Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Lemmy]

Nehän voisi liittyä Turkin kanssa ja perustaa Ottomaanien liiton 

[hattiwatti]

http://takku.net/article.php/20100424-joulukuu-2008-kreikka-1

http://takku.net/article.php/20100424-joulukuu-2008-kreikka-2

Nama linkit kannattaa lukea lapi takku.netista jossa ekoaatetta koitetaan kovasti naittaa yhteen vakivaltakultin kanssa. Tama suuntaushan alkoi suomessa 90-luvulla operaatio muutoksen kevaan paivina. Siella on ollut kymmenia 'uutisia' kreikan anarkomarkoilta mihin on milloinkin polttopulloja viskottu tassa vuosien varrella.

Ellen erehdy, aarivasemmistoanarkomilitanttiskenella Kreikassa on ollut suuri vaikutus siihen miksi kukaan tuottavaa taloudellista toimintaa harrastava ei kyseisseen maahan eksy. Pitaa myos lainata muutamia parhaita paloja linkista, koska niissa kasitellaan paljon militantin aarivasemmiston monikulttuuri-mieltymyksia. Niita kun voi kayttaa tovereina laitettaessa kapitalistista yhteiskuntaa palasiksi.
''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''

"Vaikka valtio ja spektaakkeli yrittivät pelkistää joulukuun 2008 tapahtumat "nuorisomellakoiksi", joissa nuorten iälle ominainen herkkyys oikeuttaa reaktion aikuisten maailmaa vastaan, niin nämä ovat tärkeimpiä historiallisia tapahtumia Kreikassa viimeiseen 35:en vuoteen. Joulukuussa pieni osa tällä maailmankolkalla elävästä työväenluokasta kapinoi. Toiminnallaan se kritisoi nykyisiä sosiaalisia suhteita, työtä, tavaraa, valtiota. Tämä tuhoava ja samalla luova kritiikki oli antikapitalistista, ei reformistista; se ilmaisi tarvetta päästä eroon kapitalistisista suhteista."

Muista, muista 6. joulukuuta" kuului eräs iskulause eräässä Ateenan seinässä. Siitä yöstä alkaen nuorten (ja muidenkin) proletaarien joukon toiminta puhui: se hyökkäsi kyttiä ja poliisiasemia vastaan, sytytti pankkeja tuleen, tuhosi ja ryösti tavarataloja, vandalisoi ministeriöitä, valtasi yliopistoja, kaupungintaloja ja muita julkisia rakennuksia. Hyökkäykset kalliita kauppoja vastaan alkoivat heti ensimmäisenä yönä; yhteys 15-vuotiaan pojan murhan ja pääoman ylimielisyyden välillä tuotiin esille suoraan ja selkeästi. Autokauppoja, liikennevaloja, pysäkkejä, siis kaupunkiliikenteen eri puolia vastaan hyökättiin säännöllisesti. Pankit, jotka symbolisoivat rahan ylivaltaa ihmisten tarpeisiin nähden ja edustavat sitä kaupunkitilassa, joutuivat raivokkaiden hyökkäysten kohteeksi; kapinan ensimmäisten päivien aikana niitä yritettiin polttaa vähän väliä.

Tässä on se kuva tulevaisuudesta, jonka joulukuu esitti: vain rakennusten, tuotantovälineiden, jakeluverkostojen, jokaisen pääomaa ylläpitävän tilanteen ja paikan tuhoaminen voi luoda kommunismin kannalta välttämättömät olosuhteet. Vasta kun jokapäiväistä toimintaa ei voi erottaa kapinallisesta toiminnasta, on luokkien lakkauttamisen, siis työn ja arvon lakkauttamisen mahdollisuus käsillä. Ainoastaan kaupunkitilan tuhoamisen kautta voidaan kyseenalaistaa ajan jakaminen työn ja siitä erillisen muun toiminnan aikaan, samoin kuin tilan jakaminen tuotannon ja siitä erillisen uusintamisen tiloihin
Hyökkäys uusintamisen edellytyksiä vastaan on yksi kapitalismin uudelleenjärjestelyjen olennaisista piirteistä. Kun koimme sen nahoissamme – kukin meistä omalla tavallaan – uskoimme, että "perustulon" vaatiminen palvelisi tuota tarkoitusta, ja niinpä muotoilimme siitä liikkeessä erityisen version, jonka mukaan opiskelusta pitäisi maksaa palkkaa. Tämä oli yksi niistä vaatimuksista, joissa ilmeni työväenluokan vastarinta pääoman suuntaukselle, nykyisessä historian vaiheessa, vähentää välillisiä palkkoja leikkaamalla sosiaalietuuksia ja ajamalla sitäkin enemmän työvoiman uusintamisen alistamista suoraan palkkasuhteelle. Yritimme korostaa, että työväenluokan palkkaa saamattomien osien toiminta on – kullekin omista syistään – työtä, siinä mielessä että pääomasuhdetta uusinnetaan. Siksi me ajattelimme, että kun "perustulon" vaatiminen nostaa esiin kysymyksen opiskelijoiden, työttömien ja kotiäitien ja yleensä ottaen kaikkien työmarkkinoiden ulkopuolella olevien aseman parantamisesta, se johtaisi meidän kaikkien palkansaajien kykyyn kyseenalaistaa pääomasuhde yhdessä paremmasta asemasta käsin. Niin ollen yritimme esittää sen liikkeen sisällä kumouksellisena vaatimuksena;

Maahanmuuttajat olivat keskeisessä osassa joulukuun ryöstelyissä, mutta he eivät olleet yksin. Monissa tapauksissa koululaiset, opiskelijat, mutta myös vanhemmat kreikkalaiset proletaarit käyttivät hyväkseen 100% alennusta jonka tarjosi valtion kyvyttömyys suojella yksityisomaisuutta. Tietenkin valtio ja media yrittivät jakaa mellakoijat kreikkalaisiin mielenosoittajiin ja ryösteleviin maahanmuuttajiin. Monille Ateenan maahanmuuttajista tämä oli juuri se tapa, jolla he osallistuivat kapinaan, kun poliisin kiire tarjosi heille mahdollisuuden varastaa tavaroita omien kaupunginosiensa kaupoista. Ainakin kahdessa tapauksessa heitä ilmestyi yllättäen kymmenittäin ryöstelemään ostoskadun kauppoja. Toisissa tapauksissa ryöstely tapahtui barrikadien takana, poliisilta väliaikaisesti vapautetuilla alueilla. Merkittävää on, että Ateenassa ryöstöjä sattui heti sen jälkeen kun kyttä oli ampunut, kapinan ensimmäisenä päivänä; seuraavasta päivästä alkaen ryösteltiin myös Thessalonikissa. Kaikenlaista tavaraa varastettiin: ruokaa ja muita perustarvikkeita (lääkkeitä, huonekaluja, vaatteita, polttoainetta) mutta myös luksustavaroita, joista osa myytiin edelleen. Joissain tapauksissa yritettiin ryöstää pankkiautomaatteja, tosin huonolla menestyksellä. "Rosvosektorilla ammatikseen työskentelevät" ihmiset tarttuivat tilaisuuteen ja tekivät huolellisesti järjestettyjä hyökkäyksiä jalokivi- ja muihin ylellisyysliikkeisiin. Monissa tapauksissa mellakoijat tuhosivat ryöstelyn jälkeen kaupat ja tavarat, joita ei oltu varastettu. Tällä tavoin juhlat vietiin päätökseen. Heidän toimintansa julisti että: he käyttävät tavaroita (joilta oli useimmissa tapauksissa viety vaihtoarvo) tänään, mutta eivät kuitenkaan halua kauppojen olevan olemassa huomenna.

Kun koululaiset sitten liittyivät yhteenottoihin maanantaiaamuna 8. joulukuuta, levottomuudet nousivat uudelle tasolle ja levisivät Ateenan lähiöihin ja moniin pieniin maakuntakaupunkeihin. Myös toisen sukupolven maahanmuuttajakoululaiset osallistuivat villeihin hyökkäyksiin monia poliisiasemia vastaan. Koska valtio ei ole onnistunut toteuttamaan täysin erottelevaa koulutuspolitiikkaa (kreikkalaiset ja maahanmuuttajat istuvat usein samassa pulpetissa), ja koska maahanmuuttajia ei ole suunnitelmallisesti suljettu kaupunkighettoihin kuten Ranskan kaupungeissa [8], tämä maahanmuuttajien sukupolvi on jatkuvasti tekemisissä kantaväestön koululaisten kanssa. Yhteydet ovat entistäkin tiiviimpiä, koska kantaväestön ja maahanmuuttajien elämän olosuhteet muuttuvat yhä samankaltaisemmiksi. Tämä selittää hyvin pitkälle sen, että he yhdistivät voimansa joulukuun levottomuuksissa.

'Nämä päivät ovat myös meidän' (Albanialaisten Maahanmuuttajien mestan lentolehtisestä)

Se, että epävarmassa tilanteessa elävät kreikkalaisproletaarit ja maahanmuuttajat – joista jälkimmäiset pääoma pakottaa epävarmuuteen kaikkein karkeimmalla tavalla – yhdistivät kapinassa voimansa, merkitsi niiden kansallisten, rotuperäisten ja uskonnollisten vastakkainasettelujen purkautumista, joita Ranskassa oli syntynyt vuosien 2005 ja 2006 aikana; tämä käänne parempaan oli historiallisesti erittäin tärkeä. Balkanilaisten maahanmuuttajien ensimmäinen sukupolvi, joka on ollut Kreikassa 90-luvun alusta asti, ei ottanut osaa kapinaan; yleisesti ottaen nämä maahanmuuttajat ovat – jossain määrin – integroituneet kreikkalaiseen yhteiskuntaan. [11] Heidän osansa oli korvata hyvinvointivaltion vajavaisuudet (he ottivat vastuulleen osan uusintamiseen liittyvästä työstä, kuten lasten ja vanhusten hoidon, hyvin halvalla) samalla kun pääoma hyökkäsi paikallisten proletaarien suoria ja välillisiä palkkoja vastaan; sen lisäksi heitä käytettiin painostusvälineenä koko Kreikan työväenluokkaa vastaan maksamalle heille mitättömiä palkkoja. He ovat suurelta osin töissä "epävirallisilla" työmarkkinoilla, jotka tarjoavat heille niukimman mahdollisen palkan jolla pystyy tulemaan toimeen, ja ehkä paremman elintason kuin lähtömaissaan. Heidän lapsensa taas, jotka ovat aloittaneet elämänsä tässä maassa, ovat päinvastoin uudessa umpikujassa: parhaassakin tapauksessa heidän elämänsä tulee olemaan samanlaista kuin heidän vanhempiensa elämä, mikä jo sinänsä on tälle sukupolvelle riittävä syy nousta kapinaan. [12] Nämä nuoret maahanmuuttajat käyvät koulua, ja vaikka he eivät olekaan täysin erillään muusta opiskelijaväestöstä, he kohtaavat rasismia ja väheksyntää, ja tietävät olevansa niitä, joilta ensimmäisenä suljetaan mahdollisuus nousta sosiaalisia portaita. Sen lisäksi, että nuoret balkanilaiset maahanmuuttajat osallistuivat kesyttömien koululaisten mielenilmauksiin Ateenan ja Thessalonikin eri kaupunginosissa, maahanmuuttajakoululaisten ryhmät ja jengit osallistuivat myös keskustan mielenosoituksiin 8. joulukuuta. Heidän toiminnastaan päätellen he eivät halunneet juurikaan ottaa yhteen kyttien kanssa. He ottivat kohteekseen enimmäkseen pankkeja ja julkisia rakennuksia, ja jotkut heistä hyödynsivät mahdollisuuden ryöstellä kauppoja.

Myös kaikkein viimeisimpänä saapuneet ja heikoimmassa asemassa olevat maahanmuuttajat osallistuivat Ateenan mellakoihin; ne, jotka asuvat kaupungin keskustan ghettoalueilla, tarpeettomat/ulossuljetut: afgaanit, pakistanilaiset ja afrikkalaiset. Nämä proletaarit olivat aivan ensihetkistä alkaen mukana konflikteissa, joita sattui heidän alueidensa lähellä kaupungin keskustassa, ja ryöstelivät paljon kauppoja joulukuun kapinan ensimmäisinä päivinä. Moni heistä osallistui hyökkäykseen Omonia-aukion poliisiasemaa vastaan (josta on julkaistu monia kertomuksia maahanmuuttajien pahoinpitelyistä).

Proletaarien eri osien kohtaamisessa ja heidän toiminnassaan ei tietenkään aina vältytty ristiriidoilta. Ensimmäisestä päivästä alkaen monia maahanmuuttajia vastaan hyökättiin, kun he yrittivät ryöstellä. Lisäksi Ateenan kansallisen Teknillisen korkeakoulun valtauksella, jossa oli ensimmäisten päivien puhkeamisen jälkeen monia maahanmuuttajia, syntyi joidenkin anarkistien ja maahanmuuttajien välille kiihkeitä riitoja ryöstelystä. Emme voi sivuuttaa sitä tosiasiaa, että joissain tapauksissa ryöstelystä riideltiin kesken poliisia vastaan käytyjen taisteluiden, koska jotkut ryöstelijät eivät auttaneet taisteluissa, jotka kuitenkin tarjosivat heille mahdollisuuden varastaa tavaroita. Jotkut mellakoijat polttivat tavaroita sen sijaan, että olisivat ottaneet niitä, alleviivaten niiden käyttökelpoisuutta juuri siinä hetkessä. Toisaalta ryöstely aiheutti riitoja sellaisissakin tilanteissa, joissa barrikadien tukeminen ei ollut ongelma (kuten maanantaina 8. joulukuuta). Sen sijaan että nuo anarkistit, joita "varkaat" ärsyttivät, olisivat auttaneet todellisessa tarpeessa olevia ihmisiä ottamaan omakseen tavaroita, he puolustivat tapahtumien "poliittista korrektiutta". Toisin sanoen he olivat jo ennalta ajatelleet ja toimineet sen mielipiteen mukaisesti, joka heistä muodostettaisiin kapinan päätyttyä.

Valtion reaktio kapinaan osallistuneita maahanmuuttajia vastaan oli odotetun kaltainen: sorto, "puhdistus"operaatiot, karkotukset ja suunnitelmat keskitysleirien rakentamiseksi. Samaan aikaan maahanmuuttoaalto kuitenkin kasvaa ja Kreikan valtio joutuu kohtaamaan suuret tarpeettomien proletaarien joukot, jotka osuvat matkallaan vääjäämättä Kreikkaan sen maantieteellisen sijainnin vuoksi. "Paperittomien" maahanmuuttajien vaikea elämäntilanne ja heidän kokemuksensa osallistumisesta joulukuun tapahtumiin näyttelevät lähitulevaisuudessa keskeistä osaa luokkataistelun muotoutumisessa Kreikassa [13].

Satojen maahanmuuttajien villi reaktio Ateenan mielenosoituksissa 21. ja 22. toukokuuta, joiden aikana sattui laajoja yhteenottoja poliisin kanssa ("Ensimmäinen avoin yhteenotto Kreikan poliisin ja maahanmuuttajien välillä", kuului aiheesta kirjoitetun artikkelin otsikko eräässä päivälehdessä) ja mellakoita (kymmeniä autoja, pankkeja ja kauppoja hajotettiin), ei johtunut yhden mitättömän kytän typeryydestä, kun hän päätti tuhota muslimien rukouskirjan, eikä muslimimaahanmuuttajien uskonnollisesta ideologiasta (joka tietenkin on olemassa), kuten spektaakkeli yrittää asian esittää. On paljon kertovaa, että Kreikan Muslimiliitto tuomitsi mellakat, väitti, että ne olivat radikaalien ainesten ennalta suunnittelemia, ja vaati jokaista vandalismia haluavaa lähtemään Kreikasta. On aivan ilmeistä, että Kreikan valtio yrittää demonisoida "paperittomat" ja kääntää Kreikan proletariaatin ja pikkuporvariston pimeimpien osien tyytymättömyyden heitä vastaan. Yritys perustuu tietenkin maahanmuuttajien tekemiin rikoksiin, jotka heidän materiaalisessa tilanteessaan ovat välttämättömiä selviytymisen kannalta.

'Yhteiskuntanne aika on vähissä, mulkut; olemme punninneet sen ilot ja hyödyt, ja todenneet että niitä on vähän...' (lentolehtisestä)"

[asaura]

Jos nyt Suomi antaa Kreikalle reippaan 'alennuksen' korkojen osalta, niin onko tosiaan niin, että Katainen ja kumppanit ovat pankkiireina pätevämpiä laskemaan oikean markkinakoron Kreikalle, vaiko niin, että me suomalaiset veronmaksajat joudumme maksumiehiksi sen osalta, ettei Suomesta Kreikalle annetun lainan korossa ole huomioitu todellista riskiä?

Tuo jälkimmäinen selitys on oikea. Jos myyt alle markkinahinnan tavaraa (lainaat alle markkinahinnan rahaa), niin et sinä siinä voitolle jää, vaan tappiolle.

Kreikan kaatumaan pääseminen on hankala juttu. Jos maa potkitaan ulos Eurosta, niin sen seurauksena Euroopan kaupungeissa on pian Romanian henkilöiden lisäksi ihan oikeasti puille paljaille joutuneita kreikkalaisia, jotka pääsevät tänne Schengen-sopimuksen takia. Kreikan ongelmat ovat myös meidän ongelmiamme, siitä ei enää pääse oikein mihinkään.

Kreikka ei selviä. Se on jo melkoisen selvää. Demokraattisten ratkaisujen edellytykset voi tarkistaa joka aamun uutisista laskemalla mellakkajutut ja lukemalla sensaatiojuttuja sikäläisen julkisen sektorin törsäysohjelmista. Enää ei Kreikan kohdalla ole kysymys siitä, mitä kaikkia pankkeja ja duuneja menee nurin, vaan siitä, paljonko verta Ateenan kaduilla vielä vuotaa, kun rahat aivan todella loppuvat. Pidän melkoisen todennäköisenä, että siellä on kymmenen vuoden päästä pystyssä wanhan ajan sotilasdiktatuuri, ei eyposta tietoakaan ja muihin EU-maihin on muuttanut monta sataa tuhatta kyvykkäintä zorbasta.

Minua kaduttaa taannoinen Kyllä-ääni EU:lle.

[hattiwatti]

Kannattaa ajatella Kreikan tapahtumien positiivisia puolia. Siis ainoa mita nyt on tapahtunut, on etta vuosikymmenia rutiininomaisesti monissa EU-maissa tapahtuneet asiat ovat vaan nouseet yhdessa maassa paivanvaloon. Se voi luoda monelle paattajalle jarkea paahan.

Esimerkiksi uskon Kreikan happeningien olevan viimeinen niitti EU-eliitin suuruudenhulluille haaveille tuoda Turkki EU:hun. Se tulisi olemaan monin verroin suurempi super-Kreikka. Kun EU-rahaa alkaa virrata Turkkin pain, talous kasvaa siella ja taalla jonkun aikaa, sitten tapahtuu sama kriisi kuin nyt Kreikassa paljon paljon suurempana. Kaikki EU-paattajat eivat ole niin tyhmia etteivat sita tajuaisi.

Lisaksi Kreikan kriisi voisi pakottaa hieman tarkempaan taloudenpitoon erinaisissa muissakin kovin mafioisoituneissa valimeren maissa. Talla olisi pitkalla tahtaimella hyotya. Esimerkiksi ainakin Paul Krugmanin mukaan kun George Soros paatti Englantilaisten vahan antaa maistaa sita thatcherilaista vapaata markkinataloutta ja keinottelullaan kaatoi Englannin punnan maassa jouduttiin luomaan lakeja ja saadoksia joilla suitsittiin finanssimarkkinoiden toimintaa niin ettei kaikkein pahimpia vedatyksia voitu tehda niin helposti kuin ennen. Krugmanin mukaan tama pelasti Englantia ja Eurooppaa paljon viimeisimman finanssikriisin myllerrykselta, pahempaa jalkea olisi syntynyt ilman Soroksen demonstraatiota saatelemattoman jarjestelman rakentellisista heikkouksista jotka mahdollistavat huijareiden vedatyksen.

Samaan tapaan Kreikan tapaus voisi pakottaa EUta luomaan lakeja joilla valtioiden holtonta torsaamista ja korruptioita jotenkin saisi aisoihin tai ei ole EUn etuuksita nauttiminen. Itseasiassa EUlla ei ole kertakaikkiaan muuta vaihtoehtoa. Ongelmahan on, etta Kreikka ei ole edes pahimmin velkaantunut maa Euroopassa vaan muutama muu on menossa konkurssikypsaan tilaan lahiaikoina. Erilaiset osakekeinottelurahastot ovat jo hyokkaamassa haaskojen kimppuun kuten talousuutisista olemme saaneet lukea. Ehka jopa Suomenkin velkavetoinen politiikka voisi muuttua kun etelasta nahdaan mita siita seuraa.

Talla taas olisi se seuraus, etta julkisrahotteinen Euroopan asukkaiden vaihtaminen hidastuisi huomattavasti, kun taikaseinasta loppuisi taika. Talloin elintasosiirtolaiset alkaisivat harkita Euroopaan muuttamisen mielekkyytta. Vaikka Suomessa EK edustajanaan kokoomus jaksavat viela hourailla maahanmuuton taloudellisesti rikastuttavasta ja tyovoimapulaa poistavasta ja huoltosuhdetta korjaavasta vaikutuksesta, jossain Brysselin norsunluutorneissa saatettaisiin arvioida hieman massamaahanmuuton vaikutuksia Kreikan mellakka & rikollisuustilanteeseen ja sita kautta siihen miksi unioni joutuu pelastamaan koko maan.

Yhteen Kreikkaan EUlla on aina varaa, mutta jos tallaista palovaroitinta olisi olemassa EUsta voisi muutama niin iso talous kaatua ettei koko unionin kaatumista pelastaisi enaa mikaan. Talla hetkella on puhuttu Englanninkin talousvaikeuksista, jotka tarkoittavat sita, etta se puolue joka vaalit voittaa joutuu tekemaan niin paljon veronkorotuksia ja menoleikkauksia ettei tule enaa valituksi seuraavaan sukupolveen. Siina ainakin menevat diskorahatkin leikkuriin.


http://www.dailymail.co.uk/news/election/article-1269787/Mervyn-King-said-public-anger-austerity-cuts-affect-British-politics-generation.html

Kreikan tapahtumat ehka estavat tulevaisuudessa vaikkapa velkavetoista Britanniaa kaatumasta, kun paattajat heraavat mita siita seuraa.

[rähmis]

Suomen tuki Kreikalle nousemassa 1,7 miljardiin euroon

Suomen tuki Kreikalle on nousemassa jopa 1,7 miljardiin euroon. Helsingin Sanomien tietojen mukaan tuki jakautuu kolmelle vuodelle siten, että kunakin vuonna lainaa annetaan yli puoli miljardia euroa. Tukisumma on yksinkertaisesti sanottuna valtava.

Jo nyt on varma asia, että tuki tulee aiheuttamaan Suomessa valtavan määrän keskustelua. Jokainen voi halutessaan suhteuttaa summan vaikkapa Suomen omaan budjettiin.

Velalla on Suomelle sekä taloudellisia että poliittisia seurauksia. Kreikka itse on jo valmistautumassa oleellisiin muutoksiin. Muun muassa eläkeikää nostetaan 14 vuodella. Kreikan valtio alistui leikkauksiin pakon edessä.

Hesari

1,7 miljardin laina kolmelle vuodelle jaksotettuna on yksinkertaisesti sanottuna valtava. Miljardin kippaaminen vastikkeetta ja liikoja kyselemättä kehitysmaihin joka vuosi kuitataan olankohautuksella. Jokin tässä nyt ei täsmää.

[Ari-Lee]

Saisikohan tuolta vastikkeeksi kotiorjan?

[pja]

Meikä on ollut pitkään EUn kannattaja - mutta tämä show on kyllä kääntänyt mielipidettä. Jos omista periaatteista ei pidetä kiinni (suuret maat yms) ja kusettamalla pääsee rahaliittoon. Kun jää kiinni, niin taputellaan päähän ja annetaan rahaa ongelmiin.

Tiedän, että se vaihtoehto antaa kreikan mennä konkkaan maksaa aivan helvetin paljon sekin ja voi olla nykyvaihtoehtoa kalliimpi, mutta mielummin ehkä tässä vaiheessa stuktuurit uusiksi ja sieltä sitten ponnistamaan kohti uutta.

JMK:n tapaan, ens viikolla pitänee katsella sijoitukset uusiksi. Kullan hinta loikkii jo ties missä korkeuksissa, mutta joku vakaampi paikka säilyttää rahat olis kova juttu.

[Topelius]

Katsotaan nyt, en ihmettelisi vaikka summa nousisi edelleen. Minkäänlaista kattoahan ei Suomen tuelle ole vielä missään yhteydessä esitetty.

Tietääkö joku asiaan paremmin perehtynyt, että perustuuko tämä summa Suomen hallituksen vai EU:n päätöksiin? Ts. ovatko muut EU- tai EMU-maat auttamassa Kreikkaa samassa suhteessa kuin Suomi, vai tekeekö kukin maa kuitenkin loppujen lopuksi päätöksen kansallisesti?

Minun silmissäni on aina näyttänyt itsestäänselvältä, että Suomelle EU-jäsenyys tulee vielä kalliiksi. Ei ole missään vaiheessa näyttänyt realistiselta, että Suomi pääsisi joskus "saavalle" puolelle, ja jokainen laajentuminen on tietysti vähentänyt mahdollisuuksia entisestään.

[rankka]

Luuleeko joku, että yleislakkoon valmistautuvat Kreikkalaiset sinne syydettyjä rahoja ikinä maksavat takaisin? Ei todellakaan [jne..]

Äläs nyt vaahtoa siellä takana.
Reikkalainen metsuri tarttee ulkotyölisää. Ja kukapa olisi luontevampi maksaja kuin Suomalainen veronmaksaja?

[pelle12]

 Joillekin kulttuureille velkojen takaisinmaksu on kunnia-asia, toisille ei. Silloin kun noita Etelä-Euroopan maita alettiin ottamaan EU:hun, esittivät aika monet varaumia (ja varmaan rasisti-korttejakin heilutettiin). Olisi kiva kun sen aikaisia debatteja kaiveltaisiin nyt esiin ja katsottaisiin kuka sanoi mitä ja kuka seisoo sanojensa takana.

[TeemuT]

Veikkaan persujen kannatuksen lähtevän raketinomaiseen nousuun. Onhan tämä mielipuolista touhua. Joku valtiovarainministeri vielä ilmoitti, että tällä tienataan, ei hyvää päivää

[Titus]

1.7mrd... kylläpä joo.

Miksi ei vain ilmoitettu, että Suomella on varaa lainata vaikkapa 400m€, jos ei kelpaa antaa olla ? Nyt on piikki auki ja seuraavaksi on jonossa Portugali, Espanja ja Irlanti. Ja Italia. Ja itäblokin maat kunhan havahtuvat tähänkin ilmaiseen rahaan.

Eniten tässä kyrsii nuo "Euroopan tuotanto nousuun"-lausunnot. Mikä ihmeen tuotanto? Kenelle ? Euroopan sisällä tuotanto on siirtynyt perustettuihin EU-halpamaihin ja niistäkin virta käy Aasiaan ja pian Kiinan avustuksella Afrikkaan. Suomeen on aivan turha haikailla yhtään mitään tuotantoa kovien kulujen takia. Metsä- ja raskasteollisuustuotantoa ajetaan alas ja Nokiakin on jo pikkuhiljaa pakkaamassa muuttoa varten.

Kunhan Välimerenmaat jättävät velkansa maksamatta olemme samassa asemassa ja kuka meille sitä rahaa lainaa ? Ja miksi lainaisikaan.

[Lasisti]

Eihän tämä ole tukea Kreikalle, vaan sitä lainoittaneille pankeille jotka näin välttävät luottotappiot. Pankkijärjestelmä pyörittää Eu-politiikkaa miten lystää

Saa nähdä, miten kokkarit ja kepulit perustelevat rahan syytämisen vaalikarjalleen. Mielenkiintoista naamanvääntelyä on varmasti luvassa.

[TeemuT]

1.7mrd... kylläpä joo.

Miksi ei vain ilmoitettu, että Suomella on varaa lainata vaikkapa 400m€, jos ei kelpaa antaa olla ?

Tämä EU on uusi Neuvostoliitto. Kaikki on ainoastaan hyvää ja sitä ei passaa kritisoida. Joten rahaakin löytyy loputtomasti. Sitä paitsi, tuokin on valtion taikaseinästä.

[Lasisti]

Jossain vaiheessa voidaan oikeasti joutua taikaseinävaihtoehtoon nimeltä EKP:n setelirahoitus, kunhan loputkin PIIGS-maat alkavat kaatuilla yksi kerrallaan. Sitä voi jokainen itse arvioida, mitä hänen säästöilleen ja korkotasolle tulee tuon seurauksena käymään.

[Uuno Nuivanen]

1.7mrd... kylläpä joo.

Kunhan Välimerenmaat jättävät velkansa maksamatta olemme samassa asemassa ja kuka meille sitä rahaa lainaa ? Ja miksi lainaisikaan.

Tismalleen. Ei ole toista yhtä hyväuskoista hölmöjen maata, joka sen tekisi. Olemme jo tukevasti p.a. mutta esitämme talousmahtia ja suurta eurooppalaista hyväntekijää. Tai ainakin Katainen ja Stubb esittävät. Fantastista!   

[ämpee]

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Suomen+tuki+Kreikalle+nousemassa+17+miljardiin+euroon/1135256519738

Katainen ja Vanhanen pistävät Fantastisesti Suomalaisten rahoja menemään Reikan perseeseen.

Pravdan kommentti-osiossa kansalaiset näyttävät olevan varsin yksimielisiä tämän tukemisen suhteen, ja se reumasairaala, 3miljoonaa, on myös muistettu nostaa esille, eikä aiheetta.

Islannille meni hieman tukea
Latviaakin tuettiin
Kreikkaan sijoitetaan
Kehitysapuakin koitetaan kaiketi vielä nostaa
Sosiaaliturismia rahoitetaan

Omia kansalaisia potkitaan surutta päähän.

Muutosta tarvitaan jo helvetinmoisella kiireellä.

[EDIT]Pääsemmekö kohta näyttämään Fantastista hyvyyttämme Espanjan ja Portugalin tukemisella, jonka jälkeen valtionlaivamme uppoaa Fantastisen näyttävästi??[/EDIT]

[Uljanov]

Tämä saattaa vielä kaatua, moneenkin eri esteeseen. Koko paketti on täysin riippuvainen Saksan megalomaanisesta avustussummasta, ja saksalaiset suhtautuvat tähän rahansiirtoon varsin nuivasti. Toisaalta kreikkalaiset itsekin suhtautuvat vähintään yhtä nuivasti tilanteeseen, avun ehto kun olisi erittäin tiukka säästökuuri joka jo nyt aiheuttaa vastustuksena yleislakkoja ja mellakoita.

Toivottavasti hulluus kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Se tulee kaatumaan joka tapauksessa, mutta oleellinen kysymys on se, ehditäänkö rahat siirtää ennen romahdusta vai ei.

Joka tapauksessa erittäin kielteinen suhtautumiseni Suomen hallitukseen muuttuu vielä saatanan paljon kielteisemmäksi. Joudun varmaan äänestämään ensi vaaleissa persuja, ja se vituttaa.

Viimeksi äänestin Keskustaa ja olin porvarihallituksen innokas kannattaja. Tämä vituttaa kaikkein eniten. Mutta virheistä pitää oppia.

edit:

ämpee: tuohan on silkkaa pölhöpopulismia, ei tällä avustusrahalla olisi saanut kuin 566 reumasairaalaa.

[desperaato]

Uljanov, vaihtoehtona tulee olemaan myös Muutos 2011.

[hyperbeli]

Juuri kun vuosien kognitiivisella työllä on saanut päähänsä jonkinlaisen selityksen sille, että miksi poliitikot suuntaavat Suomi-laivaa kohti etnohelvettiä. Nyt sitten järki lyö tyhjää eikä yksinkertaisesti enää keksi, että mikä voi olla syy näin peittelemättömälle Suomen tuhoamiselle. Voiko kyseessä olla sinisilmäisyys? Onko vain loogisempi vaihtoehto uskoa salaliittoon ja lahjontaan?

Nyt pitää mennä läheiseen metsään huutamaan!  

[juge]

Lainan antaminen on todennäköisesti pienimmän riesan tie, vaikka kreikkalaisille sinänsä olisi aivan oikein antaa kärvistellä tekojensa seurausten kanssa. Mutta kun ongelmat eivät rajaudu vain Kreikkaan.

Mitä tapahtuu, jos Kreikalle ei anneta lainaa? Kreikka menee konkurssiin ja kaataa helvetin monta sille lainaa antanutta pankkia ym. putiikkia. Suomestakin on sijoitettu Kreikkaan merkittäviä määriä esim. eläkerahastojen (jokaisen palkansaajan) varallisuutta. EKP:llä on merkittävät sijoitukset Kreikassa. Dominoefekti kaataisi perässä Portugalin, Espanjan, Italian, Irlannin ja jopa Iso-Britannian. Euron kurssi menisi alas viemäristä, minkä myötä Suomi köyhtyisi ja kovaa. En edes halua kuvitella mitä sitten tapahtuu. Nykyinen lama olisi kuitenkin pientä tuohon myllerrykseen verrattuna.

Suosittelen taloussivujen lukemista.

[TeemuT]

Lainan antaminen on todennäköisesti pienimmän riesan tie, vaikka kreikkalaisille sinänsä olisi aivan oikein antaa kärvistellä tekojensa seurausten kanssa. Mutta kun ongelmat eivät rajaudu vain Kreikkaan.

Mitä tapahtuu, jos Kreikalle ei anneta lainaa? Kreikka menee konkurssiin ja kaataa helvetin monta sille lainaa antanutta pankkia ym. putiikkia. Suomestakin on sijoitettu Kreikkaan merkittäviä määriä esim. eläkerahastojen (jokaisen palkansaajan) varallisuutta. EKP:llä on merkittävät sijoitukset Kreikassa. Dominoefekti kaataisi perässä Portugalin, Espanjan, Italian, Irlannin ja jopa Iso-Britannian. Euron kurssi menisi alas viemäristä, minkä myötä Suomi köyhtyisi ja kovaa. En edes halua kuvitella mitä sitten tapahtuu. Nykyinen lama olisi kuitenkin pientä tuohon myllerrykseen verrattuna.

Suosittelen taloussivujen lukemista.

Veikkaanpa, että Kreikka ei jää tässä viimeiseksi tuettavaksi. Käytännössä tässä on siis kaksi vaihtoehtoa: Irti EU:sta tai uppoavan laivan tukemista surulliseen loppuun asti.

Ikävä kyllä jälkimmäinen näyttää todennäköiseltä.

[juge]

Veikkaanpa, että Kreikka ei jää tässä viimeiseksi tuettavaksi. Käytännössä tässä on siis kaksi vaihtoehtoa: Irti EU:sta tai uppoavan laivan tukemista surulliseen loppuun asti.

Ikävä kyllä jälkimmäinen näyttää todennäköiseltä.

EU:sta eroaminen ei auta mitään. Talous on globaali ja kaatuva Kreikka osuu meidän päällemme joka tapauksessa.

Tätä voi lukea, jos pitää kauhutarinoista:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/05/01/onko-kreikka-uusi-lehman-brothers/20106238/12

[juge]

Lähinnä ongelmiin joutuu Ranskalaiset ja Saksalaiset pankit, joten eiköhän anneta Saksan ja Ranskan veronmaksajien kantaa laskukin pankkiensa holtittomasta lainaamisesta ongelma valtiolle. Ei hemmetissä pidä suostua siihen, että Saksalaisten ja Ranskalaisten pankkien pelastamisen lasku jyvitetään kaikille euromaille rikkauden mukaan.

Kaikkihan toki muistamme, mitä tapahtui kun USA:ssa pari asuntovelallista joutui ongelmiin ja pankit sen myötä -> globaali lama, pörssiromahdus, suurtyöttömyys jne.

[Titus]

Taloussivut on kyllä luettu.

Lainoittamisessa täytyy huomata myös sen aiheuttama domino-efekti eli nyt sitten lainoitetaan loputkin konkurssimaat. Ja Kreikkahan taisi olla siellä halvimmasta päästä. Paljonko tulee menemään Espanjan ja varsinkin Italian ajautuessa vastaavaan tilanteeseen?

Mieluummin samalla rahalla otetaan ne nurin menevät pankit EU:n haltuun ja järkeistetään kaikkea lainoitusta kuin vain jatketaan yhä syvenevää kierrettä jossa lainaa paikataan vielä suuremmalla lainalla.

Pankit lainaavat päättömiä määriä varattomille valtioille -> lobbaavat EUta maksamaan lainat(pankin saamiset) samasta pankista lainattavalla rahalla  

[TeemuT]

Veikkaanpa, että Kreikka ei jää tässä viimeiseksi tuettavaksi. Käytännössä tässä on siis kaksi vaihtoehtoa: Irti EU:sta tai uppoavan laivan tukemista surulliseen loppuun asti.

Ikävä kyllä jälkimmäinen näyttää todennäköiseltä.

EU:sta eroaminen ei auta mitään. Talous on globaali ja kaatuva Kreikka osuu meidän päällemme joka tapauksessa.

Tätä voi lukea, jos pitää kauhutarinoista:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/05/01/onko-kreikka-uusi-lehman-brothers/20106238/12

Niin, kannattaako pistää 1,7 miljardia sen päälle, että joka tapauksessa otetaan hittiä?

[Lasisti]

Eihän se juge niin voi mennä, että pankit tekevät rahaa korkeariskisillä lainoilla ja mahdolliset luottotappiot maksatetaan sitten muilla. Se on sitten toinen kysymys, miksi ihmeessä pankkien on annettu vivuttaa itsensä henkihieveriin ja etelän hedelmien velkaantua tappiin.

[törö]

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/04/30/kumpi-lahtee-eurosta-kreikka-vai-saksa/20106180/12

Kumpi lähtee eurosta, Kreikka vai Saksa?

Jan Hurri
30.4.2010 07:02


Kreikasta alkanut ylivelkaisten eurovaltioiden rahoituskriisi voi vielä hajottaa rahaliiton. Moni veikkaa ainakin Kreikan lähtevän eurosta ennen kuin tämä kriisi hellittää. Kreikka tuskin kuitenkaan on ainoa mahdollinen tai edes todennäköisin lähtijä. Eniten lähdöstä hyötyisi luultavasti Saksa.

Ani harva rahaliitto on kestänyt ensimmäistäkään vakavaa kriisiään hajoamatta. Nyt EU:n talous- ja rahaliitto EMU on ensimmäisessä todellisessa kriisissään, ja moni veikkaa tämän kriisin koituvan rahaliiton ja euron kohtaloksi.

Tällä viikolla esimerkiksi yhdysvaltalainen talousprofessori Nouriel Roubini on ennustanut Kreikasta kulovalkean tavoin kautta velkaisimpien euromaiden levinneen kriisin johtavan lopulta rahaliiton hajoamiseen.

Samaa mahdollisuutta on käsitellyt moni pääomamarkkinoilla toimiva pankki, suursijoittaja ja näitä palveleva analyysiyhtiö markkinakatsauksissaan.

Rahoitusmarkkinoiden nopeasti lisääntyneistä euroepäilyistä kertoo euron heikkeneminen ja useimpien eurovaltioiden korkojen kohoaminen. Pääomaa on karannut euroalueelta turvaan muihin valuuttoihin ja jopa kultaan, jonka euromääräinen hinta on tällä viikolla rikkonut ennätyksiä.

Kenties yleisimmän veikkauksen mukaan Kreikan ja muiden velkaisimpien eurovaltioiden rahoituskriisi johtaa lopulta juuri näiden kriisimaiden lähtöön rahaliitosta ja niiden luopumiseen eurosta.

Kreikan lisäksi markkinat ovat alkaneet epäillä Portugalin, Espanjan ja Italian sekä Irlannin mahdollisuuksia selvitä valtavista veloistaan ja muista julkisen talouden mittavista haasteista.

Näiden velkaisimpien euromaiden lähtö eurosta ei ole kuitenkaan ainoa eikä ehkä edes todennäköisin tapa, jolla rahaliitto voi hajota.

Velkaisimpien lähtö
voisi pahentaa asiaa

On kyseenalaista, olisiko Kreikan ja muiden velkaisimpien euromaiden, kuten Portugalin, Espanjan ja ehkä Italian, lähdöstä todellista hyötyä ainakaan näille maille itselleen. Ne voisivat suistua jopa ojasta allikkoon.

Rahoitusmarkkinoiden jo nyt hylkimälle heikolle eurovaltiolle lähtö eurosta voisi hyvin herkästi merkitä pääomapaon kiihtymistä ja jopa maan rahoitusjärjestelmän täydellistä luhistumista. Pääomapako tempaisisi korot nykyistäkin korkeammalle.

Erittäin suurten euromääräisten vanhojen velkojen maksaminen todennäköisesti rutkasti euroa heikommaksi painuvilla uusilla drakmoilla, escudoilla, pesetoilla tai liiroilla voisi olla mahdoton urakka, joka käynnistäisi vararikkojen ja luottotappioiden aallon.

Eurosta eroamalla Kreikka tai muut ylivelkaiset euromaat todennäköisesti saisivat kaipaamansa devalvaation eli valuutan ulkoisen arvon heikennyksen. Mutta tästä ei ehkä olisi toivottua apua taloudelle, jos pääomapako ehtisi ensin romuttaa maan talouden.

Todennäköisesti velkaisimpien eurovaltioiden lähtö rahaliitosta olisi lopulta huono vaihtoehto myös vauraammille euromaille, vaikka ne näin pääsisivätkin uhkaavasta tukitaakastaan.

Etelä-Euroopan velkaiset euromaat ovat esimerkiksi Saksalle tärkeitä vientimaita, joiden talouskaaos merkitsisi Saksalle ja muille pohjoisen vientimaille erittäin suuria menekkivaikeuksia.

Lähtisikö Suomi
Saksan rinnalla?

Velkaisimpien eurovaltioiden asemesta voi sittenkin olla todennäköisempää, että rahaliitosta ja eurosta luopuvat vahvimmat euromaat. Kaikkein todennäköisin lähtijä lienee vahvin ja vaurain euromaa eli Saksa.

Jos Saksa lähtee omille teilleen, lienee myös muiden vakavaraisimpien maiden, kuten Hollannin ja Suomen lähtö lähellä. Nämä muodostaisivat mahdollisesti keskenään suppean mutta sitäkin vakaamman uuden valuuttaliiton.

Saksan lähtö eurosta ja paljon velkaisempien maiden jääminen euroon todennäköisesti heikentäisi euron arvoa tuntuvasti valuuttamarkkinoilla. Saksan uusi markka tai muu uusi valuutta sitä vastoin voisi herkästi vahvistua.

Euron heikkenemisestä voisi olla hyötyä niin euroon jääville heikoille maille kuin siitä lähteville vahvoille maille. Nykyistä heikomman euron maat saisivat kilpailukykynsä kohentamiseksi kipeästi kaipaamansa devalvaation.

Saksa ja sen kanssa mahdollisesti lähtevät muut vahvat maat, kuten Hollanti ja Suomi saisivat euromääräisten velkojensa hoitamiseen helpotusta uuden valuuttansa revalvoitumisesta.

Myöhemmin Saksa ja muut pohjoisen vahvat vientimaat hyötyisivät, kun niiden eteläiset asiakasmaat alkaisivat toipua devalvaationsa vauhdittamaan kasvuun.

Rahaliiton mahdollista hajoamista sekä etenkin mahdollisen lähtijämaan etuja ja haittoja on parin viime vuoden kuluessa käsitellyt useissa raporteissaan suursijoittajien arvostama analyysiyhtiö GaveKal Research.

Yksi keskeinen johtopäätös näistä analyyseistä on, että etenkään heikoimmille maille lähdöstä olisi todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta Saksan kaltainen vahva maa voisi hyötyä lähdöstä.

Viivyttely pahensi
rahaliiton kriisiä

Veikkaukset rahaliiton ja euron hajoamisesta voivat olla ennenaikaisia, ja rahaliitto voi sittenkin selvitä tästä kriisistä ehjin nahoin. Ei selviämistä kuitenkaan varmana voi pitää.

Rahaliiton näkymät ovat pelkästään kahden viime viikon aikana muuttuneet selvästi aiempaa epävarmemmiksi.

Vielä kaksi viikkoa sitten euromaat olisivat todennäköisesti voineet estää Kreikan valtion rahoituskriisiä leviämästä ensin muiden velkaisimpien eurovaltioiden rahoituskriisiksi ja heti perään koko rahaliiton kriisiksi.

Nyt kriisin rajoittaminen on jo liian myöhäistä, eikä se ainakaan onnistu alun perin tarkoitukseen aiotuilla rahasummilla.

Kaksi viikkoa sitten euromaat lupasivat lainata Kreikalle 30 miljardia euroa, minkä lisäksi Kansainvälinen valuuttarahasto lupasi lainata Kreikalle 15 miljardia euroa. Viikko sitten Kreikka pyysi luvattuja lainoja, mutta niitä ei ole kuulunut eikä kaikkien euromaiden lainalupauksen pitämisestä ole vieläkään varmuutta.

Rahoitusmarkkinoiden luottamus Kreikan rahoitustilanteen ratkeamiseen on tukilainan viipymisen takia tällä viikolla romahtanut, ja markkinoiden epäluulo on levinnyt muihin velkaisiin eurovaltioihin.

Saksan empiminen
heikensi luottamusta

Euromaat ovat keskenään sopineet jakavansa Kreikan tukiluotot maiden koon mukaan. Suurin euromaa Saksa on näin ollen sitoutunut suurimmalla lainaosuudella tukemaan Kreikkaa. Luvatusta 30 miljardin hätälainasta Saksan osuus olisi 8,4 miljardia euroa.

Saksa ei ole ainakaan vielä kyennyt täyttämään lainalupausta, vaan maan poliittinen johto on päinvastoin empinyt ja jopa kyseenalaistanut koko tukihankkeen.

Maan hallituksen olisi pitänyt hakea tukilupaukselleen vahvistus parlamentista, mutta lähestyvien osavaltiovaalien sävyttämä kiistely tukipäätöksen laillisuudesta on viivyttänyt luvan hakemista.

Nyt Saksan tukipäätös on joka tapauksessa jo viipynyt niin pitkään, että rahoitusmarkkinat ovat menettäneet uskonsa euromaiden tukeen ja samalla Kreikan selviytymiseen.

Markkinoiden luottamus on nopeasti alkanut kaikota Kreikan lisäksi seuraavaksi velkaisimmista eurovaltioista, Portugalista, Espanjasta, Irlannista ja osittain myös Italiasta. Näiden valtioiden markkinakorot ovat kohonneet tuntuvasti.

Eurovaltioiden rahoitusmarkkinoilla on tällä viikolla käynyt selväksi, että rahaliiton pelastamiseksi tarvitaan nyt monin verroin enemmän rahaa kuin pelkän Kreikan tukemiseen olisi riittänyt.

Enää pelkän Kreikan
pelastaminen ei riitä

Nyt markkinat arvioivat Kreikan tarvitsevan tukea muilta euromailta alkuperäisen 30 miljardin euron asemesta jo ainakin sata miljardia euroa, jotta tukipaketti olisi uskottava.

Jos myös muut velkaisimmat euromaat on pidettävä pystyssä vastaavalla tuella, paisuu tuen tarve herkästi satoihin miljardeihin euroihin. Ja mitä useampia maita on pidettävä pystyssä tuen voimin sitä harvemmaksi käy tukijoiden joukko.

Kansainvälisen politiikan ja talouden riskianalyyseihin erikoistunut analyysiyhtiö Stratfor julkaisi torstaina raportin, jossa se arvioi eurokriisin talttuvan enää "shokeeraavan" mittavalla tukiohjelmalla.

Yhtiö arvioi rahoitusmarkkinoiden luottamuksen palauttamiseksi ja rahaliiton pelastamiseksi tarvittavan tuen määräksi jopa kolmasosaa kaikkien Etelä-Euroopan velkaisten eurovaltioiden veloista.

Kolmasosa Kreikan, Portugalin, Espanjan ja Italian valtioiden velasta on tuhat miljardia euroa. Ja mikä pahinta, Espanjan ja Italian mukana tuettavien puolelle siirtyisi noin neljäsosa koko euroalueesta.

Stratfor pitää epätodennäköisenä, että moisia tukirahoja saati poliittista halua niiden pulittamiseen löytyy enää mistään. Ellei löydy, voi rahaliiton tulevaisuus olla hyvinkin pian katkolla.

[juge]

Eihän se juge niin voi mennä, että pankit tekevät rahaa korkeariskisillä lainoilla ja mahdolliset luottotappiot maksatetaan sitten muilla. Se on sitten toinen kysymys, miksi ihmeessä pankkien on annettu vivuttaa itsensä henkihieveriin ja etelän hedelmien velkaantua tappiin.

Ei pitäisi olla, mutta taas vaihteeksi on. Moral hazard iskee

[juge]

Niin, kannattaako pistää 1,7 miljardia sen päälle, että joka tapauksessa otetaan hittiä?

Vaihtoehtoina on ottaa heti turpaan ja kovaa - tai sitten antaa lainaa kovilla ehdoilla (budjettikuri jne.) ja toivoa parasta.