Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[ElenaDaylights]

Mikä muumin maailmanvaltias tämä nykypäivän Bobrikov, tämä "komissaari" Olli Rehn luulee olevansa? Joku muumin kaikkivaltias?

Kai se on EU:n hajoamiskomissaari. Kovasti ainakin tekee töitä sen eteen.

Ollilla on pelko persiissä. Pitää yrittää haalia kollektiivikerhoon jäseniä jotta katasrofia läheltä seuraavat eivät pääsisi myöhemmin viisastelemaan valinnoista.

[repo]

No eipä tarvi olla huolissaan, jos  tarkastukset on samaa tasoa kuin talouskomissaari O.W. Rehnin  stressitestit, joiden hän itsekkin (lopulta) myönsi olleen täyttä kusetusta.

Ja kuka valvoisi ja ennenkaikkea toimeenpanisi sanktiot mm. erottamalla, EU-viskaaleja kuten Barroso, Rompoy, O.W. Rehn, jos suoraa demokratiaa ei sallita, EU-tuomioistuin on vitsi ja demokraattisesti valittujen kansallisten hallitusten vaikutukset on nähty?

Miltäs se EU:n syntisäkki oikein näyttikään: EU:lla ei ole tehtyjä tilintarkastuksia enää vuosiin, sen budjetti on mitä on, mutta silti se lupailee rahaa sinne tänne, ylläpitää tolkottuman kalliita hallinnollisia rakennelmia ja perustaa jatkuvasti vain uusia (tukihimmelit, pankkivalvonnat, pankkiunionit...), ja pisteenä ii:n päällä niin EU kuin sen siipien alla toimivat erilaiset sopimusjärjestelyt, kuten nyt euroalue (myös euro-17, euro-10, euro-24 jne. tunnetut) rikkovat omia periaatteitaan ja normitettuja sääntöjä mennentullen.

Mitä ihmettä me tehdään tuollaisella paskalla?

[ikuturso]

KL.fi tänään:

Espanjalaispankeista virtaa talletuksia ulos
Maanantai 17.09.2012 klo 09:13   0 kommenttia

Espanjalaiset ja maan yritykset nostavat talletuksiaan maan pankeista. Sen sijaan Espanjan hallituksella ei näytä olevan kiirettä tehdä lopullista päätöstä tukipyynnöstä.

Espanjan keskuspankin tilastojen mukaan espanjalaispankeista lähti talletuksia 26 miljardia euroa heinäkuussa. Ulosvirta nosti lainojen suhteen talletuksiin 187 prosenttiin, kun joulukuussa suhde oli 183 prosenttia ja vuosi aiemmin 182 prosenttia.

"Espanjalaispankit menettävät merkittävän määrän talletuksia nyt ja ne eivät tule takaisin ennen kuin ihmiset ovat varmoja, että talletukset ovat turvassa ja Espanja varmalla pohjalla", strategi Simon Maughan Olivetree Securitiesista sanoi uutistoimisto Bloombergille.

Espanjalaispankit ovat turvautuneet Euroopan keskuspankin halpaan rahaan turvatakseen toimintaansa. Pankit ovat lainanneet keskuspankilta yli 400 miljardia euroa.

Sijoittajat ovat hermoilleet Espanjan tilanteesta ja maan lainakorot sekä pankkien lainojen tuotto on kohonnut selvästi. Euroopan keskuspankki rauhoitti markkinoita ilmoittamalla valtionlainaostoista syyskuun alkupuolella. Ohjelmalla ei ole ylärajaa.

Suomea syytetään jatkuvasti siitä, että kun tuomme euron epäkohtia esille, se luo epävakautta markkinoille. Kun pohdimme euroeroa, se haittaa kriisivaltioiden ja niiden pankkien pelastustoimia.

Nytpä onkin käynyt päin vastoin. Kun EU:ssa on alettu puuhata kaiken korjaavaa pankkiunionia, on "positiivisessa" mielessä tuotu esille, miten yhteinen talletussuojarahasto turvaisi myös niiden pankkien tallettajien rahat, joiden pankeilla ei moista ole, tai se on riittämätön.

Mitä teke Juan Manuel? Hän lukee rivien välistä, että espanjalaisessa pankissa hänen rahansa eivät ole turvassa, joten hän hakee rahansa pois.

Tällä kertaa se ei ollut kenenkään suomalaisen euroskeptikon vika.

-i-

[repo]

Kävinpä tänään pankissa neuvottelemassa lainaa. Kun päästiin takauksiin, esitin seuraavaa:

Anteeksi että nauran. Kun pankkiviskaali ja minä selviämme naurulta, niin minä kysyn ensin teitkö tuon oikeasti ja pankkiviskaali varmaan kysyi, mitkä olivat tarjoamasi reaalivakuudet? Tarvittiinko niitä 165% lainapääomasta nykyisillä markkina-arvoilla laskettuna, mutta pankin reaalivakuuslaskimessa ne laskettiin: asuntosi vakuusarvo on max. 50% lainapääomasta ja lopuille tarvitaan kaksi henkilötakaajaa, jotka on todistettu vakavaraisiksi eli asuntovelattomiksi tai liki asuntovelattomiksi? Yrityslainoissa on tietysti eri säännöt "reaalivakuuksille".

Itse olen pari vuotta karttanut lainatiskiä, kunnes tuo Badman Katainen saa puheilleen luottamuksen palauttamisesta, roistopankkien ja -valtioiden kuriinlaittamisesta sekä vakauden tyynen laskeutumaan yllemme hieman todellisuuspohjaa. Ja taas naurattaa.

[repo]

Tällä kertaa se ei ollut kenenkään suomalaisen euroskeptikon vika.

No ei tietenkään! Mutta Super-Marion ym. puheissa homma tehdään suomalaisten viaksi, koska...(tähän muutama painava Super-Marion ja hänen kaverin oma etu saada rahaa ilman epämukavia ehtoja) mm. suomalaiset syyllistyvät ja potevat v*tun allemmuuskompleksia muuhun maailman nähden sekä ennenkaikkea suomalaisten ryömintä EU:n ja Saksan edessä. Super-Mariot huomaavat tämän selkäytimellään ja käyttävät tilaisuuden tullen hyväkseen ilman pienitäkään omantunnon tuskaa.

Ja kaiken Suomen alemmuustuntoisuuden ja rähmälläänolon ruumiillistumat ovat pääministerimme Jyrki Katainen ja Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb, jotka tiedetään "yhteistyökykyisiksi" EU:ssa, mutta populistisen SDP:n Jutta Urpilainen vähemmän "yhteistyökykyiseksi", koska on ollut vaatimassa mm. vakuuksia.

Eurooppa on poliikan sotatanner, jossa emme tarvitse Kataisen, Stubbin, Rydmanin, Jaakonsaaren... kaltaisia EU-idealisteja vaan muussakin kuin puheissa mitattuja reaalipoliittikkoja. Idealismi ei nyt edistä Euroopan eikä  Suomen asiaa oli edellisten järjestys kumpi tahansa. Tämä on vankka mielipiteeni.


Niin!? Miksi vastasin tähän? Jotain yliherkkyyttä kenties tuohon "suomalaisen vika" parteen.

[repo]

Inflaatio auttaisi euroalueen tilannetta ulkopuolisten suhteen. Se ei kuitenkaan poistaisi euroalueen sisäisiä epäkohtia - ja se on kai se suurempi ongelma:

Tämä on eurohomman "tekninen" puoli, kyllä.

Varsinkin kun Saksassa on pitkään tuotettu paljon ja pistetty rahat säästöön, ja sitten pitäisi nämä säästöt inflaation avulla hävittää muiden pelastamiseksi! Sitä on vaikea hyväksyä. Samaan aikaan muualla on keskitytty tuottamisen sijasta antamaan korkeita palkkiovirkoja korruptoituneelle eliitille

Tämä on se eurohomman psykologinen puoli, jota yritin hieman lähteä spekuloimaan saksalaisten osalta. Ja toisaalta etelä-euroopan maissa erityisesti lomakohteissa ja suurissa loma-asuntokeskittymissä saksalaisia ei aina katsota kauhean suopeasti. Saksalaisilla ja osin briteillä on ollut hieman liikaa omistajan elkeet. Mutta tästä minulla on vain hyvin vähän ruohonjuuritason kokemuksia.

Eli EU:n sisäinen siirtolaisuus on luonut myös jännitteitä ja saksalainen luonne on vielä oma erityinen lajinsa, jos sitä aletaan suuresti lisää kiusaamaan inflaatiolla, jos kerran tyhmyrin todistuksen mukaan saksalaiset eivät ole tähän mennessäkään päässeet nauttimaan "euron menestystarinasta".

[repo]

Aamun uutisskannauksessa jäi tutkaan TalSa:n artikkeli federalistien eurokriisinäkemyksistä.

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/09/18/eurokriisin-ratkaisut-saksan-laiva-kaantyy-viimein/201237813/12

Eurokriisin ratkaisut: Saksan laiva kääntyy viimein?
Heini Karjanmaa
Eurokriisin ratkaisut: Saksan laiva kääntyy viimein?
Euroalueen velkakriisin ratkaisemisessa on tehty parissa viikossa merkittäviä ratkaisuja. Niiden keskiössä on Saksa, jonka tiukka kanta alkaa viimein hiljalleen murtua. Jos Saksakin kääntää kurssiaan, jääkö Suomi euroalueen viimeiseksi vastarannan kiiskeksi?

Eurokriisin ratkaisemisessa on otettu lyhyessä ajassa huomattavia edistysaskelia. Niihin kuuluvat
...
Euroalue on vihdoin saanut kriisin hoitamiseen aidosti tulivoimaisen arsenaalin, mikä on kohottanut myös markkinoiden uskoa tilanteen paranemiseen.

Päätökset syntyivät Saksan liittokanslerin Angela Merkelin siunauksella. Ilman hänen siunaustaan päätökset olisivat olleet mahdottomia. Merkel tuntuu kallistuneen tiukalta linjaltaan euroalueen yhteisvastuun rajalliseen kasvattamiseen, kunhan sitä edeltävät poliittiset uudistukset.

– Tilanteen muodostama pakko on johtanut Merkelin tähän, ja hänen oli tehtävä näin. Kriisin etenemisen logiikka puskee tähän suuntaan, ja Merkel olisi jäänyt muuten aika yksin, Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Juhana Aunesluoma sanoo.
...
– En tiedä, onko tämä Merkeliltä bismarckilaista reaalipolitiikkaa vai onko hänellä uusi visio ratkaisusta. EKP:n päätös on joka tapauksessa kriisin tähän mennessä suurin käännekohta. Se joko toimii tai sitten ei, Aunesluoma sanoo.
...
– Merkel on asettanut selkeän marssijärjestyksen yhteisvastuun kasvattamiselle: ensin pitää saada valvonta ja päätöksenteko riittävän tehokkaiksi, sitten voidaan ottaa askeleita yhteisvastuun lisäämisen suuntaan. Tässä mennään vielä aika alkuvaiheessa, hän [Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelman johtaja Juha Jokela] sanoo.
...
Marssijärjestyksen noudattaminen on ollut myös sitä, että Saksa on ajanut kriisimaille voimakasta leikkauspolitiikkaa, josta sillä itsellään on hyviä muistoja 1990-luvulta. Nyt kun leikkauksia on saatu tehdyksi runsain mitoin, on Saksa ehkä vihdoin valmis kasvattamaan yhteisvastuutakin.

– Laiva kääntyy vähäsen. Kriisistä ei päästä ulos ilman jonkinlaista yhteisvastuumekanismia. Täysin tiukalla linjalla se on mahdotonta, Aunesluoma sanoo.

– Voi tehdä sellaisen johtopäätöksen, että Saksa on kääntynyt hieman yhteisvastuun suuntaan, Jokela komppaa.
...
Miltä Suomen kanta näyttää uudessa valossa?

– Suomen hallituksen nykylinjan kanssa tämä on ristiriidassa. Jos Suomi pysyy sillä linjalla kuin millä se on tässä koko ajan ollut, se jää kyllä yksin, Juhana Aunesluoma sanoo.

Lihavoinnit minulta ja loput linkistä. (Klikatkaa nyt linkkiä, jotta TalSa saisi klikkauksia, tuli lainattua aika paljon.)

Yhteisvastuu tulee siis. Jännä nähdä, millaisen muodon se saa Kataisen suussa.

[repo]

Jos se ei vielä rivien välistä käynyt ilmi níin naurua siinä tavoiteltiinkin, eli kyseessä oli ns. vitsi, eli ei vakavasti otettavaksi tarkoitettu asia.

Mielestäni asia kävi selväksi sekä riveiltä että rivien välistä. Vitsisi oli naurattava. Anteeksi että se nauratti myös täällä, kerroit sen sen verran hyvin. Kirjattu vaikutelma oli melko välitön, vain yksi puhelu välissä. Kunhan nyt aloin veistellä "reaalivakuuksista" tavoitellen jotain samahenkistä puolivakavaa lähestymistä näihin reaalimaailman vakuuksiin ja Katainen & Urpilainen mielikuvitusmaailman välillä. Tuoden esille myös oman reaalimaaiman rahoituslinjani, joka ei kenties ole optimaalinen itseni kannalta mutta se on minun valinta valitsevissa olosuhteissa ja haluja on hylätä se mahdollisimman pian, jotta bizness ja suuret jännittävät seikkailut/pelit...

Mutta nähtävästi epäonnistuin, mikä on tavallista, ja noloa, omalle huumoripitoiselle kerronnalleni niin netissä kuin muualla.

[TheJ]

KL.fi tänään:

Espanjalaispankeista virtaa talletuksia ulos
Maanantai 17.09.2012 klo 09:13   0 kommenttia

Espanjalaiset ja maan yritykset nostavat talletuksiaan maan pankeista. Sen sijaan Espanjan hallituksella ei näytä olevan kiirettä tehdä lopullista päätöstä tukipyynnöstä.

Espanjan keskuspankin tilastojen mukaan espanjalaispankeista lähti talletuksia 26 miljardia euroa heinäkuussa. Ulosvirta nosti lainojen suhteen talletuksiin 187 prosenttiin, kun joulukuussa suhde oli 183 prosenttia ja vuosi aiemmin 182 prosenttia.

"Espanjalaispankit menettävät merkittävän määrän talletuksia nyt ja ne eivät tule takaisin ennen kuin ihmiset ovat varmoja, että talletukset ovat turvassa ja Espanja varmalla pohjalla", strategi Simon Maughan Olivetree Securitiesista sanoi uutistoimisto Bloombergille.

Espanjalaispankit ovat turvautuneet Euroopan keskuspankin halpaan rahaan turvatakseen toimintaansa. Pankit ovat lainanneet keskuspankilta yli 400 miljardia euroa.

Sijoittajat ovat hermoilleet Espanjan tilanteesta ja maan lainakorot sekä pankkien lainojen tuotto on kohonnut selvästi. Euroopan keskuspankki rauhoitti markkinoita ilmoittamalla valtionlainaostoista syyskuun alkupuolella. Ohjelmalla ei ole ylärajaa.

Suomea syytetään jatkuvasti siitä, että kun tuomme euron epäkohtia esille, se luo epävakautta markkinoille. Kun pohdimme euroeroa, se haittaa kriisivaltioiden ja niiden pankkien pelastustoimia.

Nytpä onkin käynyt päin vastoin. Kun EU:ssa on alettu puuhata kaiken korjaavaa pankkiunionia, on "positiivisessa" mielessä tuotu esille, miten yhteinen talletussuojarahasto turvaisi myös niiden pankkien tallettajien rahat, joiden pankeilla ei moista ole, tai se on riittämätön.

Mitä teke Juan Manuel? Hän lukee rivien välistä, että espanjalaisessa pankissa hänen rahansa eivät ole turvassa, joten hän hakee rahansa pois.

Tällä kertaa se ei ollut kenenkään suomalaisen euroskeptikon vika.

-i-

...ja kun ajetaan läpi yhteisvastuu ja pankkiunioni, ts. Suomen talletussuojarahasto on yhtäkkiä myös osaltaan vastuussa koko EUn pankkien talletuksista, lähtee ainakin minulla joka ainoa ropo tililtä sillä sekunnilla kun tämmöistä ilmoitetaan. Katson että talletussuojarahasto on tällöin efektiivisesti maksukyvytön koska se pistetään vastuuseen etelän vetelien maksukyvyttömien pankkien talletuksista.

Eli ei enää talletussuojaa -> riski aivan liian iso vs. tuotto (joka on tällä hetkellä about 0 tai jopa hieman negatiivinen)

En todennäköisesti ole ainoa joka tekee saman johtopäätöksen. Ainoa asia mitä yhteisellä talletussuojalla tehdään on levitetään tauti koko EU:n alueelle ja toivotaan että se "palauttaa luottamuksen" (kun se sen sijaan tuhoaa luottamuksen myös maissa joissa asiat ovat vielä suhteellisen hyvin)

[sivullinen.]

^ Tähän asti olet siis kuvitellut Talletussuojarahaston suojaavan tilillä olevia rahojasi. Se 1% talletusten määrästä mikä rahastossa on, ja joka on muuten kaiken lisäksi sijoitettu; suurimmaksi osaksi Suomen valtion pitkäaikaisiin "luotettaviin" velkakirjoihin tosin, ei paljoa auta. Eli yhtä kaikki, et sieltä rahastosta rahoja saa jos edes Aktian kokoinen pankki joutuu ongelmiin. Landsbankenin ja Glitnirin konkursseissakin taisi olla valtio, joka suomalaisten säätäjien tappiot viime kädessä maksoi. [Tämän "tiedon" saa korjata, jos parempaa tietoa on.] Valtion lupaus suojata tileillä olevat rahat on se joka merkitsee.

Valtiolla on kovin paljon näitä lupauksia isoista rahoista, mutta kovin vähän maksukykyä. Jotkut tulevat väistämättä tuntemaan itsensä petetyiksi kun lupauksia aletaan rikkomaan.

[Siili]

^ Tähän asti olet siis kuvitellut Talletussuojarahaston suojaavan tilillä olevia rahojasi. Se 1% talletusten määrästä mikä rahastossa on, ja joka on muuten kaiken lisäksi sijoitettu; suurimmaksi osaksi Suomen valtion pitkäaikaisiin "luotettaviin" velkakirjoihin tosin, ei paljoa auta. Eli yhtä kaikki, et sieltä rahastosta rahoja saa jos edes Aktian kokoinen pankki joutuu ongelmiin.

Ilmeisesti pankkiunionin jälkeen EKP painaa tarvittavat rahat, jos vähänkin suurempi pankki pitää pelastaa?

[Jericho]

Vaikea nähdä kovin paljoa upsidea eurolle. Jenkkien QE3 on jo hinnoissa ja uskon, että data jenkeistä on jatkossakin parempaa verrattuna euroalueeseen. 

Ostovoimapariteetilla mitattuna euron pitäisi treidata jossain 1.15 tasoilla suhteessa dollariin ollakkseen oikein hinnoiteltu ja  edes se ei riittäisi  paskavaltioiden kuiville vetämiseen.

[Kimmo Pirkkala]

Mitä teke Juan Manuel? Hän lukee rivien välistä, että espanjalaisessa pankissa hänen rahansa eivät ole turvassa, joten hän hakee rahansa pois.

Erinomaisen hyvä pointti. On kerrassaan huvittavaa, että Espanjassakin syytetään Suomea euroalueen ahdingosta samaan aikaan kun espanjalaiset äänestävät rahoillaan euron kaatamisen puolesta.

[Dharma]

^ Tähän asti olet siis kuvitellut Talletussuojarahaston suojaavan tilillä olevia rahojasi. Se 1% talletusten määrästä mikä rahastossa on, ja joka on muuten kaiken lisäksi sijoitettu; suurimmaksi osaksi Suomen valtion pitkäaikaisiin "luotettaviin" velkakirjoihin tosin, ei paljoa auta. Eli yhtä kaikki, et sieltä rahastosta rahoja saa jos edes Aktian kokoinen pankki joutuu ongelmiin.

Ilmeisesti pankkiunionin jälkeen EKP painaa tarvittavat rahat, jos vähänkin suurempi pankki pitää pelastaa?

Yhdistetään pankkiautomaatit suoraan setelipainoon. Sillä tavoin rahaa riittää aina ja talletukset ovat lainmukaisessa suojassa. Lakihan vain turvaa nimelliset säästöt, ei reaalisia. Ostovoimalla ei ole mitään lainmukaista suojaa ja sen huomaa.

[TheJ]

^ Tähän asti olet siis kuvitellut Talletussuojarahaston suojaavan tilillä olevia rahojasi. Se 1% talletusten määrästä mikä rahastossa on, ja joka on muuten kaiken lisäksi sijoitettu; suurimmaksi osaksi Suomen valtion pitkäaikaisiin "luotettaviin" velkakirjoihin tosin, ei paljoa auta. Eli yhtä kaikki, et sieltä rahastosta rahoja saa jos edes Aktian kokoinen pankki joutuu ongelmiin. Landsbankenin ja Glitnirin konkursseissakin taisi olla valtio, joka suomalaisten säätäjien tappiot viime kädessä maksoi. [Tämän "tiedon" saa korjata, jos parempaa tietoa on.] Valtion lupaus suojata tileillä olevat rahat on se joka merkitsee.

Valtiolla on kovin paljon näitä lupauksia isoista rahoista, mutta kovin vähän maksukykyä. Jotkut tulevat väistämättä tuntemaan itsensä petetyiksi kun lupauksia aletaan rikkomaan.

En. Olen katsonut että Suomen pankkien taloudellinen tila on sen verran hyvä että ko. rahasto voi kattaa mahdolliset kuprut ja jos ei kata, valtio kattaa Suomen pankkien osalta.

Jos ko. rahaston pitäisi osallistua koko EU:n kuprujen kattamiseen, katson rahaston olevan rahaton ja katson että Suomen valtiolla ei myöskään ole moiseen muskeleita -> pankkien talletukset muuttuivat juuri täysin "unsecured"-tasoisiksi.

(tämä siksi että kasa etelän veteliä pankkeja on itseasiassa todellisuudessa jo konkurssikypsiä - sitä ei vain voida myöntää koska se kaataisi nipun Ranskalaisia ja Saksalaisia pankkeja jotka ovat Too Big To Fail)

[Dharma]

Vinkki: tallelokeron saa 40 eurolla vuodessa. Sinne fyysistä kultaa. Lokerolle pääsee aina, jos ei tule anarkia. Jos sitä pelkää, voi kullan pitää kotonaan.

[repo]

No niin nyt tuli Hurrilta tekstiä keskuspankeista ja rahasta edelleen pohjautuen BCA Researchin sijoituskonferenssin antiin.

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/09/19/tata-menoa-keskuspankit-ja-valtiot-tuhoavat-rahan/201238014/

Tätä menoa keskuspankit ja valtiot tuhoavat rahan

Maailman mahtavimmat keskuspankit ovat kriisin mittaan pumpanneet talouteen yli 6 000:ta miljardia euroa vastaavan summan painotuoretta rahaa. EKP ja Yhdysvaltain Fed ovat juuri luvanneet markkinoille lisää rahaa vaikka rajattomasti. Ilmainen raha on mannaa keinottelijoille, mutta onko hillittömistä rahatoimista meille muille enemmän haittaa kuin hyötyä? Tätä kysyvät talouden ammattilaisetkin.

Jan Hurri
19.9.2012 06:05

Euroalueen EKP, Yhdysvaltain Fed ja muut keskuspankit takaavat rahajärjestelmän ja rahan vakauden, ja sitä kriisiaikaiset tukitoimetkin varmistavat, kuuluu virallinen totuus.

Vai onko sittenkin toisinpäin: koituvatko keskuspankkien hillittömät kriisitoimet lopulta euron ja dollarin kaltaisen "paperirahan" ja siinä sivussa nykyaikaisen rahajärjestelmän tuhoksi?

EKP ja Fed ovat parin viime viikon aikana antaneet tuoretta aihetta moisiin kysymyksiin lupaamalla ryhtyä vaikka rajoittamattomiin tukitoimiin.

Tähän mennessä viisi mahtavinta keskuspankkia, Fed, EKP, Japanin BoJ, Kiinan PBoC ja Britannian BoE, ovat viiden kriisivuoden kuluessa yhteensä kasvattaneet taseitaan yli 6 000:ta miljardia euroa vastaavalla rahamäärällä.

Ja lisää rahaa tulee vaikka rajattomasti, jos tarvis vaatii. Tahtoo sanoa, jos talous uhkaa muuten taantua liiaksi, jos yleinen hintakehitys uhkaa muuten painua deflatoriseen laskuun tai jos valtioilla tekee muuten liian tiukkaa hoitaa velkojaan.

Tuoreet tukilupaukset ovat Atlantin molemmin puolin vasta lupauksia, mutta ne ovat jo innostaneet pääomamarkkinoita pitkästä aikaa rohkeimpaan riskinottoon. Niin kuin ovat vuoron perään innostaneet aiemmatkin keskuspankkien tehotoimet.

Mutta onko uuden rahan "printtaamisesta" hyötyä muille kuin finanssikeskusten suurpankeille ja muille keinottelijoille, jotka saavat kriisitoimien rahatulvasta puoli-ilmaista raaka-ainetta taas uusiin riskisijoituksiin?

Keskuspankkien historiallisten mittojen kriisitoimet herättävät ristiriitaisia tulkintoja finanssitalouden ammattilaisissakin – jotka kysyvät, kumpaan keskuspankkien toimet lopulta johtavat, rahan ja rahatalouden pelastukseen vai tuhoon.

Kaikki linkistä.

Artikkelissa lainattu yhdysvaltalainen asiantuntija ei pistäisi tallelokeroon kultaa, koska sekin on kupla hänen mukaansa. Ilmeisesti ainoa tämän päivän arvopaperi on velkapaperi, jonka ehdoissa valuutta kelluu ja minkä takana on valtion tms. takavarikointi- ja väkivaltakoneisto tekemässä perinnän tarvittaessa.

[Jericho]

En tiedä mihin ketjuun tämä kuuluisi, mutta tuossa on linkki Taloussanomien siteeraamaan UBS:n tuoreeseen ostovoimatutkimukseen.
http://www.static-ubs.com/global/en/wealth_management/wealth_management_research/prices_earnings/_jcr_content/par/columncontrol/col1/linklist/link_0.1393999310.file/bGluay9wYXRoPS9jb250ZW50L2RhbS91YnMvZ2xvYmFsL3dlYWx0aF9tYW5hZ2VtZW50L3dlYWx0aF9tYW5hZ2VtZW50X3Jlc2VhcmNoL1BfTF8yMDEyX2VuLnBkZg==/P_L_2012_en.pdf

[ikuturso]

Eduskunnan budjettikeskustelussa taas kuultiin Jutta Urpilaisen suusta kait pariinkin otteeseen "velkaantumisen taittaminen". Jokohan jokin riippumaton tiedotusväline voisi lähteä kysymään kaikkien hallituspuolueiden puheenjohtajilta ja kaikilta valtioneuvoston jäseniltä kuinka moni ymmärtää mitä tuo fraasi tarkoittaa. Siihenhän hallitus on sitoutunut, mutta sitä paskaa syötetään mummoille aivan niin kuin hallitus olisi sitoutunut kääntämään velanoton niiden takaisinmaksuksi, mistä siinä ei todellakaan ole kyse. Täytyypä vihjaista Turkkilalle, jos tuo tehtäisiin vaikka Perussuomalainen-lehteen.

---

Lähtiessään budjettikeskustelusta Katainen valitteli, että oppositiolla ei ollut taaskaan tarjota hänelle keinoja lopettaa velkaantuminen. Ministeri nappula ei näemmä ymmärrä, että se on ensisijaisesti hallituksen ja valtiovarainministeriön tehtävä, ei opposition. Itse hän ei pysty koko virkakoneistonsa voimin tuota ratkaisemaan, mutta jotta hän suostuisi edes samalle hiekkalaatikolle opposition kanssa, oppositiolla pitäisi olla valmiit vastaukset kaikkeen. Muuten nappula on kritiikin ulkopuolella, tai kokee koko eduskunnan turhaksi ikeeksi hänen omien päämääriensä tiellä.

Minäpä keksin, miten Suomesta tulee velaton. (ainakin lähes).
Tästä eteenpäin, kun valtio ottaa velkaa, kaikkiin velkakirjoihin laitetaan viimeiseksi takaukseksi Suomen pankin EKP:n Target2-saatavat. Joka kerta kun EKP sijoittaa rahaa paskavaltioihin, Suomen Target2-saatavien määrä kasvaa. EKP on siis pystyssä suomelle kohta lähes saman verran euroja, kun Suomella on valtion velkaa. Koska EKP:n katsotaan olevan kohtuullisen vakavarainen toimija, nuo EKP:n vastuut meille toimivat aivan suoraan velanoton takuina. Väittäisin, että Target2-saamapuolella oleminen vaikuttaa kuitenkin jossain määrin Suomen luottoluokitukseen. Ainakin Target2-tasapainolla voidaan punnita euromaiden vakavaraisuutta toisiinsa verrattuna.
Nyt pitää siis järjestellä kaikki valtion velkakirjat. Asettamalla Target2-saatavat vakuudeksi kaikkiin valtion velkoihin, Suomi itse asiassa EKP:ltä kysymättä "myy" kaikki valtion velkansa EKP:lle. Aivan kuten EKP meiltä kysymättä sosialisoi kriisimaiden velkakirjoja. Kun sitten velat on saatu uudelleen järjesteltyä, niin irti eurosta ja ilmoitus ettemme maksa. 70 miljardia saamatta jääneitä Target2-saatavia on nyt entisten velkojiemme saatavia.
Problem solved.

-i-

[l'uomo normale]

Vinkki: tallelokeron saa 40 eurolla vuodessa. Sinne fyysistä kultaa. Lokerolle pääsee aina, jos ei tule anarkia. Jos sitä pelkää, voi kullan pitää kotonaan.

Tallelokeroihinkin jonotetaan. Pankit eivät kai kovin innokkaita ole enää tätä palvelua tarjoamaan.

[Dharma]

Vinkki: tallelokeron saa 40 eurolla vuodessa. Sinne fyysistä kultaa. Lokerolle pääsee aina, jos ei tule anarkia. Jos sitä pelkää, voi kullan pitää kotonaan.

Tallelokeroihinkin jonotetaan. Pankit eivät kai kovin innokkaita ole enää tätä palvelua tarjoamaan.

Harmi! 2008 lokeron sai Senaatintorin Nordeasta siltä istumalta.

[PaulR]

Kulta on kuplassa, jolla on pitkä matka kuljettavana ennen puhkeamistaan. Taitolaji onkin hypätä kelkasta oikeaan aikaan toiseen varallisuusluokkaan.

[Markkanen]

"En tiedä mihin ketjuun tämä kuuluisi, mutta tuossa on linkki Taloussanomien siteeraamaan UBS:n tuoreeseen ostovoimatutkimukseen.
http://www.static-ubs.com/global/en/wealth_management/wealth_management_research/prices_earnings/_jcr_content/par "


Hienoa. Tuosta tutkimuksesta näkee Suomen "ongelman" hyvin selvästi vs. muihin pohjois- ja EU-maihin.

Työvoimakustannukset ovat suurimmasta päästä, mutta käteenjäävä palkka taas on pieni. Esim. Ruotsissa verotetaan työntekemisestä selvästi vähemmän. Nettopalkka on siis parempi vaikka brottopalkka olisi pienempi. Sosiaaliedut ja työaika ei merkittävästi poikkea Suomen ja Ruotsin välillä. Silti Suomesta onkin lähtenyt teollisuutta Ruotsiin.

Hinnat taas on monen asian kohdalla Suomessa huipussaan. Esim. vuokrat, julkinen liikenne, autot, elintarvikkeet, vaatteet... ym. ovat selvästi kalliimpaa Suomessa.

Alv ja työn verottaminen kiristyy ensivuonna. Kokonaisveroaste siis nousee. Mitä jos yksikin EU-paskavaltio kaatuu ja veronmaksajat joutuu maksuautomaateiksi? Mikä se veroaste on sitten? Jykke ja Jutta pelaa nyt venäläistä rulettia ja panoksena on koko Suomi ja sen talous. Eikö tätä hulluutta saa edes jarrutettua mitenkään?

[jmk]

En. Olen katsonut että Suomen pankkien taloudellinen tila on sen verran hyvä että ko. rahasto voi kattaa mahdolliset kuprut ja jos ei kata, valtio kattaa Suomen pankkien osalta.

Valtiohan ei kai ole mitenkään lupautunut tai sitoutunut suomalaisten talletusten takaamiseen. Vai löytyykö jostain sellainen lupaus?

[tyhmyri]

Taitaa Suomen valtiontalous olla samanlaisen kuplatalouden uhri kuin vaikkapa Irlannin ja Espanjan valtiontaloudet. Jotain asiasta täällä.

[sunimh]

Lähtiessään budjettikeskustelusta Katainen valitteli, että oppositiolla ei ollut taaskaan tarjota hänelle keinoja lopettaa velkaantuminen. Ministeri nappula ei näemmä ymmärrä, että se on ensisijaisesti hallituksen ja valtiovarainministeriön tehtävä, ei opposition. Itse hän ei pysty koko virkakoneistonsa voimin tuota ratkaisemaan, mutta jotta hän suostuisi edes samalle hiekkalaatikolle opposition kanssa, oppositiolla pitäisi olla valmiit vastaukset kaikkeen.

No on Katainen sikäli oikeassa, että oppositiolla ei todellakaan tunnu olevan tarjota mitään todellisia vaihtoehtoja, vaikka kyllä pitäisi. Se johtuu lähinnä siitä, että PS ja Keskusta ovat sitoututuneet aivan samaan megalomaaniseen julkiseen hallintoon ja himoverotukseen, ainoa pieni ero on siinä, mihin rahoja väitettäisiin käytettävän, vaikka suoraan sanoen en usko, että PS vallankahvaan päästessään pitkällä tähtäimellä mitenkään merkittävästi eroaisi muista puolueista, mitä tulee budjettikuriin. Kivoja virkoja ja työpaikkoja jaellaan lähipiirille ihan tuttuun malliin jne. Tämän taustalla on tietenkin se, että Suomen kaltaisessa "hyvinvointivaltiossa" (ammatti)poliitikkojen on pakko luvata kaikille kaikenlaista kivaa muiden rahoista, koska muuten heiltä menee työpaikka alta, yhdistettynä kaikkivoipaisuuskompleksiin ja pakkomielteeseen Päästä Vaikuttamaan. Ja siinä sitä sitten ollaankin.

[tyhmyri]

^Minua hämmästyttää se, että kumpikaan oppositiopuolue ei ole tosissaan ja kovaan ääneen alkanut vaatia eurosta luopumista ja paluuta markkaan. Ehkä olet oikeassa siinä, että noin ei vain voi tehdä koska hallitukseen ei pääsisi niin kauan kun ei muodostu eurokriittistä hallitusta.

Itse asiassa luulen, että se 15-20% kannatus irtoaisi johdonmukaisella eurokriittisellä itsenäisyyslinjalla. Mutta hallituspaikka voisi olla tiukassa.

Sinänsä muuten julkisen sektorin kokoon tuijottaminen ei ole kovinkaan mielekästä. Sekä Ruotsissa että Tanskassa on suurempi julkinen sektori, mutta molemmilla menee paljon paremmin kuin Suomella tai muilla euromailla. Tehostamista Suomen julkishallinnossa kyllä on vaikkapa Tanskaan verrattuna, rahan käyttö meillä taitaa olla enemmän hallintoa, vähemmän tekemistä.

[sunimh]

Tehostamista Suomen julkishallinnossa kyllä on vaikkapa Tanskaan verrattuna, rahan käyttö meillä taitaa olla enemmän hallintoa, vähemmän tekemistä.

Niin, siksipä puhuinkin juuri julkishallinnosta sekä tyhjänpäiväisistä kivoista viroista.

[repo]

vaikkapa Tanskaan verrattuna, rahan käyttö meillä taitaa olla enemmän hallintoa, vähemmän tekemistä.

Jaa-a kuinkahan tuonkin mittaisi luotettavasti? Sisällytän luotettavuus sanaan myös mittausten verrannollisuuden maiden välillä.

Intuitiivisesti olen kyllä taipuvainen uskomaan, että Suomessa nimenomaan hallinto maksaa tänä päivänä, mistä nyt ensimmäisenä tulee mieleen poliisihallinnon ympärillä pöyrineet kohut sekä maahanmuutoksi nimetyn ja tunnetun turvapaikka- ja oleskelulupakäytänteiden pöyrittäminen, noin kaksi ensin mieleen tulevaa asiaa mainitakseni.

Periaatteessa EU:n aiheuttama hallintolisä pitäisi kai olla Tanskalla, Suomella ja Ruotsilla jokseenkin sama?  Tanskassa ja Ruotsissa maahanmuuton aiheuttama kuorma julkishallinnolle on varmasti suurempi, joten sen luulisi indikoivan parempaa tehokkuuta.

Keskuspankkitoimintojen ja oman valuutan hallinnoinnin pitäisi olla Suomen eduksi, koska keskitetty EKP:lle.

[repo]

Taitaa Suomen valtiontalous olla samanlaisen kuplatalouden uhri kuin vaikkapa Irlannin ja Espanjan valtiontaloudet. Jotain asiasta täällä.

Kiitos. Oli mielenkiintoinen. Pysähdyin pitkäksi aikaa tuijottamaan käyriä neljän maaluokkasi välillä ja mietin, kuuluuko Suomi kuplatalouksien kategoriaan vai onko Suomen käyrän sijoittamisessa kuplatalouksiin nähtävissä jotain tarkoituksellisuutta kirjoittajan sanomalle tai kirjoittajan liiallista Suomi-biassia suhteessa muihin maihin. Pitkän tuijotukseni lopputulos oli, että puhtaasti kirjoittajan tekstiä ja käyriä tulkitsemalla ja turhaan rivienväliin tunkeutumatta tämä on hyvä luokittelu. Harmi ettei käyrissä ollut vuoden 2011 lukemia.