Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Jouko]

Transaktiovero tarkoittanee normaalikielellä varainsiirtoveroa, Tobinin veroa. Se on oikeudenmukainen vero josta on puhuttu kauan, muttei ole ollut poliittista tahtoa sen toteuttamiseksi.

Oikeudenmukaisuus on liukas sana määriteltäväksi, mutta sanotaan vaikka näin, että kyseinen vero ei tee sitä mitä sen yleensä luvataan tekevän. Se ei estä valuuttaspekulointia, eikä se kohdistu jotenkin maagisesti vain rahoituslaitoksiin.

Tobinin veron nerokkain ominaisuus on siinä, että se mielletään yleisesti "ei-ole-minulta-pois"-veroksi ja "taivaalta-sataa-rahaa"-veroksi. Siksipä se onkin oivallinen instrumentti EU:n oman verotuksen käynnistämiseen. Jos tälle tielle lähdetään, niin siltä ei enää käännytä kuin EU:sta eroamalla.

Jep. Kuka saa oikeuden toimia fiskuksena ja kerätä ja hummata varainsiirtoverolla kerätyt rahat? Komissio, jota ei oikeasti valvo kukaan? Kyllä se kulu vyörytetään kansalaisille yritysten toimesta.

Lopputulos on, että jokainen mökin mummo maksaa enemmän elämästään ja komissio hummaa rahaa valvonnan ulkopuolella minne lie..

Kyllä "oikeudenmukaisuus" on tuosta kaukana.

Oikeudenmukaista on se, että ne maksavat, jotka kuluja aiheuttavat.

[Roope]

Oikeudenmukaista on se, että ne maksavat, jotka kuluja aiheuttavat.

Mitä kuluja? Jos lähdetään vaikka nykyisestä talouskriisistä, niin Tobinin vero (jonka voi toki toteuttaa monella tavalla) ei koskaan kohdistuisi pelkästään niihin tahoihin, joita väitetään siihen syyllisiksi. Tämä riippumatta siitä, miten "syylliset" määritellään. Veron kustannukset siirretään valtaosin eteenpäin: palvelumaksuihin, lainan hintaan. Kaikki maksavat. Myös ne, jotka eivät ymmärrä maksavansa. Poliitikkojen fraasille, että transaktioverolla "pankit/sijoittajat joutuisivat viimein kantamaan vastuunsa talouskriisistä" ei ole katetta. Rehellisempää ja toimivampaa, mutta poliittisesti arkaluontoisempaa, olisi ollut pääomittaa kriisipankkeja ja ottaa vastineeksi haltuun niiden osakkeita.

Tobinin veron toteuttaminen tässä tilanteessa ei ole oikeudenmukaisuutta, vaan uhrin taskujen putsaamista, kun Eurooppa viruu maassa liian heikkona puolustautumaan.

[Jepulister]

Oikeudenmukaista on se, että ne maksavat, jotka kuluja aiheuttavat.

Olen samaa mieltä. Suurin osa julkisen sektorin toiminnoista pitäisi lopettaa ja antaa ihmisille ja yrityksille vapaus tehdä omilla rahoillaan ja omaisuudellaan mitä huvittaa. Ja samalla tulisi tietenkin vastuu huolehtia itse oman elämän asioista. Kukin hoitaa omat kulunsa, niin ei tule tarvetta ryöstää sivullisia toisten törttöilyjen maksamiseksi.

[mikkoellila]

Uusi Suomi:

    Suuri kysymys koskien Suomen ja Kreikan solmimaa vakuussopimusta on se, kuinka suuri on Kreikan Suomen tilille suorittama pano. Luvut ovat vielä avoimia, mutta Uusi Suomi kokosi havainnollistavan esimerkkilaskelman yhdessä Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtajan Pasi Holmin kanssa.

    Laskelman mukaan 1,4 miljardin euron takausosuutta vastaan Kreikan pitäisi tilittää Suomelle käteisenä 400–500 miljoonaa euroa riippuen koron suuruudesta (katso oheinen faktalaatikko).

    Valtiovarainministeriö kertoi tänään, että "Kreikka tallettaa Suomen valtion tilille summan, joka yhdessä sille saatavien korkojen kanssa kattaa pitkällä tähtäimellä Suomen takausta vastaavan lainasumman."

    Suomelta ei siirry Kreikalle rahaa, vaan Suomi takaa tietyn osuuden Kreikan uudesta lainasta. Takausosuuden suuruus on vielä auki. Aiemmin on kuitenkin arvioitu, että Suomen takausosuus on koko 109 miljardin euron paketista vähintään 1,4 miljardia euroa, joten tätä lukua on käytetty esimerkkilaskelmassa.

    Esimerkkilaskelmassa on oletettu, että Kreikan Suomelle antama summa tuottaa 30 vuodessa niin paljon, että pääoma ja tuotto yhteensä ovat 1,4 miljardia euroa. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ei vielä halunnut arvioida, millä aikajänteellä Kreikan rahat sijoitetaan. Mahdollista siis on, että todellinen aikajänne on lyhyempi tai pidempi kuin laskelmassa käytetty 30 vuotta.

    Kreikan tilittämä alkupääoma sijoitetaan Urpilaisen mukaan AAA-joukkovelkakirjoihin. Niiden korkotuotto on valtiovarainministeriön mukaan tällä hetkellä 3–4 prosenttia vuodessa, joten näitä lukuja käytettiin esimerkkilaskelmissa.

    - Jos korko on 3 prosenttia, Kreikan pitäisi antaa Suomelle 573,8 miljoonaa euroa. Jos korko on 4 prosenttia, summa on 430 miljoonaa euroa, laskee Pasi Holm.

    Valtiovarainministeriö ei ole vahvistanut mitään esimerkkilaskelman lukuja. Esimerkkilaskelmien tarkoituksena on havainnollistaa Suomen ja Kreikan sopimaa vakuusmallia. Myöhemmin selviävät todelliset luvut voivat siis erota laskelmissa käytetyistä luvuista.

Eihän tässä ole mitään järkeä.

Ensinnäkään Suomen ei tietenkään pitäisi lainata toisille valtioille penniäkään eikä myöskään taata toisten valtioiden lainoja.

Toiseksi on täysin vastuutonta, että Suomen hallitus ei vielä edes TIEDÄ Suomen Kreikalle antamien lainatakuiden suuruutta: "Suomi takaa tietyn osuuden Kreikan uudesta lainasta. Takausosuuden suuruus on vielä auki. Aiemmin on kuitenkin arvioitu, että Suomen takausosuus on koko 109 miljardin euron paketista vähintään 1,4 miljardia euroa"

Miten Suomen hallitus voi TAATA TOISTEN VALTIOIDEN VELKOJA TIETÄMÄTTÄ TAKUUSUMMAN SUURUUTTA?! Kuka hullu allekirjoittaa avoimen shekin, johon voidaan jälkikäteen kirjoittaa mikä summa tahansa?

Kolmanneksi tämä ajatus Kreikan tallettaman vakuuden korkojen laskemisesta hyvin pitkälle ajalle on täysin järjetön.

Kreikka voi jättää velkansa maksamatta heti nyt. Ei tämä kompensoidu sillä, että vakuusumma muka teoreettisesti kasvaisi korkoa korolle vuosikymmenien ajan.

Yhtä lailla se Kreikan velka, joka kaatuu Suomen maksettavaksi Kreikan valtion likviditeettikriisin vuoksi, kasvaa korkoa korolle.

Kreikan lainojen korot ovat sitä paitsi suurempia kuin niiden AAA-luokkaisten obligaatioiden, joihin Kreikan tallettama vakuussumma sijoitetaan. Tästä syystä ero Kreikan vakuussumman ja Suomen antamien lainatakuiden välillä KASVAA eksponentiaalisesti. Ero ei siis koskaan kuroudu umpeen, vaan KASVAA koko ajan.

Hallitus siis valehtelee sanoessaan, että Kreikan tallettama vakuussumma ja siitä saatavat korot kumulatiivisesti vastaisivat Suomen Kreikalle antamia lainatakuita pitkällä aikavälillä.

[hoxpox]

Transaktiovero tarkoittanee normaalikielellä varainsiirtoveroa, Tobinin veroa. Se on oikeudenmukainen vero josta on puhuttu kauan, muttei ole ollut poliittista tahtoa sen toteuttamiseksi.

Oikeudenmukaisuus on liukas sana määriteltäväksi, mutta sanotaan vaikka näin, että kyseinen vero ei tee sitä mitä sen yleensä luvataan tekevän. Se ei estä valuuttaspekulointia, eikä se kohdistu jotenkin maagisesti vain rahoituslaitoksiin.

Tobinin veron nerokkain ominaisuus on siinä, että se mielletään yleisesti "ei-ole-minulta-pois"-veroksi ja "taivaalta-sataa-rahaa"-veroksi. Siksipä se onkin oivallinen instrumentti EU:n oman verotuksen käynnistämiseen. Jos tälle tielle lähdetään, niin siltä ei enää käännytä kuin EU:sta eroamalla.

Lisäksi valuutta-, osake- ja muukin spekulointi on yhteiskunnan kannalta varsin hyödyllistä toimintaa, eikä sitä tulisi yrittää suitsia lainkaan. Spekuloijat tekevät tärkeää työtä hinnoitellessaan asioita.

Aiheesta on ollut Hommassa keskustelua aiemminkin.

[Jouko]

Lisäksi valuutta-, osake- ja muukin spekulointi on yhteiskunnan kannalta varsin hyödyllistä toimintaa, eikä sitä tulisi yrittää suitsia lainkaan. Spekuloijat tekevät tärkeää työtä hinnoitellessaan asioita.

Ei kai ole kyse mistään suitsimisesta mutta jonkinlaista harkinnallisuutta haetaan markkinoiden toiminnalle. Tämä siksi että huonojakin osto-ja myyntipäätöksiä on helppo ja nopea tehdä nykyaikana ja se on vielä osin automatisoitukin. Nyt kun laitetaan vero jokaiselle liikkeelle niin aletaan miettiä mitä se maksaa ja kannttaako jokaiseen höyräykseen lähteä mukaan hiiren klikkauksella. Ja pörssikoneohjelmankin käyttöä aletaan miettiä ja luultavasti vähentää.
Samalla kerätään varoja yhteiskunnalle ja varsinkin niihin vakuusrahastoihin.

Luin tämän päivän sanomalehdestä että pankinjohtajat kehottavat sijoittajia pistämään jäitä hattuun. Oikein oli kuva lehdessä kun pistetään jäitä hattuun pankkiholvin edessä. Eli monet ovat alkaneet jonkin "turbulenssipelon" vuoksi vetää sijoituksiaan pois. Tämä ei pankkiherroja tietenkään miellytä kun sen tekee tavallinen osakesäästäjä. Palkansaaja.

[tyhmyri]

Lisäksi valuutta-, osake- ja muukin spekulointi on yhteiskunnan kannalta varsin hyödyllistä toimintaa, eikä sitä tulisi yrittää suitsia lainkaan. Spekuloijat tekevät tärkeää työtä hinnoitellessaan asioita.

Ottamatta kantaa aikaisempiin keskusteluihin, niin uskotko tuollaisen spekuloinnin olevan aina yhteiskunnan kannalta hyödyllistä toimintaa? Jos vastauksesi on kyllä, uskon, niin asiakeskustelu aiheesta on turhaa. Uskonasioista on paha keskustella asiallisesti.

Talousmielessä spekulantit tekevät välillä vallan rajuja jälkiä reaalitaloudelle. Esimerkkinä vaikkapa vieläkin jatkuva rahoituspuolen lama. Syntyhistoria liittyy, kuten varmasti tiedätkin, siihen, että paketoitiin paskaa ja hinnoiteltiin se vapaasti spekulanttien toimesta. Voi kuinka kivaa ja hyödyllistä.

[hoxpox]

Lisäksi valuutta-, osake- ja muukin spekulointi on yhteiskunnan kannalta varsin hyödyllistä toimintaa, eikä sitä tulisi yrittää suitsia lainkaan. Spekuloijat tekevät tärkeää työtä hinnoitellessaan asioita.

Ottamatta kantaa aikaisempiin keskusteluihin, niin uskotko tuollaisen spekuloinnin olevan aina yhteiskunnan kannalta hyödyllistä toimintaa? Jos vastauksesi on kyllä, uskon, niin asiakeskustelu aiheesta on turhaa. Uskonasioista on paha keskustella asiallisesti.

Talousmielessä spekulantit tekevät välillä vallan rajuja jälkiä reaalitaloudelle. Esimerkkinä vaikkapa vieläkin jatkuva rahoituspuolen lama. Syntyhistoria liittyy, kuten varmasti tiedätkin, siihen, että paketoitiin paskaa ja hinnoiteltiin se vapaasti spekulanttien toimesta. Voi kuinka kivaa ja hyödyllistä.

Kyseessä ei ole uskonasia vaan alkuperäisessä viestissä oli linkki viestiin, jossa perusteltiin miksi spekulointi on yhteiskunnan kannalta hyödyllistä.

Spekulointi aiheuttaa sen että hyödykkeiden hinta on oikea. Spekuloijat pyrkivät ostamaan halvalla ja myymään kalliilla jolloin hinnat hakeutuvat oikealle tasolleen. Hintasignaalin toimivuus on yhteiskunnan kannalta tärkeää, tätä tuskin sinäkään kiistät?

Pankkikriisin syistä voit lukea lisää vaikka täältä: http://liberalismi.net/wiki/2008_pankkikriisi

[tyhmyri]

Kyseessä ei ole uskonasia vaan alkuperäisessä viestissä oli linkki viestiin, jossa perusteltiin miksi spekulointi on yhteiskunnan kannalta hyödyllistä.

Spekulointi aiheuttaa sen että hyödykkeiden hinta on oikea. Spekuloijat pyrkivät ostamaan halvalla ja myymään kalliilla jolloin hinnat hakeutuvat oikealle tasolleen. Hintasignaalin toimivuus on yhteiskunnan kannalta tärkeää, tätä tuskin sinäkään kiistät?

Pankkikriisin syistä voit lukea lisää vaikka täältä: http://liberalismi.net/wiki/2008_pankkikriisi

Rahoitusmarkkinat ovat lähtökohtaisesti epästabiilit. Muun muassa Akerlof ja Shiller ovat kirjoittaneet kaikenlaista asiaa koskevaa. Yhdessä ja erikseen.

Epästabiileilla markkinoilla kuvaamasi hinnoittelumekanismi ei toimi.

Sivumennen sanottuna, pankkikriisin syistä on kirjoitettu ihan oikeaa asiaakin. Mutta olkoon, nämä keskustelut muistuttavat aikoinaan käymiäni keskusteluja taistolaisten kanssa. He olivat yhtä loogisia ja alttiita järkiperusteille kuin moni libertaristi. Samalla lailla puhdasoppisia ja uskossaan autuaita.

[hoxpox]

Kyseessä ei ole uskonasia vaan alkuperäisessä viestissä oli linkki viestiin, jossa perusteltiin miksi spekulointi on yhteiskunnan kannalta hyödyllistä.

Spekulointi aiheuttaa sen että hyödykkeiden hinta on oikea. Spekuloijat pyrkivät ostamaan halvalla ja myymään kalliilla jolloin hinnat hakeutuvat oikealle tasolleen. Hintasignaalin toimivuus on yhteiskunnan kannalta tärkeää, tätä tuskin sinäkään kiistät?

Pankkikriisin syistä voit lukea lisää vaikka täältä: http://liberalismi.net/wiki/2008_pankkikriisi

Rahoitusmarkkinat ovat lähtökohtaisesti epästabiilit. Muun muassa Akerlof ja Shiller ovat kirjoittaneet kaikenlaista asiaa koskevaa. Yhdessä ja erikseen.

Epästabiileilla markkinoilla kuvaamasi hinnoittelumekanismi ei toimi.

Sivumennen sanottuna, pankkikriisin syistä on kirjoitettu ihan oikeaa asiaakin. Mutta olkoon, nämä keskustelut muistuttavat aikoinaan käymiäni keskusteluja taistolaisten kanssa. He olivat yhtä loogisia ja alttiita järkiperusteille kuin moni libertaristi. Samalla lailla puhdasoppisia ja uskossaan autuaita.

Eli mielestäsi hyödykkeiden hinnat eivät markkinataloudessa hakeudu oikealle tasolleen? Voitko perustella mikseivät? En ihan ymmärtänyt mitä hait epästabiiliudella.

Oletko lisäksi sitä mieltä että kaupankäynti yleensäkin on haitallinen asia yhteiskunnalle?

[citizen]

Jos keinotellaan ja yritetään vetää välistä, niin reaalitalous kärsii. Hyvänä esimerkkinä on kahvin hinta, joka on noussut 50% vuoden aikana futuurikaupan takia. Seurauksena kulutus laskee, tuottajat menettävät tuloja ja kuluttajat maksavat korkeampia hintoja. Hoxpoxin esimerkissä ei mitenkään perusteltu, miten yhteiskunta hyötyy keinottelijan siirrellessä rahojaan osakkeesta toiseen. Siitä taitaa hyötyä vain muut keinottelijat. Vedonlyöjä kun aina tarvitsee sen vastapelurin. Osakesäästäjä sen sijaan luo vakautta sijoituksellaan.

[tyhmyri]

Eli mielestäsi hyödykkeiden hinnat eivät markkinataloudessa hakeudu oikealle tasolleen? Voitko perustella mikseivät? En ihan ymmärtänyt mitä hait epästabiiliudella.

Oletko lisäksi sitä mieltä että kaupankäynti yleensäkin on haitallinen asia yhteiskunnalle?

En ole kirjoittanut mitään kaupankäynnin yleisestä haitallisuudesta. Älä viitsi väittää minun kirjoittaneen jotain, jota en ole kirjoittanut. Kiitos.

Stabiili markkina:

A stable market is one that can endure shocks to supply or
demand without collapsing—that is, without experiencing
surging (or wildly oscillating) prices or sharply shrinking
volumes

Taloustieteessä on varsin mielenkiintoisia tuloksia, joiden mukaan rahoitusmarkkinoilla eivät normaalit markkinaoletukset toimi. Eräs hauska asiaa käsittelevä tulos on jutussa Thomas Lux & Michele Marchesi: Scaling and criticality in a stochastic multi-agent model of a financial market. Tulokset ovat jännästi ristiriidassa uusklassisen taloustieteen markkinoiden toimintaa koskevien oletusten kanssa. Ja nuo tulokset ovat vieläpä empiirisesti osoitettavissa paikkansapitäviksi.

Hassua miten todellisuus on ristiriidassa puhdasotsaisten ideologioiden kuten kommunismin tai libertarismin kanssa.

[ukkometso]

T. Tyrväinen:Suomi sytyttää omahyväisyydellään maailmanpalon

Timo "Taljanka" Tyrväinen taas vauhdissa, jopa runnollisin sanankääntein. Suomi romahduttaa siis koko rahoitusmaailman takaisin kivikaudelle.

Suomea voidaan Tyrväisen mukaan hyvällä syyllä kutsua omahyväiseksi rintamakarkuriksi.
- Palakoon manner, tuhoutukoon talous, nouskoon työttömyys! Me voimme sanoa omille kansalaisillemme sanoa että olemme toimineet heidän etunsa mukaisesti vaikka tämä on jokaiselle Euroopan maalle - ja myöskin Suomelle! - erittäin vahingollinen liike, Tyrväinen messuaa. Tulee selväksi, että Suomi on työntämässä Kreikkaa jyrkänteeltä alas.

- Meillä on linkkejä Saksaan, Saksasta on linkkejä Ranskaan, Italiaan, Kreikkaan. Sellainen ajatus, että eihän meillä ole suoria yhteyksiä Kreikkaan on tosiasioiden kiertämistä ja pään pistämistä pensaaseen.

Pakko olla siinä suhteessa Tyrväisen kanssa samaa mieltä, että miten Suomi voisi kuvitella saavansa erivapauksia enää. Näitä olisi pitänyt ajaa  heti aluksi, nyt ollaan jo  luotijunassa vailla mahdollisuutta hypätä pois liikkuvasta junasta. Ainakaan ilman, että tästä koituisi "kostotoimenpiteitä" muissa asioissa.

[hoxpox]

Jos keinotellaan ja yritetään vetää välistä, niin reaalitalous kärsii. Hyvänä esimerkkinä on kahvin hinta, joka on noussut 50% vuoden aikana futuurikaupan takia. Seurauksena kulutus laskee, tuottajat menettävät tuloja ja kuluttajat maksavat korkeampia hintoja. Hoxpoxin esimerkissä ei mitenkään perusteltu, miten yhteiskunta hyötyy keinottelijan siirrellessä rahojaan osakkeesta toiseen. Siitä taitaa hyötyä vain muut keinottelijat. Vedonlyöjä kun aina tarvitsee sen vastapelurin. Osakesäästäjä sen sijaan luo vakautta sijoituksellaan.

Jos kahvin hinta nousee, niin kahvin tuotantoa lisätään, koska siitä saa entistä enemmän voittoa. Kun tuotanto lisääntyy, laskee tämä taas hintaa.

Koska spekuloijat ennakoivat hinnannousua futuureilla, alkaa kahvin hinta nousta jo ennen kuin kahvista syntyy pula, ja kahvin tuotantoa ehditään lisätä jo hyvissä ajoin, eikä hinta pääse nousemaan kovin korkeaksi.

Näin spekuloijat suuntaavat investointeja kahvintuotantoa lisäävästi ja yhteiskuntaa hyödyttäen. Spekuloijat myös tasaavat kahvin hintaa futuurikaupalla, ilman futuureja hinnat vaihtelisivat nykyistä enemmän.

Luitko linkittämäni viestin kahdesta eri osakekauppaa harjoittavasta sijoittajasta? Siinä perusteltiin miksi spekulointi on yhteiskunnalle hyödyllisempää kuin pitkäjänteinen sijoittaminen.

[hoxpox]

Eli mielestäsi hyödykkeiden hinnat eivät markkinataloudessa hakeudu oikealle tasolleen? Voitko perustella mikseivät? En ihan ymmärtänyt mitä hait epästabiiliudella.

Oletko lisäksi sitä mieltä että kaupankäynti yleensäkin on haitallinen asia yhteiskunnalle?

En ole kirjoittanut mitään kaupankäynnin yleisestä haitallisuudesta. Älä viitsi väittää minun kirjoittaneen jotain, jota en ole kirjoittanut. Kiitos.

En väittänyt että olisit kirjoittanut että kaupankäynti on yleisesti haitallista. Kysyin että oletko tätä mieltä, sillä on vaikea erotella mikä on spekulointia ja mikä on kaupankäyntiä, ja spekulointia näytät vastustavan. Ole hyvä.

[citizen]

Jos keinotellaan ja yritetään vetää välistä, niin reaalitalous kärsii. Hyvänä esimerkkinä on kahvin hinta, joka on noussut 50% vuoden aikana futuurikaupan takia. Seurauksena kulutus laskee, tuottajat menettävät tuloja ja kuluttajat maksavat korkeampia hintoja. Hoxpoxin esimerkissä ei mitenkään perusteltu, miten yhteiskunta hyötyy keinottelijan siirrellessä rahojaan osakkeesta toiseen. Siitä taitaa hyötyä vain muut keinottelijat. Vedonlyöjä kun aina tarvitsee sen vastapelurin. Osakesäästäjä sen sijaan luo vakautta sijoituksellaan.

Jos kahvin hinta nousee, niin kahvin tuotantoa lisätään, koska siitä saa entistä enemmän voittoa. Kun tuotanto lisääntyy, laskee tämä taas hintaa.

Koska spekuloijat ennakoivat hinnannousua futuureilla, alkaa kahvin hinta nousta jo ennen kuin kahvista syntyy pula, ja kahvin tuotantoa ehditään lisätä jo hyvissä ajoin, eikä hinta pääse nousemaan kovin korkeaksi.

Näin spekuloijat suuntaavat investointeja kahvintuotantoa lisäävästi ja yhteiskuntaa hyödyttäen. Spekuloijat myös tasaavat kahvin hintaa futuurikaupalla, ilman futuureja hinnat vaihtelisivat nykyistä enemmän.

Luitko linkittämäni viestin kahdesta eri osakekauppaa harjoittavasta sijoittajasta? Siinä perusteltiin miksi spekulointi on yhteiskunnalle hyödyllisempää kuin pitkäjänteinen sijoittaminen.

Noussut hinta ei mene niille tuottajille, vaan välikäsille. Eikä se nousu johdu kasvaneesta kuluttamisesta, vaan kahvipavuilla keinottelusta.

Luin, eikä siinä perusteltu hyötyjä yhteiskunnalle vaan sijoittajille.

[hoxpox]

Jos keinotellaan ja yritetään vetää välistä, niin reaalitalous kärsii. Hyvänä esimerkkinä on kahvin hinta, joka on noussut 50% vuoden aikana futuurikaupan takia. Seurauksena kulutus laskee, tuottajat menettävät tuloja ja kuluttajat maksavat korkeampia hintoja. Hoxpoxin esimerkissä ei mitenkään perusteltu, miten yhteiskunta hyötyy keinottelijan siirrellessä rahojaan osakkeesta toiseen. Siitä taitaa hyötyä vain muut keinottelijat. Vedonlyöjä kun aina tarvitsee sen vastapelurin. Osakesäästäjä sen sijaan luo vakautta sijoituksellaan.

Jos kahvin hinta nousee, niin kahvin tuotantoa lisätään, koska siitä saa entistä enemmän voittoa. Kun tuotanto lisääntyy, laskee tämä taas hintaa.

Koska spekuloijat ennakoivat hinnannousua futuureilla, alkaa kahvin hinta nousta jo ennen kuin kahvista syntyy pula, ja kahvin tuotantoa ehditään lisätä jo hyvissä ajoin, eikä hinta pääse nousemaan kovin korkeaksi.

Näin spekuloijat suuntaavat investointeja kahvintuotantoa lisäävästi ja yhteiskuntaa hyödyttäen. Spekuloijat myös tasaavat kahvin hintaa futuurikaupalla, ilman futuureja hinnat vaihtelisivat nykyistä enemmän.

Luitko linkittämäni viestin kahdesta eri osakekauppaa harjoittavasta sijoittajasta? Siinä perusteltiin miksi spekulointi on yhteiskunnalle hyödyllisempää kuin pitkäjänteinen sijoittaminen.

Noussut hinta ei mene niille tuottajille, vaan välikäsille.

Mikäli hinnannousu siirtyi välikäsille, alkaa yhä useampi yritys alkaa toimimaan välikäsinä, ja lisääntyneen kilpailun seurauksena voitot taas alenevat.

Eikä se nousu johdu kasvaneesta kuluttamisesta, vaan kahvipavuilla keinottelusta.

Kahvin hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella.

Väitit aiemmin että kulutus on laskenut hinnannousun seurauksena.  

Jos tuotantomäärät ovat pysyneet samoina, mutta hinta on keinottelun seurauksena aiempaa korkeampi, tarkoittaa tämä sitä että keinottelijat jatkuvasti ostavat kahvipapuja varastoon enemmän kuin mitä kulutus on laskenut.

Keinottelijat eivät voi harrastaa loputtomuun kahvipapujen hamstraamista, joten jossain vaiheessa heidän täytyy lopettaa se, ja mikäli kulutus ja tuotanto palautuvat aiemmalle tasolleen, palautuu myös hinta aiemmalle tasolleen.

Tällöin keinottelijat häviävät rahat jotka ovat maksaneet ylihintaisista pavuista.

Keinottelijoiden ei siis kannata lähteä hilaamaan hintaa ylöspäin mikäli sille ei ole perusteita. Hinnannousulle on yleensä aina reaaliset perusteet. Näitä perusteita ovat tuotanto-ongelmat, kasvanut kulutus tms. joita spekuloijat seuraavat ja ennakoivat työkseen.

[ttw]

Saas nähdä minkälainen paketti sieltä tulee. Silmänkääntötemppuja ja poliittista pelleilyä, että saadaan oma naama pelastettua vakuuksissa. No on se tyhjääkin parempi jos edes rippeet siitä summasta jää kuin taas toiset olisi lapioinut kyselemättä ihan minkä summan vaan.  


Kreikka-sotku: Nyt tuli vahvistus

Kreikan valtiovarainministeri Evangelos Venizelos vahvistaa Uudelle Suomelle toimitetussa lausunnossa, että Kreikka-paketin vakuuksista on tehty sopu.

Aiemmin tänään saksalaislehti Die Welt kertoi, ettei vakuussopua ole. Lehti siteerasi Kreikan valtiovarainministeriön tiedottajaa Elias Vergitisiä, joka totesi, että Suomen hallituksella on ollut kiire puhua sopimuksesta sisäpoliittisten syiden vuoksi.

Vergitis kertoo kuitenkin Uudelle Suomelle, että häntä siteerattiin väärin. Valtiovarainministeriön lausunnossa todetaan, että sopu on olemassa.

- Kreikka ja Suomi ovat sopineet euroalueen heinäkuisen huippukokouksen puitteissa rahoitusmenettelystä, joka sallii Suomen hallituksen ja parlamentin päättää osallistumisesta uuteen Kreikka-pakettiin Euroopan rahoitusvakausvälineen kautta, Venizelos toteaa viitaten vakuusjärjestelyyn.

- Tämä järjestely, josta molemmat maat ovat sopineet, lähetetään euroryhmän valtiovarainministereiden virkamiesten hyväksyttäväksi. Lienee tarpeetonta huomauttaa, ettei tämä ole maiden välinen yksinoikeus, hän jatkaa.

Venizelos muistuttaa, että Suomi on nostanut vakuusasiaa vahvasti esille vedoten "vakaviin sisäpoliittisiin syihin". Kreikan valtiovarainministeri kertoo, että vakuussopu muotoutui Kreikan ja Suomen valtiovarainministereiden välisessä puhelinneuvottelussa viime päivien aikana.

Vakuusjärjestelyn laki- ja teknistä valmistelua jatketaan edelleen.

http://www.uusisuomi.fi/raha/114890-kreikka-sotku-nyt-tuli-vahvistus

MTV3: Pankkimies haukkuu Suomen pystyyn

Suomi on itsekäs ja omahyväinen rintamakarkuri, katsoo Aktia-pankin pääekonomisti Timo Tyrväinen MTV3:n haastattelussa.

http://www.uusisuomi.fi/raha/114891-mtv3-pankkimies-haukkuu-suomen-pystyyn
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/08/1375223/aktian-ekonomisti-suomi-sytyttaa-omahyvaisyydellaan-maailmanpalon

Eurobonditko ratkaisu velkakriisiin? "Vaarallinen laastari"

Euroopan velkakriisi on nostanut keskusteluun eurobondit. Niitä pidetään jopa ratkaisuna koko ongelmaan, mutta monet vastustavat koko järjestelmää kiivaasti. Miksi?

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/eurobonditko-ratkaisu-velkakriisiin-vaarallinen-laastari

[citizen]

Mikäli hinnannousu siirtyi välikäsille, alkaa yhä useampi yritys alkaa toimimaan välikäsinä, ja lisääntyneen kilpailun seurauksena voitot taas alenevat.

Mitä hyötyä tästä on reaalitaloudelle? Välikäsillä tarkoitin futuurikaupasta nettoavia, joilla ei kahvibisneksen kanssa välttämättä ole mitään tekemistä.

Kahvin hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan perusteella.

Ei pelkästään.

Jos tuotantomäärät ovat pysyneet samoina, mutta hinta on keinottelun seurauksena aiempaa korkeampi, tarkoittaa tämä sitä että keinottelijat jatkuvasti ostavat kahvipapuja varastoon enemmän kuin mitä kulutus on laskenut.

Keinottelijat eivät voi harrastaa loputtomuun kahvipapujen hamstraamista, joten jossain vaiheessa heidän täytyy lopettaa se, ja mikäli kulutus ja tuotanto palautuvat aiemmalle tasolleen, palautuu myös hinta aiemmalle tasolleen.

Tällöin keinottelijat häviävät rahat jotka ovat maksaneet ylihintaisista pavuista.

Futuureja, ei fyysisiä papuja. Mutta olet aivan oikeassa, että hintakupla puhkeaa, jos kahvinkulutus laskee tai jos spekuloijat löytävät paremman kohteen.

Keinottelijoiden ei siis kannata lähteä hilaamaan hintaa ylöspäin mikäli sille ei ole perusteita. Hinnannousulle on yleensä aina reaaliset perusteet.

Kannattaa, jos osaa myydä ajoissa. Se mustapekka jää sitten jonkun muun käteen. Tästä voisi jatkaa jossain toisessa ketjussa.

[Kimmo Pirkkala]

MTV3: Pankkimies haukkuu Suomen pystyyn

Suomi on itsekäs ja omahyväinen rintamakarkuri, katsoo Aktia-pankin pääekonomisti Timo Tyrväinen MTV3:n haastattelussa.

http://www.uusisuomi.fi/raha/114891-mtv3-pankkimies-haukkuu-suomen-pystyyn
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/08/1375223/aktian-ekonomisti-suomi-sytyttaa-omahyvaisyydellaan-maailmanpalon

No mites se Tyrväinen nyt noin hermostui? Jos Kreikka maksaa lainansa, niin sehän saa takuut takaisin? Ilkeästi jos sanoisin, niin melkein voisi kuvitella, että Tyrväinen olisi ollut tyytyväisempi tilanteeseen, jossa Kreikka ei maksa velkojaan, mutta takaajat maksavat.

[dothefake]

Siis onko nyt ihan varma, että saan Aktia-pankista lainaa ilman vakuuksia. Talouteni on ainakin yhtä huono kuin Kreikan, riittääkö se?

[Kimmo Pirkkala]

Kaiken kohtuullisuuden nimissä minun on tähänasti näkemäni perusteella myönnettävä, että Urpilainen on parempi valtionvarainministeri kuin Katainen. Ei siihen paljon vaadita, mutta on kuitenkin.

[Jouko]

Vakuudet hölmöläisen hommaa. Vakuusrahastot ja jatkuvaluonteiset tukilainat ei.
Ei jummarra!

[citizen]

Venizelos siis toteaa, että Urpilainen/Suomi on ollut pakotettu vakuuskantaansa sisäpoliittisista syistä. Ja sehän tarkoittaa vain persuja.

Ja Tyrväisen mukaan kyse on maailmanpalon sytyttämisestä, jossa Suomi on heittänyt ensimmäisen tikun.

Voi meitä, me maailmanpalon sytyttäjät!!1!

Soinin Jytky kaatoi maailmantalouden!!! 

[hoxpox]

MTV3: Pankkimies haukkuu Suomen pystyyn

Suomi on itsekäs ja omahyväinen rintamakarkuri, katsoo Aktia-pankin pääekonomisti Timo Tyrväinen MTV3:n haastattelussa.

http://www.uusisuomi.fi/raha/114891-mtv3-pankkimies-haukkuu-suomen-pystyyn
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/08/1375223/aktian-ekonomisti-suomi-sytyttaa-omahyvaisyydellaan-maailmanpalon

No mites se Tyrväinen nyt noin hermostui? Jos Kreikka maksaa lainansa, niin sehän saa takuut takaisin? Ilkeästi jos sanoisin, niin melkein voisi kuvitella, että Tyrväinen olisi ollut tyytyväisempi tilanteeseen, jossa Kreikka ei maksa velkojaan, mutta takaajat maksavat.

Aktia-pankilla tai Tyrväisellä on näköjään omia taloudellisia intressejä asiassa. Kreikan lainathan ovat nykyisellä korkotasolla todella hyvä sijoituskohde jos muut maat alkavat niitä takaamaan.

Tukipaketeilla on vähän hyötyjiä ja paljon maksajia. Hyötyjät ovat eniten äänessä sillä heillä on asiassa suurimmat intressit.

[ukkometso]

Kaiken kohtuullisuuden nimissä minun on tähänasti näkemäni perusteella myönnettävä, että Urpilainen on parempi valtionvarainministeri kuin Katainen. Ei siihen paljon vaadita, mutta on kuitenkin.

Allekirjoitan. Suomi on muuttunut buudelista häiriköksi, siis elitiin silmissä.  Mutta mielestäni  se on hyvä vaan, ettei Suomea lueta kuin avointa kirjaa ja  käydä  "taskuvarkaissa" aina kun huvittaa, ilman pelkoa että saa näpeilleen.   Tältä näyttää nyt, mutta pitää katsoa peli ensin loppuun etä mikä on tämän kaiken hulabaloon lopputulos. 

Ihmeen rauhassa on saanut Katainen ja kokoomus olla,  koska he joutuisivat valokeilaan ja grillatavaksi että miksi  meneet vuodet on  oltu kuin  "hame hampaissa" ja odotettu koska se Euro-herra tulee  vierailulle aitaan

[Pete_G]

T. Tyrväinen:Suomi sytyttää omahyväisyydellään maailmanpalon

Timo "Taljanka" Tyrväinen taas vauhdissa, jopa runnollisin sanankääntein. Suomi romahduttaa siis koko rahoitusmaailman takaisin kivikaudelle.

Suomea voidaan Tyrväisen mukaan hyvällä syyllä kutsua omahyväiseksi rintamakarkuriksi.
- Palakoon manner, tuhoutukoon talous, nouskoon työttömyys! Me voimme sanoa omille kansalaisillemme sanoa että olemme toimineet heidän etunsa mukaisesti vaikka tämä on jokaiselle Euroopan maalle - ja myöskin Suomelle! - erittäin vahingollinen liike, Tyrväinen messuaa. Tulee selväksi, että Suomi on työntämässä Kreikkaa jyrkänteeltä alas.

- Meillä on linkkejä Saksaan, Saksasta on linkkejä Ranskaan, Italiaan, Kreikkaan. Sellainen ajatus, että eihän meillä ole suoria yhteyksiä Kreikkaan on tosiasioiden kiertämistä ja pään pistämistä pensaaseen.

Pakko olla siinä suhteessa Tyrväisen kanssa samaa mieltä, että miten Suomi voisi kuvitella saavansa erivapauksia enää. Näitä olisi pitänyt ajaa  heti aluksi, nyt ollaan jo  luotijunassa vailla mahdollisuutta hypätä pois liikkuvasta junasta. Ainakaan ilman, että tästä koituisi "kostotoimenpiteitä" muissa asioissa.

Minusta on naurettavaa jauhaa mistään erivapauksista kun moni EU-maa ei osallistu millään muotoa Kreikan rahoittamiseen, eikä Suomellakaan moiseen ei ole mitään velvollisuutta. Päinvastoin Suomi poikkeaa linjasta siinä, että se vaatii edes jonkinlaista takuuta. Muiden vastuuttomuus haiskahtaa.

[Kimmo Pirkkala]

Niin kauan kuin olemme maksajia, saamme erivapauksia niin paljon kuin kehtaa pyytää. Mutta jos ei kehtaa pyytää, ei mitään saakaan.

Toisekseen, erivapaus ei ole se, että vaatii lainalle takuita. Erivapaus ei olisi ollut edes täydellinen kieltäytyminen lainaamisesta. Sen sijaan lainaaminen on erivelvollisuus. Jotain mihin mikään sopimus tai eu ei velvoita ainuttakaan maata.

[Jouko]

Kaiken kohtuullisuuden nimissä minun on tähänasti näkemäni perusteella myönnettävä, että Urpilainen on parempi valtionvarainministeri kuin Katainen. Ei siihen paljon vaadita, mutta on kuitenkin.

Allekirjoitan. Suomi on muuttunut buudelista häiriköksi, siis elitiin silmissä.  Mutta mielestäni  se on hyvä vaan, ettei Suomea lueta kuin avointa kirjaa ja  käydä  "taskuvarkaissa" aina kun huvittaa, ilman pelkoa että saa näpeilleen.   Tältä näyttää nyt, mutta pitää katsoa peli ensin loppuun etä mikä on tämän kaiken hulabaloon lopputulos. 

Ihmeen rauhassa on saanut Katainen ja kokoomus olla,  koska he joutuisivat valokeilaan ja grillatavaksi että miksi  meneet vuodet on  oltu kuin  "hame hampaissa" ja odotettu koska se Euro-herra tulee  vierailulle aitaan

Euroherrat ovat jyystäneet Suomi-neitoa kuin entistä lutkaa. Jostain syystä sille tuli stoppi kun valtiovarainministeriksi tuli nainen. Minäkin kyllä haluan nähdä pelin lopun ennen lopullista arvosanaa.

[ukkometso]

Niin kauan kuin olemme maksajia, saamme erivapauksia niin paljon kuin kehtaa pyytää. Mutta jos ei kehtaa pyytää, ei mitään saakaan.
Toisekseen, erivapaus ei ole se, että vaatii lainalle takuita. Erivapaus ei olisi ollut edes täydellinen kieltäytyminen lainaamisesta. Sen sijaan lainaaminen on erivelvollisuus. Jotain mihin mikään sopimus tai eu ei velvoita ainuttakaan maata.

Totta aina pitää yrittää. Mutta tämä eurojärjestelmä on niin mielipuolinen ettei siihen päde  normaali logiikka. Sopivasti itsekkyyttä onkin kaivattu jo kauan.  Vaikka  olen ilolla ottamassa Kreikan vakuuksia ihan rajattomasti niin tilanteen pitää ajatella laajemmin että mitä ne muut rahanlainaajat ajattelevat.
Jos  itse olisin taklaamassa jonkun  tyypin lainaa  vaikka parin muun kanssa, ja minä saisin vakuudet ja toiset eivät, niin ehkä minusta olisi tilanne reilu, mutta mitä ajattelee nämä pari muuta  kanssatakaajaa... varmasti keljuttaisi ja voisi mennä puhevälit. Ja "kosto" voisi olla että he eivät suostuisi minun takajaaksi jos tulevaisuudessa oisin lainaa vailla.