Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[tyhmyri]

^Häh?

[FadeAway]

http://www.talouselama.fi/uutiset/nainko+se+kaykin+hatarahastosta+tulee+keskuspankin+bulvaani/a2141328

The ECB/ EFSF/ ESM bond buying plan - at last a bazooka?
http://www.nomuranow.com/research/globalresearchportal/getpub.aspx?pid=545748&cid=RWhBVmJXQjAyYjQ90


Näinkö se käykin? Hätärahastosta tulee keskuspankin bulvaani

Näinkö eurokriisi ratkeaa? Kriisimaat hakevat apua ja Euroopan vakausmekanismi EVM ryhtyy ostamaan niiden lainoja, jotka Euroopan keskuspankki ostaa sitten omaan kassaansa.

Tällaisen pelastuskuvion eurolle hahmottelee kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi (kd.) tiistaina julkaistussa tiedotteessaan.

En kerkii kelaamaan koko kuviota, mutta oisko kyse siitä, että EKP printtaa rahaa ja EVM:n kautta se jaetaan Etelä-Eurooppaan. Suomen, Saksan jne maksaessa ja inflaatiosta kärsiessä. (ja ostovoiman laskusta)

[Tomi]

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/08/29/pankkiunioni-kasvattaisi-eniten-suomen-pankkiriskia/201236560/170


Pankkiunioni kasvattaisi eniten Suomen pankkiriskiä
EU:n komissio muuttaisi rahaliiton pankkiunioniksi ja siirtäisi ainakin suurimmat pankit pankkiunionin valvonta- ja pääomitusvastuulle. Pankkiriskien tasajako euromaiden kesken hyödyttäisi suoraan suurimpia pankkimaita ja epäsuorasti kriisimaita. Suomi ei ole kumpaakaan – mutta saisi vastuulleen suhteellisesti eniten uutta pankkiriskiä.

Euroopan unionin komissio esitti alkukesästä aloitteen pankkiunionin perustamiseksi, ja on siitä lähtien eri yhteyksissä toistanut esityksen useita kertoja. Alustavat hahmotelmat täsmentynevät tänä syksynä.

Pankkiunioni on toistaiseksi epämääräinen käsite vailla täsmällistä sisältöä, mutta se on jo herättänyt paikoin kiivastakin ajatuksenvaihtoa puolesta ja vastaan.

Komissio kannattaa koko EU:n tai ainakin euromaiden talous- ja rahaliiton "syventämistä" pankkiunioniksi kiireesti. Pankkiunionin keinoin olisi komission mukaan mahdollista katkaista pankkien ja valtioiden välinen kohtalonyhteys ja näin rauhoittaa kriisiä.

Pankkiunionin vastustajien, kuten saksalaisen ekonomistiryhmän ja Saksan keskuspankin, mukaan ehdotukset pankkiunionista ovat vain komission uusi yritys lisätä eurovaltioiden keskinäistä yhteisvastuuta toistensa veloista ja velvoitteista.

Jos komissio saa tahtonsa toteen, odottaa Suomeakin patistelu pankkiunionin edellyttämiin uusiin sopimuksiin ja vanhojen sopimusten muutoksiin.

Avainsanoja patistelussa lienevät "vakaus", "valvonta" ja "vastuu".

Yksi ainakin yhtä tärkeä avainsana jäänee tyystin mainitsematta ja tulkitsematta. Ääneen lausumatta jäävät avainsana "yhteisvastuu" ja sen selkokielinen tulkinta: "lompakko auki".

Mallimaista kriisimaita

Siinä komissio on epäilemättä oikeassa, että ylivelkaisten eurovaltioiden ja niitä liian suurin luotoin rahoittaneiden pankkien välillä on kelju kohtalonyhteys.

Ensin valtiot ja pankit hyötyivät yhdessä valtioiden liiallisesta velkaantumisesta ja nyt ne ovat kriisin kuluessa juuttuneet yhdessä keittämäänsä liisteriin.

Esimerkiksi Espanja oli vielä juuri ennen kriisiä julkisen talouden ja pankkijärjestelmän hyvästä kunnosta kiitelty mallimaa. Nyt sekin on kriisimaa, jossa sekä valtio että pankit kärsivät vakavista rahoitusvaikeuksista.

Irlannin valtio oli ennen kriisiä miltei velaton. Kriisin alkuvaiheissa valtio lupasi turvata maan ylisuuren pankkijärjestelmän kaikki rahoitusvastuut. Pankit kaatuivat valtion syliin ja heti perään valtio kaatui euromaiden kriisitoimien varaan.

Tällaista ei pankkiunionissa hevin tapahtuisi, uskoo komissio.

Pankkiunioni kasvattaisi eniten Suomen pankkiriskiä
EU:n komissio muuttaisi rahaliiton pankkiunioniksi ja siirtäisi ainakin suurimmat pankit pankkiunionin valvonta- ja pääomitusvastuulle. Pankkiriskien tasajako euromaiden kesken hyödyttäisi suoraan suurimpia pankkimaita ja epäsuorasti kriisimaita. Suomi ei ole kumpaakaan – mutta saisi vastuulleen suhteellisesti eniten uutta pankkiriskiä.


Euroopan unionin komissio esitti alkukesästä aloitteen pankkiunionin perustamiseksi, ja on siitä lähtien eri yhteyksissä toistanut esityksen useita kertoja. Alustavat hahmotelmat täsmentynevät tänä syksynä.

Pankkiunioni on toistaiseksi epämääräinen käsite vailla täsmällistä sisältöä, mutta se on jo herättänyt paikoin kiivastakin ajatuksenvaihtoa puolesta ja vastaan.

Komissio kannattaa koko EU:n tai ainakin euromaiden talous- ja rahaliiton "syventämistä" pankkiunioniksi kiireesti. Pankkiunionin keinoin olisi komission mukaan mahdollista katkaista pankkien ja valtioiden välinen kohtalonyhteys ja näin rauhoittaa kriisiä.

Pankkiunionin vastustajien, kuten saksalaisen ekonomistiryhmän ja Saksan keskuspankin, mukaan ehdotukset pankkiunionista ovat vain komission uusi yritys lisätä eurovaltioiden keskinäistä yhteisvastuuta toistensa veloista ja velvoitteista.

Jos komissio saa tahtonsa toteen, odottaa Suomeakin patistelu pankkiunionin edellyttämiin uusiin sopimuksiin ja vanhojen sopimusten muutoksiin.

Avainsanoja patistelussa lienevät "vakaus", "valvonta" ja "vastuu".

Yksi ainakin yhtä tärkeä avainsana jäänee tyystin mainitsematta ja tulkitsematta. Ääneen lausumatta jäävät avainsana "yhteisvastuu" ja sen selkokielinen tulkinta: "lompakko auki".

Mallimaista kriisimaita

Siinä komissio on epäilemättä oikeassa, että ylivelkaisten eurovaltioiden ja niitä liian suurin luotoin rahoittaneiden pankkien välillä on kelju kohtalonyhteys.

Ensin valtiot ja pankit hyötyivät yhdessä valtioiden liiallisesta velkaantumisesta ja nyt ne ovat kriisin kuluessa juuttuneet yhdessä keittämäänsä liisteriin.

Kriisivaltiot ovat kriisissä osittain siksi, että niiden syliin on kaatunut finanssi- ja velkakriisin murjomia pankkeja. Pankit taas ovat pinteessä osin siksi, että niiden rahoittamilla valtioilla on rahoitusvaikeuksia eivätkä ne välttämättä selviä veloistaan.

Esimerkiksi Espanja oli vielä juuri ennen kriisiä julkisen talouden ja pankkijärjestelmän hyvästä kunnosta kiitelty mallimaa. Nyt sekin on kriisimaa, jossa sekä valtio että pankit kärsivät vakavista rahoitusvaikeuksista.

Irlannin valtio oli ennen kriisiä miltei velaton. Kriisin alkuvaiheissa valtio lupasi turvata maan ylisuuren pankkijärjestelmän kaikki rahoitusvastuut. Pankit kaatuivat valtion syliin ja heti perään valtio kaatui euromaiden kriisitoimien varaan.

Tällaista ei pankkiunionissa hevin tapahtuisi, uskoo komissio.

Uutta pääomaa ei sada taivaalta

Aidosti uutta pääomaa ei pankkiunionissakaan sada taivaalta, vaan joku tässäkin järjestelyssä tarvitaan kuluja maksamaan ja "vakautta" varmistavia varoja pulittamaan.

Jos pankkiunionin toimiin tarvittavia varoja eivät pulita kriisimaat tai suurpankkien kotimaat, kaivaa kuvetta joku muu. Todennäköisesti tehtävään on taas tarkoitus houkutella Suomen kaltaisia sivullisia.

Ainakaan Britannia
ei lähde mukaan

On toki todennäköistä, että pankki- ja valtioriskien tehokas erottaminen toisistaan rauhoittaisi Euroopan rahoitusoloja ainakin joksikin aikaa. Mutta se on vähemmän varmaa, pystyisikö ylivelkaisten euromaiden yhteinen pankkiunioni moiseen.

Pelkkien eurovaltioiden muodostama pankkiunioni jättäisi erittäin suuren osan Euroopan suurpankeista entiseen tapaan kotivaltioidensa valvonta- ja pääomitusvastuulle.

Pankkiunioni olisi riskien uusjako

Ylivelkaisten euromaiden tai alueen pankkien velkamäärät eivät muutu tippaakaan pienemmiksi sillä, että rahaliitto "syvenee " pankkiunioniksi. Pula tappioiden sulattamiseen kykenevästä vanhanaikaisesta oikeasta pääomasta ei näin helpota.

Velkavastuiden tai pankkiriskien uudelleen ryhmittely ei vähennä näitä velkoja tai niihin liittyviä riskejä. Se ainoastaan jakaa ne maiden kesken uudella tavalla.

Hyvin karkeasti pankkiunionin vaikutuksia pelkistäen järjestely muuttaisi jäsenmaiden asemaa samaan tapaan kuin komission aiemmin ehdottamat yhteisvastuulliset velkakirjat eli niin sanotut eurobondit muuttaisivat.

Pankkiriskien jakaminen jonkinlaisen yhteisvastuun periaattein olisi eduksi keskivertoa suurempien pankkiriskien jäsenmaille ja haitaksi keskivertoa pienempien pankkiriskien jäsenmaille.

Suomi kuuluu selvästi keskivertoa pienempien pankkiriskien maihin.

Niinpä osallistuminen pankkiriskejä jäsenmaiden kesken tasaavaan järjestelyyn sälyttäisi Suomen piikkiin osan muiden pankkiriskeistä mahdollisine tappioineen ja pääomitusvelvoitteineen.

Tarkemmin sanottuna pankkiriskien tasajako euromaiden kesken kasvattaisi Suomen vastuulla olevaa pankkiriskiä suhteellisesti eniten. Ylivoimaisesti eniten.

Näin kävisi, kun Euroopan suurin pankkimaa Britannia ja suurimpiin pankkimaihin kuuluva Sveitsi jäisivät pois pankkiunionista.

Sveitsiä komissio tuskin edes pyytäisi mukaan, sillä se ei ole EU- eikä euromaa. Britannia on EU:n jäsen, mutta se on jyrkästi torjunut osallistumisensa minkäänlaisiin EU:n uusiin pankki- tai finanssiunioneihin.

Itsekin talousvaikeuksista kärsivän Britannian jääminen pois pankkiunionista ei kuitenkaan olisi uuden unionin suurin ongelma.

Suurempia haasteita aiheuttaisivat käsillä olevan kriisin keskeiset ongelmat: liian suuri velkamäärä ja liian pieni pääoman määrä. Ne eivät pankkiunionin perustamisella ratkea.

Suomen pankkiriski jopa nelinkertaiseksi

Vanhojen euromaiden talous- ja pankkitilastot kertovat, että kotimaisten pankkien taseet ovat keskimäärin 2,4 kertaa niin suuret kuin pankkien kotimaan vuotuinen kokonaistuotanto.

Yhteensä kotimaisten pankkien taseet ovat 2,7 kertaa vanhojen euromaiden yhteenlasketun bruttokansantuotteen kokoiset. Vuoden 2011 bkt oli yhteensä 9 200 miljardia euroa ja kotimaisten pankkien taseiden loppusumma 24 600 miljardia euroa.

Noihin lukemiin perustuva tasajako tarkoittaisi, että keskivertoa suuremman pankkiriskin maa luovuttaisi osan vanhasta riskistään ja keskivertoa pienemmän pankkiriskin maa ottaisi sen kantaakseen.

Suomen suhdeluku on vertailun kaikista maista ylivoimaisesti pienin, vain 0,7. Tasajaon tuottama suhdeluku 2,7 tarkoittaisi Suomen pankkiriskin nelinkertaistumista.

Tällainen tarkastelu ei kerro, olisiko pankkiunioni hyvä vai huono hanke. Sen tarkastelu kuitenkin kertoo, että ainakaan pankkiriskien tasajaolla Suomi ei hyötyisi vaan kustantaisi suurten pankkimaiden hyötyjä.
Loput linkin takana.

[Koskela Suomesta]

Vai pankkiunioni. Sellainen taidettiin esitellä jo Star Warsissa:

(http://images1.wikia.nocookie.net/__cb20071203213759/starwars/images/4/4f/San_hill.jpg)

[repo]

Kyllä Kreikka on itse asiassa säästänyt aika uskomattomasti. Mutta jos maan talous on vapaassa pudotuksessa, niin vaikea siinä on prosenttitavoitteita saavuttaa. Katsokaa niitä todellisia lukuja miten Kreikka on säästänyt. Väitteet siitä, että eivät olisi tehneet mitään ovat saman tasoista todellisuudesta irti olevaa valehtelua kuin Stubbin euroenforia.

Haloo tyhmyri! Ja nyt yksi IMF:n raportti ja sinun tulkinta yhdestä kuvaajasta kertoo totuuden Kreikasta, mutta meidän totuus bensamittarilla nousevista kustannuksesta ei ole totuus.

Oikein hienoa, jos tuo tarjoaa jonkin osatotuuden. En ole vakuuttunut: 1) Et vaivaitunut yhtään avaamaan IMF:n käppyröiden ja kuvaajan taustoja, miksi näihin voi nyt luottaa. 2) Otitko yhtään huomioon sitä mahdollisuutta, että tämän mittaluokan kriisissä (tai pelissä) IMF:lläkin (nk. yksityinen pankki) on oma, tai merkittivien taustavaikuttajiensa, etu ajattevana ja tässä mielessä IMF:llä voisi olla exit-strategia Kreikasta noudatettavana. Jos heillä on tällainen strategia, se olisi win-win-tilanne IMF:n ja Kreikan välillä. Mitkä ovat IMF:n mahdollisuudet raportoida Kreikasta jotain paremmin sekä IMF:n että Kreikan tarkoitusperiin sopivaa "todellisuutta".

Kreikka näkee ilmiselvästi nyt paljon vaivaa, että se saa pidettyä oman aseman EU-syöttöletkuissa kilpailussa Espanjaa ja Italiaa vastaan. Missä ovat ne merkit, että Kreikka saisi vakuutettua rahoitusmarkkinat ja tilanteen normalisoitua?

Minusta tämä ketju on nyt vain tätä spekulointia, mikä on totta ja mikä ei, joten en oikein pitänyt siitä että heittäydyit Venizelosin vanaveteen ja syytät kanssaspekulaattoreita stubbismista. Kreikkalaiset näyttävät myös itse pohtivan WTF? http://www.greekcrisis.net/

Toisaalla taas voidaan nähdä perustellusti kriisi näinkin.
http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115410-kaaoksella-hekumointi-ja-odottaminen-sairasta-politiikkaa#comment-1686426

29.8.2012 10:52 Seppo Oikkonen
Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva

"Kaaoksella hekumointi" on psykologisesti hyvin ymmärrettävää. Se on itse asiassa ainoa asenne, jolla yksilö voi suhtautua täysin kaoottiseen tilanteeseen. Se on tavallaan viimeinen keino yrittää pitää järkeä pinnalla.

Talouskaaoksessa ei suinkaan ole kyse mistään tukipaketeista -- eikä mistään yksittäisestä häiriötilanteesta. Kyse on taloushistoriallisesti uudesta, globaalimittaisesta tilanteesta, jossa raha-arvonmuodostuksella ei enää hallita reaalitaloutta.

On käynyt samalla lailla kuin itäblokin suunnitelmatalouksissa kävi -- numerot ovat menneet menojaan, eikä niissä enää mikään vastaa reaalimaailmaa. Mutta hamaan loppuun asti vannotaan olemassaolevan "talousjärjestyksen" nimiin.

Tässä tilanteessa on tavattoman naiivia vaatia keneltäkään mitään "vaihtoehtoisia ratkaisuja ongelmiin". Ongelmat ovat olemassa niin kauan kunnes tilanne totaalisesti nollataan.

Mitä se käytännössä tarkoittaa? Sitä emme voi tietää. Mutta asenteissa se tarkoittaa nimenomaan sitä että otetaan se kaaos vastaan. Asiat vain mutkistuvat pitkittyessään, summat kasvavat koko ajan, yli ei koskaan tulla pääsemään, ohittaminen on mahdotonta.

Lihavointi minulta.

[tyhmyri]

Kyllä Kreikka on itse asiassa säästänyt aika uskomattomasti. Mutta jos maan talous on vapaassa pudotuksessa, niin vaikea siinä on prosenttitavoitteita saavuttaa. Katsokaa niitä todellisia lukuja miten Kreikka on säästänyt. Väitteet siitä, että eivät olisi tehneet mitään ovat saman tasoista todellisuudesta irti olevaa valehtelua kuin Stubbin euroenforia.

Haloo tyhmyri! Ja nyt yksi IMF:n raportti ja sinun tulkinta yhdestä kuvaajasta kertoo totuuden Kreikasta, mutta meidän totuus bensamittarilla nousevista kustannuksesta ei ole totuus.

Oikein hienoa, jos tuo tarjoaa jonkin osatotuuden. En ole vakuuttunut: 1) Et vaivaitunut yhtään avaamaan IMF:n käppyröiden ja kuvaajan taustoja, miksi näihin voi nyt luottaa. 2) Otitko yhtään huomioon sitä mahdollisuutta, että tämän mittaluokan kriisissä (tai pelissä) IMF:lläkin (nk. yksityinen pankki) on oma, tai merkittivien taustavaikuttajiensa, etu ajattevana ja tässä mielessä IMF:llä voisi olla exit-strategia Kreikasta noudatettavana. Jos heillä on tällainen strategia, se olisi win-win-tilanne IMF:n ja Kreikan välillä. Mitkä ovat IMF:n mahdollisuudet raportoida Kreikasta jotain paremmin sekä IMF:n että Kreikan tarkoitusperiin sopivaa "todellisuutta".

Lue se IMF:n raportti. Samat luvut löytyvät myös helleenien tilastokeskuksen sivuilta. Voit tarkistaa luvut ristiin.

Mutta nuo luvut kertovat neljä asiaa:
1) Kreikka on toteuttanut hämmästyttävän paljon säästöjä, paljon enemmän kuin esimerkiksi minä olen kuvitellut.
2) Kreikan talous on vapaassa pudotuksessa johon nuo säästöt eivät ole täysin osattomia.
3) Kreikka ei millään tempulla kykene maksamaan velkavuortaan pois.
4) Kreikka on jo asiallisesti nurin. Ollut itse asiassa kauan.

Minusta on aika kummallista, että Kreikka on säästänyt niin paljon kuin on. Ilmeisesti Kreikkaa ei haluta päästää pois eurosta (ikävä esimerkki varsinkin jos Kreikan talous lähtisi drakmoilla nousuun kuten joku aikaisemmin mainitsikin), joten heidän kannattaisi olla paljon löysempiä säästöissään ja yksinkertaisesti kiristää lähtemisajatuksella. Kyllä Jygä maksaa.

Ajatus siitä, että Kreikka ei olisi leikannut ei tosiaankaan pidä paikkaansa. Mutta se, että sillä olisi mitään todellista väliä on aivan toinen juttu. Käytännössä noilla leikkauksilla ei ole mitään väliä velanmaksua ajatellen. Velkojen maksu on joka tapauksessa Kreikalle täysin mahdotonta mussutti jokin Stubb mitä tahansa.

[Herbert]

Trooli.fi-sijoituspalstalta lainattuna:

Kirjoittaja: kessu (30.8.2012 12:02:10)


Otsikko: Draghin logiikka


– Kun pääomamarkkinoilla vallitsee pelko ja epäjohdonmukaisuus ja euroalueen rahamarkkinat jakautuvat edelleen maiden rajojen mukaan, EKP:n rahapoliittiset signaalit eivät tavoita koko euroaluetta samalla tavalla, Draghi sanoi.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2012/08/30/draghi-puolustaa-saksan-moittimia-epatavallisia-keinoja/201236726/12?rss=4

Euroalueen finanssi-integraatio on purkautunut nimenomaan EKP:n toimien avulla ja kautta takaisin euroaluetta edeltäviin kansallisiin rahamarkkinoihin. Pankkien välinen lyhyen rahan tukkumarkkina on euroalueen tasolla täysin kuollut. Kaikki crossborder claimit sakuleirin ja piigsien välillä setlataan ekp:n kautta. Mitään crossborder interbank -markkinaa ei enää ole...

EKP on nimittäin laajentanut tasettaan noin 2000 miljardilla eurolla käytännössä lähes 100% saadakseen näitä crossborder-expoja vex yksityisistä taseista. Juuri ja tismalleen tämä on johtanut euroalueen rahamarkkinoiden jakautumiseen maiden rajojen mukaan ja siis euroalueen finanssien disintegroitumiseen...

Nyt sitten Draghi yrittää jollain todella pervolla logiikalla väittää että tuon taselaajennuksen massiivinen kiihdyttäminen integroisi takaisin jo kansallisiksi hajonnutta euroalueen rahamarkkinaa. Noh, miten se rahamarkkinaa integroisi kun siinähän nimenomaan siirrettäisiin loputkin yksityiset crossborder claimit julkiseen takaukseen...

Ymmärrän kyllä Draghin mahdottoman tilanteen. Markkinat ovat jo hajoittaneet yhteisvaluutan hinnoittelemalla implisiittisesti valuuttariskejä kansallisilta perustoilta ja siksi crossborder -rahamarkkina ei voi enää toimia. Se kun perustuu euroclaimien 100% samanarvoisuuteen lähtömaasta riippumatta. Nyt ei enää niin ole ja siksi nuo implisiittiset eurojen arvostuserot saadaan piiloon vain ekp:n setlaaman ja takaaman rahamarkkinan kautta.

Tuohon ei auta muu lääke kuin massiivinen yhteistakaus euroalueen pankeille ja julkisille veloille. Kukaan ei toisin sanoen lainaa piigseille elleivät suomalaiset työläiset takaa niitä piigsien lainoja. Sinänsä fantastinen ratkaisu piigsien lompien tyhjyyteen... ja melkoista verbaalista bullshit akrobatiaa Draghilta perustella tuota suomipoikulien kuppausta rahapoliittisten signaalien huonolla välittymisellä...

http://www.trooli.fi/v.php?id=535114 (vaatii rekisteröitymisen)

[Koskela Suomesta]

Kyllä Kreikka on itse asiassa säästänyt aika uskomattomasti. Mutta jos maan talous on vapaassa pudotuksessa, niin vaikea siinä on prosenttitavoitteita saavuttaa. Katsokaa niitä todellisia lukuja miten Kreikka on säästänyt. Väitteet siitä, että eivät olisi tehneet mitään ovat saman tasoista todellisuudesta irti olevaa valehtelua kuin Stubbin euroenforia.

Haloo tyhmyri! Ja nyt yksi IMF:n raportti ja sinun tulkinta yhdestä kuvaajasta kertoo totuuden Kreikasta, mutta meidän totuus bensamittarilla nousevista kustannuksesta ei ole totuus.

Oikein hienoa, jos tuo tarjoaa jonkin osatotuuden. En ole vakuuttunut: 1) Et vaivaitunut yhtään avaamaan IMF:n käppyröiden ja kuvaajan taustoja, miksi näihin voi nyt luottaa. 2) Otitko yhtään huomioon sitä mahdollisuutta, että tämän mittaluokan kriisissä (tai pelissä) IMF:lläkin (nk. yksityinen pankki) on oma, tai merkittivien taustavaikuttajiensa, etu ajattevana ja tässä mielessä IMF:llä voisi olla exit-strategia Kreikasta noudatettavana. Jos heillä on tällainen strategia, se olisi win-win-tilanne IMF:n ja Kreikan välillä. Mitkä ovat IMF:n mahdollisuudet raportoida Kreikasta jotain paremmin sekä IMF:n että Kreikan tarkoitusperiin sopivaa "todellisuutta".

Lue se IMF:n raportti. Samat luvut löytyvät myös helleenien tilastokeskuksen sivuilta. Voit tarkistaa luvut ristiin.

Mutta nuo luvut kertovat neljä asiaa:
1) Kreikka on toteuttanut hämmästyttävän paljon säästöjä, paljon enemmän kuin esimerkiksi minä olen kuvitellut.
2) Kreikan talous on vapaassa pudotuksessa johon nuo säästöt eivät ole täysin osattomia.
3) Kreikka ei millään tempulla kykene maksamaan velkavuortaan pois.
4) Kreikka on jo asiallisesti nurin. Ollut itse asiassa kauan.

Minusta on aika kummallista, että Kreikka on säästänyt niin paljon kuin on. Ilmeisesti Kreikkaa ei haluta päästää pois eurosta (ikävä esimerkki varsinkin jos Kreikan talous lähtisi drakmoilla nousuun kuten joku aikaisemmin mainitsikin), joten heidän kannattaisi olla paljon löysempiä säästöissään ja yksinkertaisesti kiristää lähtemisajatuksella. Kyllä Jygä maksaa.

Ajatus siitä, että Kreikka ei olisi leikannut ei tosiaankaan pidä paikkaansa. Mutta se, että sillä olisi mitään todellista väliä on aivan toinen juttu. Käytännössä noilla leikkauksilla ei ole mitään väliä velanmaksua ajatellen. Velkojen maksu on joka tapauksessa Kreikalle täysin mahdotonta mussutti jokin Stubb mitä tahansa.

Kuitenkin herää epäilys, kun näistä vekkuleista on kyse, että onko niitä säästöä aikuisten oikeasti tehty, vaan vain puhuttu ja laitettu papereihin että tehdään ja käytännön toimet, hupsista keikkaa, vähän unohtuneet jonnekin? näinhän he ovat tosiasiassa toimineet vaikka miten usein. Eli en usko että he ovat niitä oikeasti tehneet. Sorry.

[tyhmyri]

^Sinänsä ei ole velkojen takaisinmaksun kannalta yhtään mitään väliä sillä ovatko säästäneet tai eivät. Lukujen perusteella uskon heidän tehneen melkoisia säästötoimenpiteitä, mutta täysin riippumatta siitä on jo pitkään ollut täysin saletti, että Kreikka on ollut defaultissa jo kauan. Niille rahoille voi heittää hyvästit jos ei ole vielä niin tehnyt.

[Siili]

^Sinänsä ei ole velkojen takaisinmaksun kannalta yhtään mitään väliä sillä ovatko säästäneet tai eivät. Lukujen perusteella uskon heidän tehneen melkoisia säästötoimenpiteitä, mutta täysin riippumatta siitä on jo pitkään ollut täysin saletti, että Kreikka on ollut defaultissa jo kauan. Niille rahoille voi heittää hyvästit jos ei ole vielä niin tehnyt.

Eikö sen suhteen voi vielä spekuloida, onko defaultti 100% vai menetetäänkö vain suurin osa? 

[Koskela Suomesta]

^Sinänsä ei ole velkojen takaisinmaksun kannalta yhtään mitään väliä sillä ovatko säästäneet tai eivät. Lukujen perusteella uskon heidän tehneen melkoisia säästötoimenpiteitä, mutta täysin riippumatta siitä on jo pitkään ollut täysin saletti, että Kreikka on ollut defaultissa jo kauan. Niille rahoille voi heittää hyvästit jos ei ole vielä niin tehnyt.

Tämä on totta, mutta silti on eri asia uskotella että jotain säästöjä olisi tehty. Tällä uskottelullahan on poliittinen päämäärä, eli pitää rahahanat auki. Siksi se ei ole samantekevää uskooko niitä todella tehdyn vai ei. Mutta näyttää siltä että kreikkalaisetkin tietävät että Eu johto tarttuu vaikka miten naurettaviin oljenkorsiin pitääkseen tukihanat auki. Tällöin riittää että säästetään paperilla, ei oikeasti.

[tyhmyri]

Kreikan pitäminen väkisin eurossa on käytännössä välttämätöntä jos ei haluta myöntää, että euro ei ole peruuttamaton. Kreikan default on sekin vaikeasti myönnettävä tosiasia, sillä se tarkoittaisi yhteisvaluutan vastustajien olleen oikeassa heidän esittäessään, että finanssi- ja rahapolitiikan erottaminen toisistaan oli äärimmäisen typerä teko.

Mutta täytyy myöntää, että pidän IMF:n lukuja toteutuneista säästöistä varsin luotettavina.  Niiden merkittävyys loppupeleissä on taas sitten ihan eri asia.

Juu, veikkaisin että tappiot Kreikasta ovat 100% kunhan Kreikkaan tulee oikeasti uusi kansallismielinen hallitus eikä nykyisenkaltaista Brysselin lakeijakerhoa. Kansallismielinen hallitus todennäköisesti yksinkertaisesti ilmoittaisi velkojille, että maksua ei tule.

[Kimmo Pirkkala]

No eikös se Kreikan defaultti ole kovin helppo välttää antamalla niiden painaa rahaa.

[Emo]

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/risto-e-j-penttila-kreikkaa-ei-voida-enaa-puolustaa-suomen-hallituksen-muutettava-eurolinjaustaan

On uuden eurolinjauksen aika

Miksi euron puolustajat ovat hiljaa, kysyy pääministeri. Miksi ne, jotka kannattivat Suomen EU-jäsenyyttä, ovat luovuttaneet keskustelualoitteen kriitikoille, kysyy Eurooppa-ministeri. Tosiasia on, että nykyistä euroa on vaikea puolustaa. Olisi helpompi puolustaa sellaista euroa, jonka elinvoimaan itsekin uskoo.

Suomen hallituksen on kiireen vilkkaa muutettava eurolinjaustaan. Eikä siinä kaikki. Uuden linjauksen lisäksi Suomen on vakuutettava Saksa siitä, että uusi suunnitelma on oikea. Eurooppa tarvitsee uskottavan suunnan, jossa pysytään. Vain tällä tavoin voidaan saavuttaa kansalaisten ja markkinoiden luottamus.

Suomen, Saksan ja koko euroryhmän tähänastinen linjaus voidaan tiivistää lauseeseen: "Nykyistä euroaluetta puolustetaan, maksoi mitä maksoi." Tämä linjaus ei toimi. Se vie meidät yhdestä pelastuspaketista toiseen. Se halvaannuttaa poliittisen päätöksenteon. Se tuomitsee Euroopan ajelehtimaan.

Uusi linjaus tulee olla: "Puolustamme elinvoimaista euroa - ja lopetamme yhteisvastuun lisäämisen." Jos tämä johtaa Kreikan ja Portugalin eroon eurosta, niin olkoon sitten niin. Niin sodassa kuin talouskriisissäkin pitää tunnistaa, mitä voidaan puolustaa ja mitä ei. Kun tämä arvio on tehty, on mietittävä, mitä kannattaa puolustaa ja mitä ei.

Kreikan pitäminen eurossa on mahdollista. Euroopan keskuspankki ja Euroopan vakausmekanismi ovat yhdessä luoneet järjestelmän, joka mahdollistaa ongelmamaiden pitämisen porukassa mukana. EKP ei rahoita ongelmamaita suoraan vaan EKV:n kautta. Tämä on fiksua siksi, että EKP ei voi asettaa poliittisia ehtoja rahoitukselle. EKV voi.

Mutta onko Kreikan pitäminen eurossa viisasta? Sitä se ei enää pitkään aikaan ole ollut. Jokainen uusi pelastuspaketti synnyttää äänestäjien keskuudessa vihaa koko järjestelmää kohtaa. Jokainen uusi huippukokous saa sijoittajat siirtämään rahansa pois Euroopasta. Eikä euro taida olla Kreikallekaan hyväksi. Jos sillä olisi oma valuutta, se voisi päästä kärsimysten kautta voittoon. Nykyisellä tiellä on edessä vain kärsimyksiä.

Oxford Economics teki pari kuukautta sitten arvion eri skenaarioiden vaikutuksesta Euroopan talouskehitykseen. Sen mukaan Kreikan lähtö kääntäisi Euroopan ja Suomen talouden lievästi miinukselle ensi vuonna. Tuon arvion jälkeen euroalueen näkymät ovat heikentyneet. Samaan aikaan on alkanut kuulua arvioita, joiden mukaan Kreikan lähtö olisi pienempi isku kuin on tähän saakka kuviteltu. Miksi? Siksi, että pankit, hallitukset ja Euroopan instituutiot ovat saaneet rauhassa valmistautua tämän skenaarion varalle.

Kukaan ei tiedä varmasti, mitä Kreikan lähtö euroalueesta tarkoittaisi. On hyvin mahdollista, että Portugali joutuisi samaan tilanteeseen aika nopeasti, mutta miten kävisi Espanjan? Itse uskon, että Kreikan lähtö pakottaisi sekä Portugalin että Espanjan panemaan sovitut uudistukset toimeen tehokkaammin ja nopeammin. Se siis lisäisi jäljelle jäävän euroalueen elinvoimaisuutta. Ennen kaikkea se lisäisi jäljelle jäävän euroalueen uskottavuutta.

Suomi on aina osannut reaalipolitiikkaa. Jouduimme luopumaan Karjalasta, koska sitä ei voitu enää puolustaa. Nyt meidän on aika opettaa reaalipolitiikkaa koko Euroopalle. Euroopan on aika luopua Kreikasta. Sitä ei voida enää puolustaa. On tärkeämpää, että euro säilyy elinvoimaisena kuin se, että Kreikka säilyy eurossa. On aika palata reaalipolitiikkaan. On aika linjata Suomen ja Euroopan politiikkaa uudestaan.

Risto E. J. Penttilä
Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja. Näkemykset ovat kirjoittajan omia, Keskuskauppakamarilla ei ole virallisia linjauksia näistä asioista.

[Jericho]

Olipa siinä Penttilältä hyvä ja ajankohtainen puheenvuoro. Samaa mieltä, joskaan en jaksa uskoa, että pelkän Kreikan ero riittää, vaan lähtijöitä on lopulta enemmän.

Katainen on hallituksineen hoitanut talouskriisiä kuin Ranskalainen kenraali, sotien edellistä sotaa. Sen sijaan, että yrittäisi katsoa eteenpäin. On ihan selvä, että nykysijoille ei voida jäädä, muut (EKP & paskavaltiot) haluaa jatkaa etenemistä kohti liittovaltiota, kun varsinaiset maksumiehet sanoo, että vastuunkanto saisi jo riittää. 

Nähtäväksi jää, paljonko painaa 5-miljoonaisen kansan tahto vaakakupissa,  jos Siilinjärveläisen kouluavustajan poliittinen ura on katkolla.

[Marko Parkkola]

EKP on puhunut painokoneen käynnistämisestä. Meneekö tämä nyt niin, että Kreikka kipataan ulos, EKP alkaa ostamaan Espanjan/Italian roskapapereita pyörimästä ja hommaa yritetään jatkaa taas kunnes on seuraavan niskalenkin aika.

Urpilainen puhui 1% talouskasvusta ensi vuodelle joka hoitaa Suomen velat pois. Käsitin, että koko euroalue on taantumassa ja BBC puhui maailman laajuisesta taantumasta. Ketä tässä nyt uskoisi.

[sivullinen.]

Jouduimme luopumaan Karjalasta, koska sitä ei voitu enää puolustaa. Nyt meidän on aika opettaa reaalipolitiikkaa koko Euroopalle. Euroopan on aika luopua Kreikasta. Sitä ei voida enää puolustaa. [...]

Suomen Atlantti-Seuran Pena

Siinä tulikin isänmaallista paatosta. Toiset haaveilee Karjalan palauttamisesta, mutta "natottaja" muistelee vielä sen menetystä strategisena loistosuorituksena. Tällaisia miehiä kun on johtohommissa, saamme pian ottaa Haminan rauhan rajan käyttöön eli luovuttaa vielä Lappeenrannankin. Paskaakos se minua haittaa, kun en itärajalla asu. Sitten kun Pentti alkaa ylistämään Suomen Sodan strategiaa - paetaan kaikki juosten Ruotsiin - alkaa minua pelottamaan.

Taas Suomen karhu elämöi,
pudisti kämmentään ja löi.

Näin tunnelmoidaan Vänrikki Stoolin Tarinoiden runossa Viaporista. Kovat on puheet merilinnoituksesta, joka antaitui ilman taistelua vihollisen tiedusteluosaston edessä. Päälliköille tuli paska pöksyyn; sotamiehet olisivat sentään halunneet taistella. Paskahousuja on siis valittu päälliköiksi ennenkin.

En minäkään euroa halua säilyttää, mutta sen purkaminen pitää tehdä ystävällisissä merkeissä yhteisesti sopien. Ei niin että yritetään ujuttaa muutamalle mustapekka käteen. Siitä ei tule iso riita. Siinä vaiheessa jos joku maa pakotetaan ulos, se ei taatusti maksa enää penniäkään muille; jos omaisi suomalaisen mielenlaadun saattaisi jopa kostaa. Kaikkein ensimmäiseksi pitää tunnustaa tosiasiat. Kaiken maailman EKP ei voi, EVM voi, palomuuri sitä, eurobondit tätä, sanahelinä ei ole auttanut yhtään; ei tipan tippaa. Kukaan ei ole uskonut näitä sanataikureita aikoihin. Kauniilla uudella ihmesanalla ei tilanne muutu, ei se muutu uudella linjauksella, eikä "takuilla" ja kirjanpidollisilla kikkailuilla. Kaikissa euroopan maissa eletään samassa kulutusyhteiskunnan autuuden harhakuvassa - mutta loputtomasti ei voi syödä enempää kuin tienaa. Euroopassa pitää alkaa joko tekemään asioita tai sitten vähentää kulutusta radikaalisti. Niin Suomessa kuin Kreikassa. Täysin riippumatta siitä ollaanko eurossa vai ei - vai onko koko euroa edes olemassa.

[Koskela Suomesta]

En oikein ymmärrä tuota Karjala jutun arvostelua. Penttilä on siinä minusta aivan oikeassa. Ja Karjalan palauttajat haihattelijoita. Hävitty mikä hävitty, ei kyetty pitämään hallussa. Isänmaallisena henkilönä ja ei natottajana minusta tuossa on aivan järkeä.

[slobovorsk]

Jos Kreikka pääsee irti euroalueesta joutumatta eroamaan koko EU:sta, Suomelle voi syntyä tilaisuus lähteä samalla ovenavauksella. Mutta tuskin meidän nilkeillä on tällaiseen vaadittavia palleja.

Jos Kreikka lähtee, markkinat alkanevat välittömästi odottaa jatkoksi muitakin gigolopaskamaita, ja meno voi käydä lievästi sanottuna turbulenttiseksi. Sitten ei muuta kuin rajat ja tietoliikenne kiinni valmiuslakien nojalla siksi aikaa kun valuutta vaihtuu markaksi.

[tyhmyri]

Valitsemalla sopivat mittarit saadaan jopa Kreikan ja Irlannin tilanne näyttämään hyvältä: http://wp.me/p2nAur-le

[Jouko]

Kriisimailla menee sitä paremmin mitä paremmin osaavat valehdella ja kusettaa. Ihmetyttää että se uppoaa Brysselin koplaan kuin väärä raha ennenvanhaan torikauppiaille. Vaan ei uppoa kansaan joka kaikesta kärsii.
http://www.youtube.com/watch?v=CsGaa1-GmKk

[tyhmyri]

Kriisimailla menee sitä paremmin mitä paremmin osaavat valehdella ja kusettaa. Ihmetyttää että se uppoaa Brysselin koplaan kuin väärä raha ennenvanhaan torikauppiaille. Vaan ei uppoa kansaan joka kaikesta kärsii.

Voinet avata väitettäsi vaikkapa Irlannin osalta? Kiitos.

[Jouko]

Kriisimailla menee sitä paremmin mitä paremmin osaavat valehdella ja kusettaa. Ihmetyttää että se uppoaa Brysselin koplaan kuin väärä raha ennenvanhaan torikauppiaille. Vaan ei uppoa kansaan joka kaikesta kärsii.

Voinet avata väitettäsi vaikkapa Irlannin osalta? Kiitos.

Irlanti on siinä mielessä poikkeus että siellä on brittien punnat liossa enemmälti. Eivätkä olekaan yrittäneet kusettaa samalla tavalla kuin Välimeren manjaanat, vaan kertoneet oikean tilanteensa.

[tyhmyri]

Ilmeisesti suomalaisten veronmaksajien rahaa tarvitaan kohta Italiassa:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288495947796.html?pos=ok-nln

[Kalevi Aronen]

Kaiken se kestää, joten älä unta nää. Semmoset Lynnit nyt puhuu ihan lämpimikseen.

[Jericho]

(Reuters) - Spain saw close to a 40 percent rise in capital outflow in June, Bank of Spain data showed on Friday, as investor confidence in a country struggling to balance its public accounts eroded further.

The central bank reported that net capital outflow, not including central bank operations, was 56.6 billion euros ($71 billion) in June, after an outflow of 41.3 billion euros in May.

A total of 315.6 billion euros of capital has left the country in the year to end-June, equivalent to nearly one-third of the country's economic output. In the first half of 2012 capital outflow was 220 billion euros.

http://www.reuters.com/article/2012/08/31/us-spain-economy-idUSBRE87U0CV20120831

Pääomapako senkun kiihtyy ja nämä kaverit senkun vakuuttelee vakavalla naamalla, kuinka Espanja ei tule tarvitsemaan täysimääräistä tukipakettia.   

Juujuu,

Ilmeisesti suomalaisten veronmaksajien rahaa tarvitaan kohta Italiassa:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288495947796.html?pos=ok-nln

Uskokaa pois, tuo on Montin tilaama juttu, Näki vierailullaan, kuinka helposti manipuloitavissa hyväksyntää hakeva pikku-jyrki onkaan.

[RTT]

Pankkiunionin lainsäädäntö julkaistaan syyskuun 12 päivä. EKP saa oikeudet hallita kaikkien 17 euromaan pankkeja, mutta myös euron ulkopuoliset maat voivat liittyä. Pankkiunionia valmistelevan ekonomisti Thomas Wieserin mukaan EKP voi jatkossa esimerkiksi pakkopääomittaa pankkeja ottamalla vastineeksi pankkien osakkeita. On kuitenkin mahdollista, että pääomittamiset hoidetaan vakausrahasto EVM:n kautta, koska sen mandaattiin kuuluu velkakirjamarkkinoihin puuttuminen, sekä toisin kuin EKP:ssä, on mailla eri määrä ääniä käytössään. Bundesbankin herrat ovat olleet huolissaan siitä, että heidät äänestettäisiin kumoon EKP:n hallintoneuvostossa. EVM:ssä Saksalla on veto-oikeus.

Pankkiunionin lisäksi komissio valmistelee kokonaan uutta sisämarkkinalakia, jolla luodaan "sisämarkkinat 2."

EU commission gears up for banking union legislation
France and Germany moving towards closer political union
Merkel under pressure over ECB banking union role

[hattiwatti]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288495947796.html?ref=rss

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) ulkonäkö on herättänyt italialaismedian kiinnostuksen.

Tunnettu viikkolehti l'Espresso hehkuttaa Jyrki Kataisen ulkonäköä "liian seksikkääksi" edellisviikon numeroon tehdyssä aukeaman mittaisessa henkilökuvassa.

Juttu on otsikoitu ylistävästi "Komea, nuori ja virtuoosimainen".

"Katainen on vähän yli nelikymppisenä, opiskelijamaisten silmälasiensa takana liian seksikäs vakavasti otettavaksi", artikkelin kirjoittanut naistoimittaja hehkuttaa.

Kataisen kehutaan hankkineen fyysisen ulkomuotonsa juoksemalla koiriensa kanssa metsästämässä.

Lehden mielestä Katainen on tiukalla eurolinjallaan ajanut Eurooppaa myllerrykseen parin viimeisen viikon aikana.

Italialaislehden hehkutuksesta ensimmäisenä uutisoinut Iltalehti tavoitti Kataisen myös kommentoimaan asiaa.

– Minusta ei ole varmaan tommoista (seksikkyys) mainintaa ollut...koskaan. Pitäisiköhän olla imarreltu, kun italialainen lehti tuollaista kirjoittaa, Katainen sanoi IL:lle.

(http://is12.snstatic.fi/img/978/1288495945021.jpeg)

[RTT]

Pankkiunioni pistää EKP:n valvomaan kaikkia euroalueen kuutta tuhatta pankkia. Lisäksi tullaan perustamaan EU-virasto ottamaan konkurssipankkien jäämistöt haltuunsa.

Banking union to put 6,000 banks under ECB supervision

[tyhmyri]

Keskuspankit ovat aina poliittisia eläimiä: http://wp.me/p2nAur-lg