas­sa toi­mi­via si­sä­mark­ki­noi­ta, vah­vis­tu­vaa ul­ko­po­li­tiik­kaa, kil­pai­lu­ky­vyn pa­ran­ta­mis­ta, sub­si­dia­ri­teet­ti­pe­ri­aat­teen nou­dat­ta­mis­ta, di­gi­taa­lis­ten mark­ki­noi­den luo­mis­ta se­kä tie­tys­ti so­pi­mus­ten nou­dat­ta­mis­ta.

Suo­men kan­sal­li­nen etu on ol­la mu­ka­na EU:ssa ja eu­ros­sa. Mark­ka-ai­ka oli de­val­vaa­tios­ta de­val­vaa­tioon jou­tu­mis­ta ja kan­sa­lai­sen lom­pa­kol­la käy­tiin vai­vih­kaa.

Suo­men hal­li­tus tus­kin ky­ke­nee ta­sa­pai­not­ta­maan val­tion­ta­lout­ta il­man ul­kois­ta pak­koa.

Olen­nai­nen asia EU:ssa on yh­tei­sö­pe­riaa­te, jo­ta on nou­da­tet­ta­va jat­kos­sa. Myös vah­va ko­mis­sio hil­lit­see ai­na­kin jos­sain mää­rin suur­ten jä­sen­mai­den eli Rans­kan ja Sak­san soo­loi­lua.

EU-krii­sien rat­kai­suk­si on eh­do­tet­tu pe­rus­so­pi­mus­ten uu­dis­ta­mis­ta, mut­ta vaa­ra­na on on­gel­mien siir­tä­mi­nen tu­le­vai­suu­teen. Voi­mas­sa ole­vien so­pi­muk­sien nou­dat­ta­mi­nen riit­täi­si var­sin pit­käl­le.

EU:n tu­lee kes­kit­tyä vain nii­hin asioi­hin, jot­ka voi­daan to­teut­taa. Pil­vi­lin­no­jen maa­lai­lu kuu­lui jo kuo­pa­tul­le Neu­vos­to­lii­tol­le. Suo­men tu­lee pai­not­taa so­pi­mus­ten nou­dat­ta­mi­sen pe­riaa­tet­ta.

Seu­raa­vas­sa ra­hoi­tus­ke­hyk­ses­sä on me­no­ja su­pis­tet­ta­va. Bud­je­tin pai­no­tuk­sia on muu­tet­ta­va maa­ta­lou­des­ta koh­ti pal­ve­luyh­teis­kun­taa, ei­kä kaik­kien ra­ho­jen tar­vit­se kier­tää Brys­se­lin kaut­ta. On kes­kus­tel­ta­va va­ka­vas­ti sii­tä, mi­tä asioi­ta hoi­de­taan EU:ssa ja mi­tä jä­sen­maat it­se te­ke­vät.



Eu­roo­pan unio­ni ja sen jä­sen­maat ovat päät­tä­mät­tö­myy­den ti­las­sa. EU on ra­pau­tu­nut se­kä mo­raa­lil­taan et­tä kil­pai­lu­ky­vyl­tään. Ra­hoi­tus­krii­sin jat­ku­mi­nen on vain oi­re vai­keas­ta sai­rau­des­ta: so­keu­des­ta. Ai­noa edes­sä ole­va vaih­to­eh­to on elin­ta­son tun­tu­va las­ke­mi­nen useim­mis­sa EU-mais­sa, myös Suo­mes­sa.

Ai­kai­sem­mat krii­sit ovat ol­leet EU:n omia krii­se­jä, nyt jä­sen­maat ovat pit­kä­ai­kai­ses­sa krii­sis­sä. Eu­roo­pan kes­kus­pan­kin esi­tyk­set ovat kan­na­tet­ta­via. Jä­sen­mail­le on an­net­ta­va po­liit­ti­nen tu­ki, mut­ta li­sää va­ro­ja voi­daan siir­tää vain, jos jä­sen­maat edes yrit­tä­vät hoi­taa ta­louk­siaan kun­toon.

Kul­ku on hy­väs­sä­kin ta­pauk­ses­sa mu­das­sa räm­pi­mis­tä. Jä­sen­maat ei­vät ole nou­dat­ta­neet al­le­kir­joit­ta­miaan so­pi­muk­sia. Jos yk­si­tyi­nen kan­sa­lai­nen käyt­täy­tyi­si kuin osa EU:n jä­sen­val­tiois­ta, niin edes­sä oli­si lin­na­reis­su.

Suo­mes­sa on vaa­dit­tu hal­li­tuk­sel­ta EU­po­liit­tis­ta lin­jaus­ta. On it­ses­tään sel­vää, et­tä pi­tää ol­la siel­lä, mis­sä teh­dään mei­tä kaik­kia kos­ke­via pää­tök­siä. Suo­men EU-lin­jan pi­tää ol­la käy­tän­nön­lä­hei­nen, mut­ta sii­nä tu­lee ol­la myös pe­riaat­tei­ta, joi­hin me us­kom­me.

Käy­tän­nön­lä­hei­syys tar­koit­taa muun muas­sa toi­mi­via si­sä­mark­ki­noi­ta, vah­vis­tu­vaa ul­ko­po­li­tiik­kaa, kil­pai­lu­ky­vyn pa­ran­ta­mis­ta, sub­si­dia­ri­teet­ti­pe­ri­aat­teen nou­dat­ta­mis­ta, di­gi­taa­lis­ten mark­ki­noi­den luo­mis­ta se­kä tie­tys­ti so­pi­mus­ten nou­dat­ta­mis­ta.

Suo­men kan­sal­li­nen etu on ol­la mu­ka­na EU:ssa ja eu­ros­sa. Mark­ka-ai­ka oli de­val­vaa­tios­ta de­val­vaa­tioon jou­tu­mis­ta ja kan­sa­lai­sen lom­pa­kol­la käy­tiin vai­vih­kaa.

Suo­men hal­li­tus tus­kin ky­ke­nee ta­sa­pai­not­ta­maan val­tion­ta­lout­ta il­man ul­kois­ta pak­koa.

Olen­nai­nen asia EU:ssa on yh­tei­sö­pe­riaa­te, jo­ta on nou­da­tet­ta­va jat­kos­sa. Myös vah­va ko­mis­sio hil­lit­see ai­na­kin jos­sain mää­rin suur­ten jä­sen­mai­den eli Rans­kan ja Sak­san soo­loi­lua.

EU-krii­sien rat­kai­suk­si on eh­do­tet­tu pe­rus­so­pi­mus­ten uu­dis­ta­mis­ta, mut­ta vaa­ra­na on on­gel­mien siir­tä­mi­nen tu­le­vai­suu­teen. Voi­mas­sa ole­vien so­pi­muk­sien nou­dat­ta­mi­nen riit­täi­si var­sin pit­käl­le.

EU:n tu­lee kes­kit­tyä vain nii­hin asioi­hin, jot­ka voi­daan to­teut­taa. Pil­vi­lin­no­jen maa­lai­lu kuu­lui jo kuo­pa­tul­le Neu­vos­to­lii­tol­le. Suo­men tu­lee pai­not­taa so­pi­mus­ten nou­dat­ta­mi­sen pe­riaa­tet­ta.

Seu­raa­vas­sa ra­hoi­tus­ke­hyk­ses­sä on me­no­ja su­pis­tet­ta­va. Bud­je­tin pai­no­tuk­sia on muu­tet­ta­va maa­ta­lou­des­ta koh­ti pal­ve­luyh­teis­kun­taa, ei­kä kaik­kien ra­ho­jen tar­vit­se kier­tää Brys­se­lin kaut­ta. On kes­kus­tel­ta­va va­ka­vas­ti sii­tä, mi­tä asioi­ta hoi­de­taan EU:ssa ja mi­tä jä­sen­maat it­se te­ke­vät.

Suo­men kan­sal­li­nen etu on ol­la mu­ka­na EU:ssa ja eu­ros­sa. Mark­ka-ai­ka oli de­val­vaa­tios­ta de­val­vaa­tioon jou­tu­mis­ta ja kan­sa­lai­sen lom­pa­kol­la käy­tiin vai­vih­kaa.

Suo­men hal­li­tus tus­kin ky­ke­nee ta­sa­pai­not­ta­maan val­tion­ta­lout­ta il­man ul­kois­ta pak­koa.

Olen­nai­nen asia EU:ssa on yh­tei­sö­pe­riaa­te, jo­ta on nou­da­tet­ta­va jat­kos­sa. Myös vah­va ko­mis­sio hil­lit­see ai­na­kin jos­sain mää­rin suur­ten jä­sen­mai­den eli Rans­kan ja Sak­san soo­loi­lua.

EU-krii­sien rat­kai­suk­si on eh­do­tet­tu pe­rus­so­pi­mus­ten uu­dis­ta­mis­ta, mut­ta vaa­ra­na on on­gel­mien siir­tä­mi­nen tu­le­vai­suu­teen. Voi­mas­sa ole­vien so­pi­muk­sien nou­dat­ta­mi­nen riit­täi­si var­sin pit­käl­le.

EU:n tu­lee kes­kit­tyä vain nii­hin asioi­hin, jot­ka voi­daan to­teut­taa. Pil­vi­lin­no­jen maa­lai­lu kuu­lui jo kuo­pa­tul­le Neu­vos­to­lii­tol­le. Suo­men tu­lee pai­not­taa so­pi­mus­ten nou­dat­ta­mi­sen pe­riaa­tet­ta.

Seu­raa­vas­sa ra­hoi­tus­ke­hyk­ses­sä on me­no­ja su­pis­tet­ta­va. Bud­je­tin pai­no­tuk­sia on muu­tet­ta­va maa­ta­lou­des­ta koh­ti pal­ve­luyh­teis­kun­taa, ei­kä kaik­kien ra­ho­jen tar­vit­se kier­tää Brys­se­lin kaut­ta. On kes­kus­tel­ta­va va­ka­vas­ti sii­tä, mi­tä asioi­ta hoi­de­taan EU:ssa ja mi­tä jä­sen­maat it­se te­ke­vät.

Yh­tei­siä EU-va­ro­ja ei pi­dä an­taa maa­han, jos­sa on lah­jon­taa. Kan­sain­vä­li­sis­sä ver­tai­luis­sa EU:n krii­si­maat eli Kreik­ka, Ita­lia ja Por­tu­ga­li ovat eni­ten kor­rup­toi­tu­nei­ta mai­ta. Suo­men lin­jaus voi­si ol­la kor­rup­tios­ta puh­das EU.

Suo­men yk­sin­ker­tai­nen Eu­roo­pan unio­ni -vi­sio voi­si ol­la täl­lai­nen: Unio­nis­sa so­vi­tut asiat pi­de­tään, siel­lä val­lit­see luot­ta­mus ja us­kot­ta­vuus, se on ta­sa-ar­voi­nen, oi­keu­den­mu­kai­nen ja rei­lu. Unio­nis­sa nou­da­te­taan ta­sa­pai­nois­ta ta­lous­po­li­tiik­kaa ja tais­tel­laan ai­dos­ti kor­rup­tio­ta vas­taan.

Täl­lai­nen unio­ni voi saa­vut­taa ta­voit­teen­sa: rau­han, va­kau­den, avoi­muu­den ja vau­rau­den.

Suo­men kan­nat­taa edis­tää tä­män­kal­tais­ta yh­teis­tä unio­nia. Edel­ly­tyk­se­nä, et­tä Suo­mi ote­taan to­sis­saan, on jul­ki­sen ta­lou­den ta­sa­pai­no ja koh­dal­laan ole­va yri­tys­ten kil­pai­lu­ky­ky.