Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Tommi Korhonen]

Euron devalvaatio ei välttämättä olisi huono asia. Siihenhän inflaatio ja globalisaatio nyt vie. Tosin ongelma kai on EU:n sisäisten talouksien epätasapaino, jota ei voi hoitaa kunnolla yhteisvaluutassa.
Eurosta erottaminen auttaisi valtiota itseään, tietysti Eu ostovoiman kustannuksella, mutta ei välttämättä poistaisi pankkiriskejä Euroalueelta. Riippuu millä puolella ja missä kriisipankit lopulta ovat.

Tätä euron devalvaatiota Uusiskin oli suosimassa sillä rahanpainamis-ideallaan.

[Jakerp]

Euron devalvaatio ei välttämättä olisi huono asia. Siihenhän inflaatio ja globalisaatio nyt vie. Tosin ongelma kai on EU:n sisäisten talouksien epätasapaino, jota ei voi hoitaa kunnolla yhteisvaluutassa.
Eurosta erottaminen auttaisi valtiota itseään, tietysti Eu ostovoiman kustannuksella, mutta ei välttämättä poistaisi pankkiriskejä Euroalueelta. Riippuu millä puolella ja missä kriisipankit lopulta ovat.

Tätä euron devalvaatiota Uusiskin oli suosimassa sillä rahanpainamis-ideallaan.

Inflaatio auttaa maksamaan velat pois. Totuus on se, että yhteisvaluutan säännöt ovat olleet aluperinkin huonot ja täynnä valuvikoja. Kuten se, että ongelmien varalta ei ole olemassa mitään mekanismeja ja olemassa oleviakin sääntöjä noudetetaan heikosti. Toinen asia on se, että maita on otettu yhteisvaluuttaan liian heppoisin perustein.

Ongelma on se, että EU sisällä menestyksestä rangaistaan lukitsemalla kilpailukykyisemmät maat lopullisesti netto maksajan rooliin ja vähemmän menestyneet maat netto saajan rooliin. Nettomaksajilla pitäisi vähintään olla enemmän vaikutusvaltaa EU sisällä, jotta kaikilla mailla olisi kannustin parantaa talouttaan ja kilpailukykyään. Täydellisesti velkasaneeraukseen joutuvien maiden pitäisi menettää vaikutusvaltansa kokonaan kunnes ovat saneeranneet taloutensa kuntoon. Nykyinen malli on vain kestämätön, jossa kaikki säilyttävät vaikutusvaltansa riippumatta miten asiansa hoitavat.

Valitettavasti EU sisällä yhteisvaluutassa kilpailukykyä ei voi saneerata kuntoon hetkessä devalvaatiolla. Halpa laina EU liittymisen jälkeen on sekoittanut monen huonon kilpailukyvyn omaavan maan pään ja nyt alkaa rommata kun lainoja ei ole hinnoiteltu todellisten riskien ja maksukyvyn mukaan.

[hattiwatti]

Suomen Työväenpuolueen kannannotto velkakriisimaiden takauksiin 10.4.2011

Suomen eduskuntavaaleista kansanäänestys: ei avointa valtakirjaa takauksille

Islantilaiset äänestivät viisaasti ei maksuvelvoitteille. Financial Timesin pääkirjoitusotsake tammikuun alussa 2010 oli "Älkää panko Islantia velkojien vankilaan" (7.1.2010). Financial Timesin kirjoituksessa viitattiin mm.

siihen, että englantilaiset ja hollantilaiset pankit hyötyivät suuresti näistä säännöistä eivätkä ole viattomia uhreja. Jos ne olisivat menettäneet samassa määrin, olisi harhaluulo ajatella, että näiden maiden hallitukset ottaisivat satoja miljardeja velkaa pelastaakseen ulkomaiset säästäjät, ja on vastenmielistä pakottaa heikko naapuri tekemään sama.

Suomen tulee islantilaisten esimerkkiä noudattaen sanoa ei sille, että joudumme takaamaan muiden velkoja, joita emme ole ottaneet emmekä EU-säädöksinkään sitoutuneet takauksiin. Uudet päättäjät eivät ole oppineet mitään 1990-luvun pankkikriisin virheistä kun Suomen hallitus antoi vastikkeetonta apua pankeille ja uhrasi niiden asiakkaat. Yrityksiä pantiin konkurssiin ja tavalliset ihmiset pitkiin velkavankeuksiin. SKOP:n jakaneet pankit jakoivat sen tuen maksamatta koskaan takaisin. Takaisinmaksu on tärkeä peruste erilliselle pankkiverolle.

Portugalin, Kreikan ja Irlannin kuten ei Islanninkaan kansoilla saa maksattaa pankkien ja Hedge-rahastojen rahastusta. Ne on saatava vastuuseen.

Norja vaati pankkitukien vastineeksi suunnatulla osakeannilla pankkien osakkeita. Kun ne sitten nousivat kun kriisi oli ohi, Norjan valtio sai enemmän takaisin kuin oli rahoittanut. Tämä Norjan malli on hyvä tapa pelastaa nämä maat kohdistamatta toimia tavallisiin ihmisiin ja laittaen finanssiala vastuuseen kriisin aiheuttamisesta.

Suomen Työväenpuolue 10.4.2011

[Phobos]

Suomen Työväenpuolueen kannannotto velkakriisimaiden takauksiin 10.4.2011

--

Portugalin, Kreikan ja Irlannin kuten ei Islanninkaan kansoilla saa maksattaa pankkien ja Hedge-rahastojen rahastusta. Ne on saatava vastuuseen.

Norja vaati pankkitukien vastineeksi suunnatulla osakeannilla pankkien osakkeita. Kun ne sitten nousivat kun kriisi oli ohi, Norjan valtio sai enemmän takaisin kuin oli rahoittanut. Tämä Norjan malli on hyvä tapa pelastaa nämä maat kohdistamatta toimia tavallisiin ihmisiin ja laittaen finanssiala vastuuseen kriisin aiheuttamisesta.

Suomen Työväenpuolue 10.4.2011

Paksunnus minun

Tuollaisesta on puhuttu ainakin tässä threadissa.. onkohan kuinka julkisuudessa?

No, joka tapauksessa tuo kuulostaa varsin järkevältä. Taitaa toteutua myös "pankkien ja sijoittajien vastuu" tuossa.
Mitä siellä Etelä- ja Keski-Euroopassa oikein hölmöillään?

[hattiwatti]

Mielestäni Suomen Työväen puolueen manifesti asiasta todistaa että wanhan kansallisen änkyrävasemmiston ja kansallismielisen sektorin välillä ei ole niin suurta eroa.

Wanhoilla vasureilla oli globaalin suurpääoman vastaisuus ihan kohdallaan.

Tällä hetkellä nimenomaan SDP:n ja vasemmistoliiton sisällä wanhan ja nuoren sukupolven välillä käytävä kädenvääntö ratkaisee tuleeko persut+SDP+vasemmisto+KD - hallitus vaiko sateenkaariliittoutuma persuja vastaan. Sateenkaarihan onkin nuorvasemmiston symboli vahvemmin kuin punaliput.

Uskon vanhan EU:hun ja finanssialaan nuivasti suhtautuvan vanhojen vasureiden kannattavan ekaa vaihtoehtoa, postmodernin trendiperse-nuorvasemmiston jälkimmäistä vaihtoehtoa johtuen persujen maahanmuuttolinjauksista (jotka monet vanhemman polven duunarivasemmistolaiset tyylin Jyrki Yrttiaho kyllä jakavat).

Jännää tulee.

[jmk]

Takaisinmaksu on tärkeä peruste erilliselle pankkiverolle.

Ymmärsinkö oikein: koska osa pankeista on perseillyt, niin muita pankkeja rangaistaisiin jollain ihmeen pankkiverolla?

Sepä varsin kannustaakin olemaan perseilemättä.

[Kimmo Pirkkala]

Kyllä tohelopankkien kansallistaminen saisi minun kannatukseni. Siinä toteutuisi sijoittajavastuu. Ja tietenkin niin, että sitten kun hyvin menee, valtio myy osakkeet, eikä jää pysyväksi omistajaksi.

Mutta EI niin, että Suomi ensin tukee miljarditolkulla pankkeja, jotka päätyvät sitten Saksan valtion omistukseen.

[Rauli]

Olin sitten tänään kuulemassa valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen Martti Salmen (Eurooppatiedoituksen järjestämä) esitelmää EU:n VAKAUSJÄRJESTELYT JA SUOMI - mitä, miksi ja millä osuudella?

Esitelmästä kävi ilmi, Suomen suoraksi osuudeksi Euroopan vakausmekanismin (EVM) pääomasta tulisi 1.438 mrd€ ja takauksia annettaisiin 11.141 mrd€ yht 12.579 mrd€. Tätä aikaisemmin Suomen vastuut Islannille, Latvialle ja Kreikalle annetuista lainoista on 2.124 mrd€. Ok, tähän asti perussettiä. Aloin sitten esitelmän jälkeen vähän tarkemmin tivaamaan häneltä, mitä lukujen takana on.

-Euroopan keskuspankilla EKP:lla on taseessaan 76.5 mrd€ edestä Kreikan, Irlannin ja Portugalin lainoja, jotka EKP on (sääntöjensä vastaisesti) hankkinut suoraan jälkimarkkinoilta tai hyväksynyt liikepankeilta niille myönnettyjen lainojen vakuudeksi. Eli pahimmassa tapauksessa suomalaiset joutuvat rahoittamaan oman (€uro) rahansa vuoksi keskuspankkiaan (EKP). EU:n komissio ja EKP käyvät taistelua siitä, kenen pitäisi ottaa kantaakseen em. lainapaperit, koska ilman EKP:n väliintuloa Kreikan, Irlannin ja Portugalin lainapapereitten arvo romahtaisi jälkimarkkinoilla heijastuen suoraan näiden valtioiden korkoihin.

- EVM:n 80 mrd€ pääoma on tarkoitus sijoittaa siten, että "EVM sijoittaa saamansa pääoman korkeimman luottoluokituksen arvopapereihin..." ja paras pala:" Maksetulle pääomalle saadaan vipuvaikutusta." Käytännössä tämä tarkoittaa, että EVM:n pääomaa käytetään vakuutena esim. 10% edestä ja vivutettuna sijoitetaan 800 mrd€! Nyt herää kysymys, mistä löydät varmoja arvopapereja? Syksyllä 2008 yleinen markkinariski laukesi Lehmanin kaaduttua ja silloin kaikki arvopaperit olivat reittaukseltaan BBB-. EVM:n pääoma on taskurahaa silloin, kun kaikki painavat myy nappia.

- Vuonna 2009 Kreikan valtion budjetti oli 110 mrd€, josta 30 mrd€ oli velkaa. Eli vähennetään lainarahan osuus Kreikan vuotuisesta budjetista, että se tulisi tasapainoon, jäljelle jää 80 mrd€. Tällä hetkellä Kreikan valtionvelka on 350 mrd€. Sanotaan, että he maksavat ystävällistä 5% korkoa. Se tekee 17.5 mrd€ ja vähennetään se tasapainobudjetista. Jäljelle jää 62.5 mrd€. Oletetaan, että kreikkalaiset lyhentävät velkaansa vaikkapa 10 mrd€ vuodessa. Loppusumma = 52.5 mrd€. Kreikkalaiset joutuvat vähentämään menojaan vuoden 2009 budjetista vaivaiset 52%.

Mitähän Suomessa tapahtuisi, jos hallitus ilmoittasi, että nyt tytöt ja pojat säästetään puolet budjetista, että saadaan maksettua ulkomaisille velkojille?

[TheJ]

Hei, olet huomannut ettei matikkayhtälö toimi ja rankka velkasaneeraus (tai suoran defaultti) on ainoa matemaattisesti mahdollinen vaihtoehto joka ei vain "potki purkkia eteenpäin" tai perustu johonkin kosmiseen BKT-kasvuennusteeseen jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Tuo velkavivun käyttö EVM:ssä vasta onkin komediaa. Eli luottamuspulaa yritetään paikata sillä että otetaan kasa pääomaa ja velkavivulla se "taiotaan" kymmenkertaiseksi ja sitten leikitään että meillä on 10x rahaa millä tukea vaikeuksiin joutuneita valtioita.

Eli sitten kun poksahtaa siitä huolimatta, niin heti perään poksahtaa velkavivuttettu EVM ja sen perään koko loppu Euroalue. No, ainakin ilmeisesti takaa että koko Euroalue sidottaisiin toisiinsa semmoisin kettingein että yhden Kreikan kupsahdus kaataisi koko Euroopan valtiontaloudet ja "jenginpetturuus" ei onnistuisi?

Tommoisiin diileihin ei todellakaan pidä mennä mukaan. Ainoat voittajat tuossa järjestelyssä tulevat olemaan pankkeja.

[JaaJee22]

Todellisuudessa Euro ei ole kiinni missään reaaliarvossa. Esimerkiksi lähi-idässä euro ei merkitse mitään, koska se on vain paperia. Tämä johtaa Keynesiläiseen taloustieteeseen. Jos euro olisi kiinni jossain realistisessa arvossa (esim. tämä 200e seteli oikeuttaa 1m² maaomistukseen suomessa, tai 0,5grammaan kultaa), ei elvytystä tarvittaisi. Luin jostain, että Saudi-Arabia omistaa jenkeistä 16%:a (tarkistakaa!!!), johtuu siitä, että idän "väki" on saanut oljystä vaihdoksi pelkkää paperia. On parempi ostaa paperilla sitä mitä sillä saa (16%).

Ymmärtäkää --->>> myös Kreikalle, Irlannille, yms se on pelkkää paperia!!!!!

Pahoittelen vaikeaselkoista tekstiä!!

[jmk]

Kyllä tohelopankkien kansallistaminen saisi minun kannatukseni. Siinä toteutuisi sijoittajavastuu.

Kyllä kyllä, minäkin kannatan sitä, että jos valtio joutuu antamaan pankille X rahaa, niin se tulee pankin X omistajaksi vastaavalla osuudella, tarvittaessa vaikka kokonaan.

Sen sijaan vastustan jyrkästi sitä, että kaikenkarvaiset sosialistit yrittävät pankkikriisin varjolla ajaa iänikuisia rangaistusverojaan myös niille pankeille, yrityksille ja sijoittajille, jotka eivät osallistuneet perseilyyn.

[JaaJee22]

Takaisinmaksu on tärkeä peruste erilliselle pankkiverolle.

Sepä varsin kannustaakin olemaan perseilemättä.

Arvaappa kiinnostaako ketään enää olemaan perseilemättä kun on luvattu EVV, EVR, yms. Ylivarojensa eläneiden pitäisi antaa kaatua ja sakko päättäjien kouraan.

[VikaTikki]

Onhan Käteiselle ja muillekkin kokoomusrikollisille esitetty tota Norjan mallia suunnatusta osakeannista.
Normaali väistöliike on kääntää aihe, mutta jos joku ammattitaitoinen toimittaja onnistuu ajamaan rikollisen nurkkaan, niin vastaus on "sijoittajien vastuu voisi hermostuttaa markkinoita, ja ajaa Euroopan syvemmälle kriisiin".

Veronmaksajilta ja EKP:ltä ne rahat sijoittajille todellisuudessa pääasiallisesti tulee, niin meinaako siis Kokoomus, että veronmaksajat ja EKP hermostuvat, kun heidän rahojensa jälleenmyyjille laitetaan tulosvastuu?

[Kimmo Pirkkala]

Kyllä tohelopankkien kansallistaminen saisi minun kannatukseni. Siinä toteutuisi sijoittajavastuu.

Kyllä kyllä, minäkin kannatan sitä, että jos valtio joutuu antamaan pankille X rahaa, niin se tulee pankin X omistajaksi vastaavalla osuudella, tarvittaessa vaikka kokonaan.

Sen sijaan vastustan jyrkästi sitä, että kaikenkarvaiset sosialistit yrittävät pankkikriisin varjolla ajaa iänikuisia rangaistusverojaan myös niille pankeille, yrityksille ja sijoittajille, jotka eivät osallistuneet perseilyyn.

Juuri näin. Terveet pankit jätetään rauhaan ja niitä rangaistaan, jotka ovat ottaneet järjettömiä riskejä. Näin sen tietenkin pitää toimia.

[hattiwatti]

Onhan Käteiselle ja muillekkin kokoomusrikollisille esitetty tota Norjan mallia suunnatusta osakeannista.
Normaali väistöliike on kääntää aihe, mutta jos joku ammattitaitoinen toimittaja onnistuu ajamaan rikollisen nurkkaan, niin vastaus on "sijoittajien vastuu voisi hermostuttaa markkinoita, ja ajaa Euroopan syvemmälle kriisiin".

Veronmaksajilta ja EKP:ltä ne rahat sijoittajille todellisuudessa pääasiallisesti tulee, niin meinaako siis Kokoomus, että veronmaksajat ja EKP hermostuvat, kun heidän rahojensa jälleenmyyjille laitetaan tulosvastuu?

Niin, tämä on oma näkemykseni myös.

Tässä on muutamia teesejäni:

Markkinaliberaalit ovat monessa suhteessa väärässä. He eivät tajua tuottavan reaalitalouden ja oletuksiin ja illuusioihin sekä virtuaaliseen rahaan perustuvan finanssitalouden fundamentaalista eroa. Ensimmäinen tasapainottaa itsensä talousopin mukaan, jälkimmäiseen on sisäänrakennettu pyrkimys kohti kuplia. George Soros joka tietää perushommalaista enemmän taloudesta hylkäsi jo viime vuosituhannen puolella opin, että finanssitalous ikinä säätelisi itseään - hän kun duuninsa puolesta tietää hyvin miten se toimii. Sen sijaan vapaasti toimivalle finanssitaloudelle luontaista on ylikuumeneminen-romahdus-tasapainottuminen kolmisykli. Romahduksen jälkeisessä tasapainottumisen tilassa yleensä vaaditaan valtiota antamaan reaalitalouden pussista iso kasa rahaa tähän tarkoitukseen. Ja seuraavalla kierroksella uudestan ad infinitum.

Finanssiarkkinat eivät tee enää sitä työtä mihin uskotaan. Niistä on tullut reaalitalouden loinen joka lopulta tuhoaa isäntänsä josta elantonsa imee. Niiden tulisi uskomusten ja myyttien mukaan määritellä hintoja ja arvoja reaalitalouden tarpeisiin. Mutta nyt vapaasti toimivien finanssimarkkinoiden hedelmänä on miljoona myymätöntä asuntoa Espanjassa ja Irlannissa mikä muistuttaa kummasti Suomen tilannetta rahamarkkinoiden vapauttamisen jälkeen. Tämä johtuu siitä, että siihen aikaan kun markkinaliberaalit taloustieteilijät loivat dogminsa, ei ollut olemassa sellaisia johdannaisinstrumentteja joilla voidaan luoda aivan massiivisia määriä virtuaalirahaa tyhjästä reaalitaloutta sotkemaan. Siksi moni juttu jota vanhan polven taloustieteilijät ovat todistaneet ei vaan nykyaikana päde. Reaalitaloudessa vapaiden markkinoiden logiikka arvonmuodostuksen suhteen pätee kyllä sillä se on finanssimarkkinoihin verrattuna täysin eri logiikalla toimiva todellsuutensa.

Reaalitalouden perusta on tuottava talous. Jos peran nakkikioski tai reiskan autonkorjaamo tai mikon maatila tuottaa vähemmin se markkina-arvo vähenee. Tuottavuuden määrä tai laatu heijastuu heti arvonmuodostukseen kuten pitääkin. Tässä kohtaa taloustieteen lait pätevät. Finanssimarkkinat eivät sinällään tuota mitään. Ne määrittävät vain eri asioiden arvoja - mutta kuten olemmme saanet asuntokuplista nähdä, ne tekevät sen väärin johtuen nykyaikaisten johdannaisinstrumenttien ja velkavipujen luonteesta. Velkavivuilla voidaan myös luoda rahaa tyhjästä ja tämä tyhjästä luotu raha vääriin kohteisiin sijoitettuna luo kuplia. Kuten ne lukemattomat myymättömät asunnot Espanjassa. Kuplien luominen ei ole ongelma, sillä niillä voi rahastaa äkkiä. Rivikansalaiset maksavat laskut kuplien puhkeamisesta. Syvin ongelma syntyy epäsymmetrisen informaation ongelmasta, mikä on jatkuva finanssimarkkinoilla (arvopaperien myyjätkään eivät tiedä mitä arvoa ne oikeasti sisältävät). Arvot eivät määräydy tuottavuuden perusteella, vaan oletusten. Oletusten ylläpito pakottaa järjestelmän jatkuvasti valehtelemaan itselleen. Järjestelmän ylläpito vaatii myös poliitikot jatkuvasti valehtelemaan kansalleen jottei markkinoiden hermostumista tapahtuisi. Näinhän Portugalin suhteen tehtiin ihan loppuun saakka - kuten muidenkin jonossa odottavien maiden. Tuottava reaalitalous on vain riippuvainen oman tuotantonsa laadusta ja määrästä eikä sinällään siitä mitä muut ajattelevat jostain firmasta. Siksi reaalitalous panostaa laatuunsa ja finanssitalous illuusioihinsa joita poliittinen koneistokin on pakotettu ylläpitämään. Tämä on finanssi ja reaalitalouden fundamentaalinen ero.


Finanssimarkkinoiden toiminnassa ei ole mitään rationaalisuutta. Ei siltä pohjalta, että niiden toiminta ylläpitäisi terveen, tuottavan reaalitalouden edellytyksiä. Jos reaalitalous pitkällä tähtäimellä sakkaa, myös finanssimarkkinat kärsivät. Silti karmea kauhu ja pelko markkinoiden hermostumisesta jos tehtäisiin reaalitalouden kannalta järkevää politiikkaa estää tekemästä reaalitalouden kannalta järkeviä pitkän linjan päätöksiä. Näihin kuuluisi tällä hetkellä lievän romahduksen vastaanotto siitä hyvästä että järjestelmän perusta säilyisi terveempänä pitemällä tähtäimellä.

Finanssimarkkinoiden valta syö kansanvaltaa. Kansalaisten vaatimus olisi mahdollisimman terve reaalitalouspohjainen järjestelmä. MAHDOLLISIMMAN PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ. Tämä vaatii rehellistä informaatiota talouden tilasta. Mutta markkinavoimat pakottavat poliitikot tekemään sellaisia ratkaisuja kuin Jyrki tekee nyt. Lopulta myös markkinasektorikin kärsii kun reaalitalous epästabiloituu. Kansalaisten keskuudessa olennaista on pitkäjänteisyys; ihmisillä on lapsia ja ihmiset haluavat etteivät nämä joudu maksamaan nyt otettavia velkoja. Markkinat katsovat vain seuraavaa kvartaalia. Kun tässä kvartaalissa hommat on tyydytetty velkarahalla; ei ole väliä epästabiloituuko järjestelmä vielä pahemmin pitemällä linjalla. Logiikka on siis kansanvaltaan nähden päinvastainen. Soroksen kuvaama sisäinen toimintalogiikka ylikuumeneminen-romahdus-tasapaino luo tämän ongelman.

Markkinavoimille voisi näyttää keskisormea. Tuskaahan romahdus tekee, mutta muuten riesana tulee olemaan iänkaikkisen väärä talouspolitiikka jota ei tehdä sen mukaan mikä on reaalitaloudellisesti järkevää ja ylläpitää kansanvaltaa vaan talouspolitiikkaa tehdään sen varassa hermostuvatko markkinat vaiko eivät. Pitemmällä tähtäimellä reaalitalous kuitenkin ylläpitää kaikkea, mutta jos markkinat tyynnytellään jollain mekanismilla nyt, addiktio niiden tarjoamaan löysään rahaan vain jatkuu ja jatkuu poliittisen narkomanian tavoin. Narkomania tarjoaa speediä elintoimintohin hetkellisesti, mutta addiktio nakertaa ylläpitäviä elintoimintoja pitkällä tähtäimellä. Addiktio löysään virtuaalirahaan toimii samoin.

Tarvitaan tällä hetkellä poliitikkoja jotka ottaisivat sen 'niskalenkin markkinavoimista' sanomalla että jos te finanssimarkkinat hermostutte niin tehkää ihan vapaasti, jos te finanssimarkkinat romahdatte, niin tehkää ihan vapaasti. Meitä kansalle työskenteleviä poliitikkoja kiinnostaa vain reaalitalouden terve tuottava pohja ja jos finanssimarkkinat eivät kostoksi tarjoile enää virtuaalirahaa kuplien rakenteluun niin se on tulevaisuuden kannalta erittäin stabiloiva juttu vaan. Informaation sen suhteen miten kurjassa tilassa velkamaat ovat on oltava reaalitalouden vapaassa käytössä ja markkinoiden hermostumisesta ei tule välittää jos totuus tulee ilmi. Vaihtoehto tälle on markkinoiden hermostumisen pelossa poliittisen eliittimme meitä kohdin suorittama jatkuva loputon valehtelu jota tehdään vain finanssimarkkinoiden tyynnyttämiksi. Onko finanssimarkkinoiden tyytyväisyys todellisuudessa tämän rappion arvoista? Ei ole.

[hattiwatti]

Mihin perustat epäilyksen, että Italia romahtaa seuraavaksi?
Ainakin musta Espanja tulee ekana, koska EKP:n tulevien ohjauskorkojen noston seurauksena 1.5 miljoonan myymättömän kiinteistön asuntokupla räjähtää lopullisesti, ja se on sitte menoa.
Voi vielä ehtiä tälle vuodelle.

http://www.nationmaster.com/graph/eco_pub_deb-economy-public-debt

Italia näyttäisi olevan Egyptin, Sudanin ja Jamaican kanssa samassa kastissa velkaantumisessa talouden kokoon nähden.

Norja näyttää olevan sijalla 13, heti Belgian jälkeen. Ei näytä öljyn pumppaaminenkaan lyövän leiville...

--Lasse

Norja on säätiöittänyt öljyrahojaan sillä muuten ne sotkisivat maan talouden. Ne eivät pyöri maan taloudessa lainkaan. Venäjäkin on tehnyt samaa, ja maksoi 2006 jopa neuvostoaikaiset velkansa pois. Mutta tiettävästi Suomessa on enemmän päällystettyä tieverkkoa kuin Venäjällä!! Johtuen juuri siitä, ettei öljyraha voi pyöriä taloudessa.

Toisekseen on kovasti vissi ero MISTÄ velka on peräisin. Norjan tapauksessa voi olla, että valtio on lainannut omilta rikkaammilta kansalaisiltaan tai jopa omilta öljyrahasäätiöiltään. Itse asiassa olisin kiitollinen jos joku tarkistaisi tämän asian, sillä kuvio kiinnostaa minuakin.

Syy miksi Norja tekee näin on ns. Hollannin taudin pelko. Eli ilmiö missä suhteettoman suuret tulot yksittäisestä lähteestä sekoittavat koko maan talouden inflaation kautta. Erinomaisin kuvaus asiasta lienee nämä artikkelit:

http://takkirauta.blogspot.com/2008/04/luonnonvarojen-kirous.html
http://takkirauta.blogspot.com/2008/09/hollannin-taudin-oireet.html
http://takkirauta.blogspot.com/2008/04/viel-venjn-nykytilasta.html
http://takkirauta.blogspot.com/2008/10/miksi-arabien-imperiumi-romahti.html

Itse tulin mainninneeksi erittäin tärkeän mutta vähemmin tunnetun markkinahäiriön nimeltä hollannin tauti näiden ylläolevien linkkien muodossa jossa asia erinomaisen hyvin selitetty helppotajuiseen muotoon.

Tulin pohdiskelleeksi äsken, että se mekanismi miten reaalitalouden loinen eli finanssitalous mädättää reaalitalouden pohjaa on lopultakin niin sanottu hollannin tauti joskin hyvin moniulotteisella tavalla ilmenevä.

Hollannin taudin idea on, että kun hollannista löydettiin tolkuttomasti maakaasua talous meni sekaisin kun kaikki muu taloudellinen aktiviteetti muuttui tuottamattomaksi löysän rahan edessä. Näin talouden pohja mätäni. Venäjällä on sama meininki tällä hetkellä. Sama ihan kaikissa maissa jossa jokin yksittäinen rahanlähde on liian dominoiva. Tälläiset maat luonnollisesti kehittyvät hyvin anti-kansanvaltaisiksi ja eriarvoisiksi.

Vapaat säätelemättömät finanssimarkkinat luovat hollannin tautia sillä niiden avulla jonkun Espanjaan laittomalla halvalla siirtolaistyövoimalla rakennetun kiinteistön arvon voi velkavivuttaa satakertaiseksi ja luoda rahaa siten tyhjästä. Siksi Espanjassa onkin noin miljoona myymätöntä kiinteistöä, kuten on tapahtunut muissakin maissa jotka rahapolitiikkansa säätelystä äkkiä vapauttivat.

Tämä tyhjästä luotu raha luo hollannin tautia eli jotain hyvin raaka-aineriippuvaista taloutta vastaavalla tavalla. Kun eräästä talouden alasta tulee liian dominoiva siinä pyörivän suuren rahan ansiosta, aidosti tuottava talous alkaa näivettyä ympäriltä, koska sen suhteellinen kannattavuus heikkenee eivätkä kansakuntien parhaat kyvyt enää ole kiinnostuneita olemaan sen palveluksessa. Poliittinen korruptio yleensä tapahtuu myös, siinä kun öljyntuottajamaat ovat diktaattorien hallitsemia, ovat finanssimekanismein runnellut taloudet bankstereiden hallitsemia ja poliitikot heidän uskollisia palvelijoitaan jotka lupaavat ilmaista pankkitukea pilvinpimein jotteivat edellämainitut suuttuisi. Näin tapahtuu kun yksittäinen sektori pääsee dominoimaan taloutta liikaa. Finanssimekanismein luodussa hollannin taudissa sairaus ilmenee kuitenkin moniulotteisemmalla tavalla, sillä virtuaaliraha voi etsiytyä hyvinkin arvaamattomiin kohteisiin ja samanaikaisesti moniin sellaisiin. Siksi taudin kuvaa ei tunnisteta niin selkeästi kuin vaikkapa maissa jossa yksittäisen öljylähteen tuotto valuu yksittäiselle valtaeliitille muun talouden haihtuessa ympäriltä. Kuitenkin ylenmääräisen yksittäisestä lähteestä virtaavan vastikkeettoman pääoman ongelma on ihan samanlainen. Mitä hajautetummin se ilmenee, taudin oireet viivästyvät - esimerkiksi öljyntuottajamaista voivat pärjätä ihan hyvin sosialistisemmat sellaiset joissa tuotto hajautetaan mahdollisimman moneen taskuun. Kuitenkin vahinko tapahtuu vääjämättä pitkällä aikavälillä.


Esimerkiksi hollannin taudista kärsivässä Nigeriassa Shell oy, voisi tuhota maan jos sulkisi toimintonsa ja siksi poliitikot ovat edellämainitun palvelijoita eivätkä kansansa, läntisessä maailmassa velkavivuin asemansa luoneet finanssiherrat voivat samoin tuhota halutessaan koko maan jos lakkauttavat toimintonsa ja täälläkin poliitikot ovat heidän uskollisia palvelijoitaan eiväktä kansansa. Kansallismielisen sektorin tulisi pohtia tähän ongelmaan ratkaisuja.

Nämä pohdinnot ja näkemykset ovat vahvistaneet omaa desentralistista näkemystä terveestä taloudesta, myös distributismiksi tälläistä mallia sanotaan.

Tuossa on jonkun kirjoittajan näkemys.
http://www.modeemi.fi/~no/distr.html

Käytännössä mikä tahansa paikallisvetoinen talous on tuollaista, ja onpa jopa eräs Eurovaluutan suunnittelijoista Bernard Lietaer ottanut missiokseen paikallisvaluuttojen edistämisen tätä talousmallia varten. Paikallistalous ei takaa huikeata elintasoa, mutta se takaa stabiiliuden, riippumattomuuden ja täystyöllisyyden. Tärkeintä on kuitenkin valtarakenteiden hajautuminen rivikansalaisten käsiin.

Koska desentralistinen talous vaatii myös poliittisesti hajautetun vallan, on kansakunta luontevin piste valtarakenteiden ääriviivojen vetämiselle, sillä siinä ihmiset tuntevat luontaisinta koheesiota toisiinsa. Tämän jälkeen viedään kylätasolle ne toiminnot mitä voidaan siirtää sen mittayksikön päätäntävaltaan. Valtarakenteiden ollessa mahdollisimman lähellä ihmistä, talouskin toimii stabiileimmin.  Finanssivalta taas pyrkii ei pelkästään vaikkapa Euroopan unioniin vaan lopulta maailman unioniin mikä onkin jo pitkälle tapahtunut. Tämä tarkoittaa valtarakenteiden äärimmäistä keskittymistä. Tälläiseen 'no-borders' - globalisaatioon on kuitenkin lähtenyt mukaan myös postmoderni vihervasemmisto joka näkee lopulta superkorporaatioita ja finanssieliittiä suosivassa linjassa oman internationalisminsa ynnä helpon keinon saada paljon keenereitä kaduille äänestämään vihervasemmistoa. Vanhan vasemmiston ja uuden välillä on ero onkin nimenomaan edellämainitussa.

Kansallismieliset tai pienviljelyä suosivat poliittiset voimat ovat perinteisesti tunteneet vetoa tälläisiin malleihin ja mielestäni tätä keskustelua tulisi jatkaa. Desentralistinen talous ei välttämättä tuota niin paljoa kuin velkakuplin puhallettu vapaa finanssitalous, mutta se on perusrakenteeltaan äärimmäisen stabiili ja mukautumiskykyinen mihin tahansa lamaan. Kansalaisten intresseissä on yleensä rakentaa sellaista joka kestää heidän lapsilleen asti. Isompi näkemys on tämä ns. 'hollannin taudin' dilemma, jota mielestäni finanssitalouskin aiheuttaa. Tässä vedettäisiin tietoisesti päinvastaiseen suuntaan, kun tuottava talous hajautettaisiin mahdollisimman pitkälle monien ihmisten käsiin. Poliittinen sektorikin tervehtyisi. Poliitikot ovat talouselämän palvelijoita, ja jos talouselämä pyörii rivikansalaisten voimin mahdollisimman pitkälle hajautettuna, poliitikot palvelevat sitä. Jos talous pyörii rahoituslaitosten tai luonnonvaroja hyödyntävien monopolikorporaatioiden voimin, poliitikot ovat pakotettuja palvelemaan niitä.

[Kimmo Pirkkala]

hattiwatilta h-vetin hyvää settiä

[Jakerp]

Finanssimarkkinoilla voi tehdä voittoja lähes täydellä varmuudella monellakin eri tavalla. Esimerkiksi jos jostakin reaalimaailman raaka-aineesta tai tuotteesta on pulaa. Eli reaalimaailman ostajia on enemmän kuin myyjiä. Voi tehdä lähes varmasti rahaa sillä, että alkaa ostaa tätä artikkeliä pois markkinoilta, joilloin pula pahenee ja hintojen kohoaminen kiihtyy. Lopulta sitten kun hinta on tarpeeksi korkealla myy artikkelinsa eteenpäin huimalla voitolla.

Joillekin reaalimaailman ostajille jää sitten se lyhyt tikku ja he ovat pakotettuja ostamaan raaka-aineensa keinottelijoiden kohottamilla hinnoilla ja tätä kautta he maksavat keinottelijoiden voitot.

Itseasiassa raaka-aineilla keinottelu ei vaadi edes kovin suurta älykkyyttä tietyt perustiedot eri artikkeleista ja tuotantosyklien pituuksista riittävät rahan tekemiseen. Jos esim. kaakaosta tulee pulaa pitää tietää, kuinka kauan kestää kun seuraava sato tulee markkinoille ja niin edelleen.

Tämä siis yhtenä esimerkkinä miten finanssitalous voi toimia rahastajana reaalitalouden päällä ja ottaa omaa osaansa kakusta. Keinoja on kymmeniä muitakin, mutta raaka-aineilla keinottelu on ehkä helpoin ymmärtää.

Aikaisemmin keinottelua säädeltiin verottamalla ja sitten kuluttamalla verotulot yhteiskunnan kannalta yleisemminkin hyödyllisiin projekteihin ja hankkeisiin, mutta nykyään suurimmat finanssitalouden rahavirrat toimivat veroparatiiseista käsin. Tämä taas johtaa siihen, että ketjun päässä olevalle tavalliselle kuluttajalle on kohdistettava enemmän verotusta sen lisäksi tavallisen kuluttajan on maksettava kohonneina elinkustannuksina veroparatiisi keinottelijoiden voitot.

[Kimmo Pirkkala]

^Mistä lähtien finanssimarkkinat ovat käsittäneet myös kaupankäynnin raaka-aineilla tai tuotteilla? Tuo kuvaamasihan on ihan perinteistä markkinoiden kysynnän, tarjonnan ja hinnanmuodostannan kanssa pelaamista. Reaalimaailman bisnestä ihan puhtaasti.

http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/60

[hattiwatti]

Finanssimarkkinoilla voi tehdä voittoja lähes täydellä varmuudella monellakin eri tavalla. Esimerkiksi jos jostakin reaalimaailman raaka-aineesta tai tuotteesta on pulaa. Eli reaalimaailman ostajia on enemmän kuin myyjiä. Voi tehdä lähes varmasti rahaa sillä, että alkaa ostaa tätä artikkeliä pois markkinoilta, joilloin pula pahenee ja hintojen kohoaminen kiihtyy. Lopulta sitten kun hinta on tarpeeksi korkealla myy artikkelinsa eteenpäin huimalla voitolla.

Joillekin reaalimaailman ostajille jää sitten se lyhyt tikku ja he ovat pakotettuja ostamaan raaka-aineensa keinottelijoiden kohottamilla hinnoilla ja tätä kautta he maksavat keinottelijoiden voitot.

Itseasiassa raaka-aineilla keinottelu ei vaadi edes kovin suurta älykkyyttä tietyt perustiedot eri artikkeleista ja tuotantosyklien pituuksista riittävät rahan tekemiseen. Jos esim. kaakaosta tulee pulaa pitää tietää, kuinka kauan kestää kun seuraava sato tulee markkinoille ja niin edelleen.

Tämä siis yhtenä esimerkkinä miten finanssitalous voi toimia rahastajana reaalitalouden päällä ja ottaa omaa osaansa kakusta. Keinoja on kymmeniä muitakin, mutta raaka-aineilla keinottelu on ehkä helpoin ymmärtää.

Aikaisemmin keinottelua säädeltiin verottamalla ja sitten kuluttamalla verotulot yhteiskunnan kannalta yleisemminkin hyödyllisiin projekteihin ja hankkeisiin, mutta nykyään suurimmat finanssitalouden rahavirrat toimivat veroparatiiseista käsin. Tämä taas johtaa siihen, että ketjun päässä olevalle tavalliselle kuluttajalle on kohdistettava enemmän verotusta sen lisäksi tavallisen kuluttajan on maksettava kohonneina elinkustannuksina veroparatiisi keinottelijoiden voitot.

Aivan, erittäin hyviä huomioita. Pari huomiota: Keinottelutalous on sikäli ongelmallinen ettei se oikeasti tarvitse sen suurempaa taloustieteellistä osaamista kuin vaikka vastaanottaa maasta pulppuavaa öljyä kun reikä on porattu. Kun parhaat aivot yhteiskunnassa hakeutuvat tälle rahakkaalle alalle, niitä on vähemmin muualla missä reaalitalouden tarve on suurempi. Saksa oli aikoinaan Euroopan vahvin talous, mitä se on tänäkin päivänä taas. Siksi länsivallat ovat pitäneet niin korkeassa priorissa sen taloudellista murskaamista tarvittaessa sotilaallisesti. Syy on se, että muilla Euroopan mailla on ollut siirtomaita ja näistä saadut tulot ovat tuottaneet ns. hollannin taudin. On ollut loisina yläluokka ja sitten rappeutunut köyhä alaluokka. Saksa taas on joutunut ilman suurempia siirtomaita panostamaan oman väestönsä koulutukseen ja ohjannut mahdollisimman monen luokkataustasta riippumatta tekemään vaikka insinöörin hommia. German engineering on mainosbrändi joka myy kehitysmaiden aikakausilehdissä näkyvissä volkkarimainoksissa. Tämä on luonut maan taloudelle ihan eri tavalla terveen pohjan kuin liikaa lisäarvotonta tuloa nauttiville riistomaatalouksille joita muu Eurooppa edusti. Ennen Englannin taakka oli siirtomaat. Tänään Brittilä saa tulonsa kansainvälisten rahavirtojen keskipisteenä olemisesta. Mutta kun nämä virrat kuivuvat maa romahtaa konkursiin ja Saksa nousee taas Euroopan herrakansaksi, on noussut jo. Vain siksi, että kun liian helppoja tulonlähteitä ei ole, maa on joutunut panostamaan koulutuksen ja tuottavan talouden hajauttamiseen miljoonalle eri insinöörityötä tekevälle firmalle.

Toisekseen keinottelu överiksi mennessään ei luo lisäarvoa taloudelle. Hauskin on, että JAkerp mainitsi kaakaon esimerkkinä. No, nyt on tilanne nimenomaan kaakaon suhteen se, että kaakaon tuottajat saavat niin vähän tuloa papujen myynnistä että kaakaon tuotanto on romahtamassa. Diili on liian huono viljelijän kannalta. Koska kaakaon maailmanmarkkina hinta ei ole laskenut vaan päinvastoin, keinottelijat vetävät välistä enemmän. Looutulema on se, että suklaasta on tulossa tähtitieteellisen kallista kymmenen vuoden päästä. Kaakaopensaat kun vaativat noin kymmenen vuotta ennenkuin tuottavat satoa. Jos mitään takeita ei ole, että niiden viljelijät saisivat edes omansa takaisin, niitä ei istuteta. Ja nyt tämä ilmiö on ennennäkemättömällä voimalla tapahtumassa pitkin maailmaa.

Tämä kaakao-esimerkki on hyvää rautalankaa sen todistamiseksi, miten finanssikeinottelu ei tuota lisäarvoa reaalitaloudelle (kuten virallisesti sen pitäisi laittaa tarvetta ja tarjontaa tasapainoon säätelemällä hinnanmuodostusta) vaan tuhoaa sen toimivaa pohjaa. Erityisesti uusien rahoitusinstrumenttien keksiminen on muuntanut asian aivan holtittomaksi. Ongelmahan on se, että finanssitalous toimii kvartaaleissa ja omistuksia voi vaihtaa hyvin nopeasti kun arvo nousee edes hitusen. Mutta pienviljelijä on sidottu kymmeneksi vuodeksi johonkin kaakoapensaaseen, ne eivät kasva kvartaalissa. Tämän vuoksi minä syön vain reilun kaupan suklaata.

Ja juuri se mainitsemasi esimerkki, että ennen keinottelutuotosta suuri osa ohjautui veroihin päti ennen, nykyään veroparatiisien myötä tämä virta reaalitalouteen on kuivunut. Siksi mielestäni hieman fiksumman vasemmiston vaatimukset ylikansallisista finanssivirroista kerättävistä veroista ovat kannatettavia. Niiden tavasta miten toteutus toimisi voidaan keskustella. Jos nämä ylikansalliset finanssivirrat hidastuvat säätelyn seurauksena, se on vain puhtaasti pitkällä tähtäimellä hyvä juttu.

[CheckPlease]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011041313538972_uu.shtml

Eihän tässä suomalaisilla hätää ole. Lähetetään vaan tämä uutinen Etelä-Eurooppaan ja Irlantiin sekä uhataan tarvittaessa lähettää Kuopiolaiset perimään suomalaisten saatavia.

Maksuhalukkuus voisi parantua melkoisesti. 

[hattiwatti]

Kun puhumme finanssivallasta yli kansanvallan, niin ironisista koko euron kriisissä on se, että eurovaluutta luotiin yrityksenä saada valuuttakeinotteluna ilmenevä finanssivalta hallintaan.

Vieläkin kuulee typeriä myyttejä kuinka jos euroa ei olisi kansalliset valuutat olisivat markkinavoimien heiluteltavina ja siksi euro on välttämätön. Onhan tuossa pointtinsakin. Ongelma vaan että eurovaluutta on ollut tavattoman paljon myrkyllisempi lääke kuin itse tauti - ja projektiin on ilmeisesti todellisuudessa menty bankstereiden ehdoilla. Syy miksi Olli Rehn hoitelee mukaan täysin onnettomia romanisiittoloita balkanilta tai mafiatalouksia välimereltä mukaan huterin ehdoin esilämmittelynä ennen Turkin EU-jäsenyyttä on vain se, että pankit pystyvät aloittamaan eurolla taattujen edullisten luottojen pumppaamisen näihin maihin. Pankeille hyvä bisnes. Sama kuvio mikä loi Suomenkin pankkikriisin. Sitten tulee kupla ja poks. Osana kupletin juonta onkin se mihin Turkin EU-jäsenyydellä pankkiirien käsin pyritään. Toki sen jäsenyydelle on muitakin argumenttejä, kuten USA:n painostus aiheesta, mutta Turkista olisi tarkoitus tehdä löysien luottojen kohdemaa ja siksi islamisaatio olisi vain sivuoire johon pitää sopeutua. Onneksi euron kriisi joka tekee lopun tästä hulluudesta.

Edit: vakava viestin merkityssisältöä muuntava kirjoitusvirhe korjattu.
alusta 'siksi euro ei ole välttämätön', muotoon 'siksi euro on välttämätön'

[Jakerp]

Tämä kaakao-esimerkki on hyvää rautalankaa sen todistamiseksi, miten finanssikeinottelu ei tuota lisäarvoa reaalitaloudelle (kuten virallisesti sen pitäisi laittaa tarvetta ja tarjontaa tasapainoon säätelemällä hinnanmuodostusta) vaan tuhoaa sen toimivaa pohjaa. Erityisesti uusien rahoitusinstrumenttien keksiminen on muuntanut asian aivan holtittomaksi. Ongelmahan on se, että finanssitalous toimii kvartaaleissa ja omistuksia voi vaihtaa hyvin nopeasti kun arvo nousee edes hitusen. Mutta pienviljelijä on sidottu kymmeneksi vuodeksi johonkin kaakoapensaaseen, ne eivät kasva kvartaalissa. Tämän vuoksi minä syön vain reilun kaupan suklaata.

Ja juuri se mainitsemasi esimerkki, että ennen keinottelutuotosta suuri osa ohjautui veroihin päti ennen, nykyään veroparatiisien myötä tämä virta reaalitalouteen on kuivunut. Siksi mielestäni hieman fiksumman vasemmiston vaatimukset ylikansallisista finanssivirroista kerättävistä veroista ovat kannatettavia. Niiden tavasta miten toteutus toimisi voidaan keskustella. Jos nämä ylikansalliset finanssivirrat hidastuvat säätelyn seurauksena, se on vain puhtaasti pitkällä tähtäimellä hyvä juttu.

Tämä liberalismiin ja markkinataloteen uskovat muuten sortuvat tähän samaan kun huutelevat maataloustukiaisten lopettamisen perään.

Itse maanviljelyä pienimuitoisesti tekevänä tiedän sen, että alkutuottaja ei voi toimiva kvartaalitalouden ehdoilla jos kaikki tukiaiset lopetettaisiin ei minun kannattaisi enää tuottaa ruokaa muuta kuin itseni ja perheeni tarpeisiin ja uskon, että sama tilanne olisi melkein kaikilla Suomessa maanviljelyä harjoittavilla ihmisillä. Oikeastaan sama pätee enemmän tai vähemmän melkein kaikkiin alkutuottajiin maailmanlaajuisesti.

Yhteiskunnan kannalta on toivottavaa, että ruokaa tuotetaan aina enemmän kuin kysyntää ruualle on. Maanviljelijä ja alkutuottaja taas ei voi osallistua tähän yhteiskunnan jatkuvaan fantasiaan ylituotannosta ilman tukiaisia, koska ylituotanto romuttaa hinta-tason alle tuotantokustannusten, jolloin ei enää kannata tuottaa kuin omaan tarpeeseen. Tuotanto syklit taas ovat usein alkutuotannossa niin pitkiä, että jos tulee pula-ajat tilannetta ei korjata hetkessä vaikka hinnat nousisivat niin korkeiksi, että alkutuottajat saavat 90% maailman rahoista käyttöönsä.

Itse asiassa ilman maataloustukiaisia alkutuottajan ei kannata tuottaa kuin minimimäärä ruokaa, jotta hinta-taso kohoaa mahdollisimman korkeaksi, jotta tuotannolla voi keinotella.

Sikäli maataloustukiaisten lopettaminen voisi olla mielenkiintoinen kokeilu. Pula ajoista, joita väistämättä tulisi silloin paljon enemmän selviää yli laihduttamalla, jos rahat eivät enää riitä ruuan hintoihin. Oma perheeni ei pula-aikanakaan laihduttaisi, mutta kaupunkilaisista en olisi niin varma.

Pitäisi tietenkin investoida jonkin verran aseisiin ja aseistettuihin vartijoihin, mutta muuten voisi olla ihanaa jos vaikka 50kg peruinoita voisi vaihtaa henkilöautoon ja asuntoon jos hinnat tarpeeksi kohoavat. Ne jotka eivät suostuisi maksamaan näitä hintoja kuolisivat sitten nälkään jos pelkkä laihduttaminen ei pula aikana enää riittäisi.

[sunimh]

Syy miksi Olli Rehn hoitelee mukaan täysin onnettomia romanisiittoloita balkanilta tai mafiatalouksia välimereltä mukaan huterin ehdoin [...]

Mun mielestä tästä pitäisi kyllä myöntää jonkinlainen verbaalikunniamaininta.

[Rauli]

Hyvää tekstiä hattiwatti. I Like.

Tuosta Salmen luennosta sen verran, että kun Kreikka pyysi 50 mrd€ lisälainaa, että se olisi saanut ostaa jälkimarkkinoilta omia lainapapereitaan 75%:lla niiden nimellisarvosta, niin tällä kertaa se torjuttiin. Mitä kuvittelette Suomen saataville käyvän, kun kreikkalaiset itse ovat pyyhkimässä neljäsosan velastaan pois?

EU:n komissio on tosissaan ajamassa talouspoliittisia sanktioita, jos jonkun maan finassipolitiikka ei miellytä Brysselissä, koska sitä vaatii "...kilpailukykysopimuksen mukaiset toimet..." Jos se on kilpailykyvystä kiinni, niin EU:n pitäisi käyttää Viroa esimerkkinä kaikille €uromaille.

1990-luvun laman aikana Ruotsi elvytti raskaasti velaksi ja Suomi säästi itsensä melkein kuoliaaksi. Laman jäljiltä Suomella oli vähemmän velkaa BKT:sta kuin Ruotsilla, mutta nyt ovat osat kääntyneet. Ruotsalaiset pitivät kiinni omasta valuutastaan ja heidän velkansa on alenemassa alle 40%:n BKT:sta, budjetti on ylijäämäinen eli heillä on enemmän tuloja, kuin he keksivät käyttää. Suomen valtiovelka on kipuamassa yli €uron alkuperäisen sopimuksen määräämän 60%:n ja otamme yli 8 mrd€ velkaa vuodessa budjetin alijäämän kattamiseksi.

Nyt vi... ei kun siis harmittaa.

[Kareliana-55]

...

Kreikan tuki perustui kahdenvälisiin lainoihin, joista sovittiin kriisitunnelmissa viime toukokuussa.

Kreikan tukeen osallistuu 15 euromaata eli kaikki muut paitsi Slovakia ja Kreikka itse. Ne lupasivat Kreikalle yhteensä 80 miljardin luotot. Sen lisäksi kansainvälinen valuuttarahasto IMF lupasi lainata Kreikalle 30 miljardia euroa.

Kunkin euromaan osuus lainapaketista määräytyy suoraan sen mukaan, mikä on sen osuus Euroopan keskuspankin pääomasta. Esimerkiksi Suomi on sitoutunut yhteensä 1,48 miljardin euron luottoihin.

Tähän mennessä Suomi on lainannut Kreikalle 788 miljoonaa euroa, josta on saatu muutamia miljoonia korkotuottoja.

3. Kreikka ei ehkä selviydy veloistaan

Pahimmassa tapauksessa voi käydä näin. Kreikka on lainannut jatkuvasti rahaa vuodesta 1980 lähtien ja sen julkinen velka nousee tänä vuonna lähes 350 miljardiin euroon eli 150 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Kukaan ei tiedä tässä vaiheessa, pystyykö Kreikka maksamaan velkansa. Tilanne näyttää erittäin vaikealta.

Kreikka on luvannut leikata valtion menoja rajusti. Se on myös luvannut myydä omaisuuttaan 50 miljardin arvosta. Valtion omistamien kiinteistöjen arvoksi on laskettu 270 miljardia euroa.

Kreikan lainan takaisinmaksu alkaa 2013 ja päättyy 2020. Kysymys on poliittisesta sitoumuksesta. Jos Kreikka ei maksa lainojaan, EU saattaa harkita sen erottamista euroalueesta tai jopa koko unionista.

EKP julkaisi viime vuonna selvityksen, joka käsitteli jäsenvaltion eroa rahaliitosta EMU:sta. Sen mukaan erolle ei ole laillisia esteitä.

Käytännössä eroaminen olisi kuitenkin hyvin vaikeaa, koska maiden velat ja saatavat on määritelty euroissa. Eroaminen aiheuttaisi markkinoille melkoisen sotkun, sillä valuuttakurssit muuttuisivat euroalueen hajotessa. Todennäköisesti Kreikan velkataakka kasvaisi entisestään.

4. Euromaa voidaan panna velkasaneeraukseen, jos pysyvä vakausmekanismi (EVM) hyväksytään

Euroalueen pysyvän vakausrahaston (EVM) on määrä aloittaa toimintansa 2013. Sitä on tarkoitus käyttää tulevissa kriisitilanteissa euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi.

Sopimus EVM:n perustamisesta on määrä allekirjoittaa kesäkuussa, minkä jälkeen se vaatii vielä kansallisten parlamenttien hyväksynnän.

EVM toimii eri tavalla kuin väliaikainen kriisirahasto. Sen kautta voidaan lainata rahaa vain niille euromaille, joiden velkakehitys on Kansainvälisen valuuttarahaston, EU:n komission ja EKP:n mukaan niin kestävällä pohjalla, että maa selviää veloistaan. Tällöinkin lainanantoon vaaditaan euroalueen valtioiden yksimielinen päätös.

...

Slovakia osallistuu myös suunnitteilla olevaan pysyvään vakausmekanismiin (EVM), johon se on luvannut 660 miljoonaa euroa pääomaa. Kaikkiaan se on luvannut vastata 5,8 miljardin euron takuupääomasta.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/portugalikin-kasi-ojossa-viisi-vaitetta-euromaiden-kriisipaketeista

Slovakian työttömyysprosentti on Euroopan korkeimpia, vuonna 2009 se oli 12 prosenttia

(Lähde: Wikipedia)

[Kallioinen Käsi]

Mitäs Hattiwatti ym. arvelette, oltaisiko samassa tilanteessa jos oltaisiin jääty ECUun koko Euroopan tasolla?

[Hob]

Mitäs Hattiwatti ym. arvelette, oltaisiko samassa tilanteessa jos oltaisiin jääty ECUun koko Euroopan tasolla?

ECU on rahayksikkö. Tarkoitatko EMUa? Jos tarkoitat, mitä vaihetta siitä? Nythän me olemme osa EMUa.

[Phobos]

Markkinavoimille voisi näyttää keskisormea. Tuskaahan romahdus tekee, mutta muuten riesana tulee olemaan iänkaikkisen väärä talouspolitiikka jota ei tehdä sen mukaan mikä on reaalitaloudellisesti järkevää ja ylläpitää kansanvaltaa vaan talouspolitiikkaa tehdään sen varassa hermostuvatko markkinat vaiko eivät. Pitemmällä tähtäimellä reaalitalous kuitenkin ylläpitää kaikkea, mutta jos markkinat tyynnytellään jollain mekanismilla nyt, addiktio niiden tarjoamaan löysään rahaan vain jatkuu ja jatkuu poliittisen narkomanian tavoin. Narkomania tarjoaa speediä elintoimintohin hetkellisesti, mutta addiktio nakertaa ylläpitäviä elintoimintoja pitkällä tähtäimellä. Addiktio löysään virtuaalirahaan toimii samoin.

Tarvitaan tällä hetkellä poliitikkoja jotka ottaisivat sen 'niskalenkin markkinavoimista' sanomalla että jos te finanssimarkkinat hermostutte niin tehkää ihan vapaasti, jos te finanssimarkkinat romahdatte, niin tehkää ihan vapaasti. Meitä kansalle työskenteleviä poliitikkoja kiinnostaa vain reaalitalouden terve tuottava pohja ja jos finanssimarkkinat eivät kostoksi tarjoile enää virtuaalirahaa kuplien rakenteluun niin se on tulevaisuuden kannalta erittäin stabiloiva juttu vaan. Informaation sen suhteen miten kurjassa tilassa velkamaat ovat on oltava reaalitalouden vapaassa käytössä ja markkinoiden hermostumisesta ei tule välittää jos totuus tulee ilmi. Vaihtoehto tälle on markkinoiden hermostumisen pelossa poliittisen eliittimme meitä kohdin suorittama jatkuva loputon valehtelu jota tehdään vain finanssimarkkinoiden tyynnyttämiksi. Onko finanssimarkkinoiden tyytyväisyys todellisuudessa tämän rappion arvoista? Ei ole.

Tähän ajatusmaailmaan minäkin päädyin, kun olin tutkaillut, miten nykyinen talousjärjestelmä toimii.
Olen sen verran skeptikko, että en usko noin tapahtuvan kovinkaan pian ellei saada aikaan valtavaa kriisiä, jossa nykyinen järjestelmä kaatuu ja se sattuu.

Tässä "Euro-kriisissä" olisi kyllä hyvä potentiaali.. 

[Kallioinen Käsi]

Mitäs Hattiwatti ym. arvelette, oltaisiko samassa tilanteessa jos oltaisiin jääty ECUun koko Euroopan tasolla?

ECU on rahayksikkö. Tarkoitatko EMUa? Jos tarkoitat, mitä vaihetta siitä? Nythän me olemme osa EMUa.

Tarkoitan sitä vaihetta 1990-luvun lopulla kun esim. Suomen markka oli löyhästi sidottu yhteiseurooppalaiseen rahayksikköön, mutta yhteinen seteliraha oli haave vain.