Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Markkanen]

http://www.typicallyspanish.com/news/publish/article_36027.shtml

Tässäkö on Suomenkin tulevaisuus? EU tuo hyvinvointia ja suvaitsevaisuutta? Kyllä varmaan vieläkin joku aivoton olio uskoo näin?

[repo]

EU tuo hyvinvointia ja suvaitsevaisuutta? Kyllä varmaan vieläkin joku aivoton olio uskoo näin?

Suuruuden ekonomia myy edelleen hyvin niin aivottomille kuin laskelmoiville.

Kreikan työttömyys piikkaa vuonna 2012 tuon ennusteen mukaan 15,3% (toukokuussa 2012 tilastoitiin jo 23,1%) jne.

Vaikka Jyrki ei olisi noita lukuja tuottanut, en edelleenkään suostu kutsumaan niitä laskelmiksi. Laskelmassa - laskettaessa - tavoitellaan aina oikeaa tulosta. Jos tavoitellaan väärää tulosta, se ei ole laskemista vaan unelmointia tai tietoista vääristelyä.

Laskeminen on matemaattinen operaatio, josta tunnetuin on aritmetiikka mm. ynnälaskuineen. Laskelmointi on sitten paljolti jotain muuta - myös propagandaksi kutsuttua tekemistä, joka vaatii matemaattisen tarkkaa ja tietoista operointia.

Noh! P*nan suuruuden ekonomia ei saanut aikaan sitä, että joku olisi tehnyt puolestani tämän kirjoittamisen työn ja välittänyt nämä linkit tänne seuraaviin blogi-kirjoituksiin US Puheenvuorossa. (P*kele! Mitä hyötyä Homma-mittaluokan öyhöttämisestä, kun kukaan ei tee tätä hommaa puolestani?! MoreLiver ja Susijumala: onko teillä muka jotain parempaa tekemistä? MitäHäh!)

Laskelmointia euroliittovaltion mittakaavassa tarjoilee - dadaa! - tuttu ja turvallinen nimim. tyhmyri via J. Huopainen
.
http://jhuopainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/122412-euroliittovaltio-ja-suomalainen-veronmaksaja

Ehdottomasti hyvää luettavaa niin aivottomille kuin aivollisille. Tarjolla tiukkaa laskentaa ja vertailua lukuarvojen valossa. Tajunnan räjäyttävä kokemus! Suomalainen suosittelee.

(Voihan *! Eilen 39 kommenttia kun kirjoituksen ja kommentit lukaisin nyt 95, äkkiä tää öyhötys loppuun.)

Onneksi näitäkin on: kokoomuslainen pohdiskelee Kokoomuksen kuntauudistusta, onko kaikki sitä, miltä halutaan näyttää. Tässäkin kysymys on liittoutumisesta tai liittymisestä - ja joidenkin vastarannankiiskien mielestä liittämisestä pakolla tai pakon edessä - semantiikkaa.

http://villekauppinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/122577-kuntauudistus-korulauseiden-takaa

Kumma sama kaiku kunta- ja euroasiassa. Vanha Kokoomuksen äänestäjä 3. polvessa tykkää tämmösist miehist ja puheist. Suuruuven ekologija ei aina toimi niinku kirjoissa ja puhheissa. Suomalainen tykkää et muijenkin ois hyvä kahtoo tää enne huomist tai enne numeron raapustamist lappuu.

Detonator: Pistähän näitä linkkejä sinne KL:ään, kun noi skrivaajat ei kerra tee hommia meidän puolesta vaikka suuruuden ekonomia ja solidaarisuus muita eurooppalaisia kohtaan. On nää sen verran hyviä, kommentteineen, vaikka onkin vain uskottavuusvajeessa riutuvan nimim. repon mielipide.

[MoreLiver]

Deto, tuommoiset parisataa lukijaa tuli lisää sun linkityksestä, kiitos siitä. Lukunälkäisille vaikkapa Nordean skenaarioarvailuja euroalueen hajoamisesta. Yksi on, että Suomi lähtisi "ihan itse".

Nordean raportti "mitä jos euroalue hajoaa", neljä skenaariota, ml. Suomen lähtö
http://research.nordeamarkets.com/en/2012/10/10/raportti-mita-jos-euroalue-hajoaa/

linkki koko pdf-tiedostoon tässä:
http://research.nordeamarkets.com/en/files/Euroskenaariot_10102012.pdf

[FadeAway]

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/10/28/kolme-syyta-miksi-inflaatio-lopulta-karkaa/201240727/170

EKP ja muut maailman mahtavimmat keskuspankit taltuttavat velka- ja talouskriisiä yhä riuskemmin raharuiskein. Silti ne kiistävät painavansa rahaa ja lupaavat inflaation pysyvän aisoissa. Uskoo ken tahtoo. Keskuspankkien epäilyyn on ainakin kolme syytä – samat, joiden takia inflaatio on ennenkin karannut.

EKP on yksin pannut kriisin kuluessa liikkeelle hätärahaa noin 1 500 miljardia euroa, enemmän kuin kaikki muut euroalueen kriisin sekaantuneet hätärahoittajat yhteensä.

Tämäkään ei ole auttanut. Paljonkohan sitä setelirahoitusta tarvitaan, jos eurokriisin hoidossa valitaan inflaatiotie.

[slobovorsk]

Kiitos teille näistä viime viesteistänne tähän ketjuun. Sainpahan taas sulateltavaa. Pitää toivoa, että menevät asioista päättävienkin tahojen kulutukseen.

Hieman populaarimmalla tasolla löytyi Pravdan Vieraskynästä sopivasti tänään vaalipäivänä kepuli-PTT:n  prof. dr. Kukkosen kirjoitus, jossa IMF:n tuoreen raportin pohjalta tunnustetaan tosiasioita mm. vaihtotaseiden vajeiden kumuloituvasta vaikutuksesta, teknologisen kilpailukyvyn jakautumisesta euromaiden välillä ja Kiinan halpatuonnin roolista, kriisimaissa tarvittavien sisäisten devalvaatioiden suuruusluokista (20-25%) ja valtionvelkojen yhteisvastuun vahingollisuudesta siinä mielessä, ettei senkään avulla voida ratkaista itse ongelmia. Melkein kuin nimim. tyhmyrin kynästä, puuttuu vain NGDP-tavoite.

Kirjoituksessa peräänkuulutetaan sellaisia rakenneuudistuksia, jotka lisäävät maiden kilpailukykyä työ- ja tuotemarkkinoilla. Kukkonenkaan ei kuitenkaan kirjoituksessaan kerro sen konkreettisemmin, mitä nämä toimet sitten olisivat. Paitsi heti otsikossa, jossa puhutaan devalvaatioista, vaikka itse tekstissä siis puhutaan sisäisestä devalvaatiosta. (Tulee mieleen, että onko toimitus asiantuntemuksellaan mennyt korjailemaan / lyhentämään juttua tai otsikkoa, kun siellä näyttää olevan myös karkea virhe Italian velkaantumisasteen kohdalla.)

E: Lisätty viittaus otsikkoon (ja epäily toimituksen muokkauksesta), kun se oli pudonnut pois muististani siihen mennessä kun sain luettua tekstin loppuun.

[Goman]

Vanhat ja viisaat tietävät totuuden. Heillä on myös mahdollisuus se ääneen lausua (ilman että makea virka karkaa käsistä):

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Euron+kriisi+ei+ratkea+ilman+devalvaatioita/a1351306023966

Suosittelen Euro-hurmaantuneita lukemaan varsinkin seuraavan toteaman, mieluummin kahteen kertaan (koska heillä kyky ymmärtää asioita on vajavainen) :
"Kos­ka kil­pai­lu­ky­vyn puu­te on krii­si­mai­den ta­lou­den avain­ky­sy­mys, on­gel­maa ei voi­da rat­kais­ta kes­tä­väs­ti toi­mil­la, jot­ka li­sää­vät eu­ro­mai­den yh­teis­vas­tuu­ta krii­si­mai­den ve­lois­ta. Ne vain lyk­kää­vät ja vai­keut­ta­vat rat­kai­su­ja"

Vanhastaan tiedetään myös että  totuuden puhuja kivitetään. Kukahan mahtaa heittää ensimmäisen kiven?

[Susijumala]

Tsekatkaas Open Europen lista "mitä Kreikan kanssa voidaan tehdä", ja sitten ne heidän kaavailut, mitä todella tehdään. Tehdäänkö pieniä kosmeettisia ehostuksia (laastaria valtimot katkaisseen avohaavaan, josta purskuaa verta), jotka eivät tule riittämään kuin taas pieneksi aikaa ja vastassa on entiset vaivat + lisävastuut + yhteiskuntarauhan pahentunut tila; vai tehdäänkö jotain radikaalimpaa, jolloin julkiset tahot (euromaat ja EKP lähinnä) ottavat osumaa? Jälkimmäiseen voisi todeta lisäksi, että eihän niitä edes saa toteuttaa. Suora jäsenmaiden rahoittaminen kun on kiellettyä.

[repo]

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/10/28/kolme-syyta-miksi-inflaatio-lopulta-karkaa/201240727/170

Olipa mielenkiintoinen kirjoitus ja kantaaottava sekä selventävä ketjun kestoaiheeseen inflaatiosta. Inflaatio ei todellakaan näytä olevan kiistaton käsite makrotalousoppineiden keskuudessakaan (tulipa hienolta kuulostava sana, makrotalousoppineet, jonka itse uskon olevan täsmällisempi ja tämän eurokriisikeskustelun myötä tarpeelliseksi osoittaunut täsmennys).

Mitä inflaatio on ja mistä se on peräisin?

Inflaatio on tulkinnallinen ja osin kiistanalainen talouden ilmiö, jonka syyt ja seuraukset niin kuin haitat ja hyödytkin aiheuttavat taloustutkijoiden kesken alituista kiistelyä ja koulukuntaeroja.

Yhden mielestä inflaatio on yleisen hintatason nousua, toiselle inflaatio on liikkeessä olevan rahamäärän liikakasvua ja hintojen nousu vain inflaation näkyvä seuraus.

Yhden mukaan inflaation kiihtyminen johtuu palkkojen ja muiden kustannusten kohoamisesta, toisen mielestä hintoja hilaa ylöspäin tavaroiden ja palveluiden ylikysyntä.

Useimmat kiistelijät hyväksyvät tulkintakiistoistaan huolimatta yhdysvaltalaisen talousnobelistin Milton Friedmanin kiteytyksen, jonka mukaan inflaatio on aina ja kaikkialla rahataloudellinen ilmiö.

Paitsi saksalainen taloustieteilijä Peter Bernholz, joka rohkenee olla inflaation perusluonteesta ja koko ilmiön varsinaisesta alkulähteestä eri mieltä enemmistön kanssa.

Hänen toisenlainen tulkintansa antaa monta vihjettä, miksi inflaatio on tämänkin kriisin jälkeen todennäköinen lopputulos.

Ei rahataloudellinen vaan fiskaalinen ilmiö

Emeritus-professori Bernholz tarkastelee inflaatiota eri aikojen ja erilaisten rahajärjestelmien ilmiönä kattavasti kirjassaan Monetary Regimes and Inflation (Rahajärjestelmät ja inflaatio) ja lukuisissa muissa tutkimuksissaan.

Hän päättelee ja perustelee lukuisin historiallisin esimerkein, että vaikka inflaatio ja sen vaikutukset ilmenevät rahataloudessa, ovat sen pohjimmaiset syyt aina ja kaikkialla fiskaalisia.

Bernholzin mukaan taloushistorian jokaista mainittavaa inflaatiokautta erottaa iso joukko erityispiirteitä mutta niitä yhdistää yksi yhteinen peruspiirre: joka ikinen huomattava inflaatiokausi on alkanut fiskaalisista vaikeuksista eli julkisen talouden rahapulasta.

Kursivoinnit minulta. Lepo vaan arvon vertaiseni eurojännärit, jos inflaatiot ja deflaatiot ovat vaikeita ottaa haltuun saati sitten saavuttaa jokin yksiselitteisyys niistä, jos asia kerran on noin myös oppineiden joukossa niinkuin Hurri sanoo.

Talouden termistöstä: Olen ollut siinä vankassa käsityksessä että "fiskaalinen" tarkoittaa yleisesti tulorahoitusta eikä vain julkisen talouden tulorahoitusta. Kun tämä fiskaalinen sana ja sen ero termiin rahatalous alkoi nyt  vaivata liikaa, tein pari pientä tarkistusta sanan merkitykselle. J. Korpelan pienehkö sivistyssanakirja kertoo fiskaalinen sanan tarkoittavan "rahoja (rahavaroja) koskeva" eli ei mainitse sanallakaan tulouttamista ja verotusoikeudellisen tuloja. Suomenkielinen Wikipedia ei tuntenut koko hakusanaa fiskaalinen. Onneksi Google antaa helposti linkkejä, kun kertoo haussa selkeällä englannilla minkä perässä on; "what means fiscal". Ja heti toinen linkki vaikutti hyvältä.

What Is Fiscal Policy?
February 16 2009| Filed Under » Bonds, Economics, Retirement
Fiscal policy is the means by which a government adjusts its levels of spending in order to monitor and influence a nation's economy. It is the sister strategy to monetary policy with which a central bank influences a nation's money supply. These two policies are used in various combinations in an effort to direct a country's economic goals.

No! Ni! Palaamme jälleen siihen, miten olen ymmärtänyt sanan fiskaalinen merkityksen lukuisissa eri yhteyksissä ja ehkä eurojännäyksen myötä enemmän synonyymina taloussanalle, eikä vain koskien julkista taloutta.

Eli pitääkö fiskaalinen ymmärtää vain ja ainoastaan synonyyminä julkiselle taloudelle vai onko sanassa fiskaalinen jokin sävy ero, missä se pitäisi ymmärtää nimenomaan julkisen sektorin, tai vielä tarkemmin, julkisen hallinnon yleistaloutta ohjaavana taloutena?

(No tulipa taas tästä pitkä raapustus. Jätän Hurrin artikkelista muun mielessä pyörineen nostamatta ja kommentoimatta tällä kertaa.)

[Tomi]

http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/122682-perussuomalaiset-selvittavat-eurokriisin-vaihtoehtoja

Perussuomalaiset selvittävät eurokriisin vaihtoehtoja
28.10.2012 10:02 Reijo Tossavainen 35 kommenttia

Perussuomalaiset käynnisti Suomen Perusta nimisen ajatuspajan, jonka tarkoituksena on suomalaista kansanvaltaista yhteiskuntaa kehittävän yhteiskunnallisen tutkimuksen, keskustelun ja päätöksenteon edistäminen. Ensimmäisenä selvitetään eurokriisin vaihtoehtoja, koska mikään "virallinen taho" ei ole sitä kunnolla selvittänyt.

Suomen Perusta harjoittaa omaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa. Lisäksi ajatuspaja järjestää erilaisia tilaisuuksia ja seminaareja sekä ylläpitää tarvittavaa yhteysverkkoa. Ajatuspaja voi myös jakaa apurahoja yhteisöille ja yksityisille kansalaisille.

Suomen Perustan peruspääoma on 50 000 euroa, joka on Perussuomalaiset puolueen sijoitus. Toimintansa Suomen Perusta rahoittaa lähinnä puolueelta ja valtiolta saatavien tukien avulla.

Myös muilla suurilla ja keskisuurilla puolueilla on ajatuspajat, ja niiden toiminnan tarkoitus ja rahoitus on samalla pohjalla. Esim. Kokoomuksella on ajatuspaja Suomen Toivo ja demareilla Kalevi Sorsan säätiö.

Suomen Perusta ajatuspajan hallituksen pj. on kansanedustaja Reijo Tossavainen. Muut hallituksen jäsenet ovat kansanedustajat Jussi Niinistö, Jussi Halla-aho, Hanna Mäntylä ja Pirkko Mattila sekä professori (emeritus) Erkki Havansi ja PS-nuorten pj. Simon Elo.
Ajatuspajan toiminnanjohtaja on FM Simo Grönroos.

Suomen Perustan ensimmäisenä toimeksiantona Pellervon taloustutkimus selvittää Euroopan rahoituskriisin vaikutuksia ja erilaisia vaihtoehtoja Suomen kannalta. Tutkimus valmistuu marraskuussa.

Lisäksi ensi vuoden aikana selvitetään mm. maahanmuuton kustannuksia ja maahanmuuttopolitiikan eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Toisena tärkeänä asiana on selvittää erilaisia tapoja tuottaa ja rahoittaa kunnallisia palveluja.

Poliittisessa päätöksenteossa joudutaan valitsemaan erilaisten vaihtoehtojen välillä. On tärkeää, että siinä tilanteessa kyetään näkemään tulevaisuuten ja että päätöksenteon pohjana olevat vaihtoehdot ovat tarkkaan punnittuja.

www.reijotossavainen.net

[Tomi]

http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2012/10/1644431/mario-monti-saapuu-suomeen

Mario Monti saapuu Suomeen

Italian pääministeri Mario Monti saapuu MTV3 Uutisten tietojen mukaan Suomeen.

Vierailun on tarkoitus tapahtua ensi viikon lopulla.

MTV3:n kirjeenvaihtaja Helena Petäistö kertoo, että Monti osallistuu Helsingissä niin kutsutun trilateraalikomission kokoukseen. Samalla hän tapaa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen.

Helena Petäistön mukaan pääministeri Monti ilmaisi viime tiistaina tiedotustilaisuudessa huolensa siitä, miten huonosti muun muassa Suomessa tiedetään, mitä Italia on tehnyt säästöohjelmansa kanssa.

Petäistö arveleekin, että pääministeri tarttuu tilaisuuteen ja yrittää korjata nämä havaitsemansa aukot suomalaisten tiedoissa.

(MTV3)

Katso Helena Petäistön raportti (Kymmenen uutiset 27.10.2012)

Kerjuulleko on tulossa?

[Siili]

http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2012/10/1644431/mario-monti-saapuu-suomeen

Mario Monti saapuu Suomeen

Italian pääministeri Mario Monti saapuu MTV3 Uutisten tietojen mukaan Suomeen.

Vierailun on tarkoitus tapahtua ensi viikon lopulla.

Tiedossa on imeliä korulauseita Kataisen kanssa.  Ja haistattelut parin viikon kuluttua Italian kamaralta.

[slobovorsk]

http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/2012/10/1644431/mario-monti-saapuu-suomeen

Mario Monti saapuu Suomeen

Italian pääministeri Mario Monti saapuu MTV3 Uutisten tietojen mukaan Suomeen.

Vierailun on tarkoitus tapahtua ensi viikon lopulla.

MTV3:n kirjeenvaihtaja Helena Petäistö kertoo, että Monti osallistuu Helsingissä niin kutsutun trilateraalikomission kokoukseen. Samalla hän tapaa myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen.

Helena Petäistön mukaan pääministeri Monti ilmaisi viime tiistaina tiedotustilaisuudessa huolensa siitä, miten huonosti muun muassa Suomessa tiedetään, mitä Italia on tehnyt säästöohjelmansa kanssa.

Petäistö arveleekin, että pääministeri tarttuu tilaisuuteen ja yrittää korjata nämä havaitsemansa aukot suomalaisten tiedoissa.

(MTV3)

Katso Helena Petäistön raportti (Kymmenen uutiset 27.10.2012)

Kerjuulleko on tulossa?

Trilateraalikomissio taisi tuon uutisen mukaan olla jonkinlainen EU:n ja ulkopuolisten suurvaltojen (USA, Venäjäkö se oli?) yhteistyöryhmittymä. Odotettavissa kenties asioiden sopimista suomalaisten pään yläpuolella. Mutta onhan se korrektia tavata isäntämaankin edustajia, kenties päästää pöytäänkin, kunhan pysyvät sitten hiljaa. Tai ehkä Monti kuitenkin tosiaan on kerjuulla, joten suomalaisten on taas paras pitää lompsasta kiinni.

Aivan toisessa pikkuotsikossa (FT männäviikolla, en nähnyt muuta kuin otsikon) spekuloitiin taas Fixitistä, tällä kertaa Suomi olisi ollut ottamassa rinnakkaisvaluutan euron rinnalle tai jotain ...

[hattiwatti]

Kreikan työttömyys piikkaa vuonna 2012 tuon ennusteen mukaan 15,3% (toukokuussa 2012 tilastoitiin jo 23,1%) jne.

Vaikka Jyrki ei olisi noita lukuja tuottanut, en edelleenkään suostu kutsumaan niitä laskelmiksi. Laskelmassa - laskettaessa - tavoitellaan aina oikeaa tulosta. Jos tavoitellaan väärää tulosta, se ei ole laskemista vaan unelmointia tai tietoista vääristelyä. Enkä usko, jos kaksivuotta sitten tehdyissä laskelmissa, työttömyys prosentti menee vahingossa lähes 10 prosenttiyksikköä pieleen! Se ei ole mikään pieni virhe. Se vastaa lähes miljoonaa ihmistä. Jos IMF ei pysty arvioimaan Kreikan työttömyyttä edes miljoonan ihmisen tarkkuudella, niin on se helvetti!

Se on ihan sama kuka luvut antaa. Tuollaisissa luvuissa ei ole silti laskemisesta merkkiäkään, ne ovat tietoista vääristelyä.

Huolestuttavaa mun mielestä on, että persut ovat aiemmissa linjauksissaan suositelleet IMF:ä hoitamaan kriisimaita. Aika monen tahon mielestä IMF:n track record moisissa touhuissa on lähinnä katastrofaalinen.

[guest7001]

Ahaa... Persut aikovat perustaa säätiön tutkimaan asiaa.

Ahh... ei hopeista eikä pronssista, vaan pelkästään yleisluontoisen ironista.

[Tomi]

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2012/10/28/kreikkalaistoimittaja-julkaisi-lagarden-listan-pidatettiin-heti/201240816/12


Kreikkalaistoimittaja julkaisi "Lagarden listan" – pidätettiin heti
EPA
Kreikan poliisi on pidättänyt kreikkalaisen toimittajan, joka julkisti listan kahdesta tuhannesta kreikkalaisesta, joilla on talletuksia sveitsiläisillä pankkitileillä.

Kreikan poliisi pidätti tänään Ateenassa kreikkalaisen Hot Doc -lehden toimittajan Kostas Vaxevaniksen.

Vaxevanis kertoi asiasta tänään kello 11 Twitter-tilillään. Vaxevanis julkaisi lauantaina ilmestyneessä Hot Docissa listan kahdesta tuhannesta kreikkalaisesta, joilla on varoja sveitsiläisillä pankkitileillä.

Poliisin mukaan Vaxevanista epäillään yksityisyydensuojan rikkomisesta. Kreikkalaisen telesiviokanavan MegaTV:n mukaan Vaxevanis on jo vapautettu, mutta hän joutuu huomenna oikeuden eteen.

Lista päätyi kreikkalaisille vuonna 2010, kun Ranskan tuolloinen valtiovarainministeri Christina Lagarde luovutti sen Kreikalle.

Kouti Pandoras -sivustolle lähetetyn videoviestin mukaan toimittaja halusi julkaista listan, koska hänen mielestään hallitus ei selvitä riittävän pontevasti talletuksiin liittyvää mahdollista veronkiertoa. Samaan aikaan maan hallitus kuitenkin valmistelee uusia säästötoimia.
http://www.koutipandoras.gr/
Kreikan entinen valtiovarainministeri Evangelos Venizelos sanoi lokakuun toisena päivänä, että hän sai listan viime vuoden elokuussa valtiovarainministeriön virkamiehiltä. Venizeloksen mukaan listaa ei voinut käyttää laillisesti. Hän luovutti sen eteenpäin hallitukselle ja talousrikoksista vastaavalle yksikölle.

Venizeloksen edeltäjä Giorgos Papakonstantinou kertoi saaneensa listan Lagardelta vuonna 2010.

Kreikan oppositiopuolueet ja osa hallituksen edustajista ovat kritisoineet maan kyvyttömyyttä puuttua listan avulla paljastuvaan mahdolliseen veronkiertoon. Samaan aikaan maan hallitus valmistelee uusia leikkauksia, jotta maa täyttäisi ehdot saadakseen seuraavan lainaeränsä.

[Susijumala]

Kreikan työttömyys piikkaa vuonna 2012 tuon ennusteen mukaan 15,3% (toukokuussa 2012 tilastoitiin jo 23,1%) jne.

Vaikka Jyrki ei olisi noita lukuja tuottanut, en edelleenkään suostu kutsumaan niitä laskelmiksi. Laskelmassa - laskettaessa - tavoitellaan aina oikeaa tulosta. Jos tavoitellaan väärää tulosta, se ei ole laskemista vaan unelmointia tai tietoista vääristelyä. Enkä usko, jos kaksivuotta sitten tehdyissä laskelmissa, työttömyys prosentti menee vahingossa lähes 10 prosenttiyksikköä pieleen! Se ei ole mikään pieni virhe. Se vastaa lähes miljoonaa ihmistä. Jos IMF ei pysty arvioimaan Kreikan työttömyyttä edes miljoonan ihmisen tarkkuudella, niin on se helvetti!

Se on ihan sama kuka luvut antaa. Tuollaisissa luvuissa ei ole silti laskemisesta merkkiäkään, ne ovat tietoista vääristelyä.

Huolestuttavaa mun mielestä on, että persut ovat aiemmissa linjauksissaan suositelleet IMF:ä hoitamaan kriisimaita. Aika monen tahon mielestä IMF:n track record moisissa touhuissa on lähinnä katastrofaalinen.

Ei tossa ole mitään katastrofaalista. IMF kun tulee kehiin niin toimenpide #1: defaultataan vanhoja velkoja kestävälle tasolle. Toimenpide #2: vedetään valuutan arvo alas, jotta investoinnit palaavat eli pääomavirta palaa kohdemaahan. Toimenpide #3: annetaan pienet alkukassat luottoina, kun ekan toimenpiteen jäljiltä voi olla sijoittajilla pientä uskon puutetta uusiin tuottoihin.

Mitä IMF:n eurokerhossa ollaan toimittu toisin?

[repo]

Onneksi olkoon Susijumalalle kuntavaalikamppailusta. Äänisaalis vaikutti ihan hyvältä ellei suorastaan erinomaiselta, mutta veikkaan että ponnistukseen nähden, erityisesti vaaliesitteiden postiluukkujakelu, tulos saattaa tuntua pieneltä pettymykseltä. Kuinkas ikuturson menestys?

Suomen sisäisen kuntaliitos- ja euroliitosvivutuksen yhteyksistä oli Olli Pusalla mielenkiintoinen näkemys aiemmin tarjoilemani tyhmyri via J. Huopaisen blogi kommenteissa - eikun ei ollutkaan siellä eikä Ville Kauppisen blogikommenteissa. No jossain US Puheenvuoron kommenteissa se oli, jota ei edes Google löytänyt enkä kaiva lähdettä enempää. Saatte uskoa ilman linkkejä ja lainauksia.

Jokatapauksessa Olli Pusa totesi tähän suuntaan, että Kataisen ajamassa kuntauudistuksessa voi olla päämotiivina kuntien valtionosuuksista luopuminen kokonaan ja, epäsuorasti, kuntien valtionosuusrahamäärän ohjaus EU:lle/euroveneeseen koska se on harjoitetun politiikan valossa pian pakko. Pusa on aiemmin laskeskellut 10 mrd/vuosi menoerää EU:n suuntaan liittovaltiokehityksen edistyessä suotuisasti. Somasti juuri tuo kuntien valtionosuus olisi jokseenkin 10 mrd/vuosi Pusan mukaan. En ole tarkastunut, että onko tosiaan valtionosuudet noin paljon, mutta jos on, niin ymmärrän vielä paremmin, miksi kunnat nyt ovat Kokoomuksen ja demareiden mukaan niin kauheassa talousahdingossa. Vielä kun muistutaan myös tässä yhteydessä, että valtio on nimenomaan ajanut kuntia talousahdinkoon viimeiset 20 vuotta lakisääteisiä velvoitteita lisäämällä ja hinkkaamalla valtionosuuksia.

Kuinka ollakkaan ennen Pusan kommenttien lukemista kiusasin itsenäni lukemalla lauantaina jotain Kokoomuksen kuntavaalilehteä. Sieltä tämä sama asia pomppasi jonkun Kokoomuksen piiripomon kirjoituksesta, jossa ajatus meni näin: kuntien tulisi olla omavaraisia ja kyetä selviytymään ilman valtionosuuksia. Omavaraisuus vetoaa hyvin moneen porvarillisen arvopohjan omaavaan.

Tietysti ensimmäinen hämärä asia kuntien valtionosuuksissa on se, että kunnat ovat täysin oikeutettuja saamaan osansa valtion keräämistä verotuloista mm. alv:n tuotoista. Valtionosuudet kuitenkin usein halutaan asemoida ja nähdään joksikin köyhäinavuksi tai "taantuvien alueiden" aluetueksi, mitä valtionosuudet eivät käsittääkseni ole. En sukella tähän aiheeseen. Susijumala bloggasi aiheesta hieman ihan hiljattain verraten mm. Turun ja naapurikunnan valtionosuuksia per jotain. Valtionosuudet ovat mieletön suo, missä ei löydy "oikeudenmukaista" jakoperustetta varmasti koskaan. Tätä on hyvä pysähtyä pohtimaan, miten tämä homma sitten tulee toimimaan liittovaltio EU:ssa. Meidän pitäisi todellekin oppia Kreikan tavoille tai jotain ihan muuta kuin nykyinen ääliömäiseen miellyttämiseen pyrkivä tapa.

Noh! Aiheessa onko kaikki sitä, mitä niiden sanotaan olevan; Kokoomuksen lehdykän lukeminen oli yhtä vastenmielistä kuin oman poliittiisen valistumiseni aikoihin 80-luvulla muistan demareiden ja vassareiden läpysköjen olleen. Kokoomuksen lehti oli täynnä mielikuvilla pelaamista ja psykologista paskaa lähtien kannen pääotsikosta, joka oli lainaus Kataisen sanoista "Onnistumme, jos uskallamme" ja alla iso kuva Kataisen päästä. Itseäni ärsyttää suunnattomasti uskallukseen vetoaminen, kun varsinaiset uudistusten syyt tai päämotiivit piilotellaan. Suurkuntia ajetaan vain palveluiden takaamisella ja suuruus olisi edelliselle ehdoton edellytys.

Eli summasummarum ihan sitä samaa kuin EU- ja euroasioissa. Poliittiset realiteetit, kuten kansojen konservatiivisuus ja muutosvastarinta, yritetään voittaa ajamalla asioita nk. sammutetuin lyhdyin ja psykologisoimalla vaikka rohkeuteen vetoamalla. Kokoomus tulee vielä häviämään tämän sodan tällaisella linjalla, vaikka saikin eilen päättyneissä vaaleissa "torjuntavoiton". Tämän Kokoomus varmasti käyttää kaikin keinoin maksimaalisesti hyödykseen ja epäilemättä kykenee siihen valtakunnan politiikassa ja suurimmissa kunnissa, joista erityisesti tulee mieleen Helsinki. Taistelu jatkuu ja toivo siitä, että yhä useampi kokoomuslainen herää ennemmin kuin liian myöhään.


Freedom is never free  -- unknown

[sivullinen.]

^ ^ 1# Kreikassa velkoja ei olla vielä "defaultattu" kestävälle tasolle. 2# Kreikassa on käytössä yhä euro - joka on liian kallis. 3# Tästä en osaa sanoa.

IMF on ennen onnistunut hyvin, koska se on saanut tehdä tehtävänsä ilman poliittista painostusta. Se on ollut euroopan ja amerikan väline ratkaisemaan afrikan, etelä- ja väli-amerikan talousongelmia. Silloin se on voinut tehdä tarvittavat toimet poliittisista tappioista huolimatta; siis elintason laskusta, ja siitä seuraavasta vallanvaihdosta. Se on ollut ulkopuolinen toimija.

Nyt IMF:än pitäisi kuitenkin ratkaista Kreikan ongelmat. Kreikka on euromaa ja osa eurooppaa. Pelkkänä poikkeustapauksena Kreikan ongelmien hoito voisi onnistuakkin, mutta koska Kreikka tulee toimimaan esimerkkinä myös Italialle, Espanjalle ja kasalle muita euroopan maita - suuriakin - ei voida toimia ulkopuolisena toimijana. IMF ei pysty tekemään kipeitä päätöksiä - sen estävät IMF:än vaikutusvaltaiset eurooppalaiset edustajat. Jos IMF toimisi kuten IMF on yleensä toiminut, puolet IMF:än johtoportaasta viettäisi loppuelämänsä eurooppalaisissa vankiloissa. Seuraisi näet vallanvaihtoja jokaisessa maassa, ja tietenkin vanhan johdon rikollisimmat edustajat tuomittaisiin - mukaanlukien näiden maiden IMF edustatajisto. Minkäänlainen syytesuoja ei auta, tilanteessa jossa valta vaihtuu. Vaikka EVM:änkin työntekijät on lakien ja sopimusten avulla siirretty kaiken maallisen tuomiovallan ulkopuolelle, niin jokainen tietää, että heidät tullaan tuomitsemaan huolimatta sopimuksista, jos elintaso euromaissa romahtaa ja valta vaihtuu. Sama pätee IMF:ään.

Euroopan valtaeliitti ei pysty ratkaisemaan ongelmaa, jonka ratkaisu vaatisi osana euroopan valtaeliitin vaihtamisen.

[Jouko]

Euroopan valtaeliitti ei pysty ratkaisemaan ongelmaa, jonka ratkaisu vaatisi osana euroopan valtaeliitin vaihtamisen.

Totta. Se on itse osa tekemäänsä ongelmaa. Täysi dilemma. Vallan on siis vaihduttava ennen lopullista ratkaisua.

[törö]

Kreikkalaismedia on julkaissut 2
059 henkilöä käsittävän
nimilistan epäillyistä
veronkiertäjistä, kertoo
EUObserver.

Listalla olevien henkilöiden
kerrotaan kiertäneen veroja
HSBC-pankin Geneven konttorin
kautta, ja listalla ovat mukana
esimerkiksi Kreikan pääministeri
Antonis Samaraksen avustaja
Stavros Papastavros sekä
Kreikan entisen
kulttuuriministerin vaimo.
Julkaistu lista on varsin kirjava,
sillä se koostuu muun muassa
valtiovarainministeriön
virkamiehistä, liikemiehistä,
lääkäreistä, kotiäideistä,
lakimiehistä, eläkeläisistä ja
opiskelijoista.

http://www.talouselama.fi/uutiset/kreikan+paaministerin+oikea+kasi+loytyi+veronkiertajien+listalta/a2152830

[Susijumala]

Pahoitteluni täydellisestä OT-lätinästä, eurokriisinnälkäiset lukijat hypätkää suoraan seuraavaan viestiin.

Onneksi olkoon Susijumalalle kuntavaalikamppailusta. Äänisaalis vaikutti ihan hyvältä ellei suorastaan erinomaiselta, mutta veikkaan että ponnistukseen nähden, erityisesti vaaliesitteiden postiluukkujakelu, tulos saattaa tuntua pieneltä pettymykseltä.

Maanantain puolelle päästyäni ja nukuttuani yön yli tulos on hyvä. Ennakkokaavailu oli likipitäen mahdotonta, enkä siksi arvioitani edes uskaltanut tuoda esille ennakkoon. Nyt ne voin varmasti kertoa, ja hajonnasta voi päätellä miten vaikeaksi uumoilu osoittautuikaan: arvelin saavani äänimäärän väliltä 50-250.

Jakelu oli ihan lihaskunnonkin kannalta hyvä asia, ja mahdollisesti turkulaiset rupeavat seuraamaan kirjoituksiani. Pitää muistaa, että näistä asetelmista: ensikertalainen, kovassa kiireessä tehty "kampanja" ja sen valmistautumattomuuden vuoksi myös melko keveällä budjetilla seilaaminen moni joutuisi tyytymään selkeästi heikompaan tulokseen. Psykologista merkitystä ei sovi unohtaa. Nyt ne arvuuttelijat ja sen vuoksi nukkumaan jääneet voivat huomata, että mahdollisuuksia olisi sittenkin voinut olla. Nyt vaaditaan vain pitkäjänteisyyttä.

Veturin puuttuminen näkyi yhtä lailla tuloksissa. Esimerkiksi Oulussa, jossa äänimäärät ovat osapuilleen samanlaiset olisi tällä tuloksella menty liikuttavan liki varasijaa, koska edustaja Immonen sai vedettyä kelkassa paljon muita listalta eteenpäin.

[Susijumala]

^ ^ 1# Kreikassa velkoja ei olla vielä "defaultattu" kestävälle tasolle. 2# Kreikassa on käytössä yhä euro - joka on liian kallis. 3# Tästä en osaa sanoa.

IMF on ennen onnistunut hyvin, koska se on saanut tehdä tehtävänsä ilman poliittista painostusta. Se on ollut euroopan ja amerikan väline ratkaisemaan afrikan, etelä- ja väli-amerikan talousongelmia. Silloin se on voinut tehdä tarvittavat toimet poliittisista tappioista huolimatta; siis elintason laskusta, ja siitä seuraavasta vallanvaihdosta. Se on ollut ulkopuolinen toimija.

Tismalleen näin. Koska nuo kaksi ensimmäistä peruslähtökohtaa ovat käytännössä olleet mahdottomia toteuttaa niin siitä syystä IMF on nyt ajamassa pahasti karille. Vastakkain alkavatkin tulla eurokansalaisten intressit vastaan IMF:n intressit. Nyt voitte ihan rauhassa pähkäillä, jotta kumpi tulee tästä nuoratusta kehästä voittajana ulos, ja kumpi kisaaja makaa kanveesissa tähtiä ja saturnuksia nähden ympyränmuotoisella radalla.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Välikevennys 
http://www.youtube.com/watch?v=3uYuScZOyiM

http://takkirauta.blogspot.fi/2008/04/luonnonvarojen-kirous.html
Tuli tätä lukiessa mieleen että Kreikan kriisissä taitaa olla kyse luonnonvarakirouksesta. Tässä tapauksessa on kyse EU:n antamista avustuksista ja lainoista. Lukekaas ruukinmatuunan analyysi ja pohtikaapas mitenkä melkein joka kohta täsmää Kreikan kanssa. Esimerkiksi Kreikan yliopistot ovat politiikan kehtoja, kun taas yhdysvalloissa yrityshautomoja. Koulutettu väki tähtää byrokraateiksi eikä esimerkiksi tutkijoiksi tai yrittäjiksi.

[hattiwatti]

Välikevennys 
http://www.youtube.com/watch?v=3uYuScZOyiM

http://takkirauta.blogspot.fi/2008/04/luonnonvarojen-kirous.html
Tuli tätä lukiessa mieleen että Kreikan kriisissä taitaa olla kyse luonnonvarakirouksesta. Tässä tapauksessa on kyse EU:n antamista avustuksista ja lainoista. Lukekaas ruukinmatuunan analyysi ja pohtikaapas mitenkä melkein joka kohta täsmää Kreikan kanssa. Esimerkiksi Kreikan yliopistot ovat politiikan kehtoja, kun taas yhdysvalloissa yrityshautomoja. Koulutettu väki tähtää byrokraateiksi eikä esimerkiksi tutkijoiksi tai yrittäjiksi.

Hyvä huomio. Itse olen linkitellyt tuota eräänä eurokriisin tulkkina tässä ketjussa jo puolitoista vuotta sitten.

Liiallinen muualta virrannut raha, joko Kreikka - tyylisen velkasossuilun tai Irlanti/Espanja - tyylisen finanssispekulaatio-kiinteistökuplan muodossa tekee tismalleen saman efektin kuin vaikkapa Venäjän öljyvarat Venäjän muulle taloudelle. Rahaa on, mutta siinä muodossa että se halvaannuttaa tuottavan talouden kehityksen ja mädättää vielä politiikankin.

[Unown1]

Meniköhän se rauhan Nobel ihan oikeaan osoitteeseen?
BBC News - Love or nothing: The real Greek parallel with Weimar

[Bill Milton Hicks Friedman]

Välikevennys 
http://www.youtube.com/watch?v=3uYuScZOyiM

http://takkirauta.blogspot.fi/2008/04/luonnonvarojen-kirous.html
Tuli tätä lukiessa mieleen että Kreikan kriisissä taitaa olla kyse luonnonvarakirouksesta. Tässä tapauksessa on kyse EU:n antamista avustuksista ja lainoista. Lukekaas ruukinmatuunan analyysi ja pohtikaapas mitenkä melkein joka kohta täsmää Kreikan kanssa. Esimerkiksi Kreikan yliopistot ovat politiikan kehtoja, kun taas yhdysvalloissa yrityshautomoja. Koulutettu väki tähtää byrokraateiksi eikä esimerkiksi tutkijoiksi tai yrittäjiksi.

Hyvä huomio. Itse olen linkitellyt tuota eräänä eurokriisin tulkkina tässä ketjussa jo puolitoista vuotta sitten.

Liiallinen muualta virrannut raha, joko Kreikka - tyylisen velkasossuilun tai Irlanti/Espanja - tyylisen finanssispekulaatio-kiinteistökuplan muodossa tekee tismalleen saman efektin kuin vaikkapa Venäjän öljyvarat Venäjän muulle taloudelle. Rahaa on, mutta siinä muodossa että se halvaannuttaa tuottavan talouden kehityksen ja mädättää vielä politiikankin.

Australia on ilmeisesti sitten myös Norjan kaltainen poikkeus:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Austraalia#Talous

Takkirauta vetää välillä mutkia suoraksi päätelmissään. Joissakin maissa luonnonvarat ovat kirous, joissakin maissa eivät. Riippuu näemmä kulttuurista, että osataanko luonnonvaroja hyödyntää yhteiskunnan hyväksi vai ei. Australian aboriginaalit ovat hyvä esimerkki  kansasta, joka ei osannut hyödyntää luonnonvarojaan. Jos olisivat osanneet, niin voi olla, että porkkananvalkoiset britit eivät olisi koskaan kyseistä saarta valloittaneet.

Sama juttu Ameriikan ihmemaan intiaanien kanssa. Maahan oli ja on edelleen täynnä mustaa kultaa, kultaa ja kaikenlaista muuta rikkautta, mutta intiaanit aseteollisuuden kehittämisen sijaan keskittyivät rauhan ylläpitoon, joka johti siihen, että porkkananvalkoiset britit, irlantilaiset ja muut valloittivat ko mantereen. Jenkkilästä onkin tullut sitten se takkiraudan mainitsema logistiikkaverkoston ylläpitäjä.

[chacha2]

Kriisi senkun pahenee:

Debt crisis: Greece debt to GDP to hit 190pc - Live

Greece's debt to GDP will hit 189.1pc and the economy is expected to contract by 4.5pc next year, the finance minister revealed in the 2013 budget presented to parliament.
.
.
10.10 Unemployment has hit a record high in the eurozone of 11.6pc in September, up from 11.5pc in August, according to Eurostat, the statistical office of the European Union.
Unemployment in the European Union remained flat in September at 10.6pc.
In the eurozone and EU, rates have risen significantly compared with September 2011, when they were 10.3pc and 9.8pc respectively.
Highest unemployment rates were:
Spain - 25.8pc
Greece - 25.1pc
Lowest unemployment rates:
Austria - 4.4pc
Luxembourg - 5.2pc
Germany and Netherlands - 5.4pc
Compared with a year ago, the unemployment rate increased in twenty member states of the EU and fell in seven, the higest being Greece (from 17.8pc to 25.1pc).
.
.
10.02 The Greece 2013 budget details are in:
Public debt to GDP will hit 189.1pc (179.3pc in previous draft)
Target for general government deficit of 5.2pc (vs 4.2 in previous draft)
An economic contraction of 4.5pc in 2012 (vs previous estimate of a 3.8pc contraction)
A primary surplus of 0.4pc of GDP (vs 1.1pc in previous draft)

http://www.telegraph.co.uk/finance/debt-crisis-live/9644494/Debt-crisis-Greece-debt-to-GDP-to-hit-190pc-Live.html

[Tomi]

Hyysärin toimittajalla on asiaa:
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Espanjan+kannattaisi+hakea+tukea/a1351574544590

Espanjan kannattaisi hakea tukea
31.10.2012  |  2 |
Helsingin Sanomat

Es­pan­jan pää­mi­nis­te­ri Ma­ria­no Ra­joy tois­te­lee ker­ta toi­sen­sa jäl­keen, et­tä Es­pan­ja ei hae ta­lou­sa­pua. Mi­tä jär­keä täs­sä jää­rä­päi­syy­des­sä on?

Ta­lou­del­li­ses­ti ei pal­jon.

Eu­roo­pan vel­ka­krii­sis­sä ele­tään su­van­to­vai­het­ta. Op­ti­mis­ti­sim­mat ha­vait­se­vat jo­pa myön­teis­tä ke­hi­tys­tä: Suh­tees­sa Sak­saan yk­sik­kö­työ­kus­tan­nuk­set ovat al­ka­neet pie­nen­tyä Ir­lan­nis­sa, Por­tu­ga­lis­sa ja Es­pan­jas­sa. Mai­den kil­pai­lu­ky­ky on al­ka­nut ko­hen­tua, ja vien­ti ve­tää.

Va­luut­ta­vuo­to krii­si­mais­ta on ty­reh­ty­nyt. Ai­na­kin Es­pan­jaan ra­ha on al­ka­nut hil­jal­leen pa­la­ta. Vel­ka­vuo­ret su­la­vat hi­taas­ti, mut­ta su­la­vat kui­ten­kin.

Su­van­to­vai­hees­ta huo­li­mat­ta ti­lan­ne on kui­ten­kin ää­rim­mäi­sen herk­kä. Pa­ras rau­han ta­kaa­ja on nyt Eu­roo­pan kes­kus­pank­ki (EKP).

Eu­ro­alueen huo­jun­ta rau­hoit­tui syk­syl­lä, kun kes­kus­pank­ki ker­toi os­ta­van­sa tar­vit­taes­sa krii­si­mai­den vel­kaa mark­ki­noil­ta. Pelk­kä lu­paus riit­ti mark­ki­noil­le.

Jos tä­hän saak­ka avun­an­ta­ja­maat ovat odo­tel­leet kau­huis­saan uu­sia avun­pyyn­tö­jä krii­si­mais­ta, nyt ti­lan­ne on päin­vas­tai­nen. Es­pan­jan toi­vo­taan jo esit­tä­vän pyyn­tön­sä Eu­roo­pan kes­kus­pan­kil­le. Tu­keen no­jau­tu­mi­nen va­kaut­tai­si ti­lan­net­ta en­ti­ses­tään niin Es­pan­jas­sa kuin muual­la­kin eu­roa­lueel­la.

Ta­lou­den tun­ti­joi­den on vai­kea ym­mär­tää, mik­si Es­pan­ja ei hae apua. Kes­kus­pan­kin yk­si­se­lit­tei­nen vel­ko­jen tu­ki­os­to­lu­paus Es­pan­jal­le kiih­dyt­täi­si ra­han pa­luu­ta maa­han, las­ki­si val­tion lai­no­jen kor­ko­ja, sai­si ra­han kier­tä­mään hel­pom­min yri­tys- ja ko­ti­ta­lous­kent­tään se­kä va­kaut­tai­si pank­ki­sek­to­ria.

Kai­ken li­säk­si val­lit­se­va tul­kin­ta ko­mis­sios­sa on se, et­tä Es­pan­jan ei tar­vit­si­si teh­dä uu­sia sääs­tö­pää­tök­siä EKP-apun­sa vas­ti­neek­si – jo teh­dyt pää­tök­set ja en­si vuo­den bud­jet­ti­esi­tys riit­täi­si­vät.

Val­mis "kon­sul­taa­tioai­ka­kin" oli­si tie­dos­sa: Es­pan­ja voi­tai­siin kä­si­tel­lä mar­ras­kuun puo­li­vä­lis­sä sa­mal­la kun Krei­kan seu­raa­va lai­na­erä hy­väk­sy­tään.

Ainoa syy pi­dät­te­lyyn on po­liit­ti­nen. Ra­joy on yrit­tä­nyt pön­kit­tää ase­maan­sa Es­pan­jan aluei­den sil­mis­sä maan yh­te­näi­syy­den yl­peä­nä var­ti­ja­na. Avun­pyyn­tö oli­si näh­tä­väs­ti hä­nen ja hal­li­tuk­sen sil­mis­sä kas­vo­jen me­ne­tys.

Si­tä ris­kiä ei aluei­den tyy­ty­mät­tö­myy­den kas­vaes­sa ja maan yh­te­näi­syy­den ra­koil­les­sa ha­lu­ta ot­taa – oli­pa lop­pu­tu­los ta­lou­del­li­ses­ti mi­ten jär­ke­vä ta­han­sa.

En usko, että Espanjan avunpyyntö helpottaisi paljonkaan eurokriisiä. Se lisäisi vain EU-kielteisyyttä Saksassa ja Suomessa ja muissakin maksajamaissa.
Millähän perusteella toimittaja uskoon, että Espanjan tukipaketin haku parantaisi eurokriisiä?
Olikohan vain sattumaa, vai miksi kirjoitus julkaistiin juuri kuntavaalien jälkeen, ettei vain siksi, ettei vain valtapuolien äänimäärä kärsisi tällaisesta kirjoituksesta.

[Tomi]

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/10/31/nain-kriisilla-tienaaminen-koyhdyttaa-suomea/201240964/170

Eurokriisin tähän mennessä hölmöimpiä väitteitä on, että Suomi jotenkin tienaisi kriisillä. Moinen möläys sulkee silmät tosiasioilta – ja on mahdollisimman väärä. Suomi ei ole tienannut eikä tienaa tällä kriisillä euroakaan, vaan kärsii parasta aikaakin isompia menetyksiä kuin moni muu maa.

Suomi ei tienaa tällä kriisillä euron euroa, vaan päinvastoin kärsii kaiken aikaa mittavia ja lisäksi alinomaan kasvavia menetyksiä.

Hyötyä pitäisi kertyä enemmän kuin haittaa

Oikeaa "kriisillä tienaamista" – tai edes korkojen laskusta hyötymistä – syntyisi vain siten, että Suomen julkisen talouden tai kansantalouden saama hyöty olisi suurempi kuin samaan aikaan samasta korkojen laskusta kärsityt menetykset.

Näin ei kuitenkaan ole asian laita, vaan korkojen lasku on päinvastoin kutistanut Suomen ja suomalaisten korkotuloja ja muita vastaavia tuottoja enemmän kuin lainakorkoihin on tullut kevennystä.

Toki kriisin epäsuorat vaikutukset Suomenkin talouskasvuun ja työllisyyteen ovat ennemmin haitallisia kuin edullisia, mutta pelkkien korkomuutostenkin perusteella tämä kriisi on perin kehnoa bisnestä.

Moiselle väitteelle on kolme hyvin yksinkertaista perustetta:

1) Suomen julkisella taloudella on enemmän varoja kuin velkoja, ja sama korkojen lasku heikentää enemmän varojen tuottoa kuin keventää velkojen korkomenoja.

2) Suomen julkisen talouden kattamattomat eläkevastuut ja muut tulevaisuudessa lankeavat kattamattomat sitoumukset ovat mittavampia kuin näkyvät velat tai varat, ja niiden arvoa korkojen lasku on paisuttanut eikä suinkaan keventänyt.

3) Julkisen talouden tavoin myös Suomen kotitalouksien nettovarallisuus on rutkasti plussan puolella eli suomalaisilla on
enemmän varoja kuin velkoja. Niinpä korkojen lasku syö enemmän varojen tuottoa kuin keventää velkojen maksua.

Yksityistä varallisuutta enemmän kuin velkoja

Korkojen aleneminen vaikuttaa julkisen talouden lisäksi kotitalouksien niin kuin muunkin yksityisen talouden rahoitusasemaan. Ja tämäkin vaikutus on kaikkea muuta kuin "hyvää bisnestä".

Tilastokeskuksen viimeksi viime vuonna julkaiseman laajan kotitalouksien varallisuustutkimuksen perusteella Suomen kotitalouksilla on julkisen talouden tapaan huomattavasti enemmän varoja kuin velkoja.
http://www.stat.fi/til/vtutk/2009/vtutk_2009_2011-12-21_fi.pdf
Varallisuutta on parin vuoden takaisin arvoin yhteensä noin 480 miljardin euron arvosta ja velkaa suurin piirtein 90 miljardia euroa. Suurin osa varallisuudesta on asuntoja ja muita kiinteistöjä, mutta myös talletuksia, pörssiosakkeita ja muuta rahoitusvarallisuutta oli hieman enemmän kuin velkaa.

Suurin osa kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta on pankkitileillä, joiden korko on keskimäärin puolta pienempi kuin kotitalouksien lainakorot. Koron laskusta on tällä perusteella ollut suhteellisesti enemmän hyötyä velallisille kuin haittaa säästäjille.

Vaikutus koko nettovarallisuuden laskennalliseen tuotto-odotukseen heilauttaa tämänkin vaikutuksen haitan puolelle.

Esimerkiksi kahden prosentin pudotus koko varallisuuden tuotossa on kymmenkunta miljardia mutta lainakoroissa alle kaksi miljardia vuodessa.

Näin kriisi "hyödyttää" Suomea – jos haittoja ei lasketa.

Loput linkin takana.

[Susijumala]

Ei mene ihan niinkuin Stromsössä.