Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[tyhmyri]

^Vuoden 2011 luvut ovat käyrissä mukana. Lisäät luvun 1 x-akselin indeksinumeroon. Epäselvästi sanottu minun tekstissä, hyvä huomio asiasta. Kiitos. Korjaan editointikommenttina asian.

[repo]

No on Katainen sikäli oikeassa, että oppositiolla ei todellakaan tunnu olevan tarjota mitään todellisia vaihtoehtoja, vaikka kyllä pitäisi. Se johtuu lähinnä siitä, että PS ja Keskusta ovat sitoututuneet aivan samaan megalomaaniseen julkiseen hallintoon ja himoverotukseen, ainoa pieni ero on siinä, mihin rahoja väitettäisiin käytettävän

Huokaus! Noin niinkuin kertauksena Suomen valtapoliittisesta tilanteesta...

Altavastaajan asema ei ole mitenkään herkullinen, kun muistetaan vielä se tosiasia että oppositiolla ja aivan erityisesti sen suurimmalla puolueella PS:llä, ei ole mitään jakoja suosiosta mediassa (=netin ulkopuolella). Kaikki "vakavasti otettavat" vaihtoehdot revitään kappaleiksi ja miksi antaa vastustajalle keinoja selviytymiseen, koska vastustaja (vanhat puolueet + media) kyllä osaa pelata homman siten, että PS:lle jää vain luu käteen, jos saavat vastustajalta aineksia oman pelinsä rakenteluun. Vakavasti otettavat ehdotukset rusikoitaisiin ensin täysin, sitten ehdotuksia toteutettaisiin täydellisessä mediapimennossa ja, vaikka PSläiset pitäisi älämölöä "kattokaa ny! ne teki niiku me ehdotettiin ja lopputulos on parempi", pitää äänestäjien konservatiivisuus (=tutun, turvallisena pidetyn ja aivan erityisesti median vastuulisena mainostaman äänestäminen) huolen lopusta.

Näkisin että jytkyllä PS sai kaiken, mitä EU- ja eurovastaisuudella sekä lehdistön mainostamalla "protestilla" oli mahdollista kerätä. Ja kun Keskustan tappio ei ollut vielä riittävän suuri, jotta uskottavia signaaleja sen linjan muuttumisesta olisi tullut, tai PS olisi saanut joltain muulta poliittiselta liikkeeltä apuja, PS on yksin. 19,1% kannatusosuus ja 15% muutos kannatukseen ei vain ollut tarpeeksi, kun Katainen ja muut vanhat pykäsivät pystyyn koalition ja halusivat jättää 19,1% mielenilmauksen huomiotta. Olihan tuo mielenilmaus nimenomaan EU- ja eurovastaisuudelle, mille Katainen ei ole tullut piiruakaan vastaan. Katainen ja hänen poliittiset kumppaninsa laskevat sen varaan ettei PS kykene kasvattamaan kannatustaan ja mitään ei vaaranneta, että yhteistyö koalition kanssa ei rikkoonnu.

EU- ja eurolinjan suvereeni muutos vaatisi "vain" PS:ltä jatkuvasti nousevan kannatuskäyrän seuraaviin eduskuntavaaleihin asti uskottavuuden nimissä ja vähintään tuplajytkyn eduskuntavaaleissa. Siksi maltillisten ihmisten suosiota on todennäköisesti kalasteltava flittailemalla EU- ja euro-myönteisyydellä sekä julkisen sektorin työlistämien ihmisten suosiollisuutta. Muistetaan, että Katainen ja Urpilainen ovat tehneet ja tekevät jatkuvasti ihan samaa flirttailua maahanmuuttokritiikin, kansallismielisyyden kanssa ja kasvattamalla julkista sektoria.

Ehkä poliisihallinnossakin on jopa laskeskeltu, että PS-kannattajien todennäköisyys on suurempi suorittavassa portaassa, joten konstaapeleja voidaan pistää kilometritehtaalle. Muistetaan se, että poliisihallinnon johtaja on kokoomuslainen opportunisti, minkä mielestäni voi sanoa jo useiden näyttöjen pohjalta tosiasiaksi.

En minä usko, että tässä PS:n ja Kataisen nokkapokassa on kysymys mistään muusta kuin edellä kuvatusta taktikoinnista kannatuksen eteen. Erityisesti on syytä pitää mielessä se, että Katainen saa kaikki tölväisynsä opposition suuntaan 2x media-buustauksella ja Katainen haluaa kuitenkin kosia kannattajia maltillisuudella ja valtiomiesmäisyydellä, joten...

[repo]

"How convenient" sanoisin, jos olisin kuiva britti, seuraavasta artikkelista. Kovin erilaista näkemystä Saksan poliittisesta tilanteesta kuin aiemmin ketjuun nostamassani TalSan jutussa suomalaisten federalistien näkemyksistä.

http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194768046409/artikkeli/puheenaihe+saksankin+eurousko+huojuu.html

Puheenaihe: Saksankin eurousko huojuu

Arto Jokinen, kirjoittaja on ulkomaisissa yliopistoissa luennoiva tohtori

Saksalaisten eurouskoa koetellaan. Kansalaiset ja poliitikot tehtailevat kanteita perustuslakituomioistuimeen. Karlsruhessa tuomioistuin kaventaa euron pelastusmahdollisuuksia päätös päätökseltä.

Saksankielisen alueen huippuekonomistit ovat avoimessa eurokapinassa. Saksalaiset keskuspankkijohtajat irtisanoutuvat tai uhkaavat lopputilillä. Eurokriisistä huolimatta liittokansleri Angela Merkel on suosittu poliitikko. Syntipukiksi on nostettu entinen liittokansleri Helmut Kohl.

Saksalaisten asenne euroon on kaksijakoinen. Euroon siirtyminen oli hinta, jonka Kohl aikoinaan joutui maksamaan Saksojen yhdistymisestä. Ranska ei olisi suostunut siihen, ellei Saksa olisi myönnytyksenä luopunut D-markasta.

Saksalaisen näkemyksen mukaan Ranska vaati euroa saadakseen yhtä matalat velkojen korot kuin Saksa. Euron vastapainoksi Saksa taas vaati ja sai euroalueen talouksien sääntelyä koskevat menettelyt.
...
Kansa hakee jo syyllisiä yhteisvaluutan kuolemaan. Suurteollisuus sen sijaan tukee euroa, koska se kerää hyödyt.

Taannoin 172 saksankielistä huippuekonomistia lähetti avoimen pankkiunionia arvostelevan kirjeen sanomalehdessä julkaistavaksi. Se osui kansan kokemaan kipupisteeseen. Poliittinen eliitti on erkaantunut kansalaismielipiteestä, eikä sen toiminta enää heijasta kansan syviä tuntoja.

Saksan talouspolitiikkaa vastaan on hyökätty myös juridiikan asein. Perustuslakituomioistuin on joutunut ottamaan toistuvasti kantaa europolitiikkaan. Sen linjausten mukaan budjettivaltaa ei voi perustuslain tulkinnan mukaan viedä demokraattisesti valittujen elinten ulkopuolelle. Parlamenteilla tulee olla viimeinen sana budjeteista päätettäessä.

Periaatteessa Saksan perustuslakituomioistuin hyväksyi pysyvän vakausrahaston EVM:n. Päätös sisälsi kuitenkin ehtoja ja arvostelua. Oikeuden mukaan kukaan ei tiedä, miten eurokriisi ratkaistaan.

Tuomarien mielestä parlamentilla on oikeus tehdä huonojakin päätöksiä, kunhan se tapahtuu perustuslain mukaan. Parlamentti ei kuitenkaan saa luovuttaa budjettivaltaa eikä riskejä voi ottaa ilman ylärajaa.
...
Huippuekonomistit usuttavat kansaa vastustamaan pankkiunionia. [...]

Euromaiden välille syntyy rahasta riitoja, väittävät taloustieteilijät.
...
Kaiken huipuksi euroa hehkuttava liittokansleri Merkel on hyvin suosittu. Kanslerin kannatuksen syynä pidetään Kohlin vanhaa taktiikkaa "istua hiljaa ongelmien yli" kanslerikauden loppuun.

Poliitikot eivät euroa kaada. Virkamiehet voivat sen tehdä
...

Tämä artikkeli tukee omia näkemyksiä saksalaisten tunnoista eli sitä että saksalaiset kestävät kovin huonosti inflaatiota, jota nyt on ilmeisesti tarjolla kriisin hoidon seuraavassa vaiheessa. Toinen oma havainto Saksasta ja sen kansalaismielipiteen heijastumisesta politiikkaan on se, että saksalaiset keskustelevat paljon avoimemmin ja tottuneemmin politiikasta kuin suomalaiset. Uskoisin tämän olevan vielä dynaaminen yllätysmomentti, mitä voisi kutsua myös niin että kun saksalaisten mylly alkaa jauhaa niin suomalaisellekin tulee kiire tehdä omaehtoisia peliliikkeitä.

Kirjoitus toi tälle spekulaattorille myös heijastuman Paavo Lipposen retoriikkaan ytimiin menosta ja niihin pyötiin menemisestä, jossa tehdään meitä koskevia päätöksiä, tässä kohdin:

Saksalaisen näkemyksen mukaan Ranska vaati euroa saadakseen yhtä matalat velkojen korot kuin Saksa. Euron vastapainoksi Saksa taas vaati ja sai euroalueen talouksien sääntelyä koskevat menettelyt.

Minulle on tosin täysin hämärää, miten ihmeessä Ranskalla oli Saksojen yhdistymisen suhteen mitään vääntömomenttia?

[Siili]

Minulle on tosin täysin hämärää, miten ihmeessä Ranskalla oli Saksojen yhdistymisen suhteen mitään vääntömomenttia?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sopimus_lopullisesta_j%C3%A4rjestelyst%C3%A4_Saksan_suhteen

[Jericho]

Flash PMI:

Eurozone sees steepest contraction since June 2009 despite downturn
easing in Germany

? Flash Eurozone PMI Composite Output Index at  45.9 (46.3 in August). 39-month low.
? Flash Eurozone Services PMI Activity Index at  46.0 (47.2 in August). 38-month low.
? Flash Eurozone Manufacturing PMI  at 46.0  (45.1 in August). Six-month high.
? Flash Eurozone Manufacturing PMI Output Index at 45.5 (44.4 in August). Five-month high.

http://www.markiteconomics.com/MarkitFiles/Pages/ViewPressRelease.aspx?ID=10072

Tänään julkaistu Flash PMI indikoi, kuinka rommaus euroalueella kiihtyi elokuussa, vaikka Saksa pyristeli vastaan.

Myös Kiinan rommaus  jatkui elokuussa. http://www.markiteconomics.com/MarkitFiles/Pages/ViewPressRelease.aspx?ID=10074

Paras uutinen  tuli Ranskasta (kyyti todella kylmää). http://www.markiteconomics.com/MarkitFiles/Pages/ViewPressRelease.aspx?ID=10071

[tyhmyri]

^Ilmeisesti euroeliitti aikoo puolustaa hirviömäistä luomustaan viimeiseen teollisuuslaitokseen ja viimeiseen veronmaksajaan.

[Jericho]

^Ilmeisesti euroeliitti aikoo puolustaa hirviömäistä luomustaan viimeiseen teollisuuslaitokseen ja viimeiseen veronmaksajaan.

Siltä näyttää, euronkin annettu vahvistua reilusti viime kuulta, (lupaa hyvää jatkoa ajetellen).   

[Roope]

Tyrmäys Suomesta: EU:sta ei liittovaltiota

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) analyysi tyrmää euroalueen liittovaltiokehityksen, johon EU-komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso jo viittasi Unionin tila -puheessaan.

- Euroalueen liittovaltio ei ole realistinen vaihtoehto. Sen toteutuminen on kriisin ratkaisun kannalta liian hidasta, EVA:n ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälän kirjoittamassa raportissa sanotaan.

Barroson vihjaama liittovaltiokehitys vaatisi EU:n perussopimusten muuttamista. EVA:n raportin mukaan sopimusten muuttaminen veisi kuitenkin vuosia. Se myös edellyttäisi jonkinlaista yksimielisyyttä ja päätöksenkykyä, jota EU-maissa raportin mukaan "ei ole näköpiirissä".

Liittovaltiokehitys ei tunnu saavan Suomesta tukea. EVA:n lisäksi henkeen ja vereen EU:n kannattajana tunnettu eurooppaministeri Alexander Stubb (kok.) on ilmoittanut olevansa liittovaltiokehityksen tarpeellisuudesta eri mieltä Barroson kanssa.

Uusi Suomi 20.9.2012

Mikä ihmeen tyrmäys liittovaltiokehitykselle? Vihriälä ei suinkaan tyrmää liittovaltiota, vaan toteaa vain sen toteuttamisen kestävän nykykriisin kannalta liian kauan, kun ei ole tarvittavaa poliittista yksimielisyyttä. Myöhemmin raportissa Vihriälä esittää liittovaltion luonnollisena jatkona pankkiunionia seuraaville yhteislainoille ja fiskaaliunionille.

[slobovorsk]

En. Olen katsonut että Suomen pankkien taloudellinen tila on sen verran hyvä että ko. rahasto voi kattaa mahdolliset kuprut ja jos ei kata, valtio kattaa Suomen pankkien osalta.

Valtiohan ei kai ole mitenkään lupautunut tai sitoutunut suomalaisten talletusten takaamiseen. Vai löytyykö jostain sellainen lupaus?

Tuota... Kyllä valtion tarjoamasta talletussuojasta on säädetty oikein Suomen laissa, EU:sta tulleiden käskyjen mukaan.  Lehmän-kriisin aikaan laitettiin pikavauhtia 50 000 euron suoja per pankki ja henkilö voimaan, nostettu 100 000 euroon viime vuonna. Pankkeja on myös kielletty luomasta systeemiä, jolla yksittäinen talletus pilkottaisiin useisiin pankkeihin. Uskokoon ken tahtoo, että runissa kukaan saisi tuollaisia rahoja pois.

Sitä piti kuitenkin sanoman, että uutisissa sanottiin S&P:n uhkaavan Suomea AAA:n menetyksellä.

[tyhmyri]

Uskokoon ken tahtoo, että runissa kukaan saisi tuollaisia rahoja pois.

Fiat-rahan tapauksessa ongelmaa ei ole koska valtion oma keskuspankki huolehtii riittävän rahamäärän painamisesta.

Ai perskeles, Suomella ei ole omaa valuuttaa eikä sen painamiseen pystyvää keskuspankkia.

[jmk]

Tuota... Kyllä valtion tarjoamasta talletussuojasta on säädetty oikein Suomen laissa, EU:sta tulleiden käskyjen mukaan.

Niinkö? Missä laissa?

Talletussuojarahastosta säädetään lain luottolaitostoiminnasta 7. luvussa. Missä siellä sanotaan että valtio osallistuisi maksutalkoisiin?

[Kimmo Pirkkala]

Uskokoon ken tahtoo, että runissa kukaan saisi tuollaisia rahoja pois.

Fiat-rahan tapauksessa ongelmaa ei ole koska valtion oma keskuspankki huolehtii riittävän rahamäärän painamisesta.

Ai perskeles, Suomella ei ole omaa valuuttaa eikä sen painamiseen pystyvää keskuspankkia.

Olisiko odotettavissa jossain vaiheessa tulevaisuutta, että joku (jotkut) euromaiden keskuspankit alkavat painaa bittieuroja kyselemättä mitään lupia EKPeeltä? En pitäisi ollenkaan poissuljettuna, että joku ahdinkoon ajautunut velkainen euromaa alkaisi puolisalaa tehdä niin. Ja entä jos siitä jäisi kiinni EKPeelle? EKPeen voisi olla hieman vaikea nostaa asiasta edes meteliä, sillä se osuisi itse valuuttaa nilkkaan. Voisiko olla, että sellainen temppu yritettäisiin vaientaa ja hyssytellä piiloon julkisuudelta?

Tosin, miksi tehdä sitä luvatta, kun sitä saa tehdä ihan luvallakin...

[hattiwatti]

Minulle on tosin täysin hämärää, miten ihmeessä Ranskalla oli Saksojen yhdistymisen suhteen mitään vääntömomenttia?

Koska Hitler.

Mitä enemmän olen tätä eurokriisiä syy-seuraus-suhteiden osalta tutkinut, sitä enemmän törmää aina vaan II maailmansodan haamuihin. Esim krekujen meininki imuroida tukiaisia Saksasta on aika pitkälti kostoa miehityksestä, yllättävän monikin ajattelee niin.

[hattiwatti]

^Minua hämmästyttää se, että kumpikaan oppositiopuolue ei ole tosissaan ja kovaan ääneen alkanut vaatia eurosta luopumista ja paluuta markkaan. Ehkä olet oikeassa siinä, että noin ei vain voi tehdä koska hallitukseen ei pääsisi niin kauan kun ei muodostu eurokriittistä hallitusta.

Itse asiassa luulen, että se 15-20% kannatus irtoaisi johdonmukaisella eurokriittisellä itsenäisyyslinjalla. Mutta hallituspaikka voisi olla tiukassa.

No Soiniahan on kritisoitu joka puolelta juuri tästä. Hän kun vastustaa mutta ei kerro vaihtoehtoja. Mitä nyt vuoden päästä jytkystä pullahti ulos tämä ajatus pohjoisesta liitosta ilman mitään järkeä.

Esim Carl Haglund Suomen kuvalehdessä selitti kuinka Soini oli vaikeana kun muut puolueet johdonmukaisesti tivasivat että haluaako mies luopua eurosta vai ei. Tähän aikaanhan hänen ideansa oli joku idioottimainen 'selvitys' euron hajoamisen kustannuksista. Tietenkin hallitus tulisi tekemään sellaisen selvityksen, missä todettaisiin että eurosta ei missään tapauksessa voi luopua. PS taas ei voi puoluetukiaisiaan käyttää politiikan tekemiseen eli näihin selvityksiin jostain tuntemattomasta syystä, enkä nyt itselleni kerrottuja asioita sano ääneen.

Euron hajoittamisesta aina joku kärsisi, ja populistijohtaja ei koskaan mene tuolle alueelle. Ollaan pienen ihmisen puolella ja puhutaan kilometrikorvausten kaltaisesta suuresta rakenteellisesta ongelmasta. Toisaalta suurta menestystäkään ei tuolla saavuteta, vaan ihmismassat luottavat lopulta Vastuun Kantajaan kuin kilometrikorvauksista jauhajaan. Traagista, mutta näin se menee.

Kepun kannan euroon voi ymmärtää sikäli, kun heidän on vaikea kokonaan irtautua omata aiemmasta politiikastaan. Ja maataloustuet. PS munattomuutta on taas hankalampi hyväksyä, koska ovat olleet johdonmukaisen eurovastaisia aina ja tällä kannattaisi ratsastaa täysillä. Vaikka sen ymmärtää ettei Soini koskaan suostu sanomaan mitään sellaista jota vastaan saattaisi jollain olla jotain. Edes kollegapoliitikkojen sitä tivatessa.

[hattiwatti]

Sinänsä muuten julkisen sektorin kokoon tuijottaminen ei ole kovinkaan mielekästä. Sekä Ruotsissa että Tanskassa on suurempi julkinen sektori, mutta molemmilla menee paljon paremmin kuin Suomella tai muilla euromailla. Tehostamista Suomen julkishallinnossa kyllä on vaikkapa Tanskaan verrattuna, rahan käyttö meillä taitaa olla enemmän hallintoa, vähemmän tekemistä.

Niin, toisin kuin luullaan ei ongelmana ole julkisen sektorin koko vaan sen laatu.

Monesti yksityisen sektorin paisuneet korporaatiot tuottavat vähintään yhtä huonoa laatua jos pääsevät paisumaan liiaksi. Vrt. Nokia.

Julkista sektoria Suomessa ei oikein valvota kunnolla, että miten toimintoja voisi tehostaa. Tässä ongelma. Ei siinä paljon sen osuus absoluuttisesti on.

[MattiL]

Sinänsä muuten julkisen sektorin kokoon tuijottaminen ei ole kovinkaan mielekästä. Sekä Ruotsissa että Tanskassa on suurempi julkinen sektori, mutta molemmilla menee paljon paremmin kuin Suomella tai muilla euromailla. Tehostamista Suomen julkishallinnossa kyllä on vaikkapa Tanskaan verrattuna, rahan käyttö meillä taitaa olla enemmän hallintoa, vähemmän tekemistä.

Ei Ruotsissa ja Tanskassa mene juuri paremmin kuin Suomessa. Euron takia Suomi voi ehkä huonommin kohta kuin ne.

Niin, toisin kuin luullaan ei ongelmana ole julkisen sektorin koko vaan sen laatu.

Julkinen sektori on väistämättä huonolaatuinen, kun se on laaja alueellinen monopoli, joten koko ja laatu käyvät käsi kädessä. Vain jokin mikrovaltio kohtaa kilpailua yhtä paljon kuin yksityinen sektori ja voi siten olla yhtä hyvälaatuinen kuin yksityinen.

Monesti yksityisen sektorin paisuneet korporaatiot tuottavat vähintään yhtä huonoa laatua jos pääsevät paisumaan liiaksi. Vrt. Nokia.

Nokia ei tuottanut kovin huonoa laatua verrattuna valtioihin. Joka tapauksesssa Nokiaa rangaistiin kovalla kädellä jälkeenjääneisyydestä ja lopulta Nokian johtokin tajusi muuttaa linjaa. Jos valtio tekisi samanlaisen virheen, se ei korjaisi sitä yhtä todennäköisesti, koska laaja alueellinen monopoli suojaisi sitä.

Julkista sektoria Suomessa ei oikein valvota kunnolla, että miten toimintoja voisi tehostaa. Tässä ongelma. Ei siinä paljon sen osuus absoluuttisesti on.

Julkinen sektori on Suomessakin lainsäädännöllisesti valvonnan yläpuolella ja alamaisten kukkarolla. Riittävä valvonta edellyttäisi valtion etuoikeuksien kuten verotusoikeuden poistamista.

[Almost human]

Sitä piti kuitenkin sanoman, että uutisissa sanottiin S&P:n uhkaavan Suomea AAA:n menetyksellä.

No kyllä se kestikin.
Mitä sanoo Vastuun Kanto ^TM?

Kanto Vastuun vastausta odotellessa voisi kysäistä herra Tässä Puolustetaan Suomalaisten Työpaikkoja notta mitä kuuluu . Näin niinku irtisanomisuutisten vanavedessä.

[sivullinen.]

Olisiko odotettavissa jossain vaiheessa tulevaisuutta, että joku (jotkut) euromaiden keskuspankit alkavat painaa bittieuroja kyselemättä mitään lupia EKPeeltä?

Jokseenkin sama vaikutus saadaan aikaan Target2 järjestelmän avulla. Irlannin tehdessä Target2 "temput" sitä uutisoitiin näin: Independent kertoo Irlannin keskuspankin luoneen itse ["printing its own money"] 51 miljardia tukirahasta, jota se jakaa maan pankeille. Euron ystävät tietenkin kumosivat väitteet heti, ja pian Irlannille järjestettiin tukipaketti, ettei tarvise laittomuuksiin sortua.

Minulle tuli tyhmyrin viestistä mieleen, koskahan ensimmäinen euromaa alkaa painaa setelieuroja kyselemättä mitään lupia EKPeeltä? Suomessa on hieman euroja painettu, joten ei se käytännössä mikään ongelma olisi. Amerikan greenback dollarit toimivat varsin hyvin aikanaan. Pelastivat jenkit velkataakalta. Paperisten setelien painokilpailu auttaisi Suomen teollisuuttakin. Japsit pistivät markkinoille juuri 80 miljardien euron edestä rahaa; jenkit vastasivat 40 miljardin dollarin QE3:sella. Montako rekkakuormaa paperia nuokin olisivat tarvinneet, jos ne oikeasti painettaisiin paperille?

[PaulR]

jenkit vastasivat 40 miljardin dollarin QE3:sella.

40 miljardia joka kuukausi ilman takarajaa.

Montako rekkakuormaa paperia nuokin olisivat tarvinneet, jos ne oikeasti painettaisiin paperille?

http://www.youtube.com/watch?v=kh3G0q_RjuA

[Markkanen]

 Tämän paremmin ei minusta asiaa ei voi sanoa:

"Vaikka puoluekuri ei olekaan kaiken pahan alku ja juuri, on silti hetkiä, jolloin toivoo näkevänsä käytännössä, mitä merkitsevät yksittäisen ihmisen suoraselkäisyys, yksilön vastuu ja rohkeus sekä todelliseen tietoon perustuva päätöksenteko. Kansanedustajilla on pian tilaisuus näyttää, etä nämä asiat eivät ole heille vieraita. //Sari"

Lainattu:

http://www.facebook.com/pages/SPJL-Poliisi-Oikeus/136090243122371

Kyse oli liikkuvan poliisin lakkauttamisesta, mutta tämä pätee minusta yhtä hyvin kansanedustajien moraaliin vaikka Eurokriisin asioissa. Kansanedustajilla on vielä tilaisuutensa. Liittovaltiossa heidän asema on aivan toinen. Mitä halutaan?

[RTT]

FTD:n mukaan troikka suunnittelee Kreikan ensimmäisen, 110 miljardin euron tukipaketin velkasaneerausta. IMF ei aio rahoistaan luopua ja EKP pitää omista saatavistaan luopumista suorana rahoituksena, joten euromaiden pitää ottaa kaikki tappiot.

Report: Troika considering second debt restructuring for Greece

Samaan aikaan toisaalla EKP:n uuden päämajan hinta nousee yli miljardiin.

[jmk]

FTD:n mukaan troikka suunnittelee Kreikan ensimmäisen, 110 miljardin euron tukipaketin velkasaneerausta.

Hehe. Tulee mieleen vanha kysymys "voiko konkurssipesä mennä konkurssiin?"

[ikuturso]

FTD:n mukaan troikka suunnittelee Kreikan ensimmäisen, 110 miljardin euron tukipaketin velkasaneerausta. IMF ei aio rahoistaan luopua ja EKP pitää omista saatavistaan luopumista suorana rahoituksena, joten euromaiden pitää ottaa kaikki tappiot.

Report: Troika considering second debt restructuring for Greece

Samaan aikaan toisaalla EKP:n uuden päämajan hinta nousee yli miljardiin.

Mutta eihän me olla mitään lainattu, vaan ainoastaan annettu takauksia. Eihän me voida mitään menettää.

Kävin taannon Frankfurtissa. Ihailin korkeita nostureita korkean rakennelman ympärillä, ja totesin ettei Saksassa voi mitään lamaa olla, kun tuollaista rakennustyömaatakin joku pystyy tilaamaan ja ylläpitämään. Myöhemmin lehtikuvasta ymmärsin, että uutta EKP:n toimitaloahan siellä tehdään. Edellisen toimitalon edessä olevan puiston olikin saastuttanut mielenosoittajien telttakylä. Liekö tuolla uudessa palatsissa muurit piikkilankoineen suojaamassa nurmialueen ympäröimää rauhoittavaa suihkulähdettä, ettei tule pankkiireille paha mieli.

Olisiko odotettavissa jossain vaiheessa tulevaisuutta, että joku (jotkut) euromaiden keskuspankit alkavat painaa bittieuroja kyselemättä mitään lupia EKPeeltä?

Jokseenkin sama vaikutus saadaan aikaan Target2 järjestelmän avulla. Irlannin tehdessä Target2 "temput" sitä uutisoitiin näin: Independent kertoo Irlannin keskuspankin luoneen itse ["printing its own money"] 51 miljardia tukirahasta, jota se jakaa maan pankeille. Euron ystävät tietenkin kumosivat väitteet heti, ja pian Irlannille järjestettiin tukipaketti, ettei tarvise laittomuuksiin sortua.

Minähän jo aiemmin ehdotin, että voimme Taget2-saataviamme käyttää valtionlainojemme takuina, jolloin EKP ottaa valtion velkamme kantaakseen ikään kuin tietämättään.
Olisi todella mielenkiintoista nähdä mihin se johtaisi, kun Suomen valtio Suomen pankin kautta alkaisi muiluttaa erääntyviä valtion velkapapereita EKP:lle, joka joutuisi Target2-saataviamme vastaan alkaa rahan painamisen noille velkojillemme. Kriisimaathan saavat nyt erikoisluvalla painaa miljardeja rahaa ja jäävät lisää velkaa EKP:lle. Jos EKP on meille velkaa, miksi emme voi tuota saatavaamme lunastaa painamalla rahaa, jolla korjataan julkista taloutta ja maksetaan 80% valtion veloista pois. Nyt pitäisi olla ovela ja alkaa käyttää systeemiä hyväkseen. Niin ne kriisimaatkin tekevät.
Hei haloo, se on fiat-rahaa. Kun sitä painetaan lisää, se ei ole keneltäkään pois!

-i-

[Jericho]

Sinänsä muuten julkisen sektorin kokoon tuijottaminen ei ole kovinkaan mielekästä. Sekä Ruotsissa että Tanskassa on suurempi julkinen sektori, mutta molemmilla menee paljon paremmin kuin Suomella tai muilla euromailla. Tehostamista Suomen julkishallinnossa kyllä on vaikkapa Tanskaan verrattuna, rahan käyttö meillä taitaa olla enemmän hallintoa, vähemmän tekemistä.

Niin, toisin kuin luullaan ei ongelmana ole julkisen sektorin koko vaan sen laatu.

Monesti yksityisen sektorin paisuneet korporaatiot tuottavat vähintään yhtä huonoa laatua jos pääsevät paisumaan liiaksi. Vrt. Nokia.

Julkista sektoria Suomessa ei oikein valvota kunnolla, että miten toimintoja voisi tehostaa. Tässä ongelma. Ei siinä paljon sen osuus absoluuttisesti on.

Täytyy kuitenkin muistaa, että yksityisen sektorin harrastelun maksaa viimekädessä osakkeenomistajat ja se on harmitonta tavallisen tallaajan näkökulmasta. Onhan Nokia tarjonnut hyväpalkkaista työtä kymmenille tuhansille ja osakkeen omistajat maksaa nyt siitä, ettei ajoissa haettu muutosta.

Julkisen sektorin porsastelu on taas aina pois veronmaksajien taskusta ja siitä syystä, mitä isompi julkinen sektori, sitä vähemmän resursseja yksityisen sektorin käyttöön (mahdollisuuksia tehdä jotain oikeasti tuottavaa).

[sivullinen.]

Pirullisen vaikea tilanne tuo EKP:n matala inflaatiotavoite. Teollisuus ja sitä kautta talous, kun tarvitsisi kriisin voittamiseksi vähintään 10% vuosittaisen inflaation. Mutta EKP ylläpitää vain parin prosentin inflaatiota; sehän on heidän päätehtävänsä. Mutta miten sitä voisi edes nostaa? Kansat kaikkialla ovat lähtökuopissaan: inflaation pelkoiset ovat heti valmiita siirtämään rahansa "turvaan", joka sitten taas ruokkisi inflaatiota. Joten jos inflaatiotavoite nostettaisiin edes 5%, jokainen tietäisi ettei se riittäisi vaan ainoastaan olisi merkki: korkki on nyt auki; pian voi tulla lisää. Siksi sitä ei voida nostaa yhtään.

Patoutunut inflaation tarve on kestänyt niin kauan ja teollisuuden investoinnit ovat hitaita. Inflaatiolla voisi saada aikaan kilpailukyvyn lisääntymistä heti eli uusia tehtaita tai työpaikkoja viiden tai kymmenen vuoden päästä; vaikka inflaatio olisi useita kymmeniä prosentteja vuodessa! Sinä aikana olisi valta vaihtunut moneen kertaan ja kapina yleinen olotila. Inflaation kautta ei siis voi kuvitellakkaan tämän kriisin saavan onnellista ratkaisua. Jotain muuta on pakko keksiä. Ajan ostamisella on tehty jo kaikki kivuttomat ratkaisut mahdottomiksi; enää ei voida saada hyväksyttävää ratkaisua vain muuttamalla uuden rahan jako perusteita - on jaettava uudelleen myös jo kerran jaettu raha; on tehtävä peruutus.

[repo]

Minulle on tosin täysin hämärää, miten ihmeessä Ranskalla oli Saksojen yhdistymisen suhteen mitään vääntömomenttia?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sopimus_lopullisesta_j%C3%A4rjestelyst%C3%A4_Saksan_suhteen

Koska Hitler.

Mitä enemmän olen tätä eurokriisiä syy-seuraus-suhteiden osalta tutkinut, sitä enemmän törmää aina vaan II maailmansodan haamuihin. Esim krekujen meininki imuroida tukiaisia Saksasta on aika pitkälti kostoa miehityksestä, yllättävän monikin ajattelee niin.

Kiitos. Nämä konkretisoivat ja linkittivät eurokriisiin huomattavasti paremmin näitä natsi-Saksan haamuja, kun "Saksa ja II maailmansota vaikuttaa sitä ja tätä" perusteluja on näkynyt aika-ajoin ja tälle spekulaattorille historia on aika-ajoin ollut väsyttävä aine siten, että oletusarvoisesti en jaksa pitää historian todistusarvoa todellisena nykypäivän tapahtumille.

Jos EU haluaa olla rauhanprojekti muutenkin kuin EU-propagandassa, niin minä en sallisi krekujen enkä kenenkään muun enää rahastaa Saksaa natsi-Saksan haamuilla ja toisinpäin, jottei tulisi maailmansota I:sen ja II:sen väliajan toisintoa. Jotenkin tekee mieleni sanoa, että vaikka saksalaiset ovat välillä ärsyttäviä (kuka ei olisi), niin ei niiden kanssa pidä pelleillä natsi-Saksan haamuilla.

Mitä itse työskentelin ja oleskelin Saksasssa 90-luvulla, niin natsi-Saksan haamut eivät suuremmin puheisiin tulleet. Päätin kerran hyvien kavereiden seurassa nostaa kissan pöydälle ja kysyin, miten he kansansa natsi-historiaan suhtautuvat? Kysymykseni aiheutti selvästi vaivaituneisuutta, mutta he selvittivät upeasti kantansa, että se vain on edelleen kipeä asia, josta mieluummin ollaan puhumatta liikoja mutta historia opetellaan koulussa jotta nyt oltaisiin viisaampia. Kiitin, että valottivat minulle näkemyksiään tästä, ja ylistin kavereita minusta terveestä näkemyksestä. Eipä natsi-Saksa noussut sen jälkeen keskusteluihin mutta voi v*ttu niiden juttuja.

Omaa tulkintaani on se, että tuosta "ollaan nyt viisaampia" asenteesta tulisi se, että saksalaiset keskustelevat politiikasta paljon estottomammin kuin meillä tavataan tehdä ja kertovat avoimesti ketä äänestivät ja äänestävät. Tai ehkä parempi kuvaus voisi olla se, että jotenkin suomalaisten vasemmisto-oikeisto asetelmaa kansalaissodan haamuilla höystettynä ei ollut havaittavissa, mikä olisi estänyt saksalaisten poliittisen keskustelun. Ulkopuoliselle keskustelu oli monesti haukottavaa ja erityisen vaikeaa tai mahdotonta edes seurata - onneksi edessä oli iso kolpakko. MUTTA tuo oli siis vain oman saksalaisen kaveriporukan juttuja 90-luvulla. Olen kuitenkin vertaillut oman Saksa-kauteni jälkeen parin Saksassa eläneen ja opiskelleen suomalaisen kanssa kokemuksia ja olen saanut heiltä vahvistusta: suomalaisesta näkökulmasta he ovat kummallisen hanakkaa porukkaa puhumaan politiikasta, siksi epäilen että jos sakut alkavat keskustella ettei eurokusetus nyt enää palvele heitä ja natsi-Saksan velat voidaan nyt vihdoin katsoa maksetuksi joka puolelle, niin se on soromnoo eurolle und Willkommen D-Mark.

Noin ohimennen todeten tuosta Siilin linkkaamasta Wikipedian artikkelista, että se ei muuten vahvista mainitsemalla suoraan Aamulehden "ulkomailla luennoivan tohtorin" väitettä, että Ranska olisi vääntänyt Saksan euroon Saksojen yhdistymissopimuksella. Eikä pikaluvulla suomenkielistä laajempi englanninkielinen versio myöskään näyttänyt tuntevan asiaa. Euro ja eurokriisi on sen verran merkittävä juttu, että Wikipedistien tulisi tämä asia jo merkitä tuohon sopimusta koskevaan kirjoitukseen tai sitten "ulkomailla luennoiva tohtori" voisi kirjata ja lähteistää tämän juttunsa Wikipediaan. (Varmaan hän lukee tämän täältä, joten homma hoidettu.)

[repo]

Täytyy kuitenkin muistaa, että yksityisen sektorin harrastelun maksaa viimekädessä osakkeenomistajat ja se on harmitonta tavallisen tallaajan näkökulmasta.

Eikös "tavalliselle tallaajaalle" ole vihjailtu jo ainakin kymmenen vuotta, että on aika siirtyä omistajatalouteen eli elelemään osingoilla ja kurssinousulla?

Julkisen sektorin porsastelu on taas aina pois veronmaksajien taskusta ja siitä syystä, mitä isompi julkinen sektori, sitä vähemmän resursseja yksityisen sektorin käyttöön (mahdollisuuksia tehdä jotain oikeasti tuottavaa).

Epäilen että hattiwatin ja Jerichon maailmankuvat kohtaavat edellisessä sitaatissa törmäyspisteensä. Hattiwatti edustanee sitä joukkoa, jonka mielestä myös julkinen sektori voi tehdä "jotain oikeasti tuottavaa".

Jotta oikein hämmentäisin tätä, niin eiköhän tässä kriisissä ole aimo ripaus sitä kuinka omistajataloudessa omistaja-arvon maksimointi ja omistajaohjaus ovat saavuttaneet tuottavuuden maksimin maksavien asiakkaiden kustannuksella. Ja samaan aikaan julkinen puoli, jolla ei ole hätää koska verotusoikeus, tekee samaa konkurssia.

MUTTA näistä on ketjuja jo muualla, joten lopetan täältä tähän.

[MattiL]

Pirullisen vaikea tilanne tuo EKP:n matala inflaatiotavoite.

Miten niin? Inflaatio on minusta nytkin liian nopea, koska raha menettää arvoaan monta prosenttia vuodessa.

Teollisuus ja sitä kautta talous, kun tarvitsisi kriisin voittamiseksi vähintään 10% vuosittaisen inflaation.

Miksi ihmeessä tarvitsisi? Lähinnä minimipalkan reaaliarvon alentamiseen inflaatiota voi tarvita, mutta järkevämpää olisi poistaa tai edes alentaa minimipalkka suoraan.

Patoutunut inflaation tarve on kestänyt niin kauan ja teollisuuden investoinnit ovat hitaita. Inflaatiolla voisi saada aikaan kilpailukyvyn lisääntymistä heti eli uusia tehtaita tai työpaikkoja viiden tai kymmenen vuoden päästä; vaikka inflaatio olisi useita kymmeniä prosentteja vuodessa!

Miten inflaatiolla voisi saada aikaan kilpailukyvyn lisääntymistä?

Ajan ostamisella on tehty jo kaikki kivuttomat ratkaisut mahdottomiksi; enää ei voida saada hyväksyttävää ratkaisua vain muuttamalla uuden rahan jako perusteita - on jaettava uudelleen myös jo kerran jaettu raha; on tehtävä peruutus.

Ei yksityiseen omistusoikeuteen tarvitse puuttua vaan riittää, että valtio lakkaa loukkaamasta yksityistä omistusoikeutta. Sosialismi on kriisin pohjimmainen syy ja kriisi ratkeaa siirtymällä vapaaseen markkinatalouteen. Valtiot ovat hidastaneet talouskasvua ja velkaantuneet kestämättömästi sosialistisella talouspolitiikallaan.

[RTT]

Noin ohimennen todeten tuosta Siilin linkkaamasta Wikipedian artikkelista, että se ei muuten vahvista mainitsemalla suoraan Aamulehden "ulkomailla luennoivan tohtorin" väitettä, että Ranska olisi vääntänyt Saksan euroon Saksojen yhdistymissopimuksella.

Aiheeseen liittyen kannattaa lukaista Spiegelin artikkeli.

[sivullinen.]

Miten inflaatiolla voisi saada aikaan kilpailukyvyn lisääntymistä?

Jaaha. Vaikea kysymys. Eikö se tarkoita tavaroiden hintojen nousua? Jos tavaroita ennen ei kannattanut tuottaa kotimaassa, koska niistä sai liian vähän rahaa, niin tavaroiden hintojen nousun myötä niistä saa enemmän rahaa ja niitä kannattaa tuottaa. Tietenkin jos inflaatio ei vaikuta valuutta kursseihin mitenkään, niin myös ulkomaiset tavarat saavat saman edun. Silloin ei kilpailukyky ei tällä tavalla lisäänny vaikka kannattavuus lisääntyisikin. Heikko kannattavuus on kuitenkin nimenomaan suomalaisten yritysten ongelma - ei globaalien tai kiinalaisten, joten kyllä se lisäisi silti. Toisaalta inflaatio myös "ottaa" rahaa säästäjiltä ja "antaa" sitä investoijille - jos korkoja taas ei nosteta korkeammalle. Halpa lisäraha investointeihin taas lisää kilpailukykyä. Muitakin seurauksia tietenkin on. Lopputulos on aina kaikkien sattumien summa.